Lapset etäkuntoutuksessa. Sanapolku: Etänä Lähelle

Transkriptio

1 Lapset etäkuntoutuksessa MLL: Yhteys kotiin Sanapolku: Etänä Lähelle Tutoris:Linnuntie JAMK: EETU

2 Etänä lähelle erityislapsen arki kuntouttavaksi etäpuheterapian keinoin Anu Leinonen Sanapolku Oy Heli Konola tmi 2

3 Kohderyhmä 0-6 -v. kehitysvammaiset, liikunta- ja monivammaiset sekä autismin kirjoon kuuluvat lapset, joilla on merkittäviä puutteita kommunikointitaidoissaan tai/ja tarvitsevat puhetta tukevaa tai korvaavaa menetelmää (AAC) 10 koehenkilöä Pohjois-Savosta, Pohjois- Karjalasta, Keski-Suomesta, Etelä-Savosta, Kymenlaaksosta ja Päijät-Hämeestä

4 Puheterapiapalveluiden ja erityisosaamisen tuominen myös pienemmille paikkakunnille Hankkeen lähtökohdat Esitutkimus etäpuheterapian soveltuvuudesta Kelan nykyisiä palveluita täydentävänä palveluna Pilotoinnin kohderyhmänä erityislapset, jotka tarvitsevat paljon Kelan terapioita Olennaista kuntoutuksen vaikuttavuudessa tällä kohderyhmällä on lähipiirin panostus arkeen Vaikeavammaisten lasten kohdalla arjessa toistuvat tukitoimet voi parhaillaan lyhentää yksilöterapian tarvetta

5 Miksi? Kun perheeseen syntyy erityislapsi, jolla on tuen tarvetta kommunikointikeinoissaan, vanhemmat jäävät usein aika yksin. Tutkimusnäyttöä kuntoutuksen varhaisesta aloittamisesta löytyy paljon. Halusimme antaa työkaluja arkeen

6 Lapsen kehityksen tukeminen vanhemman asiantuntijuuden vahvistamisen kautta Kuntouttava arki Taitojen yleistäminen yksilöterapiasta arkeen kohderyhmämme lapsille vaikeaa Valitut kuntoutusmenetelmät pohjautuivat tutkimustietoon (Ruotsin kuntoutussuositus) sekä tekijöiden vankkaan kokemuspohjaan mm. AKKTiv, voimauttava vuorovaikutus, Kommunikoinnin kolmio ja kulmakivet

7 Mitä tehtiin? Toteutettiin etäpuheterapiakuntoutus sekamallilla sisältäen vuoden mittaisen viikottaisen etäterapian sekä 4 kotikäyntiä Painopiste vanhemman ohjaamisessa ja vanhemman asiantuntijuuden vahvistamisessa

8 RAACS Responsive Augmentative and Alternative Communication Style Scale - keino arvioida vanhempien responsiivisuutta (herkkyyttä lapsen kommunikointiin) sekä puhetta tukevien keinojen käyttöä RAACS

9 Vanhempien kokemukset

10 Toimintaterapeutteja n=17 Varhaiskasvattajia n=15 mcoach Kindie Days Lapsia perheineen n=17 EETU-ETÄKUNTOUTUKSEN MENETELMISTÄ TUKEA YHTEISTOIMIJUUDEN EDISTÄMISEEN LASTEN TOIMINTATERAPIAKUNTOUTUKSESSA Tiina Lautamo, FT, yliopettaja Mari Kantanen, TtM, lehtori Aila Pikkarainen, THM, KM, lehtori Toni Pekkola, LitM, asiantuntija Jyväskylän ammattikorkeakoulu

11 Kehittää alle kouluikäisten lasten toimintaterapiaa ottamalla käytto o n etäkuntoutuksen menetelmiä perinteisen kasvokkain tapahtuneen toimintaterapiapalvelun rinnalle. EETU-hankkeen tarkoitus ja tavoite Uudenlaisen yhdistelmämallin tavoitteena oli tehostaa perheen, varhaiskasvattajan ja terapeutin välistä yhteistoimijuutta lapsen terapiatavoitteiden suunnassa. Käytto o n otetuilla etäsovelluksilla pyrittiin vahvistamaan lapsen arkiympäristo issä tapahtunutta tiedonkulkua ja lähiverkoston ohjausta. EETU-hankkeessa tutkittiin etäsovellusten käytto o nottoa, niiden koettuja hyo tyjä ja haasteita sekä lapsen verkoston yhteistoimijuutta edistäneitä tai estäneitä tekijo itä. Lisäksi tutkimuksessa seurattiin lasten taitojen oppimisessa ja osallistumisessa tapahtuneita muutoksia yhdistelmämallisen toimintaterapiaintervention aikana.

12 EETU-HANKKEEN PÄÄTELMIÄ YHTEISTOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN Yhteinen arjen ongelmien määrittäminen ja tavoitteiden asettelu edistää yhteistoimijuuden rakentumista strukturoidut toimintakeskeiset menetelmät (RALLA, COPM, GAS) Etänä vanhemmille kanava saada välitto mämmin apua ja tukea haastavaan arkeen (KindieDays) Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu ja oppiminen (mcoach) YHTEISTOIMIJUUS dialogia, tukevia menetelmiä, jaettua asiantuntijuutta TOIMINTAKONTEKSTIN REUNAEHDOT Etämenetelmien hyväksyminen asenne ratkaisee Teknologiset ja ajalliset resurssit sekä terapeutin tekniset taidot ja kokemus vaikuttavat käytto o nottoon Palvelujärjestelmien moninaisuus ja rajapinnat ylittävää tyo tä tarvitaan Kuntoutuksen ja varhaiskasvatuksen erilaisista toimintakulttuureista yhteistoimijuuteen LAPSEN TAITOJEN OPPIMINEN JA OSALLISTUMISEN LISÄÄNTYMINEN Digisti ylläpidettiin lapsen ja terapeutin välistä suhdetta Yhteistoiminnassa lapsen arjen tavoitteet keskio ssä Lapsen taitojen kehityksessä yksilo llistä vaihtelua toimintaympäristo n muuttuminen vaikutti taitojen käytto o n ottoon toimiiko etä siirtymävaiheissa? Lapsen liittyminen ja osallistuminen päiväkodin ryhmässä lisääntynyt Lapsen ohjaamisen ja avustamisen luonne varhaiskasvatuksessa muuttui

13 Linnuntie Lasten yhteiso llisen etäkuntoutuksen kehittämishanke Kristiina Kotilainen, Tutoris Oy

14 Linnuntie Lasten yhteiso llisen etäkuntoutuksen kehittämishanke VISIO: Yhteistyöllä ja osallisuudella toimivaan lasten etäkuntoutukseen Linnuntie-hankkeen tavoitteena oli kehittää toimivia ja arvioituja toteutustapoja lasten yhteisölliseen etäkuntoutukseen 1-7-vuotiaille lapsille puhe-, toiminta- ja fysioterapiassa Hankkeen osatavoitteina oli: 1. Selvittää soveltuuko, ja millä edellytyksillä, etäkuntoutus 1-7 vuotiaiden lasten kuntoutuksen toteutukseen, kun lapsella on a) kielellinen erityisvaikeus (SLI) tai kielellinen erityisvaikeus osana monimuotoista kehityshäiriötä (puheterapia) b) haasteita karkeamotorisissa ja/tai hienomotorisissa taidoissa (toimintaterapia) c) CP-vammaan tai muuhun liikkumisen, kehonhahmotuksen ja/tai kehonhallinnan haasteeseen liittyvä tarve fysioterapialle (fysioterapia) 2. Kehittää lapsen osallisuutta tukevia yhteistyön toimintatapoja yhteisöllisessä etäkuntoutuksessa

15 Kehittäminen, seuranta ja arviointi Linnuntie-hankkeessa toteutettiin yhteensä kolme etäkuntoutuspilottia puhe-, fysio- ja toimintaterapiassa: toimintaterapiapilotissa neljä asiakasta, asiakkaat 6-vuotiaita fysioterapiapilotissa viisi asiakasta, asiakkaat 3-7 -vuotiaita puheterapiapilotissa 11 asiakasta, asiakkaat 5-7-vuotiaita Kehittämistyo ssä ja sen arvioinnissa keskeistä oli dialoginen yhteiskehittäminen ja -arviointi terapeuttien, asiakkaiden ja heidän yhteiso jensä yhteistyo nä. Hankkeeseen liittyi arviointitutkimus, jonka kohteena oli etäkuntoutusprosessin toimivuus ja sujuvuus. Kehittämistyo n ja tutkimuksen toteutti Tutoriksen hanketyo ryhmä.

16 Yhteiso llinen etäkuntoutus kuntoutuskokeiluissa Kuntoutus toteutettiin niin, että asiakkaalle läheiset arjen avainhenkilo t ovat mukana kuntoutuksessa eavustaja reaaliaikainen yhteys tietokoneen tai tabletin välityksellä yhteiso llisen kuntoutuksen (CRB) toimintatavat ja ekokulttuurisen teorian mukaiset ajatukset kuntoutuksen painopiste asiakkaan lähiyhteiso ssä tuetaan yhteiso ä lo ytämään itse sopivia ratkaisuja (dialogisuus ja tasavertaisuus) kuntoutuksen toteutuminen asiakkaan omassa ympäristo ssä Kuntoutuskokeilun kesto 3-6kk/n. 26 x 60min. eri variaatiot

17 Tuloksia Etäkuntoutus soveltui kokonaan etäkuntoutuksena toteutuvaan puheterapiaan 5-7-vuotiaille lapsille Kuntoutuskokeilujen aikana puheterapiassa lähikäynneille ei ilmennyt tarvetta. Toimintaterapiassa kuntoutus voitiin toteuttaa kokonaan etäkuntoutuksena 6-vuotiaille lapsille. Mahdollisuus lähikäynteihin voisi kuitenkin tuoda lisähyo tyä mm. yhteiso n sitoutumisen ja motivaation tukemiseen, ja tarjota näin mahdollisuuden tarvittaessa tukea yksilo llisesti kuntoutuksen onnistumista. Fysioterapiassa etäkuntoutus soveltui yhdistelmämallin, eli etäkäyntejä ja kasvokkaisia käyntejä sisältävän, kuntoutuksen toteutukseen 3-7-vuotiaille lapsille 2-7 jakson käynneistä kasvokkaisina käynteinä

18 Tuloksia Etäkuntoutuksen soveltuvuus ilmeni kontekstuaalisena, ja näin ollen etäkuntoutuksen onnistumisessa asiakkaan kuntoutustarvetta tai diagnoosia tärkeämpää näytti olevan etäkuntoutuksen edellytysten täyttyminen. Soveltuminen edellyttää yhteisön sitoutumista toimivia laitteita hyvää nettiyhteyttä IT-tukea terapeutin perehtyneisyyttä etäkuntoutuksen toteuttamiseen soveltuvuuden yksilöllistä kokeilemista Huom! Yksilöllisyys

19 Tuloksia Fysio-, puhe-, ja toimintaterapiapilotteihin osallistuneiden asiakkaiden lähiyhteisöjen kokemukset etäkuntoutuksesta olivat erittäin myo nteisiä (vastauksia yhteensä 14) Kuntoutuskokeiluihin osallistuneiden asiakkaiden kokemukset hankkeessa toteutuneesta etäkuntoutuksesta olivat lähiyhteiso jen ja terapeuttien vastausten perusteella hyviä (vastauksia yhteensä 28) Kuntoutuksen tavoitteet saavutettiin loppukyselyyn vastanneiden terapeuttien ja lähiyhteiso jen kokemusten mukaan hyvin (pt & ft) tai erittäin hyvin (tt) (vastauksia yhteensä 28)

20 Tuloksia Lähiyhteiso t kokivat, että asiakas hyötyi etäkuntoutuksesta paljon (ft) tai erittäin paljon (tt & pt) (vastauksia yhteensä 13) Hyöty koettiin erityisesti tavoitteissa edistyminen yhteiso osallistui kuntoutukseen ja kykeni tukemaan tämän myo tä lasta arjessa paremmin Etäkuntoutuksenaikainen vuorovaikutus terapeutin kanssa koettiin erittäin toimivaksi kaikissa kolmessa pilotissa (vastauksia yhteensä 14) Laitteiden toimivuus koettiin hyväksi kaikissa kolmessa pilotissa (vastauksia 28)

21 YHTEYS KOTIIN Kuntoutuksen tulokset arkeen videoyhteyden avulla Niina Hakala Hankepäällikko, PsM Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätio

22 Yhteys kotiin -hankkeen toteutus Kelan vaativa lääkinnällinen moniammatillinen yksilökuntoutus, lapsen yleis- ja neurologinen linja, laitosmuotoinen perhekuntoutus kohderyhmänä lapset, joilla jokin neuropsykiatrinen oirekokonaisuus mukana 24 asiakasta perheineen ja vertailuaineisto moniammatillinen työryhmä sosionomi, psykiatrinen sairaanhoitaja, toimintaterapeutti, psykologi ja projektipäällikkö Päätavoitteet: 1. tehostaa kuntoutuksen tulosten siirtymistä lapsen ja perheen arkeen 2. tehostaa kuntoutuksen vaikutusten pysyvyyttä.

23 kotiarki videotapaaminen tutustuminen orientoituminen tavoitteet ja suunnittelu videotapaaminen välitehtävä tavoite videotapaaminen välitehtävä tavoite videotapaaminen välitehtävä tavoite videotapaaminen seuranta puhelu kuntoutusjakso kuntoutusjakso kuntoutusjakso kuntoutusjakso laitoskuntoutus

24 Ne tulee ihan niin kuin vierailulle kotiin

25 Yhteistoimijuus lasten etäkuntoutuksessa Yhteistoimijuuden rakentuminen lapsen osallistumisen mahdollistajana lapsi- ja perhelähtöisen kuntoutumisen konteksteissa, Lautamo ym 2019.

26 Mitä onnistunut etäkuntoutus edellyttää? - Lähiyhteisön ja/tai perheiden osallistumista - Toimivat laitteet ja lapsille sopivia sovelluksia - Terapeutin perehtyneisyyttä tekniikkaan ja ohjauksellisiin lähestymistapoihin - Aina arvioitava erikseen yksilöllinen soveltuvuus - Toteuttamistapaa on voitava muokata yksilöllisesti - ajallinen rytmitys - aikaan sidottu tai sitomaton - Huomioitava palvelujärjestelmien moninaisuus ja rajapinnat

27 Lapsen osallisuus mahdollistuu etäkuntoutuksessa - Jaettu asiantuntijuus - lähiyhteiso mukana kuntoutuskäynneillä - tiedon jakaminen ja yhteinen sopiminen - vastuun jakaminen - monipuolinen ja jatkuva ohjaus sekä palaute - Lapsen ääni tulee kuulluksi - Kuntoutus tapahtuu aidosti arkiympäristöissä tukien lapsen osallisuutta - Yhteisön ohjaaminen ja vuorovaikutuksen tukeminen

28 Mitä etäkuntoutus edellyttää työntekijältä? - Avoin mieli etäkuntoutusta kohtaan - Tietoisuus vuorovaikutuksen muutoksesta etäyhteydellä - Reflektiivinen kyky omaan toimintaan - Erilaisten ohjaustapojen omaksuminen - Taitoja kielellistää omaa tekemistään - Kykyä hyödyntää ja mukauttaa nykyisiä menetelmiä etäyhteyteen sopivaksi - Näkökulman muutos: asiakas ja yhteisö asiantuntijana - Halu opetella uutta tekniikkaa

29 Mitä etäkuntoutus edellyttää lähipiiriltä? - Sitoutumista - Innostumista - Avointa mieltä - Etämenetelmien hyväksymistä - Toimivia laitteita ja nettiyhteyksiä - Jaettua ymmärrystä kuntouttavasta arjesta ja lapsen toimijuuden ja osallisuuden tukemisen tärkeydestä

30 Tulevaisuuden suositukset - Selkeitä palvelukuvauksia (Kela) - Palvelumuotoilua - mikä on etäkuntoutuksen arvolupaus asiakkaalle? - Lasten kuntoutus on aina yhteisöllistä ja vaatii yhteistoimijuuden rakentumista - sekä etänä että lähellä - Soveltuvuuden yksilöllistä arvioimista - Joustavia yhdistelmiä eri muodoista Etäkuntoutus ei ole menetelmä, vaan yksi tapa tuottaa kuntoutusta

31 Kokemukset lasten etäkuntoutuksesta Tiedän (kuntoutuskokeilun jälkeen) ongelmat ja miten käsittelen vaikeita asioita. Mitä käytän lapsen tukena ja miten voin auttaa lapsen kehityksessä. (Kuntoutujan vanhempi) Asiasta puhutaan enemmän, kun se tapahtuu kotona kaiken keskellä. Helpompi palauttaa mieleen asioita mitä täytyy harjoitella, kun näkee tietokoneen pöydällä. (Kuntoutujan vanhempi) On ollut hieno nähdä, että tekniikka tällaista kuntoutusta varten on jo olemassa ja että se toimii hyvin. Tässä on lisäksi oppinut aika paljon omasta lapsesta. (Kuntoutujan vanhempi) Lapsi tykkäsi todella paljon etäterapiasta, vanhemmille avautui toimintaterapian käsitteet paremmin. (Kuntoutujan vanhempi) Kun joutui osallistumaan enemmän -> oppi enemmän (Kuntoutujan vanhempi) Aina ei tarvitse istua pöydän ääreen tekemään tehtäviä, vaan arjessa toimiessa voi hyödyntää saatuja oppeja. Arjessa on otettu asioita käyttöön. Jotkut on jo jäänyt niin että ei edes ajattele. (Kuntoutujan vanhempi) Oli helpompi keskustella kun näki. Oli kiva tavata työntekijöitä. Jäi hyvä mieli keskustelun jälkeen.(kuntoutuja 12v).