Six Sigma. Raportti Lean Six Sigma Green Belt projektin läpiviennistä. Juhani Niiranen. TKI-Asiantuntija. Savonia-ammattikorkeakoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Six Sigma. Raportti Lean Six Sigma Green Belt projektin läpiviennistä. Juhani Niiranen. TKI-Asiantuntija. Savonia-ammattikorkeakoulu"

Transkriptio

1 Six Sigma Raportti Lean Six Sigma Green Belt projektin läpiviennistä Juhani Niiranen TKI-Asiantuntija Savonia-ammattikorkeakoulu Teknologia- ja ympäristöala

2 Sivu 2 / 19 Sisältö 1 JOHDANTO DMAIC -MENETELMÄ Defain Measure Analyze Toistettavuus ja uusittavuus Graafiset analyysimenetelmät Tutkittavan prosessin suorituskyky Hypoteesit tuovat tietoa Improve Control PILOTTI PROJEKTI Määrittely Mittaaminen Tilausten käsittely Koneistus Alihankinta Hionta Tarkastus, pesu ja pakkaus Analysointi Parantaminen Valvonta PÄÄTÄNTÖ... 19

3 Sivu 3 / 19 1 JOHDANTO Lean Six Sigma on maailmanlaajuisesti tunnettu Yhdysvalloissa kehitetty prosessien kehittämismenetelmä, jossa yhdistyy systemaattinen ongelmanratkaisu prosessi sekä tilastotieteellinen tiedon käsittely. Tulosten saavuttamiseksi on käytössä lukuisia eri työkaluja, niin laskennallisia kuin graafisiakin, joiden avulla on helppo tehdä kehittämistyöhön tarvittavat johtopäätökset sekä perustella kehittämistyön merkitys yrityksen päättäjille. Lean Six Sigman perustana on systemaattisen prosessin mukainen, projektiluonteinen työskentely. Lean Six Sigma osaajat on jaettu eri osaamistasoihin, joita ovat - White Belt - Green Belt - Yellow Belt - Black Belt - Master Black Belt Tämä raportti esittelee Green Belt osaamistasoon vaatimuksena olevan DMAIC-projektin läpiviennin ja toimii samalla raportin kirjoittajan näyttönä Green Belt-tason osaamisesta. Green Belt tason osaaja avustaa Black Belt osaajaa Lean Six Sigma -projektien tiedon keräyksessä ja käsittelyssä sekä johtaa erillisiä pienempiä Green Belt projekteja.

4 Sivu 4 / 19 2 DMAIC -MENETELMÄ Lean Six Sigmana ytimenä on kurinalainen systemaattinen ongelman ratkaisu menetelmä, eli DMAIC (Defain, Measure, Analyze, Improve ja Control). Menetelmä hyödyntää määrittelyvaiheessa kerättäväksi suunniteltua, usein juuri kyseiseen projektiin mahdollisimman tarkoituksenmukaista data-aineistoa sekä tilastollisia analyysejä. Analyysien avulla pyritään löytämään vaihtelua aiheuttavat juurisyyt sekä poistamaan prosessissa syntyvä vaihtelu juurisyitä kehittämällä. 2.1 Defain DMAIC prosessin ensimmäisessä Define- eli määrittely vaiheessa on tarkoituksena tunnistaa kehittämiskohde, rajata se sekä muodostaa kehittämisprojektista tarkka suunnitelma, jonka avulla voidaan siirtyä mittausvaiheeseen. Määrittely aloitetaan yleensä liiketoimintatarkastelulla, jossa määritetään vähintään tutkittavan kohteen asiakkaat sekä kuvataan ongelma heidän näkökulmastaan. Ongelma tulee myös luokitella sen vakavuuden mukaan, sillä usein prosesseista on löydettävissä useita ongelmia, joista kriittisimmät ovat luonnollisesti tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä. Luokittelu voi perustua esimerkiksi ongelman laatuun, eli ongelma voi vaikuttaa asiakkaan tyytyväisyyteen, tuotteen laatuun tai prosessin kyvykkyyteen. Näistä kaksi viimeisintä ei välttämättä edes välity asiakkaalle. Kun toiminnan kannalta kriittisin ongelma on saatu valittua, suoritetaan ongelman sekä projektin kuvaaminen ja tavoitteiden asettaminen. Projektin mittariksi ja tavoitteeksi kannattaa valita numeerinen ja mielellään jatkuva arvo, jotta projektin seuranta ja valvonta onnistuu helpoiten. Projektin kuvaamisessa voidaan hyödyntää mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitkä ovat asiakkaan kannalta kriittiset vaatimukset? - Mikä on ydinongelma? - Mihin prosessiin ongelma liittyy? - Missä olosuhteissa ongelma esiintyy? - Miten laajana ongelma esiintyy? - Mitä haittaa tai vaikutuksia ongelma aiheuttaa? - Mitkä ovat ongelmanratkaisun tavoitteet? - Millä mittareilla tavoitteita mitataan? - Missä ajassa tavoitteeseen päästään? - Keitä kuuluu projektihenkilöstöön? Ongelman kuvauksen tulee yleensä olla lyhyt ja ytimekäs sekä sisältää rahallisen arvion ongelman kustannusvaikutuksista. Muutenkin ongelman kuvauksessa tulee kiinnittää huomiota kvantitatiivisten lukuarvojen esittämiseen, epämääräisten sanallisten kuvausten sijasta. Esimerkiksi Reklamaatioiden määrä on kasvanut viime vuodesta 17 %, eli 348

5 Sivu 5 / 19 kappaletta. Näistä aiheutuu meille laatukustannukset. Kyseisen kaltaiselle ongelman määritykselle on helppoa asettaa tavoitteet, esim. Pyrimme vähentämään reklamaatioiden määrän alle 200 kpl:n ja laatukustannukset alle :n. Tavoite voitaisiin esittää myös asteittain, jolloin projektin välivaihe olisi ensimmäisten tavoitteiden täyttyminen. Eräänä isona osana projektisuunnitelmaa toimii projektitiimin valinta. Projektitiimiin tulee valita asiantuntijoita niin DMAIC-prosessiosaajista, kuin myös projektin kohteena olevan prosessin omistajistakin. Varsinaisen projektityön suorittavan tiimin lisäksi kehittämisprojektille määritetään yleensä erillinen ohjausryhmä. Lean Six Sigma projektin ohjausryhmän tulisi koostua Project Championista, Prosessinomistajasta, eli kehitystyön asiakkaasta, Deployment Championista sekä Master Black Beltistä. Lisäksi ohjausryhmässä on yleensä mukana kehittämisprojektin vastuullinen projektipäällikkö, joka on arvoltaan Blacktai Green Belt. Hän toimii tiedonsiirtäjänä projektitiimin ja ohjausryhmän välillä. Määrittelyvaiheen tavoitteiden täyttymisen raporttina voidaan pitää projektin määrittelylomakkeen täyttymistä. Määrittelylomake on vapaamuotoinen, mutta siitä tulisi käydä ilmi mm. seuraavia asioita: - Projektin nimi, projektiryhmän jäsenet sekä tilaajan ja projektipäällikön tiedot yhteystietoineen. - Kuvaus ongelmasta sekä arvio projektin hyödyistä sekä kustannuksista - Tavoite numeerisena - Vaiheistettu sekä aikataulutettu toteuttamissuunnitelma Kun projektin ohjausryhmä on hyväksynyt kehittämisprojektin määrittelylomakkeen, voidaan siirtyä mittausvaiheeseen. Mittausvaiheen suunnittelu ja mittauskohteiden valinta voi olla myös osa määrittelyvaihetta. 2.2 Measure Systemaattisen ongelmanratkaisumenetelmän toisena vaiheena on Measure eli mittaaminen. Mittausvaihe koostuu kolmesta osa-alueesta; mittauskohteiden valinnasta, mittausmenetelmien valinnasta sekä itse mittauksesta. Mittauskohteiden selvityksessä on tarkoituksena määrittää ongelmaprosessin mitattavat tuotokset, panokset sekä prosessimuuttujat. Tähän voidaan käyttää työkaluina mm. prosessikaavioita, syy-seurauskaavioita tai erilaisia muuttuja-analyysejä. Tärkeimpänä antina on kattavan ja projektin tavoitteita tukevan mittaussuunnitelman laatiminen. Mittaussuunnitelmaan sisällytetään myös tieto siitä, miten ja millä tietoa mitataan. Mittausmenetelmien valinnan yhteydessä tarkastellaan myös mittaustiedon luotettavuutta ja riittävyyttä. Näihin sopivia työkaluja ovat mm. Gage R&R, Kympin sääntö sekä Mittarin kyvykkyysindeksi. Mittausten tulosten ja tilastomatematiikan avulla voidaan tarkkaan kuvata epävarmuutta, eli vaihtelua, mikä liittyy jokaiseen toimintaan.

6 Sivu 6 / 19 Mittaussuunnitelman laatimisen jälkeen aloitetaan suunnitelman mukainen mittaaminen. Mittauksen avulla pyritään osoittamaan prosessin suorituskyvyn nykytila, joka luo lähtökohdan kehittämistyölle. Mikäli emme tiedä lähtötilannetta, emme voi myöskään todeta kehittämistyön vaikutusta. Mittadatasta voidaan tehdä erilaisia aikasarjatarkasteluja tai suorituskykyanalyysejä, esimerkiksi tietokonesovellusten avulla. 2.3 Analyze DMAIC-prosessin kolmantena vaiheena on varsinainen analyze- eli mittaustiedon analysointivaihe. Analysointivaiheessa analysoidaan sekä mittausjärjestelmä, että itse tutkittava prosessikin. Tavoitteena on selvittää muun muassa, mikä osuus vaihtelusta aiheutuu mittausjärjestelmän hajonnasta, arvioidaan mittausvälineiden luotettavuutta sekä määritellä prosessin todellinen hajonta Toistettavuus ja uusittavuus Mittauksessa tapahtuva vaihtelu aiheutuu yleensä aina joko mittaustapahtuman toistettavuudesta tai uusittavuudesta. Toistettavuudesta aiheutuu vaihtelua, vaikka sama mittaaja mittaa samalla mittalaitteella samaa kappaletta. Tällöin vaihtelun aiheuttaa mittalaite. Mikäli vaihtelun aiheuttaa uusittavuus, niin saman kappaleen mittaaminen eri mittaajan toimesta aiheuttaa suurimman vaihtelun. Toistettavuuden ja tarkkuuden merkitystä on havainnollistettu kuvassa 1.

7 Sivu 7 / 19 Kuva 1. Toistettavuus sekä tarkkuus (Lähde: Gripper-Repeatability-Definition-and-Measurement. Luettu ) Toistettavuuteen vaikuttaa siis suurimpana tekijänä mittalaite. Mittalaitteen kalibrointi ja vaihtaminen ovatkin yleisimmät toistettavuuden parantamiskeinot. Joissakin tapauksissa myös mittaajan kouluttaminen on aiheellista. Uusittavuuteen sen sijaan vaikuttaa useammat tekijät, kuten mm. mittalaitteet, mittaajat sekä näiden välinen vuorovaikutus. Mittaustapahtuman uusittavuutta voidaan kehittää mm. seuraavin keinoin: - Mittakoneet valitaan samanlaisiksi, jotta mittalaitteesta johtuva vaihtelu saadaan minimoitua - Mittakoneet ovat kalibroituja ja mittaajat käyttävät standardisoituja menetelmiä - Mittaajat ovat riittävästi koulutettuja ja osaavat asiansa - Mittaajien käyttämiä menetelmiä ja toimintatapoja valvotaan, että he toimivat standardien mukaan - Mikäli mittauksissa esiintyy eroja, selvitetään johtuuko erot mittaajasta, mittalaitteesta vai kappaleesta -

8 Sivu 8 / Graafiset analyysimenetelmät Kerätyn datan analysointiin käytetään yleensä ensimmäiseksi erityyppisiä graafisia analysointimenetelmiä. Tähän käytetään erilaisia analysointiohjelmia kuten mm. Minitab ohjelmaa. Tietokoneohjelmien piirtämästä graafista analysointi on helppoa ja nopeaa, jolloin kehittämistyön suunnitteluun päästään nopeasti. Perinteinen histogrammi kertoo yksinkertaisesti tutkittavan muuttujan arvojen jakaantumisen käyttäjän haluaman asteikon mukaisesti. Histogrammissa yhden pylvään pinta-ala kuvaa kyseiseen arvoväliin sijoittuvien lukuarvojen määrän. Mitä korkeampi pylväs on, sitä suurempi on kyseisen arvovälin joukko. Histogrammin muodosta nähdään mm. mitkä ovat minimi ja maksimiarvot, mittausarvojen hajonnan sijoittuminen sekä voidaan osittain päätellän jakauman tyyppiä. Kuvassa 2. on esitetty esimerkki histogrammista. Kuva 2. Esimerkki Histogrammista. (Lähde: Luettu ) Toinen erinomainen graafinen analyysikuvaaja on Boxplot. Siinä havaintoarvojen jakauman lisäksi nähdään prosentuaalisesti, kuinka arvojoukon neljä kvartaalia on jakaantunut. Joukon ensimmäinen kvartaali on laatikon alaviiva-arvon alittavia ja ylin kvartaali taas laatikon yläviiva-arvon ylittäviä. Mediaani on laatikon keskiviiva. Boxplot kuvaajan avulla on myös helppo ja havainnollistavaa vertailla eri muuttujien saamia arvoja, esimerkiksi mittaustuloksia kahdella eri käyttäjällä tai kahden eri tuotteen ominaisuuksia. Kuvassa 3. on esimerkki Boxplot-kuvaajasta. Kuvaajassa on lisäksi vertailtu vierekkäin kahden eri muuttujan, odotusta ja jalostusta saamia arvoja.

9 Sivu 9 / 19 Kuva 3. Esimerkki Boxplot-kuvaajasta. (Lähde: Niiranen J, Green Belt-projekti, 2012) Boxplot kaavion kanssa samankaltaisia ovat myös Interval Plot sekä Individual Plot. Näitä kuvaajia voidaan käyttää, mikäli halutaan korostaa havaintojoukon hajontaa (interval) tai yksittäisten havaintojen sijoittumista (individual). Molempien käyttö on kuitenkin boxplotkuvaajaa harvinaisempaa. Varsinkin kunnossapidon havaintoja ilmaistaan usein kuvaajalla, josta käy ilmi havaintojen lukumäärä sekä eri muuttujien havaintomääristä koostuva kumulatiivinen havaintomäärä. Tällaista kuvaajaa kutsutaan Pareto-kuvaajaksi, josta esimerkki kuvassa 4. Pareto kuvaajan avulla voidaan esimerkiksi muodostaa vikatyypeille arvostusjärjestys ja puuttua niihin niiden esiintymistiheyden mukaisessa järjestyksessä.

10 Sivu 10 / 19 Kuva 4. Pareto-kuvaaja. (Lähde: Luettu ) Edellä esitellyt kuvaajat ovat perinteisen aikasarjaesityksen lisäksi varmaankin yleisimpiä SIx Sigmaan liittyviä graafisia analysointityökaluja. Niiden lisäksi on olemassa lukematon määrä erilaisia kuvaajia, jotka soveltuvat tiettyihin tarkoituksiin. Kuvaajien valinta täytyisi osata tehdä tarkasteltavien tietojen sekä analysoinnin avulla haluttujen tietojen perusteella Tutkittavan prosessin suorituskyky Vaihtelun hallinta on luonnollisesti tärkeää mittaustapahtuman lisäksi itse tutkittavassa prosessissa. Vaihtelua pienentämällä saadaan vähennettyä vikoja, susi-kappaleita sekä saadaan esille ongelmakohdat. Vaihtelun vähentäminen on harvoin kallista ja usein sitä voi suorittaa kokonaan ilman investointeja. Tämä tarkoittaa käytännössä: - Samoilla resursseilla saadaan parempi kate ja suurempi tuottavuus - Keskimäärin toiminnan taso on sama, mutta vaihtelua on vain vähemmän - Hyödyt esille nopeast - Suuret panostukset koulutukseen sekä toimintatapoihin ja ajatusmalleihin Tutkimuksella saavutettavien havaintojen perusteella tulee yrittää pienentää prosessin vaihtelua, jotta päästään tehokkaampaan tekemiseen.

11 Sivu 11 / 19 Prosessin suorituskykyä analysoidaan muutaman keskeisen muuttujan avulla. Nämä keskeiset muuttujat on määritelty defain-vaiheessa. Analysointivaiheessa arvioidaan miten muuttujat voisivat vaikuttaa lopputulokseen ja esitetään näistä arvioista hypoteesit Hypoteesit tuovat tietoa Hypoteesi on määritelty sanallisesti perusteltuna väitteenä, joka tuo esiin jonkun tutkittavaan tapahtumaan liittyvän väitteen, joka on usein hypoteesin esittäjän mielipide tai selvitystyön kautta esille tullut olettamus. Hypoteesin tulee olla sisällöltään informatiivinen, mutta sen tiedon paikkansapitävyydestä ei ole varmuutta. Analysoinnin avulla pyritään selvittämään, onko hypoteesi tosi vai epätosi. Esimerkkejä hypoteeseista: - Tehokkaan auton omistajat ajavat useammin ylinopeutta - Kahvin juonti aiheuttaa mahahaavan - Runsas pihlajanmarjasato johtaa vähälumiseen talveen Hypoteesin asettelu tulee olla aina sellainen, että sen voidaan osoittaa olevan tosi tai epätosi. Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa hypoteeseja voidaan myös muokata tutkimuksena aikana, mutta kvantitatiivisessa tutkimuksessa ne määritellään tarkasti ja kiinteästi jo tutkimuksen empiirisessä vaiheessa. Molemmissa tapauksissa hypoteesin asettelulle tulee olla avoin, jotta vanha tieto ei ohjaa liiaksi kehittämistyötä. Hypoteesien matemaattinen todistaminen on iso osa Six Sigma laadunparantamista ja toteutetaan yleensä analysointiohjelmistolla, kuten minitab:lla. Tässä raportissa ei paneuduta matemaattiseen todistamiseen sen syvemmin aiheen laajuuden vuoksi. 2.4 Improve DMAIC-prosessin toiseksi viimeinen vaihe on parantamis- eli improve-vaihe. Parannusvaiheessa prosessin omistajan asiantuntemuksen avulla parannetaan valmistusprosessia analysointivaiheessa todennettujen ongelmien ja muuttujien osalta. Vaiheeseen kuuluvat oleellisesti ongelman ratkaisu vaihtoehtojen laadinta, arviointi sekä valinta, mutta myös suunnittelu siitä miten kehittämistyön onnistuminen voidaan todentaa. Todentaminen tapahtuu yleensä pääasiassa mittaamalla prosessin oleellisia mittareita, joita jo määrittelyvaiheessa on mietitty. Parannusehdotusten ja keinojen määrittelyyn voidaan käyttää yleisiä ongelmanratkaisun menetelmiä, kuten aivoriiheä, koesuunnittelulla tai erilaisten matriisien avulla.

12 Sivu 12 / Control DMAIC-prosessin viimeisenä vaiheena on tulosten valvonta, jonka tulisi jäädä projektin jälkeen pysyväksi toiminnaksi. Valvonta eli control vaiheen tehtävänä on varmistaa, että valittu ratkaisu saadaan käyttöön ja se myös jää käyttöön. Työkaluina ovat tiedottaminen ja koulutus, mutta myös fyysiset ratkaisut. Mekaanisesti toteutettavia fyysisiä ratkaisuja voivat olla mm. Poka-Yoke menetelmät, visuaaliset ohjaukset jne. Käyttöönoton tapahduttua on yleensä tarpeen miettiä myös jatkuvan seurannan mittarit sekä mittaritietoon tarvittava tiedonkeräys. Jatkuvan parantamisen kannalta oleellista on selvittää seuraavat ongelmakohdat ja olisiko uusi malli laajennettavissa yrityksen muihin toimintoihin. Viimeiseen vaiheeseen sisältyy myös luonnollisesti projektin päättäminen.

13 Sivu 13 / 19 3 PILOTTI PROJEKTI Tässä osiossa kuvataan Leka hankkeessa toteutetun pilottiprojektin toteuttaminen, joka perustuu edellä esiteltyyn DMAIC-prosessiin. Tiedot on muutettu yleiseen muotoon, jotta työn kohteet eivät olisi tunnistettavissa. 3.1 Määrittely Määrittelyvaihe aloitettiin projektin aiheen valinnalla, ongelmakohtien luetteloinnilla ja sekä mittaussuunnitelman laatimisella. Pilottiprojektin toteutettiin konepajaan, jossa Six Sigma projektin aiheeksi valikoitui tiettyjen kokoonpantavien tuotteiden toimitusvarmuuden kehittäminen. Kyseiset tuotteet ovat kohdeyrityksen yhden pääasiakkaan volyymituotteita, joiden myynnistä muodostuu merkittävä osa liikevaihtoa. On ennustettavissa, että niiden myynnin osuus kasvaa jopa yli 10 %:n liikevaihdosta. Tuotteiden toimitusvarmuuden kehittäminen on siis hyvin tärkeää myynnin sekä yhden tärkeimmän asiakkaan säilyttämisenkin kannalta. Six Sigma projektin tuleekin olla yritykselle merkittävä, jotta se kannattaa toteuttaa. Projektin suunnittelu aloitettiin muodostamalla prosessikuvaus kyseisten tuotteiden komponenttien valmistuksesta. Loppukokoonpanoa tehtäessä oli käynyt ilmi, että tilausten myöhästymiset johtuvat omassa tuotannossa valmistettavien komponenttien puuttumisesta ja viivästymisestä. Itse loppukokoonpano työvaiheena kestää ainoastaan vajaan työvuoron, joten se ei ole toimitukselle ongelma. Komponenttien valmistusprosessin kaaviota yleistettiin siten, että se kuvaisi mahdollisimman hyvin kaikkien tuotteiden valmistusta. Prosessikaavio on esitetty alla kuvassa 5. Prosessivaiheiden lisäksi, kuvassa näkyy kunkin työvaiheen arvioitu kestoaika. KUVA 5. Tuotantoprosessi Prosessikaavion laatimisen jälkeen jokaisen työvaiheen kohdalle mietittiin tuotoksiin tarvittavat panokset, vaiheeseen liittyvät muuttujat sekä kunkin vaiheen tuotokset. Prosessimuuttujat ja -tuotokset ovat hyvin pitkälle samoja jokaisessa vaiheessa, mutta eroavaisuuksiakin havaittiin. Tämän vaiheen käsittelyyn osallistui henkilö myös tuotannosta, jotta projektitiimi sai viimekäden suorittavaa tietoa jokaisesta työvaiheesta. Prosessimuuttujien määritykseen on olemassa useita hyviä työkaluja mm. 5 x Miksi?, kalanruotokaavio, operaattoreiden haastattelut tai FMEA taulukko.

14 Sivu 14 / 19 Seuraavana prosessimuuttujat luokiteltiin eri luokkiin, joiden perusteella voidaan kohdentaa projektin suorittamista. Yleisesti muuttujat jaotellaan seuraavasti: - N Hallitsemattomat taustamuuttujat - M Mitattavissa olevat taustamuuttujat - C Mitattavissa ja muutettavissa olevat eli kontrolloitavissa olevat muuttujat - S Kontrolloitavien muuttujien ohjaamiseen käytetty standardi toimintatapa - C r Epäilty merkittävästi vaikuttavasta kriittisestä tekijästä Näistä muuttujista Kriittiset tekijät ovat merkitykseltään suurimpia ja niihin voidaan helpoiten vaikuttaa. Myös taustamuuttujiin voidaan pyrkiä vaikuttamaan, mutta niiden muuttaminen vaatii yleensä suurempia toimenpiteitä, kuten olosuhteiden vakiointia. Tässä määrityksessä kriittisiksi tekijöiksi oletettiin mm. materiaalin hankinta eli toimitusaika, eräkoko, materiaalin saatavuus, alihankintatyövaiheen läpimenoaika, valmistusmenetelmä eli kuormitusryhmä sekä ohjauksen selkeys ja visuaalisuus. Apuna kriittisten tekijöiden määrityksessä käytettiin mm. aivoriihiä, syy-seurauskaaviota ja operaattorien näkemyksiä. Prosessikaavion perimmäinen käyttötarkoitus Six Sigma projektissa on toimia tiedonkeruusuunnitelman pohjana sekä selkeyttää projektihenkilöstölle prosessiin vaikuttavia tekijöitä sekä itse prosessia. Tässäkin projektissa prosessin mallintaminen toi jo esille kehitettäviä kohteita prosessissa ja yritysjohto sai tarkemman kuvan tuotannon läpimenosta. Prosessikaavion pohjalta laadittiin tiedonkeruusuunnitelma, eli suunniteltiin mitä tietoa tuotannosta aletaan kerätä. Toisaalta osa tiedoista saataisiin myös toiminnanohjausjärjestelmästä. Tietojen keräykseen laadittiin operaattoreille luovutettavia taulukkoja, joihin käyttäjien tuli merkata tietoja. Toteutuksen ja lopputuloksen kannalta olisi parempi, jos tietojärjestelmät mahdollistaisivat tiedon automaattisen keräämisen. Määrittelyvaiheessa tehty tiedonkeruusuunnitelma toimii DMAIC-prosessin seuraavan eli mittausvaiheen (Measure) ohjeistuksena. 3.2 Mittaaminen DMAIC-prosessin mittausvaiheessa hyödynnetään määrittelyvaiheessa laadittua tiedonkeruusuunnitelmaa ja keskitytään mittaamaan tässä suunnitelmassa nimettyjä seikkoja. Tässä pilottiprojektissa mittaus eli tiedonkeruu keskitettiin työvaiheiden sekä tilaustenkäsittelyn tietojen keräykseen. Kerättävistä tiedoista laadittiin tiedonkeräystaulukot, joihin työntekijöiden tuli merkitä tarvittavat tiedot.

15 Sivu 15 / Tilausten käsittely Tilausten käsittelyn suorittaa yksi yrityksen toimihenkilöistä. Tilauksilla tilataan jo ennestään valmistettuja tai tarjottuja tuotteita. Uusien tuotteiden osalta tarjouksen laskee yrityksen toimitusjohtaja. Tässä yhteydessä ei käsitellä tarjous-vaihetta. Tilausten käsittelyn kannalta kriittisiä tietoja ovat tilauksen saapumismenetelmä, saapumisen ja järjestelmään syöttämisen välinen aika sekä käyttäjä. Tilaustenkäsittelyvaiheesta kaivattiin lomakkeen avulla seuraavia tietoja: - Tilauksen saapumisen päivämäärä - Tilauksen käsittelyn päivämäärä - Nimikekoodi - Kappalemäärä - Käsittelijä Kyseisten tietojen keräys ei onnistunut kovinkaan hyvin, eikä vastauksia saatu. Tiedot kerättiin kuitenkin myöhemmin yrityksen tietojärjestelmästä sekä arkistoiduista tilauksista. Tiedonkeräystä helpotti huomattavasti yrityksen huolellinen dokumenttien arkistointi, jonka ansiosta tilaus ja tilausvahvistus löytyivät aina samasta paikasta. Tilaustietojen käsittelyn aikana huomattiin uusi kriittiseltä vaikuttava tekijä, joka oli ensimmäisen työvaiheen aloituksen ja tuotantotilauksen syötön välinen aika. Tämä aika vaihteli hyvinkin paljon, johtuen kankeasta työntöohjauksesta. Huomattavasti etukäteen järjestelmään syötetty tuotantotilaus, yhdessä kankean tietojärjestelmän kanssa vaikeuttaa töiden aloittamisen aikatauluttamista. Tietoihin taulukoitiin tämän vuoksi myös vaiheiden väliin jäävä odotusaika Koneistus Yrityksen ydinosaamisen muodostaa CNC- koneistus sekä -hionta. Koneistus yrityksessä tapahtuu CNC- ohjatuilla sorveilla, monitoimisorveilla tai koneistuskeskuksilla. Yrityksellä on useita kymmeniä työstökoneita, joiden ominaisuudet vaihtelevat suuresti. Konekanta on suhteellisen tuoretta. Määrittelyvaiheessa koneistuksen mahdollisiksi kriittisiksi tekijöiksi arvioitiin seuraavat seikat; - Työvaiheen aloitus ja lopetusajat - Nimike - Materiaali - Liittyvät työvaiheet - Kone - Tekijä

16 Sivu 16 / 19 Näidenkin tietojen osalta tietojen keräys epäonnistui ja tiedot saatiin ainoastaan kahdelta erältä ja kahdelta työpisteeltä. Kaikkien näiden tietojen raportointiin ei tietojärjestelmäkään anna mahdollisuutta, joten osa tiedoista jäi saamatta. Saimme kuitenkin tietojärjestelmästä tutkimuksen kannalta tärkeimmät tiedot, eli työvaiheen lopetusajan, nimikkeen, materiaalin, työvaiheet sekä suorittavan koneen. Suurin vaikutus tilausten toimitusaikaan ja läpimenoon on totta kai tuotteen tuotannon läpimenoajalla Alihankinta Alustavissa keskusteluissa yrityksen edustajien kanssa sekä vielä määrittelyvaiheessakin alihankintavaihetta pidettiin ohjauksellisesti hankalana ja toimitusketjua oleellisesti viivästyttävänä vaiheena. Alihankinnassa tehtävä pintakäsittelyvaihe sisältyy arvioilta n. 80 % yrityksen valmistamista komponenteista, joten sen arveltiin siksikin olevan merkittävä tekijä. Alihankinta työvaiheen kriittisiksi tekijöiksi arvioitiin alihankkijaa, lähetys viikonpäivää sekä lähettäjää. Näiden tietojen lisäksi tiedonkeräyslomakkeella kysyttiin kohdistamisen vuoksi tuotantotilausnumeroa sekä alihankinnasta paluupäivää. Alihankintaa koskevat tiedot jouduttiin keräämään myös järjestelmästä ja nekin rajoittuivat vastaanottopäiväksi. Tämän lisäksi oletettiin normaali toiminnan perusteella, että alihankintaan lähettämispäivä olisi edellisen työvaiheen valmistumispäivästä seuraava. Tällöin voitiin laskea alihankinta työvaiheen läpimenoaika. Tämän vaihtelu osoittautui suhteellisen lyhyeksi, verrattuna kokonaisläpimenoaikaan. Siksi voidaankin olettaa, että alihankintatyövaiheella ei ole kriittistä merkitystä koko toimitusvarmuudelle Hionta Yrityksen toinen ydinosaamisalue on CNC hionta, johon tarkoitukseen yrityksessä on useita hiomakoneita. Hionta vaihe sisältyy suurimpaan osaan yrityksen valmistamista hienomekaanisista komponenteista. Hiontavaihe voi olla joko ennen pintakäsittelyä, sen jälkeen tai sekä että. Hionta kapasiteetin ohjaus on koneistuskapasiteetin ohjauksen kanssa ehdottomasti yrityksen vaativin tehtävä. Vaativuutta lisäävät jo aikaisemmin mainittu työntöohjaus sekä funktionaalinen tuotantomuoto, jolle ominaista on suurien välivarastojen aiheuttamat pitkät läpimenoajat. Lisäksi yrityksellä ei ole erillistä sähköistä tuotannonkapasiteetin suunnittelujärjestelmää eli MES järjestelmää. Aikataulutusta tuotannolle ei siis käytännössä ole ollenkaan. Määrittelyä tehtäessä hiontavaiheen kriittisiksi tekijöiksi arvioitiin pitkälti samat kuin koneistuksellekin, eli niitä olivat - Aloitus- ja lopetusaika - Tekijä

17 Sivu 17 / 19 - Kone - Kappale - Vaiheet Myöskään hiontavaiheen tiedonkeräystä ei yrityksessä saatu organisoitua, joten saatavissa olevat tiedot poimittiin yrityksen tietojärjestelmästä. Tietojärjestelmästä saadut tiedot olivat valmistumisaika, nimike, työvaihe ja kone. Lisäksi tuotantotilausnumeron avulla saataisiin tuotteeseen liittyvää lisätietoa, mutta sitä ei nähty tarpeelliseksi. Lopputuloksen kannalta tärkein olisi ollut työvaiheen läpimenoaika, mutta aloitusaikaa ei järjestelmästä saada. Nyt työaika arvioidaan yhdeksi päiväksi, koska funktionaaliseen tuotantoon liittyvien välivarastojen vuoksi se on realistinen tavoite läpimenolle. Sarjakoot eivät myöskään olleet niin suuria, että työn suorittamiseen olisi mennyt tämän enempää aikaa Tarkastus, pesu ja pakkaus Yrityksen tuotteet koostuvat hyvin mittatarkoista hienomekaanisista osista, joista tarkimpien mittavaatimukset ovat muutamia millin tuhannesosia. Tarkat mittavaatimukset osaltaan lisäävät tuotteiden tarkastuksen vaatimuksia. Jatkuvan työvaihekohtaisen tarkastuksen lisäksi yrityksessä käytetään erillistä tarkastustyövaihetta. Tarkastusvaiheessa tarkastetaan joko kaikki erän tuotteet tai tietty otanta erästä, riippuen tilaajasta. Otanta on yleensä 10 % tuote-erästä. Minkäänlaista mittausjärjestelmän analyysia tarkastusvaiheelle ei suoriteta, mutta asiakasreklamaatioiden pienen määrän perusteella tuotteiden mitoissa on harvoin ongelmia. Tarkastuksia suunniteltaessa tulisi kuitenkin miettiä tarkemmin tarkastuserien suuruutta sekä mittavälinettä. Mittavälinevalinnassa tulisi vähintäänkin suorittaa erottelukyvyn tarkastelu Kympin säännön -avulla. Kerätyssä aineistossa tarkastusvaihe sujui ongelmitta ja nopeasti. Yleensä tarkastus, pakkaus ja pesu suoritettiin kaikki samana päivänä. Tämä johtuu osittein siitä, että tuotannon työntöohjauksen lisäksi toimituksia ohjataan loppupäästä, yleensä tarkastuspisteessä. Käytännössä siis huomataan, että toimitettavana oleva erä odottaa tarkastusta sekä toimitusta. Hienomekaanisten komponenttien valmistuksessa puhtaus on hyvin merkittävä tekijä. Komponentit ovat yleensä osa hyvin arkoja hydraulisia tai pneumaattisia järjestelmiä, joissa pienetkin epäpuhtaudet voivat aiheuttaa hyvin tuhoisia vaurioita. Tämän vuoksi komponenttien valmistukseen kuuluu vaiheena ultraäänipesu, joka suoritetaan ennen pakkausta tai kokoonpanon hyllyyn siirtoa. Pesuvaiheen pituus vaihtelee kappaleiden mukaan, mutta puhutaan kuitenkin maksimissaan tunneista. Pesu- ja pakkausvaiheen ei katsota olevan yrityksessä ongelma, joten sen tarkempi tarkastelu ohitetaan.

18 Sivu 18 / Analysointi Nyt tarkastellut tuotantotilaukset ja niissä valmistetut komponentit kuuluvat kahden yrityksen ydintuotteen kokoonpanoihin, jotka ovat samalla myytäviä tuotteita. Varsinainen lopputuotteen kokoonpano ei aiheuta toimitusaikaongelmia, jos sille varataan aikaa 1-2 vuorokautta, joka nyt suoritetuissa laskelmissakin oletettiin. Tällöin kerätyn datan perusteella Minitab-ohjelmiston analysointityökaluja käyttäen saatiin osoitettua seuraavat asiat todeksi: 1. Materiaalin toimitusaika ei ollut kriittinen tekijä, koska valmistusaikojen vaihtelu syntyi omassa prosessissa 2. Eräkoko ei vaikuttanut suuresti läpimenoon, sillä läpimenoaika vaihteli satunnaisesti eräkoosta riippumatta 3. Materiaalin laatu ja sen mukainen saatavuus ei aiheuttanut merkittävää viivästymistä 4. Alihankintatyövaiheen keston vaihtelu oli hyvin pientä ja kesto on hyvin ennakoitavissa, joten tämä ei ole kokonaisläpimenoajan vaihtelun kannalta oleellista. 5. Valmistusmenetelmästä riippumatta odotusajat olivat pitkiä. Ilman valmistusketjuun liittyvää odottamista toimitusvarmuus kasvaisi tavoiteltuun 95 %, josta lopullinen parannus täydelliseen toimitusvarmuuteen saataisiin toimintamallimuutoksella. Kyseisessä toimintamallissa komponentteja varastoitaisiin loppukokoonpanoa varten ja komponenttien ohjaus suoritettaisiin kanban-laatikko keinoin. Tällöin varmistettaisiin tuotannon oikea aikaisuus ja todellinen tarve komponenteille. 3.4 Parantaminen Parannusehdotukseksi yritykselle luotiin suunnitelma komponenttien varastoinnista kanbanjärjestelmän avulla. Oleellista toimintamallin toteuttamisessa on kanban-eräkokokojen määrittäminen toimitusajan ja kysynnän mukaan. Kun ensimmäiset komponenttierät on saatu hyllyyn ja toiminta toimintamallin mukaiseksi, toimitusvarmuuden pitäisi nousta lähes 100 %. 3.5 Valvonta Toimintamallin toiminnan ja tavoitteeseen pääsemisen varmistamiseksi yrityksen toimitusvarmuuden seurantaa tulisi kehittää siten, että se olisi reaaliaikaista. Myös komponenttivaraston visuaaliseen valvontaan tulee kiinnittää huomiota ja kehittää siten, että puutteet kyetään estämään.

19 Sivu 19 / 19 4 PÄÄTÄNTÖ Pilotti-projektina toteutetun Six Sigma projektin kehittämissuunnitelmaan voidaan olla tyytyväisiä. Kerätyn tiedon nojalla voidaan olettaa, että mikäli projektissa esitetyt kehittämiskeinot otetaan käyttöön, toimitusvarmuus nousee tavoitellulle tasolle. Tällä on huomattava merkitys yrityksen toiminnan kannalta, sillä kokoonpanotuotteiden asiakas tuo merkittävän osan yrityksen liikevaihdosta. Oletettavaa on, että mikäli toimitusvarmuutta ei saada kuntoon, asiakas jopa menetetään. Tämän, kuten monen muunkin, yrityksen kehittämishankkeen aikana tuli taas esille yritysmaailman ja palveluja tarjoavan kehittämistahon yhteistyöhön liittyvä ongelma. Yrityksen tarvitsevat yleensä asiantuntijuuden lisäksi myös apua ja resursseja kehittämistyön toteuttamiseen. Pelkkä tutkimustyö ei yritystä hyödytä. Asiantuntijat taas usein keskittyvät hyvin kapealle osaamissektorille ja jättävät suunnitellun kehittämistyön käyttöönoton yrityksen omaksi työksi. Tällöin asiantuntijuutta ei välttämättä ole enää saatavilla, kun sitä käyttöönottovaiheessa tarvittaisiin. Tätä ongelmaa pyritään vielä ratkaisemaan sillä, että Savonia-ammattikorkeakoulu osallistuu vielä käytännön kehittämistyöhönkin, erillisenä palveluna tosin. Tämän toteuttamistyön suunnittelu sisällytetään vielä Leka-hankkeella rahoitettavaan osioon. Leka hankkeen avulla mahdollistettiin Six Sigma Green Belt koulutus, joka lisäsi oleellisesti Savonia-ammattikorkeakoulun Lean osaamista sekä sitä kautta vahvisti Pohjois-Savon alueellisten toimijoiden osaamista. Nyt on vuorossa Savonian oma osaamisen jalkauttaminen sekä oman osaamisen jatkokehittäminen todellisten projektien ja niistä saatavan kokemuksen avulla.

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0)

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0) Monipuolista hienomekaniikkaa Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI-04430 Järvenpää. Tel. +358 (0) 9 836 6070. www.mecsalo.com Liiketoiminta Valmistamme edistyksellisiä tuotteita vaativiin sovelluksiin

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 1: Johdanto Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 ja mittaaminen >> Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja

Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja Jouni Tervonen, Oulun yliopisto, Oulun Eteläisen instituutti 14.3.2016 Johdanto Tavoite yhdessä määritellä miten data-analytiikkaa voi auttaa

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Janne Göös Toimitusjohtaja

Janne Göös Toimitusjohtaja Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset MANK PÄIVÄT 24.9.2015 Tietomallit työmaan näkökulmasta missä mennään uuden teknologian soveltamisessa Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Taustaa Tilaajien vaatimukset Suurimpien tilaajien (suuret kunnat,

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 Vuorikadulla V0 ls Muuttujien muunnokset Usein empiirisen analyysin yhteydessä tulee tarve muuttaa aineiston muuttujia Esim. syntymävuoden

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

Valmistusprosessin kehittäminen/abb

Valmistusprosessin kehittäminen/abb Timi Tamminen, Toni Taavila ja Konsta Kilponen Valmistusprosessin kehittäminen/abb Metropolia Ammattikorkeakoulu Energiatekniikka Projektisuunnitelma 5.5.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Projektin

Lisätiedot

A-moduulissa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan alla olevia säännöksiä. Valmista-

A-moduulissa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan alla olevia säännöksiä. Valmista- Liite 1 VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELYT A-moduuli (valmistuksen sisäinen tarkastus) 1. Tässä moduulissa esitetään menettely, jolla valmistaja tai tämän yhteisöön kuuluvien valtioidenalueelle

Lisätiedot

CLOSE TO OUR CUSTOMERS

CLOSE TO OUR CUSTOMERS CLOSE TO OUR CUSTOMERS CLOSE TO OUR CUSTOMERS ARI TULUS CLOSE TO OUR CUSTOMERS WIRTGEN FINLAND OY Esitelmän aihe: Digitaalisen päällystysprosessin kuvaus koneasemalta lopputuotteen laatuun Lähtökohta Tehostaa

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY ENVERA. Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015

ASIAKASKYSELY ENVERA. Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015 ASIAKASKYSELY ENVERA Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen toteuttaja, kohderyhmä, tavoite ja sisältö Taloustutkimus toteutti tämän tutkimuksen Envera Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Otannasta ja mittaamisesta

Otannasta ja mittaamisesta Otannasta ja mittaamisesta Tilastotiede käytännön tutkimuksessa - kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Aineistot Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistoksi kelpaa periaatteessa kaikki havaintoihin perustuva informaatio,

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Ilmansuodattimet Tyyppihyväksyntäohjeet 2008 Ympäristöministeriön asetus ilmansuodattimien tyyppihyväksynnästä Annettu Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2)

Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2) Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS 14778-1 ja -2) Kiinteästä polttoaineesta tehdään polttoaineanalyysi (perustesti) aina kun raaka-aineen koostumus oleellisesti muuttuu sekä määräajoin (3 kk välein

Lisätiedot

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Kokemuksia kunnista 9.3.2016 Jari Hintsala Kuntien Tiera Oy 1 Asianhallinnan viitearkkitehtuuri ja sen käyttö Asianhallinnan viitearkkitehtuuri =Asianhallinnan*

Lisätiedot

Väestörekisterikeskuksen (VRK) toimialariippumattomien ict-tehtävien toimintosiirtoprojektin loppuraportti 1.0

Väestörekisterikeskuksen (VRK) toimialariippumattomien ict-tehtävien toimintosiirtoprojektin loppuraportti 1.0 Raportti 1 (10) Väestörekisterikeskuksen (VRK) toimialariippumattomien ict-tehtävien toimintosiirtoprojektin loppuraportti 1.0 Raportti 2 (10) MUUTOSHISTORIA Versio Päiväys Laatija Muutoksen kuvaus 0.1

Lisätiedot

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Finesse seminaari 22.3.2000 Päivi Parviainen 1 Miksi automatisoida? Mittaamisen hyödyt ohjelmistokehityksen ajantasainen seuranta ja hallinta tuotteen laadun

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela 2.12.2015 2 GASin Historiasta juuret GAS on kehitetty 1960-luvulla mielenterveyskuntoutukseen: psykologi Thomas J Kiresuk ja tilastotieteilijä

Lisätiedot

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen Avaa tarvikepussi ja tarkista komponenttien lukumäärä sekä nimellisarvot pakkauksessa olevan osaluettelon avulla. Ilmoita mahdollisista puutteista tai virheistä

Lisätiedot

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Tilastoaineiston peruselementit: havainnot ja muuttujat havainto: yhtä havaintoyksikköä koskevat tiedot esim. henkilön vastaukset kyselylomakkeen kysymyksiin

Lisätiedot

SPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö

SPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS-pikaohje Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS on ohjelmisto tilastollisten aineistojen analysointiin. Hyvinvointiteknologian ATK-luokassa on asennettuna SPSS versio 13.. Huom! Ainakin joissakin

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén Tuloksellisuuden seuranta Veli-Matti Vadén 23.11.2016 Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Tuloksellisuuden seuranta Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi (AKVA) 1. Tietojen toimittamisen

Lisätiedot

Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään

Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään Pasi Seppänen 21.4.2016 Seuraavilla sivuilla on käyty lävitse tyypillisiä tilanteita ja huomioitavia asioita, joita tulee esiin investointihankkeissa.

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 - Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT Tervetuloa

Lisätiedot

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kemira GrowHow: Paikallisen vaihtelun korjaaminen kasvatuskokeiden tuloksissa 21.2.2008 Ilkka Anttila Mikael Bruun Antti Ritala Olli Rusanen Timo Tervola

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta...

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta... JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinta Liite III: Otanta-asetelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Todennäköisyysotanta... 2 2.1 Yksinkertainen satunnaisotanta... 3 2.2 Ositettu otanta... 3 2.3 Systemaattinen

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mikä on Hyvä vastaanotto = Kaste-rahoitteinen hanke, jonka puitteissa

Lisätiedot

LaserQC mittauksia laserin nopeudella

LaserQC mittauksia laserin nopeudella LaserQC mittauksia laserin nopeudella 1/6 prosessi LaserQ mittaustulokset 20 sekunnissa! 2D-aihioiden mittojen manuaalinen tarkastus ja muistiinmerkintä on aikaa vievä prosessi. Lisäksi virheiden mahdollisuus

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT. MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich

JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT. MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich Jatkuvatoimiset paluuheijastuvuusmittaukset Kolme mittalaitetta, kaksi mittausten toimittajaa Kaksi

Lisätiedot

EN 1090 kokemuksia kentältä

EN 1090 kokemuksia kentältä EN 1090 kokemuksia kentältä Mitä kaikkea vaatii? (vaatinut ) Tuotannolle (työohjeita) Toimihenkilöille (lomakkeita) Yritykselle (uusi toimintatapa) Paljonko tähän kaikkeen menee aikaa? Mitä siis konepajoissa

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Toimitusketjun riskienhallinta konsernissa

Toimitusketjun riskienhallinta konsernissa Oy Lappeenrannan teknillinen yliopisto..0 Toimitusketjun riskienhallinta konsernissa Tapani Toppi, Espoo www.marsh.fi Mistä mielenkiintoa toimitusketjun riskienhallintaan? Hyvät syyt työn tekemiseen Sopiva

Lisätiedot

Työn lopullinen versio palautetaan myöhemmin annettavien ohjeiden mukaan viimeistään 29.3. klo 16.00.

Työn lopullinen versio palautetaan myöhemmin annettavien ohjeiden mukaan viimeistään 29.3. klo 16.00. Tuotantotalouden laitos HARJOITUSTYÖ Tuotantotalous 1 kurssin harjoitustyön tarkoituksena on tutustua yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyviin peruskäsitteisiin. Harjoitustyön suoritettuaan opiskelijalla

Lisätiedot

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Pasi Nieminen, Markus Hähkiöniemi, Jouni Viiri sekä toteutukseen osallistuneet opettajat Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Tässä perinteistä työtä lähestytään rohkaisten oppilaita

Lisätiedot

KIVIAINESTEN VERTAILUKOKEET Sami Similä Destia Oy / Asiantuntijapalvelut

KIVIAINESTEN VERTAILUKOKEET Sami Similä Destia Oy / Asiantuntijapalvelut KIVIAINESTEN VERTAILUKOKEET 2015 Sami Similä / Asiantuntijapalvelut Espoo huhtikuu 2015 1 Sisältö: 1. Johdanto sivu 2 2. Testit ja näytteet sivu 3 3. Tulokset testeittäin sivu 3 3.1 Kuulamylly sivu 3 3.2

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

Six Sigma Ongelmanratkaisu tuotantodataa hyödyntämällä

Six Sigma Ongelmanratkaisu tuotantodataa hyödyntämällä Six Sigma Ongelmanratkaisu tuotantodataa hyödyntämällä MAATILAYRITYKSEN MENESTYSTEKIJÄT Loppuseminaari 8.9.2008 Pentti Meriläinen, ProAgria Kainuu pentti.merilainen@proagria.fi 044-320 00 Tutkimuksen tarkoitus

Lisätiedot

Työkalut ja muotit ostajan näkökulmasta

Työkalut ja muotit ostajan näkökulmasta Työvälinepäivät 2017 26.1.2017 Jaakko Nisula Team Leader, Mechanical Engineering Genelec Oy Genelec Oy on vuonna 1978 perustettu suomalainen perheyritys. Valmistaa aktiivisia tarkkailukaiuttimia Pääasiakkaita

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Specification range USL ja LSL. Mittaustulokset ja normaalijakauma. Six Sigma filosofia: Käytännössä. Pitkäaikainen suorituskyky

Specification range USL ja LSL. Mittaustulokset ja normaalijakauma. Six Sigma filosofia: Käytännössä. Pitkäaikainen suorituskyky Mittaustulokset ja normaalijakauma Specification range USL ja LSL Keskiarvo Tavoitearvo Ylä- ja alaraja hyväksynnälle s tai sigma, σ 1σ, 2σ ja 3σ Määrittelyalue Määritellään millä laatutasolla prosessi

Lisätiedot

Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö. www.outokumpu.com

Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö. www.outokumpu.com Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö www.outokumpu.com Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on antaa osallistujille valmiudet:

Lisätiedot

4 Matemaattinen induktio

4 Matemaattinen induktio 4 Matemaattinen induktio Joidenkin väitteiden todistamiseksi pitää näyttää, että kaikilla luonnollisilla luvuilla on jokin ominaisuus P. Esimerkkejä tällaisista väitteistä ovat vaikkapa seuraavat: kaikilla

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Scientific Method Mistä on kysymys?

Scientific Method Mistä on kysymys? Scientific Method Mistä on kysymys? Janne Rautasuo 29.11.2016 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services 29.11.2016 1 Palontutkinnasta kuultua

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Supply Chain Module 1

Supply Chain Module 1 2.5.2016 Supply Chain Module 1 1. Määritelmä 2. Kuinka vähittäiskaupan ketju toimii? 3. Mitä toimenpiteitä teet kaupassa? 3.1. Perusvarastonvalvonta/ Check-in ja Check-out toiminnot (Vastaanotto ja Palautukset)

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 1(7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 2(7) 1 VERKOSTON TARKOITUS JA TEHTÄVÄT... 3 2 VERKOSTOKUMPPANIT... 3 3 YRITYS AB OY JA VERKOSTOKUMPPANIN

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0. A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Projektisuunnitelma Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 25.9.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

KUTI-YHTI. Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Minna-Maija Väänänen

KUTI-YHTI. Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Minna-Maija Väänänen KUTI-YHTI Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 7.-8.10.2014 Minna-Maija Väänänen Mihin KUTI-YHTIä ( Vati ) tarvitaan? (1/2) Mitä mitataan ja seurataan? Riittävyyttä ja vaikuttavuutta (saavutetaanko

Lisätiedot

Me tarjoamme. Sinä hyödyt

Me tarjoamme. Sinä hyödyt Me tarjoamme Kolmen konepajan yhteenliittymä tarjoaa käyttöösi monipuolista osaamistaan metallin alihankkijana. Saamme yhdessä aikaan sinulle merkittävän synergiaedun, kun keskitämme voimavaramme yhteen.

Lisätiedot

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja

Lisätiedot