Six Sigma. Raportti Lean Six Sigma Green Belt projektin läpiviennistä. Juhani Niiranen. TKI-Asiantuntija. Savonia-ammattikorkeakoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Six Sigma. Raportti Lean Six Sigma Green Belt projektin läpiviennistä. Juhani Niiranen. TKI-Asiantuntija. Savonia-ammattikorkeakoulu"

Transkriptio

1 Six Sigma Raportti Lean Six Sigma Green Belt projektin läpiviennistä Juhani Niiranen TKI-Asiantuntija Savonia-ammattikorkeakoulu Teknologia- ja ympäristöala

2 Sivu 2 / 19 Sisältö 1 JOHDANTO DMAIC -MENETELMÄ Defain Measure Analyze Toistettavuus ja uusittavuus Graafiset analyysimenetelmät Tutkittavan prosessin suorituskyky Hypoteesit tuovat tietoa Improve Control PILOTTI PROJEKTI Määrittely Mittaaminen Tilausten käsittely Koneistus Alihankinta Hionta Tarkastus, pesu ja pakkaus Analysointi Parantaminen Valvonta PÄÄTÄNTÖ... 19

3 Sivu 3 / 19 1 JOHDANTO Lean Six Sigma on maailmanlaajuisesti tunnettu Yhdysvalloissa kehitetty prosessien kehittämismenetelmä, jossa yhdistyy systemaattinen ongelmanratkaisu prosessi sekä tilastotieteellinen tiedon käsittely. Tulosten saavuttamiseksi on käytössä lukuisia eri työkaluja, niin laskennallisia kuin graafisiakin, joiden avulla on helppo tehdä kehittämistyöhön tarvittavat johtopäätökset sekä perustella kehittämistyön merkitys yrityksen päättäjille. Lean Six Sigman perustana on systemaattisen prosessin mukainen, projektiluonteinen työskentely. Lean Six Sigma osaajat on jaettu eri osaamistasoihin, joita ovat - White Belt - Green Belt - Yellow Belt - Black Belt - Master Black Belt Tämä raportti esittelee Green Belt osaamistasoon vaatimuksena olevan DMAIC-projektin läpiviennin ja toimii samalla raportin kirjoittajan näyttönä Green Belt-tason osaamisesta. Green Belt tason osaaja avustaa Black Belt osaajaa Lean Six Sigma -projektien tiedon keräyksessä ja käsittelyssä sekä johtaa erillisiä pienempiä Green Belt projekteja.

4 Sivu 4 / 19 2 DMAIC -MENETELMÄ Lean Six Sigmana ytimenä on kurinalainen systemaattinen ongelman ratkaisu menetelmä, eli DMAIC (Defain, Measure, Analyze, Improve ja Control). Menetelmä hyödyntää määrittelyvaiheessa kerättäväksi suunniteltua, usein juuri kyseiseen projektiin mahdollisimman tarkoituksenmukaista data-aineistoa sekä tilastollisia analyysejä. Analyysien avulla pyritään löytämään vaihtelua aiheuttavat juurisyyt sekä poistamaan prosessissa syntyvä vaihtelu juurisyitä kehittämällä. 2.1 Defain DMAIC prosessin ensimmäisessä Define- eli määrittely vaiheessa on tarkoituksena tunnistaa kehittämiskohde, rajata se sekä muodostaa kehittämisprojektista tarkka suunnitelma, jonka avulla voidaan siirtyä mittausvaiheeseen. Määrittely aloitetaan yleensä liiketoimintatarkastelulla, jossa määritetään vähintään tutkittavan kohteen asiakkaat sekä kuvataan ongelma heidän näkökulmastaan. Ongelma tulee myös luokitella sen vakavuuden mukaan, sillä usein prosesseista on löydettävissä useita ongelmia, joista kriittisimmät ovat luonnollisesti tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä. Luokittelu voi perustua esimerkiksi ongelman laatuun, eli ongelma voi vaikuttaa asiakkaan tyytyväisyyteen, tuotteen laatuun tai prosessin kyvykkyyteen. Näistä kaksi viimeisintä ei välttämättä edes välity asiakkaalle. Kun toiminnan kannalta kriittisin ongelma on saatu valittua, suoritetaan ongelman sekä projektin kuvaaminen ja tavoitteiden asettaminen. Projektin mittariksi ja tavoitteeksi kannattaa valita numeerinen ja mielellään jatkuva arvo, jotta projektin seuranta ja valvonta onnistuu helpoiten. Projektin kuvaamisessa voidaan hyödyntää mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitkä ovat asiakkaan kannalta kriittiset vaatimukset? - Mikä on ydinongelma? - Mihin prosessiin ongelma liittyy? - Missä olosuhteissa ongelma esiintyy? - Miten laajana ongelma esiintyy? - Mitä haittaa tai vaikutuksia ongelma aiheuttaa? - Mitkä ovat ongelmanratkaisun tavoitteet? - Millä mittareilla tavoitteita mitataan? - Missä ajassa tavoitteeseen päästään? - Keitä kuuluu projektihenkilöstöön? Ongelman kuvauksen tulee yleensä olla lyhyt ja ytimekäs sekä sisältää rahallisen arvion ongelman kustannusvaikutuksista. Muutenkin ongelman kuvauksessa tulee kiinnittää huomiota kvantitatiivisten lukuarvojen esittämiseen, epämääräisten sanallisten kuvausten sijasta. Esimerkiksi Reklamaatioiden määrä on kasvanut viime vuodesta 17 %, eli 348

5 Sivu 5 / 19 kappaletta. Näistä aiheutuu meille laatukustannukset. Kyseisen kaltaiselle ongelman määritykselle on helppoa asettaa tavoitteet, esim. Pyrimme vähentämään reklamaatioiden määrän alle 200 kpl:n ja laatukustannukset alle :n. Tavoite voitaisiin esittää myös asteittain, jolloin projektin välivaihe olisi ensimmäisten tavoitteiden täyttyminen. Eräänä isona osana projektisuunnitelmaa toimii projektitiimin valinta. Projektitiimiin tulee valita asiantuntijoita niin DMAIC-prosessiosaajista, kuin myös projektin kohteena olevan prosessin omistajistakin. Varsinaisen projektityön suorittavan tiimin lisäksi kehittämisprojektille määritetään yleensä erillinen ohjausryhmä. Lean Six Sigma projektin ohjausryhmän tulisi koostua Project Championista, Prosessinomistajasta, eli kehitystyön asiakkaasta, Deployment Championista sekä Master Black Beltistä. Lisäksi ohjausryhmässä on yleensä mukana kehittämisprojektin vastuullinen projektipäällikkö, joka on arvoltaan Blacktai Green Belt. Hän toimii tiedonsiirtäjänä projektitiimin ja ohjausryhmän välillä. Määrittelyvaiheen tavoitteiden täyttymisen raporttina voidaan pitää projektin määrittelylomakkeen täyttymistä. Määrittelylomake on vapaamuotoinen, mutta siitä tulisi käydä ilmi mm. seuraavia asioita: - Projektin nimi, projektiryhmän jäsenet sekä tilaajan ja projektipäällikön tiedot yhteystietoineen. - Kuvaus ongelmasta sekä arvio projektin hyödyistä sekä kustannuksista - Tavoite numeerisena - Vaiheistettu sekä aikataulutettu toteuttamissuunnitelma Kun projektin ohjausryhmä on hyväksynyt kehittämisprojektin määrittelylomakkeen, voidaan siirtyä mittausvaiheeseen. Mittausvaiheen suunnittelu ja mittauskohteiden valinta voi olla myös osa määrittelyvaihetta. 2.2 Measure Systemaattisen ongelmanratkaisumenetelmän toisena vaiheena on Measure eli mittaaminen. Mittausvaihe koostuu kolmesta osa-alueesta; mittauskohteiden valinnasta, mittausmenetelmien valinnasta sekä itse mittauksesta. Mittauskohteiden selvityksessä on tarkoituksena määrittää ongelmaprosessin mitattavat tuotokset, panokset sekä prosessimuuttujat. Tähän voidaan käyttää työkaluina mm. prosessikaavioita, syy-seurauskaavioita tai erilaisia muuttuja-analyysejä. Tärkeimpänä antina on kattavan ja projektin tavoitteita tukevan mittaussuunnitelman laatiminen. Mittaussuunnitelmaan sisällytetään myös tieto siitä, miten ja millä tietoa mitataan. Mittausmenetelmien valinnan yhteydessä tarkastellaan myös mittaustiedon luotettavuutta ja riittävyyttä. Näihin sopivia työkaluja ovat mm. Gage R&R, Kympin sääntö sekä Mittarin kyvykkyysindeksi. Mittausten tulosten ja tilastomatematiikan avulla voidaan tarkkaan kuvata epävarmuutta, eli vaihtelua, mikä liittyy jokaiseen toimintaan.

6 Sivu 6 / 19 Mittaussuunnitelman laatimisen jälkeen aloitetaan suunnitelman mukainen mittaaminen. Mittauksen avulla pyritään osoittamaan prosessin suorituskyvyn nykytila, joka luo lähtökohdan kehittämistyölle. Mikäli emme tiedä lähtötilannetta, emme voi myöskään todeta kehittämistyön vaikutusta. Mittadatasta voidaan tehdä erilaisia aikasarjatarkasteluja tai suorituskykyanalyysejä, esimerkiksi tietokonesovellusten avulla. 2.3 Analyze DMAIC-prosessin kolmantena vaiheena on varsinainen analyze- eli mittaustiedon analysointivaihe. Analysointivaiheessa analysoidaan sekä mittausjärjestelmä, että itse tutkittava prosessikin. Tavoitteena on selvittää muun muassa, mikä osuus vaihtelusta aiheutuu mittausjärjestelmän hajonnasta, arvioidaan mittausvälineiden luotettavuutta sekä määritellä prosessin todellinen hajonta Toistettavuus ja uusittavuus Mittauksessa tapahtuva vaihtelu aiheutuu yleensä aina joko mittaustapahtuman toistettavuudesta tai uusittavuudesta. Toistettavuudesta aiheutuu vaihtelua, vaikka sama mittaaja mittaa samalla mittalaitteella samaa kappaletta. Tällöin vaihtelun aiheuttaa mittalaite. Mikäli vaihtelun aiheuttaa uusittavuus, niin saman kappaleen mittaaminen eri mittaajan toimesta aiheuttaa suurimman vaihtelun. Toistettavuuden ja tarkkuuden merkitystä on havainnollistettu kuvassa 1.

7 Sivu 7 / 19 Kuva 1. Toistettavuus sekä tarkkuus (Lähde: Gripper-Repeatability-Definition-and-Measurement. Luettu ) Toistettavuuteen vaikuttaa siis suurimpana tekijänä mittalaite. Mittalaitteen kalibrointi ja vaihtaminen ovatkin yleisimmät toistettavuuden parantamiskeinot. Joissakin tapauksissa myös mittaajan kouluttaminen on aiheellista. Uusittavuuteen sen sijaan vaikuttaa useammat tekijät, kuten mm. mittalaitteet, mittaajat sekä näiden välinen vuorovaikutus. Mittaustapahtuman uusittavuutta voidaan kehittää mm. seuraavin keinoin: - Mittakoneet valitaan samanlaisiksi, jotta mittalaitteesta johtuva vaihtelu saadaan minimoitua - Mittakoneet ovat kalibroituja ja mittaajat käyttävät standardisoituja menetelmiä - Mittaajat ovat riittävästi koulutettuja ja osaavat asiansa - Mittaajien käyttämiä menetelmiä ja toimintatapoja valvotaan, että he toimivat standardien mukaan - Mikäli mittauksissa esiintyy eroja, selvitetään johtuuko erot mittaajasta, mittalaitteesta vai kappaleesta -

8 Sivu 8 / Graafiset analyysimenetelmät Kerätyn datan analysointiin käytetään yleensä ensimmäiseksi erityyppisiä graafisia analysointimenetelmiä. Tähän käytetään erilaisia analysointiohjelmia kuten mm. Minitab ohjelmaa. Tietokoneohjelmien piirtämästä graafista analysointi on helppoa ja nopeaa, jolloin kehittämistyön suunnitteluun päästään nopeasti. Perinteinen histogrammi kertoo yksinkertaisesti tutkittavan muuttujan arvojen jakaantumisen käyttäjän haluaman asteikon mukaisesti. Histogrammissa yhden pylvään pinta-ala kuvaa kyseiseen arvoväliin sijoittuvien lukuarvojen määrän. Mitä korkeampi pylväs on, sitä suurempi on kyseisen arvovälin joukko. Histogrammin muodosta nähdään mm. mitkä ovat minimi ja maksimiarvot, mittausarvojen hajonnan sijoittuminen sekä voidaan osittain päätellän jakauman tyyppiä. Kuvassa 2. on esitetty esimerkki histogrammista. Kuva 2. Esimerkki Histogrammista. (Lähde: Luettu ) Toinen erinomainen graafinen analyysikuvaaja on Boxplot. Siinä havaintoarvojen jakauman lisäksi nähdään prosentuaalisesti, kuinka arvojoukon neljä kvartaalia on jakaantunut. Joukon ensimmäinen kvartaali on laatikon alaviiva-arvon alittavia ja ylin kvartaali taas laatikon yläviiva-arvon ylittäviä. Mediaani on laatikon keskiviiva. Boxplot kuvaajan avulla on myös helppo ja havainnollistavaa vertailla eri muuttujien saamia arvoja, esimerkiksi mittaustuloksia kahdella eri käyttäjällä tai kahden eri tuotteen ominaisuuksia. Kuvassa 3. on esimerkki Boxplot-kuvaajasta. Kuvaajassa on lisäksi vertailtu vierekkäin kahden eri muuttujan, odotusta ja jalostusta saamia arvoja.

9 Sivu 9 / 19 Kuva 3. Esimerkki Boxplot-kuvaajasta. (Lähde: Niiranen J, Green Belt-projekti, 2012) Boxplot kaavion kanssa samankaltaisia ovat myös Interval Plot sekä Individual Plot. Näitä kuvaajia voidaan käyttää, mikäli halutaan korostaa havaintojoukon hajontaa (interval) tai yksittäisten havaintojen sijoittumista (individual). Molempien käyttö on kuitenkin boxplotkuvaajaa harvinaisempaa. Varsinkin kunnossapidon havaintoja ilmaistaan usein kuvaajalla, josta käy ilmi havaintojen lukumäärä sekä eri muuttujien havaintomääristä koostuva kumulatiivinen havaintomäärä. Tällaista kuvaajaa kutsutaan Pareto-kuvaajaksi, josta esimerkki kuvassa 4. Pareto kuvaajan avulla voidaan esimerkiksi muodostaa vikatyypeille arvostusjärjestys ja puuttua niihin niiden esiintymistiheyden mukaisessa järjestyksessä.

10 Sivu 10 / 19 Kuva 4. Pareto-kuvaaja. (Lähde: Luettu ) Edellä esitellyt kuvaajat ovat perinteisen aikasarjaesityksen lisäksi varmaankin yleisimpiä SIx Sigmaan liittyviä graafisia analysointityökaluja. Niiden lisäksi on olemassa lukematon määrä erilaisia kuvaajia, jotka soveltuvat tiettyihin tarkoituksiin. Kuvaajien valinta täytyisi osata tehdä tarkasteltavien tietojen sekä analysoinnin avulla haluttujen tietojen perusteella Tutkittavan prosessin suorituskyky Vaihtelun hallinta on luonnollisesti tärkeää mittaustapahtuman lisäksi itse tutkittavassa prosessissa. Vaihtelua pienentämällä saadaan vähennettyä vikoja, susi-kappaleita sekä saadaan esille ongelmakohdat. Vaihtelun vähentäminen on harvoin kallista ja usein sitä voi suorittaa kokonaan ilman investointeja. Tämä tarkoittaa käytännössä: - Samoilla resursseilla saadaan parempi kate ja suurempi tuottavuus - Keskimäärin toiminnan taso on sama, mutta vaihtelua on vain vähemmän - Hyödyt esille nopeast - Suuret panostukset koulutukseen sekä toimintatapoihin ja ajatusmalleihin Tutkimuksella saavutettavien havaintojen perusteella tulee yrittää pienentää prosessin vaihtelua, jotta päästään tehokkaampaan tekemiseen.

11 Sivu 11 / 19 Prosessin suorituskykyä analysoidaan muutaman keskeisen muuttujan avulla. Nämä keskeiset muuttujat on määritelty defain-vaiheessa. Analysointivaiheessa arvioidaan miten muuttujat voisivat vaikuttaa lopputulokseen ja esitetään näistä arvioista hypoteesit Hypoteesit tuovat tietoa Hypoteesi on määritelty sanallisesti perusteltuna väitteenä, joka tuo esiin jonkun tutkittavaan tapahtumaan liittyvän väitteen, joka on usein hypoteesin esittäjän mielipide tai selvitystyön kautta esille tullut olettamus. Hypoteesin tulee olla sisällöltään informatiivinen, mutta sen tiedon paikkansapitävyydestä ei ole varmuutta. Analysoinnin avulla pyritään selvittämään, onko hypoteesi tosi vai epätosi. Esimerkkejä hypoteeseista: - Tehokkaan auton omistajat ajavat useammin ylinopeutta - Kahvin juonti aiheuttaa mahahaavan - Runsas pihlajanmarjasato johtaa vähälumiseen talveen Hypoteesin asettelu tulee olla aina sellainen, että sen voidaan osoittaa olevan tosi tai epätosi. Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa hypoteeseja voidaan myös muokata tutkimuksena aikana, mutta kvantitatiivisessa tutkimuksessa ne määritellään tarkasti ja kiinteästi jo tutkimuksen empiirisessä vaiheessa. Molemmissa tapauksissa hypoteesin asettelulle tulee olla avoin, jotta vanha tieto ei ohjaa liiaksi kehittämistyötä. Hypoteesien matemaattinen todistaminen on iso osa Six Sigma laadunparantamista ja toteutetaan yleensä analysointiohjelmistolla, kuten minitab:lla. Tässä raportissa ei paneuduta matemaattiseen todistamiseen sen syvemmin aiheen laajuuden vuoksi. 2.4 Improve DMAIC-prosessin toiseksi viimeinen vaihe on parantamis- eli improve-vaihe. Parannusvaiheessa prosessin omistajan asiantuntemuksen avulla parannetaan valmistusprosessia analysointivaiheessa todennettujen ongelmien ja muuttujien osalta. Vaiheeseen kuuluvat oleellisesti ongelman ratkaisu vaihtoehtojen laadinta, arviointi sekä valinta, mutta myös suunnittelu siitä miten kehittämistyön onnistuminen voidaan todentaa. Todentaminen tapahtuu yleensä pääasiassa mittaamalla prosessin oleellisia mittareita, joita jo määrittelyvaiheessa on mietitty. Parannusehdotusten ja keinojen määrittelyyn voidaan käyttää yleisiä ongelmanratkaisun menetelmiä, kuten aivoriiheä, koesuunnittelulla tai erilaisten matriisien avulla.

12 Sivu 12 / Control DMAIC-prosessin viimeisenä vaiheena on tulosten valvonta, jonka tulisi jäädä projektin jälkeen pysyväksi toiminnaksi. Valvonta eli control vaiheen tehtävänä on varmistaa, että valittu ratkaisu saadaan käyttöön ja se myös jää käyttöön. Työkaluina ovat tiedottaminen ja koulutus, mutta myös fyysiset ratkaisut. Mekaanisesti toteutettavia fyysisiä ratkaisuja voivat olla mm. Poka-Yoke menetelmät, visuaaliset ohjaukset jne. Käyttöönoton tapahduttua on yleensä tarpeen miettiä myös jatkuvan seurannan mittarit sekä mittaritietoon tarvittava tiedonkeräys. Jatkuvan parantamisen kannalta oleellista on selvittää seuraavat ongelmakohdat ja olisiko uusi malli laajennettavissa yrityksen muihin toimintoihin. Viimeiseen vaiheeseen sisältyy myös luonnollisesti projektin päättäminen.

13 Sivu 13 / 19 3 PILOTTI PROJEKTI Tässä osiossa kuvataan Leka hankkeessa toteutetun pilottiprojektin toteuttaminen, joka perustuu edellä esiteltyyn DMAIC-prosessiin. Tiedot on muutettu yleiseen muotoon, jotta työn kohteet eivät olisi tunnistettavissa. 3.1 Määrittely Määrittelyvaihe aloitettiin projektin aiheen valinnalla, ongelmakohtien luetteloinnilla ja sekä mittaussuunnitelman laatimisella. Pilottiprojektin toteutettiin konepajaan, jossa Six Sigma projektin aiheeksi valikoitui tiettyjen kokoonpantavien tuotteiden toimitusvarmuuden kehittäminen. Kyseiset tuotteet ovat kohdeyrityksen yhden pääasiakkaan volyymituotteita, joiden myynnistä muodostuu merkittävä osa liikevaihtoa. On ennustettavissa, että niiden myynnin osuus kasvaa jopa yli 10 %:n liikevaihdosta. Tuotteiden toimitusvarmuuden kehittäminen on siis hyvin tärkeää myynnin sekä yhden tärkeimmän asiakkaan säilyttämisenkin kannalta. Six Sigma projektin tuleekin olla yritykselle merkittävä, jotta se kannattaa toteuttaa. Projektin suunnittelu aloitettiin muodostamalla prosessikuvaus kyseisten tuotteiden komponenttien valmistuksesta. Loppukokoonpanoa tehtäessä oli käynyt ilmi, että tilausten myöhästymiset johtuvat omassa tuotannossa valmistettavien komponenttien puuttumisesta ja viivästymisestä. Itse loppukokoonpano työvaiheena kestää ainoastaan vajaan työvuoron, joten se ei ole toimitukselle ongelma. Komponenttien valmistusprosessin kaaviota yleistettiin siten, että se kuvaisi mahdollisimman hyvin kaikkien tuotteiden valmistusta. Prosessikaavio on esitetty alla kuvassa 5. Prosessivaiheiden lisäksi, kuvassa näkyy kunkin työvaiheen arvioitu kestoaika. KUVA 5. Tuotantoprosessi Prosessikaavion laatimisen jälkeen jokaisen työvaiheen kohdalle mietittiin tuotoksiin tarvittavat panokset, vaiheeseen liittyvät muuttujat sekä kunkin vaiheen tuotokset. Prosessimuuttujat ja -tuotokset ovat hyvin pitkälle samoja jokaisessa vaiheessa, mutta eroavaisuuksiakin havaittiin. Tämän vaiheen käsittelyyn osallistui henkilö myös tuotannosta, jotta projektitiimi sai viimekäden suorittavaa tietoa jokaisesta työvaiheesta. Prosessimuuttujien määritykseen on olemassa useita hyviä työkaluja mm. 5 x Miksi?, kalanruotokaavio, operaattoreiden haastattelut tai FMEA taulukko.

14 Sivu 14 / 19 Seuraavana prosessimuuttujat luokiteltiin eri luokkiin, joiden perusteella voidaan kohdentaa projektin suorittamista. Yleisesti muuttujat jaotellaan seuraavasti: - N Hallitsemattomat taustamuuttujat - M Mitattavissa olevat taustamuuttujat - C Mitattavissa ja muutettavissa olevat eli kontrolloitavissa olevat muuttujat - S Kontrolloitavien muuttujien ohjaamiseen käytetty standardi toimintatapa - C r Epäilty merkittävästi vaikuttavasta kriittisestä tekijästä Näistä muuttujista Kriittiset tekijät ovat merkitykseltään suurimpia ja niihin voidaan helpoiten vaikuttaa. Myös taustamuuttujiin voidaan pyrkiä vaikuttamaan, mutta niiden muuttaminen vaatii yleensä suurempia toimenpiteitä, kuten olosuhteiden vakiointia. Tässä määrityksessä kriittisiksi tekijöiksi oletettiin mm. materiaalin hankinta eli toimitusaika, eräkoko, materiaalin saatavuus, alihankintatyövaiheen läpimenoaika, valmistusmenetelmä eli kuormitusryhmä sekä ohjauksen selkeys ja visuaalisuus. Apuna kriittisten tekijöiden määrityksessä käytettiin mm. aivoriihiä, syy-seurauskaaviota ja operaattorien näkemyksiä. Prosessikaavion perimmäinen käyttötarkoitus Six Sigma projektissa on toimia tiedonkeruusuunnitelman pohjana sekä selkeyttää projektihenkilöstölle prosessiin vaikuttavia tekijöitä sekä itse prosessia. Tässäkin projektissa prosessin mallintaminen toi jo esille kehitettäviä kohteita prosessissa ja yritysjohto sai tarkemman kuvan tuotannon läpimenosta. Prosessikaavion pohjalta laadittiin tiedonkeruusuunnitelma, eli suunniteltiin mitä tietoa tuotannosta aletaan kerätä. Toisaalta osa tiedoista saataisiin myös toiminnanohjausjärjestelmästä. Tietojen keräykseen laadittiin operaattoreille luovutettavia taulukkoja, joihin käyttäjien tuli merkata tietoja. Toteutuksen ja lopputuloksen kannalta olisi parempi, jos tietojärjestelmät mahdollistaisivat tiedon automaattisen keräämisen. Määrittelyvaiheessa tehty tiedonkeruusuunnitelma toimii DMAIC-prosessin seuraavan eli mittausvaiheen (Measure) ohjeistuksena. 3.2 Mittaaminen DMAIC-prosessin mittausvaiheessa hyödynnetään määrittelyvaiheessa laadittua tiedonkeruusuunnitelmaa ja keskitytään mittaamaan tässä suunnitelmassa nimettyjä seikkoja. Tässä pilottiprojektissa mittaus eli tiedonkeruu keskitettiin työvaiheiden sekä tilaustenkäsittelyn tietojen keräykseen. Kerättävistä tiedoista laadittiin tiedonkeräystaulukot, joihin työntekijöiden tuli merkitä tarvittavat tiedot.

15 Sivu 15 / Tilausten käsittely Tilausten käsittelyn suorittaa yksi yrityksen toimihenkilöistä. Tilauksilla tilataan jo ennestään valmistettuja tai tarjottuja tuotteita. Uusien tuotteiden osalta tarjouksen laskee yrityksen toimitusjohtaja. Tässä yhteydessä ei käsitellä tarjous-vaihetta. Tilausten käsittelyn kannalta kriittisiä tietoja ovat tilauksen saapumismenetelmä, saapumisen ja järjestelmään syöttämisen välinen aika sekä käyttäjä. Tilaustenkäsittelyvaiheesta kaivattiin lomakkeen avulla seuraavia tietoja: - Tilauksen saapumisen päivämäärä - Tilauksen käsittelyn päivämäärä - Nimikekoodi - Kappalemäärä - Käsittelijä Kyseisten tietojen keräys ei onnistunut kovinkaan hyvin, eikä vastauksia saatu. Tiedot kerättiin kuitenkin myöhemmin yrityksen tietojärjestelmästä sekä arkistoiduista tilauksista. Tiedonkeräystä helpotti huomattavasti yrityksen huolellinen dokumenttien arkistointi, jonka ansiosta tilaus ja tilausvahvistus löytyivät aina samasta paikasta. Tilaustietojen käsittelyn aikana huomattiin uusi kriittiseltä vaikuttava tekijä, joka oli ensimmäisen työvaiheen aloituksen ja tuotantotilauksen syötön välinen aika. Tämä aika vaihteli hyvinkin paljon, johtuen kankeasta työntöohjauksesta. Huomattavasti etukäteen järjestelmään syötetty tuotantotilaus, yhdessä kankean tietojärjestelmän kanssa vaikeuttaa töiden aloittamisen aikatauluttamista. Tietoihin taulukoitiin tämän vuoksi myös vaiheiden väliin jäävä odotusaika Koneistus Yrityksen ydinosaamisen muodostaa CNC- koneistus sekä -hionta. Koneistus yrityksessä tapahtuu CNC- ohjatuilla sorveilla, monitoimisorveilla tai koneistuskeskuksilla. Yrityksellä on useita kymmeniä työstökoneita, joiden ominaisuudet vaihtelevat suuresti. Konekanta on suhteellisen tuoretta. Määrittelyvaiheessa koneistuksen mahdollisiksi kriittisiksi tekijöiksi arvioitiin seuraavat seikat; - Työvaiheen aloitus ja lopetusajat - Nimike - Materiaali - Liittyvät työvaiheet - Kone - Tekijä

16 Sivu 16 / 19 Näidenkin tietojen osalta tietojen keräys epäonnistui ja tiedot saatiin ainoastaan kahdelta erältä ja kahdelta työpisteeltä. Kaikkien näiden tietojen raportointiin ei tietojärjestelmäkään anna mahdollisuutta, joten osa tiedoista jäi saamatta. Saimme kuitenkin tietojärjestelmästä tutkimuksen kannalta tärkeimmät tiedot, eli työvaiheen lopetusajan, nimikkeen, materiaalin, työvaiheet sekä suorittavan koneen. Suurin vaikutus tilausten toimitusaikaan ja läpimenoon on totta kai tuotteen tuotannon läpimenoajalla Alihankinta Alustavissa keskusteluissa yrityksen edustajien kanssa sekä vielä määrittelyvaiheessakin alihankintavaihetta pidettiin ohjauksellisesti hankalana ja toimitusketjua oleellisesti viivästyttävänä vaiheena. Alihankinnassa tehtävä pintakäsittelyvaihe sisältyy arvioilta n. 80 % yrityksen valmistamista komponenteista, joten sen arveltiin siksikin olevan merkittävä tekijä. Alihankinta työvaiheen kriittisiksi tekijöiksi arvioitiin alihankkijaa, lähetys viikonpäivää sekä lähettäjää. Näiden tietojen lisäksi tiedonkeräyslomakkeella kysyttiin kohdistamisen vuoksi tuotantotilausnumeroa sekä alihankinnasta paluupäivää. Alihankintaa koskevat tiedot jouduttiin keräämään myös järjestelmästä ja nekin rajoittuivat vastaanottopäiväksi. Tämän lisäksi oletettiin normaali toiminnan perusteella, että alihankintaan lähettämispäivä olisi edellisen työvaiheen valmistumispäivästä seuraava. Tällöin voitiin laskea alihankinta työvaiheen läpimenoaika. Tämän vaihtelu osoittautui suhteellisen lyhyeksi, verrattuna kokonaisläpimenoaikaan. Siksi voidaankin olettaa, että alihankintatyövaiheella ei ole kriittistä merkitystä koko toimitusvarmuudelle Hionta Yrityksen toinen ydinosaamisalue on CNC hionta, johon tarkoitukseen yrityksessä on useita hiomakoneita. Hionta vaihe sisältyy suurimpaan osaan yrityksen valmistamista hienomekaanisista komponenteista. Hiontavaihe voi olla joko ennen pintakäsittelyä, sen jälkeen tai sekä että. Hionta kapasiteetin ohjaus on koneistuskapasiteetin ohjauksen kanssa ehdottomasti yrityksen vaativin tehtävä. Vaativuutta lisäävät jo aikaisemmin mainittu työntöohjaus sekä funktionaalinen tuotantomuoto, jolle ominaista on suurien välivarastojen aiheuttamat pitkät läpimenoajat. Lisäksi yrityksellä ei ole erillistä sähköistä tuotannonkapasiteetin suunnittelujärjestelmää eli MES järjestelmää. Aikataulutusta tuotannolle ei siis käytännössä ole ollenkaan. Määrittelyä tehtäessä hiontavaiheen kriittisiksi tekijöiksi arvioitiin pitkälti samat kuin koneistuksellekin, eli niitä olivat - Aloitus- ja lopetusaika - Tekijä

17 Sivu 17 / 19 - Kone - Kappale - Vaiheet Myöskään hiontavaiheen tiedonkeräystä ei yrityksessä saatu organisoitua, joten saatavissa olevat tiedot poimittiin yrityksen tietojärjestelmästä. Tietojärjestelmästä saadut tiedot olivat valmistumisaika, nimike, työvaihe ja kone. Lisäksi tuotantotilausnumeron avulla saataisiin tuotteeseen liittyvää lisätietoa, mutta sitä ei nähty tarpeelliseksi. Lopputuloksen kannalta tärkein olisi ollut työvaiheen läpimenoaika, mutta aloitusaikaa ei järjestelmästä saada. Nyt työaika arvioidaan yhdeksi päiväksi, koska funktionaaliseen tuotantoon liittyvien välivarastojen vuoksi se on realistinen tavoite läpimenolle. Sarjakoot eivät myöskään olleet niin suuria, että työn suorittamiseen olisi mennyt tämän enempää aikaa Tarkastus, pesu ja pakkaus Yrityksen tuotteet koostuvat hyvin mittatarkoista hienomekaanisista osista, joista tarkimpien mittavaatimukset ovat muutamia millin tuhannesosia. Tarkat mittavaatimukset osaltaan lisäävät tuotteiden tarkastuksen vaatimuksia. Jatkuvan työvaihekohtaisen tarkastuksen lisäksi yrityksessä käytetään erillistä tarkastustyövaihetta. Tarkastusvaiheessa tarkastetaan joko kaikki erän tuotteet tai tietty otanta erästä, riippuen tilaajasta. Otanta on yleensä 10 % tuote-erästä. Minkäänlaista mittausjärjestelmän analyysia tarkastusvaiheelle ei suoriteta, mutta asiakasreklamaatioiden pienen määrän perusteella tuotteiden mitoissa on harvoin ongelmia. Tarkastuksia suunniteltaessa tulisi kuitenkin miettiä tarkemmin tarkastuserien suuruutta sekä mittavälinettä. Mittavälinevalinnassa tulisi vähintäänkin suorittaa erottelukyvyn tarkastelu Kympin säännön -avulla. Kerätyssä aineistossa tarkastusvaihe sujui ongelmitta ja nopeasti. Yleensä tarkastus, pakkaus ja pesu suoritettiin kaikki samana päivänä. Tämä johtuu osittein siitä, että tuotannon työntöohjauksen lisäksi toimituksia ohjataan loppupäästä, yleensä tarkastuspisteessä. Käytännössä siis huomataan, että toimitettavana oleva erä odottaa tarkastusta sekä toimitusta. Hienomekaanisten komponenttien valmistuksessa puhtaus on hyvin merkittävä tekijä. Komponentit ovat yleensä osa hyvin arkoja hydraulisia tai pneumaattisia järjestelmiä, joissa pienetkin epäpuhtaudet voivat aiheuttaa hyvin tuhoisia vaurioita. Tämän vuoksi komponenttien valmistukseen kuuluu vaiheena ultraäänipesu, joka suoritetaan ennen pakkausta tai kokoonpanon hyllyyn siirtoa. Pesuvaiheen pituus vaihtelee kappaleiden mukaan, mutta puhutaan kuitenkin maksimissaan tunneista. Pesu- ja pakkausvaiheen ei katsota olevan yrityksessä ongelma, joten sen tarkempi tarkastelu ohitetaan.

18 Sivu 18 / Analysointi Nyt tarkastellut tuotantotilaukset ja niissä valmistetut komponentit kuuluvat kahden yrityksen ydintuotteen kokoonpanoihin, jotka ovat samalla myytäviä tuotteita. Varsinainen lopputuotteen kokoonpano ei aiheuta toimitusaikaongelmia, jos sille varataan aikaa 1-2 vuorokautta, joka nyt suoritetuissa laskelmissakin oletettiin. Tällöin kerätyn datan perusteella Minitab-ohjelmiston analysointityökaluja käyttäen saatiin osoitettua seuraavat asiat todeksi: 1. Materiaalin toimitusaika ei ollut kriittinen tekijä, koska valmistusaikojen vaihtelu syntyi omassa prosessissa 2. Eräkoko ei vaikuttanut suuresti läpimenoon, sillä läpimenoaika vaihteli satunnaisesti eräkoosta riippumatta 3. Materiaalin laatu ja sen mukainen saatavuus ei aiheuttanut merkittävää viivästymistä 4. Alihankintatyövaiheen keston vaihtelu oli hyvin pientä ja kesto on hyvin ennakoitavissa, joten tämä ei ole kokonaisläpimenoajan vaihtelun kannalta oleellista. 5. Valmistusmenetelmästä riippumatta odotusajat olivat pitkiä. Ilman valmistusketjuun liittyvää odottamista toimitusvarmuus kasvaisi tavoiteltuun 95 %, josta lopullinen parannus täydelliseen toimitusvarmuuteen saataisiin toimintamallimuutoksella. Kyseisessä toimintamallissa komponentteja varastoitaisiin loppukokoonpanoa varten ja komponenttien ohjaus suoritettaisiin kanban-laatikko keinoin. Tällöin varmistettaisiin tuotannon oikea aikaisuus ja todellinen tarve komponenteille. 3.4 Parantaminen Parannusehdotukseksi yritykselle luotiin suunnitelma komponenttien varastoinnista kanbanjärjestelmän avulla. Oleellista toimintamallin toteuttamisessa on kanban-eräkokokojen määrittäminen toimitusajan ja kysynnän mukaan. Kun ensimmäiset komponenttierät on saatu hyllyyn ja toiminta toimintamallin mukaiseksi, toimitusvarmuuden pitäisi nousta lähes 100 %. 3.5 Valvonta Toimintamallin toiminnan ja tavoitteeseen pääsemisen varmistamiseksi yrityksen toimitusvarmuuden seurantaa tulisi kehittää siten, että se olisi reaaliaikaista. Myös komponenttivaraston visuaaliseen valvontaan tulee kiinnittää huomiota ja kehittää siten, että puutteet kyetään estämään.

19 Sivu 19 / 19 4 PÄÄTÄNTÖ Pilotti-projektina toteutetun Six Sigma projektin kehittämissuunnitelmaan voidaan olla tyytyväisiä. Kerätyn tiedon nojalla voidaan olettaa, että mikäli projektissa esitetyt kehittämiskeinot otetaan käyttöön, toimitusvarmuus nousee tavoitellulle tasolle. Tällä on huomattava merkitys yrityksen toiminnan kannalta, sillä kokoonpanotuotteiden asiakas tuo merkittävän osan yrityksen liikevaihdosta. Oletettavaa on, että mikäli toimitusvarmuutta ei saada kuntoon, asiakas jopa menetetään. Tämän, kuten monen muunkin, yrityksen kehittämishankkeen aikana tuli taas esille yritysmaailman ja palveluja tarjoavan kehittämistahon yhteistyöhön liittyvä ongelma. Yrityksen tarvitsevat yleensä asiantuntijuuden lisäksi myös apua ja resursseja kehittämistyön toteuttamiseen. Pelkkä tutkimustyö ei yritystä hyödytä. Asiantuntijat taas usein keskittyvät hyvin kapealle osaamissektorille ja jättävät suunnitellun kehittämistyön käyttöönoton yrityksen omaksi työksi. Tällöin asiantuntijuutta ei välttämättä ole enää saatavilla, kun sitä käyttöönottovaiheessa tarvittaisiin. Tätä ongelmaa pyritään vielä ratkaisemaan sillä, että Savonia-ammattikorkeakoulu osallistuu vielä käytännön kehittämistyöhönkin, erillisenä palveluna tosin. Tämän toteuttamistyön suunnittelu sisällytetään vielä Leka-hankkeella rahoitettavaan osioon. Leka hankkeen avulla mahdollistettiin Six Sigma Green Belt koulutus, joka lisäsi oleellisesti Savonia-ammattikorkeakoulun Lean osaamista sekä sitä kautta vahvisti Pohjois-Savon alueellisten toimijoiden osaamista. Nyt on vuorossa Savonian oma osaamisen jalkauttaminen sekä oman osaamisen jatkokehittäminen todellisten projektien ja niistä saatavan kokemuksen avulla.

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa!

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa! Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin Jos et voi mitata, et voi johtaa! Ceriffi Oy:n seuranta- ja mittauspalveluiden missio Ceriffi Oy:n henkilöstö on ollut rakentamassa johtamis-,

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 2-24.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto 1 Sisällysluettelo Rich Picture...4 Käsitemalli...5 P-tason

Lisätiedot

Työkalujen merkitys mittaamisessa

Työkalujen merkitys mittaamisessa Työkalujen merkitys mittaamisessa Mittaaminen ja Ohjelmistotuotanto -seminaari Toni Sandelin 18.4.2001, VTT Elektroniikka, Oulu 1 Sisältö Mihin työkalutukea tarvitaan? Työkalut & metriikat: luokitus Mittausohjelmien

Lisätiedot

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0)

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0) Monipuolista hienomekaniikkaa Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI-04430 Järvenpää. Tel. +358 (0) 9 836 6070. www.mecsalo.com Liiketoiminta Valmistamme edistyksellisiä tuotteita vaativiin sovelluksiin

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi

Lisätiedot

Ennustamisesta suunnitteluun Mitä jos

Ennustamisesta suunnitteluun Mitä jos Ennustamisesta suunnitteluun Mitä jos RELEX - Toimitusketjunhallinnan seminaari 2014 22.1.2014 Mikko Kärkkäinen RELEX Oy Mitä ennustaminen on? Ennustaminen on suunnitelman kääntämistä toimintaohjeeksi:

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Gumenius Sebastian, Miettinen Mika Moottoripyörän käynnistysalusta

Gumenius Sebastian, Miettinen Mika Moottoripyörän käynnistysalusta Gumenius Sebastian, Miettinen Mika Moottoripyörän käynnistysalusta Metropolia Ammattikorkeakoulu Kone- ja tuotantotekniikka Projektisuunnitelma 23..204 Sisällys Lyhenteet Johdanto 2 Projektin tavoitteet

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Myynnin ja suunnittelun automatisoinnilla lisää tuottavuutta yrityksellesi

Myynnin ja suunnittelun automatisoinnilla lisää tuottavuutta yrityksellesi Myynnin ja suunnittelun automatisoinnilla lisää tuottavuutta yrityksellesi Cielo on Ihme-3d Oy:n kehittämä pilvipohjainen, nettiselaimella käytettävä palvelu, jolla automatisoidaan mittatilaustyönä valmistettavien

Lisätiedot

SIPOC ja Arvovirtakartta työskentely - Ohje

SIPOC ja Arvovirtakartta työskentely - Ohje SIPOC ja Arvovirtakartta työskentely - Ohje 1. Riittävän aihealueen osaamistason varmistaminen. Käsitteiden ja työkalujen esittely Asiakasarvo ja prosessitehokkuus SIPOC Arvovirtakartta. Työkalujen käyttöohjeet

Lisätiedot

Näin ei voi enää jatkua! - Toiminnan kehittäminen LEANin avulla

Näin ei voi enää jatkua! - Toiminnan kehittäminen LEANin avulla Näin ei voi enää jatkua! - Toiminnan kehittäminen LEANin avulla 24.3.2015 Henkilöstonjohtamisen seminaari Tomi Järvinen, Lean Six Sigma Expert Business Excellence Finland Oy 1 Tarvitaan ajatustavan muutosta

Lisätiedot

MACHINERY on laadunvarmistaja

MACHINERY on laadunvarmistaja MACHINERY on laadunvarmistaja Mitä tapahtuu huomenna? entä jos omaisuudelle tapahtuu jotain? entä jos kalustolle tapahtuu jotain? entä jos sinulle tapahtuu jotain? MACHINERY ennakoi, ennaltaehkäisee ja

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 1: Johdanto Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 ja mittaaminen >> Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen

Lisätiedot

Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja

Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja Jouni Tervonen, Oulun yliopisto, Oulun Eteläisen instituutti 14.3.2016 Johdanto Tavoite yhdessä määritellä miten data-analytiikkaa voi auttaa

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Esiteltävät asiat Konenäköpilotti Muutoslaboratorio Miten muutoslaboratoriota on tarkoitus kokeilla konenäköpilotti-hankkeessa

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

PROJECT X. 2D tarkastuksen standardi Mittausteknologian edelläkävijä

PROJECT X. 2D tarkastuksen standardi Mittausteknologian edelläkävijä PROJECT X 2D tarkastuksen standardi Mittausteknologian edelläkävijä 2-dimensioinen kameramittausjärjestelmä Project X.. 2D mittauksen standardi Project X on erilainen. Siinä on otettu käyttöön aivan uusi,

Lisätiedot

PRO-Tietoisku LEAN 47. Laatupäivät 20.-21.5.2015, Tampere Juha Isomäki

PRO-Tietoisku LEAN 47. Laatupäivät 20.-21.5.2015, Tampere Juha Isomäki Muokkaa perustyyl. napsautt. PRO-Tietoisku LEAN 47. Laatupäivät 20.-21.5.2015, Tampere Juha Isomäki Valmentaja: Juha Isomäki DI, TTKK (turvallisuustekniikka ja tuotantotalous). Stora Enso Packaging Oy

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS

TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS PROJEKTITOIMINNAN PERUSTEET TENTTI 28.4.2001 Tonja Molin-Juustila Kustakin tehtävästä max 6 pistettä. Vastaukset arvostellaan 0,5 pisteen tarkkuudella. Oikeat vastaukset

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Kuntatilastotietopankki - Tilastokeskuksen kuntatilastopalvelu uudistuu

Kuntatilastotietopankki - Tilastokeskuksen kuntatilastopalvelu uudistuu Kuntatilastotietopankki - Tilastokeskuksen kuntatilastopalvelu uudistuu Kuntamarkkinat 11.-12.9.2013 Esko Syrjäkari esko.syrjakari@tilastokeskus.fi Kuntatilastopalvelun uudistaminen on osa Valtionvarainministeriön

Lisätiedot

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa YRITYSKUVAUS RASA OY Rasa Oy on suomalainen teollisuusyritys, joka on perustettu 50-luvulla. Rasa Oy toimittaa rakentamiseen liittyviä ratkaisuja, ja sillä on toimipisteitä 12 maassa. Se pyrkii tarjoamaan

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

He who stops being better stops being good

He who stops being better stops being good 1 He who stops being better stops being good - Oliver Cromwell 23.3.2010 2 Tuotantojärjestelmän arviointi ja kehittäminen: Työkalu tilauskohtaisia tuotteita valmistaville yrityksille Työkalun tavoite ja

Lisätiedot

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)

Lisätiedot

Mitä prosessissa kehitetään. Prosessin kehittäminen. Kehittämisen tavoitteita. Perusasioita kehittämisessä. Pohjana esim. CMM

Mitä prosessissa kehitetään. Prosessin kehittäminen. Kehittämisen tavoitteita. Perusasioita kehittämisessä. Pohjana esim. CMM Mitä prosessissa kehitetään Pohjana esim. CMM Prosessin kehittäminen Projektien hallinta Prosessin kuvaus, toimintaohjeet Laadunvarmistus Mentelmät Riskinhallinta Yms. Kehittämisen tavoitteita Tuotannon

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd

Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Tommi Elomaa MITÄ ON LEAN? 1. ARVO TEHDÄÄN VAIN SITÄ, MIKÄ TUOTTAA ARVOA ASIAKKAALLE. EI TEHDÄ MITÄÄN MUUTA. Leanin keskeinen ajatus on päinvastainen Tarkoitus ei ole

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

Oivallustehdas. Oivallustehdas. Sämpläys Oy. Virtaviiva Oy. Fore and Aft Oy Erkki Wirta Tel +358-400-808506 E-mail:erkki.wirta@foreandaft.

Oivallustehdas. Oivallustehdas. Sämpläys Oy. Virtaviiva Oy. Fore and Aft Oy Erkki Wirta Tel +358-400-808506 E-mail:erkki.wirta@foreandaft. Oivallustehdas Fore and Aft Oy Erkki Wirta Tel +358-400-808506 E-mail:erkki.wirta@foreandaft.fi Oivallustehdas Sämpläys Oy vs Virtaviiva Oy Tuotteet A B C D Sämpläys Oy:n toimintaprosessi Tuotantoohjelma

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa

Lisätiedot

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö 1 PROSESSIJOHTAMINEN Prosessijohtamisen tavoitteet eivät sinänsä eroa yleisistä johtamisen tavoitteista, joita ovat mm: hyvä taloudellinen tulos asiakkaiden tyytyväisyys korkea tuottavuus oman henkilöstön

Lisätiedot

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012 TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto Aiheita RTT tuottavuusselvitys Tuottavuuden osa-alueet Laatu osana tuottavuutta Väittämiä tuottavuudesta Toimenpide-ehdotuksia Tavoite ja menetelmä RTT tuottavuusselvitys

Lisätiedot

Varastonhallinnan optimointi

Varastonhallinnan optimointi Varastonhallinnan optimointi Komponenttien ostojen optimointi OPTIMI-hanke Matti Säämäki tutkimusapulainen Nopea tiedonvälitys, kansainvälistyvä kilpailu ja konsulttien vaikutusvallan kasvu on tuonut vallitseviksi

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Varastossa kaikki hyvin vai onko?

Varastossa kaikki hyvin vai onko? Varastossa kaikki hyvin vai onko? Done Software Solutions Oy Arto Pellonpää Done Software Solutions Oy Revenio Group Oyj 2013 liikevaihto 25,4 MEUR henkilöstö lähes 300 listattu NASDAQ OMX Helsingin Pörssissä

Lisätiedot

Myynnin seuranta ja ohjaus Pikaopas

Myynnin seuranta ja ohjaus Pikaopas Myynnin seuranta ja ohjaus Pikaopas Sisällysluettelo Lähtötilanne... 2 Organisaatio... 2 Tavoitteet ja niiden seuranta... 2 Oikeudet tietoihin... 2 Esimerkin käyttäjät ja alueet... 2 Määrittele alueet...

Lisätiedot

Totuus IdM-projekteista

Totuus IdM-projekteista Totuus IdM-projekteista Kyselytutkimuksen tulosten julkistustilaisuus 4.10.2011 Hannu Kasanen, Secproof Identiteetinhallinnan huono maine IAM, nuo kolme suurta kirjainta, tarkoittavat käyttäjätietojen-

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014

Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014 Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014 Konsernin rakenne 2012 Atria Oyj Liikevaihto 1 344 milj. Henkilöstö 4 898 (keskimäärin) Suomi

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen. Tampere 23.10.2010 Outi Niemi

Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen. Tampere 23.10.2010 Outi Niemi Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen Tampere 23.10.2010 Outi Niemi Miten lähteä liikkeelle? Suunnittelu Tietojen keruusta sopiminen rotuyhdistyksessä Sitouttaminen Tiedottaminen Tekninen toteutus Suunnittelu

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Vaasan yliopisto (11) Tietotekniikan ja tuotantotalouden kandidaattiohjelma Valintakoe

Vaasan yliopisto (11) Tietotekniikan ja tuotantotalouden kandidaattiohjelma Valintakoe Vaasan yliopisto 1.6.2015 1(11) Valintakoe Vastaajan nimi: Tällä hetkellä olen kiinnostunut valitsemaan pääaineeksi Tietotekniikan Tuotantotalouden En tiedä vielä HUOM! Vastauksesi ei ole mitenkään sitova,

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi Mihin Firstbeat -mittaus perustuu? Mittaus perustuu sykevälivaihtelun muutoksiin. Alla on kuvattuna mitä sykevälivaihtelu tarkoittaa. Mitä tietoa Firstbeat mittauksella saadaan?

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 Vuorikadulla V0 ls Muuttujien muunnokset Usein empiirisen analyysin yhteydessä tulee tarve muuttaa aineiston muuttujia Esim. syntymävuoden

Lisätiedot

Hoidon saatavuus ja palvelukokemuksen merkitys

Hoidon saatavuus ja palvelukokemuksen merkitys Hoidon saatavuus ja palvelukokemuksen merkitys Tarkoituksena on tarkastella aikajanaa, siitä hetkestä kun asiakas antaa tilauksen & asiakas saa lähetteen siihen kun asiakas on maksanut laskun & asiakas

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Janne Göös Toimitusjohtaja

Janne Göös Toimitusjohtaja Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

Logistiikkakeskuspalveluiden mahdollisuudet Oulussa Jukka Lanu, HUB logistics

Logistiikkakeskuspalveluiden mahdollisuudet Oulussa Jukka Lanu, HUB logistics Logistiikkakeskuspalveluiden mahdollisuudet Oulussa Jukka Lanu, HUB logistics ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT PAKKAUKSET JA PAKKAUSPALVELUT HUB pähkinänkuoressa Asiakaskohtaisesti

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

PS-vaiheen edistymisraportti Kuopio

PS-vaiheen edistymisraportti Kuopio PS-vaiheen edistymisraportti Kuopio Kuopio, PS-vaiheen edistymisraportti, 30.10.2001 Versiohistoria: Versio Pvm Laatija Muutokset 1.0 30.10.2001 Ossi Jokinen Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS Yksityisen terveydenhoidon barometri 2009

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS Yksityisen terveydenhoidon barometri 2009 LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS Yksityisen terveydenhoidon barometri 2009 LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS / YKSITYISEN TERVEYDENHOIDON BAROMETRI 2009 2 (19) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA...

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 RAKENNUSTYÖT LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖMALLI SISÄLLYSLUETTELO URAKAN LAATUSUUNNITELMA 2 1. LAATUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 2 2. TARJOUKSEN ANTAJAN

Lisätiedot

Tuotannon laatukeskeinen suunnittelu ja ohjaus

Tuotannon laatukeskeinen suunnittelu ja ohjaus Tuotannon laatukeskeinen suunnittelu ja ohjaus Juha Juntunen mailto:juha.juntunen@pp.nic.fi Opintojakson sisältö Tehdassuunnittelun perusteet Tuotteen valmistusprosessit Kapasiteetin mitoitus Kannattavuusanalyysi

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät

Lisätiedot

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa Hyvät käytännöt LEAN Siuntiossa SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Lean-menetelmä Siuntion toteutus Lean-konferenssi 20.5.2015 Kehittämispäällikkö Antti-Pekka Röntynen Siuntion kunta Esityksen sisältö 1. Miksi

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor 2014

SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor 2014 SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor Mannerheimintie 2 00100, Helsinki Finland tel: +358 9 4152 0200 www.reaktor.fi info@reaktor.fi 2014

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Korjattu väliraportti 2-31.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto Sisällysluettelo Rich Picture...3 Rich Picturen

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

ENEMMÄN VAI FIKSUMMIN? - ÄLÄ TAPA UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA TEHOTTOMALLA TYÖLLÄ! Anssi Tikka, Business Unit Manager

ENEMMÄN VAI FIKSUMMIN? - ÄLÄ TAPA UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA TEHOTTOMALLA TYÖLLÄ! Anssi Tikka, Business Unit Manager ENEMMÄN VAI FIKSUMMIN? - ÄLÄ TAPA UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA TEHOTTOMALLA TYÖLLÄ! Anssi Tikka, Business Unit Manager Näin saat palvelun laadun, nopeuden ja kannattavuuden kohtaamaan varastoissa ja logistiikkakeskuksissa.

Lisätiedot

Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle.

Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle. Ilpo Lehtonen Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle. Pilotin päättymisen jälkeen tuotetussa raportissa on kuvattu mallintamisen toteutuminen sekä ehdotettu

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Tuottavuutta ja tyytyväisyyttä palkkiopalkkauksella Case ABB

Tuottavuutta ja tyytyväisyyttä palkkiopalkkauksella Case ABB Tuottavuutta ja tyytyväisyyttä palkkiopalkkauksella Case ABB 28.11.2012 Rolf Gustafsson, Oy GLM Consulting Ab EK:n ja työnantajaliittojen palkitsemiskonferenssi Oy GLM Consulting Ab / Rolf Gustafsson 1

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

PANK -MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA JA PALUUHEIJASTAVUUS JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT KUOPIO

PANK -MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA JA PALUUHEIJASTAVUUS JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT KUOPIO PANK -MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA JA PALUUHEIJASTAVUUS JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT KUOPIO 17.2.2017 PANK- MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA- JA PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET Tavoitteena

Lisätiedot

Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen

Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen Ylöjärven Ilves ry Petri Puronaho SPL Tampereen piiri 19.2015 Seuratutoroinnin tavoite Tavoitteena on: Auttaa, tukea ja ohjata seuran pidemmän aikavälin suunnitelman

Lisätiedot

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5)

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5) 1.6.2001 1 (5) Varausta poistavien lattioiden mittausohje 1. Tarkoitus Tämän ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää varausta poistavien lattioiden mittaamista ja mittaustulosten dokumentointia

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

1. Helpottamaan purkua ja romutusta. 2. Parantamaan materiaalien tunnistettavuutta. 3. Helpottamaan uudelleenkäyttöä. 4. Helpottamaan kierrätystä.

1. Helpottamaan purkua ja romutusta. 2. Parantamaan materiaalien tunnistettavuutta. 3. Helpottamaan uudelleenkäyttöä. 4. Helpottamaan kierrätystä. Hondan filosofia Honda on jo usean vuoden ajan ollut eturintamassa, kun on ollut kyse ympäristön huomioonottamisesta ja ottanut vakavasti vastuunsa maailmanlaajuisena ajoneuvojen valmistajana, sekä sitoutunut

Lisätiedot

Seudullisten yrityspalveluiden prosessikuvausmallin ohjeistus

Seudullisten yrityspalveluiden prosessikuvausmallin ohjeistus Seudullisten yrityspalveluiden prosessikuvausmallin ohjeistus Yritysvalmentaja Kert Kenner, Balentor Oy Gsm. 050 5488278 E-mail. kert.kenner@balentor.fi Miksi prosessien kehittäminen? Näin? Vai näin? Ydin-,

Lisätiedot

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen

Lisätiedot

Luotettavuus Avoimuus Sitoutuneisuus Ekologisuus Rehellisyys

Luotettavuus Avoimuus Sitoutuneisuus Ekologisuus Rehellisyys Luotettavuus Avoimuus Sitoutuneisuus Ekologisuus Rehellisyys Laserkeskus Oy Vuonna 2003 Laitilaan perustettu Laserkeskus Oy on erikoistunut metalliteollisuudessa toimivien tuotannollisten yritysten esikäsittelypalveluiden

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot