KOOSTE KUUKAUDEN POIMINNOISTA Vuosi 2018

Transkriptio

1 1 KOOSTE KUUKAUDEN POIMINNOISTA Vusi 2018 JOULUKUU Laatusijituksesta ja kklukkavakiinnista Uusissa TIKU-palauteraprteissa näytetään useista laadun mittareista laatusijitus. Kerrmme tässä, miten laatusijitus n mudstettu, ja miksi siinä käytetään hankalalta kuulstavaa kklukkavakiintia. Tivmme, että käyttäjän ei tarvitse tätä miettiä, vaan vakiinti vain tekee erikkisten yksiköiden vertailemisen reilummaksi. RAI-vertailutiedn laatungelmien mittariarv kert yksikön sellaisten asiakkaiden prsenttisuuden, jilla n havaittu laatungelma viimeisimmässä arviinnissa. Siten, kska mittariarv n suhteutettu yksikön kaikkiin asiakkaisiin, pienet yksiköt saavat äärilukemia - jk hyvin pieniä tai suuria - isja yksiköitä useammin. Kuvissa 1 n ktihidn EasyRAIder-vertailutietkannasta haettu kaikki 606 aineistssa 2018_1 levaa timintayksikköä. Yksiköt sijittuvat vaaka-akselille sen mukaan, miten suuri suus timintayksikön asukkaista ulkilee niukasti, ja pystyakselille sen mukaan, miten mnta asiakasta n arviitu. Vihreän pystyviivan vasemmalle pulelle sijittuvat yksiköt, jiden niukasti ulkilevien suus kuului pienimpään 20 %:iin yksiköistä. Punaisen pystyviivan ikealle pulelle sijittuvat yksiköt, jiden niukasti ulkilevien suus kuului suurimpaan 20 %:iin yksiköistä. Kun yksiköiden sijittumista tarkastellaan kklukittain, lähes kaikki ist yksiköt vat vihreän ja punaisen viivan välissä, ja suurin sa viivjen ulkpulella levista n pieniä yksiköitä Uusissa TIKU-palauteraprteissa näytetään useista laadun mittareista laatusijitus. Se n laskettu vastaavalla tavin mitä edellä kuvattiin, mutta niin, että yksikön sijitus lasketaan erikseen kklukittain. Tämä kklukittain vakiidun laatusijituksen periaate näkyy kuvissa 2. Pystyviiviksi n asetettu 20. ja 80. persentiili kussakin kklukassa. Tisin sanen vihreän viivan vasemmalla pulella n 20% kklukan yksiköistä ja punaisen viivan ikealla pulella myös 20% kklukan yksiköistä. Nämä viivat vastaavat laatusijituskuviiden sisintä ja tiseksi ulinta kehää. Nyt pienistä, keskisuurista ja isista yksiköistä yhtä suuri suus jää viivjen vasemmalle ja ikealle pulelle.

2 2 Kuvissa 3 n sallisuus-laatukukkanen, jssa näkyy kuvin 2 renkaalla merkityn yksikön laatusijitus niukan ulkilun salta (20). Yksikön asiakkaiden lukumäärä li 28, ja niukasti ulkilleita asiakkaita li 39 %. Kuvi 1. Timintayksiköiden niukasti ulkilevien asiakkaiden suus RAI-HCvertailutiedn aineistssa 2018_1, timintayksikön kn mukaan. Pystyviivina vat kaikkien timintayksiköiden 20. ja 80. persentiili, ja vaakaviivina kklukkarajat 20 arviitua asiakasta ja 60 arviitua asiakasta. `Asiakkaat, lkm` Kuvi 2. Timintayksiköiden niukasti ulkilleiden asiakkaiden kklukkavakiitu suus RAI-HC-vertailutiedn aineistssa 2018_1 timintayksikön kn mukaan. Pysty- viivina vat kunkin kklukan timintayksiköiden 20. ja 80. persentiili, ja vaakaviivina kklukkarajat 20 arviitua asiakasta ja 60 arviitua asiakasta. `Asiakkaat, lkm` Kuvi 3. Yhden yksikön sallisuus-laatukukkanen.

3 3 MARRASKUU Asiakkaiden tavitteet -aineiststa nusseet humit Asiakkaan mat tavitteet hidlle vat lleet mukana RAIssa vuden 2018 alusta lähtien. Tämä mahdllistaa asiakkaan äänen kuulumisen ja vahvistaa asiakkaan sallisuutta maan hitnsa. Olemme alkaneet käydä kertynyttä aineista läpi ja alustavia suuntaviivja n nähtävissä. Suuri sa kirjatuista tavitteista n knkreettisia arkeen liittyviä asiita ja selkeitä kuten asiakas tiv saavansa asua ktna mahdllisimman pitkään tai asiakas haluaa päästä enemmän uls jk rllaattrin tai pyörätulin kanssa. Osassa vastauksista näyttäisi sekittuneen hithenkilön tavitteet ja asiakkaan mat tavitteet, mikä ei le tarkitus. Esimerkkeinä COPD:n hidssa spirmetriassa käynti kerran vudessa. Autetaan asiakasta aikjen varaamisessa, myös gyneklgin tarkastuksen varaaminen n ajankhtainen ja Ssiaalinen tuki: Kannustetaan sallistumaan yhteisiin tukiihin, muiden kanssa seurustelu. Kysymyksessä n tarkitus kartittaa nimenmaan asiakkaan mia itse mainitsemia tavitteita. Tästä näkökulmasta selkeäkin hidllinen tavite, jta asiakas ei itse mainitse, ei määritelmän mukaan le asiakkaan ma tavite hidlle. Syksyn tiednsiirrssa aineista saadaan lisää ja ensimmäiset seurantatiedt tavitteiden tteutumisesta tulevat analysitaviksi. LOKAKUU RAI-vertailutiedn julkaisemisen periaatteet RAI-jhtryhmä hyväksyi RAI-vertailutiedn julkaisemisen periaatteet. RAI-vertailutiet n RAI alilisenssispimusten mukaisesti yleensä julkista tieta. Kaikkea tieta ei kuitenkaan le mahdllista tai viisasta julkaista. Muun muassa yksilön ja yhteisön salassa pidettävä tiet n sujattava hulellisesti, ja tekijänikeuksia (mm. interrai) n kunniitettava. Julkaistu RAI-vertailutiet n vapaasti käytettävissä, yleensä avimella lisenssillä CC Nimeä 4.0, eli niin että lähde aina mainitaan. Julkaistavan tiedn n ltava ymmärrettävää. Meidän THL:ssa n kirjitettava RAIvertailutiedn kuvaukset niin, että tiedn käyttäjä saa ikean kuvan siitä mitä tiet merkitsee ja miten se n mudstettu. Julkaistavan RAI-vertailutiedn n myös ltava löydettävissä, ilman liian mnimutkaisia klikkiplkuja. Svittujen periaatteiden mukaisesti vimme julkaista san RAI-vertailutiedsta myös kneellisesti käsiteltävänä avimena datana.

4 4 ELOKUU SYYSKUU Vähintään yhdeksää lääkettä käyttävät. Järjestäjätietkannan päivitys. Järjestäjä-tietkanta n päivitetty Päivityksessä aineist n täydennetty mielenterveysvälineiden talven tiednsiirrn arviinneilla sekä HC, LTC ja Oulu Screener kevään tiednsiirrn arviinneilla Mnilääkitys: vähintään yhdeksän lääkettä (e), % mittarin laskentatapa n päivitetty HC ja LTC välineiden salta. Mittari lasketaan ensisijaisesti lääkeluetteln kirjattujen lääkkeiden lukumäärästä. Mikäli lääkeluetteln ei le kirjattu yhtään lääkettä, käytetään lmakkeen Lääkkeiden lukumäärä -kenttä (HC:n Q1, LTC:n O1). Valtakunnallisella taslla laskentatavan muutksella n vaikutusta lähinnä ympärivurkautisen hivan salta: vähintään yhdeksän lääkettä käyttävien suus nusee 2-3 prsenttiyksikköä kunkin vuden salta. Ktna asuvan palveluissa vähintään yhdeksän lääkettä käyttävien suus pysyttelee prsentissa ja se n lähes 10 prsenttiyksikköä enemmän kuin ympärivurkautisessa hivassa. Mnilääkittyjen suus n hienisessa laskussa vusien aikana kussakin palveluympäristössä. Kuviissa 1 ja 2 n esitetty vähintään yhdeksän lääkettä käyttävien suudet maakunnittain vuden 2018 salta. Mukana n klmetista maakuntaa, jssa RAI:n käyttö n vakiintunutta. Tulksissa n havaittavissa merkittäviä erja. Kuvi 1. Vähintään yhdeksän lääkettä käyttävien suudet maakunnittain ktna asuvan palveluissa vunna Kuvi 2. Vähintään yhdeksän lääkettä käyttävien suudet maakunnittain ympärivurkautisessa hivassa vunna 2018.

5 5 KESÄKUU HEINÄKUU RAI-palauteraprttiuudistus - Sijituskymmenyksillä reilua laatuvertailua THL:n tuttamat RAI-vertailukehittämisen palauteraprtit uudistuvat, tistaiseksi rinnan perinteisten Excel-raprttien kanssa. Uudet selainphjaiset THL:n TIKU-käyttöliittymällä tteutetut palauteraprtit tuvat mukanaan merkittäviä parannuksia ja helppkäyttöisyyttä. Esimerkiksi rganisaatin kaikki RAI-palautteen saavat yksiköt vat vertailtavissa keskenään, milla nimillään. Uusien palauteraprttien myötä esitellään uusi tapa vertailla yksiköiden laatua tisiin yksiköihin. Hyväksi kettujen laatukuviiden ( laatukukkasten ) phjalta n mudstettu vastaavannäköiset kuvit. Indikaattrit n jateltu laatualueittain eri kuviihin: kuntutus, sallisuus, ravitsemus ja riskit. Yksikön klla n suuri vaikutus yksikön tulsten vaihteluun mitä suurempi yksikkö, sitä useammin tulkset vat lähellä keskiarva. Laatuvertailun reiluuden mahdllistamiseksi yksiköt n ennen sijituskymmenyslaskentaa jateltu aineistittain yksikön palvelutyypin ja kn mukaan klmeen ryhmään. Jattelun jälkeen yksiköt n asetettu kunkin laatuindikaattrin tulksen mukaiseen järjestykseen. Laatukuvissa yksikön laatusijitus raprtidaan kymmenyksittäin. Pienempi kymmenluku tarkittaa parempaa sijitusta kyseisen laatuindikaattrin salta. Esimerkiksi yksikön tuls 20 tietyssä laatutulksessa tarkittaa sitä, että yksikkö sijittuu sen indikaattrin salta parhaaseen 20 prsenttiin yksiköistä massa vertailuryhmässään. Luku 90 tarkittaa, että yksikkö sijittuu 20 prsenttiin yksiköistä, jilla kyseisen indikaattrin khdalla n muihin verrattuna eniten parannettavaa. Ensimmäiset uudet RAI-palauteraprtit julkaistaan RAI-HC ja -LTC-välineille ns. betaversiina Linkit palautteisiin löytyvät jatkssa RAI-verkksivuilta ja rganisaatikhtaiset salasanat RAI-ekstranetistä. Raprttien julkaisusta tiedtetaan RAI-yhdyshenkilöitä vielä erillisellä sähköpstilla. RAI-vertailukehittämisen tiettutteet

6 6 HUHTIKUU Jhtamisen RAI-seminaarin esityksistä yhteenveta Seminaarissa esitetyt puheenvurt käsittelivät teemaa yhdenvertaisuus ja sallisuus palvelujen järjestämisessä eri näkökulmista: Tutkijathtri Sanna Tuurnas Tampereen ylipiststa tarkasteli tutkimuksen näkökulmasta julkisen palvelun muutstarvetta ja miten siihen vidaan vastata. Tutantlähtöisyydestä siirrytään palvelulgiikkaan, missä asiakas n keskiössä. Kansalaiset vat kumppaneita, jtka sallistuvat aktiivisesti palvelujen kehittämiseen ja tuttamiseen ammattilaisten kanssa. Kuitenkin ns. perinteinen sallistuminen (asiakasraadit ja knsultinti) jatkuu rinnalla. Uusimpana n yhteiskehittäminen ja palvelumutilu. Asiakaskeskeisissä palveluissa n humiitava mniammatillisuus, mutta luttamuksen ja ymmärryksen kehittäminen vie aikaa. Organisaatirakenteet vivat estää tai edistää asiakaskeskeisyyttä. Ovatk asiakasprsessit asiakkaista lähteviä? Kumppanuuslgiikassa asiakkaan ja kansalaisen rlin tulkinta ja ajattelu haastaa julkisten rganisaatiiden timintatapja. Hankepäällikkö Milla Ilnen tarkasteli palvelujen laadusta asiakkaiden näkökulmasta. Aspassa n kehitetty asiakaslähtöistä laadun arviintia usean vuden ajan. Vertaisarviinti n asukaslähtöinen menetelmä, jnka avulla arviidaan ja kehitetään asumispalvelujen laatua. Asumispalvelujen käyttäjät haastattelevat tisia asumispalvelujen käyttäjiä. Vastauksista kstetaan palauteraprtti, jka viedään asumispalvelujen asukkaille, työntekijöille, asukkaiden ssiaaliviranmaisille ja lähi-ihmisille yhtäaikaisesti. Palautteesta nstetaan esiin kiitettäviä, kehitettäviä ja hulestuttavia asiita sekä tehdään muutsehdtuksia. Palaute läpivalaisee arjen käytäntöjä. Vantaan vanhus- ja vammaispalvelujen jhtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen tarkasteli käytännön näkökulmasta asiakaslähtöisten palvelujen kehittämistä ja järjestämistä. Vantaalla lähdettiin palvelumutilun avulla kehittämään ja yhdenmukaistamaan asiakashjausta. Palvelujen järjestäminen alkaa palvelutarpeen selvittämisestä RAI-välineitä hyödyntäen. Palvelutarpeen arviintia tteutetaan asiakkaan luna ja mukana vi lla myös läheisverksta. Mitä asiakas tarvitsee, niin järjestäjänä n asiakashjausyksikkö ja se myös tekee päätökset palvelujen vähentämisestä tai lisäämisestä. Is muuts palveluhjaajien työssä n llut se, että palveluvaliksta katstaan ensin ns. nrmaalit palvelut ja avimet palvelut ennen vanhusten erityispalveluja. Palvelujen laatua arviidaan eri lähteistä saatavan tiedn avulla esimerkiksi asiakaspalautteet, asiakastyytyväisyyskyselyt, RAI-arviintijärjestelmä, valvntakäynnit. Terveyden ja hyvinvinnin laitkselta erikistutkija Teija Hammar, ylilääkäri Matti Mäkelä ja erikissuunnittelija Janne Asikainen tarkastelivat asiakaslähtöisiä ja yhdenvertaisia palveluita RAI-tiedn näkökulmasta. Asiakaslähtöisyyttä n ymmärrys asiakkaan tarpeista (RAI-arviinti), vimavarista (palvelu- ja

7 7 hitsuunnitelma) ja itsemääräämisikeudesta sekä kumppanuudesta (luttamus, vurvaikutus). EasyRAIder-tietkannista tarkasteltiin uusia asiakkaita aineistista 2014_2, 2017_2. Mnissa rganisaatiissa uusien asiakkaiden kgniti ja sallisuus paranivat. Asiakkaiden tarpeiden mukaisesti haetaan ratkaisuja. Onnistuneet ratkaisut kertvat keinista, millä asiakas vi jatkaa elämistä haluamassaan ympäristössä. Palvelu itsessään ei le ratkaisu, eikä kriteeri sita asiakkaan tarvetta. Palvelunjärjestäjätietkannassa tarkasteluyksikköinä vat maakunnat ja kunnat/kuntayhtymät. Palvelunjärjestäjä vi tarkastella palveluiden tteutumista, palvelurakenteiden muutksia ja tehdä alueellista vertailua. MAALISKUU RAI-tiedn hyödyntäminen asiakashjauksessa Meneillään levassa RAI-tiedn hyödyntäminen asiakashjauksessa yhteistyöhankkeen ensimmäisessä vaiheessa kehitetään asiakashjauksen vertailutietkanta strategiseen ja taktiseen jhtamiseen Asiakashjauksen tietkannassa n mahdllista tarkastella palveluiden tteutumista palvelutarvesegmentinnin avulla. Esimerkiksi MAPLetarvesegmentinnissa neljän kuukauden seurantajaksn aikana sairaala- tai päivystyskäyntejä näyttäisi lleen eniten lievän avun tarpeen ryhmässä (kats kuvi alla). Hankkeen päätteuttajana timii Terveyden ja hyvinvinnin laitkselta Iäkkäät, vammaiset ja timintakyky -yksikkö. Kumppaneina vat Kainuun ssiaali- ja terveydenhulln kuntayhtymä, Oulun kaupungin hyvinvintipalvelut, Tampereen ja Oriveden yhteistiminta-alue sekä Etelä-Karjalan ssiaali- ja terveydenhulln kuntayhtymä. Kuvi 1. Sairaala/päivystys 4kk kuluessa, % MAPLe tarvesegmentinti.

8 8 HELMIKUU Paraneek kuntutumismahdllisuuksien humaaminen? Kun RAI-vertailutieta käytetään kehitystyön tukena, n hulehdittava että vertailu n reilu. Palvelun järjestäjän näkökulmasta n eri palveluntuttajien asiakkaat saatava samaan näkymään yhdenvertaisina, ja hulehdittava että asiakkaiden palvelutarve n vertailukelpista. RAI-järjestäjätietkannan uusista tiivisteistä vi hakea aikasarjja esimerkiksi sille, miten kuntutumisusk n kehittynyt malla ja vertailualueella kk asiakaskunnan siinä segmentissä, jssa arkisuriutuminen n heikentynyt. Ensimmäisessä kuvissa näkyy kuntutumisuskn esiintyvyys (Asiakas tai hitajat uskvat asiakkaan vivan parantaa timintakykyään itsenäisemmäksi, %) klmella alueella kaikissa palvelutyypeissä arkisuriutumiseltaan heikentyneillä (ADLH 1-2) RAIarviiduilla asiakkailla. Tinen kuvi n rajattu näistä ktna (tai tavallisessa palveluasunnssa) asuviin, ja klmannessa näkyvät ympärivurkautisen hivan vastaavat asiakkaat. Näyttää siltä, että Oulussa ptimismi n krkealla mutta lievästi hiipuvaa. Päijät- Hämeessä ja Vantaalla kuntutumismahdllisuuksia nähdään vusi vudelta useammin, mutta Vantaalla ikeastaan vain ympärivurkautisen hivan asiakkailla. Kuvi 1. Arkisuriutumiseltaan heikentyneiden asiakkaiden kuntutumisuskn esiintyvyys klmella alueella vudesta 2013 vuteen 2017.

9 9 Kuvi 2. Arkisuriutumiseltaan heikentyneiden ktnaan asuvien asiakkaiden kuntutumisuskn esiintyvyys klmella alueella vudesta 2013 vuteen Kuvi 3. Arkisuriutumiseltaan heikentyneiden ympärivurkautisen hivan asiakkaiden kuntutumisuskn esiintyvyys klmella alueella vudesta 2013 vuteen 2017.

10 10 TAMMIKUU Infektiiden trjuntaan liittyviä mittareita RAI-vertailutiedissa n useita mittareita, jtka kertvat tartuntatautien ja niihin liittyvien riskien trjunnasta. Syksyllä 2017 lisättiin LTC- ja HC-välineiden EasyRAIdervertailutietkantihin mikrbilääkityksen ja virtsatieinfektiiden estlääkitykseen käytettävän metenamiinilääkityksen mittarit. Virtsatieinfektiiden määrä n j ennestään kuulunut RAIvertailutietn, samin kuin LTC-välineen käyttäjillä virtsakatetrien käyttö ja HC-välineen käyttäjillä influenssarktusten peittävyys. Lyhytkestinen mikrbilääkitys n tietenkin tarpeen mnien akuuttien bakteeri-infektiiden hidssa, mutta kaikki mikrbilääkitys lisää myös resistenttien bakteerikantjen määrää. Virtsatieinfektiiden estlääkitysten, varsinkin metenamiinin, vaikuttavuus n kyseenalainen. Virtsakatetrien pitkäaikainen käyttö n virtsatieinfektiiden tunnettu riskitekijä. Yhdessä nämä mittarit kuvaavat timintayksikön virtsatieinfektiiden hallintaan liittyvää timintatapaa. Metenamiinin käyttö n vähentynyt ympärivurkautisen hivan yksiköissä vudesta 2013 vuteen 2017 humattavasti, viidestä prsentista klmeen. Virtsatieinfektin esiintyvyys n myös vähentynyt samassa ajassa kuudesta prsentista viiteen. Mikrbilääkityksen ja katetrien käyttö n pysynyt ympärivurkautisessa hidssa ennallaan. Raja-arv, jta suuremman arvn sai nin viidennes timintayksiköistä, li näistä virtsatieinfektiiden trjuntaan liittyvissä mittareissa seuraavanlainen: Mittari Ylin 20 % timintayksiköistä 2017 syksyllä Keskiarv 2013 syksyllä Keskiarv 2017 syksyllä Lääkitys: mikrbilääke, % Lääkitys: metenamiini, % Pidätyskyky: käyttäjiä (e), % katetrin Virtsatieinfekti (e), % 9 6 5