Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
|
|
- Tero Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1992 No Julkaistu uudelleen 2002 Jouko Rautava Liikaraha, inflaatio ja vakauttaminen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos, BOFIT
2 ISSN Uudelleenjulkaistu pdf-muodossa 2002 Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) PL Helsinki Puh: (09) Faksi: (09) Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa.
3 Janko Rautava Liikaraha, inflaatio ja vakauttaminen Tiivistelma Selvityksessa tarkastellaan niita ensivaiheen ongelmia, joita Ita- ja Keski-Euroopan entiset sosialistimaat (siirtymataloudet) joutuvat ratkaisemaan markkinatalouteen pyrkiessaan. Sosialistisessa taloudessa rahan merkitysolipitkalti toirten kuin markkinataloudessa ja niinpa siirtymatalouksien ensimmaisena tehtavana voidaan pima rahan merkityksen ja sen perinteisten toimintojen (vaihdon valine, arvon mitta ja varallisuuden muotb) palauttaminen; Siirtymatalouksien rahatalouden vakauttamisessa on yksinkertaisimmillaan kysymys juuri rahan perusfunktioiden palauttamisesta. Siirtymatalouksien rahatalouden vakauttamisen voidaan ajatella tapahtuvan kahdessa vaiheessa. I-vaiheessa rahajarjestelman romahtamisen aiheuttanut budjettivaje taytyy saada hallintaan (flow. problem) sen kumulatiivisen budjettivajeen, hintasaannostelyn ja tavarapulan aiheuttaman tileille kertyneen liikarahan reaaliarvoa laskettua (stock problem). Yleensa liikarahaongelma on ratkennut hintojen vapauttamista seuranneen korkean inflaation avulla, joka on syoriyt talletusten reaaliarvoa. Rahatalouden vakauttamisen II-vaihe liittyy puolestaan irti paastetyninflaation taltuttamiseen. Siihen on pyritty ensisijaisesti valuuttakurssinkiinnittamisen avulla, mutta vakauttamisen onnistuminen edellyttaa myos muita talouspoliittisia toimia. Minkaan siirtymataloudenei vieia voida katsoa ohittaneen vakauttamisen 11- vaihetta ja esimerkiksi Venaja ja Baltianmaat katllppailevat vieia kevaalla vaiheen ongelmien kanssa. 69
4 1 Johdanto Siirtymatalouksien 1 ongelmien tarkastelu on perusteltua jakaa rakennemuutokseen ja talouden vakauttamiseen liittyviin ongelmiin. Ensimmaiseen ryhmaan kuuluvat esimerkiksi sellaiset kysymykset kuin yksityistaminen, pankkisektorin luominen, tuotantorakenteen uudistaminen seka hintajarjestelman uudistaminen. liilkimmaiselhi ongelmakentalla puolestaan tarkoitetaan erityisesti julkisen sektorin budjettivajeen jasiita johtuvan inhaationtaltuttamista (sisainen tasapaino) seka vaihtotasevajeen tasapainottamista (ulkoinen tasapaino). Tallainen jako on pakosta jossain maarin epamaarainen, silla monissa tapauksissa rakenneongelmilla ja niiden ratkaisuilla on suora vaikutus talouden vakauttamiseen. Esimerkiksi yksityistamisen vaikutukset budjettitasapainoon riippuvat suuresti toteuttamistavasta ja hintajarjestelman vapauttaminen kiihdyttaa kaikissa tapauksissa ainakin hetkellisesti inhaatiota. Tassa kirjoituksessa keskitytaan siirtymatalouksien vakauttamiseen liittyviin ongelmiin ja tarkastelun painopiste on rahatalouden vakauttamisessa. Tarkastelun kohteeksi nousevat siten erityisesti liikarahailmio (monetary overhang) sekii korkea inhaatio. Tarkastelukulman valintaa voi perustella silla, etta talousuudistusten paamaara on saada taloudet uudelle kasvu-uralle, mutta taloudellisen kasvun kiihdyttaminen kovin epavakaassa rahataloudellisessa ymparistossa on vaikeaa ellei mahdotonta. Lisaksi hyperinhaatiotilanteessa myos reaalisektorin (budjetti, vaihtotase) vakauttaminen saattaa vaatia "normaalista" jarjestyksesta poiketen raha- ja hintajarjestelman vakauttamista ennen kuin reaalipuolivoidaan vakauttaa. 2 Esimerkkeja vakavista rahatalouden epatasapainoista loytyy Mm luvun Euroopasta, toisen maailmansodan jaikeisesta Euroopasta (erityisesti Saksaa on kaytetty esimerkkina) seka taman paivan latinalaisesta Amerikasta ja markkinatalouteen pyrkivista Keski- ja Ita-Euroopan maista. Seuraavassa tarkastelukulma on rajattu siten, etta erityisesti Venajan ja Baltian maiden rahatalouksien ongelmien kannalta keskeiset piirteet tulisivat esille. Kirjoituksessa pyritaan tuomaan esille seka periaatteelliset vakautusvaihtoehdot ewi se kehitysura, mita pidemmalle ehtineet siirtymataloudet ovat kaytannossa noudattaneet ja mitii ilmeisesti myos jaljempana tulevat joutuvat muodossa tai toisessa noudattamaan. SiirtymAtalouksilla tarkoitetaan tlt~a sosialistisia maita. kirjoituksessa Keski- ja lui-euroopan entisui 2 SiirtymAtalouksissa vakavin inflaation aiheuttama ongelma lienee suhteellisten hintojen viuiristyminen ja siwi seuraava tehoton resurssien allokaatio. Muita korkean inflaation aiheuttamia ongelmia ovat Mm. pako pois kotimaan raha -miuiraisistli saamisista ja siitli seuraava tavaroiden hamstraus seka vastakauppojen yleistyminen. 70
5 2 Rahatalouden vakauttamisen I -vaihe: Reaalipuolen vakauttaminen ja liikarahaongelman poistaminen Liikaraha (monetary overhang) on vakavan rahataloudellisen epatasapainon ilmentyma. Toisen maailmansodan jalkeen ongelma kosketti useita lansimaita ja viimeksi sen eteen ovat joutuneet entiset sosialistimaat. Yksinkertaistaen ongelma syntyy siita, etta alijaamaisten budjettien synnyttama rahan tarjonnan kasvu (flow) luo ylikysyntatilanteen, jota ei voida purkaa hintoja nostamalla tai tuotantoa lisaamalla. Hintojen nostamisen estaa hintasaannostely. Tuotannon lisaamisen puolestaan estaa joko tuottajien haluttomuus tarjota olemassa olevilla hinnoilla tavaroita tai yksinkertaisesti tuotantokapasiteetin puute. Purkamaton ylikysynta ilmenee seka kansalaisten etta yritysten pakkosaastamisena eli talletusten kasvuna. Saastovarantojen (stock) lisaksi toinen julkisen vallan hudjettivajeeseen laheisesti liittyva varantoepatasapaino on pankkien suuret saamiset valtionyrityksilta. Ongelmana naissa saamisissa on se, etta ne ovat pitkalti seurausta yritysten pehmdista budjettirajoitteesta eika yrityksilla ole tarkoitusta tai toimintaympariston muuttuessa edes mahdollisuutta maksaa niita takaisin. Pankkien toiminnan jatkamisen kannalta myos tama ongelma pitaa kuitenkin ratkaista. Rahatalouden vakauttamisessa on ensivaiheessa kysymys siita, etta rahan tarjonnan kasvu on jollakin tavalla saatava kuriin (flow problem) ja liikarahaongelmasta (stock problem) on paastava eroon. 2.1 Rahan tarjonnan kasvu eli virtaongelma (flow problem) Rahan tarjonnan lisaantymisen kannalta kayttokelpoinen tapa identifioida ongelma on tarkastella rahan tarjonnan kerroinanalyysin perusyhtaloa (kts. liite):3 (1) M = m * (B-YR), missa m = 1/(r+s*(1-r)) Yhtalossa (1) M on rahan tarjonta (rahavaranto), B rahaperusta, YR pankkien ylimaaraiset reservit keskuspankissa ja m rahakerroin, jonka arvo riippuu pankkien pakollisten reservien suhteesta talletuksiin (r) ja yleison hallussa olevan rahan kateisosuudesta (s). Kateisosuus riippuu talousyksikoiden omista paatoksista, joten sen arvo voi vaihdella suuresti riippuen mm. inflaatiosta ja talletuskoroista. 3 Tiivis kooste rahan tarjonnan kerroinanalyysistii ja rahateoriateoriasta 16ytyy kirjoituksesta "Rahataloudellinen tutkimus ", Tarkka (1987). 71
6 Taulukko 1. Keskuspankin tase Vastaavaa: Valuuttavaranto Luotot pankeille Luotot valtiolle Luotot yleisolle Vastattavaa: Yleison hallussa oleva kateinen Pankkien pakolliset reservit Pankkien ylimaaraiset reservit Oma paaoma ja muut edit Poimimalla keskuspankin taseesta rahaperustan (B) kysyntakomponentit (kateinen raha, pankkien pakolliset ja ylimaaraiset reservit) ja ottamalla huomioon taseen kahden puolen valinen yhtasuuruus, saadaanesille rahaperustan tarjonnan komponentit eli (2) B = valuuttavaranto + luotot valtiolle + luotot pankeille + luotot yleisolle ~ oma paaoma ja muut edit Teknisesti rahan tarjonnan kasvun syina ovat siten valtionja yritysten budjettivajeet ja niiden rahoitus suoralla tai pankkien kautta kanavoidulla keskuspankkiluotolla. Virtaongelman korjaaminen edellyttaa siten reaalitalouden puolella.valtion bud jettivajeen huomattavaa supistamista seka siihen liittyvaa yritysten luototuksen vahentamista. Tasapainoista budjettia kutsutaan myos talouden reaaliseksi ankkurik- S1. Toinen tarkea vakauttamisen kohde reaalipuolella on vaihtotase. Yhtiilosta (2) nahdaan kuitenkin, etta sen vaikutukset rahan tarjontaan eivat ole suoraviivaiset. Rahan tarjonnan komponentteja tarkastelemallahan nayttaisisilta, etta vaihtotaseen vaje auttaisi vahentamaan rahan tarjontaa valuuttavarannon supistumisen myota. Vaihtotaseen vajeeseen usein liittyva budjettivaje ja sen vaatima keskuspankkirahoitus kuitenkin pienentaa valuuttavarannon muutoksen vaikutusta rahan tarjontaan, joten vaihtotaseen muutokset sinallaan eivat riita rahan tarjonnan muutosten.selittamiseen. 4 Vaihtotaseen vakauttaminen liittyykin laheisemmin rahatalouden tasapainottamisen toiseen vaiheeseen eli inflaation taltuttamiseen, jota kasitellaan myohemmin. Talloin kuvaan tulevat keskeisesti mukaan myos valuuttakurssit. 4 Vaihtotase (CA) voidaan kirjoittaa muotoon CA = (S - I) + (T - G), josta nahdihin, etta vaihtotaseen vajeen ja julkisen sektorin alijaaman (T - G) vali1la vallitsee suoraviivainen yhteys, jos yksityisen sektorin saastamisen ja investointien erotuksessa (S - I) ei tapahdu muutoksia. Kts. Dornbusch (1988), s
7 22 Liikarahaongelman poistaminen (stock problem) Rahan kvantiteettiyhtalo (vaihdon yhtiilo). on puolestaan kiiyttokelpoinen valine havainnollistamaan rahatalouden epatasapainon tunnusm.erkkeja ja ongelman ratkaisumahdollisuuksia.s Vaihdon yhtalo esitetiian yleensa muodossa: (3) M * V == P * Y eli (4) V = P * Y / M YhtalOssa M on rahan tarjonta, V rahan kiertonopeus, P hintataso ja Y vaihdon piirissa olevien tavaroiden maara. Vaihdon yhtalo on identiteetti, joten sellaisenaan sen kaytto ei viela sido kasittelya mihinkiian tiettyyn teoriaan (tabinna monetarismiin).6.. Vaihdon yhtalon avulla voidaan tehda joitain suuntaa antavia paatelmiakoskien erityisesti vakavaa rahatalouden epatasapainoa. Yhtiilosta (4) nahdaan, etta tuotannon pysyessa ennallaan tai laskiessa rahan tarjonnan kasvu laskee raban kiertonopeutta, kun suuri osa hinnoista on saiidelty. Koska normaalioloissa rahan kiertonopeus on melko vakaa, niin kiertonopeuden lasku kuvastaa perustavanlaatuisia ongelmia rahajiirjestelmassa. Aiiritapauksessaraha eienaa kelpaa vaihdon valineeksi eli sen kiertonopeus laskee Uihelle nollaa, jolloin talous siirtyy pitkiiltivaihdannais~. talouteen. Osittain kotimaisen raban' korvikkeeksi tulevat muut valuutat (dollarisoituminen) tai esimerkiksi ulkomaiset savukkeet. 7 Jos tiettya rahan kiertonopeutta pidetaan jonkinlaisena rtormaalitilan mittarina, niin rahankvantiteettiyhtalosui nahdaan, etta tilanteen normalisoimiseksi on olemassa kaksi tapaa: 1) Suuri kertainflaatio 2) Rahan tarjonnan leikkaus eli rahareformi Tuotannon (Y) nopeaa kasvattamista ei siis niihda reaalisena vaihtoehtona. Pikemminkin on niin, ettii tuotannon kasvun ja vaihdon piiriin tulevan tarjonnan (mm. varastot) ennakkoehto on rahatalouden tasapainon saavuttaminen. Tosin vaihdon yhtiilo osoittaa selkeasti myos vakauttamispolitiikanja rakennepolitiikan yhteenkuuluvuuden juuri tuotannon (Y) kautta. Esimerkiksi valtion omaisuuden yksityistiimisella (ensivaiheessa lahinna asunnot) on mabdollista lisata tarjolla olevien tuotteiden maaraa ja sita kautta tasapainottaa rabataloutta. On kuitenkin heti lisattiiva, etta 5 Tassa lainataan Dombuschia ja Wolfia (1990) kvantiteettiyhtalon soveltamisessa rahatalouden epatasapainon kuvaamise~n ja ratkaisumallien hahmottamiseen. Edwards (1991) kasittelee samaa asiaa hieman toisilla klisitteilla eli toteutuneen reaalisen rahavarannon (MlPy) ja halutun reaalisen rahavarannon (MIPy)* avulla. 6 Selkea esitys vaihdon yhtalosta ja sen liittymisestli eri teorioihin, kts. Thrkka (1987). 7 Esimerkiksi Romaniassa uvun jalkipuoliskolla monessa asiassa kaypina maksuvalineina olivat Kent savukeaskit. 73
8 kovin epavakaissa oloissa valtiokaan tuskin on kovin halukas vaihtamaan reaaliomaisuuttaan rahaksi ja muutenkin yksityistamisen liikkeelleiaht5 on ouut sangen hidasta akuuttien rahataloudellisten ongelmien ratkaisemistarpeen kannalta. Taloudenpitajien halua vahentaa vapaaehtoisesti rahan kiertonopeutta ei myoskaan nahda realistisena vaihtoehtona, silla. rahan kiertonopeuden lasku merkitsee samaa kuin reaalisen rahavarallisuuden (M/(P*Y) kasvu. Ihmiset tuskin ovat valmiit pulataloudessa vapaaehtoisesti vahentamaan kulutustaan reaalisen rahavarallisuutensa kasvaessa. Vaihdon yhtalon kannalta infiaatio ja rahareformi ovat samanarvoiset ja molempia tapoja on myos kaytannossa kokeiltu. Tunnetuin esimerkki rahareformista lienee Saksa toisen maailmansodan jalkeen. Saksan rahareformin jalkeen ja ennen Ita-Euroopan muutosprosessin alkua Chile on ainoa maa, joka on joutunutratkaisemaan liikarahaongelman. Chilen ratkaisu 1970-luvun puolivalissa perustui korkeaan infiaatioon. 8 Siirtymatalouksissa liikarahaongelman poistaminen on toistaiseksi perustunut vain korkeaan infiaatioon, josta esimerkkina kay vuoden 1990 alussa kaynnistynyt Puolan seka helmikuussa 1991 kaynnistynyt Bulgarian talousohjelma Infiaatio Rahatalouden tasapaino eli "normaali" rahan kiertonopeus on kvantiteettiyhtalon mukaisesti palautettavissa kertaluonteiseua hintatason nostolla. Tama politiikkavaihtoehto edellyttaa onnistuakseen, etta talousyksikot eivat viela ole sopeutuneet elamaan infiaatioymparistossa. Mikali talletukset on indeksoitu tai korot saavat vapaasti heijastaa infiaatiota, ei liikarahaongelmaa voida poistaa kertaluonteisella infiaatiolla. Kertaluonteisen infiaation onnistumisedellytyksia heikentaa myos se, etta infiaatiolla on paastyaan irti taipumus jaada eiamaan omaa elamaansa. Indeksisysteemien kehittymien ja sopimusaikojen lyhentyminen tekevat infiaatiokehityksen katkaisemisen hyvin vaikeaksi. Korkea infiaatio on erityisesti kehittymattomassa verojarjestelmassa omiaan lisaamaan budjettivajeita eli vaikeuttaa rahan tarjontaan liittyvan virtaongelman ratkaisua. Budjettivajeen kasvu liittyy erityisesti budjettitulojen reaaliarvon laskuun ja useissa hyperinfiaatiotapauksissa nayttaakin silta, etta yleisesti hyvaksytty kasitys infiaation kausaalisesta riippuvuudestabudjettivajeesta kaantyy painvastaiseksi eli budjetin tasapainottaminen edellyttaakin ensin hintatason vakiinnuttamista. Nayttoa tasta Oliveira-Tanzi -vaikutuksen nimella kulkevasta ilmiosta on saatu tutkimalla 8 Edwards(1991), s Tshekkoslovakia poikkeaa muista siirtymatalouksista siina, etta silla ei ollut merkittavia sisaiseen tai ulkoiseen tasapainoon liittyvia ongelmia sen aloittaessa tiukan talousuudistuksen vuoden 1991 alussa. Vuoden 1991 alun infiaatio liittyi suhteellisten hintojen korjaantumiseen hintojen vapautumisen seurauksena ja vuoden lopussa hintojen nousu oli lahes pysahtynyt. 74
9 1920-luvuneurooppalaisia hyperinfiaatioitaseka latinalaisen Amerikan kokemuksista.10. Ilmeista myos on, etta infiaatiosopeutus on omiaan vahentamaan kotitalouksien ja yritysten luottamusta vakautuspolitiikkaa kohtaan. Esimerkiksi Puolassa alkuperaisen hintojen korotuksen jalkeenkin yli 50 %talletuksista pidettiin edelleen valuuttatileilla, mika on selkea osoitus kansalaisten epaluottamuksesta kotimaan valuutan arvoa ja valittua vakautusstrategiaa kohtaan. ll Rahareformi Rahareformin paamaarana on vahentaa rahan tarjontaa (M) siten, etta se on sopusoinnussa vakaan hintatason kanssa. Voidaan erottaa kolmenlaisia rahareformeja: 12 Nimellinen rahareformi, jolla otetaan kayttoon uusi rahayksikko muuttamatta virta- ja varantosuureiden reaaliarvoja. Tarkoituksena on.poistaa "ylimaaraiset" nollat, hankkia tietoja tulonjaosta tai selvittaa varojenlaillisuus. Pankkitalletusten jaadyttaminen tai niiden konvertointi valtion velaksi. Konfiskatorinen rahareformi, jossa kateis- ja/tai talletusvaroja leikataan kokonaan tai jollakin kertoimella. Leikkaus on reaalinen, silla virtasuureita leikataan pienemmalla kertoimella kuin varantosuureita. Rahareformin toteuttamista vaikeuttaa se, etta on mahdotontatietaa liikarahan maara tai rahan kiertonopeuden "normaali'l arvo. Tarvittavan rahan tarjonnan leikkauksen arviointia vaikeuttaa vieia se, jos rahareformiin liittyy myos samanaikainen hintojen vapauttaminen. Talloin reformipaketilla on suora heijastusvaikutus my Os vaihdon piiriin tulevaan tavaramaaraan (Y) ja lllntatasoon (P). Koska hintojen vapauttamisen vaikutukset liittyvat rahareformin lisaksi my Os infiaatio-vaihtoehtoon, oiin tata kysymysta kasitellaan myohemmin erikseen. Rahan tarjonnan leikkaukselleei edella olevan perusteella voi olla mitaan selkeaa saantoa. Leikkauksen suuruutta tuleekin tarlcistella sita taustaavasten, onko "liian" suuri leikkaus parempi kuin "liian" pieni.kvantiteettiyhtalon mukaisesti selvaa on, etta leikkauksen jaadessa liian pieneksi infiaatio kiihtyytai hintasaannostelya pitaa jatkaa ja rahareformi toistaa... Liian suuri leikkaus voi kuristaa kotimaista kysyntaa ja johtaa laman syvenemiseen, mutta tilanteen korjaaminenjaikeenpain puolestaan antaa hallitukselle mahdol luvun inflaatioista Franco (1990) Ja Argentiinan kokemuksista Machinea - Fanelli (1988). 11 Edwards (1990) s Dornbusch - Wolf (1990), s
10 lisuuden seigniorage-tuloihin (kertaluonteinen rahamiuidin lisays).13 Lisaksi tiukka likviditeettitilanne saattaa pakottaa yritykset purkamaan varastojaan, mika lisaa tavaroiden tarjontaa markkinoilla ja hillitsee siten osaltaan infiaatiopaineita. 2.3 Pankkien taseiden korjaaminen(bad loan problem) Taman luvun alussa todettiin, etta liikarahaongelman lisaksi toinen pankkien varantoihin liittyva ongelma on pankkien epavarmat saamiset valtionyrityksilta. Naiden saamisten vastaerana pankkien taseissa ovat velat yleisolle (yleison saastot) ja keskuspankille. Valtion budjettivajeiden vahentaminen merkitseesita, etta myos yritysten budjettirajoitetta taytyy tiukentaa ja lisaksi hintojen vapauttaminen muuttaa yritysten toimintaympiiristoa niin, etta suuri osa niista ei kykene maksamaan velkojaan pankeille.. Rahareformi tai inflaatio vaikuttaa pankkien taseissa seka velkoihin etta saamisiin riippuen siita, miten velkojen ja saastojenreaaliarvo onsuojattu (indeksointi, korkopolitiikka). Ilmeiselta kuitenkin nayttaa se, etta pankkien epavarmojen saamisten maara on niin suuri, etta ongelma ei ratkea pelkastaan rahareformin tai infiaation avulla, vaan se edellyttaa julkisen vallan avulla tapahtuvia rahoitusjarjestelyja. Ellei pankkien taseen saamispuolta vahvisteta, saattavat luottoja antaneet pankit kaatua luottotappioihin. Toisen maailmansodan jalkeen 'Saksassa rahareforminyhteydessa pankkien valiset seka Kolmatta valtakuntaa koskevat Reichsmark -maaraiset saamiset ja velat seka julkisen sektorin Reichsmark-varannot mitatoitiin. Naiden toimien vastapainoksi ja pankkien taseiden vahvistamiseksi.pankeille kirjattiin Saksan markka - maaraisia saamisia osavaltioilta Hintareformi Pitkaaikainen hintasaannostely johtaa ajan kuluessa hintasuhteiden vaaristymiin.. Vaaristynyt hintarakenne oli ongelma toisen maailmansodan jalkeisessa Euroopassa ja paljon pahempana se esiintyy taman. paivan ita-eurooppalaisissa siirtymatalouksissa. Vaaristynyt hintarakenne vaikeuttaa entisestaan liikarahaongelman poistamista rahareformilla tai kertainflaatiolla. Asiaa voidaan havainnollistaa avaamalla vaihdon yhtalo (4). disaggregoituun muotoon: 13 Seigniorage-tulojen osuus niiyttiiisi kuitenkin kasvavan huomattavaksi liihinnli hyperinfiaatiotilanteessa ja normaalioloissa tai vakaan (vaikka korkean) infiaation vallitessa sen merkitys on vlihiiisempi. Esimerkiksi Boliviassa infiaation kiihtyessa nopeasti seignioragetulot nousivat %:iin BKT:sta , kunne sitli ennen olivat jopa alle 2 % BKT:sta. Toisaalta Brasiliassa uvun alkupuolella, jolloin maassa. oli jatkuvasti suhteellisen korkea mutta vakaa infiaatio, seigniorage-tulojen osuus BKT:sta oli 2-3 % (V~gh (1991), s ). 14 Dornbusch - Wolf, Taulukko 10, s.26 76
11 Indeksien voidaan ajatella kuvaavan eri tuoteryhmhi (esim.peruselintarvikkeet, raaka-aineet), hintaryhmhi (esim.neuvostoliitto syksylhi 1991: Saadellyt hinnat, sopimushinnatja vapaat hinnat) tai markkinoita (esim. viralliset markkinat, mustat markkinat). Yhtal&ta (5) nahdaan suoraan, etta vaaristyneen hintarakenteen oikaisemiseksi eri tuoteryhmien hintoja pitaa korjata eri kertoimella eli suhteellisia hintoja pitaa muuttaa. Periaatteessa hintarakenteen oikaisu voi johtaa. aggregaattihintatason laskuun, nousuun tai sen pysymiseen ennallaan, mutta kaytannossa hintareformi johtaa aggregaattihintatason(p). nousuun. Kuten yhtalosta (5)nahdaan,hintatason nousua hillitsee kuitenkin se, etta. hint6jen vapauttamisenmyota esimerkiksi mustien markkinoiden hintojen pitaa laskea ainakin suhteessa. Hintatason nousua voidaan hillita myos rahareformilla. Epatasapainotilanteenkorjaaminen on kuitenkin hyvin vaikeaa, silla vaihdon yhtaloon sisaltyvien muuttujien korjaustarpeista ei ole saatavilla eksaktia tietoa eika edes rahan kiertonopeuden "normaaliarvo" ole tiedossa. Vaikka hintarakenne olisi oikea, niin on mahdotonta sanoa, paljonko hintoja pitaisi nostaa tairahamaaraa leikata, jotta tilanne tasapainottuisi. Vaaristyneen hintarakeriteen oloissa "oikean" hintatason tai rahamaaran maarittaminen etukateen on mahdotonta. Vaaristynyt hintarakenne vaikeuttaa rahatalouden tasapainottamispyrkimyksia, mutta ellei sita korjata, epatasapaino-ongelmat syntyvat uudestaan.. Hintareformi eli hintojen vapauttaminen onkin kiinteasti kuulunut mm. Saksan toisen maailmansodan jaikeiseen rahareformiin seka mm.puolanja Bulgarian talousohjelmiin,joissarahareformin sijasta on turvauduttu inflaatiosopeutukseen; 15 Hintareformiin liittyy se koko taloudenvakauttamisen kannalta myonteinen piirre, etta silla on tuotantoa kasvattava vaikutus ja hintojen vapauttamisen seurauksena varastojen purkaminen lisaa vaihdon piiriin tulevientavaroiden maaraa. Tama tasapainottaa liikarahan aiheuttamaa ylikysyntatilannetta ja pienentaa liikarahan poistamiseen tarvittavan inflaation tai rahamaaran leikkauksen tarvetta. Saksan rahareformin yhteydessa toteutetullahintojen vapauttamisella oli.huomattava tarjontavaikutus, mutta esimerkiksi Puolan tapauksessa tarjontavaikutus on jaanyt ainakin toistaiseksi suhteellisen vahaiseksi. Talta osin ehka oleellisin era toisen maailmansodan jalkeisen Saksan ja entisten sosialistimaiden valilla on siina, etta jalkimmaisissa yrityssektori on erittain monopolisoitunut ja edelleen pitkalti valtion omistuksessa. Voikin perustellusti olettaa, etta pelkka hintajarjestelman uudistus ei kovin lyhyessa ajassa riita muuttamaan siirtymatalouksien yritysten kymmenien vuosien aikana omaksumaa sosialistisen jarjestelman toimintatapaa; Lisaksi sopii e pailla, etta entisten sosialistimaiden tuotantokapasiteetin rakenne ja kunto suhteessa kilpailijoihin on jopa huonompi kuin Saksan toisen maailmansodan jalkeen. 15 Hintojen vapauttaminen liittyy ortqdoksisiinvakautusohjelmiin, joiden muina ele:" mentteina ovat tiukka finanssi- jarahapolitiikka. Hintojen valiaikainenjaiidyttaminen puolestaan liittyy heterodoksisiin vakautusohjelmiin, joissa infiaation taltuttamiseen pyritaan tyypillisesti valuuttakurssin ankkuroinnin ja tulopolitiikan avulla. 77
12 3 Rahatalouden vakauttamisen II -vaihe: Inflaation taltuttaminen Hintojen vapauttamiseen ja liikarahan poistamiseen etenkin inflaation avulla liittyy se kiusallinen piirre, etta inflaatiosta tulee taloutta vaivaava pysyva ilmio. Tuoreita esimerkkeja tasta loytyy niin latinalaisesta Amerikasta kuin siirtymatalouksista. Julkisen vallan lopputavoite on mahdollisimman tasapainoisen talouskasvun saavuttaminen. Inflaation taltuttaminen on yksi tahan tavoitteeseen liittyva elementti, mihin julkinen valta pyrkii asettamalla tavoitearvoja inflaation kannalta tarkeille muuttujille. Reaalipuolella tallaisia valitavoitteita tai ankkureita ovat tasapainoinen budjetti seka tasapainoinen vaihtotase. Jatkuva suuri budjettivaje johtaa helposti sen rahoittamiseen rahaa painamalla ja jatkuva vaihtotaseen vaje puolestaan pakottaa maan valuutan devalvoimiseen, mika puolestaan lisaa seka suoraan etta budjettivaikutusten kautta inflaatiopaineita. Inflaation taltuttamisen tekee ongelmalliseksi se, etta pelkka reaalisten ankkureiden olemassaolo ei valttamatta katkaise hintojen nousua. Kaytannosta saatujen kokemusten mukaan inflaation taltuttaminenedellyttaakin reaalisten ankkureiden lisaksi yhta tai useampaa nimellista ankkuria seka mahdollisesti vieia muita talouspoliittisia toimia. Formaalissa mielessa ankkuroinnissa on kysymys yleisen tasapainosysteemin ratkaisusta. 16 Seuraavassa keskitytaan nimellisten ankkureiden valintaanja muihin rahatalouden vakauttamista eli inflaation taltuttamista tukeviin talouspoliittisiin toimiin. Lahtokohtana tarkastelulle on se, etta budjetti ja vaihtotase on saatu suhteellisen hyvaan tasapainoon. Reaalipuolen tasapainottaminen on kaytannossa erittain laaja ja vaikea kysymys ja tassa sita tarkastellaan vain nimellisten ankkureiden valintaan tai muihin vakauttamistoimiin liittyen. 3.1 Nimellisten ankkureiden valinta Politiikan ankkuroinnilla tarkoitetaan lahinna sita, etta talouspolitiikasta vastaavat valitsevat jonkun tai joitakin muuttujia, joiden kehitykselle asetetaan tietty tavoitearvo. Naiden valitavoitteiden avulla pyrihian lopputavoitteeseen eli vakaaseen hintatasoon. Valitavoitteet eli nimelliset ankkurit toimivat viestina taloustoimijoille talouspolitiikan muuttumisesta ja siita, etta uuden politiikan paamaarana on hintatason vakauttaminen. Muuttujille asetettu valitavoite voi olla joko kiintea arvo (esim. kiintea valuuttakurssi tai korkoprosentti) tai vakaa kehitys (esim. vakaa rahan tarjonnan kasvuprosentti). Nimellisena ankkuri~a tulevat kysymykseen lahinna valuuttakurssi seka kotimaiset rahapolitiikan valitavoitteet (rahan tarjontaa kuvaavat raha-aggregaatit tai korko). Myos hinnat ja palkat voivat toimia ankkureina, mutta niiden jaadyttaminen ainakin ensivaiheessa on siirtymatalouksien kohdalla ongelmallista. Joissain 16 Esimerkki nimellisten ankkureiden merkityksestii formaalissa muodossa loytyy Brunon (1990) kirjoituksesta s
13 tapauksissa myos valtion kotimaisen velan indeksointi voidaan rinnastaa ankkurointiin Valuuttakurssit Vakauttamispolitiikassa kaytetyin ankkuri on ouut kotimaisen valuutan arvon kiinnittaminen johonkin toiseen valuuttaan tai valuuttakoriin. ValuuttakurssinkiinniWimista ja sen kayttoa politiikan ankkurina on perusteltu ensinnakin silla, etta epavakaissa oloissa juuri oman valuut,an jatkuva ja kaikkien valittomasti nahilivissa oleva heikkeneminen on osoitus nimellisen ankkurin puuttumisesta. Talloin politiikan uskottavuuden kannalta selkeli tapa osoittaa politiikan muuttuminen on kiinnittlili valuuttakurssi. Valuuttakurssin kiinnittlimiseen liittyy siten uskottavuuden (credibility) lisliksi Hipinlikyvyys (transparency), mikli ei ole yhtli ilmeistli esimerkiksi rahan mlilirlin ollessa ankkuri. Korkea infiaatio ja jatkuva valuuttakurssin heikkeneminen vaikeuttaa kotimaisten ja ulkomaisten hintojen vertailua. Toinen ilmeinen valuuttakurssinkiinnittlimisen etu onkin se, ettli sen avulla voidaankotimaisille tuotteille saadaan selkelit ja kiintelit referenssihinnat. Hintarakenteen selkiytyminen ja hintavertailun helpottuminen jo sinlilllilin vlihentlili paineita hintojen jatkuvalle korottamiselle. Hintarakenteen korjaamista tlirkelimpi tekijli on kuitenkin se, ettli kiintelilin valuuttakurssiin pohjautuvaan vakautukseen tulee elimellisenli osana kuulua ulkomaankaupan liberalisointi. Ulkomaankaupan liberalisointi lislili kilpailua kotimarkkinoilla, mikli puolestaan hillitsee tehokkaasti hintojen nousua. Ilman ulkomaankaupan vapauttamista ja siihen liittyvlili osittaista valuutan vaihdettavuutta on vaikea nlihdli, mikli merkitys valuuttakurssin kiinnittlimisellli voisi olla kotimaisen talouskehityksen vakauttamisen kannalta. Ulkomaankaupan vapauttaminen on kuulunut oleellisena osana esimerkiksi Saksan toisen maailmansodan jlilkeen tehtyyn vakautukseen (tosin valuutan vaihdettavu~s vasta paljon myohemmin) sekli Chilen syksyllli 1973 alkaneeseen ja Puolan vuoden alussa 1990 alkaneeseen vakautusohjelmaan.17 Valuutan yliarvostuksen ja siitli johtuvan slilinnostelyn lislilintymisen on katsottu olevan vaikein latinalaisen Amerikan taloudellinen ongelma ja myos Puolassa se on ainakin potentiaalinen uhka. 18 Kilpailukyvyn sliilymisen turvaamiseksi erlis suhteellisen selkeli tapa on jo alunperin riittlivli devalvaatio, mikli samalla vlihentlili myos mahdollista liikarahaongelmaa. Vakautuksen alussa Puolassa valuuttakurssidevalvoitiin suunnilleen mustien markkinoiden tasolle eli 46 % ja valittu kurssi kesti yli vuoden aina toukokuuhun Syksyllli 1991 kiinteastli kurssista luovuttiin ja kurssia sopeutetaan inflaatiovauhtiin kuukausittain. Chilessli valuutta devalvoitiin 85 % syksyllli 1973, mutta valuuttakurssi kiinnitettiin vasta Tlitli edelsi likainen kellunta (crawling peg) eli kiintelin ja vapaasti kelluvan kurssin vlilimuotona tunnettu valuuttapolitiikka Saksan reformista Dornbusch - Wolf (1990), Chilen ja Puolan vakautusohjelmista Edwards (1991), esim. taulukko Edwards (1991), s Edwards (1991) taulukko 2. 79
14 Valuuttakurssipolitiikkaan liittyen onkin syyili huomata, etta Puolassa inflaatio on ainakin osaksi juuri kiintean valuuttakurssin ansiosta saatu talttumaan kaksinumeroiseksi (ainakin toistaiseksi) huomattavasti Chilea nopeammin. ValuuttakuIssin kiinnittaminen ei kuitenkaan yksinaan riita katkaisemaan riittavan nopeasti inflaatiota. Talloin on vaarana, etta reaalinen valuuttakurssi vahvistuu ja maan kilpailukyky heikkenee etenkin, jos valuuttaa ei ole riittavasti devalvoitu ennen kurssin kiinnittamista. Kilpailukyvyn heikkeneminen puolestaan vaarantaa maan ulkoisen tasapainon. Kaytannossa vahaisten valuuttavarantojenja rajallisen ulkomaisen rahoituksen vuoksi kilpailukykytekijat menevat inflaation vastaisen taistelun ja kiintean valuuttakurssin edelle Rahan tarjonta ja korko Mikali valuuttakurssi ei ole kiintea tai sen ei katsota yksin riittavan inflaatiotavoitteiden saavuttamiseksi, iliytyy ankkuriksi valita jokin muu tai lisaa muuttuja. Kyseeseen tulevat talloin rahapolitiikan puolella maaralliset raha-aggregaatit tai korkotaso. 21 Vaihdon yhtalosili (4) nahdaan, etta raha-aggregaattien tehokas kaytto edellytilia, etta rahan kiertonopeudesta ja bruttokansantuotteen kehitykseshi on suhteellisen luotettavaa tietoa saatavilla. Siirtymatalouksissa ei niiden arvioimiseen tarvittavia luotettavia aikasarjoja ole olemassa, silla tilastointion vie1a pitkaan hyvin puutteellista. Lisaksi kaynnissa oleva talouden rakenteellinen muutos estaa luotettavien estimaattien tekemisen muuttujien. valisista suhteista, koska keskeisten muuttujien kuten rahan kysynnan (rahan kiertonopeuden) arvot vaihtelevat rajusti. 22 Samanlaisia ongelmia syntyy myos, jos rahapolitiikan valitavoitteeksi valitaan kiintea korkotaso. Myos tass a tapauksessa pitaisi pystya arvioimaan esimerkiksi hintojen liberalisoinnin aiheuttama hintashokki tai ylipaataan inflaatio-odotukset, jotta politiikan tekijoilla olisi kasitys siita, mihin reaalikorkoon tietylla nimelliskorolla paadytaan. Tamankin jalkeen olisi vie1a mahdoton sanoa, mika vaikutus korolla on esimerkiksi tuotantoon, koska muutosprosessin aikana myos reaalimuuttuj ien arvot vaihtelevat suuresti. Kotimaisia valitavoitteita voidaan kayttaa edellisista pitkalti ennustamiseen liittyvista ongelmista huolimatta, mutta talloin valitun linjan noudattamisen turvaamiseksi joudutaan helposti lisaamaan "talousyksikoiden toiminnan saatelya ja rajoittamista. Saatelyn lisaaminen on omiaan hidastamaan muutosta ja kasvattamaan vakautuspolitiikan heikon uskottavuuden jo muutenkin aiheuttamia tappioita. Uhka saannostelyn lisaantymisesta ei kuitenkaan liity pelkasilian raha-aggregaattien tai koron kayttoon politiikan ankkurina, silla myos kiintea ja yliarvostettu valuuttakurssi saattaa siita johtuvine ongelmineen johtaa saannostelyn lisaantymiseen. 20 Ankkuroinninja kilpailukyvyn valisen ongelman erittelysm tarkemmin Guitian (1991) ja valuuttakurssin kiinnittamiseen liittyvasta uskottavuusongelmasta Agenor (1991). 21 Bofinger (1991) on kasitellyt kriittiseen savyyn muiden muuttujien kuin valuuttakurssin kayttoa ankkurina ja seuraava perustuu pitkalti Mnen analyysiinsa. 22 Kehitysmaiden markkinatalouteen siirtymiseen liittyvasta rahapolitiikasta ja mm. rahan kysynnan estimoinnista, kts. Wong (1991). 80
15 3.1.3 Kotimaisen julkisen velan indeksointi Uskottavuuden saavuttaminen on vakauttamisohjelmien kannaltaongelma, mikii heijastuu suoraan hinnanasetannassa. Mitii. vahemman uskottavuutta vakautusohjelmalla on, sita korkeammat ovat korot ja muut hinnat. Koska vakauttamistoimenpiteidenkohteeksi joutuneiden maiden julkinen kotimainen velka on yleensa varsin suuri, niin helposti syntyy epailys, etta valtion intressissa saattaakin o11a korkean infiaation hyvaksyminen. Vaikka kotkeaan infiaatioon liittyy valtiontalouden kannalta suuria ongelmia (mm.oliveira~tanzi - vaikutus) ja etenkin ennakoidun infiaation vaikutus valtion velanhoitorasituksen kevennyksen kannalta saattaa jaada marginaaliseksi,niin hallitus voi silti joutua kiusaukseen pyrkia vahentiimaan valtion reaalista velanhoitorasitetta infiaation avulla. Jos yleiso ei Iuota hallituksen vakautusohjeimaan, syntyyvaikeasti katkaistava kierre valtion velan, infiaation ja korkojen ymparille. Mikiili korot saavat. liikkua vapaasti tai hallitus ei pysty niita tehokkaasti saateletnaan,niin talloin korot heijastavat suoraan infiaatio-odotuksia eika taloudellaole kierrettiikatkaisevaa nimellista ankkuria.23 Valtion kotimaiseen velkaan liittyva infiaatio-odotuksia ruokkiva.kierre voidaan kuitenkin katkaista indeksoimalla valtion ottaman velan kuoletukset siten, ettii velan ostovoima sailyy ennallaan. Indeksoinnilla kuoletukset voidaan sitoa esimerkiksi kuluttajahintaindeksiin, valuuttakurssiin tainiiden yhdistelmaan. On myos mahdoi~ lista sitoa valtion pitkaaikaisten velkapapereiden korot lyhytaikaisiin korkoihin. 24 Indeksoitujen julkisten velkapapereiden liikkeellelasku takaa siten sen, etta hallitus ei pysty infiaatio-politiikalla pienentamaan velkataakkaansa. Tama lisaa politiikan uskottavuutta ja pienentaa valtion velkaan liittyvia infiaatio-odotuksia. Tassa mielessa valtion velan indeksointi palvelee nimellisena ankkurina. Infiaatioon vaikuttavat monet eri tekijat eikii velkojen indeksoinnin tehokkuus infiaatiota vastaan kaikissa oloissa ole varmaa. Taman.vuoksi kaytannossa.ei ole pystytty osoittamaan yksiselitteistii yhteytta infiaation ja velkojen indeksoinnin vali11e25. Selvaa kuitenkin on, etta valtion velan indeksointi ei yksin riita katkaisemaan infiaatiokierretta. Erityisesti finanssipolitiikan pitaa selkeasti tukea velan kasvuun liittyvan ongelman ratkaisua, jotta infiaation vastainen vakauttamisohjelma olisi uskottava. 23 Guidotti - Kumar (1991) kasittelevat laajasti julkisen velan ja inflaation valista ongelmaa vakautusohjelmien valossa. Sivulla 17 on esilllerkki siita, kuinkainfiaatio voi tuntua houkuttelevammalta vaihtoehdoltakuin finanssipolitiikka velkataakankeventamiseksi. Jos valtion velka on 25 % BKT:sta, niin yllattavalla 10 % inflaatiollareaalinen velkarasitus laskee maaralla, joka vastaa 2.3 % BKT:sta. Saman vaikutuksen aikaansaaminen finanssipolitiikalla edellyttaa esimerkiksisita, etta 5 vuoden aikana valtiontalouden tila paranee joka vuosi maaralla, joka vastaa 0.6 %BKT:sta. 24 2S Kts. indeksoinnista tarkemmin Guidotti"' K.umar (1991), s. 18 Guidotti - Kumar (1991), s
16 3.2 Muut vakauttamista tukeyat talouspoliittiset toimet Usein pitkaan jatkuneen inflaation katkaisemiseen Hihtaaviin vakautusohjelmiin on liittynyt myos laajoja tulopoliittisia elementteja. Keskeisimpia naista ovat hintojen ja paikkojen jaadytys. Hintojen ja palkkojen jaadyttamiseen liittyvat ongelmat rajoittavat niiden kay ton yleensa kuitenkin lyhytaikaiseksija muihinankkurointeihin kiinteasti liittyvaksi operaatioksi. Siirtymatalouksien osalta yleinen hintojenjaadytys ainakin vakautuksen aikuvaiheessa olisi kuitenkin epailyttavaa, silla vaaristyneen hintarakenteen johdosta hintojen jaadyttaminen vain palauttaisi aikaisemmat epatasapainon ilmentymat kuten tavarapulan, mustat markkinatja liikarahaongelman. Myos palkkojenjaadyttaminen tai ylipaataan verotukseen perustuva tulopolitiikka, jolla yritysten paikankorotuksia pyritaan hillitsemaan verotuksen avulla, on siirtymatalouksien kohdalla vakautuksen alkuvaiheessa ongeimallista. Ensinnakin voi epailla,. etta siirtymatalouksista puuttuu verotukseen perustuvan tulopolitiikan edellyttamat instituutiot eli Iahinna tehokas veronkeraysjiirjestelma ja ylipaataan verotukseen liittyva perinne. Tulopolitiikan kaytto markkinatalouteen siirtymisen alkuvaiheessa saattaa myos vaikeuttaa. rakennesopeutusta, silla tulopolitiikka on omiaan sailyttamaan tyomarkkinoilla vanhat rakenteet eika salli riittavaa palkkojen eriyttamista seka jatkaaperinnetta, jonka mukaan paavastuu palkkapolitiikasta on valtiolla~ Lisaksi tulopolitiikkaa edellyttaa kovan budjettirajoitteen olemassaoloa, jotta yritykset eivat voisi maksaa lisapalkkoihin liittyvia veroja "pehmeilla" lainoilla.joskova budjettirajoitus onjo olemassa, niin talloin on mahdollista. kayttaa perinteisiarahapolitiikan valineita, joilla ei ole rakennemuutoksen kannalta haitallisia vaikutuksia.26 Mikali korkea inflaatio jaa siirtymatalouksissa pysyvaksi ilmioksi ja kun tulopolitiikan vaatimat institutionaaliset edellytykset ovat olemassa, myos tulopolitiikalla voi myohemmin oha merkittava rooli inflaationtaltuttamisessa. Chilen ja Meksikon kokemuksia vertaamalla ja Israelin kokemusten pohjalta on tultu tulokseen, etta vakauttamispolitiikan uskottavuuden lisaamiseksi ja inflaation taltuttamiseksi tarvitaan valuuttakurssin kiinnittamisenja muiden mahdollisten ankkureiden lisaksi myos tulopolitiikkaa. 27 Tulopolitiikkaan laheisesti liittyva laajamittainen palkkojen ja hintojen indeksointi on omiaan pitamaan ylla infiaatiota, minka vuoksi vakautuspaketteihin on usein liitetty my6s indeksointijarjestelmien purkaminen. Indeksoinnin purkamisella pyritaan muuttamaan talousyksikoiden odotusmekanismeja siten, etta historian sijasta tulevaisuus saisi suuremman painon odotusten muodostumisessa. Kiintea vaiuuttakurssi ja senuskottavuuden sailyminen edellyttaa julkisen vallan osalta tiukkaa ja selkeaa politiikkaa~ Lisaksi uskottavutiden sailymista ja voimistumista edesauttaa etujarjestojen tuleminen vakautuspolitiikan taakseseka institutionaaliset jarjestelyt, joillahallitus sitoutuu matalaan inflaatioon ja kiinteaan 26 BOfinger (1991), s Edwards (1991), s , 42. Bruno puolestaan mainitsi Widerissa ( ) pitamassaan esitelmassa, etta Meksikossa ja Israelissa inflaation vahentiimiseen tarvittiin kaikki tulopolitiikan osapuolet. Kts. myos Bruno (1990) s
17 valuuttakurssiin (EMS, julkisen vel an indeksointi) eli. tiukkaan budjettipolitiik,. kaan.28 4 Yhteenveto Keski- ja Wi-Euroopan siirtymataloudet saivat taloudelliset tekijat pitkalti unohtaneelta tai vaarin ymmartaneelta sosialistiselta jarjestelmaltaperinnoksi luhistuneen rahajarjestelman. Nyt siirtymatalouksien ensimmaisia tehtavia onkinpalauttaa usko kansallisiin valuuttoihin, mika merkitsee liikarahaongelman poistamista ja pahimmillaan hyperinflaation torjumista. Siirtymatalouksien vakautusohjelmien ensimmaisena tehtavana on siten rahan perinteisten toimintojen (vaihdon valine, arvon mitta seka varallisuuden muoto) palauttaminen. Rahatalouden vakauttaminen nayttaa kaikissa tapauksissa etenevan shen, etta vanhan jarjestelman perua oleva liikarahaongelma poistuu paaosin korkean inflaation ansiosta, mutta samalla korkea inflaatio uhkaajaada pysyvaksi ongelmaksi.29 Paaasiallinen syy inflaatiosopeutuksen valintaan rahareformin sijasta on se, etta vaaristyneen hintarakenteen oikaiseminen on pakottanut hintojen vapauttamiseen eika samanaikaisen rahareformin kaytannon suorittamiseen ole ollut poliittisia tai teknisia edellytyksia. Inflaatiosopeutuksen hyvyydesta on kuitenkin viela Hian aikaista sanoa mitaan muuta varmaa kuin se, etta siihen liittyy joukko vaikeita ongelmia. Eras vakava inflaatiosopeutukseen liittyva ongelma on korkean inflaation muuttuminen pysyvaksi ilmioksi pisimmalle ehtineissa siirtymatalouksissa,mika on aiheuttanut ongelmia siirtymatalouksien vakautus- ja rakenneohjelmien uskottavuudelle. Siirtymatalouksien rahataloudellisen vakauttamisen II-vaiheen tulokset antavat viela toistaiseksi odottaa itseaan. 30 Venajalla ja Baltiassa ollaan vuoden 1992 alkupuolella vastarahatalouden vakauttamisen ensimmaisessa vaiheessaeli hintojen vapauttamisen seurauksena rajahtanyt inflaatio havittanee liikarahavarannot seka entisten neuvostotasavaltojen valiset velat ja saamiset. Venajan vakautusohjelman kannalta ongelmallista on mm. se, etta inflaation hallinnan kannalta keskeista valtion budjettia ei toistaiseksi ole pystytty hyvaksymaan ja epavarmaa on myos se, kuinka budjetin verotulojenkeraaminen tulee onnistumaan. Tassa vaiheessa on myos mahdotonta sanoa, mika vaikutus talouden romahduksella ja kasvavalla tyottomyydellaon suunniteltuun budjettiin. Ainakin vuoden 1992 ensimmaisen neljanneksen tietojen perusteella budjettivaje on edelleen 28 Edwards (1991), s Tosin Tshekkoslovakiassa ei juurikaan ollut liikarahaongelmaa ja myos infiaatio naywiisi olevan saatu kuriin. Siellakin rakennemuutos on kuitenkin vasta alkamassa ja se saattaa viela lisatapaineita budjettitaloutta kohtaanja kasvattaa sita kautta myos infiaation vaaraa. 30 Esimerkkina kansalaisten vakautusohjelmaa kohtaan tunteman luottamuksen vahenemisesta on pidetty mm. Puolassa lokakuussa 1991 jarjestettyja parlamenttivaaleja, joissa vain 40 % aanioikeutetuista kavi aanestamassa. 83
18 varsin suuri. Suuri ongelma on edelleen myos se, etta entisten neuvostotasavaltojen keskinaiset taloussuhteet ovat vieia epaselvat eika varmuutta ole esimerkiksi siita, mitka maat tulevat lopulta kuulumaan samaan rupla-alueeseen. Tama vaikeuttaa tarvittavien paatosten tekoa ja niiden noudattamisen valvontaa seka viivyttaa vakauttamisen aloittamista, mika puolestaan hidastaa talouden rakennemuutosta. 84
19 Kirjallisuus Agenor, P.-R. (1991): Credibility and Exchange Rate Management in Developing Countries,IMF Working Paper No. 91/8T Bofinger, P. (1991): Options for the Payments and Exchange Rate System in Eastern Europe, CEPR Discussion Paper No. 545 Bruno, M. (1990): High Inflation and the Nominal Anchors of an Open Econmy, NBER Working Paper No Dornbusch, R. (1988): Balance of Payments Issues, in Dornbusch, R. - Helmers, F.L. (ed.) The Open Economy: Tools for Policymakers in Developing Countries, Oxford University Press Dornbusch, R. - Wolf, H. (1990): Monetary Overhang and Reforms in the 1940s, NBER Working Paper No Edwards, S. (1991):Stabilization and Liberalization Policies in Central and Eastern Europe: Lessons from Latin America, NBER Working Paper No. 3&6. Franco, G.H.B. (1990): Fiscal Reforms and Stabilisation: Four Hyperinflation Cases Examined, The Economic Journal 100, Guidotti, P.E. - Kumar, M.S. (1991): Domestic Public Debt of Externally Indebted Countries, IMP Occasional Paper 80 Guitian, M. (1991): The Process of Adjustment and Economic Reform: Real and Apparent Differences Between East and West,IMF, seminaariesitelma, Helsinki Machinea J. - Fanelli, J. (1988): Stopping Hyperinflation: The Case of Austral Plan in Argentina, , in Bruno, Di Tella, Dornbusch and Fischer (eds.): Inflation Stabilization, MIT Press Tarkka, J. (1987): Rahataloudellinen tutkimus, kirjassa Kosonen - Huttunen - Vartiainen, Rahatalouden kasikirja, GUII1merus Vegh, C. (1991): Stopping High Inflation: An Analytical Overview; IMF Working Paper No. 91/107 85
20 Liite: Rahan tarjonnan kerroinanalyysin perustulema 31 MaaritelUUin aluksi rahavaranto eli rahan maara (M) yleisonhallussa olevan kateisen rahan (8) ja rahaan luettavienpankkitalletusten (D)awlla: (1) M = 8 + D Rahaperusta (B), josta myohemmin niihtavan tuloksenperusteellarahan maara riippuu, maaritellaan kateisen rahan, pankkien keskuspankkiin.tallettamien pakollisten reservien (PR) seka pankkien ylimaadiisten reservien (YR) eli niiden keskuspankissa olevien likvidien talletusten summana:. (2) B = 8 + PR + YR Yleiso pitaa hallussaan olevasta rahasta osuuden skateisena (s =k~teissuhde), joten (3) 8 = s * M Lisaksi pankkien pakolliset reservit maaraytyvat srihteessar niiden luomaan talletusrahaan (8uomessa suhdelukua r vastaa pankkienkassavarantovelvoite), joten (4) PR = r * D Rahaperustan yhtalo voidaan nyt kiijoittaa muotoon (5) B = s * M + r * D + YR.. YhtaIon (1) ja (3) perusteella rahaperusta on siten (6) B = (s + r * (1 - s»* M + YR Tehdaan seuraava maaritelma rahakertoimelle (m): (7) m = 1 / (s + r * (1 - s» tai m = 1 / (r + s * (1 - r» Yhtaloiden (6) ja (7) perusteella saadaan rahan tarjonnan kerroinanalyysin perustulerna, joka kuvaa rahan maaran eli rahan tarjonnan riippuwutta rahakertoimesta, rahaperustasta sen pankkien ylimaaraisista reserveista: (8) M = m * (B - YR) 31 Kts. Tarkka (1987). 86
21 IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA nro:sta 4 lähtien ISSN /92 Pekka Sutela: Neuvostoliiton hajoamisen taloudelliset aspektit. 24 s. Jouko Rautava: Suomen ja Venäjän taloussuhteet Suomen EY-jäsenyyden valossa. 12 s. 2/92 Seija Lainela - Jouko Rautava Neuvostoliiton talouskehitys vuonna s. Seija Lainela Viron taloudellisen kehityksen lähtökohdat. 9 s. Merja Tekoniemi Yksityistäminen itäisen Euroopan maissa ja Baltiassa. 7 s. 3/92 Kamil Janácek Transformation of Czechoslovakia s Economy: Results, Prospects, Open Issues. 20 p. Sergey Alexashenko General Remarks on the Speed of Transformation in the Socialist Countries. 25 p. Sergey Alexashenko The Free Exchange Rate in Russia: Policy, Dynamics, and Projections for the Future. 19 p. Jouko Rautava Liikaraha, inflaatio ja vakauttaminen. 16 s. 4/92 Stanislava Janácková - Kamil Janácek Privatization in Czechoslovakia. 8 p. Sergey Alexashenko The Collapse of the Soviet Fiscal System: What Should Be Done? 45 p. Juhani Laurila Neuvostoliiton ja Venäjän velka. 23 s. Jukka Kero Neuvostoliiton ja Venäjän ulkomaankauppa. 24 s. 5/92 Pekka Sutela Clearing, Money and Investment: The Finnish Perspective on Trading with the USSR. 26 p. Petri Matikainen Suuri pamaus - Puolan talousuudistus s. 6/92 Miroslav Hrncír Foreign Trade and Exchange Rate in Czechoslovakia: Challenges of the Transition and Economic Recovery. 39 p. Terhi Kivilahti - Jukka Kero - Merja Tekoniemi Venäjän rahoitus- ja pankkijärjestelmä. 37 s. 7/92 Seija Lainela Baltian maiden rahauudistukset. 23 s. Seija Lainela - Jouko Rautava Baltian maiden poliittisen ja taloudellisen kehityksen taustat ja nykytilanne. 14 s. Sergei Alexashenko Verojen ja tulonsiirtojen jakautuminen entisessä Neuvostoliitossa. 17 s. 1/93 Pekka Sutela Taloudellinen transitio Venäjällä. 11 s. Pekka Sutela Venäjän taloudellinen voima 2000-luvulla. 9 s. Pekka Sutela Itäinen Eurooppa integraatiossa: ottopoikia, sisarpuolia vai s. 2/93 Inkeri Hirvensalo Changes in the Competitive Advantages of Finnish Exporters in the Former USSR after the Abolition of the Clearing Payment System. 35 p. Miroslav Hrncír The Exchange Rate Regime and Economic Recovery. 17 p. Gábor Oblath Real Exchange Rate Changes and Exchange Rate Policy under Economic Transformation in Hungary and Central-Eastern Europe. 31 p. Gábor Oblath Interpreting and Implementing Currency Convertibility in Central and Eastern Europe: a Hungarian Perspective. 19 p. 3/93 Jouko Rautava Venäjän järjestelmämuutos ja talouskehitys s. Seija Lainela Baltian maiden talous vuonna s. Pekka Sutela Itäinen Eurooppa vuonna s. 4/93 Jouko Rautava Monetary Overhang, Inflation and Stabilization in the Economies in Transition. 17 p. Jarmo Eronen Manufacturing Industries before and after the Collapse of Soviet Markets: a Comparison of Finnish and Czechoslovak Experience. 19 p.
22 5/93 Pekka Sutela Uusi hanke entisen rupla-alueen kaupankäynnin monenkeskeistämiseksi. 8 s. Juhani Laurila Venäjän velkakriisin kehitys ja nykytilanne. 10 s. 6/93 Jouko Rautava Yritystuesta sosiaaliturvaan: Julkisen tuen muutospaineet Venäjällä. 7 s. Jarmo Eronen Venäjän uusi hallinnollinen aluejako. 7 s. Aleksei Tkatshenko Pienyrittäjyys Venäjällä: Nykytilanne ja kehitysnäkymät. 35 s. 7/93 Tuula Rytilä Russian Monetary Policy Since January p. Inkeri Hirvensalo Developments in the Russian Banking Sector in p. 8/93 Seija Lainela - Pekka Sutela Introducing New Currencies in the Baltic Countries. 26 p. Inna Shteinbuka The Baltics ways: Intentions, Scenarios, Prospects. 27 p. Inna Shteinbuka Latvia in Transition: First Challenges and First Results. 33 p. Inna Shteinbuka Industry Policy in Transition: the Case of Latvia. 30 p. 9/93 Jouko Rautava Venäjän keskeiset taloustapahtumat heinä- syyskuussa s. Merja Tekoniemi Venäjän parlamenttivaalien poliittiset ryhmittymät. 3 s. Jarmo Eronen Venäläinen ja suomalainen periferia: Permin Komin ja Kainuun luetaloudellista vertailua. 29 s. 10/93 Seija Lainela Venäjän federatiivisen rakenteen muotoutuminen ja taloudellinen päätöksenteko; Pietarin asema. 14 s. Inkeri Hirvensalo Pankkitoimintaa Pietarissa. 14 s. Juhani Laurila Suoran sijoitustoiminnan kehittyminen Venäjällä ja Suomen lähialueella. 29 s. Juhani Laurila Suomen saamiset Venäjältä. Valuuttakurssimuutosten ja vakautusten vaikutukset. 8 s. 1/94 Pekka Sutela Insider Privatization in Russia: Speculations on Systemic Change. 22 p. Inkeri Hirvensalo Banking in St.Petersburg. 18 p. 2/94 Aleksei Tkatshenko Pienyritysten yksityistäminen Venäjällä. 23 s. Jarmo Eronen Konversio Venäjällä: tulosten tarkastelua. 10 s. 3/94 Juhani Laurila Direct Investment from Finland to Russia, Baltic and Central Eastern European Countries: Results of a Survey by the Bank of Finland. 14 p. Juhani Laurila Finland s Changing Economic Relations with Russia and the Baltic States. 11 p. Jouko Rautava EC Integration: Does It Mean East-West Disintegration. 8 p. Eugene Gavrilenkov Macroeconomic Crisis and Price Distortions in Russia. 20 p. Eugene Gavrilenkov Russia: Out of the Post-Soviet Macroeconomic Deadlock through a Labyrinth of Reforms. 22 p. 4/94 Jouko Rautava Venäjän järjestelmämuutos ja talouskehitys s. Seija Lainela Baltian maat vuonna s. Jouko Rautava Suomen idänkauppa s. 5/94 Pekka Sutela Production, Employment and Inflation in the Baltic Countries. 22 p. Seija Lainela Private Sector Development and Liberalization in the Baltics. 14 p. Seija Lainela Small Countries Establishing Their Own Independent Monetary Systems: the Case of the Baltics. 17 p. 6/94 Merja Tekoniemi Työttömyys ja sosiaaliturva Venäjällä. 31 s. 7/94 Pekka Sutela Fiscal Federalism in Russia. 23 p. Jouko Rautava Interdependence of Politics and Economic Development: Financial Stabilization in Russia. 12 p. Eugene Gavrilenkov Monetarism and Monetary Policy in Russia. 8 p.
Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala
Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1999 No. 1 19.4.1999 Julkaistu uudelleen 2002 Iikka Korhonen Keski- ja Itä-Euroopan talouskehitys vuonna 19 Suomen Pankki Siirtymätalouksien
LisätiedotKappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala
Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1993 No. 10 19.11.1993 Julkaistu uudelleen 2002 Juhani Laurila Suomen saamiset Venäjältä. Valuuttakurssimuutosten ja vakautusten vaikutukset
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1995 No. 7 14.11.1995 Julkaistu uudelleen 2002 Seija Lainela Baltian maiden omat valuutat ja talouden vakautus - pienten maiden suuri menestys
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1998 No. 3 25.3.1998 Julkaistu uudelleen 2002 Merja Tekoniemi Katsaus Suomen kauppaan IVY-maiden ja Baltian maiden kanssa 1990-1997 Suomen Pankki
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1999 No. 1 19.4.1999 Julkaistu uudelleen 2002 Pekka Sutela Ukrainan talouskatsaus 1998 Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos, BOFIT
LisätiedotLuentorunko 10: Kv. pääomaliikkeet ja lyhyen aikavälin makrot
Luentorunko 10: Kv. pääomaliikkeet ja lyhyen aikavälin makrotasapaino Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Kiinteä valuuttakurssi Edelleen lyhyen aikavälin makrotasapaino,
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1993 No. 6 26.7.1993 Julkaistu uudelleen 2002 Jouko Rautava Yritystuesta sosiaaliturvaan: Julkisen tuen muutospaineet Venäjällä Suomen Pankki
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1996 No. 2 4.4.1996 Julkaistu uudelleen 2002 Iikka Korhonen Baltian vuosikatsaus Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos, BOFIT ISSN
Lisätiedot23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1997 No. 5 25.4.1997 Julkaistu uudelleen 2002 Kari Pekonen Valko-Venäjän talous vuonna 1996 Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos,
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 4 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Kokonaistarjonta esitetään AS-AD -kehikossa tuotantokuilun ja inflaation välisenä yhteytenä. Tämä saadaan
LisätiedotVenäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät
Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia
LisätiedotKorko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016
Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna
LisätiedotLuentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa
Luentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Tarkastellaan edellistä luentorunkoa tarkemmin finanssi- ja rahapolitiikkaa
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1992 No. 2 16.4.1992 Julkaistu uudelleen 2002 Merja Tekoniemi Yksityistäminen itäisen Euroopan maissa ja Baltiassa Suomen Pankki Siirtymätalouksien
LisätiedotTervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi
Ajatuspaja Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen ajatuspaja, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa. Tervetuloa keskustelemaan
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1993 No. 3 15.3.1993 Julkaistu uudelleen 2002 Pekka Sutela Itäinen Eurooppa vuonna 1992 Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos, BOFIT
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1995 No. 3 7.6.1995 Julkaistu uudelleen 2002 Jouko Rautava Suomen idänkauppa 1985-94 Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos, BOFIT ISSN
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
LisätiedotMallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei
LisätiedotMaailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka
Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien
LisätiedotOnko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen
Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä
LisätiedotEurojärjestelmän perusteista
Eurojärjestelmän perusteista Matti Estola Yleisöluento Muikku -salissa Joensuussa 15.3.2012 Paperirahan historiasta lyhyesti Aluksi ihmiset vaihtoivat tavaroita keskenään, jolloin niiden arvoja mitattiin
LisätiedotEurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1995 No. 1 3.3.1995 Julkaistu uudelleen 2002 Seija Lainela Baltian maat vuonna 1994 Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos, BOFIT ISSN
LisätiedotPankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014
Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus
LisätiedotPääjohtaja Erkki Liikanen
RAHAPOLITIIKAN PERUSTEET JA TOTEUTUS Talousvaliokunnan seminaari 6.9.2006 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankin neljä ydintoimintoa Rahapolitiikka Rahoitusvalvonta Pankkitoiminta Rahahuolto 2 Rahapolitiikka
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1998 No. 3 25.3.1998 Julkaistu uudelleen 2002 Tom Nordman Kiinan talouden tila ja ongelmat Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos, BOFIT
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotVenäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014
Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1993 No. 1 17.2.1993 Julkaistu uudelleen 2002 Pekka Sutela Taloudellinen transitio Venäjällä Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos,
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1998 No. 3 25.3.1998 Julkaistu uudelleen 2002 Iikka Korhonen Keski- ja Itä-Euroopan talouskehitys 1997 Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos,
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 4 1992 SUOMEN PANKKI BANK OF FINLAND Siirtymätalouksien tutkimuslaitos. Institute for Economies in Transition BOFIT ISSN 1235-7405 Uudelleenjulkaistu
LisätiedotKokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017
Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 1 Sisältö AS AD lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä Malli avotaloudessa kiinteillä ja kelluvilla kursseilla Tarjonta ja
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1999 No. 1 19.4.1999 Julkaistu uudelleen 2002 Iikka Korhonen Seija Lainela Baltian maat vuonna 1998 Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos,
LisätiedotJULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA
Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia
LisätiedotKriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla
Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1994 No. 9 15.9.1994 Julkaistu uudelleen 2002 Jouko Rautava Euroopan unionin ja Venäjän välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus - näkökohtia
LisätiedotEuroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot
Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet
LisätiedotKuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015
Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1993 No. 6 26.7.1993 Julkaistu uudelleen 2002 Jarmo Eronen Venäjän uusi hallinnollinen aluejako Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos,
LisätiedotTalouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013
3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1992 No. 7 14.12.1992 Julkaistu uudelleen 2002 Seija Lainela - Jouko Rautava Baltian maiden poliittisen ja taloudellisen kehityksen taustat ja
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1992 No. 2 16.4.1992 Julkaistu uudelleen 2002 Seija Lainela Viron taloudellisen kehityksen lähtökohdat Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos,
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1995 No. 1 3.3.1995 Julkaistu uudelleen 2002 Vesa Korhonen Itäisen Euroopan talouskehitys 1994 Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos,
LisätiedotTalouden näkymiä Reijo Heiskanen
Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista
LisätiedotJulkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014
Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona
LisätiedotRahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.
Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän
LisätiedotVoidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?
Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia
LisätiedotKestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden maailmassa?
Olli Rehn Suomen Pankki Kestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden maailmassa? Suomen Pankin vuosikertomuksen 2018 julkaisutilaisuus 26.4.2019 26.4.2019 1 Maailmantalouden kasvu on hidastunut
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotBLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat
BLOGI Suomen talous ei ole kasvanut bruttokansantuotteella mitattuna vuoden 2011 jälkeen (kuvio 1). Kotimainen kysyntä, ja erityisesti investoinnit ovat olleet hyvin vaimeita huolimatta siitä, että pankkiluottojen
LisätiedotRAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset
RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Hyödykeraha Miten seuraavat asiat sopisivat hyödykerahaksi? Tarkastele asiaa rahan kolmen perusominaisuuden valossa! (1 piste/hyödyke) Vaihtovirta (230 V) Hyvä arvon mitta,
LisätiedotViitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin
Tuomas Välimäki Suomen Pankki Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin ACI Forex Finlandin vuosikokous Katajanokan kasino 1 Puheen runko Viitekorot Euroalueen ja Suomen talouskehitys Rahapolitiikan strategia:
LisätiedotLuentorunko 7: Raha, hintataso ja valuuttakurssit pitkällä aikav
Luentorunko 7: Raha, hintataso ja valuuttakurssit pitkällä aikavälillä Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Mitä on raha? Rahan määrä ja hintataso pitkällä aikavälillä.
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1992 No. 7 14.12.1992 Julkaistu uudelleen 2002 Seija Lainela Baltian maiden rahauudistukset Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos,
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotKevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä
Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1992 No. 1 7.2.1992 Julkaistu uudelleen 2002 Jouko Rautava Suomen ja Venäjän taloussuhteet Suomen EY-jäsenyyden valossa Suomen Pankki Siirtymätalouksien
LisätiedotBaltian maiden omat valuutat ja talouden vakautus - pienten maiden suuri menestys
Kansantaloudellinen aikakauskirja - 91. vsk. - 2/1995 Baltian maiden omat valuutat ja talouden vakautus - pienten maiden suuri menestys SEIJA LAINELA Baltian maat irtautuivat Venäjän ruplasta vuonna 1992,
LisätiedotSuhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010
Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus
LisätiedotRAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta
RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan
LisätiedotTalouden tila. Markus Lahtinen
Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet
LisätiedotKääntyykö Venäjä itään?
Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %
LisätiedotNiku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Rahan syntyminen ja tuhoutuminen Rahan määrä vaihtelee yli ajan eikä se ole suoraan esim. keskuspankin kontrollissa. Miten rahaa
LisätiedotSyksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel 5. marraskuuta 2013 Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta Viime kuukausina on ollut näkyvissä rohkaisevia merkkejä
LisätiedotViron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009
Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin
LisätiedotVenäjän talouden näkymät
Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1994 No. 4 24.3.1994 Julkaistu uudelleen 2002 Jouko Rautava Suomen idänkauppa 1990-93 Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos, BOFIT
LisätiedotEuroalueen kriisin ratkaisun avaimet
Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotValuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria
Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria Matti Estola Itä-Suomen yliopisto Lähteet: De Grauwe, P. Economics of Monetary Union. Oxford University Press, 2000. Mundell, R. A
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,
LisätiedotPankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä
Zuzana Fungáčová & Laura Solanko Suomen Pankki Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.215 5.6.215 Julkinen 1 Investointien rahoitus vaikeuksissa Ulkomainen rahoitus (lainat ja
LisätiedotPalkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys
Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen
LisätiedotSuomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?
Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotTalouden mahdollisuudet 2009
Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1997 No. 5 25.4.1997 Julkaistu uudelleen 2002 Merja Tekoniemi Katsaus lähialueisiin 1996 Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos, BOFIT
LisätiedotIdäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition
Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1996 No. 6 5.11.1996 Julkaistu uudelleen 2002 Niina Pautola Baltian maiden talouskatsaus 1996 Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos,
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT
LisätiedotRahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto
Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla
LisätiedotSUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002
SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 Luentorunko 1. Stylized facts 2. Viron talouden ominaispiirteet 2.1. Currency Board valuuttakurssi- ja rahajärjestelmä
LisätiedotKorot ja suhdanteet. Pasi Kuoppamäki
Korot ja suhdanteet Pasi Kuoppamäki 24.4. 2018 Vahvaa talouskasvua 2017 Odotukset ja ennusteet korkealla alkuvuonna 2018 2 Tuoreimmat tilastot kertovat kasvun hidastumisesta euroalueella Yritysten luottamusta
Lisätiedot