Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition

Transkriptio

1 Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1992 No Julkaistu uudelleen 2002 Jouko Rautava Suomen ja Venäjän taloussuhteet Suomen EY-jäsenyyden valossa Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos, BOFIT

2 ISSN Uudelleenjulkaistu pdf-muodossa 2002 Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) PL Helsinki Puh: (09) Faksi: (09) Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa.

3 26 Jouko Rautava Suo men ja Venajan taloussuhteet Suo men EY -j asenyyden valossa Valtioneuvosto antoi eduskunnalle 9. tammikuuta 1992 selonteon EYjasenyyden vaikutuksista Suomelle. Siina on kasitelty jonkin verran my os EY -jasenyyden mahdollisia vaikutuksista Suomen ja Venajan valisiin taloussuhteisiin. Talta osin selonteon paatulemat ovat seuraavat: - Suomella ei ole mahdollisuutta saada kauppapoliittisiaerityisvapauksia Venajan suhteen - EY-jasenyydesta johtuva ulkotullien soveltaminen Venajan kaupassa ei merkittavasti lisaa tuonnin kustannuksia Selonteon sisaltama pohdinta EY-jasenyyden ja Venajan-taloussuhteidemme kokonaisuudesta on suhteellisen niukkaa ja erityisesti Suomen kilpailuasemaan liittyvat kysymykset jaavat kokonaan pohdinnan ulkopuolelle. EY-jasenyydesta alkaneessa keskustelussa on jo esitetty mielipiteita EY-jasenyyden vaikutuksista Suomen idankauppapolitiikalle ja nostettu esille kysymys, tarvitsemmeko Venajan suhteen joitain poikkeusjarjestelyja (reunaehtoja). Mielipiteet Venajan-kysymyksessa tuntuvat kayvan pahasti ristiin. 1 Keskustelun seuraamista on vaikeuttanut se, etta toistaiseksi ei ole noussut selkeasti esille se, mita argumentteja mielipiteiden ja kantojen taakse katkeytyy ja missa kysymyksissa Suomen tulisi vaatia reunaehtoja. Seuraavassa pyritaan Venajan kysymysta ja Suomen mahdollistaeyjasenyytta tarkastelemaan hieman aiempaa eritellymmin ja valotta- 1 EY-jru;enyyden tuomiin vaikeuksiin ovat julkisuudessa viitanneet esimerkiksi paaministeri Aho puhumalla puhumalla tarpeesta sailyttaa idankaupan toimintavapaus (Idankauppa 12/1991), dosentti Jan-Otto Andersson toteamalla, etta Suomi voisi Venajan kanssa solmia EY:ta edullisemman kauppasopimuksen (Kansan Uutiset ) seka Kemimn johtaja Valkonen pelkaamalla EY-jasenyyden tuovan ongelmia idankaupassa nousevien tullientakia (Maaseudun Tulevaisuus ). Erityisjarjestelyjen tarpeettomuudesta ja EY-jru;enyyden hyodyista Suomen idankaupa11e ovat puolestaan argumentoineet esimerkiksi tullihallituksenpaajohtaja Laine (Helsingin Sanomat ) ja professori Kivikari (Turon Sanomat )..

4 27 maan idankauppapolitiikkaan liittyvia taustoja. Tarkastelun painotus on taloudellisissa ja kauppapoliittisissa kysymyksissa. On syyta kuitenkin huomauttaa jo alussa, etta EY -jasenyyden vaikutuksia Suomen ja Venjan valisiin taloussuhteisiin tulee viime kadessa punnita jasenyyden aikaansaamiin kokonaisvaikutuksiin. Euroopan talousaluetta (ETA) koskevan sopimuksen ulkopuolelle jaavat sopimusmaiden ja kolmansien maiden valinen kauppapolitiikka. Taten ETA-sopimuksella ei ole suoraa vaikutusta Suomen ja Venajan valisiin kauppapoliittisiin ratkaisuihin, joten se voidaan tassa yhteydessa sivuuttaa. Poliittisesta hallintotavasta taloudelliseen hallintotapaan Suomen ja Neuvostoliiton valisissa suhteissa suomalaisilla oli ilmeisesti pyrkimys ylikorostaa omien toimiemmemerkitysta saavutettuihin tuloksiin ja helposti unohdettiin naapurimme poliittisen jarjestelman tai kansainvalisen tilanteen vaikutus asioiden lopputulemaan. Neuvostoliiton ja Suomen valis en taloudellisen yhteistyon saavutusten voi katsoa olleen hyva esimerkki tasta. Kilpailupotentiaaliamme ajatellen suhteettoman suuri osuutemme Neuvostoliiton markkinoilla oli paaasiassa Neuvostoliiton taloudelliset tekijat pitkalle sivuuttavan poliittisen jarjestelman ja kansainvalisen tilanteen tulosta. Suomalaisten kilpailukyvyn ja kauppaan liittyvan osaamisen vaikutus oli tata huomattavasti vahaisempi. Taloussuhteissa saavutettuja kiistamatta merkittavia saavutuksia korostettaessa usein myos unohdetaan ne riskit ja kustannukset, jotka olennaisesti liittyivat erityisasemaamme. Tapahtumat entisessa Neuvostoliitossa ovat taysin muuttaneet Suomen ja Venajan vaiisen kaupan ympariston. Epavakaasta sisapoliittisesta ja taloudellisesta tilanteesta ja jatkuvista muutoksista huolimatta pysyvalta muutokselta nayttaa se, etta jatkossa taloudelliset tekijat tulevat hallitsemaan paatoksentekoa seka yrityksissa etta poliittisella tasolla. Konkreettinen osoitus taloudellisten tekijoiden mukaantulosta on ulkomaankaupan ja -avun epapolitisoituminen ja tahan liittyen mm. c1earingjarjestelmien lakkauttaminen. Toimivasta markkinataloudesta Venajan tapauksessa tuskin voidaan viehi pitkaan puhua, mutta markkinatalouteen pyrkimisen suunta on

5 28 selva. Tata suuntausta vahvisti Venajan presidentti Jeltsinin lokakuun lopussa 1991 esittelma Venajaa koskeva uusi talousohjelma ja siihen pohjautuvat jo toteutetut jatkotoimet kuten hintojen vapauttaminen ja ulkomaankaupan saatelyjarjestelman asteittainen purkaminen. Ohjelman uskottavuuden ja myos sen tavoitteiden kannalta merkittavaa on se, etta Venaja tulee selkeasti tukeutumaan ohjelmiensa toteutuksessa kansainvalisiin jarjestoihin ja pyrkii myos niiden jaseneksi. Ohjelman lapivienti tulee kuiten!dn olemaan epavarma ja tuskallinen prosessi ja tilanteen normalisoitumista edeltavat eriasteiset kriisit, joista ensimmaisena edessa nayttaa olevan hyperinfiaatio. 2 Joulukuussa 1991 perustettu Itsenaisten valtioiden yhteiso (IVY) ei viela ole kyennyt pysayttamaan tasavaltojen vruista disintegraatiokehitysta. Tasavaltojen valisesta talousyhteistyosta ja sen muodoista (vapaakauppa-alue, tulliliitto) on viela liian aikaistasanoa juuri muuta konkreettistakuin se, etta sujuvan yhteistyon esteena on viela paljon suuria ongelmia. 3 Ilmeiselta kuitenkin nayttaa, etta Hihivuosina ei synny sellaista tasavaitojen valista liittoa, joka hoitaisi koliilansiin maihin kohdistuvan kauppapolitiikan tasavaltojen puolesta. Talousohjelmansa julkistamisen yhteydessa Jeltsin on kuitenkin ilmoittanut, etta Venaja pyrkii jatkossa vastaamaan entisen Neuvostoliiton kansainvruisista velvoitteista. Ottaen lisaksi huomioon Venajan painoarvon IVY:ssa tai muissa mahdollisissa entisten neuvostotasavaltojen kauppapoliittisissa jarjestelyissa, tuntuu Suomen BY -ratkaisujen kannalta riittavruta rajoittaa kasittely koskemaan vain Venajaa ja jattaa muut tasavallat tarkastelun ulkopuolelle. Suomen ja Venajan valisen sopimusjarjestelman tila selkiintymaton Clearingmaksujarjestelman lakkauttamisen myota Suomen ja Venajan taloudellista kanssakaymista koskevat samat kauppapoliittiset periaatteet kuin BFTA- tai BY -maita. Sopimuksellinen perusta trule kay- 2 Jeltsinin talousohjelmaa on esitelty ja kommentoitu mm. Tekoniemen ja Sutelan julkaisemattomassa muistiossa "Venaja on pmuavaisesti lahtenyt radikaalien uudistusten tieue" (Suomen Pankki, ) 3 Kts.ongelmista esim. Business Eastern Europe, No.2, 1992

6 29 tannolle loytyy yli neljankymmenen vuoden takaa. Seuraavassa kasi'" tellaan tata sopimusperintoa suhteellisen laajasti, koska lahiaikojen sopimusratkaisut perustuvat tarkeilta osin vanhoihin sopimuksiin ja lisaksi taustojen tunteminen auttaa ymmartamaan idankauppapoliittisen tilanteen perinpohjaista muuttumista. Tahan asti noudatetun ja osittain viela jatkossakin noudatettavan kaytannon kannalta tarkeimmat Suomen ja NeuvostoliitonNenajan valista talousyhteistyota koskevat sopimukset ovat joulukuussa 1947 allekirjoitettu kauppasopimus, vuoden 1960 tullisopimus seka vuonna 1989 allekirjoitettu vuosia koskeva ns. runkosopimus ja siihen joulukuussa 1990 tehdyt muutokset. Suoria sijoituksia ajatellen tarkea sopimus on vuonna 1989 allekirjoitettu investointisuojasopimus, jonka Neuvostoliitto ratifioi vasta toukokuussa Vuoden 1947 kauppasopimuksessa Suomi ja Neuvostoliitto myonsivat vastavuoroisesti toisilleen "ehdottoman ja rajoittamattoman suosituimmuuden" kauppaa ja muuta taloudellista toimintaa koskevissa kysymyksissa. Erityisesti painotettiin suosituimmuutta tullikysymyksissa. Sopimuksen mukaan Suomi ei voinut soveltaa Neuvostoliitolta tulevalle tuonnille sen korkeampia tulleja tai muita maksuja kuin se sovelsi minka tahansa kolmannen maan kanssa. Neuvostoliitto sai siten saman tullikohtelun kuin parhaimmankohtelun saavat maat. Kauppasopimuksen mukaan sopijapuolet eivat myoskaan saaneet soveltaa viennissaan mitaan sellaisia rajoituksia, joita ei sovellettaisi myos muihin maihin. Kaytannossa clearingjarjestelma ja siihen liittyneet viisivuotiset kauppa- ja maksusopimukset eriyttivat maidemme valis en kaupan muusta ulkomaankaupasta siina maarin, etta joko suosituimmuuskasitteelle on haettava jokin omaperainen sisalto maidemme valisen kaupan kohdalla tai vuoden 1947 sopimusta on rikottu molemmin puolin hyvassa yhteisymmarryksessa. 4 Suomen ja EFfA:n vruiseen vapaakauppasopimukseen liittyen Suomi yksipuolisesti myonsi Neuvostoliitolle vastaavat edut kuin EFTA- 4 Suomessa clearingpohjaista vientiii koski tiukka kotimaisuusastesiiiitely ja toisaalta kaikki tuonti piti maksaa clearingtilin kautta eli vapaavaluuttatuontia ei sallittu. Neuvostoliittoon suuntautuvaa vapaavaluuttavientiii ei Suomessa pyritty milliiiin lailla rajaamaan, vaan sitii koskivat samat miiiirliykset kuin liinsivientiii. Neuvostoliitto puolestaan esti vapailla valuutoilla maksettavan tuonnin Suomesta, joten kummassakin maassa maidemme viilinen kauppa.poikkesi esimerkiksivastaavasta liinsimaiden kanssa kiiytaviista kaupasta. Selvaa on, etta Neuvostoliiton keskitetty ulkomaankauppajarjestelma teki kauppapoliittisen kiisitteiston (esim. suosituimmuus, kaupan rajoitukset) kiiytiinnon soveltamisen ja todentamisen hyvin hankalaksi.

7 30 maille.s Vuoden 1960 Suomen ja NeuvostoIiiton valisen tullisopimuksen mukaan Suomi ei vuoden 1970 j3.1keen peri maatalous- ja kalatuotteita lukuun ottamatta Neuvostoliitosta tulevista tuotteista tulleja. Sopimuksen yksipuolisuus johtui Hihinna siita, etta tullitariffeilla ei NeuvostoIiiton tuontihinnoittelujarjestelman vuoksi ollut vientimme kannalta sita merkitysta, mika tulleilla on markkinatalousmaissa. 6 Vuoden 1989 viisvuotissopimus muutoksineen ei tuo muuta oleellista Iisaa kuin sen, etta siina on selkeasti annettu mahdollisuus puuttua toisen osapuolen alueelta tulevaan sellaiseen tuontiin, joka aiheuttaa markkinahairioita tuoj amaan markkinoilla (markkinahairiolauseke). Vuoden 1989 investointisuojasopimus turvaa sijoitusten ja niihin Iiittyvien voittojen kotiuttamisen. Sopimuksen kaytannon merkitys on vieia toistaiseksi hamara ja epaselvaa on, kuinka Venaja tulee siihen jatkossa suhtautumaan. Useimmat EY-maat tekivat Neuvostoliiton kanssa vastaavan investointisuojasopimuksen kuin Suomi. GATT-jasenyyden vuoksi Suomi on joutunut tarkistamaan, ettasopimusjarjestelyt NeuvostoIiiton 7 kanssa ovat sopusoinnussa GATT:n maaraysten kanssa. GATT -sopimuksen mukaan jasenmaan jollekin maa11e myontamat edut tulevat valittomastikaikkien GATT-maiden hyvaksi. Poikkeuksena ovat tulliiiitot ja vapaakauppa-alueet, joihin kuuluvia etuja ei tarvitse ulottaa koskemaan muita GATT-maita. Suomen ja NeuvostoIiiton v3.1i~et sopimusjarjestelyt eivat kuitenkaan muodosta maidemme valille tulliliittoa tai vapaakauppa-aluetta. Vuoden 1947 kauppasopimusta ei ilmeisesti nostettu esille Suomen Iiittyessa GATT:iin vuonna 1949, mutta vuoden 1960 tullisopimuksen yhteydessa Suomi tarkastutti sopimuksen GATT:n maaraysten mukaisesti. Neuvostoliiton tullivapauden osalta Suomi vetosi GATT -sopimuksen naapurimaita ja rajaiiikennetta koskevaan artiklaan eika sopimukseen tullut huomautuksia. 8 S Neuvostoliitolle myonnetyn tullivapauden taustalla on poliitisten tekijoiden lisaksi se, etta Neuvostoliitto ei hyvaksynyt vuoden 1947 kauppasopimukseen GATI-sopimuksen tulkintaa siita, etta vapaakauppa-alue tai tulliliitto olisivat poikkeuksia suosituimmuusklausuuliin (kts.esim. Nykopp, Kauppaa ja Politiikkaa 1985, s. 84). 6 Vrt. esim. Kirsti Rissanen, Suomen vapaakaupan Minot, 1984, sivu 31 7 Neuvostoliitto tuli tarkkailijaksi. GATI:iin vuoden 1990 alkupuoleua. 8 Rissanen (1984), s. 4, 16, 20 ja 30-32

8 31 Ilmeista on, etta Neuvostoliitolta periytynyt sopimuspohja joudutaan kokonaan uusimaan j a asioiden selkiyttamisen kannalta se ainakin olisi toivottavaa. Tarve tahan nousee myos siita, etta Venaja on hakeutumassa kauppapolitiikan kannalta tarkeimpien kansainvalisten jarjestojen jaseneksi (GATT, IMP). Viimeksimainittu seikka rajoittaa osaltaan Suomen ja Venajan valisten erityisjarjestelyjen tekoa. Tammikuun 20. paivana 1992 allekirjoitettu Suomen ja Venajan valinen kauppasopimus on uuslen sopimusten sarjassa ensimmaisia. 9 Sopimuksen paasisalto on molemminpuolisen tullittomuuden jatkuminen maidemme valisessa kaupassa. Sopimus lienee luonteeltaan valiaikainen, silla Venajalta puuttuu edelleen tullitariffijarjestelma, mika vaikeuttaa mm. alkuperasaannoista sopimista. Muutenkin on syyta huomata, etta Venajan ulkomaankaupan saatelyjarjestelma on suuressa muutostilassa, mika vaikeuttaa uusien sopimusten neuvottelemisen lisaksi myos vanhojen sopimusten noudattamisen seuraamista. Vanhan sopimuspohjan painoarvoa kuvaa se, etta uusi kauppasopimus korvaa edella mainittujen vanhojen sopimusten ne "maaraykset, jotka koskevat samoja tai vastaavia kysymyksia". Uusi sopimus ei siten mitatoi vanhoja sopimuksia. lo Nahtavissa oleva kehitys viittaa EY:n ja Venajan valis en kaupan vapautumiseen Suomen integraatioratkaisujen kannalta tarkeaa on tietysti tietaa se, millaista kauppapolitiikkaa EY harjoittaa Venajan ja muiden Ita Euroopan maiden suhteen. Viime vuosina tassa politiikassa on tapahtunut suuri muutos vanhojen poliittisten ja ideologisten esteiden dramaattisesti romahdettua ja painotuksen siirryttya pitkalti taloudellisiin tekijoihin. Nakyvimmin politiikan muuttuminen on luonnollisesti kohdistunut Puolaan, Unkariin ja Tshekkoslovakiaan, mutta myos NeuvostoliitonNenajan suhteissa on tapahtunut ja tapahtumassa merkittavaa lahentymista. 9 Vastaava sopimus Suomen ja Viron vlilille neuvoteltiin jo vuoden 1991 puolella. 10 Uudesta sopimustekstistli ei suoraan selvili, mitkli nimenomaiset vanhojen sopimusten artiklat jlilivlit voimaan. Esimerkiksi vuoden 1947 kauppasopimusta ja uutta sopimusta vertaamalla voi arvella, etta uusi sopimus (artikla 3) ottaa tavarakaupassa huomioon GATT-sopimuksen poikkeukset suosituimmuuskohtelussa (vrt. alaviite 5), mutta vuoden 1947 sopimuksen (artikla 10) perusteella muussa taloudellisessa kanssakaymisessa osapuoitep pitaa myontlili toisilleen poikkeuksetta samat edut kuin mille tahansa kolmannelle osapuolelle on annettu.

9 32 EY:n ja Neuvostoliiton valilla joulukuussa 1989 allekirjoitetussa kauppa- ja yhteistyosopimuksessa on sovittu, etta EY poistaa erruta herkkia aloja lukuun ottamatta maaralliset erityisrajoitukset vuoden 1995 loppuun mennessa. Neuvostoliitto puolestaan sitoutui siihen, etta EY:n alueelta tulevaa tuontia ei diskriminoida maarallisten rajoitustert, lisenssien myonuimisen tai valuutan jakamiseen liittyvien toimien avulla. Taloudellista yhteistyota kasittelevassa osassa kasitellaan mm. EY-maiden investointien edistapnsta Neuvostoliitossa ja raaka-aineiden yhteista hyodyntamista seka ymparistoyhteistyota. Sopimusta ja siihen liittyvaa rajoitusten poistamista ja tuonnin aiheuttamia mahdollisia markkinahairioita on maara kasitella sopimuspuolten valisessa yhteiskomiteassa. Neuvostoliiton lakattua olemasta Venaja on ilmoittanut vastaavansa Neuvostoliiton kansainvalisista velvoitteista, mika koskenee myos EY -sopimusta. EY:n Venajaan kohdistamasta kauppapolitiikasta on saatavilla vain suhteellisen vahan yksityiskohtaista tietoa. Muihin siirtymatalouksiin liittyvasta EY:n harjoittamasta kaytannon idankauppapolitiikasta on kuitenkin saatavissa enemman tietoa. Erityisesti tavarakaupan osalta muiden siirtymatalouksien kokemusten voi olettaa myohemmin toteutuvan my os Venajan kohdalla. EY:n kanssa joulukuussa assosiaatiosopimuksen solmineet Puola, Tshekkoslovakia ja Unkari ovat korostaneet BY:nmerkitysta talousuudistustensa onnistumisessa ja sen markkinoiden merkitysta siirtymatalouksien keskinaisen kaupan romahduksen jalkeisessa tilanteessa. Assosiaatiosopimusten on maara taata 10 vuoden kuluessa tavaroiden, palvelusten, paaoman ja tyovoiman vapaa liikkuvuus sopimuspuolten valilla. Assosiaatiosopimusten tullessa voimaan (mahdollisesti maaliskuun alussa 1992) BY sitoutuu valittomasti poistamaan maariilliset rajoitukset seka viiden vuoden kuluessa tullit sopimusmaista tulevalta tuonniltao Poikkeuksen muodostavat vaate- ja tekstiiliteollisuus, terastuotteet, hiili seka maataloustuotteet. Maataloustuotteita lukuun ottamatta BY kasvattaa naiden tavaroiden kiintioita seka poistaa tulleja siten, etta kauppa on vapautettu myos talta osin kuuden vuoden kuluessa. Siirtymatalouksille on sopimuksissa annettu nelja-viisi vuotta BY:a pitemmat sopeutumisajat. Muiden kuin tavarakaupan osalta sopimukset

10 33 sisaitavat runsaasti erilaisia varaumia,u Esimerkkina lahtotilanteesta mainittakoon, etta viela kevaalla 1991 Puolan edustajan mukaan noin puolta maan BY -viennista koskivat maarailiset tai muut rajoitukset. 12 Assosiaatiosopimukset ovat kuitenkin vain vaiivaihe, jonka aikana Puola, Tshekkoslovakia ja Unkari pyrkivat vakauttamaan taloutensa ja viemaan Iapi markkinatalouteen tahtaavan rakennemuutoksen. Selkeana tavoitteena kyseisilla mailla on EY -jasenyys, johon myos assosiaatiosopimuksissa viitataan. Esimerkiksi Unkarin hallituksen toiveiden mukaan tama voisi olla mahdollista jo , vaikkakin realistisempana aikatavoitteena pidetaan vuosituhannen vaihdetta tai sen j alkeisia vuosia. 13 Bulgarian (1990) ja Romanian (1991) kanssa EY:lIa on kauppa- ja yhteistyosopimus. Myos naiden maiden kohdalla EY on paasaantoisestipoistanut kiintiot ja erityisrajoitukset sekamyontanyt niille GSPkohtelun. Edella selostetun EY:n idankauppapolitiikan perusteella voi olettaa, etta EY:n ja Venajan vaiilia kaupan vapauttaminen jatkuu ainakin maarailisten rajoitusten osalta, mutt a tavarakaupassa myos tullien alentaminen (GSP-kohtelun saaminen) tai poistaminen 1990-luvun jalkipuoliskolla on ilmeista. Tata ajatuskulkua tukee se, etta useimpien vakautusohjelmien tapaan yksi keskeinen elementti Venajan talousuudistuksessa on juuri kaupan vapauttaminen. Taman tavoitteen tukemiseen ovat myos EY-maat tietyllatavalla sitoutuneet omien apuohjelmiensa ja mm. IMF:n kautta Kts. assosiaatiosopimusten sisiillostil tarkemmin esim. Deutsche Bank Research, Focus Eastern Europe, No 36, GATT, Trade Policy Review Mechanism, European Communities ( ) 13 RFE/RL Research Institute, Report on Eastern Europe, Number 51/52, Velliijan varapaaministeri G. Burbulis sanoi Suomen -vierailuilaan tammikuussa 1992 Velliijlin suhtautuvan..,.. rny6nteisesti.suomen.mahdolliseen EY-jlisenyyteen (TV-uutiset ). Venlijan yleisten kauppapoliittisten tavoitteiden ja EY-suhteiden kannalta lausunto voikin kuvastaa velliilliisten uskoa siihen, ettil Velliijlin painoarvo EY:n kauppapolitiikassa kasvaa, miklili Suomi liittyy EY:n jliseneksi ja Suomen ja Venlijlin taloussuhteettulevat osaksi EY:n kauppapolitiikkaa.

11 34 EY:n ja Venajan valisen kaupan vapautuminen vahentaa Suomen tullittomuudesta johtuvaa kilpailuetua Venajan markkinoilla Talla hetkella EY soveltaa Venajalta tulevaan tuontiin jatjella olevien maarallisten rajoitusten lisaksi yhteista tullitariffia. Mikati Suomi liittyisi EY:n jaseneksi, niin Suomen koko tuonnin bruttomaarainen tullinkanto kasvaisi noin 640 niilj. markkaa. IS Kun otetaan huomioon Venajan osuus tullien alaisesta tuonnista ja se, etta esimerkiksi raakaoljy j a puu ovat EY:ssa tullivapaita,16 niin oletettavasti tullinkannon maara jaisi nykyisella kaupan tasolla.. vuosittain selvasti alle 200 miljoonan markan (2-3 % tuonnin arvosta). EY-selonteon paatelmaa Venajan-tuonnin tullinkannon k~htuullisuudesta voitaneen siten pitaa oikeutettuna. Suomen mahdollisen EY -jasenyyden vaikutukset Suomen viennin kohteluun Venajalla riippuisivat siim, milia aikataululla Venaja alentaa tulleja EY:n kanssa ja pystyyko Suomi yksinaan myos jatkossa sailyttamaan tulliedun EY -maihin verrattuna. Asian tarkempi kasittely on toistaiseksi vaikeaa, silla Venajan lainsaadannon ja hallintomaaraysten jatkuva muuttuminen ja epamaaraisyys seka tullitariffijarjestelman puuttuminen tekevat vaikeaksi jopa todentaa, onko Suomella kyseista etua edes talla hetkella. EY:n ja Venajan valisen kaupan vapautuminen puolestaan vahentaisi niita potentiaalisia tai hypoteettisia etuja, joita Suomen voisi kuvitella saavuttavan jattaytymatla EY:n ulkopuoielle. Vaikka Suomi jatkaisi tullitonta kauppaa Venajan kanssa, niin Venajan markkinoilla Suomen kilpailutilanne EY -maiden suhteen heikkenisi samalla kun kilpailutilanteemme myos EY-markkinoilla heikkenisi Venajan suhteen. EY:n ja Venajan valisen kaupan esteiden sailymisen tai kasvun myota - olettaen etta Suomi voisi sailyttaa kaupan vapauden seka EY:n etta Venaj an kanssa - tilanne olisi tietysti painvastainen. Jalkimmainen kehityskulku ei kuitenkaan ole todennakoinen nahtavissa olevien tekijoiden valossa Valtioneuvoston EY-selonteko, s GAIT, Trade Policy Review Mechanism, European Communities, ( ) 17 Lisiiksi on syytii huomata, ettii mikiili Veniijii muuttaisi nykyistii linjaansa ja luopuisi kaupan esteiden viihentiimisestii ja tullien alentamisesta, niin tiima olisi iimeinen merkki paluusta vanhaan jarjestelmaan. Vanhassa jliijestelmassa oli tulleilla kauppapolitiikan kannalta vain vahainen merkitys (vrt. alaviite 6).

12 35 Ylipaataan BY-jasenyytta koskevassa keskustelussa Suomen ja Venajan valisen pitkan tahtayksen kilpailutilanteen analyysi on jaanyt vaille huomiota tarkastelun kohdistuessa vain venalaisten tuotteiden tullikohteluun Suomessa ja Suomen kilpailuasemiin Venajan markkinoilla. Venajan taloudellisen potentiaalin kasvaessa kasvavat myos Venajan mahdollisuudet vieda BY -aiueelie, jolloin tietyilia toimiaioilia kuten metsateollisuudessa Venaja on ainakin potentiaalinen suomaiaisten kilpailija BY -markkinoilla. Joustavat toimintamahdollisuudet menestyksellisen talousyhteistyon perusta Kauppapoliittisia paatoksia tehtaessa ja taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa tarkea ratkaisuihin vaikuttava tekija on luonnollisesti kyseisten aluiden taloudellinen painoarvo ja tulevaisuuden potentiaaii. VenajaIle suuntautuvan tavaraviennin osuus Suomen koko viennista oli vuonna 1991 noin 5 % (tuonnissa 9 %) ja sinne suuntautuneet investoinnit ovat alle prosentin kaikista suomalaisten yritysten ulkomaille tekemista suorista sijoituksista. BY-maiden osuus Suomen koko tavaraviennista puolestaan oli vastaavasti noin puolet kuten myos sinne tehtyjen investointien osuus kaikista suomalaisyritysten ulkomaille tekemista investoinneista. 18 Selvalta tuntuu, etta Venajan talousuudistus ja siihen liittyva talouslama ovat vahentaneet maidemme valis en taloudellisen kanssakaymisen 11 normaalitason " aile. Vaikka normaalitason maaritteleminen milia mittarilla tahansa on suhteellisen mielivaltaista, niin talousuudistus yhdistettyna m~. Venajan raaka-aineisiin ja vaestopohjaan varmasti sisaltaa nykyista huomattavasti suuremman potentiaaiin Suomen ja Venajan talousyhteistyolle. Nahtavissa myos on, etta kilpailun kiristymisesta. huolimatta suomaiaisilia on etenkin lahialueillamme maantieteelliseen laheisyyteen ja kultturisiteisiin seka erityisosaamiseen liittyvaa suhteellista etua. Bdelleen jatkuva disintegraatiokehitys yhdessa siihen liittyneiden alueellisten ja paikailisten erityispyrkimysten kanssa ovat saattaneet 18 Suoria sijoituksia koskevat tiedot perustuvat Suomen Pankin seurantakyselyyn vuodelta 1990 (SP:n tiedote ) sekii yhteisyrityskyselyyn vuodelta 1991 (SP:n tiedote )

13 36 ylikorostaa erilaisten erityisjarjestelyjen merkitysta Venajan potentiaalin kayttoonotossa ja Venajan ulkomaisissa taloussuhteissa. Brityisesti tama koskee erityistalousalueita (vapaat talousvyohykkeet) ja niiden suunnitelmia myontaa ulkomaisille sijoittajilleerilaisia vero- ym. helpotuksia. Mahdollista on, etta Suomessa juud erityistalousalueisiin (erityisestiviipuri ja Pietari) liittyy sellaisia erityisodotuksia, etta BYjasenyys nahdaan uhkana naiden odotusten toteutumiselle. Voidaan kuitenkin perustellusti vaittaa, etta vapaiden talousalueiden merkitys ei tule olemaan kovin merkittava Venajan talouspotentiaalin rakentamisessa ja toisaalta Suomen mahdollisuudet saada esimerkiksi BY -maista merkittavasti poikkevat erityisedut jollakin mahdollisella erityistalousalueella ovat kyseenalaiset. Bnsinniikin erityistalousalueet eivat ole paras mahdollinen tapa houkutella ulkomaisia sijoittajia, silla niihin liittyvat erityisvapaudet eivat yleensaole riittava kannustin pitkaaikaisille ja suurimittaisille investoinneillesuhteessa epavakaan toimintaympiiriston aiheuttamaan riskiin. 19 Ilmeisesti Venaj alliikin realismi tassa suhteessa on kasvamassa ja erityistalousaluevillitys pyritaansamaan kuriin, silla vuoden 1992 Venajan budjettia koskevien suunnitelmien mukaanerityistalousalueiden verotus on tarkoitus saattaa linjaan yleisen verotuksen kanssa, jotta budjetin tulopuoli ei vaarannu. 20 Toiseksi on vaikea kuvitella, mihin erityiskohteluun Venajan kannattaisi panostaa tunnetusti paaomakoyhan Suomen suhteen - etenkaan ilman vastavuoroisuutta. Vena Jan kanssa kauppaa kayvien maiden kannalta taloudellisten tekijoiden mukaantulo merkitsee lisaantyvaa kilpailua, toiminnan monimuotoistumista, maantieteellisten tekijoiden (kuljetus, kulttuuritekijat) merkityksen korostumista ja erityisesti Suomen kohdalla yksittiiisten kauppojen koon pienentymista ja lukumaaran lisaantymista. Suomalaisten yritysten menestymisen kannaltatarkeaa on siten kayttaa hyviiksi suhteellista etuamme siella missa sita on ja muutoin lisata sita tekemalla yhteistyota muiden maiden yritysten kanssa. Suomen BYjasenyyden kannalta tuleekin pohtia sita, lisaako vai vahentaiiko BYjasenyys suomalaisten yritysten joustavuutta eli toimintavapautta ja - mahdollisuuksia Venajan markkinoilla. Pelkastaan BY-alueen rahoi- 19 Unkarilaisen professori Kornain mielesm ainoa tapa houkutella ulkomaista pmomaa on luodasellainen yrittiimiselle otollinen toimintaympanst6, jossa ulkomaalaisia kohdellaan samoin kuin oman maan yrityksui ja kansalaisia, silla se on ainoa tae toimintaympanst6n vakaudesta. (Janos Kornai, The Road to a Free Economy, 1990, s. 167~168). 20 Venajan hallituksen pmt6s (BBC/SWB )

14 37 tuspotentiaalia ajatellen tuntuisi, ewi EY -jasenyys pikemminkin lisaa toimintamahdollisuuksia kuin vahentaa niita. Suomen ja Venajan taloussuhteisiin ei sis ally Suomen EY -ratkaisuja rajoittavia tekij6ita Kehitys Venajalla on tuonut taloudelliset tekijat peruuttamattomasti vaikuttamaan kaikkeen toimintaan. Tata kehityskulkua tuskin mikaan pysayttaa, vaikka vieia pitkaan taloudellisen toiminnan tehokkuuttaa heikentavat talouden vanhat rakenteet ja rakenteiden korjaamiseen vaistamatta liittyva talouslama. Kaynnissa oleva kehitys on vahvistanut Venajan ulkomaankaupan ja taloussuhteiden epapolitisoitumista ja lahentanyt Venajaa kansainvalisiin talous- ja kaupppajarjestoihin. Ilmeista on, etta Venajasta tulee lahitulevaisuudessa seka IMF:n etta GATT:n jasen. Euroopassa EY on muuttanut taysin idankauppapolitiikkaansa, mista konkreettisena osoituksena on pisimmalle ehtineiden siirtymatalouksien kanssa tehdyt nelja vapautta sisaltavat assosiaatiosopimukset. Myos EY:n ja Venajan valista kauppaa ollaan vapauttamassa ja erityisesti tavarakaupan osalta voidaan odottaa varsin pitkalle menevia vapautuksia. Venaj an puolelta ulkomaankaupan huomattavaa vapauttamista puoltavat vastavuoroisuusperiaatteen lisaksi kansainvalisten jarjest5jen jasenyydesta johtuvat velvoitteet ja se, etta kansalliset monopolit pitaa saattaa kilpailulle alttiiksi. Suomen kauppapoliittisten ratkaisujen kannalta on huomattava, etta Venajan ja EY:n valisen kaupan vapautuminen lisaa kilpailua seka Venajan etta EY:n markkinoilla. Edella olevan perusteella nayttakin silta, etta Suomen ja EY:n kauppapoliittiset jarjestelyt Venajan kanssa lahentyvat Suomen EY-ratkaisusta riippumatta toisiaan, silla Suomi tuskin voi nahtavissa olevassa tulevaisuudessa merkittavasti laajentaa vastavuoroisia kauppapoliittisia vapauksia Venajan kanssa tai toivoa silta erityisvapauksia. Tama ja muut edella esitetyt seikat merkitsevat myos sita, etta Suomen ja Venaj an valisissa taloussuhteissa ei ole nahtavissa sellaisia tekij oita, jotka rajoittaisivat Suomen EY-ratkaisuja.

15 IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA nro:sta 4 lähtien ISSN /92 Pekka Sutela: Neuvostoliiton hajoamisen taloudelliset aspektit. 24 s. Jouko Rautava: Suomen ja Venäjän taloussuhteet Suomen EY-jäsenyyden valossa. 12 s. 2/92 Seija Lainela - Jouko Rautava Neuvostoliiton talouskehitys vuonna s. Seija Lainela Viron taloudellisen kehityksen lähtökohdat. 9 s. Merja Tekoniemi Yksityistäminen itäisen Euroopan maissa ja Baltiassa. 7 s. 3/92 Kamil Janácek Transformation of Czechoslovakia s Economy: Results, Prospects, Open Issues. 20 p. Sergey Alexashenko General Remarks on the Speed of Transformation in the Socialist Countries. 25 p. Sergey Alexashenko The Free Exchange Rate in Russia: Policy, Dynamics, and Projections for the Future. 19 p. Jouko Rautava Liikaraha, inflaatio ja vakauttaminen. 16 s. 4/92 Stanislava Janácková - Kamil Janácek Privatization in Czechoslovakia. 8 p. Sergey Alexashenko The Collapse of the Soviet Fiscal System: What Should Be Done? 45 p. Juhani Laurila Neuvostoliiton ja Venäjän velka. 23 s. Jukka Kero Neuvostoliiton ja Venäjän ulkomaankauppa. 24 s. 5/92 Pekka Sutela Clearing, Money and Investment: The Finnish Perspective on Trading with the USSR. 26 p. Petri Matikainen Suuri pamaus - Puolan talousuudistus s. 6/92 Miroslav Hrncír Foreign Trade and Exchange Rate in Czechoslovakia: Challenges of the Transition and Economic Recovery. 39 p. Terhi Kivilahti - Jukka Kero - Merja Tekoniemi Venäjän rahoitus- ja pankkijärjestelmä. 37 s. 7/92 Seija Lainela Baltian maiden rahauudistukset. 23 s. Seija Lainela - Jouko Rautava Baltian maiden poliittisen ja taloudellisen kehityksen taustat ja nykytilanne. 14 s. Sergei Alexashenko Verojen ja tulonsiirtojen jakautuminen entisessä Neuvostoliitossa. 17 s. 1/93 Pekka Sutela Taloudellinen transitio Venäjällä. 11 s. Pekka Sutela Venäjän taloudellinen voima 2000-luvulla. 9 s. Pekka Sutela Itäinen Eurooppa integraatiossa: ottopoikia, sisarpuolia vai s. 2/93 Inkeri Hirvensalo Changes in the Competitive Advantages of Finnish Exporters in the Former USSR after the Abolition of the Clearing Payment System. 35 p. Miroslav Hrncír The Exchange Rate Regime and Economic Recovery. 17 p. Gábor Oblath Real Exchange Rate Changes and Exchange Rate Policy under Economic Transformation in Hungary and Central-Eastern Europe. 31 p. Gábor Oblath Interpreting and Implementing Currency Convertibility in Central and Eastern Europe: a Hungarian Perspective. 19 p. 3/93 Jouko Rautava Venäjän järjestelmämuutos ja talouskehitys s. Seija Lainela Baltian maiden talous vuonna s. Pekka Sutela Itäinen Eurooppa vuonna s. 4/93 Jouko Rautava Monetary Overhang, Inflation and Stabilization in the Economies in Transition. 17 p. Jarmo Eronen Manufacturing Industries before and after the Collapse of Soviet Markets: a Comparison of Finnish and Czechoslovak Experience. 19 p.

16 5/93 Pekka Sutela Uusi hanke entisen rupla-alueen kaupankäynnin monenkeskeistämiseksi. 8 s. Juhani Laurila Venäjän velkakriisin kehitys ja nykytilanne. 10 s. 6/93 Jouko Rautava Yritystuesta sosiaaliturvaan: Julkisen tuen muutospaineet Venäjällä. 7 s. Jarmo Eronen Venäjän uusi hallinnollinen aluejako. 7 s. Aleksei Tkatshenko Pienyrittäjyys Venäjällä: Nykytilanne ja kehitysnäkymät. 35 s. 7/93 Tuula Rytilä Russian Monetary Policy Since January p. Inkeri Hirvensalo Developments in the Russian Banking Sector in p. 8/93 Seija Lainela - Pekka Sutela Introducing New Currencies in the Baltic Countries. 26 p. Inna Shteinbuka The Baltics ways: Intentions, Scenarios, Prospects. 27 p. Inna Shteinbuka Latvia in Transition: First Challenges and First Results. 33 p. Inna Shteinbuka Industry Policy in Transition: the Case of Latvia. 30 p. 9/93 Jouko Rautava Venäjän keskeiset taloustapahtumat heinä- syyskuussa s. Merja Tekoniemi Venäjän parlamenttivaalien poliittiset ryhmittymät. 3 s. Jarmo Eronen Venäläinen ja suomalainen periferia: Permin Komin ja Kainuun luetaloudellista vertailua. 29 s. 10/93 Seija Lainela Venäjän federatiivisen rakenteen muotoutuminen ja taloudellinen päätöksenteko; Pietarin asema. 14 s. Inkeri Hirvensalo Pankkitoimintaa Pietarissa. 14 s. Juhani Laurila Suoran sijoitustoiminnan kehittyminen Venäjällä ja Suomen lähialueella. 29 s. Juhani Laurila Suomen saamiset Venäjältä. Valuuttakurssimuutosten ja vakautusten vaikutukset. 8 s. 1/94 Pekka Sutela Insider Privatization in Russia: Speculations on Systemic Change. 22 p. Inkeri Hirvensalo Banking in St.Petersburg. 18 p. 2/94 Aleksei Tkatshenko Pienyritysten yksityistäminen Venäjällä. 23 s. Jarmo Eronen Konversio Venäjällä: tulosten tarkastelua. 10 s. 3/94 Juhani Laurila Direct Investment from Finland to Russia, Baltic and Central Eastern European Countries: Results of a Survey by the Bank of Finland. 14 p. Juhani Laurila Finland s Changing Economic Relations with Russia and the Baltic States. 11 p. Jouko Rautava EC Integration: Does It Mean East-West Disintegration. 8 p. Eugene Gavrilenkov Macroeconomic Crisis and Price Distortions in Russia. 20 p. Eugene Gavrilenkov Russia: Out of the Post-Soviet Macroeconomic Deadlock through a Labyrinth of Reforms. 22 p. 4/94 Jouko Rautava Venäjän järjestelmämuutos ja talouskehitys s. Seija Lainela Baltian maat vuonna s. Jouko Rautava Suomen idänkauppa s. 5/94 Pekka Sutela Production, Employment and Inflation in the Baltic Countries. 22 p. Seija Lainela Private Sector Development and Liberalization in the Baltics. 14 p. Seija Lainela Small Countries Establishing Their Own Independent Monetary Systems: the Case of the Baltics. 17 p. 6/94 Merja Tekoniemi Työttömyys ja sosiaaliturva Venäjällä. 31 s. 7/94 Pekka Sutela Fiscal Federalism in Russia. 23 p. Jouko Rautava Interdependence of Politics and Economic Development: Financial Stabilization in Russia. 12 p. Eugene Gavrilenkov Monetarism and Monetary Policy in Russia. 8 p.

17 8/94 Pekka Sutela The Instability of Political Regimes, Prices and Enterprise Financing and Their Impact on the External Activities of the Russian Enterprises. 31 p. Juhani Laurila The Republic of Karelia: Its Economy and Financial Administration. 37 p. Inkeri Hirvensalo Banking Reform in Estonia. 21 p. 9/94 Jouko Rautava Euroopan unionin ja Venäjän välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus - näkökohtia Suomen kannalta. 7 s. 10/94 Seija Lainela - Pekka Sutela The Comparative Efficiency of Baltic Monetary Reforms. 22 p. Tuula Rytilä Monetary Policy in Russia. 22 p. 11/94 Merja Tekoniemi Miksi Venäjän virallinen työttömyysaste on säilynyt alhaisena? 19 s. 1/95 Jouko Rautava Venäjän järjestelmämuutos ja talouskehitys s. Seija Lainela Baltian maat vuonna s. Vesa Korhonen Itäisen Euroopan talouskehitys s. 2/95 Urmas Sepp Inflation in Estonia: the Effect of Transition. 27 p. Urmas Sepp Financial Intermediation in Estonia. 32 p. 3/95 Vesa Korhonen EU:n ja Venäjän kumppanuus- ja yhteistyösopimus. 31 s. Jouko Rautava Talousintegraatio ja Suomen turvallisuus - Suomi Euroopan unionin idän taloussuhteissa. 21 s. Jouko Rautava Suomen idänkauppa s. 4/95 Nina Oding Evolution of the Budgeting Process in St. Petersburg. 29 p. Urmas Sepp A Note on Inflation under the Estonian Currency Board. 12 p. Pekka Sutela But... Does Mr. Coase Go to Russia? 14 p. 5/95 Urmas Sepp Estonia s Transition to a Market Economy p. 6/95 Niina Pautola The New Trade Theory and the Pattern of East-West Trade in the New Europe. 21 p. Nina Oding Investment needs of the St.Petersburg Economy and the Possibilities to meeting them. 20 p. Panu Kalmi Evolution of Ownership Change and Corporate Control in Poland. 21 p. 7/95 Vesa Korhonen Venäjän IMF-vakauttamisohjelma 1995 ja Venäjän talouden tilanne. 37 s. Inkeri Hirvensalo Maksurästit Venäjän transitiotaloudessa. 30 s. Seija Lainela Baltian maiden omat valuutat ja talouden vakautus - pienten maiden suuri menestys. 14 s. 8/95 Pekka Sutela Economies Under Socialism: the Russian Case. 17 p. Vladimir Mau Searching for Economic Reforms: Soviet Economists on the Road to Perestroika. 19 p. 9/95 Niina Pautola East-West Integration. 33 p. Panu Kalmi Insider-Led Privatization in Poland, Russia and Lithuania: a Comparison. 16 p. Iikka Korhonen Equity Markets in Russia. 14 p. Jury V. Mishalchenko - Niina Pautola The Taxation of Banks in Russia. 5 p. 1/96 Juhani Laurila Payment Arrangements among Economies in Transition: the Case of the CIS. 23 p. Sergei Sutyrin Problems and Prospects of Economic Reintegration within the CIS. 17 p. Viktor V. Zakharov - Sergei F. Sutyrin Manager Training - Another Emerging Market in Russian Educational Services. 9 p.

18 2/96 Jouko Rautava Venäjän järjestelmämuutos ja talouskehitys vuonna s. Juhani Laurila Katsaus lähialueisiin. 28 s. Iikka Korhonen Baltian vuosikatsaus. 10 s. Pekka Sutela Ukrainan ja Valkovenäjän taloudet vuonna s. Vesa Korhonen Itäisen Euroopan siirtymätalouksien kehitys s. 3/96 Niina Pautola Intra-Baltic Trade and Baltic Integration. 12 p. Vesa Korhonen The Baltic Countries - Changing Foreign Trade Patterns and the Nordic Connection. 16 p. Iikka Korhonen Banking Sectors in Baltic Countries. 22 p. 4/96 Niina Pautola Trends in EU-Russia Trade, Aid and Cooperation. 16 p. Niina Pautola The Baltic States and the European Union - on the Road to Membership. 20 p. Elena G. Efimova - Sergei F. Sutyrin The Transport Network Structure of the St.Petersburg Region and its Impact on Russian-Finnish Economic Cooperation. 11 p. Iikka Korhonen An Error Correction Model for Russian Inflation. 10 p. 5/96 Juhani Laurila - Inkeri Hirvensalo Direct Investment from Finland to Eastern Europe; Results of the 1995 Bank of Finland Survey. 21 p. Tatiana Popova - Merja Tekoniemi Social Consequences of Economic Reform in Russia. 26 p. Iikka Korhonen Dollarization in Lithuania. 7 p. 6/96 Juhani Laurila - Inkeri Hirvensalo Suorat sijoitukset Suomesta Itä-Eurooppaan; Suomen Pankin vuonna 1995 tekemän kyselyn tulokset. 20 s. Jouko Rautava Suomi, Euroopan Unioni ja Venäjä. 6 s. Niina Pautola Baltian maiden talouskatsaus s. 1/97 Panu Kalmi Ownership Change in Employee-Owned Enterprises in Poland and Russia. 51 p. 2/97 Niina Pautola Fiscal Transition in the Baltics. 23 p. Peter Backé Interlinkages Between European Monetary Union and a Future EU Enlargement to Central and Eastern Europe. 19 p. 3/97 Iikka Korhonen A Few Observations on the Monetary and Exchange Rate Policies of Transition Economies. 8 p. Iikka Korhonen A Brief Assessment of Russia s Treasury Bill Market. 8 p. Rasa Dale Currency Boards. 14 p. 4/97 Sergei F. Sutyrin Russia s International Economic Strategy: A General Assessment. 17 p. Tatiana Popova The Cultural Consequences of Russian Reform. 17 p. Ludmilla V. Popova - Sergei F. Sutyrin Trends and Perspectives in Sino-Russian Trade. 11 p. 5/97 Jouko Rautava Venäjän järjestelmämuutos ja talouskehitys vuonna s. Iikka Korhonen - Niina Pautola Baltian talouskatsaus s. Merja Tekoniemi Katsaus lähialueisiin s. Merja Tekoniemi Ukrainan talouskatsaus s. Kari Pekonen Valko-Venäjän talous vuonna s. Katri Lehtonen Keski- ja Itä-Euroopan talouskehitys vuonna s. 6/97 Niina Pautola Towards European Union Eastern Enlargement - Progress and Problems in Pre-Accession. 17 p. Katri Lehtonen Theory of Economic Reform and the Case of Poland. 26 p. Boris Brodsky Dollarization and Monetary Policy in Russia. 14 p. 7/97 Toivo Kuus Estonia and EMU Prospect. 24 p. Olga Luštšik The Anatomy of the Tallinn Stock Exchange. 23 p. Riia Arukaevu Estonian Money Market. 20 p.

19 1/98 Iikka Korhonen The Sustainability of Russian Fiscal Policy. 8 p. Tatiana Popova - Merja Tekoniemi Challenges to Reforming Russia s Tax System. 18 p. Niina Pautola Optimal Currency Areas, EMU and the Outlook for Eastern Europe. 25 p. 2/98 Peter Westin Comparative Advantage and Characteristics of Russia s Trade with the European Union. 26 p. Urszula Kosterna On the Road to the European Union - Some Remarks on Budgetary Performance in Transition Economies. 31 p. 3/98 Jouko Rautava Venäjän järjestelmämuutos ja talouskehitys vuonna s. Merja Tekoniemi Keskuksen ja alueiden välisten suhteiden kehitys Venäjällä s. Niina Pautola Baltian talouskatsaus s. Merja Tekoniemi Katsaus Suomen kauppaan IVY-maiden ja Baltian maiden kanssa s. Tom Nordman Kiinan talouden tila ja ongelmat. 11 s. Merja Tekoniemi Ukrainan talouskatsaus s. Iikka Korhonen Keski- ja Itä-Euroopan talouskehitys s. 4/98 Kustaa Äimä Central Bank Independence in the Baltic Policy. 30 p. Iikka Korhonen Hanna Pesonen The Short and Variable Lags of Russian Monetary Policy. 11p. Hanna Pesonen Assessing Causal Linkages between the Emerging Stock Markets of Asia and Russia. 10 p. 5/98 Laura Solanko Issues in Intergovernmental Fiscal Relations Possible Lessons for Economies in Transition. 19 p. Iikka Korhonen Preliminary Tests on Price Formation and Weak-form Efficiency in Baltic Stock Exchanges. 7 p. Iikka Korhonen A Vector Error Correction Model for Prices, Money, Output, and Interest Rate in Russia. 12 p. Tom Nordman Will China catch the Asian Flu? 14 p. 6/98 Saga Holmberg Recent Reforms in Information Disclosure and Shareholders Rights in Russia. 17 p. Vladimir R. Evstigneev Estimating the Opening-Up Shock: an Optimal Portfolio Approach to Would-Be Integration of the C.I.S. Financial Markets. 39 p. Laura Solanko Merja Tekoniemi Novgorod and Pskov Examples of How Economic Policy Can Influence Economic Development. 14 p. Ülle Lõhmus - Dimitri G. Demekas An Index of Coincident Economic Indicators for Estonia. 12p. 7/98 Tatyana Popova Financial-Industrial Groups (FIGs) and Their Roles in the Russian Economy. 24p. Mikhail Dmitriyev Mikhail Matovnikov Leonid Mikhailov Lyudmila Sycheva Russian Stabilization Policy and the Banking Sector, as Reflected in the Portfolios of Moscow Banks in p. 1/99 Jouko Rautava Venäjän järjestelmämuutos ja talouskehitys vuonna s. Iikka Korhonen Seija Lainela Baltian maat vuonna s. Tom Nordman Kiinan talouden tila ja näkymät. 13 s. Pekka Sutela Ukrainan talouskatsaus s. Iikka Korhonen Keski- ja Itä-Euroopan talouskehitys vuonna s.