Johdanto. - valtuuston päätös kehityskuvan laatimisesta - maankäyttövisio on laadittu kunnan kehityskuvan laadinnan pohjaksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto. - valtuuston päätös kehityskuvan laatimisesta - maankäyttövisio on laadittu kunnan kehityskuvan laadinnan pohjaksi"

Transkriptio

1

2 Johdanto Jokaisella organisaatiolla tulee olla näkemys siitä, mihin se on menossa, tai ainakin tahtotila haluamastaan suunnasta. Kunnan toimintaympäristö on monella tapaa stabiilimpi kuin yrityksen mutta ei kuitenkaan omien päätöstensä vaikutusten ulkopuolella. Kirkkonummella Porkkalan palautuksesta vuonna 1956 alkanut kasvuvaihe on vain joitakin hiljaisempi vuosia lukuun ottamatta jatkunut yhtäjaksoisesti yli viisi vuosikymmentä. Tänä päivänä olemme yli asukkaan kunta Helsingin seudulla, jonka kasvupotentiaalin on arvioitu olevan jatkossakin edelleen mittava. Vuoden 2008 talousarvion ns. sitovissa tavoitteissa asetettiin yhdeksi tavoitteeksi Kirkkonummen kunnan kehityskuvan laatiminen. Tätä työtä tehtäessä osoittautui kuitenkin mahdottomaksi laatia koko kunnan käsittävä yksiselitteinen kehityskuva. Siksi virkamiesvalmistelussa on päädytty tähän yleispiirteisempään asukaslukuperusteiseen maankäytön kehitysvisioon, jossa aikajaksotarkastelun kautta arvioidaan asukasmäärän ja maankäytön kehittymistä nykyhetkestä aina vuoteen Kehitysvisio on tarkoitus saattaa uuden kunnanvaltuuston linjattavaksi ja sen jälkeen siitä jalostetaan yksityiskohtaisempi ja mahdollisesti alueittainen varsinainen kehityskuva, joka voisi toimia mm. kunnan harjoittaman maapolitiikan työkaluna. Kehityskuvan laadintaprosessista on tarkoitus tehdä mahdollisimman vuorovaikutteinen. Toimijoina tässä kuntamme tulevaisuutta visioivassa työssä ovat kuntalaiset, luottamushenkilöt ja asiaa valmistelevat viranhaltijat ja sen on tarkoitus valmistua viimeistään syksyllä valtuuston päätös kehityskuvan laatimisesta - maankäyttövisio on laadittu kunnan kehityskuvan laadinnan pohjaksi Kirkkonummen kunnan vaiheittaisten maankäyttövisioiden laatimisen tausta-aineistona on monia viime vuosina tehtyjä tai käynnissä olevat selvityksiä ja suunnitelmia, jotka liittyvät etupäässä asumisen, maankäytön ja liikenteen järjestämiseen. Näitä tehtyjä ja käynnissä olevia selvityksiä ja suunnitelmia ovat mm. seuraavat: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (uudistetut tavoitteet voimassa lähtien) Uudenmaan maakuntakaava (Uudenmaan liitto aloittaa kaavan laatimisen vuonna 2009) Uudenmaan liiton maakuntasuunnitelma 2030, Uudenmaan liiton maakuntaohjelma ja sen toteuttamisohjelma (hanke vireillä) Uudenmaan kehityskuva (Uudenmaan liiton johdolla laadittu) Läntisen Uudenmaan kehityskuva (Uudenmaan liiton johdolla laadittu) Liikennejärjestelmäsuunnitelmat o Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (PLJ 200X, laadittu YTV:n johdolla) o Läntisen Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma sisältäen hankkeita koskevan aiesopimuksen (Uudenmaan liiton johdolla laadittu) o Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011, vireillä ja laaditaan YTV:n johdolla) sisältäen mm. maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) Kaupunkiseutusuunnitelmat o Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelma (MAL) 2017 (MAL-neuvottelukunnan johdolla laadittu) sisältäen mm. kuntakohtaiset asuntotuotantotavoitteet o Greater Helsinki Vision ideakilpailu (avoin kansainvälinen suunnittelukilpailu Helsingin seudun kehittämiseksi) o Helsingin seutu 2050 näkökulma seutuvisioon (jatkotyö Greater Helsinki Vision 2050 kansainvälisen ideakilpailun palkittujen töiden pohjalta); seuraavassa vaiheessa seudun kunnat laativat ja jalostavat kehitysvision seudulle vuoden 2009 aikana o Kuntaryhmä Nelosten maankäyttö, liikenne ja asuminen: nykyiset strategiat ja yhteistyön kehittäminen Helsingin seudulla (Kuntaryhmän teettämä selvitys, liittyy Helsingin seudun MAL-hankkeeseen) o Toinen selvitys myös tehty (asuntopoliittinen selvitys) o YTV:n ilmastostrategiahanke Julia-2030 o Helsingin seudun asuntoraportti 2008 Uudenmaan läntisen alueiden kehityssuunnitelmat (vireillä mm. Länsiradan maankäytön kehityskuva sekä Läntisen Uudenmaan rannikkokuntien ja Kirkkonummen hanke Lännentiet) Kunnan omat ohjelmat ja suunnitelmat o Kirkkonummen yleiskaava 2020 o Kuntakeskuksen kehityskuva o Jorvaksen ja Inkilän kehityskuva o Rakentamisohjelma (päivitetään 2009) o Kunnan väestösuunnite vuosille o Kaavoitusohjelma o Kunta- ja palvelustrategia o Talousarvio 2009, taloussuunnitelma Lähtötiedot Kunta- ja palvelustrategian mukaisesti Kirkkonummen kunta pysyy itsenäisenä. Selvityksiä ja suunnitelmia on huomioitu maankäyttövisioiden laadinnassa siltä osin, kun niiden tulokset ovat valmistuneet. Keskeisinä lähtökohtina on ollut seudullisten suunnitelmien huomioonottamisen lisäksi mm. kunnan yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen, ilmastonmuutoksen haasteisiin varautuminen, ekologisesti kestävän ja terveen yhdyskuntarakenteen turvaaminen sekä ympäristö- ja yhdyskuntataloudellisten kustannusten huomioiminen. Kuntalaisten näkökulmasta on lisäksi tärkeää turvata hyvä elinympäristö ja toimiva joukkoliikenne. Lisäksi esim. osayleiskaavoituksen kautta on tarkoitus syventää alueiden identiteettiä ja vahvistaa paikallisia kulttuuriarvoja, mitä tukee osaltaan lähivuosina käynnistyvän arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laatiminen. Keskeisten osayleiskaavojen lähtökohtatiedoksi laaditaan alueellisia kehityskuvia mm. Kuntakeskuksen sekä Jorvaksen ja Inkilän kehityskuvien tapaan. Osa näistä tavoitteista on alustavasti määritetty myös Uudenmaan maakuntakaavan tarkistamistyön keskeisiksi linjauksiksi. Tulevaisuudessa seudullinen yhteistyö tullee myös vaikuttamaan aikaisempaa isommalla painoarvolla Kirkkonummen valintoihin ja seudullisten infrahankkeiden priorisointeihin. Vaihe- ja teemakartat Vaihekartoilla esitetään Kirkkonummen maankäytön tilanne vuonna 2010 sekä maakäyttövisiot vuosille 2020 ja Kartat sisältävät vuoden 2010 osalta nykytietoon perustuvia lähtötietoja ja maankäyttövisioiden osalta arvioita eri alueiden väestömäärän, taaja-asutuksen ja kylämäisen asutuksen, työpaikka-alueiden sekä liikennejärjestelmän kehittymisestä. Maankäyttövisioiden pohjana on nykyinen yleiskaavan perusasetelma, jossa valtaosa uudesta rakentamisesta sijoitetaan Rantaradan ja kantatien 51 (Länsiväylän) vaikutusalueelle. Pohjoisen Kirkkonummen ja Veikkolan suunnan kehityssuunnasta ei ole tehty päätöksiä, mutta vireillä olevien seudullisten suunnitelmien ja Uudenmaan liiton antamien lausuntojen valossa alueen tulevaisuuskuvan lähtökohdaksi on otettu Länsirata eli Espoosta Lohjalle mahdollisesti rakennettava rautatie ja sen myötä alueen muuttuva maankäyttö. Teemakarttoja on kaksi. Toinen niistä ilmentää nykytilanteen mukaisia luontoarvoja ja virkistystä kuten esim. kunnan alueella sijaitsevia merkittäviä luonto- ja maisema-alueita sekä maankäytön suunnittelua rajoittavia tekijöitä kuten esim. pohjavesialueita tai matkailullisesti kehitettäviä kohteita. Toiseen teemakarttaan on koottu vuoden 2040 tilanteen mukainen liikenneverkko ja siihen liittyvät mahdollisuudet. Maankäyttövisioita täydentävä teksti Skenaariotyyppisessä tekstiosuudessa kuvataan yhdyskuntarakenteessa ja maankäytön suunnitteluperiaatteissa oletettavasti tapahtuvia muutoksia sekä niiden vaikutuksia kunnan kehitykseen. Yleisiin yhdyskunnallisiin kehityssuuntiin tai muutoksiin ei oteta kantaa. Tekstissä kuvattu suunnittelutilanne vuonna 2010 on lähtökohta kahdelle vaiheittaiselle maankäytön kehitysvisiolle vuosille ja Maankäyttövisioiden keskeiset muutokset sekä niiden kehityssuunnat on yleispiirteisesti kommentoitu tekstiosuudessa. Kertomuksen muodossa kuvataan yhtä tulevaisuusskenaariota eli sitä miten Suomi ja Kirkkonummi mahdollisesti muuttuvat seuraavien 30 vuoden aikana. Kehityksen suunta ei perustu tieteellisen tulevaisuudentutkimuksen aineistoon eikä muutoinkaan yhteiskunnallisten megatrendien sävyttämään tulevaisuuskuvaan. Teksti on laadittu Kirkkonummen olosuhteista lähteväksi peilaten vallitsevaa suunnittelukäytäntöä, maankäyttösuunnittelun ajankohtaisia perusolettamuksia ja sen todennäköisiä kehityssuuntia. Tavoitteena on antaa mielikuva siitä, millaisia kysymyksiä maankäytön suunnittelussa jouduttaneen pohtimaan ja miten tulevaisuuden oletetut muutokset voivat vaikuttaa yhdyskuntarakenteeseen sekä Kirkkonummen kehittymiseen osana metropolialuetta.

3 Kirkkonummen kunnassa hanketta on johtanut kunnanjohtaja Tarmo Aarnio. Muina asiantuntijoina ovat toimineet elinkeinotoimenjohtaja Marko Tiirinen, yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Ewa Forstén, kunnangeodeetti Anna-Kaisa Kauppinen ja kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi. Kartta-aineiston toteutuksesta on vastannut suunnitteluavustaja Irma Karjalainen. Maankäyttö vuonna 2010 lähtökohdat tulvalle kehitykselle Kirkkonummen maankäyttövision lähtökohtana on kaavoitusohjelmien mukainen maankäytön tilanne vuonna Kaavoituksen keinoin eheytetään mm. yhdyskuntarakennetta ja turvataan joukkoliikenteen kehittymisedellytykset. Aluekeskuksina toimivat kuntakeskus, Masala ja Veikkola. Kantvikin ja Lapinkylän palvelukeskittymät ovat lähialueen asukkaiden kannalta tärkeitä. Tilastokeskuksen arvio Kirkkonummen asukasluvusta vuonna 2010 on noin Kansainvälinen taloustilanne on johtanut siihen, ettei kunnan oman väestösuunnitteen mukaista tavoitetta eli noin asukkaan rajapyykkiä ei aivan saavuteta (vuoden 2008 lopussa asukasluku oli noin 36000), vaikka koko 2000-luvulla Tilastokeskuksen väkilukuennusteet ovat olleet toteutunutta pienempiä. Lukuisat ylikunnalliset ja maakunnalliset suunnitelmat tulevat todennäköisesti vaikuttamaan entistä voimakkaammin Kirkkonummen kunnan kehityssuuntiin. Seutuyhteistyön tavoitteena on esim. suurien infrahankkeiden edistäminen. Uudistuneita tavoitteita tukee uuden maakuntakaavan laatiminen. Tulevaisuuskuvan muotoon vaikuttavat mm. Helsingin seudun eli metropolialueen MAL-suunnitelmat käsittäen mm. seudun vision ja liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ). Kunnan keskeisten liikennekäytävien kehityskuvatyyppiset hankkeet edistävät seudullisen kokonaisnäkemyksen muodostumista, kun kunnilla on tiedossa aikaisempaa tarkemmin naapurien tavoitteet. Ne ovat hyvä pohja kunkin kunnan yksityiskohtaiselle maankäytön suunnittelulle, jota palvelevat kuntakohtaiset maankäyttövisiot ja ohjelmat kuten esim. osayleiskaavojen kehityskuvat ja arkkitehtuuripoliittinen ohjelma. Uusia toimintamuotoja valmistellaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kansainvälisellä tasolla ja ennen muuta Euroopan unionin johdolla. Maankäyttöja rakennuslakiin liitettiin ensimmäisen kerran sana ilmastonmuutos, kun valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita uudistettiin ja täydennettiin. Tietoisuus ja täsmentyvät ilmastonmuutosta koskevat tiedot sekä muutoksen analysointi tulevat lähivuosina vaikuttamaan maankäytön suunnitteluperiaatteisiin. Tällä hetkellä on syytä puhua ilmastonmuutoksen torjunnan sijaan sen hillitsemisestä. Hillintäkeinoja selvitetään kuumeisesti ja tieteen tarjotessa uusia menetelmiä ne otettaneen pikaisesti huomioon sekä lainsäädännössä että tuotteina ja prosesseina, joita tullaan soveltamaan maankäytön suunnittelussa sekä yleensä rakentamisessa. Kunnan merkittävin liikennehanke eli kantatien 51 rakentaminen moottoritieksi käynnistynee vuonna Kunta edistää myös Rantaradan rakentamista Kirkkonummelle kaupunkiratana, mutta ennen sitä tulee toteuttaa Leppävaaran ja Espoon keskukseen välinen osuus sekä lisätä raidekapasiteettiä Helsingin päässä. Kunnalle on elintärkeää saada pääkaupunkiseudun suunnan joukkoliikennejärjestelyt kuntoon siten, että kunnan hallittu kasvu mahdollistuu. Keskeisin haaste tällä hetkellä on saada varmuus kantatien 51 toimivuudesta joukkoliikenneväylänä myös moottoritien rakentamisen aikana, sillä tehokkaamman raidekaluston hankinta on vasta vireillä, eikä junaliikenne voi korvata useita bussivuoroja. Kirkkonummi liittyy Helsingin seudun liikennekuntayhtymään ja sen seurauksena kehitetään myöskin kunnan sisäistä joukkoliikennettä tulevaisuudessa.

4 Keskinen kirkkonummi: Länsiväylän ja Rantaradan vyöhyke Kuntakeskuksen liikealueen uudet liikennejärjestelyt ovat pitkälti valmiit. Ervastintien ja Kirkkolaakson asemakaavojen mukaiset uudet asuinkorttelit ovat rakenteilla. Kauppakeskus Jellonan avajaisia juhlittiin vuoden 2009 lopulla. Liikealueen kaupalliset palvelut ovat parantuneet keskeisten asemakaavojen toteuttamisen myötä. Kunnantalon rakentaminen on niin ikään vireillä. Matkakeskuksen, Asemapuisto ja rautatieaseman läntisen ajoneuvoliikenteen alikulku suunnitellaan. Myös kuntakeskuksen uusi yhtenäiskoulu (Jokiniityn koulu) on suunnitteluvaiheessa ja nykyisen koulukeskuksen kaavoitus vireillä. Paloasema on valmistumassa. Kuntakeskuksen vaiheittainen osayleiskaavoitus jatkuu kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavoitus käynnistyttyä. Kuntakeskuksen pohjoispuolisessa Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaavassa linjataan tieyhteys kuntakeskuksesta pohjoiseen ja osoitetaan yhdyskuntarakentaminen siten, että nykyinen ja täydentyvä pientalorakentaminen pystyy hyödyntämään uutta kunnallistekniikkaa. Tielinjauksen muutos mahdollistaa myös Gesterbyn kerrostalojen lähialueen suunnittelun käynnistämisen. Tolsan aseman rakennustyöt Laajakallion keskustan kohdalla käynnistetään. Liityntäliikenteen käyttäjiä varten tarjotaan merkittävä määrä autopaikkoja. Muutoinkin aseman kerrostalokortteleiden rakentaminen on vireillä tai käynnistymässä. Alueen asukkaiden tarpeita ajatellen pienen päivittäistavarakaupan sijoittuminen alueelle olisi tärkeää. Läheisen Drusibackenin pientaloalueen täydennysrakentaminen ja Heikkilän itäosien tuleva rakentaminen lisäävät Laajakallion palveluiden monipuolistamisen tarvetta. Kuntakeskuksen eteläpuolella Kolsarin asuntoalueen rakentaminen on vireillä ja alueen päiväkoti on valmistumassa. Merikantvikin asuntoalueiden suunnittelu on pantu vireille, myös Kantvikin eteläsataman ja siihen liittyvän yritysalueen kehittäminen etenee. Alueelle kaavaillun veneiden talvisäilytysalueen soveltuvuus askarruttaa sekä asukkaita että päättäjiä ja toimivia ratkaisuja etsitään yhteistyössä mm. eri asiantuntijatahojen ja venealan yritysten kanssa. Masalan keskustan uusien asuntoalueiden, Ratavallin ja Tinanpuiston, rakentaminen on käynnistymässä. Kirkon ja rautatieaseman lähialueen maankäytön suunnittelu on niin ikään edistynyt. Käytännössä Masalan keskeisin alue uudistuu täydellisesti, mutta se edellyttää kunnan ja Tiehallinnon yhteistyönä laaditun Masalantien yleissuunnitelman toteuttamista. Lähivuosina käynnistyvät osayleiskaavat mahdollistavat sekä Masalan ja Luoman alueiden kehittämisedellytykset, joskin suunnittelun aikana on tarkkaan mietittävä miten suuri osa keskustan kaavoitetuista työpaikka-alueista on järkevää muuttaa asuntotuotantoon. Sarvvikin rakentaminen päässee viimein alkuun, tosin alueen koulu ja päiväkodit toteutetaan vasta kun riittävä asuntokannan on toteutettu. Alue lienee kokonaisuudessaan valmis kuitenkin vasta vuoden 2020 jälkeen. Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan päätieverkon yleissuunnittelu vei ennakoitua pidemmän ajan. Myös muut osayleiskaavan tiehankkeet edellyttävät tarkkaa suunnittelua. Jorvaksen aseman muutossuunnitelmat ovat valmistuneet ja rakentamista valmistellaan. Tavoitteena on hyödyntää asemaa liityntäliikenteen vaihtopaikkana. Kaupan suuryksiköiden hankkeet ovat käynnistymässä, kun alueen ajoneuvo- ja joukkoliikenteen toimivuus varmistuu. Pohjoinen Kirkkonummi: Turunväylän vaikutusalue Veikkolan osayleiskaavan laatiminen alkaa vuonna Asukkaita ja päättäjiä puhuttaa kuitenkin jo nyt Länsirata ja Veikkolan asukasluku tulevaisuudessa. Mahdollisen rautatien toteuttamisen johdosta asukasluvun ja työpaikkaomavaraisuuden tulisi olla huomattavasti nykyistä korkeampi. Ensivaiheessa Länsirata toteutettaneen taajamaratana Espoosta Lohjalle, mutta mitä todennäköisimmin uusi rata tullee palvelemaan Helsingin ja Turun välisen kaukojunaliikenteen pääratana. Espoon Histan maankäyttö (noin asukasta) ja siihen liittyvät liikennejärjestelyt koskettavat voimakkaasti Veikkolaa. Kirkkonummen ja Espoon kanssa sekä Vihdin kanssa sovittaneen julkisten palvelujen järjestämisestä tulevalla vuosikymmenellä. Veikkolan vanhojen kaavojen muutostyöt on saatu valmiiksi ja niiden viimeisimpien alueiden vesihuollon rakentaminen on vireillä. Turunväylän pohjoispuoleisen työpaikka-alueen markkinointi on käynnistynyt. Keskustan uudet liikerakennushankkeet ovat vireillä ja toimenpiteet torin läpikulkuliikenteen rajoittamiseksi on pantu käyntiin. Kylien Kirkkonummi ja Rannikko-Kirkkonummi Haja-asutusalueilla asuntorakentamisen määrä on taloustilanteen takia hiipunut 2000-luvun huippuvuosista, mutta sen ennustetaan pikkuhiljaa elpyvän. Ennen pitkään rakentamisen seurauksena yleiskaavan mukaiset rakennusoikeudet kuitenkin hiipuvan siinä määrin, että hajarakentamisen osuus asuntotuotannosta laskee ensin noin 25 %:n tasolle ja sen jälkeen asteittain vähenee noin 10 %:n tasolle. Osayleiskaavoituksella voidaan täydentää kyläalueiden pienimuotoista kasvua. Kylmälän osayleiskaava kytkeytyy ennen muuta Veikkolan tavoiteltuun kehitykseen ja maakuntakaavoitukseen, sillä alueen sivuitse on tarkoitus linjata seudullinen siirtoviemäri. Pian vuoden 2010 jälkeen pannaan vireille Långvikin ja Honskbyn osayleiskaava, jonka toteuttaminen edistää mm. alueen palvelujen monipuolistumista ja vesihuollon järjestämistä. Suhtautuminen maaseutumaiseen asumiseen ja loma-asumiseen muuttunee lähivuosikymmenen aikana. Epätietoisuus merennousun mahdollisista vaikutuksista vaikeuttanee rannikon ja saariston rakentamista sekä yleistä kehitystä ennen kuin tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista lisääntyy.

5 Maankäyttövisio mitä Kirkkonummella voisi tapahtua vuosina ? Kirkkonummen maankäytön kehittymiseen ja väestönkasvuun vaikuttaa Suomen ja Helsingin seudun yleiseen kehitykseen vaikuttavat lukuisat eri tekijät: yleinen taloustilanne, liikennejärjestelmien kehitys ja energian hinta, globalisaatio, maahanmuutto jne. Voimakkaana jatkuva väestönkasvu pääkaupunkiseudulla aiheuttaa edelleen Kirkkonummella kasvupainetta. Vuonna 2020 Kirkkonummen väkiluvun arvioidaan olevan asukasta. Yhdyskuntarakenteen kehittyminen vuodesta 2010 vuoteen 2020 on merkittäviltä osin ratkaistu jo käsillä olevassa kaavoitusohjelmassa Kaavoitusohjelmassa ohjelmoidut asemakaavahankkeet mahdollistavat arvion mukaisen väestönkasvun ja ovat vuonna 2020 pääosin rakennettu valmiiksi. Alueita on kehitetty olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja vesihuoltoon tukeutuen yleiskaavan mukaisesti. Asuntorakentaminen painottuu kantatien 51 (Länsiväylän) ja Rantaradan vyöhykkeelle kuntakeskuksen läheisyyteen, Kantvikiin ja Masalaan sekä pohjoisessa Veikkolaan. Maakuntakaavoituksen periaatteiden mukaisesti asemanseutujen rakentaminen on saatu hyvin käyntiin. Pääosa uusista asukkaista sijoittuu kantatien 51 ja Rantaradan vaikutusvyöhykkeelle. Veikkolan kasvaa tasaisesti, mutta Länsiradan (Espoo-Lohja rata) suunnittelu asettaa taajaman kehittämiselle uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Länsiradan toteuttamisesta lienee tehty päätös 2020 mennessä. Kantatie 51 rakennetaan moottoritieksi (Länsiväylä) Espoosta Kirkkonummen keskustaan 2010-luvun alkupuolella. Kehä III:n rakentamista moottoritieksi suunnitellaan. Vuoteen 2020 mennessä Rantaradan käyttö joukkoliikenteen pääkulkumuotona muulle metropolialueelle lisääntyy kaupunkiradan valmistuttua Leppävaarasta Espoon keskukseen. Kaupunkiradan jatkorakentamista Kirkkonummelle selvitetään, mutta sitä ennen on raideliikenteen ongelmat ratkaistava Helsingissä. Liityntäpysäköintipaikkojen tarve Kirkkonummen rautatieasemilla ja vilkkaimmilla linja-autopysäkeillä on kasvanut mahdollisesti myös metropolialueen joukkoliikenteen tariffialueen rajan siirtymisen myötä. Liikkuminen kävellen tai pyörällä joukkoliikenteen solmukohtiin on kasvussa ja sen johdosta 2000-luvulla laaditusta kevytliikenneverkostosuunnitelmasta tärkeimmät kevytliikenneyhteydet on toteutettu. Sisäinen joukkoliikenne on tyydyttävällä tasolla. Jorvaksen ja Inkilän työpaikka- ja kaupallinen alue on rakentunut. Alueen menestystä tukee Kirkkonummen myönteisenä jatkunut väestökehitys ja asukkaiden keskimääräistä korkeampi tulotaso. Lisäksi 2020-luvulla aloitetaan Sundsbergin rakentaminen kunnan uudeksi aluekeskukseksi kuntakeskuksen, Masalan ja Veikkolan rinnalle. Kirkkonummi on osallistunut Helsingin seudun muiden kuntien tapaan metropolialueen yhteisten päämäärien määrittämiseen ja sitoutunut niiden toteuttamiseen. Kunnan strateginen yleiskaava on saatu lainvoimaiseksi ja sen laatimisessa on otettu huomioon lainsäädännön edellyttämät muutokset ja vaatimukset maankäytön suunnittelulle pitäen sisällään esim. EU:n tiukentuneet päästötavoitteet. Strateginen yleiskaava on joustava ja sen tarkistaminen vaikkapa kymmenen vuoden välein on mahdollista. Uuteen yleiskaavaan on linjattu kunnan kehittämisen painopisteet seuraavalle 20 vuodelle eli vuoteen 2040 saakka. Merkittävimmät periaatteet ovat raideliikenteeseen pohjautuva liikennejärjestelmä ja autoriippuvuuden vähentäminen sekä ekologisesti kestävä yhdyskuntarakentaminen ja asutuksen sijoittaminen hyvien joukkoliikennereittien varsille ja asemien ympäristöön. Keskinen kirkkonummi: Länsiväylän ja Rantaradan vyöhyke Kuntakeskus Liikealueen tuntumassa asukasluku on kasvanut henkilöllä lähestyen Kuntakeskuksen kehityskuvan tavoitevuoden 2020 väestöennustetta, joka oli asukasta. Keskustan ja Munkinmäen liikealue on pitkälti rakennettu ja uusien asukkaiden aiheuttama kysyntä liiketilojen laajentamiseen on edelleen suuri; alueelle laaditaan tämän takia postimerkkikaavoja. Gesterbyn ja Kantohaan alueet on täydennysrakennettu. Valtaosa Heikkilän, Myllykylän ja Kolsarin uusista asuntoalueista on valmiina. Ensimmäinen vaihe kuntakeskusta ympäröivästä kehäyhteydestä Gesterbyntieltä Vanhalle Rantatielle on rakennusvaiheessa. Sen varrelle sijoittuvien asuntoalueiden rakentaminen ja alueen jatkokaavoitus on vireillä. Kaavoissa on varauksia kouluille, päiväkodille ja muille julkisille palveluille. Maankäytön suunnittelussa varaudutaan entistä painokkaammin ikäihmisten palvelujen järjestämiseen. Samoin kuntakeskuksen ja Humaljärven välinen alue suunnitellaan pääasiassa pientaloalueeksi. Kantatieltä Kantvikiin johtavan Upiniementien pohjoisosan suunnittelu nelikaistaisena on käynnistymässä. Se on jatkoa nelikaistaiselle Kirkkonummentielle, jonka pullonkaulana oli pitkään kapea rautatiesilta. Kuntakeskuksessa on otettu käyttöön useita kouluja. Entisen koulukeskuksen tilalle nousee siksi liikealuetta täydentävää rakentamista. Myös päiväkotiverkosta on täydennetty kuntakeskuksen alueella. Kuntakeskuksen 2. vaiheen yleiskaavassa on varauksia julkiselle rakentamiselle. Kauppakeskus Jellonan ja Munkinmäen kaupallisten palveluja vetovoima on suuri matkakeskuksen käyttäjävirtojen ansiosta. Bussiliikenteen keskittäminen Kirkkonummen aseman yhteyteen sujui odotettua juohevammin. Aseman eteläpuolelle on nousut tornitalo alueen maamerkiksi. Terveyskeskuksen saneeraus ja laajennus ovat valmistuneet. Asemanseudun ja Lignellin aukio vastapainoksi on Kirkkotorin laidalle entisen S-Marketin paikalle suunnitteilla Galleriatyyppinen kauppakeskus. Ervastintien ja Kirkkolaakso kerrostaloalueet ovat valmiit. Kauan odotetun kirjaston laajennus saatiin valmiiksi ennen vuotta Espoon keskukseen rakennetun kaupunkiradan jatkaminen Kirkkonummelle on yksi kunnan päätavoitteista. Muutoinkin liikealueen toimivuutta parantaa uusi rautatien alittava ajoneuvoliikenneyhteys, joka on helpottanut keskustan liikenneolosuhteita merkittävästi samoin kuin rautatiesillan toteuttaminen nelikaistaisena. Tolsan aseman läheisyyteen on rakentunut Laajakallion kerros- ja rivitaloalue, jonka yhteyteen onnistuttiin saamaan lähipalveluja. Heikkilän itäosan kaavoitus pannaan pian vireille. Myös Drusibackenin alueelle on sijoitettu nykyrakennetta täydentävää pientalorakentamista ja uusi päiväkoti. Vanhan Rantatien varren maankäytön tehostamisprojekti Laajakallion tuntumassa pantiin vireille. Gesterbyn ja Sepänkylän vesihuoltoa ei olla päästy hyödyntämään täysipainoisesti, koska kuntakeskuksesta pohjoiseen johtavan Gesterbyntien tiesuunnitelman laatiminen on vasta vireillä. Alueen täydennysrakentaminen voidaan aloittaa vasta kun uusi tie on toteutettu. Kunnan tavoitteena on päästä rakentamaan mutkaisen tieosuuden sivuuttava oikaisu 2020-luvun alkupuolella. Kuntakeskuksen pohjoissuunnan vesihuoltoverkoston ansiosta on pantu käyntiin Aavarannan kehittäminen ja sitä ennen Svartvik-Veklahden alueet on pitkälti täydennysrakennettu. Hanke mahdollistaa myöhemmin työpaikka-alueen rakentamisen Aavarannan pohjoispuolelle Oitmäen peltojen eteläpuolelle. Kunta etsii alueen toteuttamiseen yhteistyökumppaneita. Kantvik Kantvikin alue on kehittynyt voimakkaasti: väkiluku on kasvanut vuoteen 2020 mennessä uudella asukkaalla ollen liki Tämä on turvannut ruuhkatunteina linja-autovuorotiheyden kolmesti tunnissa. Uusi koulu ja päiväkoti on rakennettu vanhan Strömsbyn kartanon alueelle miljöön asettamien vaatimusten mukaisesti. Merikantvikin ranta-aluetta raitteineen ja toreineen on pian tarkoitus päästä rakentamaan. Asukkaat ovat ottaneet omakseen myös Strömsbyn yritysalueen tuntumassa sijaitsevan uimarannan. Sepänkannaksen asuntoalueet on toteutettu luonnonläheisinä pientaloalueina. Merikantvikin helmeksi rakennetaan Strömsbyvikenin rantamaisemaan korkeatasoinen kaupunkimainen alue kaupunkivilloineen sekä rantaraitteineen ja -toreineen. Hanke on toteutettu kunnan ja yhteistyökumppanien kanssa siten, että rakentamisen laatuun ja ekologiseen rakentamistapaan on pantu voimavaroja. Kantvikin sataman ympärille on syntynyt uusi pienvenesatama ja satamatoimintoihin liittyvää palvelutoimintaa. Lähes kaikki Strömsbyn yritysalueen tontit on rakennettu. Kunnassa pohditaan Vuohimäen kunnallistekniikan rakentamista yhteistyössä Siuntion kanssa. Asemakaavan valmistuttua alueen markkinointi on pantu todenteolla käyntiin ja mikäli alueelle saadaan riittävän isot toimijat tai työvoimavaltaista toimintaa, niin niiden perustella voidaan rautatielle sijoittaa uusi asema palvelemaan henkilöliikennettä. Masala Masalan keskusta on pitkälti rakennettu uusittujen asemakaavojen mukaisesti ja siitä on tullut vetovoimainen hyvien liikenneyhteyksiensä ja palvelutasonsa ansiosta. Kerrostalotontteja on tosin vielä rakentamatta. Vanhoille yritystonteille on toteutunut laadukkaita, kaupunkimaisia asuntokortteleita. Väkiluku on kasvanut asukkaaseen edellyttäen lisää kaupallisia palveluja. Tämän johdosta oli aikoinaan perusteltua sijoittaa keskustan asuinkerrostalojen kivijalkoihin liike- ja palvelutilaa. Kunta kiirehtii Kehä III välityskyvyn parantamista ja Majvikin eritasoliittymän rakentamista, jotta Masalan keskustan pohjoispuolisten alueen toteuttamisedellytykset paranisivat. Masalan keskustan pohjoispuoleisten rakentamattomien yritysalueiden kaavamuutokset asuntoalueiksi on vireillä. Kauempana asemasta on toteutunut pientalovaltaisia asuntoalueita: Kartanonrannan alue on valmis ja Suvimäen pientaloaluetta rakennetaan Majvikin eteläpuolella. Masalan keskustan länsipuolelle on rakenteilla laaja pientalovaltainen asuntoalue. Koulu- ja päiväkotiverkostoa on laajennettu asukasluvun edellytysten mukaisesti alueen osayleiskaavoissa. Masalantie rakennetaan kaupunkimaiseksi kaduksi, mikä on aiheuttanut eripuraa elinkeinoelämän taholta, toisaalta asukasluvun kasvu on saanut kauppiaat kiinnostumaan alueesta. Suuren kauppakeskuksen sijoittaminen Masalantien varteen on kunnassa torjuttu. Kunta kuitenkin edistää pienimuotoisen kauppakeskuksen ja tilaa vievän kaupan sijoittamista Kehä III:n melualueelle. Vaihto-

6 ehtona kunta on esittänyt ajoneuvoliikennettä aiheuttavan kaupan (ts. päivittäistavara- ja tilaa vievän kauppa) sijoittamista Sundsbergin keskustaan, jonka suunnittelussa on otettu liike-elämän ja yleensä liikkumistarpeet huomioon sekä liiketilojen mitoituksessa että niiden sijoittamisessa. Kunnan tavoitteena on liittää Masala esim. pikaraitiotieyhteydellä Sundsbergin keskustaan ja edelleen Länsimetroon. Tämä olisi yksi peruste suuren kauppakeskuksen sijoittamiseksi Sundsbergiin, sillä Masalan ja Sundsbergin välinen matka-aika ratikalla kestäisi vain muutamia minuutteja. Jorvas ja Inkilä Jorvaksen ja Inkilän työpaikka- ja kaupallisesta alueesta on tullut menestys. Sitä tukee Kirkkonummen myönteisenä jatkunut väestökehitys ja asukkaiden muuta Suomea korkeampi tulotaso. Kunnan merkittävin liikennevirtojen solmukohta on Länsiväylän (kantatie 51) ja Kehä III:n risteys, jonne keskitetään jatkossakin vähittäiskaupan suuryksiköt. Asiakasvirrat ovat kasvaneet, vaikka ilmastonmuutoksen hillintäpyrkimykset ovat yleisesti rajoittaneet jonkin verran ajoneuvoliikennettä. Ihmiset ovat siirtyneet joukkoliikenteen käyttäjiksi. Kunta on panostanut työpaikkojen omavaraisuuden tukemiseen vuosikymmenet. Alueesta on tullut kunnan merkittävin työpaikka-alue ja seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksiköiden keskittymä. Yritysalueelle on vuoteen 2020 mennessä toteutunut kolme kaupan suuryksikköä, joiden suojissa toimii lukuisia myymälöitä. Alueen toteuttamiseen vaikuttaa suuresti kulloinkin vallitseva taloudellinen tilanne. Kiilakallion yritysalue valmistui juuri ennen vuoden 2020 vaihdetta. Myös ns. Ericssonin alueen kehittäminen Jorvaksessa pantiin käyntiin ja uusia rakennuksia on noussut alueelle ja lisää on suunnitteilla teknologiayritysten tarpeisiin. Jorvaksenkolmion kaupallinen keskittymä avattiin Länsiväylän valmistumisen jälkeen. Jorvaksen asemasta on kehittymässä tärkeä joukkoliikenteen vaihtopaikka. Aseman läheisyyteen sijoittuva asuinrakentamiseen painottuva keskustatoimintojen alue lähipalveluineen on vasta kaavoitusvaiheessa, vaikka alueen liikenteellinen saavutettavuus on erinomainen. Arviot Sundetin vedenpinnan nousun aiheuttamista muutoksista ovat kuitenkin hidastaneet alueen suunnittelua. Asukasluku on siksi kasvanut vain muutamilla sadoilla asukkailla vuodesta 2010, mutta lähipalveluja alueelle on onnistuttu saamaan. Kunnan tavoitteena on Jorvaksen aseman liittäminen Sundsbergin keskustaan ja edelleen Länsimetroon johtavaan raideliikennekokonaisuuteen. Yhteys olisi toteutettava mahdollisimman nopeasti Sundsbergin rakentamisen käynnistymisen jälkeen. Tavoitteena on lisäksi saada vaihdoton jatkoyhteys kuntakeskukseen uutta kaupunkirataan myöten. Sundsberg Länsiväylän eteläpuoliset Sarvvikin ja sen lähialueen asuntoalueet ovat pian rakennettu: asemakaava mahdollistaa lähes 2000 asukkaan väestönkasvun. Alueen rakentumisvauhti hidastuin 2010-vaihteen taloustaantuman takia eikä se toteutunut täydellisenä vuoteen 2020 mennessä. Alueiden läpi on osoitettu kevytliikenneyhteys Espooseen. Finnträskin uimaranta on suosittu. Sundsbergin alueen arkkitehtuurikilpailuehdotukset olivat kehittämiskelpoisia ja alueen osayleiskaavan mukainen asemakaavoitus on tarkoitus panna käyntiin 2020-luvun alussa. Alueelle tullaan rakentamaan mm. kauppakeskus päivittäistavaramarketteineen ja lisäksi keskustatoimintojen alueella asuinkerrostalojen pohjakerroksiin osoitetaan liike- ja toimistotilaa. Alueen liikenteellisen suunnittelun perustana on raideverkkoon, jopa mahdollisen metroaseman toteuttaminen. Länsimetron laajentamisesta Kirkkonummelle on käyty kiivasta poliittista kädenvääntöä vuoden 2015 jälkeen. Tämän takia päätöstä soveltuvimmasta liikennejärjestelmästä ole onnistuttu tekemään, koska Sundsbergin lopullisesta asukasluvusta ei olla päästy yksimielisyyteen. Sundbergin alueen suunnittelun erityispiirteenä ja kestävänä ajatuksena on ollut energiatehokas ja ekologisesti kestävä Kirkkonummen uusi aluekeskus, jonka joukkoliikenne tukeutuu raideliikenteeseen. Alueen kehittäminen on saanut kansainvälistä kiinnostusta alueen kehittämistä. Jotta tavoitteisiin päästäisiin on alueen suunnittelussa mukana ympäristöministeriö, jonka kautta on saatu EU-rahoitusta ns. ilmastonmuutoksen torjuntarahastosta. Pohjoinen Kirkkonummi: Turunväylän vaikutusalue Veikkolan taajaman väkiluku vuonna 2020 lähenee 6000 asukasta. Vuosittainen kasvu vaihtelee suhdanteiden mukaan: hyvinä aikoina maanomistajat lohkovat ja myyvät innokkaasti tonttimaata, hiljaisina aikoina asukasluku kasvaa vähemmän. Toisaalta merkittävä kasvu ei ole ollut mahdollista päätieverkon liikennejärjestelmän toimimattomuuden takia. Turunväylän läpäisykykyä on tarkoitus parantaa 2020-luvun alussa lisäkaistoilla. Samalla rakennetaan tien viimeiset meluesteet. Turunväylän kapasiteetin parantaminen pani käyntiin Veikkolan eteläosien pientaloalueiden kaavoittamisen sekä toimenpiteet Länsiradan ja asemanseudun osalta, kun rautatien rakentamispäätökset on tehty. Uusille alueille tulee useita kouluja ja päiväkoteja. Veikkolan osayleiskaavan mukaisesti keskusta laajenee uuden rautatieaseman ja siihen liittyvän matkakeskuksen suuntaan. Perinteinen keskusta-alue liitetään asemanseutuun Turunväylän yli rakennettavan kannen avulla ja sen päälle toteutetaan liike- ja asuntorakentamista. Kunta on edellyttänyt rautatien painamista maan alle keskusta-alueella, jotta aseman lähiympäristöön voitaisiin sijoittaa riittävä määrä uusia asukkaita. Aseman suosiota Nuuksion porttina on tarkoitus hyödyntää tulevaisuudessa. Histaan päin, Vanhan Turuntien varrella on laajennettu nykyistä yritysaluetta. Kaavoitus käynnistettiin kunnan hankittua maat. Kuntien välinen kilpailu uusien yritysten sijoittumisesta tälle suunnalle onnistuttiin välttämään yhteistyön ansiosta. Veikkolan etu on infrastruktuurin valmius, joka mahdollistaa melko vähäisillä lisäpanostuksilla alueen käyttöönoton. Pohjoisella Kirkkonummella on lähikuntien kesken solmittu yhteistyösopimukset useilla julkisen sektorin aloilla. Sopimukset koskevat mm. terveydenhuollon ja opetuksen järjestämistä joustavasti yli kuntarajojen. Kylien Kirkkonummi Länsiväylän ja Rantaradan vyöhykkeen sekä Veikkolan välisen alueen kehitystä ohjataan yleiskaavalla, erillisillä osayleiskaavoilla ja rakennusvalvonnan keinoin sekä tarpeen mukaan laadittavilla kyläasemakaavoilla, mikäli vesihuolto on järjestettävissä. Rakennusvalvonnan painopiste on matalaenergiatalojen rakentamisen ohjaamisessa. Kylien erityispiirteitä vaalitaan ohjaamalla uudisrakentamista arkkitehtuuripoliittisen ohjelman periaatteiden mukaan. Osayleiskaavoin eheytetään kylärakennetta: asuminen ja virkistys ohjataan maisemallisesti perustelluille alueille. Järvien virkistyskäyttö ja vesien suojelu on yksi kestävän kehityksen tukipilareista. Myös alueiden palvelutarpeet ja vesihuoltojärjestelyt selvitetään. Haja-asutuksen ohjaamisessa kiinnitetään huomiota rakennusten liittymiseen maisemaan, rakennustapaan ja kiinteistöjen vesihuoltojärjestelmiin. Kunta on edistänyt maakuntakaavoituksen siirtoviemärihanketta Espoosta Lapinkylän kautta Vihtiin. Sekä Lapinkylän että Kylmälän alueiden talouksia on tarkoitus liittää siihen. Lisärakentamisen uskotaan parantavan Lapinkylän lähipalvelujen monipuolistumista. Evitskogin ja Haapajärven alueita on toteutettu haja-asutusalueena eikä kasvupaineita ole kohdistettu niihin. Alueiden peltomaisemat on säilytetty rakentamattomina ja niiden hyödyntämistä maanviljelyyn on tarkoitus tehostaa. Asukasmäärän hallittu kasvu on pitänyt pienet kyläkoulut hengissä ja kylien pääkielenä on säilynyt ruotsi. Kyläkoulujen säilyttäminen on ollut perusteltua myös autoriippuvuuden vähentämisen näkökulmasta. Samanaikaisesti Suomi on EU:n jäsenmaana sitoutunut ilmastonmuutokseen hillinnän seurauksena yhä tiukemmin haja-asutuksen rajoittamiseen, mikäli rakentamisalueet ovat toimivan joukkoliikenneverkoston ulkopuolella. Niitä kyläalueita, joille ei pystytä tarjoamaan säännöllisiä bussivuoroja, on päätetty kehittää maltillisesti. Rannikko-Kirkkonummi Långvikin tienoon osayleiskaava eheyttää kylärakennetta ja turvaa palvelujen kehittymisen, lisäksi asumisen sijoittumista ja virkistystä ohjataan yhdyskuntarakenteen ja luonnonolojen näkökulmasta järkeviin paikkoihin. Vesihuoltojärjestelyissä hyödynnetään viimeisimpiä innovaatioita. Mikäli verkostoon liittyvä täydennysrakentaminen on riittävää, laajennetaan alueen koulu- ja päiväkotipalveluja. Samalla luodaan edellytykset lähikaupan perustamiselle. Haja-asutuksen ohjaamisessa kiinnitetään huomiota rakennusten liittymiseen maisemaan arkkitehtuuripoliittisen ohjelman periaatteiden mukaisesti. Långvikin väestömäärän kasvattaminen mahdollistuu Jorvaksesta rakennetun vesihuollon runkolinja uusimisen jälkeen, kun se mitoitetaan riittävän suurelle asukasmäärälle. Sen rakentaminen käynnistynee pientalovaltaisten asuntoalueiden kaavoittaminen Hirsalantien pohjoispäässä lähellä Kiilakallion yritysaluetta. Eteläisen Kirkkonummen kyliä kehitetään maltillisesti haja-asutusalueina eikä vastaisuudessakaan sinne ole tarkoitus ohjata tehokasta maankäyttöä. Rannikon ja saariston alueet on osoitettu lomailuun ja virkistykseen. Matkailun kehittämiseksi on päätetty jatkaa Porkkalan merikylän toimintojen monipuolistamista.

7 Maankäyttövisio mitä Kirkkonummella voisi tapahtua vuosina ? Asuntorakentamisen sijoittumisessa ja eri alueiden kehittymisessä on yhä enemmän epävarmuustekijöitä, mitä pitemmälle tulevaisuutta visioidaan. Vuonna 2040 Kirkkonummen väkiluvun arvioidaan olevan , mikäli pääkaupunkiseudun väestönkasvu jatkuu voimakkaana. Väestönkasvu tarkoittaa asukkaan kasvua vuodessa. Kasvupotentiaali aluekeskuksissa on huomattavasti tätäkin suurempi. Muiden muassa liikennejärjestelmien, työpaikka-alueiden kehittyminen vaikuttanee ratkaisevasti väestönkasvun sijoittumiseen eri alueille. Kehittämisen yksi pääperiaatteista on raideliikenteeseen tukeutuva maankäyttö. Raideliikenteeseen tukeutuvasta joukkoliikennejärjestelmästä on vuoteen 2040 mennessä toteutettu rantaradan kaupunkiraiteiden lisäksi Helsingistä Veikkolan kautta Lohjalle ja edelleen Turkuun johtava Länsirata, joka palvelee myös metropolialueen lähiliikennettä. Vuoden 2020 jälkeen Espoon Länsimetron pääteasemalta on rakennettu raideyhteydet Kirkkonummelle Sundsbergin kautta keskustaan ja Masalaan. Maankäyttö ei kuitenkaan todennäköisesti ole riittävän tehokasta metron jatkamiselle Kirkkonummelle. Kunta on laajentanut merkittävästi kevytliikenneverkostoa. Länsiväylä (kantatie 51) kuntakeskuksesta länteen päin ja Kehä III ovat rakennettu moottoritieksi. Kuntakeskuksen kehäyhteys on täydentynyt, kun Abrasinmetsän asuntoalue valmistui Kolsarin länsipuolelle. Kantvikista on rakennettu Länsiväylän eteläpuoleinen tieyhteys Upinniementieltä Porkkalantien kautta Hirsalantielle ja edelleen Kehä III eteläpäähän. Tieyhteyttä kuntakeskuksesta Veikkolaan on monilta osin parannettu. Autoteknologia ja teiden pinnoitemateriaalit mahdollistavat asumisen sijoittumisen entistä lähemmäksi ajoneuvoliikenneväyliä, mikäli liikennemelu ja hiukkaspäästöt alentuvat. Kirkkonummi varautuu Helsingistä Tallinnaan johtavan Suomenlahden alittavan rautatien ohjaamiseen kunnan kautta. Merkittävimmät asuntorakentamisen kasvualueet vuosina ovat edelleenkin kuntakeskuksen, Masalan, Jorvaksen sekä Veikkolan lähialueet. Näillä alueilla rakentaminen on joko täydentävää, tai uudet kohteet kytkeytyvät olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Niiden rinnalle on syntynyt uudet aluekeskukset Sundsbergiin ja Kantvikiin. Sundsbergin alue kantatie 51:n pohjoispuolella on kasvanut uudeksi aluekeskukseksi. Långvikista on kehittynyt lähipalvelukeskus luvun jälkeen ei ole osoitettu taajama-alueiden ulkopuolelle ajoneuvoliikennettä aiheuttavia uusia kaupallista keskittymiä. Paikallinen palvelutarjonta on monipuolistunut ja lähipalvelut ovat kyläkeskuksissa. Merkittävää on kylien toiminnan monipuolistuminen ja sen seurauksena niiden yhteisöllisyyden tunteen voimistuminen. Jorvaksen ja Inkilän aluetta on kehitetty edelleen merkittävänä työpaikkojen ja kaupallisten palvelujen alueena. Liikunta- ja kulttuuriharrastuksille on osoitettu yhdyskuntarakenteessa toisiinsa kytkeytyvät virkistysyhteydet. Siirtolapuutarhatoiminta on vakiintunut osaksi hyvää elinympäristöä. Perusvirkistyspalvelut on sijoitettu asumisen läheisyyteen. Kuntakeskuksen ja Masalan välisestä nk. keskusmetsästä on kehittynyt monipuolinen vapaa-ajanalue. Rannikkoalueet, Meikko ja Nuuksio ovat kehittyneet metropolialueen tärkeiksi matkailukohteiksi. Lähiruokaa tuotetaan kunnassa yhä enemmän. Ilmastonmuutoksen vaikutukseen liittyviä kysymyksiä on monia. Millä toimenpiteillä kunta sitoutuu ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen? Miten varaudutaan ilmastonmuutoksen mahdollisesti aiheuttamiin muutoksiin rannikkoalueiden sekä tulvariskialueiden maankäytön suunnittelussa? Ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa. Keskinen Kirkkonummi: Länsiväylän ja Rantaradan vyöhyke Keskusta Kuntakeskuksen kasvun vaihteluväli vuodesta 2020 seuraavan 20 vuoden aikana on suuri: henkilöä. Enimmillään asukasluku vuonna 2040 lähestyy rajapyykkiä kaksinkertaistaen väkiluvun 30 vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Pienimmillään kuntakeskuksen väkiluku ylittää asukasta. Yhdyskuntarakenne on tiivistynyt täydennys- ja täsmäkaavoituksella joukkoliikenteen edellytysten mukaisesti ensisijaisesti kuntakeskuksen pääväyliä pitkin. Kulttuuritalo valmistui kirkon pohjoispuolelle 2020-luvun lopulla. Vuoden 2020 jälkeen eteni myös kuntakeskuksen länsipuolisten alueiden toteutus: alueelle on pääsääntöisesti rakennettu pientalovaltaisia asuntoryppäitä kuntakeskuksen kehäyhteyden molemmin puolin mm. Humaljärven ja Meikon suunnilla. Kehäyhteys jatkuu rautatien ja Länsiväylän (kantatie 51) eteläpuolelle, jonne on kaavoitettu Abrasinmetsän pientalovaltainen asuntoalue. Yhteyden varrelle on rakennettu kouluja, päiväkoteja ja toimintakeskuksia ikääntyneille. Paineet Gesterbyn kyläalueen täydennysrakentamiselle kasvoivat koko 2030-luvun ja niinpä se päätettiin asemakaavoittaa tehokkaammin. Koska em. alueet ovat pääosin yksityisomistuksessa, on myös mahdollista että alueiden toteuttaminen ei ole edennyt edellä kuvatusti. Volsiin toteutettiin korkeatasoinen ekologinen asuntoalue vanhan kartanomiljöön ympärille. Sen energiaratkaisu pohjautuu täysin fossiilisista polttoaineista vapaaseen systeemiin ja jätevedet puhdistuvat luonnonmukaisin menetelmin. Asuntoalueen valmistuttua parannettiin yhteydet Evitskogiin ja Veklahdelle. Kuntakeskuksen virkistyspaineet kohdistuvat enenevissä määrin Meikon luonnonsuojelualueelle, jolla sijaitsee yksi harvoista metropolialueen nk. hiljaisista alueista. Siitä on kehittynyt uusi matkailuvaltti ja alueen tuntumaan on rakennettu temppeli tarjoten vetäytymismahdollisuuden kiireistä ja paikan mietiskelyyn. Kantvik Ideasuunnitelman periaatteisiin pohjautuva Merikantvik saatiin valmiiksi vuoden 2020 jälkeen. Rantatorista tuli kuntalaisten suosikkipaikka lukusine ravintoloineen. Lauantaisin torilla myydään vastapyydettyä kalaa, lähi- ja perinneruokaa sekä etnisiä herkkuja. Vuonna 2040 asukasluku on Kasvu vuodesta 2010 asettuu tasolle. Merivedenpinnan nousun takia Strömsbyvikenin edustalle suunnitellaan tulvapadon ja veneilyä palvelevan sulkuportin rakentamista. Kantvikin ja 1970-lukujen kerrostaloalueiden täydennysrakentaminen toi osan alueen väestölisäyksestä. Myös täysin uusia pientaloalueita kehitettiin olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Paineet Sepänkannaksen itäpuoleisten alueiden täydennysrakentamiselle kasvoivat. Tämän johdosta ne kaavoitettiin ja liitettiin liikenteellisesti moottoritien eteläpuoleisen rinnakkaistieyhteyden kautta toimivaan liikennejärjestelmään. Kuntakeskuksesta Kantvikiin ulottuu yhtenäinen asutusvyöhyke, joita viher- ja virkistysyhteydet jäsentävät. Viime vuosikymmeninä kuntakeskuksen yhdyskuntarakenne on laajentunut siis etelään. Rantaradan varrella oleva Vuohimäen työpaikka-alue rakennettiin lopulliseen mittaansa 2030-luvulla ja tavoitteen mukaisesti sinne saatiin muutama suuri toimija, mikä mahdollisti uuden aseman rakentamisen. Tulevaisuuden kehittämiskohde on Pikkalanlahti, joka voidaan kehittää korvaamaan Helsingin matkustajasatamia, sillä pääkaupunkia suojaavat padot valmistuvat arviolta vuonna 2070 estäen satamatoiminnan keskustassa. Pikkalanlahden vaihtoehtoiset käyttötarkoitukset voivat olla myös työpaikka-alue tai asuminen, sillä molemmat toiminnot on mahdollista kytkeä pistoraiteella ja varsin edullisin kustannuksin osaksi metropolialueen raideliikennejärjestelmää. Edellinen kuitenkin sillä edellytyksellä, että ilmastonmuutoksen seurauksena merenpinnan nousun ei oleteta rajoittavan edellä kuvattujen kehittämissuuntien toteuttamista alueella. Ja mikäli meriveden nousu estää alueen käytön rakentamiseen, niin sitä kehitettäneen virkistysalueena. Masala Masalan väkiluvun kasvu vuoden 2020 jälkeen vaihtelee asukkaan välillä. Merkittävimmät toteutuneet kasvusuunnat ovat keskustan pohjoispuolen Rantarataa mukaileva kerrostalopainotteinen täydennysalue. Lisäksi kunnan omistuksessa olevat alueet keskustan länsipuolella saatiin valmiiksi luvun vaihteessa. Luoman ja Vitträskin suunnat ovat olleet haluttua asuntoalueita jopa siinä määrin, että niille on laadittu täydennysrakentamisen mahdollistavia asemakaavoja. Spekulointi maanarvon noususta on hillinnyt yksityistahojen myyntihaluja ja rakentaminen on sen johdosta ollut arvioitua maltillisempaa. Tästä huolimatta Pentfalliin ja Luomaan on rakennettu uudet koulut ja päiväkodit. Päätieverkkoa myötäilevän kevytliikenneyhteyden rinnalle on ruuhkien takia rakennettu ns. keskusmetsän kautta nopea reitti Masalasta sekä Jorvakseen että kuntakeskukseen. Muutoinkin asuntoalueiden ympäröimien vapaa-alueiden virkistyskäyttö on monella tapaa monipuolistunut. Ilmastonmuutoksen seurauksena ennustettu meriveden pinnan nousu on estettävissä Espoonlahdella patorakennelmin ja sen takia ranta-alueen rakentamisedellytyksiä tutkitaan uudelleen yhdessä Espoon kanssa Luoman ja Mankin seutua siten, että se mahdollistaisi uuden rautatieaseman sijoittamisen alueiden keskelle. Asiasta päätetään kuitenkin vasta vuoden 2040 jälkeen. Masalan suunnalla 2000-luvulla alkanut trendi työpaikka-alueiden muuttamiseksi asumiskäyttöön rautatieaseman vaikutuspiirissä jatkui 2030-luvulle saakka ennen kuin rakennemuutoksen seurauksena työpaikkojen sijoittaminen asumisen välittömään läheisyyteen tuli lainsäädännön kautta pakolliseksi etä- ja lähityöskentelyn yleistyessä voimakkaasti. Kehä III rakentaminen moottoritieksi paransi aikoinaan alueen logistista saavutettavuutta ja näin tien melualueelle nousi useita yrityksiä. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä on muutoinkin pyritty edistämään Masalan suunnalla: uuden konseptin mukaisesti ns. yrityskeskittymiä tai -hautomoja on sijoitettu asuinrakentamisen sekaan. Tämä

8 on minimoinut autoriippuvuutta. Vallitseva trendi on toteutunut myös muualla kunnassa. Rantarata sekä raideyhteys metrojärjestelmään johtavat työmatkaliikennettä muulle metropolialueelle. Merkittävä osa kirkkonummelaisten varsinaisista työpaikoista on edelleen Espoossa ja Helsingissä, vaikka kunnan työpaikkaomavaraisuus on jo varsin tyydyttävällä tasolla. Jorvas ja Inkilä Jorvaksen työpaikka-alue ja kaupallisten palvelujen keskittymän laajenemissuunnitelmat on pantu vireille liki alueen kehityskuvan toisen vaiheen (tavoitevuosi 2040) mukaisesti. Tämä on merkinnyt arvokkaan peltomaiseman uhraamista yritystoiminnalle. Raideyhteys kytkee alueen kätevästi sekä kuntakeskukseen että Jorvaksen joukkoliikenteen vaihtopaikalle ja edelleen metropoliseudulle. Jorvaksen keskustan rakentamisen jälkeen asuntorakentamista laajennettiin Länsiväylä (kantatie 51) eteläpuolelle. Keskustan rakentamisen määrä jouduttiin kuitenkin pienentämään Sundetin tulvariskin takia. Jotta Sundet toimisi tehokkaasti meriveden nousua tasaavana, se ruopattiin ja sen seurauksena vesiyhteys Kantvikista Kartanonrantaan avautui yli sadan vuoden tauon jälkeen. Puron tulvapadot onnistuttiin istuttamaan luonnonmukaisesti maastoon siten, että vesistön virkistyskäyttö on vilkasta. Alueen asukasmäärän on kasvanut vuodesta 2020 jopa lähelle 4000, mikä on merkinnyt mm. uuden koulun ja muutaman päiväkodin rakentamista. Alueen asukasluku on siten kivunnut jopa liki 5000 ja sen yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta sekä kasvupotentiaali on Långvikin suunnalla. Koska alueen maanomistus on yksityistä, saattaa alueen asukasluvun kasvu jäädä myös muutamaan sataan. Sundsberg Arkkitehtuurikilpailun ideoiden mukaisesti Sundsbergin neitseellinen tienoo suunniteltiin käytössä olleiden parhaiten teknologisten innovaatioiden sekä laajan yhteiskuntatieteellisen tiedon ja kestävän kehityksen arkkitehtuuri avulla Suomen merkittävimmäksi ekologiseksi kaupunkialueeksi. Matalaenergiset rakennukset hyödyntävät mm. maalämpöä, aurinkoenergiaa ja tuulivoimaa. Sundsberg toteutettiin vaikutusarvioinnin suositusten mukaisesti vaiheittain siten, että alueelle kaavoitettiin työpaikkoja ja asukkailla oli mahdollisuus käyttää alusta lähtien hyviä joukkoliikenneyhteyksiä, vaikka alueen keskusta kauppakeskuksineen ja muine merkittävimpine palveluineen päästiin toteuttamaan vasta ennen 2030-luvulla. Kauppakeskukseen rakennettiin Kirkkonummen korkein tornitalo, jonka ylimmistä asuinkerroksista on upeat näkymät Espoonlahdelle. Asemakaava mahdollistaa kahden muun tornitalon rakentamisen. Alueen vetonauloja ovat merellisyys ja laajat virkistysmahdollisuudet. Suunnittelu tähtäsi autoriippuvuuden vähentämiseen sekä joukkoliikenteen ja etenkin raideliikenteen suosimiseen. Asukasluku (alle asukasta) ei ollut riittävä metron jatkamiseksi Kirkkonummelle, ja niinpä luontevin joukkoliikenneratkaisu oli kunnan ensimmäisen pikaraideyhteyden rakentaminen Länsimetron pääteasemalta Sundsbergiin. Sittemmin raiteita jatkettiin kuntakeskukseen ja Masalaan. Suuren suosion takia alueelle on toteutettu useita ikäihmisten toimintakeskuksia, kouluja, päiväkoteja. Yksi kouluista on kansainvälinen ja opetuskielenä siellä on englanti. Sundsbergin ja Volsin kaltaisia kestävän kehityksen suunnitteluperiaatteita sovellettiin myös vaiheittain rakentuvan Finnbyn suunnittelussa Sarvvikin eteläpuolella. Keskeisellä metropolialueella on pulaa hyvästä rakennusmaasta ja tämän johdosta Kirkkonummella pohditaan Sarvvikin golfkentän käyttötarkoituksen muuttamista rakentamiseen. Pohjoinen Kirkkonummi: Turunväylän vaikutusalue Länsiradan rakentamisen (vuoden 2030 jälkeen) myötä Veikkolan väkiluku kasvaa merkittävästi. Aluekeskuksesta on kehittynyt monipuolinen palvelukeskittymä. Osa julkisista palveluista on järjestetty yhteistoiminnassa naapurikuntien kanssa. Veikkolan aseman vaikutusalueella käsittäen esim. Kylmälän kyläalueen asuu noin asukasta. Aseman ympärille toteutettiin uusi keskusta liittyen saumattomasti vanhaan keskustaan moottoritien yli rakennetun kannen ansiosta. Tällä hetkellä rakennetaan kannen päälle kulttuuritaloa. Moottoritien päälle rakennetulle kannelle on jo toteutettu kerrostaloasuntoja ja palveluita. Matkakeskuksesta on kehittynyt pääportti Nuuksion luonnonsuojelualueelle - matkailulla on tänä päivänä tärkeä rooli Veikkolassa. Siikarannan kongressihotelli on saanut osansa matkailubuumista: hotellitoiminta on laajentunut vähitellen. Siikajärven lähiympäristö on rakentunut pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Ekologinen yhteys jatkuu riistasiltojen ansiosta pääliikenneväylien yli etelään päin. Samoin kunnan omistuksessa olleille alueille Eerikinkartanon tienoolla on rakennettu pientaloryppäitä maisemallisesti arvokkaan viljelypellon ympärillä. Tyypillinen veikkolalainen perhe asuu siis pääsääntöisesti omassa pientalossa. Matkailun ja virkistyksen vetovoimaa ilmentää eritoten voimakkaasti kehittynyt Kauhala, joka suunniteltiin yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa seudulliseksi virkistyksen monitoimialueeksi. Läheinen Ämmässuo toimii jäteteknologian kansainvälisenä tutkimus- ja opintokohteena, lisäksi rakennusten teknoarkkitehtuuri sekä laitoksen uudet toimintamuodot kiinnostavat monia. Jäteinnovaatiokeskus, joka toteutettiin Veikkolan ja Histan alueille, etsii toiminnalleen laajennusaluetta. Pohjoisen Kirkkonummen yhdyskuntarakenne on laajentunut Espoon ja Vihdin rajoille ja niiden yli. Histaan on rakennettu uusi kaupunginosa yli asukkaalle ja Nummelan eteläosien (Huhmari) asukasmäärä on moninkertaistunut vuodesta Pitkäjänteinen alueen kehittäminen on ollut jo pitkään riippumatonta kuntarajoista. Mallin tähän antoi aikoinaan Greater Helsinki Vision ideakilpailun pohjalta laadittu metropolialueen kehitysvisio, jonka seurauksena Helsingin seudun yhteistyöorganisaatiot järjestäytyivät. Kyseinen kilpailu järjestettiin yli 30 vuotta sitten. Ideakilpailun raideliikennehankkeet ovat pitkälti toteutuneet, myös moni muu silloinen radikaali ajatus näkyy nykyisessä kaupunkirakenteessa. Kylien Kirkkonummi Länsiväylän (kantatie 51) ja Rantaradan keskusvyöhykkeen ja Veikkolan välistä aluetta on kehitetty vuoden 2020 jälkeen tarpeen mukaan erikseen laadituilla ja eritasoisilla kyläalueiden kaavoilla sekä niitä täydentävillä suunnitelmilla. Täydennysrakentamisen määrä on kuitenkin ollut EU:n määrittämien rajoitusten johdosta vähäistä lukuun ottamatta Kylmälän keskeisimpien alueiden toteuttamista täydentyvänä pientaloalueena. Tyypillinen piirre alueella on yhdyskuntarakenteen laajentuminen nauhamaisina taajamien suuntaan ja joukkoliikenteen pääväylien varsille. Kunnassa selvitetään parhaillaan raideliikenteen toteuttamiskustannuksia em. keskusvyöhykkeen ja Veikkolan välillä. Asukasmääriltään kehitys on kuitenkin hyvin mallillista. Kuntakeskuksen pohjoisen vesihuollon rakentamisen seurauksena Aavarannan pohjoispuolella olevaa yritysaluetta on laajennettu. Maatalous ja elintarvikevalmistus vahvistaa entisestään osuuttaan tienoon toimijana ja työllistäjänä. Oman lisänsä ovat tuoneet uudet lajikkeet. Yrittäjät toimittavat suuria määriä lähiruokaa seudun kauppoihin. Liha- ja siipikarja on rikastuttanut maaseutumaisemaa jo 2020-luvulta lähtien kunnassa, kun EU:n tukipolitiikan perusteita muutettiin. Sundsbergin kauppakeskuksessa toimii seudullinen maataloustuottajien palvelu- ja infotori. Valtiovalta yrittää toimialaa tukevilla kehityshankkeilla ja muutoinkin politiikallaan vähentää ilmastopakolaisuutta siten, että elintarvikevientiä aavikoituville eteläisille Euroopan ja muillekin ilmastonmuutoksesta kärsiville alueille on tehostettu Suomen tuotantomäärien kasvettua. Rannikko-Kirkkonummi Upinniemen varuskunta-alueen kehittäminen asuntoalueena ja sen liittäminen raideyhteydellä kuntakeskukseen askarruttaa kuntapäättäjiä. Alueen suunnittelun eteenpäinvieminen riippuu sekä sotilasalueen tulevaisuudesta että merivedenpinnan nousun problematiikasta. Ainoastaan Långvikin yhdyskuntarakennetta on entisestään eheytetty ja asukasluvun kasvun seurauksena saatiin alueelle säännöllinen bussiliikenne pian 2020-luvun jälkeen. Långvikista on kehittynyt Laajakallion, Jorvaksen ja Lapinkylän tasoinen lähipalvelukeskus, jossa sijaitsee koulun ja päiväkodin lisäksi kaupallisia palveluja sekä vähintään päivittäistavarakauppa. Viime vuosien kestopuheenaihe on ollut Helsingin ja Tallinnan välisen rautatietunnelin linjaaminen Suomen puolella. Kirkkonummi on yksi vaihtoehto tunnelin pohjoispään sijoituspaikaksi. Mikäli uusi rautatie linjattaisiin kunnan kautta, lyhentäisi se merenalaisen tunnelin pituutta. Väyläviranomaiset ovat yhteistyössä kunnan kanssa laatineet radan alustavaa yleissuunnitelman sekä useita analyysejä toiminnan vaikutuksista, lisäksi on kartoitettu asukkaiden mielipiteitä hankkeesta. Kunnan tavoitteena on hyödyntää raideyhteyttä paikallisliikenteessä pääteasemanaan Porkkalan merikylä. Porkkalan merikylä toimii tärkeänä kansainvälisenä lomakohteena ja sitä kehitetään luonnon edellytysten sallimissa rajoissa. Myrskyjen ja säätilojen ääriolosuhteiden bongausmatkailu on noussut suosituksi, vaikka siihen liittyy suuria riskejä. Alueelle on rakennetun museon teemat valottavat ilmastonmuutokseen johtaneita syitä ja kehityksen suunnan ennakointia sekä Itämeren elvyttämisoperaation haasteita ja edistymistä. Museossa on havainnollistettu merenpinnan kohoamisilmiötä ja rantarakentamisen uusia innovaatioita. Vierailijalla on mahdollisuus kokea Porkkalanniemen tyrskyt ja myrskyt, sillä sääilmiöiden tarkkailuun Porkkalanniemi tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet. Rannikon ja saariston voimakkaaseen kehittämiseen ei ole saatu tukea asukkailta eikä myöskään ilmastomuutoksen uhan takia. Asukasluku ei siksi ole merkittävästi kasvanut. Osa entisistä loma-asunnoista on korvattu kelluvilla taloilla, joiden rakennusluvat ovat kasvaneet tasaisesti 2020-luvulta lähtien. Niitä on myönnetty ja myönnetään tiukan harkinnan jälkeen vedennousun valtaamille ranta-alueille sekä tulvariskialueille. Äkillisten säätilojen muutosten seurannaisvaikutukset rajoittavat lupien myöntämistä, koska yhteydet mantereelle ja pelastusviranomaisiin on oltava aina toimintakunnossa. Rantamaisemat ovat merenpinnan nousua lukuun ottamatta säilyneet pitkälti samoina 2000-luvun alusta saakka. Alueen omaleimainen luonto ja maisemat halutaan säilyttää mahdollisimman koskemattomana seuraaville sukupolville. Muun metropolialueen asukkaiden virkistysmahdollisuuksia halutaan Kirkkonummen rannikolla ja saarissa kuitenkin rajoittaa, jotta maaston kuluneisuus ei ylitä sen luontaista kestokykyä.

9

10

11

12

13

LiVi kunta yksityiset LiVi VR-yhtymä kunta. kunta yksityiset. NCC Sato srk-yhtymä yksityiset yksityiset kunta. yksityiset kunta.

LiVi kunta yksityiset LiVi VR-yhtymä kunta. kunta yksityiset. NCC Sato srk-yhtymä yksityiset yksityiset kunta. yksityiset kunta. Keskinen Kirkkonummi (sis. keskuksen ja sen lähialueen), vuoden 2016 suunnittelukohteet Keskusta, Asemanseudun 2. vaihe, Keskusta, Munkinmäenpuisto, Keskusta, Kirkkolaakson kauppakeskus, Keskusta,Gesterbynkallio,

Lisätiedot

asukkaat / asunnot (uudet, arvio) riippuu kaavan sisällöstä kunta yksityiset kunta yksityiset kunta yksityiset NCC, Sato seurakunta yksityiset

asukkaat / asunnot (uudet, arvio) riippuu kaavan sisällöstä kunta yksityiset kunta yksityiset kunta yksityiset NCC, Sato seurakunta yksityiset Keskinen Kirkkonummi (sis. keskuksen ja sen lähialueen), vuoden suunnittelukohteet Keskusta, Kirkkotori, edell. mahdoll. sopimuksia Keskusta, Asemanseutu, 4. vaihe, Keskusta, Munkinniitty (Prisman alue)

Lisätiedot

uusia asukkaita (arvio) kunta RHK VR-Rata Oy yksityiset kunta yksityiset riippuu kaavan sisällöstä kunta yksityiset

uusia asukkaita (arvio) kunta RHK VR-Rata Oy yksityiset kunta yksityiset riippuu kaavan sisällöstä kunta yksityiset hyväksyminen Keskinen Kirkkonummi (sis. keskuksen ja sen lähialueen), vuoden 2007 suunnittelukohteet Keskusta, Asemanseutu, muutos edellyttää maankäyttösopimusta, jos rakennusoikeuksia nostetaan Keskusta,

Lisätiedot

Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV)

Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV) Yhdyskuntatekniikan lautakunta 50 12.06.2014 Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV) 691/10.03.01.02/2013

Lisätiedot

asukkaita / asuntoja (arvio) kunta yksityiset kunta yksityiset kunta yksityiset kunta yksityiset riippuu kaavan sisällöstä kunta yksityiset

asukkaita / asuntoja (arvio) kunta yksityiset kunta yksityiset kunta yksityiset kunta yksityiset riippuu kaavan sisällöstä kunta yksityiset Keskinen Kirkkonummi (sis. keskuksen ja sen lähialueen), vuoden 2009 suunnittelukohteet Keskusta, Asemanseutu, 2. vaihe, Keskusta, Asemanseutu, 3. vaihe, Keskusta, Kirkkotori, edellyttää pysäköimissopimuksia,

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

uudet asukk. / asunn. (arvio) LiVi VR-yhtymä kunta asukk. 200-300 asunn. 100-150 sisällöstä kunta yksityiset riippuu kaavan kunta yksityiset NCC Sato

uudet asukk. / asunn. (arvio) LiVi VR-yhtymä kunta asukk. 200-300 asunn. 100-150 sisällöstä kunta yksityiset riippuu kaavan kunta yksityiset NCC Sato Keskinen Kirkkummi (sis. keskuksen ja sen lähialueen), vuoden suunnittelukohteet Keskusta, Munkinmäenpuisto, muutos Keskusta, Kirkkolaaks kauppakeskus, muutos Keskusta, Tallinmäki, muutos (korttelit 110,

Lisätiedot

uudet asukk. / asunn. (arvio) asukk. 150-250 asunn. 75-125 LIVI VR-yhtymä kunta hyväks. 2014 2015-2016, LIVI Varub.-Osla kunta

uudet asukk. / asunn. (arvio) asukk. 150-250 asunn. 75-125 LIVI VR-yhtymä kunta hyväks. 2014 2015-2016, LIVI Varub.-Osla kunta Keskinen Kirkkummi (sis. keskuksen ja sen lähialueen), vuoden 2014 suunnittelukohteet Keskusta, Munkinmäenpuisto, muutos Keskusta, Munkinniitty, muutos ja laajennus Keskusta, Tallinmäki, muutos (käsittäen

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2014, yhdyskuntatekniikan lautakunnan vastineet. Yhdyskuntatekniikan toimialan vastine

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2014, yhdyskuntatekniikan lautakunnan vastineet. Yhdyskuntatekniikan toimialan vastine Yhdyskuntatekniikan lautakunta 53 20.08.2015 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2014, yhdyskuntatekniikan lautakunnan vastineet 592/02.02.01/2015 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 53 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2014 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Ehdotus kaavoitusohjelmaksi vuosille 2016-2020 438/10.00.00/2015. Yhdyskuntatekniikan lautakunta 20.05.2015 41

Ehdotus kaavoitusohjelmaksi vuosille 2016-2020 438/10.00.00/2015. Yhdyskuntatekniikan lautakunta 20.05.2015 41 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 41 20.05.2015 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 44 10.06.2015 Ehdotus kaavoitusohjelmaksi vuosille 2016-2020 438/10.00.00/2015 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 20.05.2015 41 Yleistä

Lisätiedot

Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen maankäytön kehityskuva

Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen maankäytön kehityskuva Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen maankäytön kehityskuva Maankäytön kehityskuvassa kunnan maankäytön tavoiteltua kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti ja periaatetasoisesti. Maakäytön kehityskuva

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2015 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot

KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA

KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA TAVOITTEET / OHEISMATERIAALI Väestö, asuminen, julkiset palvelut, päivittäistavarakauppa ja työpaikat 2012 Kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö 15.10.2012 Ritva

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE 2011-2015

KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE 2011-2015 VIRTIN KUPUNKI KVOITUSOHJELM VUOSILLE 2011-2015 Tässä kaavoitusohjelma sisältää Virtain kaupungin tulevat kaavoitustarpeet seuraavien viiden vuoden ajalle, kaavojen laatimisaikataulut ja alustavat rajaukset

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

Mitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara?

Mitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara? Mitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara?, Järvenpään kaupunginarkkitehti Mäntsälän maankäytön visio 30.3.2010 1 VAT 2009 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU Sivu 1 / 3 OJALA-LAMMINRAHKAN ALUEEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SOPIMUKSEN OSAPUOLET I II Tampereen kaupunki Kangasalan kunta SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Toimeenpanosuunnitelman taustana on vuonna 2008

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 131. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 131. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1 4031/10.02.02/2014 131 Kivenlahden metrovyöhykkeen osayleiskaavan käynnistäminen, alue 840400 (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh.

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI RAKENNEMALLISOPIMUS 28.05.2012 K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Esitykseni Sopimusmenettelyn lähtökohdat Kaupunkiseudun tavoitteet MAL3-kierrokselle Tavoitteista toimenpiteisiin

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava - tarkistaminen aloitettu 2011 Uuden Oulun yleiskaava - laatiminen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/

Lisätiedot

Greater Helsinki Vision 2050

Greater Helsinki Vision 2050 Greater Helsinki Vision 2050 Kysymyksiä ja vastauksia Helsingin seutu 2050-hankkeesta Mikä Helsingin seutu 2050 -hanke on? Helsingin seutu 2050 on Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen kehittämishanke, joka

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

SIUNTION MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAN TARKISTUS KUNNANVALTUUSTO 13.6.2011 YHTEENVETO & TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

SIUNTION MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAN TARKISTUS KUNNANVALTUUSTO 13.6.2011 YHTEENVETO & TOIMENPIDE-EHDOTUKSET SIUNTION MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAN TARKISTUS KUNNANVALTUUSTO 13.6.2011 YHTEENVETO & TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TYÖN ETENEMINEN 1. ANALYYSI Vuoden 2003 kehityskuva ja miten tilanne muuttunut sen jälkeen INTRO

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Luottamushenkilökoulutus 24.1.2013 Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö 24.1.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b 4 LAUSUNTO JOKERI-LINJAN PYSÄKKIJÄRJESTELYISTÄ ESPOON MÄKKYLÄSSÄ Kslk 2007-646, Khs 2007-914/662 5.4.2007 Lausuntopyyntö Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

ASEMAKAAVOITUS. Kuva: havainnekuva Kylänpään alueesta (Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy)

ASEMAKAAVOITUS. Kuva: havainnekuva Kylänpään alueesta (Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy) 1 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavan tarkoituksen on osoittaa tarpeelliset alueet eri käyttötarkoituksia

Lisätiedot

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009 FCG Planeko Oy Virolahden kunta VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.03.2009 FCG Planeko Virojoki-Vaalimaan osayleiskaavan muutos ja

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet

Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet 91 LIITE 1 VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA VAIHTOEHTO A Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen OYK eheyttää ja tiivistää yhdyskuntarakennetta

Lisätiedot

K A A V O I T U S K A T S A U S 2014

K A A V O I T U S K A T S A U S 2014 1 PYHTÄÄN KUNTA Kunnaninsinööri 27.05.2014 K A A V O I T U S K A T S A U S 2014 YLEISTÄ Maankäyttö ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vuosittain laatia kaavoituskatsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio! Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot