Lisäksi ohjausryhmä on toiminut edellisvuosien tapaan.

Transkriptio

1 1(14) Etelä-Suomen lääninhallitus Sivistysosasto EU:n rakennerahastot VUOSIRAPORTTI vuodelta Perustiedot projektista Projektin nimi: ERITYINEN Projektikoodi: Tavoiteohjelma: 3 Toimintalinja: 1 Toimenpidekokonaisuus: 2 Päävastuuviranomainen: 2901 Etelä-Suomen lääninhallitus Hallinnoijaorganisaatio: Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Projektin vastuuhenkilö: Kim Karlsson Puhelinnumero: Postiosoite: PL 46, Järvenpää Diaarinumero: ESLH /Ha-7 2. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista kuluvana vuonna Vuosi 2006 oli projektin aktiivinen toimintavaihe, jonka aikana toteutettiin useita opettajan työelämäjaksoja, työpaikkaohjaajakoulutusta sekä tuettuun työllistymiseen liittyvä koulutus. Aktiivinen tiedotus ja verkostoituminen jatkuivat. Projektiryhmä ja muut kehittämisryhmät Projektiryhmän toiminta on vuoden 2006 aikana ollut edellisvuotta vähäisempää, koska painopiste on siirtynyt uusien työryhmien toimintaan. Projektiryhmä on kokoontunut vuoden 2006 aikana yhteensä 5 kertaa. Kokouksista on laadittu muistiot, jotka on lähetetty projektiryhmän jäsenille sekä ohjausryhmälle. Kokousten aiheina olivat mm. työssäoppimisen ohjeiden kehittäminen, harjoitustoimiston toiminnan kehittäminen, työllistymisen verkkomateriaalin arviointi sekä Keudan kanssa tehtävä yhteistyö. Projektiryhmän lisäksi Erityisessä toimi vuoden 2006 aikana seuraavat kehittämisryhmät: Työssäoppimisen verkko-ohjauksen kehittäminen Työllistymisen tukemisen kehittäminen (suppea ja laaja kokoonpano) Työelämäyhteistyön kehittäminen Verkostotyön kehittäminen (yhdessä Keudan kanssa) Alueellinen työllistymisen tukemisen verkostotyöryhmä Seminaarin toteutuksesta vastaava työryhmä Julkaisun toimituskunta Työhönvalmennuksen kehittäminen Työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittäminen Lisäksi ohjausryhmä on toiminut edellisvuosien tapaan.

2 2(14) Ohjausryhmä Ohjausryhmä kokoontui vuoden 2006 aikana neljä kertaa. Kokouksissa käsiteltiin vuosiraportti, toimintasuunnitelma vuodelle 2006, maksatushakemukset, seurantaraportit, lisärahoituksen sekä jatkorahoituksen hakeminen sekä arvioitiin projektin tuloksia. Lisäksi käsiteltiin projektista tehtävää julkaisua sekä päätösseminaaria koskevia asioita. Vuoden 2006 aikana ohjausryhmän kokoonpanossa tapahtui seuraavia muutoksia: - Marjo Lipposen tilalle Manpower oy:stä tuli Mika Wilén - Marja-Leena Oksasen tilalle Järvenpään työvoimatoimistosta tuli Anna Viitanen tai Jutta Jänkävaara-Lempiäinen. Opettajien työelämäjaksot Opettajien työelämäjakson aloitti vuoden 2006 aikana 11 opettajaa. Petri Alander, kuvallisen ilmaisun perustutkinto Hannele Laurila, liiketalouden perustutkinto Pirjo Kaarnakorpi, liiketalouden perustutkinto Vesa Vehkamäki, liiketalouden perustutkinto Juha Arimo, kellosepänalan perustutkinto Maarit Ahtola, liiketalouden perustutkinto Marjo Jalkanen, tietojenkäsittelyn perustutkinto Jukka Huikko, liiketalouden perustutkinto Terja Laine, Liiketalouden perustutkinto Pirkko Peiponen, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Turkka Saarikoski, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Vuoden 2005 lopussa jakson aloittivat seuraavat opettajat (jakso jatkui vuoden 2006 puolelle) Päivi Laine-Sievers, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Sam Väntsi, kuvallisen ilmaisun perustutkinto Anne Aalto, liiketalouden perustutkinto Vuosien aikana työelämäjakson ovat suorittaneet seuraavat opettajat: Veikko Karjalainen, autoalan perustutkinto Pekka Päivinen, autoalan perustutkinto Arvi Kämäri, käsi- ja taideteollisuuden perustutkinto, kultasepänala Pirjo Kinnunen, liiketalouden perustutkinto Terja Laine, liiketalouden perustutkinto Marjo Muotka, liiketalouden perustutkinto Tuuli Ovaska, liiketalouden perustutkinto Jouko Himanen, logistiikan perustutkinto Jarmo Suojala, sähköalan perustutkinto Tuomo Selenius, talotekniikan perustutkinto Matti Tiikkainen, talotekniikan perustutkinto Hilkka Vähäoja, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus

3 3(14) Työelämäjaksoille on vuoden 2006 loppuun mennessä osallistunut yhteensä 25 opettajaa. Jaksojen pituus on ollut n. 8 viikkoa. Opettajat ovat tehneet työelämäjaksoistaan raportit, joiden tiivistelmät ovat nähtävissä osoitteessa Työpaikkaohjaajakoulutuksen suunnittelu ja kokeilu Työpaikkaohjaajakoulutuksen suunnittelu ja kokeilu jatkui vuonna Projektin toimesta valmisteltiin koulutusmateriaalia opettajille. Projektin kotisivuilta löytyy taulukko Työpaikkaohjaajakoulutuksen sisältö ja menetelmät jonka työstivät työryhmä Anne Aalto, Seija Eskola sekä Kim Karlsson. Vuonna 2006 suunniteltiin räätälöityjä toteutusmalleja työpaikkojen kanssa. Työelämäjaksoilla olevat opettajat selvittivät työpaikkojen koulutushalukkuutta sekä kokeilivat koulutusta käytännössä. Vuoden 2006 aikana työpaikkaohjaajakoulutukseen osallistui 47 henkilöä. Projektin toimesta järjestettiin vielä yksi koulutus koulutuskeskuksen omalle henkilökunnalle keväällä Osallistujia oli mukana 7 ja kouluttajina olivat Anne Aalto, Sari Honkonen, Pirjo Kaarnakorpi ja Kim Karlsson. Nurmijärven ammattiopistossa järjestettiin työpaikkaohjaajakoulutus keittiöhenkilökunnalle sekä ravitsemus- ja talousalan opettajille keväällä Kouluttajina toimivat Seija Eskola, Hilkka Vähäoja, Kim Karlsson sekä Nurmijärven ammattiopiston oma henkilökunta. Osallistujia oli kuusi. Anne Aalto koulutti työelämäjaksonsa yhteydessä työpaikkaohjaajia Mielenterveyden keskusliitossa keväällä Osallistujia oli mukana 10. Edellisen vuoden joulukuussa alkanut Helsingin klubitalon koulutus jatkui kevään 2006 aikana. Osallistujia oli kuusi. Seesamissa alkoi työpaikkaohjaajakoulutus syksyllä Kouluttajina olivat Päivi Laine- Sievers sekä Kim Karlsson. Osallistujia oli 11. Pirjo Kaarnakorpi toteutti työpaikkaohjaajakoulutuksen jatkokoulutusta Eterassa oman työelämäjaksonsa aikana, aiheena ammattiosaamisen näytöt. Osallistujia oli 5. Työllistymisasioiden kehittäminen Projektisuunnitelmassa työllistymisen osalta on asetettu seuraavat tavoitteet: työllistymisen vaihtoehtojen selvittäminen ja kytkeminen työssäoppimisen ohjaukseen opiskelijoiden työllistymispolkujen selvittäminen ja kehittäminen yhdessä sidosryhmien kanssa sekä tukipalvelujen selvittäminen Syksyllä 2005 perustettiin työryhmä tekemään esitystä opiskelijan työllistymispolusta oppilaitoksen johdolle. Työryhmään kuuluivat Kimmo Jokinen, Kim Karlsson, Risto Tervakorpi sekä Arja Pitkänen. Työryhmä kokoontui kevään 2006 aikana useita kertoja. Arja Pitkänen ja Kim Karlsson työstivät esityksen lopulliseen muotoon ja esitys Perustutkinto-opiskelijoiden työllistymisen tukeminen jätettiin johtoryhmälle

4 4(14) Opiskelijoiden jatkoseurannan kehittämiseksi perustettiin työryhmä, johon kutsuttiin mukaan Sinikka Winqvist, Jari Hirvonen, Helmi Sirkiä, Brigitta Aaltonen ja Arja Pitkänen. Työryhmän kokoonkutsujana toimi Kim Karlsson. Lisäksi työryhmän työskentelyyn osallistui osa laatutyöryhmän jäsenistä. Työryhmä selvitti sijoittumisseurannan aikaisemmat käytännöt, kehitti toteutustapoja ja laati ohjeet opiskelijoiden tutkintotavoitteisen koulutuksen sijoittumisseurannan tekemiseen. Erityisesti ohjeistuksen kehittämisessä kiinnitettiin seurannan tilastolliseen luotettavuuteen. Kehittämisessä hyödynnettiin mm. tilastokeskuksen tekemää seurantaa. Lisäksi työryhmä kokosi kaikkien aikaisempien seurantojen tiedot ja sijoitti ne intraan. Johtoryhmä päätti kokouksessaan ottaa ohjeistuksen koulutuskeskuksen käyttöön alkaen ja se on luettavissa intrassa. Työryhmä Kim Karlsson, Seija Eskola ja Arja Pitkänen laativat verkkomateriaalin opiskelijoiden jatkosuunnitelmien tukemiseksi. Erityinen-projektin verkkomateriaalin lähtökohdaksi on asetettu opiskelijan tilanne opintojen loppuvaiheessa. Opiskelijan vahvuuksien, tuen tarpeen sekä työllistymistavoitteiden perusteella on laadittu neljä opiskelijatyyppiä. Opiskelijatyypit ovat suuntaa antavia kuvauksia, joiden avulla opettaja tao opiskelija itse voi etsiä materiaalista opiskelijalle sopivia palveluita ja tukitoimia. Verkkomateriaalin kehittämisessä on kuultu Erityisen- projektiryhmää, Keuda-työryhmää, kuntoutusneuvoja Marja-Leena Pukkilaa sekä muuta henkilökuntaa. Aineistoa on kommentoinut myös Mika Wilén Manpower Oy:stä. Verkkomateriaali esiteltiin koko opetushenkilöstölle koulutuspäivänä Arja Pitkänen ja Kim Karlsson uudistivat työllistymispalvelujen sivut koulutuskeskuksen intrassa syksyllä Sivuille koottiin mm. opiskelijoiden sijoittumisseurannat, sijoittumisseurannan teko-ohjeet, opiskelijoiden jatkosuunnitelmien uudet toimintaohjeet ja työllistymisen verkkomateriaali. Erityinen-projekti järjesti Työvoimahallinnon, Keudan ja Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen yhteistyöneuvottelun Neuvotteluun osallistuivat Jorma Varkila, Rauni Petramo, Tapio Makkonen, Anna Viitanen, Minna Helenius, Hannu Heikkilä, Riitta Narko, Tiina Meriläinen sekä Kim Karlsson. Kokouksessa päätettiin perustaa työryhmä suunnitelmaa työstämään. Kokoonkutsujana toimii Erityinen-projektin projektipäällikkö Kim Karlsson, joka lähettää kokouskutsun työvoimatoimistojen johtajille sekä Keudaan Hannu Heikkilälle ja Riitta Narkolle. Eri tahot valitsevat itse edustajansa työryhmään joka kokoontuu vuoden 2007 puolella. Työllistymisverkoston toiminnasta kerrotaan kohdassa Alueellinen verkostotyö ja konsultaatio- ja koulutuspalvelujen toteuttaminen. Työelämäyhteistyön jatkokehittäminen Johtoryhmä on valtuutti Kim Karlssonin kutsumaan työryhmän kokoon työelämäyhteistyön jatkosuunnittelua varten. Tavoitteena oli toiminnan vakiinnuttaminen vuoden 2006 aikana, jotta taataan toiminnan jatkuminen projektin päättymisen jälkeen. Työryhmä aloitti toimintansa syksyllä Siihen kuuluivat Pirjo Kaarnakorpi (pj), Tiina Meriläinen, Risto Terva-

5 5(14) korpi, Reima Tiainen, Arja Pitkänen sekä Tuuli Ovaska. Kokouksiin on osallistunut myös Kim Karlsson. Työryhmä on neuvotellut uudesta yhteistyöstä mm. työpajojen kanssa. Vanhojen kumppaneiden kanssa neuvotteluja on käyty mm. Manpowerin kanssa. Työryhmä aloitti myös yhteistyötilaisuuden suunnittelun työelämän edustajille. Vuoden 2006 aikana työryhmä kokoontui neljä kertaa. Koulutuskeskuksen yhteisen työssäoppimisohjeistuksen valmistelu ja työssäoppimisen käytänteiden kehittäminen Työssäoppimisen kehittäminen-koulutuksessa laadittiin esitys työssäoppimisen ohjeistukseksi IJKK:ssa syksyllä Esitystä käsiteltiin vuoden 2006 näyttökoulutuksessa, johon osallistuivat kaikki opettajat. Esitys hyväksyttiin koko koulutuskeskuksen ohjeeksi ja sitä käytettiin myös pohjana ammattiosaamisen näyttöjen ohjeistuksessa. Projektin puitteissa järjestettiin keväällä 2006 kolme keskustelutilaisuutta työelämän edustajille, joiden tavoitteena oli työelämän edustajien näkemyksien huomioiminen opetussuunnitelmien kehittämisessä. Keskustelutilaisuuksissa käsiteltiin liiketalouden ja tietojenkäsittelyn perustutkintojen opetussuunnitelmia. Tilaisuuksissa oli mukana 8 työelämän sekä 7 oppilaitoksen edustajaa. Erityinen-projekti tuki koulutuskeskuksen harjoitustoimiston kehittämistyötä vuoden 2006 aikana, järjestämällä yhteisen kehittämiskokouksen. Kokoukseen osallistuivat harjoitustoimiston henkilökunta ja muutama opettaja sekä opiskelija. Alueellinen verkostotyö ja konsultaatio- ja koulutuspalvelujen toteuttaminen Syksyllä 2005 perustettu Keudan ja IJKK:n yhteinen verkostotyöryhmä jatkoi työskentelyä. Työryhmä kartoitti edelleen työssäoppimiseen ja työllistymiseen liittyviä koulutustarpeita Keudan oppilaitoksissa sekä suunnitteli oppilaitoksissa toteutettavaa koulutusta. Työryhmä osallistui myös työllistymisen verkkomateriaalian tukemiseen. Työryhmään kuuluivat kuraattori Ari Alakastari Järvenpään ammattiopistosta, eritysopettaja Tapani Hiltunen Keravan ammattiopistosta, erityisopettaja Maarit Hälinen Keravan ammattiopistosta sekä erityisopettaja Tiina Joensuu Tuusulanjärven ammattiopistosta. Koulutus- ja konsultaatiopalvelut tuotteistettiin ja niistä tehtiin painetut esitteet maaliskuussa Palveluita markkinoitiin Keudaan (Hannu Heikkilä, rehtorit, erityisopetuksen yhdyshenkilöt, erityisopettajien tapaaminen). Palvelut ovat myös olleet esillä koulutuskeskuksen sekä Erityisen kotisivuilla. Koulutuksia ja konsultaatiota on toteutettu vuoden 2006 aikana seuraavasti: klo Miten tunnistaa oppimisvaikeuksia? Kouluttajana Seija Eskola, osallistujina 20 Tuusulanjärven ammattiopiston sote opettajaa klo Hojks ja Erityinen-projektin koulutuspalvelut, kouluttajana Seija Eskola, osallistujina 9 Tuusulan ammattiopiston soten opettajaa

6 6(14) , 4.4. ja Erityisopiskelijoiden työllistymisen tukemiseen liittyvä konsultaatiopalvelu, Järvenpään ammattiopistossa, kouluttajana Seija Eskola, osallistujana erityisopettaja Titta Siikala kklo Työssäoppimisen ohjaaminen ja työvaltainen oppiminen (osana koulutusta Erityisen oppijan tukeminen ammatillisessa koulutuksessa 5 op) kouluttajina Kim Karlsson ja Seija Eskola, osallistujina 14 opettajaa Etelä-Suomen alueelta klo Työssäoppiminen ja näytöt (osana koulutusta Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaus- ja opetustaitojen kehittäminen) kouluttajina Kim Karlsson ja Seija Eskola, osallistujina 15 Seurakuntaopiston opettajaa Erityinen- ja Erkki projektit järjestivät Koulutuksesta työelämään- seminaarin, jonka tavoitteena oli luoda kokonaiskuva eri toimijoiden rooleista erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työllistymisen tukemisessa. Seminaarin jatkotoimenpiteenä järjestettiin verkostoyhteistyön aloituskokous IJKK:ssa jolloin perustettiin Keski-Uusimaan erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työllistymistä tukeva verkostotyöryhmä. Verkostossa on ollut mukana tähän mennessä 29 henkilöä yhteensä 20 eri organisaatiosta. Verkostoon kuuluu ammatillisten oppilaitosten, kuntien, työvoimahallinnon sekä kolmannen sektorin edustajia. Vuoden 2006 aikana on ollut yhteensä neljä kokoontumiskertaa, joiden aiheina olivat: - tavoitteiden ja toimintatapojen luominen - pk-yritykset yhteistyökumppaneina - kolmassektori työllistäjänä - työllistymisen tukitoimenpiteet. Jokaisella kokoontumiskerralla on myös tutustuttu verkoston jäsenten toimintaan. Tähän mennessä toimintaansa ovat esitelleet Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus, Uudenmaan yrittäjät, Järvenpään työvoimatoimisto, Keskisen-Uudenmaan Kumppanuus ry sekä Järvenpään ammattiopisto. Verkoston toiminnasta ovat vastanneet Seija Eskola ja Kim Karlsson. Erityinen-projekti on ollut mukana työvalmentajien verkostotoiminnan kehittämisessä yhdessä Kiipulan, Keskuspuiston sekä Merikosken oppilaitosten kanssa. Verkostotapaamisia oli vuonna 2006 kolme, joihin osallistuivat Sinikka Winqvist, Arja Pitkänen sekä Kim Karlsson. Työssäoppimisen verkko-ohjaus Projektin yhtenä tavoitteena on koulutuskeskuksen virtuaaliosaamisen hyödyntäminen erityisopiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksessa. Työssäoppimisen verkko-ohjausta kehittävän työryhmän jäsenistä Vesa Vehkamäki ja Jouko Himanen esittelivät moodlea ja työssäoppimispäiväkirjoja sähköisessä muodossa työssäoppimisen arviointitilaisuudessa auditoriossa. Pohjana tilaisuudessa hyödynnettiin työssäoppimisen verkko-ohjauksen palautekokouksen muistiota Jarkko Korhonen ja Tapio Ketomäki laativat ns. demoesityksen verkko-ohjauksesta. Sisällössä hyödynnettiin Tapion omia ja työryhmän kokemuksia. Esitys valmistui toukokuussa 2006 ja siihen voi tutustua projektin kotisivuilla. Esitys toteutettiin uudella tekniikalla, jossa yhdistyy ääni ja kuva. Kesto on n. 15 minuuttia.

7 7(14) Jarkko Korhonen kirjoitti artikkelin projektin julkaisuun työssäoppimisen verkkoohjauksesta. Työhönvalmennuksen menetelmien soveltaminen työssäoppimisen ohjaukseen Työvalmentajien käyttöä on kokeiltu useilla eri tahoilla vajaakuntoisten asiakkaiden työllistämisessä (mm. Vates ja Kuntoutussäätiö). Erityinen-projektin aikana on tullut esiin tarve kokeilla uusia menetelmiä opiskelijoiden työssäoppimisen ja työllistymisen tukemisessa. Lisätoimenpiteen tavoitteena on kehittää työhönvalmennuksen menetelmien soveltamista työssäoppimisen ohjaukseen. Erityinen-projekti järjesti syksyn 2006 aikana koulutuksen, jossa perehdyttiin työhönvalmennuksen menetelmiin. Koulutus koostui neljästä lähiopetuskerrasta, joissa kouluttajina toimivat Kuntoutussäätiön, Helsingin klubitalon sekä koulutuskeskuksen oma henkilökunta. Osallistujina oli 12 opettajaa ja koulunkäyntiavustajaa. Koulutuksesta vastasivat Kim Karlsson ja työvalmentaja Sinikka Winqvist. Koulutuksessa laadittiin työvalmentajan toimenkuvat perustutkinto- ja valmentavaan opetukseen. Molemmissa pohjana on käytetty työssäoppimisen prosessikuvausta (ohjeistus opettajille 6/06). Kuvaus työharjoittelun ohjauksesta (Vastuukysymykset ja työvalmentajan rooli työharjoittelun ohjauksessa, K-linkki, Sinikka Winqvist) on kuvaus Sinikka Winqvistin tämänhetkisestä toimenkuvasta K-linkillä. Kuvaus työssäoppimisen ohjauksesta (Vastuukysymykset ja työvalmentajan rooli työssäoppimisen ohjauksessa, Liiketalouden ja hallinnon pt, tietojenkäsittelyn pt) on esitys siitä, miten työvalmentaja voisi toimia liiketalouden ja hallinnon opetuksessa työssäoppimisen ohjauksessa. Molemmat kuvaukset on annettu kehittämisjohtaja Anne Mårtenssonille jatkotoimenpiteitä varten. Erityinen-projekti on ollut mukana työvalmentajien verkostotoiminnan kehittämisessä yhdessä Kiipulan, Keskuspuiston sekä Merikosken oppilaitosten kanssa. Verkostotapaamisia oli vuonna 2006 kolme, joihin osallistuivat Sinikka Winqvist, Arja Pitkänen sekä Kim Karlsson. Projektin hallinnointi ESLH myönsi projektille lisärahoitusta hakemuksen mukaan euroa. Lisäksi samassa päätöksessä myönnettiin jatkoaikaa saakka. Jatkorahoitusta myönnettiin vuosille enintään euroa. Tällä ja aiemmilla päätöksillä rahoittaja on myöntänyt projektille rahoitusta enintään 76,7 % hyväksytyistä nettokustannuksista, kuitenkin enintään euroa. Eu:n osuus on ja valtion rahoitusosuus euroa. ESLH myönsi seuraavat muutokset projektisuunnitelmaan: - työelämäjaksojen pituus voi olla 1-3 kuukautta (aiemmin 2 kk)

8 8(14) - alueellinen kohdennus Etelä-Suomen läänin lisäksi Länsi-Suomen läänin Keski-Suomen maakuntaan, jotta myös Jyväskylän yksikön opettajat voivat osallistua työelämäjaksoille. ESLH myönsi muutoksen erikseen raportoitaviin kustannuksiin. Kuntien osuutta vähennettiin ja yksityistä lisättiin. Erityinen-projektin aloitteesta koulutuskeskuksessa käynnistettiin syksyllä 2005 projektityön kehittäminen. Projektitoiminnan kehittämiskoulutus järjestettiin Kouluttajana toimi Tuija Mäkelä Invalidiliitosta ja osallistujina olivat johtoryhmä sekä projektitoimintaan osallistuvia työntekijöitä. Koulutuksessa laadittiin uudet IJKK:n projektitoiminnan periaatteet, jotka korjausten jälkeen toimitettiin johtoryhmälle hyväksymistä varten. Projektipäällikkö vastasi rahoittajan ESR-projektien arviointikyselyyn. Projektipäällikkö on tehnyt projektin hallinnointia koskevan itsearvioinnin (liite 1) Liiketalouden perustutkinnon opiskelija Tanja Kemppainen IJKK:sta oli työssäoppimisjaksolla Erityinen-projektissa ajalla Opiskelijan työpaikkaohjaajana toimi Kim Karlsson. 3. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Kehittämishanke on saanut alkunsa tarpeesta vastata koulutuskeskuksen toimintaympäristöön kohdistuneisiin muutoksiin. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien muutos 1999 toi mukanaan työssäoppimisen sekä haasteen kehittää oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä. Lisäksi ammatillisen erityisopetuksen toimenpideohjelmassa hahmotellaan uutta työnjakoa erityisammattioppilaitosten ja yleisten ammattioppilaitosten välillä, joka tulee lisäämään erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden määrää yleisissä ammattioppilaitoksissa. Erityisammattioppilaitoksissa muutos näkyy siten, että niihin tulee tulevaisuudessa hakeutumaan entistä vaikeavammaisempia opiskelijoita. ERITYINEN-projektin tavoitteena on opetushenkilöstön työelämä- ja työllistymisosaamisen kehittäminen, oppilaitoksen työssäoppimisen ja työllistymisen käytäntöjen kehittäminen erityisesti erityisopetuksen näkökulmasta käsin sekä työpaikkaohjaajien osaamisen kehittäminen erityisopiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa. Merkittävä osa projektia on työssäoppimista koskevan tiedon sekä hyvien käytäntöjen jakaminen koulutuskeskuksen henkilökunnan keskuudessa. Projektin edetessä tuloksia levitetään myös koulutuskeskuksen ulkopuolelle. Keskeisiä toimenpiteitä projektissa ovat opettajien työssäoppimiskoulutus (työssäoppimisen kehittäminen 4 ov), opettajien kahden kuukauden pituiset työelämäjaksot sekä sekä alueellillisen yhteistyön kehittäminen koskien erityisopiskelijoiden työssäoppista ja työllistymistä. Lisäksi projektin aikana kehitetään työpaikkaohjaajien koulutukseen ns. jalkautettua mallia, jossa työpaikkaohjaajien koulutus tapahtuu opettajien toimesta työelämäjaksojen aikana. Projektin puitteissa tuotetaan erityisopiskelijoiden työssäoppimista ja työllistymistä koskevaa verkkomateriaalia ja tarjotaan koulutus- ja konsultaatiopalveluja muille alueen ammatillisille oppilaitoksille.

9 9(14) 4. Projektin toteutus ja yhteistyö 4.1 Osallistujien ja yritysten valinta Projektin kohderyhmänä ovat hallinnoivan organisaation opettajat sekä työpaikkaohjaajat. Kohderyhmän edustajien kanssa ei ole käyty keskusteluja projektin suunnitteluvaiheessa. Koulutuskeskuksen opettajien kanssa keskustelut aloitettiin toukokuussa 2004 ja ne jatkuivat syyskuussa. Yritysten edustajien kanssa ei ole ennakkoon käyty keskusteluja työpaikkaohjaajakoulutuksesta. Keskustelut käydään opettajien toimesta sovittaessa työelämäjaksoista. 4.2 Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Projektin toteutuksessa noudatetaan koulutuskeskuksen ja rahoittajan ohjeita sekä koulutuskeskuksen arvoja. Projektin joka vaiheessa pyritään avoimuuteen ja osallistavaan toimintatapaan kohderyhmän ja yhteistyötahojen välillä. Tämä edellyttää projektilta selkeitä pelisääntöjä ja eri osapuolten vuorovaikutukseen perustuvaa työskentelytapaa. Projekti on vaiheistettu neljään eri vaiheeseen: 1. Projektin suunnittelu ja rahoituksen hakeminen 2. Projektin käynnistäminen ja suunnitelmien täsmentäminen 3. Projektin toimintavaihe 4. Projektin toimintavaihe ja projektin päättäminen Vaihe 1 kuvaa projektin jo taakse jäänyttä suunnitteluprosessia alkuvaiheesta aina rahoituspäätöksen saamiseen asti. Vaiheet 2-4 ovat suunnitelmia siitä, miten projekti etenee rahoituspäätöksen jälkeen. 4.3 Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus hallinnoi projektia. Keuda on sitoutunut kehitystyöhön osallistumalla koulutukseen, verkostotyön kehittämiseen sekä verkkomateriaalin työstämiseen. 4.4 Kansainvälinen yhteistyö Projektiin ei liity kansainvälistä yhteistyötä. 5. Julkisuus ja tiedottaminen Tiedotus koulutuskeskuksen ulkopuolelle vuonna 2006 hoidettiin pääosin Erityisen kotisivujen ja sähköpostin kautta. Lisäksi projektin toiminnasta tiedotettiin koulutustilaisuuksissa ja verkostokokouksissa. Projekti sai jatkoaikaa vuoden 2007 heinäkuun loppuun ja siksi päätösseminaari siirrettiin vuoden 2007 maaliskuuhun. Kotisivuille uutta materiaalia vuoden 2006 aikana: - Koulutuksesta työelämään- seminaarin materiaalit

10 10(14) - työpaikkaohjaajakoulutuksen sisällöt ja menetelmät- materiaali - koulutuspalvelujen esittely - opettajien työelämäjaksojen uudet raportit - työllistymisverkoston kokousmuistiot - työllistymisen verkkomateriaali - muutokset ohjausryhmässä - ajankohtaista sivulla on esitelty projektin tulevia tapahtumia - työssäoppimisen verkko-ohjausta esittelevä demo-esitys Koulutuskeskuksen toimintakertomukseen Kim Karlsson kirjoitti jutun Erityisestä. Anne Aalto kirjoitti lehtiartikkelin Helsingin Klubitalon jäsenlehteen, jossa hän kertoi työelämämäjaksostaan sekä Erityinen-projektista. Vesa Vehkamäki kirjoitti lehtiartikkelin Kynnys ry:n lehteen, jossa hän kertoi työelämäjaksostaan sekä Erityinen-projektista. Marjo Jalkasen työelämäjaksosta kertoi Keski-Uusimaa Erityinen sai lisärahoitusta projektin tuloksia esittelevän julkaisun tekemiseen. Julkaisu täydentää omalta osaltaan projektin levittämissuunnitelmaa. Julkaisun on määrä valmistua maaliskuussa 2007 ja se julkistetaan seminaarin yhteydessä. Julkaisun toimittamisesta vastaa toimituskunta, joka aloitti työskentelynsä huhtikuussa Toimikunta kokoontui vuoden 2006 aikana yhteensä 7 kertaan. Jäsenet olivat Anne Aalto, Seija Eskola, Kim Karlsson ja Elina Kopu. Lisäksi työskentelyyn osallistui Petri Alander taittajan ominaisuudessa. Projektipäällikkö on tiedottanut opettajien työelämäjaksoista sähköpostilla, vierailemalla opettajien viikkopalavereissa ja henkilökohtaisesti opettajien kanssa keskustelemalla. Ohjausryhmälle ja rahoittajan edustajalle on säännöllisesti lähetetty tietoa sähköpostilla projektin etenemisestä. 6. Ongelmat ja suositukset 6.1. Ongelmat projektin toteutuksessa Projektin suunnittelu tapahtui hyvin nopeasti ja keskusteluja mm. kohderyhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa ei ehditty käydä. Tämä on näkynyt projektin toteutuksessa hitaana käynnistymisenä ja vaikeutena saada opettajia kiinnostumaan työelämäjaksoista. Ns. laskennallisen rahoituksen kertyminen on osoittautunut vaikeaksi projektin hallinnoijan omassa organisaatiossa. Myös kuntarahan kertyminen oli sujunut ennakoitua hitaammin.

11 11(14) 6.2. Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Projektien suunnitteluun tulisi jatkossa panostaa enemmän. Koulutuskeskuksen EUhankkeiden hallinnointiohjeisiin tulisi kirjata tarkemmat ohjeet hankkeiden käynnistämisestä. Hankkeiden suunnittelun tulisi olla nykyistä laajemmalla pohjalla. 7. Projektin tulokset (arvio tavoitteiden toteutumisesta ja kuvaus projektin konkreettisista tuloksista) 8. Projektin innovatiivisuus 9. Toiminnan jatkuvuus (Tässä arvioidaan, mitkä projektin tuloksista ovat uusia toimintatapoja, jotka tuovat olennaisesti uusia toimintatapoja tai parempia tuloksia käytännön toimintaan.) Tätä kohtaa ei ole vielä kovin syvällisesti pohdittu. Innovatiiviseksi toimintamuodoiksi voi kuitenkin luokitella seuraavat: Työpaikkaohjaajakoulutus, koulutuskeskuksen omaa koulutusta ei ole aikaisemmin ollut Työelämäyhteistyö, uusi neuvottelukäytäntö Työssäoppimisen verkko-ohjaus Opettajien työelämäjaksojen myönteinen palaute Seminaarien hyvä palaute, materiaalit luettavissa Erityisen kotisivuilla Erityisopetuksen työssäoppimista ja työllistymistä koskeva yhteistyö Keudan kanssa Tuetun työllistymisen menetelmien soveltaminen työssäoppimisen ohjaukseen Projektin toimesta on tehty esitys aloittaa projektitoiminnan kehittäminen koulutuskeskuksessa. Kehittämiseen sisältyy myös projektien kehittämien hyvien toimintamallien jatkuvuudentakaaminen. Erityinen projektissa on toiminnan jatkuvuutta pohdittu työelämäsuhteiden hoitamisen osalta. Projektiryhmä on esittänyt koulutuskeskuksen johdolle, että työelämäsuhteita hoitamaan perustetaan työryhmä, joka jatkaa toimintaansa projektin päättymisen jälkeen. Kehittämis- ja palvelukeskuksen toiminnan osalta on neuvoteltu toiminnan jatkuvuudesta syksyllä Opettajien työelämäjaksojen osalta ei ole vielä kirjattu suunnitelmia toiminnan jatkamisesta.

12 12(14) 10. Projektin rahoitus ja kulut A. Toteuttajan kirjanpitoon tulevat kustannukset kust.arvio toteutunut Aineet, tarvikkeet, tstokulut 1 200, ,92 2. Henkilöstökulut , ,48 3. Matkakulut 5 160, ,82 4. Vuokrat 3 550,00-5. Palvelujen ostot , ,51 6. Tiedotus ja markkinointi 8 000, ,93 7. Vakuutukset Poistot 2 200,00-9. Sisäiset kulut 2 000,00 431,80 Yhteensä , ,46 B. Erikseen raportoitavat kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta Osallistujien palkkakulut koulutusajalta Kokonaiskustannukset yhteensä (A+B) , , , ,90 A. Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Kustannusarvio Toteutunut ESR- rahoitus , ,00 valtion rahoitus , ,00 Yksityinen rahoitus , ,46 Yhteensä , ,46 B. Muu rahoitus Kuntien rahoitus (B) , ,46 Yksityinen rahoitus , ,98 Yhteensä , ,44 Rahoitus yhteensä (A+B) , ,90

13 13(14) 11. Projektin taloushallinto ja arkistointi 11.1 Projektikustannusten hyväksymisestä vastannut henkilö Koulutusjohtaja Tiina Meriläinen Projektin kirjanpidosta vastannut henkilö tai organisaatio Talouspäällikkö Marja-Liisa Rahikkala Laskenta-assistentti Satu Tanskanen Talouspäällikkö Marja-Liisa Rahikkala Projektin päätyttyä lopputilintarkastuksen suorittanut henkilö tai organisaatio Projektin asiakirjojen säilytyksestä vastaava organisaatio tai henkilö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Projektin asiakirjojen säilytyspaikka Koulutuskeskuksen päätearkisto sijaitsee Untola-rakennuksen alakerran väestösuojassa Projektin kirjanpitoaineiston (tositteineen) säilytyksestä vastaava organisaatio tai henkilö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Projektin kirjanpitoaineiston säilytyspaikka Koulutuskeskuksen päätearkisto sijaitsee Untola-rakennuksen alakerran väestösuojassa. 12. Seuraavan vuoden projektitoimet Opettajien työelämäjaksot Vuoden 2007 keväällä on vielä kolme opettajaa työelämäjaksolla. Jaksot päättyvät helmikuun alussa. Työpaikkaohjaajakoulutuksen suunnittelu ja kokeilu Projektin toimesta järjestetään vielä yksi koulutus Tuusulanjärven ammattiopiston keittiöhenkilökunnalle kevään aikana. Kouluttajana Seija Eskola. Työllistymisen tukemisen kehittäminen koulutuskeskuksessa Huhtikuussa kartoitetaan kokemuksia uudesta jatkosuunnitelmien tukimallista. Kim haastattelee Arja Pitkästä ja muutamia opettajia.

14 14(14) Työllistymisen tukemisen verkostotyö Verkosto kokoontuu kevään aikana 1-2 kertaa. Lisäksi neuvotellaan työvoimatoimistojen kanssa uudesta yhteistyömallista. Työelämäyhteistyön jatkokehittäminen Arvioidaan työelämäyhteistyöstä saatuja tuloksia ja tehdään niiden pohjalta esitys johtoryhmälle toiminnan jatkamisesta. Tiedotus Projektin päätösseminaari Polkuja työelämään järjestetään Järvenpää-talossa. Samassa yhteydessä julkistetaan kirja Polkuja työelämään- kokemuksia ammatillisen erityisopetuksen työelämäyhteistyön kehittämisestä. Kirjaa jaetaan yhteistyökumppaneille. Lisäksi pdf-versio on saatavissa projektin ja koulutuskeskuksen kotisivuilta. Projektin kotisivut löytyvät projektin loputtua edelleen osoitteesta Linkki löytyy myös koulutuskeskuksen kotisivuilta ja henkilökunnan intrasta. Sivuja päivitetään vielä toukokuussa 2007 ja sieltä löytyvät kaikki projektia koskeva materiaali. Loppukeväästä pyritään saamaan muutama lehtiartikkeli opetusalan ja työvoimahallinnon ammattilehtiin. Projektin päättäminen ja hallinnointi Projektin jatkuvuus Projektin ohjausryhmä sekä projektiryhmä kokoontuvat yhteiseen arviointitilaisuuteen Tuusulanjärven ammattiopistoon Järvenpäähän. Tilaisuudessa on tarkoitus arvioida projektin tuloksia. Projektipäällikkö tekee tilaisuutta varten luonnoksen loppuraportista, jonka pohjalta käydään arviointikeskustelu. Arvioinnin tulokset sekä muut muutosehdotukset kirjataan loppuraporttiin. Samassa yhteydessä pidetään ohjausryhmän kokous, jossa ohjausryhmä tekee päätöksen projektin lopettamisesta. Loppuraportti toimitetaan rahoittajalle. Projektipäällikkö tekee toukokuussa vielä viimeisen seurantaraportin. Viimeinen maksatusraportti tehdään elokuussa. Projektipäällikkö laatii arviointipäivän palautteen pohjalta esityksen projektin toimenpiteiden jatkumiseksi johtoryhmälle. Käsitelty ohjausryhmän kokouksessa Kim Karlsson, projektipäällikkö