KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 VIRTIN KUPUNKI KVOITUSOHJELM VUOSILLE Tässä kaavoitusohjelma sisältää Virtain kaupungin tulevat kaavoitustarpeet seuraavien viiden vuoden ajalle, kaavojen laatimisaikataulut ja alustavat rajaukset kartalla. Kaavoitusohjelmaa tarkistetaan vuosittain. Kiireelliset kaavoitustarpeet päätetään erikseen. YLEISKVOITUSOHJELM VUOSILLE VIRTIN KESKUSTJMN OSYLEISKV Tavoitteellinen hyväksymisvuosi 2012 Kaupunginhallitus päätti käynnistää keskustaajaman osayleiskaavan uudistamishankkeen ja määritti kaavoitettavan alueen likimääräiset rajat. Rajaus tarkentuu kaavatyön aikana. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 61 km2. Uusi osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Sillä suunnitellaan ja ratkaistaan tavoitevuoden 2035 väestö- ja työpaikkakehitystä vastaava rakentamistarve. Talvella 2011 kaavatyö on edennyt strategiseen suunnitteluvaiheeseen. Sillä luodaan runko laadittavalle osayleiskaavalle. Ensimmäinen kaavaluonnos valmistuu kesän-2011 aikana. Uusi keskustaajaman osayleiskaava korvaa Virtain keskeisten alueiden osayleiskaavan vuodelta 1998 ja siihen myöhemmin tehdyt muutokset ja laajennukset Ranta-Keiturin ja Torisevan-Jähdysniemen alueella. Nämä kaavat ovat pääosin oikeusvaikutuksettomia, joskin keskustan osalta vähäisiltä osin kaava on oikeusvaikutteinen. Myös Härköskylän ja Jähdyspohjan kylän ranta-alueiden oikeusvaikutteiset osayleiskaavat vuodelta 2002, sekä Koronselän-Oikanselän rantaosayleiskaava vuodelta 2000 uudistetaan niiltä osin, kuin ne kuuluvat yleiskaavoitettavaan alueeseen. Toisveden eteläpään osayleiskaava, joka on hyväksytty oikeusvaikutteisena vuonna 2007 jää uudistettavan yleiskaava-alueen ulkopuolelle, ellei kaavatyön aikana ilmene tarvetta kaavan tai sen osan muuttamiselle.

2 STRTEGINEN YLEISKV KOKO KUNNN LUEELLE Kaavan laatiminen ajoittuu vuodelle Strategisella osayleiskaavalla kartoitetaan ja suunnitellaan yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin kehittymistä. Siinä määritellään kunnan fyysisen rakenteen kehityskuva, taajamarakenne, kuntarakenteen kasvusuunnat, työpaikka- ja asuntorakentamisen kasvualueet, sekä keskeiset virkistys- ja suojelualueet. Kaava ei ole oikeusvaikutteinen, vaan toimii ohjeena yleis- ja asemakaavojen kaavojen laadinnalle ja lupaharkinnalle. sutuksen, elinkeino- ja palvelutoimintojen sijoittuminen tulee perustua yhdyskuntarakenteelliseen tarkasteluun. Yhdyskuntarakenteen suunnittelulla voidaan edistää toimintojen sijoittamista taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti tarkoituksenmukaisella ja kestävällä tavalla, sekä estää haitallisia ympäristövaikutuksia. suminen, työpaikat ja palvelut keskittyvät voimakkaasti keskustaajamaan. Virroilla on myös vahvoja kyliä ja maaseutuelinkeinot merkittävässä asemassa. Edellytykset kylien kehittämiseksi ja elinvoimaisuuden tukemiseksi on turvattava tarvittavin maankäytöllisin suunnitelmin. Kunnan väestökehitys ja ikärakenne on huomioitava kaavoituksessa. Tavoitteena on nykyisen asukasluvun hallittu kasvattaminen tai ainakin nykyisen asukasluvun pysyttäminen. Kunnan nykyiset asukkaat, työpaikat ja yritykset ovat konkreettinen mahdollisuus ja voimavara, joiden pysymiseen tai lähtemiseen paikkakunnalta kunta voi toimillaan vaikuttaa. Etenkin heidän hyvinvoinnistaan ja toimintaedellytyksistään on huolehdittava. Tähän voidaan vaikuttaa erilaisilla maankäyttöratkaisuilla. Halu sijoittaa pysyvää asutusta ranta-alueille tuo osaltaan haasteita yhdyskuntarakenteen kehityksen ohjaamiselle. sutuksen sijoittumista yhdyskuntarakenteellisesti edullisille alueille voidaan tutkia paikkatietopohjaisella ranta-alueiden edullisuusvyöhyketarkastelulla, joka tulee laatia koko kunnan ranta-alueille. Toisveden ranta-alueille edullisuusvyöhyketarkastelu on tehty vuonna Se on käytännössä todettu erittäin toimivaksi ohjaustyökaluksi. Suuri ja yhä kasvava loma-asuntojen ja -asukkaiden määrä on Virroille voimavara ja rikkaus. Loma-asukkaissa piilee suuri henkinen voimavara, jota pyritään hyödyntämän Virtain menestyksen hyväksi. Lomarakentaminen aiheuttaa rantojen maankäytön ja rakentamisen ohjaustarvetta, joka edellyttää kaupungilta toimenpiteitä. KYLÄTJMIEN OSYLEISKVT Kylien asumis-, elinkeino- ja palvelurakenteiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi niiden maankäytölliset edellytykset tulee selvittää ja suunnitella. Parhaiten se onnistuu yleiskaavalla. Ympäristöllisesti korkeatasoisille ja yhdyskuntatekniset valmiudet omaaville rakennuspaikoille on kysyntää. Varsinkin rannanläheiset, sekä erilaisia luonto-, maisemaja kulttuuriympäristöarvoja omaavat asuinrakennuspaikat ovat kysytyimpiä.

3 LIEDENPOHJN KYLÄTJMN OSYLEISKV Kaavan laatiminen ajoittuu vuosille Liedenpohja on melko vireä palvelukyläkeskus, jonka maankäyttöä ei ole suunniteltu yleistai asemakaavalla Rieskanniemessä olevaa pienialaista ranta-asemakaavaa lukuun ottamatta. Toisveden ranta-alueiden oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tullut voimaan vuonna Liedenpohjan kylätaajama ja sen noin 3,5 km:n pituinen rantaviivaa ei kuulu tähän kaavaan. Liedenpohjan kylään kohdistuu erilaisia maankäyttö- ja rakentamispaineita. Koska kylätaajama sijaitsee pääosin ranta-alueella rakentamisen luvitus tapahtuu nykyisin pääasiassa poikkeusluvin. Kylän ja sen ranta-alueiden maankäytön ja rakentamisen suunnittelemiseksi ja ohjaamiseksi, sekä kylässä olevien ympäristö-, ja luontoarvojen selvittämiseksi tulee alueelle laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaava riittää rakentamisen ohjaukseen kylissä, joissa rakentamisen paine ei ole merkittävä. Osayleiskaavatyön pohjaksi olisi tarpeen laatia kyläsuunnitelma, jonka voisi toteuttaa esimerkiksi kyläyhdistys. Kyläsuunnitelma tarjoaa hyvän lähtökohdan yleiskaavan laatimiselle. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa Liedenpohjan kyläalue on osoitettu palvelukyläkeskukseksi ja maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Toisveden rantaan rajoittuvan kylätaajaman läpi kulkee kantatie 66. lueella on tärkeää pohjavesialuetta, vanhaa arvokasta rakennuskantaa ja maisemallisesti arvokkaita peltoalueita, vanhoja käytöstä poistettuja ja vielä myös vielä käytössä olevia soranottopaikkoja, sekä kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kylässä on osuuskunnan vesijohtoverkosto, mutta ei viemäriverkostoa. MUUT MNKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT HNKKEET J SUUNNITELMT KOTLN KYLÄSUUNNITELM joittuu vuodelle 2012 Kotalan kylä on Pirkanmaan 1. maakuntakaavan mukainen palvelukyläkeskus, jossa ei ole yleis-, tai asemakaavaa. Rakentamispaineet kylässä ovat melko vähäiset, minkä vuoksi kaavan laatiminen ei ole toistaiseksi tarpeen. Yksittäiset rakennuslupahakemukset voidaan käsitellä rakennuslupamenettelyllä, ranta-alueilla poikkeusluvin. Kaavaa vapaamuotoisemman kyläsuunnitelman laatiminen Kotalan kylään on kuitenkin tarpeen. Kyläsuunnitelmassa esitetään asukkaiden yhteinen näkemys kylän tulevaisuudesta, kehittämistavoitteista ja keinoista, joilla tavoitteisiin päästään. Kylän moninaisista luonto-, kulttuuriarvoista johtuen suunnitelmaan on syytä sisällyttää niitä koskevia selvityksiä.

4 Kyläsuunnitelma tarjoaa hyvän lähtökohdan yleiskaavan laatimiselle, mikäli sen laatiminen katsotaan myöhemmin tarpeelliseksi. Kyläsuunnitelman laatiminen tulisi tapahtua kyläyhdistyksen toimesta ja omana projektina. SEMKVOITUSOHJELM VUOSILLE Tämän asemakaavoitusohjelman keskeiset tavoitteet ovat: Työpaikka- ja asuntorakentamiseen tarkoitettujen tonttien lisääminen ja valikoiman monipuolistaminen kaavaa muuttamalla ja laajentamalla Osittain tai kokonaan toteutumattomien asemakaavan osien ajantasaisuuden tarkistaminen Kaavojen sisällöllisen vanhentuneisuuden tarkistaminen ja päivittäminen Ydinkeskustan asuin-, liike- ja palvelutoimintojen alueiden kaavojen sisällön tarkistaminen Taajamarakenteen eheyttäminen Virtain keskustan voimassa oleva asemakaava on tullut voimaan pääosin 1970 ja -80 luvuilla ja 2000-luvuilla siihen on tehty joitakin muutoksia tai laajennuksia. Kaava on suurelta osin jo toteutunut. Maankäyttö- ja rakennuslain 60 :n mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. semakaavat, jotka ovat olleet voimassa yli13 vuotta ja jotka ovat merkittävältä osalta edelleen toteutumatta ajantasaisuus on tarkistettava. Virtain keskustan asemakaava on vanha, joten sen toteutuneisuus ja ajantasaisuus on tarkistettava vuoteen 2013 mennessä. Kaavamuutoksia ja laajennuksia tehdään vaiheittain kiireellisyysjärjestyksessä. lla olevan taulukon kohteet on rajattu ja numeroitu liitteenä olevaan karttaan. Kohde KIL on Killinkoskella ja kohde JÄ Jäähdyspohjassa. Muut kohteet ovat keskustan asemakaava-alueella. NRO KIL 1 JÄ 1 KOHDE, LÄHTÖTIEDOT J TVOITTEET Killinkosken kylätaajaman asemakaavan muutos- ja laajennus on aloitettu vuonna Valmistuttuaan se korvaa vuonna 1973 voimaan tulleen asemakaavan. Jähdysniemen-Golfalueen asemakaavoitustyön loppuun saattaminen. PINT- L, H TVOITT. HYVÄKSY- MISVUOSI lueelle laadittu asemakaavaluonnos on Pirkanmaan 1.

5 maakuntakaavan ja kunnanvaltuuston vuonna 2008 hyväksymän osayleiskaavan vastainen. Tämän ja asemakaavan luonnosvaiheen kuulemisvaiheessa vuonna 2010 saatujen moninaisten lausuntojen ja mielipiteiden vuoksi on tarpeen tehdä uusi yleiskaavallinen tarkastelu asemakaavan suunnittelulähtökohtien tarkistamiseksi. Tämä voidaan tehdä käynnissä olevan Virtain keskustaajaman osayleiskaavatyön yhteydessä. semakaavan laajennus ja muutos Keiturinsalmen alueella. lueelle suunnitellaan asuntorakentamista. semakaavan muutos- ja laajennus Keiturin-Vihriälän alueella. lue on kaupungin omistuksessa. Laajennusalue soveltuu lähinnä asuntorakentamiseen. Keiturin alueen asemakaavan muutos ja laajennus. Kokonaan tai osittain toteutumattomien asuinkortteleiden muutos nykypäivän vaatimusten mukaisiksi vetovoimaisemmiksi tonteiksi. sematien pohjoispään alueen asemakaavoitus (laajennus). Kaavoitussopimus alueen omistajan Virtain seurakunnan kanssa. Kalettomanlahden alueen asemakaavan muutos ja laajennus. Satama-alueen ja virkistysaluetoimintojen kehittäminen ja laajentaminen. Mahdollisesti Kalettomanlahden eteläpuolen asemakaavoitus, mikäli alueen yksityisten maanomistajien kanssa voidaan sopia maakaupoista tai kaavoitussopimuksesta. semakaavan muutos ja laajennus Nallelan peltoalueella kantatie 66:n itäpuolella ja kiertoliittymän alueella. Lähinnä liike- ja teollisuustoiminnoille soveltuvan alueen kaavoitus lisää tonttitarjontaa ja eheyttää kaupunkirakennetta. lue on osittain kaupungin omistuksessa. Kaavatyö käynnistetään uuden osayleiskaavatyön loppuvaiheessa. semakaavan muutos Virtaintien-Pääskyntien-Meijeritien alueella (mm. kaupungintalo-virastotalo) kortteli semakaavan asuinkerrostalo- (K), sekä hallinto- ja virastotoimintojen alueiden (YH) asemakaavan uudistaminen. lue on pääosin kaupungin omistuksessa. Marttisensaaren asemakaavan muutos ja laajennus. Matkailullisesti ja kulttuurisesti vetovoimaisen alueen tehokkaampi hyödyntäminen edellyttää uutta kaavallista tarkastelua. Kunnallistekniset valmiudet alueelle on jo rakennettu. n n , Valtatie 23:n pohjoispuolen asemakaavoitus kantatie 68 länsija itäpuolella

6 LUETTELO TULEVISUUDEN KVOITUSKOHTEIST (ei ole tärkeysjärjestyksessä) sematien pohjoispään-vt 23:n alueen asemakaavoitus (laajennus). Toisveden eteläpään (Hiekkarannan-Hietalan) alueen asemakaavoitus. Ydinkeskustan korttelien asemakaavan muutos Virtaintien-Pääskyntien-Meijeritien-Varpustien alueella. Rautatieaseman alueen asemakaavoitus (laajennus). lue soveltuu lähinnä kaupan ja teollisuuden käyttöön. lue on pääosin valtion/liikenneviraston omistuksessa. Se pyritään hankkimaan kaupungin omistukseen. Puttosharjun-Puttosjärven alueen asemakaava (laajennus). semakaavan muutos Kankaanpään alueella. Mm. katujärjestelyjen muuttaminen. 2