6\NV\QWDORXVHQQXVWHHWYXRVLNVL±

Transkriptio

1 ,3 Bryssel, 22. marraskuuta \NV\QWDORXVHQQXVWHHWYXRVLNVL± 7DORXGHOOLQHQ WLODQQH RQ(8VVD SDUDV N\PPHQHHQ YXRWHHQ 6H MRKWXX VHNl NRWLPDLVLVWD WDORXGHQ YDKYRLVWD SHUXVWHNLM LVWl HWWl PDDLOPDQODDMXLVHQ N\V\QQlQ NDVYXVWD %UXWWRNDQVDQWXRWWHHQ NHVNLPllUlLVHQ NDVYXQ HQQXVWHWDDQ S\V\YlQ (8VVl QRLQ SURVHQWLVVD 9XRGHNVL DUYLRLGXQ VXXUHQSURVHQWLQNDVYXQKLGDVWXPLQHQMRKWXX OM\QKLQQDQlNNLQRXVXVWD 6H RQ V\\Ql P\ V NHVNLPllUlLVHQ LQIODDWLRQ NLLKW\PLVHHQ \OL SURVHQWWLLQ WlQlMDHQVLYXRQQD(XURQKHLNNRXVDQWDDWXRQWLLQIODDWLRRQ RPDQ OLVlQVl PXWWDSHUXVLQIODDWLRVlLO\\YDLPHDQD7\ SDLNNRMHQMDWNXYDOLVllQW\PLQHQMD YHURMHQ DOHQWDPLQHQ WXNHYDW Nl\WHWWlYLVVl ROHYLHQ WXORMHQ VHOYll NDVYXD XONLQHQ WDORXV NRKHQWXX HGHOOHHQ PXWWD UDNHQWHHOOLQHQ YDNDXWWDPLQHQ KLLSXX NXQ NDVYXQ WXRWWR Nl\WHWllQ RVDNVL YHURMHQ DOHQWDPLVHHQ XONLVHQ WDORXGHQ \OLMllPl RQ YXRQQD WRGHQQlN LVHVWL VXXUL PLNl MRKWXX SllRVLQ8076WRLPLOXSLHQP\\QQLQWXRWRLVWD 2GRWHWWXDNDOOLLPSL OM\ Odotettua korkeampi öljyn hinta on merkittävin kehityspiirre komission kevään ennusteiden huhtikuussa 2000 tapahtuneen julkistamisen jälkeen. Öljyn hinnan odotetaan pysyvän suhteellisen korkeana ja laskevan hieman ensi vuoden puoliväliin mennessä. Öljyn keskihinnaksi oletetaan 29 Yhdysvaltain dollaria vuonna 2000, kun se oli 17,8 dollaria viime vuonna ja voi olla 30 dollaria vuonna 2001 ennen kuin laskee noin 27 dollariin vuonna. Seuraukset eivät todennäköisesti ole läheskään niin dramaattisia kuin 1970luvun öljykriiseissä. Tämä johtuu kolmesta seikasta: 1) öljybarrelin reaalihinta on selvästi pitkäaikaisen keskiarvonsa yläpuolelle, mutta se on silti noin 50 % alhaisempi kuin 1980luvun alun huippuhinnat, 2) energiansäästö on vähentänyt suhteellista riippuvuutta öljyn tuotannosta, 3) makrotaloudellinen toimintaympäristö on nykyisin selvästi vakauskeskeinen ja inflaatioodotukset ovat vähäisiä. Komissio arvioi, että öljyn hinnan nousu vie EU:n ensi vuoden kasvuluvuista 0,3 prosenttiyksikköä, mutta vaikutus inflaatioon on tuntuvampi. Öljyn hinta kiihdytti tämän vuoden inflaatiota noin 0,7 prosenttiyksikköä, mutta vuonna 2001 se johtaa vain noin 0,4 prosenttiyksikön nousuun YKHIinflaatiossa. Öljyn hinnan nousu tuntuu koko maailmassa, mutta luvuissa painaa myös Yhdysvaltain talouskasvun odotettu hidastuminen vuoden ,1 %:sta 3,3 %:iin vuonna Koko maailman reaalisen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan tänä vuonna 4,4 % ja ennustetaan kasvavan hieman vähemmän, noin 4 % seuraavina kahtena vuotena. Maailmanlaajuiseen talouskasvuun liittyy voimakas kansainvälinen kauppa (10,8 %:n kasvu vuonna 2000, tasoittuminen 8,1 %:iin vuonna ).

2 Öljyn hinnan nousun näkyvin vaikutus on suurten vaihtotaseen ylijäämien kasaantuminen öljynviejämaihin. Koska ulkomaankaupan vaihtosuhde on kehittynyt kielteisesti, EU:n vaihtotase muuttui vuonna 2000 alijäämäiseksi (0,3 % BKT:stä) ja alijäämän odotetaan kasvavan hieman ensi vuonna. (8QWDORXVNDVYXKXLSHQWXLYXRGHQWRLVHOODQHOMlQQHNVHOOl Teollisuustuotannon kasvu vuositasolla oli EU:ssa 7,3 % toukokuussa 2000 ja palasi sitten 45 %:n vuositasolle. Mielipidetutkimusten kuvastama kuluttajien luottamus heikentyi jyrkästi syyskuussa, mutta lasku ei jatkunut lokakuussa. Vaikka luottamus on yleisesti ottaen edelleen miltei ennennäkemättömän vahva, nämä indikaattorit viittaavat siihen, että EU:n talouden kasvu saavutti todennäköisesti huippunsa vuoden 2000 toisella neljänneksellä ja sen voidaan odottaa hidastuvan, kun öljylasku rasittaa taloutta. BKT:n keskimääräisen kasvun arvioidaan olevan vuonna 2000 EU:ssa 3,4 % (euroalueella 3,5 %). Tämä on suurin kasvuprosentti vuoden 1989 jälkeen. Saksassa ja Italiassa, joissa talouskasvu oli vuonna 1999 vähäistä, kasvu on elpymässä, mutta erot ovat EU:ssa edelleen hyvin suuria. Erityisesti pienissä jäsenvaltioissa kasvun odotetaan olevan nopeaa. Portugali, jossa tuotannon kasvu hidastuu kestävämmille tasoille, on poikkeus. Suurista jäsenvaltioista Ranskassa talouden toimeliaisuus väheni jo vuoden 2000 ensimmäisellä puoliskolla, eikä kasvu ole tänä vuonna niin voimakasta kuin aiemmin ennustettiin. Tänä vuonna kasvulukuja on tarkistettu alaspäin komission kevään ennusteista myös Portugalin, Suomen (joskin vähemmän) ja Yhdistyneen kuningaskunnan kohdalla. Kasvu perustuu laajalti voimakkaaseen kotimaiseen kysyntään. Vakaat pitkät korot ovat osaltaan voimistaneet kotimaista kysyntää. Lisäksi maailmanlaajuinen talouskasvu on pitänyt viennin voimakkaana. EU:n viennin määrän arvioidaan kasvavan tänä vuonna keskimäärin 10,3 % (kun kasvu vuonna 1999 oli 4,5 %). Viennin määrän kasvun vaikutus riittää reilusti korvaamaan yksityisen kulutuksen (2,8 %) ja investointien (5,3%) kasvun todennäköisen lievän hidastumisen..dvyxqln\plwhghoohhqk\ylw Vaikka keskimääräisen kasvun odotetaan EU:ssa hidastuvan 3,1 %:iin (euroalueella 3,2 %:iin) vuonna 2001 ja 3 %:iin vuonna, näkymät ovat edelleen erittäin myönteiset. Niihin on vaikuttanut pääosin neljä seikkaa: 1) Öljyn hinnan nousu ja euron kurssin aleneminen ovat kiihdyttäneet inflaatiota, joka rasittaa kotitalouksien reaalituloja ja yritysten tuotantokustannuksia. 2) Toisaalta veronalennukset ja jatkuvasti voimakas työpaikkojen lisäys ylläpitävät osaltaan käytettävissä olevien kokonaistulojen määrää, joka tukee yksityistä kulutusta. 3) EU:n vientiyritysten vuonna 2000 maailmantalouden vahvasta kysynnästä ja heikosta eurosta saama vahvistus heikkenee ennustekauden aikana, mutta kysyntä pysyy maailmanlaajuisesti voimakkaana. 4) Tapahtunut lyhyiden korkojen nousu vaikuttaa jonkinlaisella viipeellä talouden toimeliaisuuteen, mutta historiallisesti katsoen pitkät korot ovat edelleen alhaiset. Talouden elpyminen on laajalla pohjalla. Yksityisen kulutuksen odotetaan kasvavan vuodessa 2¾ % kahden seuraavan vuoden aikana. Euroalueella tämä merkitsee jopa lisäystä vuodesta Laiteinvestointien kasvu hidastuu hieman 67 %:n vuositasoon vuosina 2001, kun se tänä vuonna on 6,6 % (euroalueella 7,5 %). Hidastuminen johtuu loppukysynnän laskun, kiristyneiden rahoitusmarkkinoiden ja kustannusten nousun yhteisvaikutuksesta.

3 Rakennusinvestointien ennustetaan kasvavan kahtena seuraavana vuotena 3½ vuodessa. EU:n kokonaislukujen perustana on Saksassa tapahtuva hyvin pieni elpyminen sekä muutaman muun suuren talouden kasvun selvä hidastuminen. Useimmissa jäsenvaltioissa tapahtuu samanlaista vähäistä hidastumista, mutta niiden kasvuluvut ovat lähellä 3 %:ia tai ylittävät sen. Vain Kreikassa ennustetaan talouden toimeliaisuuden kasvavan (4,8 %:iin vuonna ), kun se hyötyy yhtenäisvaluuttaan liittymisen eduista ja investoi voimakkaasti vuoden 2004 olympialaisten valmistelujen vuoksi. Tanskan talouskasvun ei odoteta olevan nopeampaa kuin 2,5 %, koska finanssipolitiikan tiukentamisen vaikutukset tuntuvat edelleen yksityisessä kulutuksessa. Portugalissa viime aikojen korkeiden kasvulukujen aleneminen johtuu kotimaisen kysynnän kasvun hidastumisesta. 7\ SDLNNRMHQV\QW\YRLPDNDVWDYXRQQD EU:ssa perustetaan vuonna 2000 noin 2,6 miljoonaa työpaikkaa, ja työllisyyden kasvun odotetaan kiihtyvän 1,6 %:iin. Kasvu on voimakkainta vuoden jälkeen. Työpaikkojen syntymisen odotetaan jatkuvan voimakkaana (1,2 % vuonna koko EU:ssa), mutta hidastuvan. Tämän selityksenä on ensi vuoden osalta toimeliaisuuden väheneminen ja ammattitaitokapeikkojen syntyminen joissakin maissa, erityisesti niissä, joissa työttömyys on jo laskenut hyvin alhaiseksi, mikä estää yrityksiä palkkaamasta uusia työntekijöitä, vaikka kysyntänäkymät ovat hyvät. Työttömyyden ennustetaan laskevan tämän vuoden 8,4 %:sta 7,3 %:iin vuonna. Työttömien määrä laskee tuolloin EU:ssa (kansallisten tilastojen perusteella) 13,3 miljoonaan, kun se vuonna 1999 oli 16,4 miljoonaa. Kuudessa jäsenvaltiossa työttömyyden odotetaan laskevan alle 5 %:iin vuonna. 3DONNDNHKLW\VPDOWLOOLVWD OM\QKLQQDQQRXVXVWDKXROLPDWWD Henkeä kohti laskettujen nimellispalkkojen odotetaan nousevan noin 2,8 % vuonna 2000, vain hieman kuluttajahintoja nopeammin. Vuosiksi 2001 ja ennustetaan hieman suurempaa nimellispalkkojen nousua, 3,2 % ja 3,3 %, mikä johtuu inflaation odottamattomasta kiihtymisestä tänä vuonna ja työmarkkinoiden kiristymisestä. Yksikkötyökustannusten nousu pysyy kuitenkin vaimeana. Tämä yleisesti ottaen hyvä kehitys edellyttää, että työehtosopimuksissa suuntaudutaan edelleen hintavakauden säilyttämiseen. Useiden jäsenvaltioiden hallitukset ovat myös alentaneet työtulon verotusta, mikä auttaa työllisyyden parantamisessa ja voi auttaa palkkavaatimusten pitämisessä maltillisina. Joissakin jäsenvaltioissa, joissa kasvu on ollut voimakasta usean vuoden ajan ja joissa työmarkkinat ovat kiristymässä, palkankorotukset voivat olla suurempia kuin EU:ssa keskimäärin. Näin käynee erityisesti Kreikassa, Irlannissa, Alankomaissa ja Portugalissa. 3HUXVLQIODDWLRS\V\\YDNDDQD Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI) nousi vuonna 1999 euroalueella vuositasolla vain 1,1 %, mutta tänä vuonna nousun arvoidaan olevan 2,3 %. Sen aiheuttavat tuontihintojen voimakas nousu, jota öljyn hinnat ovat ruokkineet, ja euron arvon heikkeneminen. Kotoperäinen pohjainflaatio on paljon hitaampi.

4 Ensi vuonna YKHIinflaation ennustetaan tasoittuvan euroalueella 2,2 %:iin ja hidastuvan alle 2 %:iin vuonna. Öljyn hinnan nousun välillisten vaikutusten odotetaan pysyvän vähäisinä. Maltillinen palkkakehitys jatkunee. Tuottavuuden paraneminen hillitsee yksikkötyökustannusten nousua. Lisäksi kilpailupaine tuotemarkkinoilla rajoittaa tuontihintojen nousun siirtymistä muihin hintoihin. Euroopan unionin suurten talouksien YKHIinflaatiovauhtien ennustetaan lähenevän toisiaan ennustekaudella. Joissakin pienissä jäsenvaltioissa, erityisesti Irlannissa ja Alankomaissa, inflaatio pysyy vuonna 2001 (myös välillisten verojen korotuksen vuoksi) selvästi EU:n keskiarvoa nopeampana. Näissä maissa inflaation odotetaan kuitenkin hidastuvan selvemmin kuin EU:ssa keskimäärin ja näin ollen inflaatiovauhdin erot euroalueella kaventuisivat 3,4 prosenttiyksiköstä vuonna ,6 prosenttiyksikköön vuonna. XONLVHQWDORXGHQUDKRLWXVDVHPDQSDUDQHPLQHQ Julkisen talouden rahoitusasema oli vuonna ,7 % alijäämäinen suhteessa BKT:hen, mistä se kohentui 1,2 % ylijäämäiseksi vuonna 2000 (euroalueella 1,3 %:n alijäämästä 0,3 %:n ylijäämään suhteessa BKT:hen). Ensi vuonna julkisen talouden ylijäämä kaventuu 0,2 %:iin suhteessa BKT:hen koko EU:ssa (ja kääntyy jälleen 0,5 % alijäämäiseksi suhteessa BKT:hen euroalueella). Vuosien 2000 ja 2001 kehitys on suurelta osin selitettävissä UMTStoimilupien tuotoilla, jotka ovat erityisen suuret tänä vuonna. Ilman näitä kertaluonteisia tulojakin julkisen talouden rahoitusasemat näyttäisivät huomattavasti paremmilta tänä vuonna kuin vuotta aiemmin, mutta vain hieman paremmilta vuonna Toteutuneiden rahoitusasemien paranemiseen ei kuitenkaan liity vastaavaa kehitystä julkisen talouden perusrahoitusasemissa. Jos politiikan oletetaan jatkuvan muuttumattomana, vuodeksi ennustetaan koko EU:hun 0,3 %:n ylijäämää ja euroalueelle 0,3 %:n alijäämää suhteessa BKT:hen. Jäsenvaltiot lähestyvät vakaus ja kasvuohjelman tavoitetta, joka on lähes tasapainoinen rahoitusasema, mutta maiden välillä on eroja. Alijäämää on vuonna 2001 vain viidessä jäsenvaltiossa: Kreikassa ja Itävallassa alle 1 % suhteessa BKT:hen ja Saksassa, Ranskassa (ilman vuodeksi 2001 suunniteltuja UMTStuloja), Italiassa ja Portugalissa 11,5 % suhteessa BKT:hen. Kaksi muuta julkisen talouden kehitystä kahtena seuraavana vuotena muovaavaa tekijää ovat vahva talouskasvu ja verouudistukset, joskin osa talouskasvun tuomista lisätuloista hupenee verouudistuksiin. 5LVNHMl MD HSlYDUPXXVWHNLM LWl OM\Q KLQQDQ QRXVXQ WRLVVLMDLVHW YDLNXWXNVHW EU:n talouden muotoutumisen ja kehityksen yksi avaintekijä on öljyn hintojen nousun vaikutus. Paljon riippuu siitä, miten kauan öljyn hinnat pysyvät korkeina ja ovatko seurausvaikutukset ennustettua voimakkaampia. Jos koko hintojen nousu korvataan palkankorotuksilla ja hyödykkeiden hintoja korottamalla, on vaarana inflaatiokierre, johon EKP varmasti reagoi vaimentamalla vastaavasti talouden toimeliaisuutta. Joissakin jäsenvaltioissa verojen ja sosiaaliturvamaksujen alennukset voisivat vaimentaa palkankorotusvaatimuksia ja hillitä työkustannusten nousua. Jos jossakin on kuitenkin syntymässä kapasiteettirajoituksia tai työvoimapulaa, nämä finanssipoliittiset toimet eivät riitä palkkapaineiden hillitsemiseen vaan loisivat olosuhteet, joissa talous pääsee ylikuumenemaan.

5 Toinen riski liittyy vaihtotaseen maailmanlaajuiseen epätasapainoon, lähinnä Yhdysvaltain alijäämään, ja siihen, että päävaluuttojen kurssit eivät heijasta talouden perustekijöitä. Jos kurssit muuttuvat äkkiä ja satunnaisesti, myös pääomavirtojen suunnat voivat muuttua äkkiä, mikä vaikuttaa dramaattisesti rahoitusmarkkinoiden vakauteen. Bruttokansantuotteen kasvun ennustetaan EU:ssa olevan noin 3 % vuonna. Kasvu voisi olla suurempi, jos jotkin "uuden talouden" vaikutukset toteutuisivat voimakkaampina ja nopeammin kuin syksyn ennusteen pohjana olleessa varovaisessa skenaariossa oletetaan. Lisätietoja talousennusteista löytyy European Economy julkaisusta (Supplement A) Internetissä osoitteessa

6 1 SYKSYN 2000 ENNUSTEET TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1961 D %.7NLLQWHLVLLQKLQWRLKLQ (vuosimuutos, %) 1961 ei muutosta B B DK DK D D EL EL E E F F IRL IRL I I L L NL NL A A P P FIN FIN S S UK UK EU EU15 Euroalue Euroalue USA USA Japani Japani E.LLQWHlQSllRPDQEUXWWRPXRGRVWXVODLWWHHW(vuosimuutos, %) 1971 ei muutosta B B DK DK D D EL EL E E F F IRL IRL I I L L NL NL A A P P FIN FIN S S UK UK EU EU15 Euroalue Euroalue USA USA Japani Japani Huom: 15 EUmaan ja euroalueen lukuihin sisältyy yhdistynyt Saksa vuodesta tai 1992 alkaen tarkasteltavasta indikaattorista riippuen. on yleensä laadittu olettaen, että politiikkaa ei muuteta. Se tarkoittaa, että julkistamattomia ja erityisesti budjettia koskevia politiikan muutoksia ei ole otettu huomioon. Tästä seuraa, että vuoden ennusteet on pääasiassa johdettu ennakoidusta kehityksestä. Euroalue: 11 EUmaata (EU ilman Tanskaa, Kreikkaa, Ruotsia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa) vuoteen 2000, 12 EUmaata (EU ilman Tanskaa, Ruotsia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa) vuodesta LLYLVWHOPlÃORNDNXXQÃÃHQQXVWHLVWD /lkghã.rplvvlr

7 2 SYKSYN 2000 ENNUSTEET TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1961 F 7\ OOLV\\V\KWHHQVl (vuosimuutos, %) 1961 ei muutosta B B DK DK D D EL EL E E F F IRL IRL I I L L NL NL A A P P FIN FIN S S UK UK EU EU15 Euroalue Euroalue USA USA Japani Japani G 7\ WW PLHQPllUl (% siviilityövoimasta) LLYLVWHOPlÃORNDNXXQÃÃHQQXVWHLVWD /lkghã.rplvvlr ei muutosta B B DK DK D D EL EL E E F F IRL IRL I I L L NL NL A A P P FIN FIN S S UK UK EU EU15 Euroalue Euroalue USA USA Japani Japani Huom: 15 EUmaan ja euroalueen lukuihin sisältyy yhdistynyt Saksa vuodesta tai 1992 alkaen tarkasteltavasta indikaattorista riippuen. on yleensä laadittu olettaen, että politiikkaa ei muuteta. Se tarkoittaa, että julkistamattomia ja erityisesti budjettia koskevia politiikan muutoksia ei ole otettu huomioon. Tästä seuraa, että vuoden ennusteet on pääasiassa johdettu ennakoidusta kehityksestä Euroalue: 11 EUmaata (EU ilman Tanskaa, Kreikkaa, Ruotsia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa) vuoteen 2000, 12 EUmaata (EU ilman Tanskaa, Ruotsia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa) vuodesta 2001.

8 H,QIODDWLR(1)(vuosimuutos, %) SYKSYN 2000 ENNUSTEET 7$/28'(1.(6.(,6( / ei muutosta B B DK DK D D EL EL E E F F IRL IRL I I L L NL NL A A P P FIN FIN S S UK UK EU EU15 Euroalue Euroalue USA USA Japani Japani (1) EU:n osalta yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi vuodesta alkaen, muualla yksityisen kulutuksen deflaattori. I 9DLKWRWDVHHQ\OLDOLMllPlVXKWHHVVD(8QXONRSXROLVLLQPDLKLQ (% BKT:stä) ei muutosta B B DK DK D D EL EL E E F F IRL IRL I I L L NL NL A A P P FIN FIN S S UK UK EU EU15 Euroalue Euroalue USA USA Japani Japani Huom: 15:n ja 11:n EUmaan lukuihin sisältyy yhdistynyt Saksa vuodesta tai 1992 alkaen tarkasteltavasta indikaattorista riippuen. on yleensä laadittu olettaen, että politiikkaa ei muuteta. Se tarkoittaa, että julkistamattomia ja erityisesti budjettia koskevia politiikan muutoksia ei ole otettu huomioon. Tästä seuraa, että vuoden ennusteet on pääasiassa johdettu ennakoidusta kehityksestä. Euroalue: 11 EUmaata (EU ilman Tanskaa, Kreikkaa, Ruotsia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa) vuoteen 2000, 12 EUmaata (EU ilman Tanskaa, Ruotsia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa) vuodesta LLYLVWHOPlÃORNDNXXQÃÃHQQXVWHLVWD /lkghã.rplvvlr

9 4 SYKSYN 2000 ENNUSTEET 7$/28'(1.(6.(,6( /8987 J XONLV\KWHLV MHQQHWWROXRWRQDQWRWDLQHWWROXRWRQRWWR (% BKT:stä) (1) LLYLVWHOPlÃORNDNXXQÃÃHQQXVWHLVWD /lkghã.rplvvlr ei muutosta B B DK DK D D EL (2) EL E E F F IRL IRL I I L L NL NL A A P P FIN FIN S S UK UK EU EU15 Euroalue Euroalue USA USA Japani Japani (1) Nettoluotonanto (otto) sisältää v ja 2001 kertaluonteisia tuloja, jotka liittyvät UMTStoimilupien myyntiin. Ilman näitä tuloja nettoluotonanto (otto) %:na BKT:stä olisi vuonna 2000 seuraava: D 1,1 %, E 0,3 %, I 1,3 %, NL 1,1 %, A 1,7 %, P 1,9 %, UK 2,1 %,Eu15 0,1 % ja euroalue 0,8 %. (2) Ml. Eurostatin tekemät Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT 95) mukaiset oikaisut vuosille K XONLV\KWHLV MHQEUXWWRYHOND (% BKT:stä) ei muutosta B B DK (1) DK D D EL EL E E F F IRL IRL I I L L NL NL A A P P FIN FIN S S UK UK EU EU15 Euroalue Euroalue (1) Valtion talletukset keskuspankissa, valtion hallussa olevat muut kuin valtion joukkovelkakirjat ja valtion yrityksiin liittyvä velka olivat yhteensä noin 9,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna Huom: 15 EUmaan ja euroalueen lukuihin sisältyy yhdistynyt Saksa vuodesta tai 1992 alkaen tarkasteltavasta indikaattorista riippuen. on yleensä laadittu olettaen, että politiikkaa ei muuteta. Se tarkoittaa, että julkistamattomia ja erityisesti budjettia koskevia politiikan muutoksia ei ole otettu huomioon. Tästä seuraa, että vuoden ennusteet on pääasiassa johdettu ennakoidusta kehityksestä. Euroalue: 11 EUmaata (EU ilman Tanskaa, Kreikkaa, Ruotsia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa) vuoteen 2000, 12 EUmaata (EU ilman Tanskaa, Ruotsia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa) vuodesta 2001.