Kaupunkiliikenteellä tarkoitetaan Tampereen kaupungin sisällä toimivaa joukkoliikennettä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunkiliikenteellä tarkoitetaan Tampereen kaupungin sisällä toimivaa joukkoliikennettä."

Transkriptio

1 1 Käsitteitä Kaupunkiliikenteellä tarkoitetaan Tampereen kaupungin sisällä toimivaa joukkoliikennettä. Lipputuloperusteisella liikenteellä tarkoitetaan yritysvetoista, lipputuloilla harjoitettavaa liikennettä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä ja joka perustuu viranomaisen myöntämään liikennelupaan. Riskin liikenteen kannattavuudesta kantaa yrittäjä. Osa-alueilla tarkoitetaan Tampereen seudun liikennemallissa käytettyä aluejakoa. Seutu on jaettu 336 osa-alueeseen, joiden välisten matkojen määrää kulkutavoittain mallissa kuvataan. Osaaluejako on tiheimmillään alueilla, joilla asuu paljon väestöä. Seudun reunamilla osa-aluejako on suhteellisen harva. Ostoliikenteellä tarkoitetaan joukkoliikenneluvan tai taksiluvan nojalla harjoitettavaa säännöllistä henkilöliikennettä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä ja jonka hoitaminen perustuu kunnan, kuntayhtymän, pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan, liikenne- ja viestintäministeriön tai lääninhallituksen kanssa tehtyyn palveluiden ostamista koskevaan sopimukseen. Yhteiskunta korvaa ostorahoituksella liikenteen alijäämän yrittäjälle. Palvelulinjalla tarkoitetaan ostoliikennettä, jonka reitti on erityisesti suunniteltu ja jossa liikuntarajoitteisten, iäkkäiden ja vammaisten asiakkaiden tarpeet on otettu huomioon ajoneuvon valinnassa ja kuljettajan koulutuksessa. Palvelulinjan reittiin voidaan tehdä poikkeamia asiakkaiden tarpeiden mukaan. Perusennusteella tarkoitetaan Tampereen seudun liikennemallin (TALLI 2000) kuvausta nykyisen tietämyksen valossa todennäköisimmästä tulevasta maankäytöstä ja liikennejärjestelmästä vuodelle Valittu ennuste edustaa väestön määrän suhteen melko suuren kasvun linjaa. Liikenneverkon investointien osalta perusennuste sen sijaan edustaa melko maltillista näkökantaa. Perusennuste on laadittu keväällä 2002 TALLI-mallin päivityksen yhteydessä yhteistyössä Pirkanmaan liiton, Tiehallinnon, Tampereen kaupungin ja ympäristökuntien edustajien kanssa. Pikavuoroliikenteellä tarkoitetaan nopeaa pitempimatkaista linjaliikennettä, jossa pysähdytään matkustajien ottamista ja jättämistä varten vain liikenneluvassa määritellyissä paikoissa. Seutu/lähiliikenteellä tarkoitetaan Tampereen seudulla Tampereen ja ympäristökuntien (Nokia, Ylöjärvi, Lempäälä, Pirkkala, Kangasala) välillä ja sisällä ajettavaa joukkoliikennettä. Seutulipulla tarkoitetaan henkilökohtaista kuntakohtaisesti hinnoiteltua 30 päivän matkakorttia, jonka kelpoisuusalue muodostuu kaupungista tai taajamasta ja sitä ympäröivästä työssäkäyntialueesta. Seutulippu kelpaa kaikessa tai lähes kaikessa kelpoisuusalueen linja- ja ostoliikenteessä. Seutulipun perusideana on alentaa kunnan ja valtion rahoituksella kuntalaisten matkakustannuksia. Seutulippujärjestelmillä on positiivinen vaikutus kuntien verotuloihin. Järjestelmällä saavutettavat verohyödyt kattavat yleensä järjestelmän kustannukset. Verohyödyllä tarkoitetaan joukkoliikenteen lipputukien (yhteiskunnan rahoitus joukkoliikenteessä matkustamiselle) aiheuttamaa lisäystä kuntien ja valtion verotuloihin. Verohyötyä syntyy, kun edullinen bussilippu pudottaa työmatkan matkavähennysoikeutta verotuksessa. Vakiovuoroliikenne on maaseudun, kaupunkiseutujen ja kaupunkien välisiä matkustustarpeita palvelevaa osto- tai linjaliikennettä.

2 2 Tiivistelmä Selvityksen tavoite julkaistussa selvityksessä tarkasteltiin rataverkon hyödyntämistä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Käsillä oleva julkaisu täydentää selvitystä tutkimalla pikaraitiotien vaikutuksia seudulliseen bussiliikenteeseen. Tavoitteena on ollut selvittää, miten pikaraitiotien käyttöönotto vaikuttaa matkustajan kokemaan palvelutasoon ensisijaisesti Tampereen ja ympäristökuntien välisessä joukkoliikenteessä. Niinikään on selvitetty pikaraitiotien vaikutuksia bussiliikennejärjestelmän toimintaedellytyksiin ja ylläpidon kustannuksiin sekä kuntien että valtion näkökulmasta. Vertailuvaihtoehtona on tutkittu liikenteen palvelutason parantamista bussiliikenteen keinoin. Tutkitut vaihtoehdot Vertailussa on tarkasteltu neljää vaihtoehtoa Tampereen seudun joukkoliikenteen järjestämiseksi: perusennusteen mukainen linjasto vuodelle 2020 (Ve 0+), nykyisestä parannettu bussilinjasto (Ve 1), pikaraitiotien perusvaihtoehdon linjasto (Ve 2) sekä raideliikenne ja tehostettu syöttöliikennejärjestelmä (Ve 3). Vaihtoehdot on laadittu yhteistyössä samaan aikaan laaditun selvityksen Rataverkon hyödyntäminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä, Liityntäliikenneselvitys ja joukkoliikennejärjestelmien vertailu. Tässä selvityksessä suunnitellut seutuliikenteen linjastot on sovitettu yhteen kaupungin sisäistä linja-autoliikennettä ja laatukäytäviä koskevassa selvityksessä suunnitellun linjaston kanssa. Vaihtoehdoissa 0+ ja 1 on käytetty oletuksena perusennusteen mukaista maankäyttöä. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 on hyödynnetty raideliikenneselvityksessä suunniteltua, raideliikennejärjestelmää tukevaa ja osin kuntien nykyisestä kaavoituksesta poikkeavaa maankäyttöä. Eri vaihtoehdoissa kuntien asukasmäärät ovat siten erilaiset. Pikaraitiotien vaikutuksia joukkoliikenteen kysyntään on tutkittu Tampereen seudun liikennemallin (TALLI 2000) avulla. Liikennemalli kuvaa yli 14-vuotiaan väestön matkustuskäyttäytymistä keskimääräisenä talvivuorokautena. Mallin ennustevuosi on Malli sisältää seudun sisäiset joukkoliikennematkat, mutta ei seudun rajojen ulkopuolelta tulevia joukkoliikennematkoja. Tässä selvityksessä tarkastellaan liikennemallin antamia tuloksia mallin antamalla tarkkuudella. Tuloksista puuttuvat alle 15-vuotiaiden matkat sekä seudun rajojen ulkopuolelta alkavat tai päättyvät matkat, jotka tulee jatkossa kunnittain selvittää. Lisää tietoa käytetystä liikennemallista sekä tutkituista vaihtoehdoista on luvussa 2. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kehittämisvaihtoehdoissa perusennustetta suurempi Malliajojen tulosten mukaan bussijärjestelmän keinoin pystyttäisiin parantamaan palvelutasoa ilman merkittäviä yhteiskunnalle koituvia lisäkustannuksia. Joukkoliikennematkoja on bussivaihtoehdossa noin kuusi prosenttia enemmän kuin perusennusteessa. Kävelymatkojen, polkupyörämatkojen ja henkilöautomatkojen määrä on noin prosentin pienempi kuin perusennusteessa. Pikaraitiotievaihtoehdoissa joukkoliikenteen palvelutaso paranisi radan varsilla, mutta heikkenisi useilla muilla alueilla. Usealta alueelta matkat muuttuisivat vaihdollisiksi. Pikaraitiotievaihtoehdoissa on seudun joukkoliikennematkoja noin 16 prosenttia enemmän kuin perusennusteessa. Siirtymää joukkoliikenteeseen tapahtuu suhteessa eniten kevytliikenteestä. Polkupyörämatkojen määrä on lähes neljä prosenttia, kävelymatkojen määrä noin kolme prosenttia ja henkilöautomatkojen määrä vajaa kaksi prosenttia pienempi kuin perusennusteessa. Malliajojen tuloksia on tarkemmin kuvattu luvuissa 3 ja 4. Henkilöautomatkojen määrä lisääntyy Pikaraitiotien tarpeellisuutta on perusteltu muun muassa tarpeella vähentää henkilöautoliikennettä. Seudun asukasmäärän kasvun myötä henkilöautomatkojen määrä lisääntyy valittavasta joukkoliikennejärjestelmästä riippumatta, joten mikään tutkituista vaihtoehdoista ei poista tarvetta väyläinvestoinneille. Malliajojen tulosten mukaan bussivaihtoehdossa henkilöautomatkojen määrä

3 3 lisääntyy noin 21 prosenttia ja pikaraitiotievaihtoehdoissa noin 20 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Perusennusteessa (ei erityisiä toimenpiteitä bussijärjestelmään eikä raideliikennejärjestelmään) henkilöautomatkat lisääntyvät nykytilanteeseen verrattuna 22 % vuoteen 2020 mennessä. Seudullinen bussiliikenne on edullista kunnille Tampereen seudullinen yritysvetoinen bussiliikenne toimii nykyisin lähes itsekannattavasti eli ilman yhteiskunnan rahoitusta. Suunnitellulla raideliikenteen alueella yhteiskunta ei osta lainkaan seudullista bussiliikennettä. Nykyisin yhteiskunta rahoittaa seudullista bussiliikennettä ainoastaan seutulippujärjestelmän kautta, eli yhteiskunta maksaa joukkoliikenteessä säännöllisesti matkustaville matkalipun hinnan alennusta. Lisäksi valtio ja kunnat ostavat muutamia haja-asutusalueita palvelevia linja-autovuoroja tai palveluliikennettä. Näitä haja-asutusalueiden liikenteen ostoja ja seutulippujärjestelmää joutuu yhteiskunta jatkossakin rahoittamaan riippumatta siitä, päätetäänkö pikaraitiotie toteuttaa vai ei. Seudullinen bussiliikenne pystyy toimimaan lipputuloilla myös tulevaisuudessa, jos seutuliikenteen osalta pitäydytään bussijärjestelmässä ja nykyisen kaltaiset lippujärjestelmät säilyvät. Raideliikennejärjestelmän investointeihin alueen kuntien ja valtion tulisi panostaa yhteensä noin 265 miljoonaa euroa. Lisäksi järjestelmän vuosittaisiksi ylläpito- ja käyttökustannuksiksi arvioidaan vuosittain noin 13 miljoonaa euroa (lähde: Pikaraitiotieselvitys ). Kustannusten jakoperustetta ei ole selvitetty, mutta voidaan olettaa, että mikäli pikaraitiotie päätetään toteuttaa seudullisena hankkeena, tulee osa kustannuksista Tampereen naapurikuntien maksettavaksi. Jos pikaraitiotie päätetään toteuttaa, siirtyy suuri osa myös pitempimatkaisesta, muun muassa koululaiskuljetusten takia välttämättömästä seudullisesta bussiliikenteestä, yhteiskunnan ostettavaksi tai lakkaa. Kustannusarvioita ja arvioita kustannusten jakoperusteesta on tarkemmin eriteltynä luvussa 5. Vastuu joukkoliikenteen suunnittelusta ja kilpailuttamisesta Seudullisessa liikenteessä joukkoliikennejärjestelmä toimii nykyisin yritysvetoisesti. Yritykset suunnittelevat palvelun kysynnän mukaan. Mikäli yritysvetoisesta järjestelmästä siirrytään joukkoliikennepalvelujen ostamiseen, vaatii tämä kunnilta huomattavia resursseja myös bussiliikenteen suunnitteluun, kilpailuttamiseen ja käytön seurantaan. Pikaraitiotieliikenne vaatii toimiakseen suunnittelu, tilaaja- ja kilpailuttamisorganisaation, jonka ylläpidon vuotuisiksi bruttokustannuksiksi on alustavasti arvioitu noin miljoonaa euroa (lähde: Liityntäliikenneselvitys ja joukkoliikennejärjestelmävaihtoehtojen vertailu). Tämän lisäksi kuntien tulee varautua työmäärän kasvuun pikaraitioliikennettä täydentävän bussiliikenteen suunnittelussa ja kilpailuttamisessa sekä koululaiskuljetusten järjestämisessä. Lisäresurssitarpeeksi arvioidaan vähintään yksi henkilö/kunta. Lisää tietoa organisaatiokustannuksista löytyy luvusta 5. Jatkosuunnittelu tehtävä avoimesti yhteistyössä Mikäli raideliikenteen jatkosuunnitteluun päätetään lähteä, tulee pikaraitiotieselvityksen rinnalla tutkia hankkeen vaikutuksia maankäyttöön sekä seudulliseen ja kaupungin sisäiseen bussiliikenteeseen. Suunnittelu tulee tapahtua avoimesti ja yhteistyössä. Selvitettäviä kysymyksiä ovat muun muassa kuntien valmius uudistaa kaavoituksensa ja sitoutua esitettyihin maankäyttötavoitteisiin esitetyssä aikataulussa sekä uudesta maankäytöstä aiheutuvat kustannukset kunnille. Vaikutukset linja-autoliikenteen palvelutasoon ja kustannuksiin sekä henkilökuljetusten hoidon järjestämiseen kunnittain (koulutoimen- ja sosiaalitoimen kuljetukset) tulee tutkia linjastosuunnittelutarkkuudella. Jatkosuunnittelussa on pystyttävä arvioimaan varsinaisten raideliikenteen kustannusten lisäksi kunnittain aiheutuvat kustannukset ostettavaksi siirtyvästä linja-autoliikenteestä ja koulutoimen kuljetuksista sekä nykyisiltä että uusilta asuntoalueilta. Lisäksi on yksityiskohtaisesti selvitettävä ostoliikenteen suunnittelun, kilpailuttamisen ja ylläpidon palkkakustannukset yhteiskunnalle sekä muut mahdolliset uuden järjestelmän organisointikustannukset.

4 4

5 5 Esipuhe Selvitystyö mahdollisen Tampereen seudullisen raideliikennejärjestelmän vaikutuksista bussiliikenteeseen käynnistyi kesällä Tavoitteena oli täydentää varsinaista raideliikenneselvitystä tutkimalla, miten raideliikenne vaikuttaa bussiliikennejärjestelmään Tampereen kaupungin ulkopuolella. Tavoitteena oli tehdä selvitys samanaikaisesti ja samoja lähtötietoja hyödyntäen yhteistyössä varsinaisen raideliikenneselvityksen kanssa. Rataverkon hyödyntämistä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä selvittäneen työryhmän raportti valmistui , jolloin myös bussiliikenneselvitystä tekevä työryhmä vasta sai käyttöönsä lähtötiedot. Seudullista bussiliikennettä koskeva selvitys on työstetty tammi huhtikuun 2003 aikana. Tarkasteltavat linjastovaihtoehdot ja liikennemalliajot tukeutuvat Tampereen kaupungin sisäisen linja-autoliikenteen selvityshankkeeseen, joka oli samaan aikaan käynnissä. Tarkasteltujen uusien joukkoliikennevaihtoehtojen seutulinjasto on suunniteltu tässä hankkeessa. Kaupungin sisäinen linjasto sekä linja-autoliikenteen laatukäytävien joukkoliikenne-etuisuudet on selvitetty kaupungin sisäistä liikennettä käsittelevässä hankkeessa. Vaihtoehdot on mallitarkasteluissa yhdistetty, jolloin niistä on voitu muodostaa seudulliset bussiliikenteen laatukäytävien ja liityntäliikenteen vaihtoehdot. Tämän selvityksen yhteydessä on tarkistettu Tampereen seudun liikennemallin (TALLI 2000) tuottamia joukkoliikenteen kysyntätietoja. Mallissa on ollut seutuliikenteen kysyntää koskenut virhe, joka toi liikaa matkustajia seutuliikenteeseen. Seudullisen joukkoliikenteen tarkkoja matkustajamääriä selvitettäessä tämä virhe havaittiin ja mallia kalibroitiin vastaamaan todellisia käyttäjämääriä. Mallin tuottama nykytilanteen joukkoliikenteen kokonaismatkamäärä oli ennen kalibrointia noin matkaa/vrk ja kalibroinnin jälkeen noin matkaa/vrk Joukkoliikennematkojen määrä pieneni siis noin kolmanneksella tammikuussa julkistetussa raideliikenneselvityksessä esitetystä. TALLI malliin on tämän selvityksen yhteydessä päivitetty seutuliikenteen kuvaus, joka vastaa tarkasti seutuliikenteen nykyistä tarjontaa ja sisältää myös viime vuosina toteutetut bussiliikenteen kehittämistoimet. Suunnitelman ohjausryhmässä ovat olleet edustettuina Tuomo Kojo, Esko Kangas, Seija Siitonen, Terhi Penttilä, Jorma Penttilä, Martti Paunu, Jarmo Paunu, Matti Rainio, Kirsi Koski, Linja-autoliitto ( ) puheenjohtaja Linja-autoliitto ( saakka) puheenjohtaja Länsi-Suomen lääninhallitus Länsilinjat Oy Länsilinjat Oy Väinö Paunu Oy Väinö Paunu Oy TKL TKL Lisäksi työryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet Heikki Lehmusalho Kangasalan kunta Raimo Männistö Nokian kaupunki Reijo Lahtinen Ylöjärven kunta Työryhmän sihteerinä ja konsulttina on toiminut insinööritoimisto Liidea Oy, jossa työn ovat tehneet dipl.ins. Henriika Viitasaari, dipl.ins. Vesa Verronen ja dipl.ins. Kirsi Ylipiessa. Selvityksen liikennemallitarkastelut on tehty TTY:n liikenne- ja kuljetustekniikan laitoksella, jossa niistä on vastannut erikoistutkija Hanna Kalenoja.

6 6

7 7 SISÄLTÖ: KÄSITTEITÄ...1 TIIVISTELMÄ...2 ESIPUHE TAUSTAA BUSSILIIKENTEEN MERKITYS RAIDELIIKENNEJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELUSSA BUSSILIIKENTEEN VAHVUUKSIA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OSANA SELVITYKSEN RAJAUS JA TAVOITTEET TUTKITUT JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄ- JA MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT LIIKENTEELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LINJASTOT JA JOUKKOLIIKENNETARJONTA VAIHTOEHDOITTAIN PERUSENNUSTEEN MUKAINEN LINJASTO (VE 0+) NYKYISESTÄ PARANNETTU BUSSILINJASTO (VE 1) PIKARAITIOTIEVERKON PERUSVAIHTOEHTO (VE 2) RAIDELIIKENNE JA TEHOSTETTU SYÖTTÖLIIKENNEJÄRJESTELMÄ (VE 3) YHTEENVETO JOUKKOLIIKENNETARJONNASTA VAIHTOEHDOITTAIN VAIKUTUKSET MATKUSTUSKÄYTTÄYTYMISEEN KULKUTAPAJAKAUMA JA MATKUSTUSSUORITE KOKO SEUDULLA KULKUTAPAJAKAUMA JA JOUKKOLIIKENNEMATKOJEN MÄÄRÄ SEUDUN ERI KUNNISSA JOUKKOLIIKENNELINJOJEN KUORMITUS RAIDE- JA LINJA-AUTOLIIKENTEEN MATKUSTAJAMÄÄRÄ VAIHTOJEN MÄÄRÄ KUSTANNUSVAIKUTUKSET JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄN NYKYISET KUSTANNUKSET ERI VAIHTOEHTOJEN KUSTANNUSVERTAILU Lähtökohta Liikennöintikustannukset Investointikustannukset Yhteenveto Organisaatiokustannukset Arvioita investointikustannusten jakamisesta kuntien välillä VAIKUTUKSET KUNNITTAIN KANGASALA NOKIA YLÖJÄRVI PIRKKALA KURU, VILJAKKALA JA HÄMEENKYRÖ YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JATKOSELVITYSTARPEET...46 Liitteet: Liite 1. Linjaluettelo bussilinjoista tarkastelluissa vaihtoehdoissa

8 8

9 9 1 Taustaa 1.1 Bussiliikenteen merkitys raideliikennejärjestelmän suunnittelussa Rataverkon hyödyntämistä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä selvittänyt työryhmä on yksimielisesti esittänyt pikaraitiotien toteuttamiseen tähtäävän suunnittelun aloittamista. Työryhmän raportti valmistui , minkä jälkeen lähtötiedot ovat olleet bussiliikenneselvitystä tekevän työryhmän käytössä. Toteutuessaan pikaraitiotie vaikuttaa laajasti vaikutusalueensa ja sen ympäristön joukkoliikennejärjestelmään. Pikaraitiotiejärjestelmän jatkosuunnittelu edellyttääkin muun muassa seudun linjaautoliikenteeseen kohdistuvien vaikutusten selvittämistä ennen jatkotoimenpiteistä päättämistä. Tämän selvityksen tavoitteena on osaltaan hahmotella niitä bussiliikennejärjestelmään kohdistuvia vaikutuksia, jotka seudun kuntien tulisi ottaa huomioon ennen sitoutumista pikaraitiotiejärjestelmän jatkosuunnitteluun. Toisaalta tavoitteena on selvittää, mihin bussiliikenteeseen liittyviin kysymyksiin tulee raideliikennejärjestelmän jatkosuunnittelussa löytää ratkaisu. Bussiliikennettä tarvitaan jatkossakin joka tapauksessa, koska raideliikenteellä pystytään kattamaan vain pieni osa tarvittavista liikennepalveluista. Raideliikenteellä on merkittävästi vaikutuksia nykyisin itsekannattavana hoidettavan bussiliikenteen kannattavuuteen. Erityisesti ympäristökuntien on syytä varautua paitsi raideliikennejärjestelmästä aiheutuviin kustannuksiin, myös siihen, että suuri osa nykyisin itsekannattavana liikennöitävästä bussiliikenteestä putoaa kannattamattomaksi. Tämä merkitsee joko vuorojen lakkauttamisesta johtuvaa palvelutason heikkenemistä tai sitä, että kunnat ja lääninhallitus joutuvat ostamaan korvaavaa liikennettä. Bussiliikenteen tarjonnan oleellinen heikentyminen lisäisikin muun muassa koulutoimen kustannuksia erilliskuljetusten vuoksi. Tämän selvityksen tavoitteena on tutkia näitä vaikutuksia, jotta niihin osataan riittävästi varautua etukäteen. Kyseessä ei ole toteutukseen tähtäävä linjastosuunnitelma, vaan visiotasoinen selvitys erilaisten mahdollisuuksien kartoittamiseksi ja hinnoittelemiseksi. 1.2 Bussiliikenteen vahvuuksia liikennejärjestelmän osana Joustavuus Tarpeet joukkoliikennepalveluille muuttuvat jatkuvasti. Bussiliikenne mukautuu nopeastikin tarpeiden muuttuessa, eikä muutoksista aiheudu yleensä yhteiskunnalle lisäkustannuksia. Bussiliikenne pystyy joustavasti tulevaisuudessakin palvelemaan kuntien nykyisen kaavoituksen mukaisia uusia asutusalueita sekä muuttuvista kouluverkoista, työpaikoista tai palveluista aiheutuvia tarpeita. Koska bussipysäkit ovat lähellä asutusta, liityntämatka on yleensä mahdollista tehdä jalkaisin. Turvallisuus Tuoreet Tiehallinnon selvitykset osoittavat, että bussiliikenne on junaliikenteen tapaan turvallista sekä matkustajille että muille tiellä liikkujille. Kuvassa 1 on esitetty vertailu henkilöauto-, bussi- ja junaliikenteen turvallisuudesta matkustajille ja muille tienkäyttäjille.

10 10 Onnettomuusriski/ 100 milj. henkilökilometriä, EU-maat *) 0,04 0,08 0,8 Onnettomuuksissa kuolleet/ 100 milj. henkilötuntia Onnettomuuksissa kuolleet/ 100 milj. ajoneuvokilometriä Onnettomuuksissa kuolleet/ 100 milj. henkilökilometriä 2,2 1,1 0,08 0,2 0,8 6 Juna Linja-auto Henkilöauto Liikennemuodossa kuolleet/ 100 milj. henkilötuntia Liikennemuodossa kuolleet/ 100 milj. henkilökilometriä 0,14 0,03 0, Lähde: Tiehallinnon selvitykset 2/2001, *) Lähde: ETSC Kuva 1. Henkilöauton, linja-auton ja junan liikenneturvallisuusvertailu Energiatalous ja päästöt Joukkoliikenteen käyttö vähentää ruuhkautumista, kuluttaa matkustajaa kohden vähemmän energiaa kuin henkilöauto ja näin myös pienentää päästöjä. Kauppa- ja teollisuusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö ja Linja-autoliitto ry allekirjoittivat keväällä 2001 linja-autoliikenteen energiansäästösopimuksen, jonka tavoitteena on vähentää energiankulutusta 4 6 prosenttia vuoteen 2005 mennessä ja 10 prosenttia vuoteen 2010 mennessä (vertailuvuosi 2000). Tekniikan kehittyminen ja määräysten tiukentuminen alentavat bussiliikenteen päästöjä. Kansalliset päästömääräykset on asteittain mukautettu Euroopan unionin päästödirektiiviin. Vuodesta 2005 sovellettavat raja-arvot vähentävät nykytasoon verrattuna 30 prosenttia hiilimonoksidin, hiilivetyjen ja typen oksidien päästöistä ja 80 prosenttia hiukkaspäästöistä. Vuodesta 2008 sovellettavat raja-arvot tiukentavat typen oksidien raja-arvoja vielä 43 prosentilla. Linja-autoliikenne on edelläkävijä vaihtoehtoisten polttoaineiden käytössä. Muun muassa pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä käytetään jo nyt maakaasulla toimivia autoja. Kaasupolttoaineiden etuna on päästöjen pienuus Edullisuus Suomen joukkoliikenne perustuu yritysaloitteiseen järjestelmään. Viranomainen ei ole lakisääteisesti velvoitettu järjestämään ja rahoittamaan kaikille avointa joukkoliikennettä. Tampereen nykyinen julkinen seutuliikenne toimii lähes täysin itsekannattavasti. Kuntien ja valtion rahoitusta käytetään vain matkustajien lipun hinnanalennuksiin (seutulipputuki) ja muutamien haja-asutusalueita palvelevien vuorojen ostamiseen. Itsekannattava bussiliikenne pystyy hoitamaan merkittävän osan kunnille erityislainsäädännössä määritellyistä kuljetusvelvoitteista (koulutoimen ja myös sosiaalitoimen kuljetuksia). Seudullinen linja-autoliikenne ei vaadi yhteiskunnalta muita merkittäviä investointeja kuin normaalit kadunrakentamisessa toteutettavat järjestelyt, joita joudutaan toteuttamaan joka tapauksessa valittavasta liikennejärjestelmästä huolimatta. Malliajojen tulokset osoittavat, että

11 11 Tampereella henkilöautolla tehtyjen matkojen määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä joka tapauksessa prosenttia, joten pikaraitiotien toteuttaminenkaan ei siirrä tulevaisuuden väyläinvestointeja. Ruuhkautuvissa taajamissa yhteiskunnan on otettava linja-autojen tilatarpeet väyläsuunnittelussa huomioon esimerkiksi lisäkaistoina, liittymäetuisuuksina ja pysäkkipalveluina. Kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla on vilkkaimmille linja-autoliikenteen reiteille suunniteltu laatukäytäviä, joilla linja-autoliikenteen palvelutasoa on pyritty nostamaan toimintaympäristöä kehittämällä. Tarvittavat investoinnit ovat pikaraitiotien investointeihin verrattuna pieniä, ja ne voidaan myös toteuttaa vähitellen tarpeen mukaan. 1.3 Selvityksen rajaus ja tavoitteet Tämän selvityksen tavoitteena on tutkia, miten raideliikenteen käyttöönotto vaikuttaa joukkoliikenteen palvelutasoon ensisijaisesti Tampereen ulkopuolen kunnissa ja kunnista Tampereelle matkustavan näkökulmasta (mm. matka-aika, matkan hinta jne.) sekä tutkia vaikutuksia bussiliikennejärjestelmän kustannuksiin sekä kuntien että valtion näkökulmasta. Tämä selvitys keskittyy visioimaan seutuliikenteessä tapahtuvia muutoksia. Samaan aikaa on toteutettu toinen erillinen selvitys linjastomuutoksista Tampereen kaupungin sisäiseen liikenteeseen (Rataverkon hyödyntäminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä, Liityntäliikenneselvitys ja joukkoliikennejärjestelmien vertailu). Toisessa selvityksessä suunniteltuja laatukäytävätoimenpiteitä ja kaupungin sisäisen liikenteen linjastoja on sellaisenaan käytetty myös tämän selvityksen malliajoissa. 1.4 Tutkitut joukkoliikennejärjestelmä- ja maankäyttövaihtoehdot Tässä selvityksessä Tampereen seudullisen joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehtoina on vertailtu seuraavia: Ve 0+ Perusennusteen mukainen linjasto vuodelle 2020 Ve 1 Nykyisestä parannettu bussilinjasto (vertailuvaihtoehto) Ve 2 Pikaraitiotien perusvaihtoehdon linjasto Ve 3 Raideliikenne ja tehostettu syöttöliikennejärjestelmä Perusennusteen mukainen linjasto (ve 0+) sekä pikaraitiotien perusvaihtoehdon linjasto (ve 2) on suunniteltu varsinaisen raideliikenneselvityksen yhteydessä. Tässä selvityksessä linjastoihin on tehty kuitenkin korjauksia niin, että ne vastaavat paremmin nykyistä (talvikauden 2002/2003) liikennettä korjattuna uuden maankäytön vaatimilla täydennyksillä. Lisäksi malliajot on tehty uudestaan, koska varsinaisessa raideliikenneselvityksessä käytetyt matkustajamäärätiedot olivat Tampereen seudun liikennemallissa (TALLI 2000) olleen virheen vuoksi liian suuria. Seudullisen joukkoliikenteen tarkkoja matkustajamääriä selvitettäessä mallissa ollut seutuliikenteen kysyntää kasvattanut virhe havaittiin ja mallia kalibroitiin vastaamaan todellisia käyttäjämääriä. Joukkoliikenteen kokonaismatkamäärä oli ennen kalibrointia mallin nykytilan kuvauksessa noin matkaa/vrk ja kalibroidulla mallilla matkaa/vrk. Joukkoliikennematkojen määrä pieneni siis noin 30 % tammikuussa julkistetussa raideliikenneselvityksessä esitetystä. Nykyisestä parannettu bussilinjasto (ve 1) sekä raideliikenne ja tehostettu syöttöliikennejärjestelmä (ve 3) ovat tässä selvityksessä suunniteltuja uusia linjastoja. Syöttöliikennejärjestelmä (ve 3) on suunniteltu, koska raideliikenneselvityksen yhteydessä esitetty pikaraitiotien perusvaihtoehdon linjasto (ve 2) on seutuliikenteen osalta epärealistinen, koska päällekkäistä tarjontaa ei ole karsittu, vaikka raideliikenne vähentää seutulinjojen matkustajamääriä huomattavasti.

12 12 Vaihtoehdoissa 0+ ja 1 on käytetty oletuksena perusennusteen mukaista maankäyttöä. Väestön kasvun on ajateltu sijoittuvan joko kuntien olevan kaavoituksen tai Pirkanmaan liiton ja kuntien kaavoittajien yhteisen näkemysten mukaisesti siltä osin kun kaavat eivät ulotu vuoteen 2020 saakka. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 on hyödynnetty varsinaisessa raideliikenneselvityksessä suunniteltua, raideliikennejärjestelmää tukevaa maankäyttöä, jossa kasvualueet on pyritty sijoittamaan suunnitellun radan vaikutusalueelle ja joka ei vastaa kuntien tämän hetkistä kaavoitusta. Seudun väestön määrä on sama molemmissa maankäyttövaihtoehdoissa eli yhteensä väestön määrä kasvaa nykyisestä noin asukkaasta noin asukkaaseen. Taulukko 1. Väestön määrä nykytilanteessa sekä ennustevuonna 2020 ns. perusennusteessa (ve 0+ ja ve 1) ja pikaraitiotien (ve 2 ja ve 3) maankäyttövaihtoehdoissa. vuosi 2002 perusennuste 2020 pikaraitiotien perusennuste 2020 kunta asukkaita asukkaita muutos asukkaita muutos Tampere % % Pirkkala % % Nokia % % Ylöjärvi % % Kangasala % % Lempäälä % % yhteensä % % Perusennusteessa suurimpia kasvualueita ovat Vuoreksen, Ojalan, Linnainmaan ja Muotialan alueet. Pikaraitiotievaihtoehdon maankäytössä seudun kasvusuuntina korostuvat perusennustetta enemmän Tampereen ja Kangasalan välinen rajaseutu ja Tampereen ja Ylöjärven välinen rajaseutu. Suurimmat kasvualueet ovat Vuoreksen, Lielahden, Muotialan, Mäkkylänrinteen ja Lempoisten alueet. 1.5 Liikenteellisten vaikutusten arviointi Pikaraitiotielinjaston vaikutuksia Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä on tutkittu liikenteellisten vaikutusten näkökulmasta Tampereen seudullisella liikennemallilla. Liikennemalli kuvaa yli 14-vuotiaan väestön matkustuskäyttäytymistä keskimääräisenä talviarkivuorokautena. Malli sisältää seudun sisäisen liikenteen neliporrasmallin, henkilöautoliikenteen ulkoisen liikenteen mallin ja autonomistusmallin. Lisäksi malliin on kuvattu kuorma- ja pakettiautoliikenteen sisäiset ja ulkoiset matkat. Mallin ennustevuosi on Sisäisen liikenteen neliporrasmalli koostuu matkatuotosmallista, simultaanisesta kulkutavan ja suuntautumisen mallista ja sijoittelusta liikenneverkolle. Lisäksi malli sisältää autonomistusmallin, jossa on mm. maankäyttö- ja kotitalousmuuttujia. Kulkutavan valinnan ja suuntautumisen kannalta tärkeimpiä muuttujia ovat henkilö- ja joukkoliikenteen matka-ajat ja kevyen liikenteen etäisyystiedot. Malli sisältää seudun sisäiset joukkoliikennematkat, mutta ei seudun rajojen ulkopuolelta tulevien joukkoliikennematkojen määrää. Joukkoliikenteen kehittämisvaihtoehtoja on verrattu ns. perusennusteeseen vuodelle 2020, jossa on kuvattu maankäytön ja liikennejärjestelmän todennäköinen kehittyminen vuosina Perusennusteessa seudun väestön määrän on arvioitu kasvavan nykyisestä noin :sta asukkaasta noin asukkaaseen vuoteen 2020 mennessä. Maankäytön ja liikennejärjestelmän perusennuste on laadittu yhteistyössä Pirkanmaan liiton, Tampereen kaupungin ja Tiehallinnon kanssa keväällä 2002.

13 13 Kulkutavan ja matkojen suuntautumisen valintamallin tärkein muuttuja on eri kulkutapojen matkaaika osa-alueiden välillä. Joukkoliikenteessä matka-aika koostuu kävelyajasta pysäkille, odotusajasta, ajoajasta, mahdollisesta vaihtoajasta ja kävelyajasta pysäkiltä määränpäähän. Joukkoliikenteen osalta mallin muuttujana on käytetty painotettua matka-aikaa, joka sisältää matkan eri osatekijöiden yksikköarvot painotettuna niiden koetuilla pituuksilla. Matkustajan kannalta pisimmiksi koetaan joukkoliikennevälineen vaihtoon kuluva aika, kävelyaika pysäkille ja odotusaika. Taulukossa 2 on esitetty mallissa käytetty joukkoliikenteen matka-ajan osatekijöiden suhteellinen painoarvo. Mahdollisia kulkutapoja mallissa ovat kävely, pyöräily, henkilöauto ja joukkoliikenne. Joukkoliikennereitin valinta tapahtuu VIPS-ohjelmistossa, jossa linjan ja pysäkin valinta perustuvat painotettuun kokonaismatka-aikaan, joka riippuu mm. vuorovälitarjonnasta. Taulukko 2. Joukkoliikennematkan osatekijöiden painoarvo kulkutavan valintamallissa. osatekijä kävelyaika odotusaika ajoaika vaihtoaika painoarvo 2,3 1,5 0,8 1,0 5,2 Ajoajan painoarvon on kansainvälisiin kokemuksiin perustuen arvioitu olevan raideliikenteessä % pienempi kuin linja-autoliikenteessä. Raideliikenneselvityksessä ja siten myös tässä selvityksessä ajoajan painoarvona on käytetty 0,85 bussiliikenteeseen verrattuna.

14 14 2 Linjastot ja joukkoliikennetarjonta vaihtoehdoittain 2.1 Perusennusteen mukainen linjasto (ve 0+) Tässä työssä on Tampereen seudun liikennemallin (TALLI 2000) seutuliikennelinjasto päivitetty vastaamaan linjastoa talvikaudella 2002/2003. Perusennusteessa on lisäksi talvikauden 2002/2003 linja-autoliikenteen linjastoa täydennetty seuraavasti: Uusi linja 31 Itä-Hervannasta Vuoreksen, Lahdesjärven ja moottoritien kautta Keskustorille. Vuoroväli 10 minuuttia ruuhka-aikoina, 20 minuuttia muulloin. Uusi linja 32 Hervanta Kalkku, vuoroväli 30 minuuttia Linjojen 11, 26 ja 30 reitit muutettu jatkamaan matkakeskukseen Linjan 26 reittiä on jatkettu. Vuoroväli on 25 minuuttia. Linjan 211 reitti on siirretty vanhalle Hervannantielle ja vuoroväli tihennetty ruuhka-aikoina 30 minuuttiin. Linjaa 18 on jatkettu. Vuoroväliä on hieman tihennetty 15/20 minuuttiin. Linjan 30 joka toisen lähdön päätepysäkkiä on siirretty Hervantajärvelle. Vuoroväli säilyy 10 minuutissa. Linjan 61a Tampere-Pirkkala-lentoasema-varuskunta vuoroväli on parannettu 20 minuuttiin Yhtään linjaa ei ole poistettu. Lisäksi perusennusteessa on mukana taajamajuna Lempäälän ja Tampereen välillä. Taajamajunan vuoroväli 45 minuuttia. Yhdistetyn matkakeskuksen on perusennusteessa oletettu toteutuneen vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä Tampereen kaupungin johdolla selvitetään matkakeskuksen toteuttamisvaihtoehtoja. Suurin osa paikallisliikenteen linjoista kulkee perusennusteessa matkakeskuksen kautta. Käytännössä kuitenkin näin tulisi tapahtumaan vain siinä tapauksessa, että pikaraitiotie päätettäisiin toteuttaa ja matkakeskuksesta muodostuisi näin ollen keskustan päävaihtoterminaali. Mikäli pitäydytään bussijärjestelmässä, säilyisi sekä kaupunki- että seutubussien päävaihtoterminaali todennäköisesti nykyisellä paikalla Keskustorilla, kaupungin keskipisteessä. Joukkoliikenneverkon perusennuste edustaa nykyisen kehityksen mukaista tarjontaa, jossa ei ole tehty erityisiä investointeja tai linjastoparannuksia. 2.2 Nykyisestä parannettu bussilinjasto (ve 1) Ve 1 on vertailuvaihtoehto, jossa maankäyttö on perusennusteen mukainen eikä raideliikennejärjestelmää ole toteutettu. Joukkoliikenteen palvelutasoa on parannettu bussiliikennettä kehittämällä. Seutuliikenteen palvelutasoa on nostettu muun muassa lisäämällä moottoritietä hyödyntäviä nopeita bussiyhteyksiä naapurikunnista Tampereelle sekä perustamalla uusia suoria yhteyksiä Ylöjärvi Nokia, Nokia Pirkkala Hervanta-Kangasala, Kangasala TAYS Ylöjärvi sekä Nokia Vuores Hervanta Kangasala. Tässä vaihtoehdossa kaikkien Tampereen naapurikuntien välillä on kerran tunnissa suora ja nopea, Tampereen keskustan ohittava yhteys. Vaihtoehdossa kehitetään lisäksi bussiliikenteen laatukäytäviä muun muassa seuraavin toimenpitein: - bussikaistat ja erillisrampit Paasikiventielle välille Lielahdenkatu Onkiniemen tunneli - bussikaistat Nokiantielle ja Pispalan valtatielle välillä Nokian mt Tesoman valtatie - bussikaistat Lielahdenkadulle - bussikaistat Hatanpään valtatielle välille Tampereen valtatie Lahdenperänkatu - bussikaistat Lempääläntielle välille Viinikan liittymä Koivistontie - bussikaistat Kalevantielle ja Messukylänkadulle välille Yliopistonkatu itäinen ohikulkutie ja - bussikaistat Teiskontielle Koilliskeskukseen asti.

15 15 Bussikaistat on oletettu toteutettavan lisäkaistoina siten, että ne eivät vähennä perusennusteen mukaisia henkilöautoliikenteen kaistoja. Suurin osa linjoista on siirretty bussiliikenteen laatukäytäville, joille myös nopeuttamistoimenpiteet on kohdennettu. Esimerkiksi Nokian ja Ylöjärven suunnan seutuliikenteestä suurin osa linjoista on siirretty Pispalan kannaksella Paasikiventielle, jonne tässä vaihtoehdossa on kuvattu erilliset bussikaistat. Bussivaihtoehtoon liittyvissä mallitarkasteluissa ja kustannusarvioissa on huomioitu Tampereen edellä esitetyt laatukäytäviin liittyvät parantamistoimenpiteet. Jatkossa on valittavasta joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdosta huolimatta tarpeen kehittää muun muassa tärkeitä pitempimatkaisen liikenteen ja lähiliikenteen vaihtopysäkkejä Ylöjärven liikekeskuksessa ja Lempäälän Sääksjärvellä ramppeihin toteutettavilla pysäkkijärjestelyillä. 2.3 Pikaraitiotieverkon perusvaihtoehto (Ve 2) Pikaraitiotien perusvaihtoehdon mukainen joukkoliikennelinjasto koostuu julkaistun raideliikenneselvityksen mukaisesti neljästä pikaraitiotielinjasta, Tampereen kaupungin sisäisestä karsitusta linja-autolinjastosta ja hieman muutetusta seutuliikenteen linjastosta. Kuvassa 2 on esitetty pikaraitiotien perusvaihtoehdon pikaraitiotielinjasto. Tampereen sisäisestä linja-autolinjastosta on karsittu päällekkäistä tarjontaa. Seutuliikenteen linjasto on lähes perusennusteen mukainen, mikä on epärealistista, koska päällekkäistä tarjontaa ei ole karsittu seutulinjojen matkustajamäärän huomattavasta alenemisesta huolimatta. Tarjonnan säilyttäminen edellyttäisi voimakasta yhteiskunnan lisäpanostusta raideliikenteen takia kannattamattomaksi ajautuvan bussiliikenteen ostamiseen. Pikaraitiotien perusvaihtoehdossa ei ole varsinaisia liityntälinjoja, mutta Hervannassa, Vuohenojalla, Tesomalla, Nokialla ja Ylöjärvellä osa linjoista on siirretty kulkemaan seisakkeiden kautta. Maankäyttö on kuntien omasta kaavoituksesta poiketen suunniteltu tukemaan raideliikennejärjestelmää. R100 R101 R104 R102 R104 R100 R102 R101 Kuva 2. Pikaraitiotien perusverkkovaihtoehto, joka koostuu Ylöjärven ja Hervannan, Lentävänniemen ja Hervannan, Nokian ja Vuoreksen sekä Nokian ja Kangasalan linjoista.

16 Raideliikenne ja tehostettu syöttöliikennejärjestelmä (ve 3) Pikaraitiotie on toteutettu perusvaihtoehdon mukaisesti. Maankäytön oletetaan kehittyvän perusvaihtoehdon mukaisesti. Seutuliikenteen suorien yhteyksien vuorotarjontaa on karsittu voimakkaasti. Liityntälinjoja on perustettu niille asemanseuduille, joissa pikaraitiolinja on alueen tärkein joukkoliikenneyhteys keskustaan. Ympäristön kuntakeskuksista ja Tampereen suurimmista kaupunginosista on kuitenkin säilytetty vaihdottomat yhteydet Tampereen keskustaan, mutta vuorotarjontaa on karsittu. Pikaja vakiovuoroliikenteen linjat ovat samanlaisia kuin perusennusteessa. Esimerkiksi Ylöjärvellä kunnan alueelta alkavat Mutalan, Asuntilan, Lakialan, Haaviston ja Metsäkylän linjat on katkaistu syöttöliikenteeksi Ylöjärven asemalle. Nokian asemalle liikennöisi taajama-alueen syöttölinja 15 minuutin välein. Kangasalla linja 45 on osin korvattu kunnan sisäisellä syöttöyhteydellä Kangasalan asemalle ja Kaivannon, Tiihalan ja Ponsan yhteydet on katkaistu vaihdollisiksi Vatialan asemalla. 2.5 Yhteenveto joukkoliikennetarjonnasta vaihtoehdoittain Joukkoliikenne on tässä yhteydessä jaettu Tampereen kaupungin sisäisiin linja-autolinjoihin, seutuliikenteen linja-autolinjoihin, yli seudun jatkaviin linja-autolinjoihin sekä pikaraitiotie- ja taajamajunareitteihin. Seutuliikenne sisältää tässä yhteydessä myös Teiskon liikenteen. Liityntäliikenteen linjat on koottu omaksi ryhmäkseen ja niillä tarkoitetaan tässä yhteydessä kuntien sisäisiä linjoja, joiden päätarkoituksena on tarjota liityntä pikaraitiotieseisakkeelle. Linjastot eri vaihtoehdoissa on esitetty liitteessä 1. Joukkoliikenteen linjakilometrien määrä on bussivaihtoehdossa uusien linjojen ja vuoroväliparannusten seurauksena noin 19 prosenttia suurempi kuin perusennusteessa. Tampereen kaupungin sisäisen linjaston linjakilometrien määrä on bussivaihtoehdossa noin 15 prosenttia ja seutuliikenteen noin 35 prosenttia suurempi kuin perusennusteessa. Pikaraitiotien perusennusteessa ja liityntävaihtoehdossa joukkoliikenteen linjakilometrien määrä on lähes samansuuruinen kuin perusennusteessa. Tampereen kaupungin sisäisiä linjakilometrejä on molemmissa vaihtoehdoissa noin 20 prosenttia perusennustetta vähemmän. Seutuliikenteen linjakilometrien määrässä vaihtoehdot eroavat toisistaan huomattavasti. Liityntäliikennevaihtoehdossa suorien seutulinjojen määrää on karsittu huomattavasti, noin 38 prosenttia vähemmäksi kuin pikaraitiotien perusvaihtoehdossa tai perusennusteessa. Liityntäliikenteen linjakilometrien määrä on liityntävaihtoehdossa noin 11 prosenttia koko joukkoliikenteen linjakilometreistä. Taulukossa 4 ja kuvassa 3 on esitetty joukkoliikenteen linjakilometrien määrä eri vaihtoehdoissa.

17 17 Taulukko 3. Joukkoliikenteen linjakilometrien määrä keskimääräisen talviarkivuorokauden aikana eri vaihtoehdoissa. ajoneuvokm/vrk nykytilanne Perusennuste (ve 0+) bussi- pikaraitiotien perusvaihtoehtvaihtoehto (ve 3) liityntäliikenne- vaihtoehto (ve 1) (ve 2) linja-auto, kaupungin sis. linja-auto, seutuliikenne yli seudun jatkava linja-autoliikenne liityntäliikenne pikaraitiotie taajamajuna yhteensä ero perusennusteeseen verrattuna ajoneuvokilometrejä bussi- pikaraitiotien perusvaihtoehto vaihtoehto (ve 1) (ve 2) liityntäliikennevaihtoehto (ve 3) linja-auto, kaupungin sis. 15 % -23 % -20 % linja-auto, seutuliikenne 35 % -2 % -38 % yli seudun jatkava linja-autoliikenne 2 % -1 % 4 % liityntäliikenne pikaraitiotie taajamajuna 0 % 0 % 0 % yhteensä 19 % 2 % 1 % 1 Liityntäliikenteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä kuntien sisäisiä linjoja, joiden päätarkoituksena on tarjota liityntä pikaraitiotieseisakkeelle. ajon.km nykytilanne perus-ve taajamajuna pikaraitiotie liityntäliikenne bussi-ve liityntä-ve perus-lrt yli seudun jatkava linja-autoliikenne linja-auto, seutuliikenne linja-auto, kaupungin sis. ajoneuvokilometrejä suhteessa perusennusteeseen 40% 30% 20% 10% 0% -10% -20% -30% -40% -50% bussi-ve perus-lrt liityntä-ve linja-auto, kaupungin sis. linja-auto, seutuliikenne yli seudun jatkava linja-autoliikenne yhteensä Kuva 3. Joukkoliikenteen ajoneuvokilometrien määrä eri vaihtoehdoissa keskimääräisen talviarkivuorokauden aikana.

18 18 3 Vaikutukset matkustuskäyttäytymiseen 3.1 Kulkutapajakauma ja matkustussuorite koko seudulla Malliajojen tulosten mukaan bussivaihtoehdossa joukkoliikennematkojen määrä on 5,7 prosenttia suurempi kuin perusennusteessa. Kävelymatkojen, polkupyörämatkojen ja henkilöautomatkojen määrä on noin prosentin pienempi kuin perusennusteessa. Pikaraitiotievaihtoehdossa seudun joukkoliikennematkojen määrä on 15,7 prosenttia suurempi kuin perusennusteessa. Pikaraitiotie vähentäisi toteutuessaan suhteessa eniten kevytliikenteen matkoja. Polkupyörämatkojen määrä on pikaraitiotievaihtoehdossa 3,6 prosenttia, kävelymatkojen määrä 2,9 prosenttia ja henkilöautomatkojen määrä 1,8 prosenttia pienempi kuin perusennusteessa. Valittavasta joukkoliikennejärjestelmästä riippumatta asukasmäärän kasvun myötä henkilöautolla tehtyjen matkojen määrä Tampereen seudulla lisääntyy nykyisestä. Vaihtoehdosta riippuen lisäys vuoteen 2020 mennessä on prosenttia, lisäys on suurin perusvaihtoehdossa ja vähäisin pikaraitiotievaihtoehdoissa. Taulukko 5. Päivittäisten seudun sisäisten matkojen määrä (matkaa/vrk) pääkulkutavoittain nykytilanteessa ja eri vaihtoehdoissa vuonna vaihtoehto kävely polkupyörä henkilöauto joukkoliikenne yhteensä nykytilanne perusennuste (ve 0+) bussivaihtoehto (ve 1) pikaraitiotien perusvaihtoehto (ve 2) liityntävaihtoehto (ve 3) ero perusennusteeseen verrattuna kävely polkupyörä henkilöauto joukkoliikenne yhteensä bussivaihtoehto (ve 1) pikaraitiotien perusvaihtoehto (ve 2) liityntävaihtoehto (ve 3) ero perusennusteeseen verrattuna kävely polkupyörä henkilöauto joukkoliikenne yhteensä bussivaihtoehto (ve 1) -0.8 % -1.1 % -0.8 % 5.7 % 0.0 % pikaraitiotien perusvaihtoehto (ve 2) -2.9 % -3.6 % -1.8 % 15.7 % 0.1 % liityntävaihtoehto (ve 3) -2.9 % -3.6 % -1.8 % 16.1 % 0.1 % kävely polkupyörä henkilöauto bussivaihtoehto pikaraitiotien perusvaihtoehto liityntävaihtoehto joukkoliikenne -5% 0% 5% 10% 15% 20% Kuva 4. Matkojen määrä perusennusteeseen verrattuna. Bussivaihtoehdossa henkilöautomatkojen määrä on 0,8 % ja pikaraitiotievaihtoehdossa 1,8 % pienempi kuin perusennusteessa.

19 19 Pikaraitiotie vähentää henkilökilometreissä mitattavaa matkustussuoritetta enemmän kuin matkojen lukumäärää. Henkilöautoliikenteen matkustussuorite kasvaa nykytilanteeseen verrattuna bussiliikennevaihtoehdossa noin 25 prosenttia ja pikaraitiotievaihtoehdossa noin 22 prosenttia. Taulukossa 6 on esitetty matkustussuorite vuonna 2020 eri vaihtoehdoissa. Kuvassa 5 on esitetty matkustussuorite eri vaihtoehdoissa perusennusteeseen verrattuna. Taulukko 6. Päivittäinen seudun sisäinen matkustussuorite (henkilökm) kulkutavoittain nollavaihtoehdossa ja pikaraitiotien perusvaihtoehdossa vuonna vaihtoehto kävely polkupyörä henkilöauto joukkoliikenne yhteensä nykytilanne perusennuste (ve 0+) bussivaihtoehto (ve 1) pikaraitiotien perusvaihtoehto (ve 2) liityntävaihtoehto (ve 3) ero perusennusteeseen verrattuna kävely polkupyörä henkilöauto joukkoliikenne yhteensä bussivaihtoehto (ve 1) pikaraitiotien perusvaihtoehto (ve 2) liityntävaihtoehto (ve 3) ero perusennusteeseen verrattuna kävely polkupyörä henkilöauto joukkoliikenne yhteensä bussivaihtoehto (ve 1) -0.8 % -1.2 % -0.9 % 9.3 % 0.7 % pikaraitiotien perusvaihtoehto (ve 2) -3.2 % -3.4 % -3.0 % 24.7 % 1.4 % liityntävaihtoehto (ve 3) -3.2 % -3.5 % -3.1 % 26.1 % 1.5 % kävely polkupyörä henkilöauto bussivaihtoehto pikaraitiotien perusvaihtoehto liityntävaihtoehto joukkoliikenne -5% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Kuva 5. Matkustussuorite perusennusteeseen verrattuna. Henkilöautoliikenteen suorite on bussivaihtoehdossa noin prosentin pikaraitiotievaihtoehdossa noin 3 % pienempi kuin perusennusteessa.

20 Kulkutapajakauma ja joukkoliikennematkojen määrä seudun eri kunnissa Taulukossa 7 on esitetty joukkoliikennematkojen määrä ja taulukossa 8 kulkutapajakauma kunnittain eri vaihtoehdoissa. Koska kuntien asukasmäärä on perusennusteessa erilainen kuin pikaraitiotievaihtoehdoissa, ei kuntien joukkoliikennematkojen määrää voi suoraan verrata vaihtoehdoittain keskenään. Taulukko 7. Joukkoliikennematkojen määrä eri kunnissa alkavilla joukkoliikennematkoilla (matkaa/vrk, pääkulkutapana joukkoliikenne). kunta nykytilanne perusennuste (ve 0) bussivaihtoehto (ve 1) pikaraitiotien perusvaihtoehto (ve 2) liityntävaihtoehto (ve 3) Tampere Pirkkala Nokia Ylöjärvi Kangasala Lempäälä yhteensä ero perusennusteeseen verrattuna bussivaihtoehto (ve 1) pikaraitiotien perusvaihtoehto (ve 2) liityntävaihtoehto (ve 3) asukasluvun ero pikaraitiotie/ perusennuste Tampere 5.1 % 12.4 % 12.6 % 0 % Pirkkala 11.9 % -8.1 % -7.8 % - 9 % Nokia 6.9 % 35.2 % 40.1 % - 8 % Ylöjärvi 10.4 % 42.9 % 42.9 % 13 % Kangasala 8.4 % 32.5 % 32.6 % 14 % Lempäälä 2.4 % 11.2 % 9.4 % - 10 % yhteensä 5.7 % 15.7 % 16.1 % 0 %

Hervantajärven osayleiskaava

Hervantajärven osayleiskaava Hervantajärven osayleiskaava liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 16.10.2008 Hanna Kalenoja 1 Johdanto...2 2 Maankäyttö ja liikenneverkkovaihtoehdot...3 2.1 Osa aluejako...3 2.2 Maankäyttövaihtoehdot...3

Lisätiedot

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat - liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 18.2.29 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot... 2 2.1 Osa-aluejako ja maankäyttö...

Lisätiedot

Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava

Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava - liikennemallitarkastelujen tuloksia yöraportti 15.3.2007 Hanna Kalenoja 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot... 3 2.1 Osa-aluejako... 3 2.2

Lisätiedot

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.

Lisätiedot

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille. Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleistietoa liikennetutkimuksesta Toteutettiin syksyllä 2012 Tietoa liikennesuunnittelun tueksi

Lisätiedot

Liikenteen tihentämisen liikenne-ennusteet ja vaikutustarkastelut

Liikenteen tihentämisen liikenne-ennusteet ja vaikutustarkastelut Liikenteen tihentämisen liikenne-ennusteet ja vaikutustarkastelut Joukkoliikenteen vuorovälien tihentämisen vaikutuksia on tutkittu laatimalla HSL:n liikennemallilla malliajoja. Malliajon avulla saadaan

Lisätiedot

Sorilan kaavoitustavoitteet

Sorilan kaavoitustavoitteet Sorilan kaavoitustavoitteet liikenne-ennusteet Tampereen seudullisella liikennemallilla (TALLI2000) Työraporttiluonnos 28.1.2005 Hanna Kalenoja 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttövaihtoehdot... 3 3 Liikennejärjestelmä...

Lisätiedot

Tampereen raitiotie,

Tampereen raitiotie, Tampereen raitiotie, yleissuunnitelma Raitiotie joukkoliikennejärjestelmän runkona Kaupunginvaltuuston iltakoulu 24.4.2013 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Lähtökohtia vuoden 2030 joukkoliikennejärjestelmän

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

Nurmi-Sorilan osayleiskaava

Nurmi-Sorilan osayleiskaava Nurmi-Sorilan osayleiskaava - liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 25.5.2007 Hanna Kalenoja 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttövaihtoehdot... 3 3 Liikennejärjestelmä...5 3.1 Tie- ja katuverkko... 5

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Liikenne ennusteet

Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Liikenne ennusteet Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Liikenne ennusteet Työraporttiluonnos 30.5.2014 1 2 1. Johdanto Tampereen raitiotien yleissuunnitelman liikenneennusteet on tehty Tampereen seudun liikennemallilla

Lisätiedot

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava - liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 5.12.2006 Hanna Kalenoja 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttövaihtoehdot... 3 3 Liikennejärjestelmä...4 3.1 Tie-

Lisätiedot

Tuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet

Tuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet Tuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet 22.12.2016 1 Ennusteiden taustat ja analyysit 2 Yleistä Tuusulan liikennemallilla on tuotettu yleiskaavaehdotuksen mukainen ennuste vuodelle 2040 Yleiskaavaehdotuksen

Lisätiedot

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Kohti uudenlaista joukkoliikennettä

Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Joukkoliikenne on osa liikennejärjestelmää Liikenteellä ja liikennejärjestelmällä on yhteiskunnassa merkittävä rooli elinkeino elämän kilpailukyvylle ja kansalaisten

Lisätiedot

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla MUISTIO 31.3.2010 Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla Tarkastelun sisältö Tässä muistiossa on kuvattu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennemallityöhön

Lisätiedot

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta Galleria Nottbeck

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta Galleria Nottbeck TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta Galleria Nottbeck 2.12.2015 Tampereen kaupunki Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen väestökehitys 1989

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Joukkoliikenne Kouvolassa

Joukkoliikenne Kouvolassa Joukkoliikenne Kouvolassa 18.03.2010 Säännöllinen linjaliikenne Markkinaehtoinen liikenne ELY:n ostoliikenne Kaupungin ostoliikenne, 120 000 /v Kaupungin palveluliikenne 87 000 /v ELY:n ostama linjaliikenne

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Asia: HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Minna

Lisätiedot

Tampereen joukkoliikenteen linjastosuunnitelma 2014

Tampereen joukkoliikenteen linjastosuunnitelma 2014 Tampereen joukkoliikenteen linjastosuunnitelma 2014 Lähtökohdat Suuri osa Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan ja Vesilahden joukkoliikenteestä 1.7.2014 Tampereen joukkoliikenteen hoitoon Avaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Koilliskeskus joukkoliikenteen palvelutasomäärittely muutokset joukkoliikennepalveluissa sähköiset palvelut

Koilliskeskus joukkoliikenteen palvelutasomäärittely muutokset joukkoliikennepalveluissa sähköiset palvelut Koilliskeskus 17.5. joukkoliikenteen palvelutasomäärittely muutokset joukkoliikennepalveluissa sähköiset palvelut Joukkoliikenteen palvelutasomäärittely Joukkoliikennelaki 2009/869, 4: Tämän lain 14 :n

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

TASE 2025. Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämisohjelman ja aiesopimuksen laadinta. Suunnitteluryhmän kokous 21.11.

TASE 2025. Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämisohjelman ja aiesopimuksen laadinta. Suunnitteluryhmän kokous 21.11. Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämisohjelman ja aiesopimuksen laadinta Suunnitteluryhmän kokous 1 Asialista Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen Edellisen kokouksen muistio

Lisätiedot

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu Nykyinen junatarjonta Oriveden keskusta Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk Oriveden asema Tampere-Jyväskylä IC-junat 6+6 junaa/arkivrk Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk kaupunki lähijunaliikenteen

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2011

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2011 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 211 Liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 211 Liikennemääräraportti 11.9.212 TAMPEREEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä Joensuu Rantakylä Perustietoa Joensuusta Joensuussa asui 1.1.2009 yhteensä 72 433 henkilöä asukastiheys on 30,4 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 515 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Rantakylä Rantakylä

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

TASE Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

TASE Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma - Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R100 R101 katuraitiotie lähijuna linja-auto 0-1000000 0-1000000 0-1000000 R303 R301 R303 8000 Passengers 8000 Passengers 8000 Passengers R100 R305 R304

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tila vuonna 2020. Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010

Joukkoliikenteen tila vuonna 2020. Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010 Joukkoliikenteen tila vuonna 2020 Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010 Joukkoliikenteen tila vuonna 2020? Matti Lahdenranta Toimitusjohtaja HKL 18.3.2010 Tavoitteita 2020 & Liikenne-ennuste

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 8.10.2015 Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitto Käynnissä Pirkanmaan maakuntakaava kokonaismaakuntakaavan

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

Ratikka vai rollikka?

Ratikka vai rollikka? Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE

Lisätiedot

Bussi-Jokerin ennustetarkasteluja

Bussi-Jokerin ennustetarkasteluja Bussi-Jokerin ennustetarkasteluja 17.03.2011 Jyrki Rinta-Piirto Taina Haapamäki Strafica Oy Nykyinen linja 550 Itäkeskus Westendinasema Aamuruuhkan vuorovälit Länteen n. klo 7 8 (Itäkeskuksen lähtöajat)

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio Joukkoliikenteen muutos o Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kustannusvertailu

Joukkoliikenteen kustannusvertailu Joukkoliikenteen kustannusvertailu Antero Alku, DI Sähköposti: antero.alku@alkutieto.fi www.kaupunkiliikenne.net Joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla Helsingin seutu on Suomen laajin kaupunkiseutu, jossa

Lisätiedot

JOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V. 2009

JOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V. 2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Muistio LIPTUseurap09 Yhdyskuntatekniikka / Jorma Lipponen 3.5.2010 JOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V. 2009 1. Yhteiskunnan tuen määrä ja

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

YTV:n seutulipun 3. vyöhykkeen kustannusvaikutuksia Järvenpään kaupungille

YTV:n seutulipun 3. vyöhykkeen kustannusvaikutuksia Järvenpään kaupungille TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-02308-07 6.3.2007 VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Järvenpään 3. vyöhykkeen lipun kustannusten kohdentuminen Valtion osuus nykytaso nn nn 000 Järvenpää kustannukset Hallinnointi

Lisätiedot

Päivämäärä 4.3.2013 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEKÄYTÄVIEN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT

Päivämäärä 4.3.2013 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEKÄYTÄVIEN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT Päivämäärä 4.3.2013 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEKÄYTÄVIEN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEKÄYTÄVIEN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT 1 1. ALKULAUSE Tämä on taustaselvitys alkavaa

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Tampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013

Tampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Tampereen raitiotieliikenneratkaisut Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 1 Projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen 11.6.2013 Suunnittelun lähtökohtana alustava yleissuunnitelma

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus Niko Setälä

Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus Niko Setälä Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus 10.10.2017 Niko Setälä 10.10.2017 1 Sisältö 1. Kalasataman raitioteiden tavoitteet 2. Ehdotettava raitiotien linjaus ja liikennöinti 3. Tarkasteltuja

Lisätiedot

Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys!

Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys! Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys! Arvoisa päättäjä, Yhteiskunnan joukkoliikennepalveluiden tulevaisuus on suurten päätösten alla. EU:n uusi joukkoliikennettä koskeva palvelusopimusasetus (PSA) tuli

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Lappeenranta. Perustietoa Lappeenrannasta. Lauritsala. Joukkoliikenteen tarjonta. Lauritsala

Lappeenranta. Perustietoa Lappeenrannasta. Lauritsala. Joukkoliikenteen tarjonta. Lauritsala Lappeenranta Lauritsala Perustietoa Lappeenrannasta Lappeenrannassa asui 1.1.2009 yhteensä 70 313 henkilöä asukastiheys on 65,6 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 543 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2016 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2016 2 4.9.2017 Sisällysluettelo

Lisätiedot

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 VESA VERRONEN LÄHTÖKOHTIA Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 laatiminen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 19.11.2013 LVM:n ilmastopoliittinen ohjelma ILPO (2009) Liikenne-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 7063/08.00.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 7063/08.00. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2017 1 (1) 3 Asianro 7063/08.00.00/2015 joukkoliikennestrategia 2025 Päätöshistoria 15.12.2016 52 Suunnittelupäällikkö Tanja Leppänen KT-suunnittelu Heinäkuun alussa 2014

Lisätiedot

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/349/2014, 1.4.2014 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa 25.1.2017 Maija Stenvall Palvelutasotavoitteet perustuvat joukkoliikennekysyntään Myös maankäytön kehittämisessä on tavoitteena

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Tulevaisuuden sähköinen kaupunkiliikenne seminaari 3.5.2012 Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys!

Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys! Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys! Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys! Olemme tottuneet siihen, että edullisella, ympäristöystävällisellä ja turvallisella bussilla pääsee aina. Silloinkin, kun

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012 124/2012 Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Annettu Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2012 Valtioneuvoston

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

Asiakaspalvelu- ja myyntipiste/-itä tulee olla pääsääntöisesti kaikissa linjan vaikutusalueen kunnissa.

Asiakaspalvelu- ja myyntipiste/-itä tulee olla pääsääntöisesti kaikissa linjan vaikutusalueen kunnissa. 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 Kasvu tiivistyy sisäänpäin tultaessa Vuonna 2014 kaupunkiseudun väestö kasvoi 1,1 %, eli noin 4 100 hengellä (4 500 vuonna 2013), mikä vastaa keskimääräistä kasvua 2000-luvulla.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. joukkoliikenteen valtionavustuksista

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. joukkoliikenteen valtionavustuksista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2013 267/2013 Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Annettu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

VAIHE 1: Selvitys Raide-Jokerin linjausvaihtoehdoista Espoossa Linjausvaihtoehtojen vertailun yhteenveto

VAIHE 1: Selvitys Raide-Jokerin linjausvaihtoehdoista Espoossa Linjausvaihtoehtojen vertailun yhteenveto VAIHE 1: Selvitys Raide-Jokerin linjausvaihtoehdoista Espoossa Linjausvaihtoehtojen vertailun yhteenveto YLEISTÄ Raide-Jokerilla tulee olemaan Espoossa noin 50 000 käyttäjää vuoden 2035 arkipäivänä. Käyttäjistä

Lisätiedot

Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista

Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Lisätiedot

Itä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella

Itä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Itä-Suomen henkilöliikennestrategia Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 NELJÄ OSAPROJEKTIA ITÄ-SUOMEN HENKILÖLIIKENNESTRATEGIA

Lisätiedot

Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta?

Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta? Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta? Joukkoliikenteen toimintaympäristön muutokset valmistautuminen tuleviin muutoksiin, seminaari 11.12.2012

Lisätiedot

Liite Katsaus taustaindikaattoreihin

Liite Katsaus taustaindikaattoreihin Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus vuosiseurantaraportti 2014 Liite Katsaus taustaindikaattoreihin Indikaattoreiden pohjalta voidaan arvioida toimintaympäristön muutosta sekä siihen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ

KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ 21.3.2011 / VVe KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ KATUVERKKO Linnakankaan halkaisee alueellinen pääväylä Linnakaarto, joka johtaa Oulun Metsokankaalle. Alueen katuverkkoa täydentävät ajan kanssa

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN JOUKKOLII- KENTEEN LINJASTOSUUNNITELMA

JYVÄSKYLÄN SEUDUN JOUKKOLII- KENTEEN LINJASTOSUUNNITELMA Vastaanottaja JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUTU Asiakirjatyyppi LUONNOS Päivämäärä 8.8.2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN JOUKKOLII- KENTEEN LINJASTOSUUNNITELMA ALUSTAVAT LINJASTORATKAISUT VE1 JA VE 2 Ramboll Kiviharjuntie

Lisätiedot

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,

Lisätiedot