KOOSTE KUUKAUDEN POIMINNOISTA Vuosi 2017

Transkriptio

1 1 KOOSTE KUUKAUDEN POIMINNOISTA Vusi 2017 JOULUKUU Uuden asiakkuuden näkökulma vanhihin vertailutietihin Syksyn 2017 EasyRAIder-vertailutietkantihin n mudstettu uusi näkökulma. Kaikkia palautetietja n mahdllista rajata rganisaatin kk asiakaskunnan lisäksi uusiin asiakkaisiin, siis sellaisiin, jista n tehty ensimmäinen RAI-arviinti hitjaksn ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. LTC-välineellä arviituja uusia ympärivurkautisen hidn asiakkaita li 2017 syysaineistssa 13 prsenttia, ja heidän keski-ikänsä li 83,4 vutta, kknaisen vuden enemmän kuin vuden 2014 syysaineistssa. HC-välineellä arviituja uusia ktihidn asiakkaita li 2017 syysaineistssa 12 prsenttia, ja heidän keski-ikänsä li 80,5 vutta; säännöllisen ktihidn alittamisikä li nussut vähemmän kuin ympärivurkautisessa hidssa. RUG-18 kustannuspainilla tarkasteltuna ktihidn uudet asiakkaat vat kehittyneet aiempaa vaativammiksi, mutta ympärivurkautisen hidn uudet asiakkaat vat kustannuspainltaan keventyneet. Asiakashjaus ja asiakkaan ngelmien ratkaiseminen muilla tavin kuin pitkäaikaisella ktihidlla vaikuttavat vimakkaasti juuri uusien asiakkaiden palvelutarvejakaumaan.

2 2 MARRASKUU Hidn tai palvelun tavitteiden saavuttaminen Asiakkaan tarpeista lähtevän hidn suunnittelussa ja tteutuksessa humiidaan asiakkaan mat tavitteet hidlle tai palvelulle. Hidn tavitteiksi n arviinnissa tulkittavissa ammattihenkilön (hitaja, ssiaalityöntekijä tai lääkäri) näkemys asiakkaan tavitteista. Kukin ammattilainen humii asiakkaan ja tämän näkemyksen hidn tai palvelun tavitteista man saamisensa perusteella. Tässä piminnassa tavitteena li tarkastella ktihidn asiakkaan hidn tavitteiden tteutumista. Tarkastelussa käytettiin RAI-vertailukehittämisen ktihidn (RAI-HC) aineistn vuden 2016 tietja. Kaikista RAI-arviinteja tekevistä kunnista rajattiin pis ne kunnat, jissa arviitujen asiakkaiden lukumäärä jäi alle klmenkymmenen. Yhteensä kuntia li 93. Kuvissa 1 n esitetty hidn tavitteiden tteutuminen. Kunnat n jaettu prsenttilukkiin sen mukaan, kuinka suurella salla asiakkaista jkin hidn tavite li tteutunut. Prsenttilukat mudstettiin pyöristämällä asiakkaiden suudet seuraavaan tasalukuun; esimerkiksi 41 pyöristyy 50:een. Kaikista ktihidn asiakkaista keskimäärin 72 prsentilla tteutui jkin hidn tavite. Valtasa kunnista sijittui lukkiin, jssa jkin tavite li tteutunut 60 prsentilla tai tätä suuremmalla salla asiakkaista. Ainastaan kahdeksassa kunnassa jkin hidn tavite tteutui vähemmällä kuin 40 %:lla asiakkaista. Kunnista parhaiten sijittui Liminka, jssa 95 prsentilla ktihidn asiakkaista tteutui jkin hidn tavite. Suurista kaupungeista parhaimman viidenneksen jukssa livat Esp (89 %), Jyväskylä (86 %) ja Oulu (84 %). Ktihidn ja ympärivurkautisen hidn RAI-arviintivälineiden päivityksessä lisätään kysymykset Asiakkaan ilmaisemat palvelun tai hidn tavitteet ja Asiakkaan edellisessä RAI-arviinnissa asettamien mien tavitteiden tteutuminen. Asiakkaan RAI-arviinnissa kirjataan hänen itsensä ilmaisemat hidn tai palvelun tavitteet sekä niiden tteutuminen. Tämä mahdllistaa sen, että asiakkaan rli vahvistuu sallistuvammaksi ja palveluntuttajat ja ammattihenkilöstö vivat täsmennetymmin seurata asiakkaan itsensä ilmaisemien hidn tavitteiden tteutumista. Kuvi 1. Hidn tavitteiden saavuttaminen (RAI-HC), 2016.

3 3 LOKAKUU Kaatumisvaaran tarkistuslista Keskeisimpiä kaatumisille altistavia vat alentunut kgniti, heikentynyt timintakyky ja liikkumiskyky, mnilääkitys sekä uni- tai psyykenlääkkeiden käyttö, heikentynyt pidätyskyky ja vähäinen fyysinen aktiivisuus. Useimmilla RAI-arviiduilla ktihidn asiakkailla (95 %) n erittäin krkea kaatumisvaara eli klme tai useampia vaaratekijöitä. RAI-arviinnista saadaan hyvin tieta kaatumisten vaaratekijöiden tunnistamiseksi. Sekä RAI-HC että RAI-LTC arviinneista saadaan herätteet kaatumisista (CAP 15 ja RAP 11), jiden tarkituksena n herättää havaitsemaan henkilön kaatumisalttius. Lisäksi käsikirjihin n kttu tieta siitä, miten ja millaisiin timiin kaatumisalttiuden vähentämiseksi vidaan ryhtyä. Pelkästään herätteitä tarkastelemalla useita keskeisiä kaatumisten vaaratekijöitä jää kuitenkin havaitsematta. Lahdessa vunna 2014 käynnistyneen kaatumisten ehkäisyhankkeen yhteydessä lutiin RAI-arviintiin perustuva kaatumisten vaaratekijöiden tarkistuslista. Se n tteutettu RAIsft-järjestelmän mukautetuksi raprtiksi. Kska mukautettu raprtti vaaratekijöistä päivittyy, kun asiakkaalle tehdään seuraava RAI-arviinti, pystytään sen avulla myös seuraamaan suunniteltujen ehkäisytimien vaikutuksia. Erillistä kaatumisvaaran arviintia ei tarvitse tehdä, vaan se saadaan RAI-arviinnin sivututteena. Tarkistuslista tulee kaikkien RAIsft-käyttäjien saataville lppuvudesta Kaatuilijiden suus n vakiintunut RAI-HC välinettä käyttävillä nin 25 prsenttiin RAI- LTC käyttävillä nin 10 prsenttiin kk Sumen RAI-aineistssa. Yksiköittäin muutsta kuitenkin tapahtuu. Vertasimme timintayksiköiden kaatuilijiden suutta kahdella kahden vuden jakslla (Jaks 1: 2013_2 2015_1, jaks 2: 2015_2 2017_1). Klmanneksessa yksiköistä li tapahtunut muutsta parempaan eli kaatuilijiden suus li vähentynyt, klmanneksessa muuts li hunmpaan suuntaan eli kaatuilijiden suus li lisääntynyt, riippumatta siitä tarkasteltiink ktihidn vai pitkäaikaishidn RAI-välinettä käyttäviä yksiköitä. Kaatuilijiden suuden muuts vi sin selittyä esimerkiksi yksikön asiakasrakenteen muutksesta, mutta tuls kert myös siitä, että yksiköissä n mahdllista tehdä työtä, jlla kaatumiset pidetään kurissa tai saadaan jpa vähentymään. Kaatumisista aiheutuu mnenlaisia ikäviä seurauksia asiakkaalle, lisäkurmaa henkilöstölle ja kustannuksia rganisaatille. Siksi n tärkeää kartittaa asiakkaan kaatumisille altistavat vaaratekijät j siinä vaiheessa, kun ensimmäistä kaatumista ei le vielä tapahtunut. Kaatumisia vidaan tutkimusten mukaan tehkkaalla ehkäisytyöllä vähentää jpa %. Kats videtallenteet Satu Havulinnan RAI-tiet käyttöön kaatumisen ehkäisyksi - esityksestä ja Tiina Lehtisen Kaatumisen ehkäisy tiedsta timintakäytäntöihin - esityksestä. Työvälineitä kaatumisten ehkäisyyn: Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy -pas Kehitä ja jhda kaatumisten ehkäisyä

4 4 SYYSKUU Uutta tutkimustieta ktihidsta THL n julkaissut sana I&O-kärkihanketta uutta tutkimustieta ktihidsta. Tiedt perustuvat Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksen sekä ktihidn laskennan aineistihin. Elkuussa julkaistuissa Tutkimuksesta tiiviisti -raprteissa paneudutaan ktihitn humiiden palvelurakenteen kehitys, asiakkaat ja henkilöstö, ympärivurkautisen ktihidn saatavuus sekä kuntutus ktihidssa. Lue lisää Kuva 1. THL tutkii ktihita tutustu tulksiin ELOKUU Mitä yksikkömme vertailutiet ikein tarkittaa? Vanhuspalveluiden laatua pitää parantaa ja sitä varten tarvitaan vertailutieta. Hesarin vieraskynässä Kaisu Pitkälä ja Tim Strandberg muistuttivat RAI-tietjen käytön mahdllisuuksista.

5 5 RAI-palautteissa n jkaiselle yksikölle tarjlla paljn tieta, jta vi verrata man yksikön aikaisempaan tietn ("millaista yksikkömme kehitys n llut") tai jhnkin tiseen vertailukhteeseen ("millainen meidän yksikkömme n verrattuna tuhn tiseen"). On vaikeaa valita man kehittymistavitteen kannalta juuri ikea vertailu mikään yksi numer ei kerr kk ttuutta. Kun timintayksikössä yritetään vastata ympäröivän maailman asettamiin kehittymishaasteisiin, n vertailutiet tettava vakavasti. Js tulkset eivät le hyviä, vaatii rhkeutta hjata humi kehittämiseen eikä selitellä tai kaunistella numerita. Jskus n vaikeaa hahmttaa, mitä jkin man timintayksikön indikaattritiet ikein tarkittaa ja miksi se n sellainen kuin n. Onneksi jkaisen tiedn merkitys n aina löydettävissä. Esimerkki asiakasrakenteen vertailusta: Omassa yksikössäni käydään keskustelua asiakaskunnan muistihäiriöiden tassta. Etsin tieta siitä, millaiset indikaattrit kertvat asiakasrakenteesta, ja löydän sitä RAI-tietsisällöt -tauluksta (RAItietsisällöt-taulukk). Muistihäiriöt löydän termillä kgniti. Palauteraprtista näemme, että kaikilla n ainakin jnkin verran muistihäiriötä (CPS enemmän kuin 0) mittari "Kgniti 0=Ei häiriöitä (CPS 0-6), %" n nlla, kun kk maassa sellaisia n ympärivurkautisen hivan yksiköissä 5 prsenttia. Kuitenkin CPS-keskiarv massa yksikössämme n 2,9, selvästi pienempi kuin kk maan keskiarv 3,4. Vin tarkistaa indikaattrien merkityksen mittarin nimen khdalta tauluksta, ja löydän sieltä lauseen "Kuinka mnta prsenttia asiakkaista kuuluu lukkaan 0=Ei kgnitiivista häiriötä.". Sen perusteella muistan, että kun asiakkaiden lukumäärä n pieni, vi yhden ryhmän prsenttisuus vaihdella valtavasti kun yksikin asukas "vaihtaa lukkaa". Ja kska yksikössämme li vain kahdeksan arviintia, suhtaudun prsenttisuuteen varvaisesti. Esimerkki laadun kehityksestä: Omassa yksikössäni n viime vusina etsitty keinja ylläpitää asukkaiden arkitimintakykyä. Tietsisällöt-taulukn laatungelmaindikaattreista valitsen tarkasteltavaksi indikaattrin "Arkisuriutuminen: heikentyneet perustiminnt (i), %" (RAI-tietsisällöt-taulukk) Tietsisällöt-tauluksta näen, että indikaattri kert juuri siitä mitä lemme halunneet kehittää, siis ylläpitää asukkaiden perustimintakykyä timinnissa, jtka säilyvät pitkään myös muistisairauden edetessä (liikkuminen sängyssä, siirtyminen, rukailu ja wc:n käyttö). Yksikkömme indikaattrilukema vuden 2017 kevätaineistssa li 8, eli klmestakymmenestä arviidusta asukkaastamme (jista 25 li arviitu myös edellisessä aineistssa) vain kahdella li tällainen timintakyvyn lasku. Neljä vutta sitten lukemamme li 40, eli lemme nnistuneet listavasti, myös verratessani kk maan lukuihin. Skumppapull auki!

6 6 KESÄKUU HEINÄKUU Kevään 2017 päivityksen yhteydessä easyraider tietkantihin lisätyt uudet mittarit Kuntutus: arkisuriutuminen heikentynyt (Laaja ADL 0-28), % -mittari n lisätty LTC- ja HC-easyRAIder-tietkantihin Laatungelmat-kansin. Mittari perustuu laajaan ADLasteikkn. Muuts ADL-suriutumisessa n laskettu kahden peräkkäisen pulivutisarviinnin ertuksena. Laskennasta n pistettu ne, jilla laaja-adl ei le vinut enää laskea (li 28 ensimmäisessä mittauksessa) eikä psitiivista muutsta le tapahtunut. LTC-välineellä 2017_1 ajanjakslla arviiduista pitkäaikaispalvelujen asiakkaista 73 % li arviitu myös edellisessä aineistssa. HC- välineellä arviiduista vastaava luku n 64 %. Ympärivurkautisessa hivassa levista 2017_1 ajanjakslla arviiduista pitkäaikaispalvelujen asiakkaista, jista n myös arviinti edellisessä aineistssa, lähes pulella n tapahtunut laskua arkisuriutumisessa. Säännöllisen ktihidn vastaavista asiakkaista laskua arkisuriutumisessa n tapahtunut nin jka viidennellä. Tavallisen palveluasumisen asiakkailla tuls näyttäisi riippuvan käytetystä arviintivälineestä (HC: 23%, LTC: 40%), rinnalle tettu laajan ADL-asteikn keskiarv viittaa kuitenkin siihen, että laskua arkisuriutumisessa n havaittavissa sitä enemmän, mitä hunmpi asiakkaiden arkisuriutuminen n. Kuvi 1. Muita uusia mittareita vat LTC-easyRAIderiin lisätyt Käynti päivystyksessä 90 vrk aikana, % (Laatungelmat-kansi) Hitaika alle 1 v, % (Asiakasrakenne tarkasti-kansi) Hitaika yli 5 v, % (Asiakasrakenne tarkasti-kansi) Kuvi 1. Laajaan ADL-asteikkn perustuvia RAI-mittareita 2017_1 aineistssa yleisimpien palvelutyyppien mukaan ,5 3,5 40 8, , ,7 19,8 15,4 Kuntutus: arkisuriutumine n heikentynyt (Laaja ADL 0-28), % Arkisuriutumin en, Laaja ADL (0-28), ka.

7 7 TOUKOKUU RAI-seminaarin esitys: Ktna kuntutumassa mniammatillinen työ asiakasta tukemassa Timintaterapeutti Jhanna Saarinen ja Palveluhjaaja Leena Sikala Peruspalvelukuntayhtymä Selänteestä kertivat tukkuun RAI-seminaarin hittyön iltapäivässä Selänteen ktikuntutusmallista, jssa ktikuntutustiimi timii yhteistyössä ktihidn kanssa ikäihmisten arjen timintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi ja turvallisen ktna-asumisen varmistamiseksi. Ktikuntutusmallissa RAI:ta hyödynnetään asiakkaan timintakyvyn heikkenemisen aiheuttaneiden syiden selvittämiseen ja asiakkaan vimavarjen vahvistamisessa. RAI:n avulla vidaan tunnistaa asiakkaat, jiden matimisuutta vidaan lisätä, tai jiden timintakyvyn heikkeneminen vidaan estää. RAI-arviintitiedn perusteella humiidaan ktikuntutuksessa levan asiakkaan tarpeet, vahvuudet ja mat tiveet kun lähdetään tekemään kuntutussuunnitelmaa. Kuntutussuunnitelmaan valitaan yhdessä asiakkaan ja hänen läheisensä kanssa 1-2 yksinkertaista, mitattavaa, knkreettista ja saavutettavaa tavitetta, jihin asiakas situtuu ja jka vidaan tteuttaa asiakkaan arjessa ktihidn käyntien yhteydessä. Kuntutustavite vi lla esimerkiksi paidan pukeminen päälle itsenäisesti. Kuntutuksen keint, esimerkiksi paidan päälle pukemisen harjittelu, vat sa asiakkaan arkea, jhn myös läheiset vivat sallistua. Ktihidn ja kuntutuspalvelujen yhteisessä timintamallissa RAI-tieta hyödynnetään asiakkaan arjen parantamiseksi. Seminaariesityksestä välittyi kuulijille hyvin timiva arjen kknaisuus, jssa mniammatillisesti RAI-tieta käyttämällä työskennellään yhdessä ktihidn asiakkaan kanssa. Kats Ktna kuntutumassa mniammatillinen työ asiakasta tukemassa -esitys.

8 8 HUHTIKUU Ktna vai ympärivurkautisesti, suhteessa palvelutarpeeseen? RAI-tiet palvelun järjestäjän tukena Kun palvelujen järjestäjä nykyisin kunta tai kuntayhtymä arvii vanhusväestönsä saamia palveluja, n ne hyvä suhteuttaa kk väestön tarpeisiin. RAI-tiet, erityisesti henkilön asuinkuntaan perustuva järjestäjätietkanta, antaa mahdllisuuden suhteuttaa annetut palvelut ikälukan lisäksi avun tarpeeseen. Matti Mäkelän esitys "RAI-tiedlla täsmennettyyn palvelulupaukseen" RAI-seminaarissa anti tästä esimerkin. Viidellä alueella, jissa kaikissa n yli pulet sekä ktihidn että ympärivurkautisen hidn asiakkaista RAI-arviitu, säännöllistä palvelua saavien RAI-arviitujen suus 75 vutta täyttäneistä vaihtelee, vähimmillään 165, enimmillään 206. Se, miten mni tästä juksta saa palvelunsa ktna, vaihtelee enemmän, vähimmillään 87, enimmillään 129. Kun tarkastelu rajataan henkilöihin, jlla n hieman khnnut arkiavun tarve (ADL-H 1-2), ert jyrkkenevät. Samilla viidellä alueella näitä j khtalaisesti apua tarvitsevia n vähimmillään 26, enimmillään 44. Kaikkein jyrkimmin alueet erttuvat siinä, miten mni tästä avun tarvitsijiden juksta saa palvelunsa ktna, vähimmillään 9, enimmillään 25. Kuvi 1. RAI-arviituja 1000 asukasta khden,, vunna 2016, ikä 75v+ Kuvi 2. RAI-arviituja 1000 asukasta khden,, vunna 2016, ikä 75v+, Heikentynyt arkisuriutuminen (ADL-H 1-2)

9 9 MAALISKUU Miten kehitysvammaisuus näkyy ktihidssa ja ympärivurkautisessa hidssa? Katsimme, miten asiakas itse li sallistunut RAI-arviinnin tekemiseen ja miten liikkumista rajittavia välineitä li käytetty eri palveluissa kehitysvammaisuuden mukaan. Aineistna li RAI-arviintijakslla 2016_2 arviidut asiakkaat (N=46294). Kehitysvammaisuus määriteltiin tässä ympärivurkautisen RAI-arviinnin kysymyksillä, jtka liittyvät asiakkaan elimelliseen kehitysvammaisuuteen. Lisäksi mukaan tettiin mlemmista RAI-välineistä ICD-10 diagnsit: älyllinen kehitysvammaisuus (F70-F79), Dwnin ireyhtymä (Q90) ja laaja-alaiset kehityshäiriöt (F84). Kesäkuussa 2016 astui vimaan kehitysvammalain muuts, jlla pyritään vahvistamaan kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisikeutta, tukemaan itsenäistä suriutumista ja vähentämään rajitustimenpiteiden käyttöä. Ktihidssa ja ympärivurkautisessa hidssa 694 (1,5 %) RAI-arviidulla asiakkaalla li kehitysvamma. Kehitysvammaiset asiakkaat livat sallistuneet kaikissa palveluympäristöissä man RAI-arviintinsa tekemiseen muita harvemmin ja heidän liikkumistaan li rajitettu muita asiakkaita useammin (Kuvi 1.). Kuvi 1. RAI-arviintiin sallistuminen ja liikkumista rajittavien välineiden käyttö kehitysvamman mukaan eri palveluympäristöissä. THLssä n alkanut RAImO-hanke (2017-8/2019), missä arviidaan uusien interrai-välineiden käyttökelpisuutta erilaisissa kehitysvammaisille ja vammaisille henkilöille tarkitetuissa palveluympäristöissä. Hankkeeseen n ilmittautunut mukaan 27 timijaa eri pulilta Sumea. Hanke tekee yhteistyötä Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaisssiaalityön asiakasprsessissa (VamO) -hankkeen kanssa. Hankkeen alitusseminaari pidetään THLssä.

10 10 HELMIKUU Näkyykö iäkkään ihmisen hyvä hit ja ma taht elämän lppuvaiheessa? Tällä kertaa halusimme tarkastella ympärivurkautisessa hidssa (tehstettu palveluasuminen, vanhainktihit) levien iäkkäiden henkilöiden elämän lppuvaihetta. Tätä eivät kuvaa tavanmaiset vertailutiedt, jissa vat mukana kaikki hidssa levat, jten teimme piminnan arviintiaineiststa. Tarkastelussa käytettiin RAI-vertailukehittämisen aineista 2016_2 (RAI-LTC). Aineistssa li kullutta henkilöä. Rajaus RAI-arviinti tehty enintään 90 vurkautta ennen ulskirjausta, pudtti määrän 942 henkilöön. Terveydentilan vakauden mittari CHESS liittyy iäkkään henkilön lähestyvään kulemaan. CHESS-mittarilla mitattuna terveydentilan vakaus vaihteli tässä aineistssa hyvästä erittäin epävakaaseen (Kuvi 1); lukkiin 4 ja 5 kuului lähes 30 %. Vastaava suus kaikista ympärivurkautisessa hidssa levista n 7 %. Nin jka yhdeksännellä kulevalla asukkaalla li hitamatnta kipua; tämä luku n yhtä suuri kuin muillakin ympärivurkautisen hivan asukkailla. Hittaht li ilmaistuna 18 %:lla aineiststamme, samin kuin muilla; hittaht ei myöskään llut yhteydessä terveydentilan vakauteen (Kuvi 1.) Kulemaa n vaikea ennustaa, mutta hyvän hittyön avulla vidaan varautua elämän lppuvaiheeseen. Miten havaitaan ajissa iäkkään henkilön vinnin muuts ja tetaan humin hänen ma tahtnsa elämän lppuvaiheen hita suunniteltaessa ja tteuttaessa. Kuvi 1. Terveydentilan vakaus (CHESS) ja hittaht (%-suus tarkasteltavista kulleista).

11 11 TAMMIKUU Ktihidn keskivertasiakkaan tarpeet kasvavat ja palvelut lisääntyvät Säännöllisen ktihidn asiakkaiden RAI-mittareilla arviitu timintakyky n heikentynyt , niin kgnitiivisten, IADL-arkitimintjen kuin perusarkitimintjenkin (ADL) salta. Läheisapua saavien suus ktihidn asiakkaista n vusina vähitellen pienentynyt. Asiakaskhtaisen ktihidn viikittainen tuntimäärä n vusina kasvanut vimakkaasti, 4,8 tunnista 5,5 tuntiin. Tätä tieta ei le ktihidn EasyRAIder-vertailutietkannassa, mutta kukin timintayksikkö näkee muutksen palauteraprtistaan. Kuntutusammattihenkilöiden apua saaneiden suus ktihidn asiakkaista n myös kasvussa, 7,7 prsentista 8,9 prsenttiin. Tätä tieta ei le ktihidn EasyRAIder-vertailutietkannassa, mutta kukin timintayksikkö näkee muutksen palauteraprtistaan. Kuvissa 1. n kuvattu palvelutarpeiden (kgniti CPS, välinetiminnt IADL, arkisuriutuminen ADL) ja avun määrän (ktihittunnit, kuntutusavun saajat, läheisavun saajat) kehitys vusien syksyn aineistjen valssa. Kukin muutskuvaaja n esitetty indeksinä (vuden 2012 tas = 100).