Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella"

Transkriptio

1 Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen Kuntien verorahoituksen rakenne Kuntien verotulojen rakenne 3 3 Yrityssektorin suorat vaikutukset kuntien talouteen Yrityssektorin tuottamat yhteisöverotuotot kunnalle Yrityssektorin tuottamat kunnallisverotuotot Yrityssektorin tuottamat kiinteistöverot Yrityssektorin tuottamat kunnalliset verotulot yhteensä Yhteenveto yrityssektorin suorista vaikutuksista 1 4 Yrityssektorin epäsuorat vaikutukset kuntien talouteen Yritysten maksamien yhteisöverojen valtiolle jäävä osuus Yritysten maksamat sosiaalivakuutusmaksut valtiolle Yksityisen sektorin tuottama käytettävissä oleva tulo Yhteenveto yrityssektorin epäsuorista vaikutuksista 15 5 Yrityssektorin välilliset vaikutukset kuntien talouteen 16 6 Yrityssektorin vaikutus kunnan työllisyyteen Yhteenveto yrityssektorin vaikutuksesta kunnan työllisyyteen 19 7 Lähteet 2 Liitekaaviot 21

3 1 Johdanto Yrityssektorilla on merkittävä rooli kunnissa ja kuntien taloudessa. Perinteisen tehtäväjaon mukaan kuntien tehtävänä on ollut tuottaa kunnan asukkaille näiden tarvitsemat välttämättömät peruspalvelut, yrityssektorin vastatessa muista asukkaiden kaipaamista tuotteista ja palveluista. Yrityssektorilla tullee jatkossa olemaan kuitenkin myös yhä tärkeämpi rooli kunnan peruspalveluiden tuottamisessa, sillä 6 % kansalaisista näkee yrityksillä ja järjestöillä tulevaisuudessa tärkeän roolin kunnallisten palveluiden tuottamisessa, yhteistyössä kuntien kanssa. 46 % kansalaisista on sitä mieltä, että kunnan tulisi tuottaa merkittävä osa palveluista itse ja ostaa loput yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä. 16 % kansalaisista on sitä mieltä, että kuntien, yritysten ja järjestöjen tulisi tuottaa tulevaisuudessa suurin piirtein yhtä suuri osa näistä palveluista. Ainoastaan 14 % kannattaa ajatusta, jonka mukaan kunta tuottaisi itse kaikki palvelut ja vastaavasti % on sitä mieltä, että yritysten ja järjestöjen tulisi vastata palveluiden tuottamisesta kokonaisuudessaan. (Kunnallisalan kehittämissäätiö 212, 5-6.) Yritysten rooli peruspalveluiden tuottamisessa nähdään tärkeäksi myös yrityssektorilla. Yritysten päättäjien mukaan julkisen palvelutuotannon siirtäminen enemmän yritysten hoidettavaksi on kolmanneksi tärkein keino aluekehityksen tukemisessa, heti liikenneyhteyksien kehittämisen ja työnantajamaksujen alentamisen jälkeen (Keskuskauppakamari 211, 51-52). Sen lisäksi, että yrityssektorilla on yhä merkittävämpi rooli peruspalveluiden saatavuuden, laadun ja hinnan varmistamisessa, on sen tehtävän tuottaa kunnan asukkaille muita välttämättöminä pidettäviä tuotteita ja palveluita, vaikka niitä ei peruspalveluiksi kutsutakaan. Välttämättöminä tuotteina ja palveluina voidaan nykyisin pitää esimerkiksi apteekkeja, elintarvikkeita, vaatetusta, kiinteistöhuoltoa, ajoneuvojen huoltoa tai vaikkapa katsastuspalveluita. Peruspalveluiden ja välttämättömien tuotteiden ja palveluiden lisäksi, yrityssektori vastaa luonnollisesti monista muista kunnan asukkaiden tarvitsemista ja kaipaamista tuotteista ja palveluista. Sen lisäksi, että yrityssektorilla on tärkeä asema kunnan, asukkaiden ja kunnan muiden yritysten tarvitsemien tuotteiden ja palveluiden tuottamisessa, yrityssektorilla on merkittävä rooli ja vaikutus kunnan taloudelliseen tilanteeseen. Tämän selvityksen tarkoitus on kuvata ja arvioida yrityssektorin taloudellisia vaikutuksia kuntataloudessa Lapin yrittäjien toimialueella. Selvitys koostuu seuraavasti. Luvussa 2 luodaan ensin yleiskatsaus alueen kuntien taloudelliseen tilanteeseen, tarkastelemalla kuntien verorahoituksen ja verotulojen jakaumaa vuosina Tämän jälkeen luvussa 3 pyritään arvioimaan yrityssektorin osuutta kuntien verotuloista (yhteisöverot, kiinteistöverot, kunnallisverot), jotka muodostavat valtaosan kuntien taloudesta. Yrityssektorilla on myös epäsuora vaikutus kuntien talouteen, esimerkiksi valtionosuusjärjestelmän kautta. Luvussa 4 pyritään arvioimaan yrityssektorin tuottamia maksuja valtiolle sekä yrityssektorin tuottamaa käytettävissä olevaa tuloa kunnan asukkaille. Yrityssektorilla on verotulojen ja maksujen lisäksi myös muita positiivisia seurauksia, jotka edelleen johtavat välillisestä suoriin ja epäsuoriin taloudellisiin vaikutuksiin kunnan talouteen. Näitä seurauksia on arvioitu luvussa 5. Luvussa 6 on arvioitu vielä yrityssektorin osuutta ja vaikutuksia kunnan työllisyyteen ja työpaikkoihin. 1

4 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen Kuntien tulot muodostuvat verotuloista (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot) ja valtionosuuksista. Kunnallisverot ovat asukkaiden maksamia suhteellisia veroja, jonka suuruuden kunta voi itse päättää. Tämän lisäksi kunnan yritykset maksavat valtiolle yhteisöveroa, josta kunta saa oman osuutensa kulloinkin voimassa olevan jako-osuuden mukaisesti. Tämän lisäksi sekä yritykset että kunnan asukkaat maksavat kunnalle kiinteistöveroja, jotka määräytyvät kiinteistön verotusarvon ja kunnan päättämän veroprosentin mukaan. Valtionosuudet puolestaan ovat valtion suorittamia harkinnanvaraisia maksuja, joiden suuruuteen vaikuttaa esimerkiksi kunnan asukasluku, ikärakenne sekä kustannustason muutokset. (Valtiovarainministeriö 1 ja 2.) Yrityssektori vaikuttaa siten kunnan talouteen suoraan verotulojen kautta (yhteisöverot; yksityisen sektorin yrittäjien ja työvoiman maksamat kunnallisverot; yritysten, yrittäjien ja yksityisen sektorin työvoiman maksamat kiinteistöverot) ja epäsuoraan esimerkiksi valtionosuusjärjestelmän kautta (yritysten maksamat arvonlisäverot, työnantajamaksut ja muut maksut). Seuraavaksi luodaan lyhyt yleiskatsaus Lapin Yrittäjien toimialueen kuntien talouteen, tarkastelemalla kuntien verorahoituksen (verotulot + valtionosuudet) ja verotulojen (ilman valtionosuuksia) rakennetta ja jakaumaa vuosina Kuntien verorahoituksen rakenne Kaaviossa 1 on esitetty kuntien tilinpäätöksiin (valtiovarainministeriö 3) perustuva kuntakohtainen verorahoituksen jakauma vuonna 211 (tarkat euromäärä vuosilta liitetaulukossa 1). Alueellisesti kunnallisverot muodostavat 48 % kuntien verorahoituksesta, valtionosuudet 41 %, kiinteistöverot 7 % ja yhteisöverot 4 %. Kuntien verorahoituksessa yhteisöverojen merkitys on noussut selvästi vuosien aikana, sillä yhteisöverojen osuus verorahoituksesta on noussut koko alueen osalta 2,5 %:sta 3,8 %:iin ja osuus on noussut jokaisessa alueen kunnassa. Suurinta yhteisöverojen merkityksen nousu on ollut Savukoskella, jossa yhteisöverotulojen osuus koko verorahoituksesta on noussut 4,1 % -yksikköä vuosien aikana (9,3 %:sta 13,4 %:iin). Kunnallisverojen osuus verorahoituksesta on puolestaan pudonnut 3 vuoden aikana 51,1 %:sta 48 %:iin ja osuus on pudonnut jokaisessa alueen kunnassa.. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet Inarissa, Savukoskella ja Utsjoella, joissa kunnallisveron osuus verorahoituksesta on pudonnut yli 5 % -yksikköä. Valtionosuuksien ja kiinteistöverojen suhteellinen osuus verorahoituksesta on puolestaan pysynyt kutakuinkin ennallaan (valtionosuudet nousseet 39,7 %:sta 41, %:iin ja kiinteistöverot 6,7 %:sta 7,1 %:iin). 2

5 Kaavio 1. Kuntien verorahoituksen suhteellinen jakauma vuonna % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 6% 3% 5% 5% 3% 2% 3% 4% 26% 4% 33% 34% 3% 39% 4% 2% 6% 2% 3% 6% 8% 18% 11% 7% 8% 6% 63% 47% 52% 44% 44% 29% 13% 33% 3% 5% 4% 1% 4% 34% 42% 48% 4% 9% 7% 45% 6% 41% Yhteisövero Kunnallisvero Kiinteistövero Valtionosuudet Lähde: Valtiovarainministeriö, kuntien tilinpäätökset Tarkat määrät vuosilta liitetaulukossa Kuntien verotulojen rakenne Valtionosuuksien merkitys kuntien verorahoituksessa on tärkeä (41 %) ja yrityksillä on merkittävä rooli niiden tuottamisessa erilaisten maksujen muodossa. Valtionosuudet ovat kuitenkin myös kunnan kannalta epäsuoria ja harkinnanvaraisia rahoituseriä, joten on syytä tarkastella kuntien tuloja myös pelkästään verotulojen muodossa (verotulot ilman valtionosuuksia). Kuten kaavio 1 osoitti, verotulot (yhteisövero, kunnallisvero, kiinteistöverot) ovat kunnan tärkein rahoituksen lähde, sillä ne muodostavat 59 % kunnan koko verorahoituksesta. Kaaviossa 2 on esitetty kuntakohtainen verotulojakauma vuonna 211. (tarkat euromäärät vuosilta liitetaulukossa 1). Kuntien verotuloista 82 % muodostuu kunnallisveroista, 12 % kiinteistöveroista ja 6 % yhteisöveroista. Muutokset verotulojen jakaumassa noudattavat samaa kaavaa, kuin edellä verorahoituksen kohdassa; Vuodesta 29 vuoteen 211 yhteisöverojen osuus kuntien verotuloista on noussut alueellisesti 4,1 %:sta 6,4 %:iin ja osuus on noussut alueen jokaisessa kunnassa. Suurinta yhteisöverojen osuuden nousu on ollut Savukoskella 8,5 % -yksikköä sekä Inarissa, Kittilässä ja Sallassa, joissa nousu on ollut yli 3 % -yksikköä. Kunnallisverojen osuus kuntien verotuloista on vuosien aikana pudonnut alueellisesti 84,8:sta 81,6 %:iin ja osuus on pudonnut alueen jokaisessa kunnassa. Suurinta pudotus on ollut Inarissa ja Savukoskella, joissa pudotukset ovat olleet 8, ja 9,2 % -yksikköä. Kiinteistöverojen osuus on noussut alueellisesti (11,1 %:sta 12, %:iin) ja osuus on noussut jokaisessa kunnassa Kittilää lukuun ottamatta. 3

6 Kaavio 2. Kuntien verotulojen suhteellinen jakauma vuonna % 5% 11% 9% 9% 9% 8% 5% 11% 9 % 27% 8 % 7 % 6 % 59% 74% 82% 72% 85% 5 % 83% 87% 82% 4 % 67% 3 % 2 % 32% 1 % 15% 19% 12% 8% 11% 6% 7% 6% % 8% 3% 6% 76% 86% 82% 16% 11% 12% Yhteisövero Kunnallisvero Kiinteistövero Lähde: Valtiovarainministeriö, kuntien tilinpäätökset Tarkat määrät vuosilta liitetaulukossa 1 4

7 3 Yrityssektorin suorat vaikutukset kuntien talouteen Edellisessä luvussa tarkasteltiin kuntien tulojen jakaumaa yleisellä tasolla. Seuraavaksi tarkastellaan ja arvioidaan yrityssektorin suoraa vaikutusta kuntien verotuloihin (yhteisöverot, kunnallisverot ja kiinteistöverot). 3.1 Yrityssektorin tuottamat yhteisöverotuotot kunnalle Yhteisöverot ovat pääasiassa yritysten maksamia yhteisöveroja, joten tässä kuntien yhteisöverotuloja pidetään kokonaisuudessaan yksityisen sektorin tuottamina tuloina. Yritykset maksavat toimintansa veronalaisesta tulosta valtiolle yhteisöveroa yhteisöveroprosentin mukaan, jonka suuruus vuonna 211 oli 26 % (vuonna 212 yhteisöveron määrä on 24,5 % veronalaisesta tulosta). Valtiolle maksetun yhteisöveron jakajia puolestaan ovat valtio, kunnat ja seurakunnat, jotka kukin saavat oman jako-osuuden kulloinkin voimassa olevien asetusten mukaan. Vuosina kuntien osuus yhteisöverotuotoista oli n. 32 % (Finlex 212). Verovuonna 212 kunnan jako-osuus on puolestaan 28,34 % ja verovuonna 213 kunnan osuus on 29,49 % (Valtiovarainministeriö 4). Kaaviossa 3 on esitetty Valtiovarainministeriön julkaisemiin kuntien tilinpäätöksiin perustuvat yhteisöverot kunnittain vuonna 211 (tarkat yhteisöverojen määrät vuosilta liitetaulukossa 1). Yksityinen sektori tuotti kunnille vuonna 211 alueellisesti yhteensä noin 22 miljoonaa euroa yhteisöveroina, mikä on noin 3,8 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 21 (18,2 miljoonaa euroa) ja noin 8,8 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 29 (13,2 miljoonaa euroa). Kuntien yhteisöverotuottojen kokonaismäärä on siten noussut 66 % vuodesta 29 vuoteen 211. Kaavio 3. Kuntien yhteisöverotulot (x 1 ) vuonna Lähde: Valtiovarainministeriö, kuntien tilinpäätökset Tarkat määrät vuosilta liitetaulukossa 1 5

8 Kaaviossa 4 on lisäksi esitetty kunnittain yhteisöverojen määrä asukasta kohti vuonna 211 (tarkat euromäärät asukasta kohti vuosilta liitetaulukossa 2). Kuntien yhteisöverotulot vuosittain on jaettu Tilastokeskuksen ilmoittamalla kunnan asukasmäärällä samana vuonna. Alueellisesti yritysten tuottama yhteisövero oli vuonna 211 keskimäärin 27 per asukas. Suurin asukaskohtainen yhteisöverotulo oli Savukoskella (96 ) ja pienin Utsjoella (86 ). Yhteisöverojen asukaskohtainen määrä on noussut vuosien aikana alueellisesti 124 eurosta 27 euroon ja määrä on noussut alueen jokaisessa kunnassa. Kaavio 4. Yhteisöverot, euroa per asukas vuonna Lähde: Valtiovarainministeriö, kuntien tilinpäätökset Huomattavaa kuitenkin on, että yhteisöveroprosentti ja kunnan jako-osuus pienenee vuonna 212. Muiden asioiden pysyessä ennallaan tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vuoden 211 yhteisöverotuottojen kokonaismäärän ennallaan pysyminen edellyttää yhteisöverotuksen perusteena olevien yritysverotulojen määrän nousua. Esimerkiksi vuonna 211 yritykset maksoivat 1 euron verotettavasta yritystulosta 26 % yhteisöveroa, josta kunnan osuus oli 32,3 %, eli 8,33 (1 x,26 x,323 =8,33). Vuonna 212 kunnan osuus 1 euron yritystulosta olisi puolestaan 6,94 (1 x,245 x,2834 = 6,94). Yhteisöverotuottojen ennallaan pysyminen edellyttäisi siten yritysten verotettavien tulojen nousua noin 2 %:lla (12 x,245 x,2834 = 8,33). 6

9 3.2 Yrityssektorin tuottamat kunnallisverot Yrityssektorin osuus kunnan kunnallisverotuloista on arvioitu siten, että kunnan saamat kunnallisverotuotot kerrotaan yksityisen sektorin suhteellisella osuudella kunnan työpaikoista (työpaikkajakaumat liitetaulukossa 3). Kaaviossa 5 on esitetty näin saatu arvio yksityisen sektorin tuottamasta kunnallisveron määrästä vuonna 211 (euromääräiset arviot vuosilta liitetaulukossa 3). Yksityisen sektorin tuottama kunnallisveron määrä vuonna 211 oli arviolta 159 miljoonaa euroa. Kaaviossa 6 on esitetty puolestaan vastaava arvio kunnan asukasta kohti vuonna 211 (euromääräiset arviot per asukas liitetaulukossa 4). Yksityisen sektorin tuottama kunnallisvero on siten arviolta asukasta kohti vuonna 211. Liitekaavioissa 1 ja 2 on esitetty kunnallisverotuottojen kokonaismäärät vuosina Kaavio 5. Arvio yksityisen sektorin tuottamasta kunnallisverosta vuonna 211 ( x 1 ) Lähde: Työpaikkojen jakauman osalta Tilastokeskus. Kunnallisveron määrän osalta Valtiovarainministeriö; kuntien tilinpäätökset * Määrän laskentakaava: (yrittäjät + yksityisen sektorin työpaikat) / kaikki työpaikat x kunnallisveron kokonaismäärä * Koska Tilastokeskus ei ole julkaissut vuoden 211 työpaikkajakaumaa sektoreittain ja kunnittain, vuoden 211 kohdalla työpaikkajakaumana on käytetty vuoden 21 työpaikkajakaumaa, sillä työpaikkojen sektorijakauman vuotuinen muutos on ollut vain vähäistä viimeisten 3 vuoden aikana (Liitetaulukko 3). 7

10 Kaavio 6. Arvio yksityisen sektorin tuottamasta kunnallisverosta, euroa per asukas vuonna Lähde: Työpaikkojen määrän ja väkiluvun osalta Tilastokeskus. Kunnallisveron määrän osalta Valtiovarainministeriö, kuntien tilinpäätökset Laskentatapa: Arvio yksityisen sektorin tuottamasta kunnallisverosta / asukasmäärä 3.3 Yrityssektorin tuottamat kiinteistöverot Yhteisöverojen ja kunnallisverojen lisäksi yksityisen sektorin yritykset, yrittäjät ja työvoima maksavat kunnalle myös kiinteistöveroja. Yksityisen sektorin osuutta kiinteistöveroista ei tässä selvityksessä ole kuitenkaan arvioitu. 3.4 Yrityssektorin tuottamat kunnalliset verotulot yhteensä (ilman kiinteistöveroja) Kaaviossa 7 on esitetty arvio yksityisen sektorin tuottamista verotuloista (yhteisövero + arvio yksityisen sektorin tuottamasta kunnallisverosta) ilman kiinteistöveroa vuonna 211 (arviot vuosilta liitetaulukossa 5). Kaaviossa 8 on esitetty vastaava arviot per asukas vuonna 211 (arviot vuosilta liitetaulukossa 5). Yksityisen sektorin tuottamat verotulot ilman kiinteistöveroja olivat arviolta 181 miljoonaa euroa vuonna 211, mikä on keskimäärin 1 75 asukasta kohti. 8

11 Kaavio 7. Arvio yksityisen sektorin tuottamasta kunnallisverosta ja yhteisöverosta yhteensä vuonna 211. ( x 1 ) Laskentatapa: Yhteisövero + arvio yksityisen sektorin tuottamasta kunnallisverosta Kaavio 8. Arvio yksityisen sektorin tuottamista kunnallisveroista ja yhteisöveroista per asukas vuonna Laskentatapa: (Yhteisövero + arvio yksityisen sektorin tuottamasta kunnallisverosta) / asukasmäärä 9

12 3.5 Yhteenveto yrityssektorin suorista vaikutuksista kuntien talouteen Yrityssektorin suorat taloudelliset vaikutukset kuntien talouteen voidaan tiivistää seuraavasti. Yhteisöverotuotot Yrityssektori tuottaa kunnille yhteisöverotuloina alueellisesti yhteensä 22 miljoonaa euroa vuonna 211, mikä on 3,8 % verorahoituksesta, 6,4 % verotuloista ja 27 asukasta kohti Yhteisöveron osuus kuntien verorahoituksesta ja verotuloista on noussut vuodesta 29 vuoteen 211 alueellisesti sekä jokaisessa alueen kunnassa (osuus verorahoituksesta 2,5 %:sta 3,8 %:iin ja osuus verotuloista 4,1 %:sta 6,4 %:iin) Yhteisöverojen kokonaismäärä alueella on noussut 66 % vuodesta 29 vuoteen 211 (29: 13,2 miljoonaa ja 21: 18,2 miljoonaa ). Yhteisöveroprosentin ja kunnan jako-osuuden pienentyminen tulevaisuudessa edellyttää verotuksen pohjana olevien yritysten verotettavien tulojen kokonaismäärien nousua, muiden asioiden pysyessä ennallaan Kunnallisverotuotot Yrityssektori tuottaa kunnille kunnallisveroina alueellisesti arviolta 159 miljoonaa euroa, mikä on keskimäärin asukasta kohti. Kiinteistöverotuotot Yrityssektori tuottaa myös osan kuntien kiinteistöverotuotoista (osuutta ei ole arvioitu) Verotuotot yhteensä Yrityssektori tuottaa verotuloja yhteensä (ilman kiinteistöverotuloja) alueellisesti arviolta noin 181 miljoonaa euroa, mikä on keskimäärin 1 75 euroa asukasta kohti. 1

13 4 Yrityssektorin epäsuorat vaikutukset kuntatalouteen Suorien taloudellisten vaikutusten (yhteisövero, kiinteistövero, kunnallisverot) lisäksi yrityssektori vaikuttaa kuntien talouteen myös epäsuorasti, maksamalla esimerkiksi valtiolle, valtionlaitoksille ja vakuutusyhtiöille arvonlisäveroja sekä muita maksuja. Näistä yritysten maksuista osa palautuu kuntiin takaisin, esimerkiksi valtionosuusjärjestelmän kautta. Tämän lisäksi yrityssektori tuottaa kunnan asukkaille käytettävissä olevaa tuloa (käytettävissä olevat tulo = bruttopalkat verot ja veroluonteiset maksut), joka johtaa edelleen suoriin ja epäsuoriin tuloihin kunnalle. Seuraavassa on esitetty arviot yrityssektorin maksamien yhteisöverojen valtiolle jäävästä osuudesta, yritysten maksamista sosiaalivakuutusmaksuista (työnantajan osuudet) sekä yrityssektorin tuottamasta käytettävissä olevasta tulosta. Yrityssektorin työvoiman palkastaan maksamat sosiaalivakuutusmaksut jäävät tarkastelun ulkopuolelle. 4.1 Yritysten maksamien yhteisöverojen valtiolle jäävä osuus Yritykset maksavat toimintansa veronalaisesta tulosta valtiolle yhteisöveroa, jonka suuruus vuonna 211 oli 26 % veronalaisesta tulosta (vuonna 212 veron määrä on 24,5 %). Vuonna 211 jako-osuudet olivat seuraavat: kunnat 32,3 %, valtio 65,42 % ja seurakunnat 2,55 %. (Valtiovarainministeriö.) Seuraavassa on laskettu yrityssektorin valtiolle jäävä osuus käyttäen vuoden 211 yhteisöveron jako-osuuksia sekä vuosien kuntien yhteisöverotuloja (kuntien tilinpäätökset). Valtiolle jäävä osuus kuntien yritysten maksamasta yhteisöveroista on arvioitu seuraavasti. Ensinnäkin, kunnan yritysten maksama kokonaisyhteisövero saadaan jakamalla kunnan yhteisöverotuotot kunnan jako-osuudella. Kunnan jako-osuus yhteisöverotuotoista = Yritysten maksama yhteisövero x,323 Yritysten maksama yhteisövero = Kunnan jako-osuus /,323 Näin saatu yritysten maksama kokonaisyhteisövero voidaan sitten kertoa valtion jako-osuudella, jolloin saadaan kunnan yritysten maksamien yhteisöverojen valtiolle jäävä osuus. Valtion jako-osuus yhteisöveroista = Yritysten maksama yhteisövero x,6542 Kaaviossa 9 on näin saatu arvio yksityisen sektorin tuottaman yhteisöveron valtiolle jäävästä osuudesta kunnittain vuonna 211 (arviot vuosilta liitetaulukossa 6). Yksityisen sektorin maksamasta yhteisöveroista valtiolle jäävä osuus oli siten arviolta 45 miljoonaa euroa vuonna

14 Kaavio 9. Arvio yksityisen sektorin maksaman yhteisöveron valtion osuudesta vuonna 211. ( x 1 ) Lähde: Yhteisöverojen kunnan osuuden osalta Valtiovarainministeriö, kuntien tilinpäätökset. Tästä valtion osuus on määritelty laskennallisesti. Määrän laskenta: Kunnan yhteisöverotuotto /,323 x, Yritysten maksamat sosiaalivakuutusmaksut valtiolle Yhteisöveron lisäksi yritykset suorittavat palkkojen suuruuden mukaan sairausvakuutusmaksuja, jonka suuruus vuonna 21 oli 2,23 % palkoista. Työnantajan palkkasummasta riippuen yritykset suorittavat myös työnantajan työttömyysvakuutusmaksua, jonka suuruus vuonna 21 oli,75 % alle palkkasummasta ja 2,95 % ylimenevältä osalta. Tämän lisäksi yritykset suorittavat työnantajan työeläkevakuutusmaksua, jonka suuruus vuonna 21 oli keskimäärin 16,9 %. (Sosiaali- ja terveysministeriö.) Yritysten maksamat sosiaalivakuutusmaksut vuonna 21 on arvioitu siten, että ensin on laskettu yksityisen sektorin työntekijöiden kokonaispalkkasumma vuodessa, joka on kerrottu 19,88 % keskimääräisellä sosiaalivakuutusmaksuprosentilla (sairausvakuutusmaksut 2,23 % + työttömyysvakuutusmaksut,75 % + työeläkevakuutusmaksut 16,9 % = 19,88 %). Kaaviossa 1 on kuvattu arvioidut yksityisen sektorin valtiolle maksamat sosiaalivakuutusmaksut vuonna 21. Yksityisen sektorin työnantajien maksamat sosiaalivakuutusmaksut olivat alueellisesti siten yhteensä arviolta 158 miljoonaa euroa vuonna

15 Kaavio 1. Arvio yksityisen sektorin valtiolle maksamista sosiaalivakuutusmaksuista vuonna 21. (x 1 ) Lähde: Työpaikkajakauman ja mediaanipalkkojen osalta tilastokeskus. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksumäärien osalta valtiovarainministeriö. Laskenta: Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kunnassa vuonna 21 x yksityisen sektorin mediaanikuukausipalkka vuonna 21 x 12 kuukautta = Yksityisen sektorin palkat yhteensä 21. Ja edelleen: Yksityisen sektorin palkat yhteensä x,1988 (työantajan sosiaalivakuutusmaksut yhteensä vuonna 21). 4.3 Yksityisen sektorin tuottama käytettävissä oleva tulo Yksityisen sektorin työntekijät maksavat palkastaan valtionveroa, kunnallisveroa sekä työntekijän osuuden sosiaalivakuutusmaksuista. Jäljelle jäävää tuloa voidaan kutsua käytettävissä olevaksi tuloksi, jonka kunnan asukkaat voivat käyttää haluamallaan tavalla (tässä ei kuitenkaan puhuta käytettävissä olevasta tulosta termin virallisessa merkityksessä). Kuntakohtainen yksityisen sektorin tuottama käytettävissä oleva tulo voidaan arvioida laskemalla yksityisen sektorin työntekijöiden bruttovuosipalkat yhteen ja vähentämällä siitä maksetut valtionverot, kunnallisverot sekä sosiaalivakuutusmaksut. Kaaviossa 11 on arvioitu yksityisen sektorin tuottama käytettävissä oleva tulo vuonna 21. Yksityinen sektori tuotti siten alueellisesti yhteensä arviolta 52 miljoonaa käytettävissä olevaa tuloa vuonna

16 Kavvio 11. Arvio yksityisen sektorin tuottamasta käytettävissä olevasta tulosta vuonna 21. ( x 1 ) Kaavion 11 laskentatapa: Yksityisen sektorin (yrittäjä tai yksityisen sektorin työvoima) mediaanikuukausipalkka vuonna 21 x 12 kuukautta = Yksityisen sektorin mediaanivuosipalkka vuonna 21. Mediaanivuosipalkka 21 valtionvero (valtionverotaulukon 21 mukaan) Kuntakohtainen kunnallisvero (kunnallisveroprosentin 21 mukaan) sosiaalivakuutusmaksut (keskimäärin 7,96 % bruttopalkasta vuonna 21) = Yksityisen sektorin tuottama keskimääräinen käytettävissä oleva tulo per henkilö vuonna 21. Yksityisen sektorin käytettävissä oleva tulo per henkilö vuonna 21 x yksityisen sektorin työpaikat vuonna 21 (yrittäjät + yksityisen sektorin työvoima)= Yksityisen sektorin tuottama käytettävissä oleva tulo yhteensä vuonna

17 4.4 Yhteenveto yrityssektorin epäsuorista vaikutuksista Yrityssektorin epäsuorat vaikutukset kuntien talouteen voidaan tiivistää seuraavasti Yrityssektori tuotti yhteisöveroina valtiolle alueellisesti 45 miljoonaa euroa vuonna 211 (arvio) Yrityssektori tuotti sosiaalivakuutusmaksuina valtiolle alueellisesti 158 miljoonaa euroa vuonna 211 (arvio) Yrityssektori tuotti käytettävissä olevaa tuloa alueellisesti 52 miljoonaa euroa vuonna 211 (arvio) Kaaviossa 12 on esitetty vielä arviot yrityssektorin suorista ja epäsuorista vaikutuksista kuntien talouteen Lapin Yrittäjien toimialueella. Kaavio 12. Arvio yrityssektorin suorista ja epäsuorista vaikutuksista kuntien talouteen. 15

18 5 Yrityssektorin välilliset vaikutukset kuntien talouteen Erilaisten verojen ja maksujen lisäksi yritystoiminnalla on positiivisia seurauksia, jotka välillisesti johtavat sekä suoriin että epäsuoriin taloudellisiin hyötyihin kunnalle. Yritystoiminta lisää työllisyyttä kunnassa, joka puolestaan johtaa asukkaiden maksamien kunnallisverojen ja kiinteistöverojen nousuun (suorat vaikutukset) sekä yritysten maksamien sosiaalivakuutusmaksujen ja muiden maksujen kasvuun (epäsuorat vaikutukset). Työllisyyden lisääntyminen lisää edelleen kunnan asukkaiden käytettävissä olevia tuloja, mikä kasvattaa edelleen alueen yritysten toimintaa (ja johtaa edelleen uusiin suoriin ja epäsuoriin taloudellisiin hyötyihin kunnalle). Kasvanut työllisyys vähentää myös kunnan sosiaalimenoja. Aktiivinen yritystoiminta kasvattaa myös kunnan vetovoimaisuutta monella tapaa, mikä edelleen johtaa uusiin suoriin, epäsuoriin ja välillisiin taloudellisiin hyötyihin. Yrityssektorin tarjoamat työllistymismahdollisuudet sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyömahdollisuudet lisäävät esimerkiksi oppilaitosten houkuttelevuutta. Yrityssektorin tarjoamat työpaikat, tuote- ja palvelutarjonta sekä kunnallisten palveluiden saatavuus (yksityisen sektorin ja kunnan yhteistyö) lisäävät kunnan vetovoimaisuutta myös uusien asukkaiden silmissä. Lisäksi yrityssektori houkuttelee alueelle uusia yrityksiä, sillä se tarjoaa uusille yrityksille toimivia hankintaketjuja, yhteistyömahdollisuuksia, asukkaiden ostovoimaa sekä osaavaa työvoimaa. Yrityssektori houkuttelee alueelle myös sekä kotimaisia että ulkomaisia matkailijoita. Yritystoiminta lisää myös kunnan rakennustoimintaa, mikä lisää ensinnäkin kuntien kiinteistöverojen määrää (suorat). Lisäksi rakennustoiminnan lisääntyminen lisää rakennustoimialan työllisyyttä kunnassa, joka johtaa edelleen suoriin ja epäsuoriin taloudellisiin vaikutuksiin (kunnallisverot, kiinteistöverot, ostovoima). 16

19 6 Yrityssektorin vaikutus kunnan työllisyyteen Yrittäjät muodostivat alueellisesti 4 97 työpaikkaa vuonna 21 (kaavio 13). Vuoden 211 tilastoja ei ole tämän selvityksen valmistumishetkellä saatavilla. Huomattavaa kuitenkin on, että yrittäjien määrä on kuitenkin Kittilää, Rovaniemeä ja Utsjokea lukuun ottamatta laskenut jokaisessa kunnassa vuoteen 28 verrattuna (Liitetaulukko 3). Alueellisesti yrittäjien määrä on laskenut 4 942:sta 4 97 työpaikkaan. Kaavio 13. Yrittäjien määrä kunnittain Lähde: Tilastokeskus, työpaikat työnantajasektorin ja ammattiaseman mukaan alueittain Yrittäjien lisäksi yksityisen sektorin työvoima muodosti vuonna 21 alueellisesti yhteensä työpaikkaa (kaavio 14). Huomattavaa on, että Kittilää, Ranuaa, Sallaa ja Sodankylää lukuun ottamatta yksityisen sektorin työpaikkojen määrä on laskenut vuodesta 28 jokaisessa kunnassa (Liitetaulukko 3). Alueellisesti työpaikkojen määrä on laskenut :sta työpaikkaan. Siten yrittäjät ja yksityisen sektorin työvoima muodostavat kokonaisuutena 57 % alueellisista työpaikoista (kaavio 15). Yrittäjien osuus kaikista työpaikoista on 12 % ja yksityisen sektorin työvoiman osuus puolestaan 45 %. Yrittäjät muodostavat merkittävän osan kaikista alueellista työpaikoista (12 %) ja erityisesti Posiolla, Ranualla, Savukoskella ja Utsjoella yrittäjien merkitys on merkittävä (noin neljännes kaikista työpaikoista). Yksityisen sektorin muu työvoima puolestaan muodostaa suurimman työpaikkasektorin kaikissa kunnissa, Ranuaa, Sallaa ja Utsjokea lukuun ottamatta. 17

20 Kaavio 14. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kunnittain Lähde: Tilastokeskus, työpaikat työnantajasektorin ja ammattiaseman mukaan alueittain Kaavio 15. Työpaikkojen jakauma työnantajasektoreittain 21 1 % 4% 2% 3% 2% 1% 2% 1% 2% 1% 4% 1% 1% 2% 3% 8% 4% 11% 9% 9 % 13% 17% 17% 1% 12% 7% 8 % 26% 34% 33% 36% 29% 7 % 36% 23% 27% 28% 41% 26% 34% 6 % 5 % 37% 36% 35% 4 % 53% 49% 4% 39% 27% 42% 48% 45% 3 % 3% 2 % 27% 25% 26% 1 % 23% 16% 12% 14% 15% 17% 16% 8% 12% % Tuntematon Valtioenemmistöinen Oy Valtio Kunta Yksityinen sektori Yrittäjät Lähde: Tilastokeskus, työpaikat työnantajasektorin ja ammattiaseman mukaan alueittain

21 6.1 Yhteenveto yrityssektorin vaikutuksesta kunnan työllisyyteen Yrittäjät muodostava alueellisesti 4 97 työpaikkaa. Määrä on kuitenkin laskenut vuodesta 28 vuoteen 21. Yrittäjät muodostavat alueellisesti 12 % kaikista työpaikoista. Yksityisen sektorin työpaikat muodostavat alueellisesti suurimman työpaikkasektorin, työpaikallaan. Määrä on kuitenkin laskenut vuodesta 28 vuoteen 21. Yksityisen sektorin työpaikat muodostavat alueellisesti 45 % kaikista työpaikoista. Yksityinen sektori muodostaa siten yhteensä työpaikkaa alueellisesti vuonna 21, mikä on 57 % kaikista alueellisista työpaikoista. 19

22 7 Lähteet Finlex 212: Yhteisöveron jako-osuudet Keskuskauppakamari, alueiden kilpailukyky 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö 212. Kansalaisten kuntakannat. Valtiovarainministeriö 1: Verotulot 13&lang=fi&maindoc=/213/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&opennode=:1:3:81:87: Valtiovarainministeriö 2: Valtionosuudet 13&lang=fi&maindoc=/213/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&opennode=:1:3:81:89: Valtiovarainministeriö 3: Kuntien tilinpäätökset Valtiovarainministeriö 4: Yhteisöveron jako-osuudet

23 8 Liitekaaviot Liitekaavio 1. Kunnallisverotuotot yhteensä (x 1 ) Lähde: Valtiovarainministeriö, kuntien tilinpäätökset Tarkat määrät vuosilta liitetaulukossa 8. Liitekaavio 2. Kunnallisverotulot yhteensä per asukas Lähde: Valtiovarainministeriö, kuntien tilinpäätökset Tarkat määrät vuosilta liitetaulukossa 8. 21

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia Lappeenrannan kunnallisveroprosentti on Suomen maakuntakeskusten suurimpia. Useimmat

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 1 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 2 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 3 huhti 21 10:43 Suvi Ilvonen 4 Valtion tulovero vuonna 2015 Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla,

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille TULOVEROTUS 1 Ongelma Ennakonpidätys Kesällä 2012 Satu on kesätöissä. Hän on työnantajansa kanssa sopinut kuukausipalkakseen 1600 euroa. Palkanmaksupäivänä hänen tililleen on maksettu 1159,00 euroa. Satu

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla Yrittäjien tulot ja verot 2014 vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla 1 Saman tulotason yrittäjien ja palkansaajien verotuksen vertailu vuonna 2012 Yrittäjät Palkansaajat Tulot 44 974 44 974 - Siitä ansiotuloa

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 24.3.2017 Minna Punakallio Pääekonomisti Seuraa minua Twitterissä: @MinnaPunakallio

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Pohjanmaan maakuntatilaisuus Vaasa 12.5.2017 Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Suomen Kuntaliitto Sisältö Mitä muutoksia kuntien talouteen mk-uudistus on tuomassa?

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous Liite 1 Hallintovaliokunta 19.5.2017 Julkisen talouden suunnitelma 2018-2021 ja kuntatalous Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Tulos-

Lisätiedot

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA LAPIN LIITTO KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA Käyttötalouden nettokustannukset Valtionosuudet Verotulot Toimintakatteen ja verorahoituksen suhde Vuosikate Lainakanta

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja 10 000 Toimintakate tilinpäätös 2014 /as. 9 000 8 868 8 000 7 000 6 000 5 000 7 411 7 328 6 739 6 259 6 327 6 461 5 839

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 d :n sekä tuloverolain 124 ja 124 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 31.3.2017 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2016 Perustuvat kuntiin lähetettyyn kyselyyn tiedot on koottu 13.-29.3.2017 välisenä aikana Tiedot

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2011 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Helsingissä keskitulot 30 000 euroa Pääomatulot laskivat viidenneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 200 euroa

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd.

Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd. Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 216, mrd. Tilinpäätösten mukaan (ennakkotieto) Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin Valtionosuudet 8,8 KUNNAT verotulot 22,1 1,5 VALTIO verotulot 41,8 29,1 1,7 18,9

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2015 ja talousnäkymät

Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2015 ja talousnäkymät Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2015 ja talousnäkymät Kuntaliiton ja maakuntaliiton ajankohtaisseminaari Pieksämäki 11.5.2016 Heikki Laukkanen Etelä-Savon kunnallisasiain työryhmän pj., kunnanjohtaja

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HUHTIKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutuksista kunnan verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksella

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2017

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 328 31.10.2016 Asianro 900/02.03.01/2016 106 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 31.10.2016 328 Talousjohtaja

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 1 Teemu Lehtinen 15.5.2012 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2012: 38.889 /v (3111 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin<

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Seppo Laakso & Tamás Lahdelma, Kaupunkitutkimus TA Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Tanssitoiminnan, kurssitoiminnan ja katsojien kulutuksen vaikutukset tuotantoon, työllisyyteen

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Tilastokatsaus 14:2014

Tilastokatsaus 14:2014 Vantaa 3.12.2014 Tietopalvelu B17:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2013 1 Vuonna 2013 Vantaalla oli kaikkiaan 172 980 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio-

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattoreita Pidemmän aikavälin väestökehitys Työpaikat työnantajasektorin mukaan toimialan

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 32 2008 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingissä keskitulot 28 333 euroa Veroja ja veroluonteisia maksuja helsinkiläisillä 7 520 euroa maksajaa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI ELOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat Salon

Lisätiedot

LAPIN KUNTATALOUS

LAPIN KUNTATALOUS LAPIN KUNTATALOUS 2004-2005 LAPIN LIITTO Kuntataloustutkija Ella Rautio-Kuosku Heinäkuu 2006 Sisällysluettelo: Kuva 3-4 Manner-Suomen kuntien talous ja Lapin kuntien talous 04-05 Kuva 5 Maakuntien toimintakulujen

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti 25.4.2017 konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 1 Kaupunkistrategian onnistuminen koko kaupungin

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Verotietoa 8.3.2012 Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Miksi veroja kerätään? Veroilla katetaan julkisen sektorin menot Julkiset menot, milj. Osuus BKT:sta Per capita, milj. Per

Lisätiedot

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

Sipoon vahvuudet 4. Kuntauudistuksen selvityksen tarkastelunäkökulmat:

Sipoon vahvuudet 4. Kuntauudistuksen selvityksen tarkastelunäkökulmat: 1 Sisällysluettelo Sipoon vahvuudet 4 Kuntauudistuksen selvityksen tarkastelunäkökulmat: 1 Palvelutarpeiden kehitystarkastelu 6 2 Kuntatalouden kehitystarkastelu 8 3 Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot