Talousarvio ja taloussuunnitelma Kuntayhtymähallitus

Transkriptio

1 Talousarvio ja taloussuunnitelma Kuntayhtymähallitus Kuntayhtymävaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO YLEISPERUSTELUT Toimintaympäristö ja sen muuttuminen ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN STRATEGISET TAVOITTEET EK 1 Lapsiperhepalvelujen tulosalue EK 2 Aikuisten palvelujen tulosalue EK 3 Vanhusten palvelujen tulosalue EK 4 Ympäristöterveydenhuolto EK 5 Tukipalvelujen tulosalue EK 6 Keskushallinnon ja terveyden edistämisen tulosalue TOIMINTA- JA TALOUSOSA Toiminta Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Laitoshoitopaikat Kotihoito ja palveluasuminen Talous Palvelualueet Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Terveydenhuoltopiiri yhteensä Tulosalueet EK 1 Lapsiperheiden palvelut EK 2 Aikuisten palvelut EK 3 Vanhusten palvelut EK 4 Ympäristöterveydenhuolto EK 5 Tukipalvelut EK 5 Tukipalvelut EK 6 Keskushallinto ja terveyden edistäminen Tulosalueet vyörytettyinä Tulosalueet vyörytettyinä EK 1 Lapsiperheiden palvelut EK 2 Aikuisten palvelut EK 3 Vanhusten palvelut EK 4 Ympäristöterveydenhuolto Tilinpäätökset 2006 ja talousarvio TULOSLASKELMAOSA Terveydenhuoltopiiri Vertailu ta 2007 ta INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA KUNTALASKUTUSPERUSTEET Laskutusperusteet vuonna Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto... 50

3 9.1.4 Sosiaalipalvelut Palvelujen hinnat kuntayhtymän ulkopuolisille HENKILÖSTÖ Terveydenhuoltopiiri Henkilöstöresurssit ryhmiteltynä Perustettavat/lakkautettavat virat/työsopimussuhteet TALOUSARVION SITOVUUS JA TALOUSARVIOVALTUUDET Talousarvion sitovuustasot Talousarviovaltuudet Lainan ottaminen Luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaiset palkkiot vuonna YHTEENVETO PERUSSOPIMUKSEN MUKAISISTA JÄSENKUNTIEN ESITYKSISTÄ KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITTÄMISEKSI PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA LIITTEET Jäsenkuntamyynnin kuntakohtaiset arviot Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Terveydenhuoltopiiri yhteensä

4 1 1 JOHDANTO Terveydenhuoltopiiri SOSTERI - on aloittanut toimintansa Talousarvion valmistelussa on huomioitu kuntakohtaisen sopimusvapauden keskeinen linjaus ja kustannusten läpinäkyvyys. Kunnat ovat linjanneet terveydenhuoltopiirin kautta järjestämänsä palvelukokonaisuuden kuntasopimuksissa, joissa on määritelty ja sovittu erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen osat. Kuntasopimusten kirjo on myös haaste koko järjestelmälle. Kustannusten läpinäkyvyys taataan talouden ja tilinpidon järjestelmällä niin, että kukin kunta maksaa siitä, mihin on alun perin kuntasopimuksessa sitoutunut. Talouden suunnittelun pohja on rakentunut vuoden 2006 tilinpäätöstietoihin, jotka on saatu kunnista ja lakkautetuista perusterveydenhuollon kuntayhtymistä. Myös vuoden 2007 toiminnan ja talouden toteutuma, saadut kokemukset, havaitut puutteet ja parannustarpeet ovat olleet muokkaamassa vuoden 2008 talousarvion sisältöä. Talouden pysyttäminen maan kustannustason keskiarvon alapuolella, sen pitäminen kuntasopimuksissa sovitun 3 %:n kehyksessä - palvelutason silti heikkenemättä - on erittäin haasteellinen tavoite. Sopeutuminen ja sopeuttaminen tähän vaatii paljon. Tuloksia ei saavuteta eikä vaativassa kehyksessä pysytä ilman muutosta, voimakkaita päätöksiä, voimavarojen uudelleen arviointia ja suuntaamista. Palvelujen rakenteissa ja hoitoketjuissa muutosprosessit ovat käynnistyneet ja edelleen haetaan uusia tehokkaampia toimintatapoja sekä menetelmiä. Elämänkaari palvelujen järjestämisen pohjana, johtamisjärjestelmänä ja toimintatapana on testissä. Palvelujen käyttö ja järjestäminen yli kuntarajojen, yli aiempien sektorirajojenkin on uuden opettelua sekä asiakkaille / potilaille että henkilökunnalle. Kuntayhtymän talousarvio vuodelle 2008 ja taloussuunnitelma vuosille on laadittu terveydenhuoltopiirin toimintana elämänkaarimallin lapsiperheiden palvelut, aikuisten palvelut, vanhusten palvelut mukaan ja perinteinen jaottelu sosiaalitoimeen, perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon huomioiden. Ympäristöterveydenhuolto, tukipalvelut sekä keskushallinto ja terveyden edistäminen edellä mainittuihin sisältyen. 2 YLEISPERUSTELUT Talousarvio ja - suunnitelma sisältävät kuntalain 65 :n edellyttämät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, jotka on esitetty kuntakierroksen sekä terveydenhuoltopiirin valmistelun yhteydessä työvaliokunta- ja järjestelytoimikuntakäsittelyssä. Kuntayhtymävaltuusto päättää toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä investointiosan. Taloussuunnitelman periaatteita ovat: tasapainoperiaate, tulojen on suunnitelmakaudella katettava menot ja kuntayhtymän maksuvalmiuden tulee aina olla riittävä. Talousarvion rahoitusosa: miten kuntayhtymän tulorahoitus riittää investointien kattamiseen. Rahoitustoiminnan muutoksilla osoitetaan, miten näin muodostettu netto katetaan tai käytetään kuntayhtymän rahoitusaseman muuttamiseen

5 2 bruttoperiaate, menot ja tulot päätetään talousarviossa ja -suunnitelmassa bruttomääräisinä eli menoja ei vähennetä tuloista yhtenäisyysperiaate, valtuusto päättää talousarviosta ja -suunnitelmasta yhtenä kokonaisuutena samassa käsittelyssä läpinäkyvyys siten, että talousarviossa toiminnan tuotot ja kulut on esitetty tulosaluejaon lisäksi palvelualueittain sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito Talouden suunnittelun lähtökohtana ovat eri palvelualueiden sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vuoden 2006 tilinpäätökset. Sosiaalipalvelut Savonlinnan, Punkaharjun ja Kerimäen siirtyneiden toimintojen osalta. Perusterveydenhuolto Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna, Savonranta, Sulkava Erikoissairaanhoito Enonkoski, Kerimäki, Parikkala, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna, Savonranta, Sulkava 2.1 Toimintaympäristö ja sen muuttuminen Väestömuutokset sekä palvelujen tarve ja kysyntä Piirin alueen väkiluvun ennustetaan vähenevän melko tasaisesti asukkaan vuosivauhtia ja yhteensä noin 12 % vuoteen 2040 mennessä. Väkiluku laskee kaikissa kunnissa, vähiten Punkaharjulla ja Savonlinnassa (-2-7 %), enemmän muissa (12-28 %). Lasten, nuorten ja työikäisten määrät laskevat tasaisesti kaikissa kunnissa vuotiaiden määrä nousee alueella ja kaikissa kunnissa vuoteen 2020 ja alkaa sitten laskea vuotiaiden määrä nousee alueella ja kaikissa kunnissa vuoteen 2030 ja alkaa sitten laskea. Yli 85-vuotiaiden määrä nousee alueella ja kaikissa kunnissa koko ajan ja vuosien välillä erittäin voimakkaasti. Vanhimpien ikäryhmien määrälliset muutokset heijastavat suurten ikäluokkien vanhenemista. Ikärakennetta ja sen muutoksia vastaavasti väestöllinen huoltosuhde on alueella korkea ja huononee voimakkaasti kohti vuotta 2040, minkä ennakoidaan heikentävän kuntien tuloja. Kun työllisten osuus valtakunnassa v oli 43,6 %, oli se kaikissa jäsenkunnissa alle 40 %. Työttömyys ylitti 6 jäsenkunnassa Etelä-Savon maakunnan keskitason 14,7 %. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien sairastavuus on kokonaisuudessaan maan korkein. KELAindeksin mukainen sairastavuus vaihtelee valtakunnan keskitasosta (Punkaharju) valtakunnan korkeimpiin (Savonranta). Tarvekertoimien perusteella palvelutarve on kaikissa kunnissa valtakunnan keskitasoa korkeampi (17-56 %). Terveydenhuollon, vanhusten hoivan ja palveluasumisen vakioimattomat kustannukset/asukas noudattelevat pääsääntöisesti sairastavuutta. Vakioidut kustannukset sekä terveydenhuollon ja vanhusten hoivan osalta että niihin lisättynä palveluasuminen ovat selkeästi maan keskitasoa alhaisemmat lähes kaikissa jäsenkunnissa.

6 3 V valmistuneen seudullisen hyvinvointikertomuksen mukaan kuntien yleisen korkean sairastavuuden ohella todettiin erityisiä terveysongelmia (ennenaikainen tapaturmakuolleisuus, lisääntyneeseen päihteiden käyttöön liittyvät erilaiset haitat) sekä hyvinvoinnin ja terveyden riskitekijöiden kasautumista alueen väestössä. Lasten ja nuorten osalta tällaisia ovat tupakoinnin ja humalahakuisen juomisen yleisyys, liikunnan harrastamisen vähäisyys, nuorten masennuksen lisääntyminen, huonoksi koettu terveydentila, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden suuri osuus, korkea nuorisotyöttömyys, perheiden pahoinvointi, koti- ja perheväkivallan lisääntyminen sekä nuorten turvattomuus. Työikäisten aikuisten elämää luonnehtivat diabeteksen, astman ja mielenterveyshäiriöiden lisääntyminen, koti- ja perheväkivallan ja rattijuopumusten määrän lisääntyminen, yleensä päihdehaittojen lisääntyminen, tapaturmien lisääntyminen, matala koulutustaso, korkea työttömyysaste ja varhainen eläköityminen. Vanhusväestön osalta todettiin tapaturmien lisääntyminen, kodinhoitoapua saaneiden osuuden vähentyminen ja ympärivuorokautisen hoidon hoitopäivien lisääntyminen. Palvelujen kannalta ikärakenteen muutos ja väestön terveyden kehitys merkitsevät - paljon hoitoa ja hoivaa vaativan sairastavuuden siirtymistä vanhimpiin ikäryhmiin ja kasvavaa panostusta vanhusten huollon ja hoivan raskaisiin avopalveluihin - terveydeltään yhä parempikuntoisen nuoremman vanhusväestön (65-74-vuotiaat; 3. ikä ) kasvua vielä pari vuosikymmentä ja tämän väestönosan monipuolista palvelujen tarvetta, joka vastaa enenevästi alueen nykyisen työikäisen väestön palvelujen tarvetta ja kysyntää - voimavarojen yleistä lisäystarvetta hyvinvointitarpeiden ja palvelutarjonnan paremmaksi kohtaamiseksi - voimavarojen uudelleen suuntaamista toisaalta raskaisiin hoivapalveluihin ja toisaalta koko väestön ja riskisryhmien ennalta ehkäisytyöhön - kaikkien voimavarojen aiempaa tehokkaampaa käyttöä Taloudellinen kehitys Taloudellinen kehitys Suomessa on ollut myönteinen. Bruttokansantuotteen kasvu vuosina on ollut 1,6 % (2002) - 5,0 % (2006), kun se EU -maissa (15 jäsenmaata) on ollut vastaavana aikana 1,1 % (2002) 3,8 % (2000) eli maamme talouskasvu on ollut kaikkina tarkasteluvuosina EU maiden talouskasvua korkeampi. Avoimen sektorin menestys ei ole kuitenkaan sellaisenaan heijastunut sosiaali- ja terveyssektorille. Myönteiset vaikutukset ovat alueellisesti rajoittuneet Etelä-Suomeen ja kasvukeskuksiin. Muuttoliike kasvun alueille on voimistunut kaikista jäsenkunnista. Savonlinnan seudulla on taloudellissosiaalinen kehitys muuta maata keskimääräistä alhaisempi. Uusia merkittäviä tuotannollisia investointeja tehdään suhteellisen vähän. Valtion toimintoja keskitetään pois alueelta. Jo sovittuja hankkeita lykätään. Kuntien talousvaikeudet ovat kasvaneet, tulevaisuudennäkymät koetaan uhkaavana ja rohkeus kasvua edistäviin investointeihin ja muihin toimiin on kunnissa osin hiipunut. Taantumavaiheessa on pyrittävä turvaamaan alueen perustoiminnot. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat keskeinen edellytys paitsi alueen väestön hyvinvoinnille myös yritysten ja niiden myötä uusien asukkaiden tulolle alueelle. Ne ovat osa alueellista elinkeinopolitiikkaa. Näiden palvelujen sosiaalitoimen avohoitopainotteinen vanhusten huolto, toimiva perusterveydenhuolto ja peruserikoissairaanhoidon palvelut turvaava sairaala säilyttäminen

7 alueella ovat välttämättömiä uuden nousun edellytyksiä. Nousu edellyttää omistajilta viisasta investointipolitiikkaa ja sairaanhoitopiiriltä jatkuvaa kustannustehokkuuden parantamista. 4 Kunta- ja palvelurakenteen muutokset SOSTERI:in siirtymisen myötä 7 jäsenkuntaa ovat hoitaneet perusterveydenhuollon osalta kunta- ja palvelurakenteen väestöpohjavaatimukset. Neljän kunnan osalta edellytykset eivät täyty vanhustenhuollon osalta. SOSTERI tarjoaa edelleen näille kunnille mahdollisuuden täyttää velvoite. SOSTERI tarjoaa myös integroitumista Parikkalan kunnalle, mikäli Etelä-Karjalan alueen terveyspiirihanke ei etene suunnitellulla tavalla. PARAS hankkeeseen liittyen sairaanhoitopiirin alueella on selvitettävänä kuntaliitoshanke, joka toteutuessaan vähentää jäsenkuntien määrää pienentämättä sinänsä asukaslukua. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämistä laiksi terveydenhuollosta mennessä. Lakien yhdistäminen viittaa ajatukseen myös toimintojen integroinnista. Tämä vastaa SOSTERI:n perustamiseen johtanutta keskeistä ajatusta väestön hoidon ja hoivan saattamisesta yhden tuottajaorganisaation vastattavaksi. Lailla pyritään tukemaan ja vahvistamaan perusterveydenhuoltoa ja vahvistamaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumatonta yhteistyötä ja asiakaslähtöisyyttä. Nämä ovat myös SOSTERI:n keskeisiä tavoitteita. Sosiaali-, perusterveydenhuolto- ja erikoissairaanhoitopalvelujen integroinnissa SOSTERI edustaa valtakunnallisia tiennäyttäjiä, joiden toiminta saattaa vaikuttaa merkittävästi tulevan lainsäädännön sisältöön. Erikoissairaanhoidossa tapahtuu enenevästi uudenlaista palvelujen keskittymistä ja toisaalta työnjaon myötä palvelujen hajautumista perinteisen keskussairaala- yliopistosairaalaporrastuksen ohella. Itä-Suomen laboratorion syntymisen jälkeen selvittelyn alle tullevat vuorollaan kaikki Kuopion yliopistollisen sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon toiminnot. Itä-Savon sairaanhoitopiiri näkee yhdeksi elinvoimaisuutensa takaajaksi työnajon ja sovittujen erikoissairaanhoidon toimintojen sijoittumisen piireittäin niin, että kukin piiri tulee hoitamaan ko. toiminnan osalta omaa piiriään laajempaa väestöä. Pienten erikoisalojen hoito isäntäsairaanhoitopiiri - periaatteella tulee lisääntymään. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamispäätöksen mukaan kuntien terveyspalveluja koskeva järjestämisvastuu säilytetään. Sen mukaan kuntien palvelutuotantoa täydentävät yksityinen ja kolmas sektori. Sairaanhoitopiiri on joutunut vuoden 2007 aikana enenevästi turvautumaan ostopalveluihin yksityiseltä sektorilta eräiden avainalojen (mm. ortopedia, psykiatria, radiologia, perusterveydenhuollon lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut) henkilöstön saantivaikeuksien vuoksi. Sairaanhoitopiiri pyrkii edelleen pääsääntöisesti tuottamaan palvelut omana toimintana tai erikoissairaanhoidon osalta yhteistyössä naapurisairaanhoitopiirien kanssa. Ostopalveluihin tulisi turvautua, kun ne ovat toiminnan kannalta perusteltuja ja integroituvat osaksi kokonaishoitoketjuja. Nykyisessä työvoimatilanteessa tulee varautua ostopalvelujen lisääntymiseen molemmista syistä. Itä-Savon sairaanhoitopiirin sähköiset järjestelmät (mm. aluetietojärjestelmä, yhtenäinen kaikki toimipisteet kattava potilaskertomusjärjestelmä, PKI-kirjautuminen) edustavat valtakunnan kärkeä ja ovat linjassa kansallisten tavoitteiden kanssa. Merkkinä tästä alueellamme käynnistyy v KELA:n ja alueen yksityisten terveydenhuollon toimijoiden kanssa yhteistyössä valtakunnallisen sähköisen arkistoinnin pilotointi. SOSTERI:n. keskeinen strateginen linjaus on terveyden edistäminen jäsenkunnissa. Se on keskeinen hyvinvoinnin edistäjä ja ainoa järkevä tapa ehkäistä tulevaa hoitopalvelujen tarpeen

8 5 ja käytön kasvua. SOSTERI:n linjaus sopii Vanhasen II hallituksen ohjelmaan, jossa terveyden edistäminen on nostettu hallituspolitiikan yhteen keskiöön. Terveyden edistämisen realisoimiseksi SOSTERI:ssa on resursoitu keskushallintoa ja tulosalueita, rakennettu kunnalliset yhteistyöryhmät ja oltu mukana kehittämässä alueellista terveyden edistämisen toimijoiden verkostoa. Vuoden 2008 aikana luodaan toiminnalle sisällöt. Henkilöstötarve ja saatavuus Vaikka alueen väestö vähenee, sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarve ei vähene samassa suhteessa. Alueen riittävä omavaraisuus edellyttää henkilöstövolyymin osuvaa mitoitusta, saannin turvaamista ja tehostettua henkilöstöhankintaa. Avainasemassa ovat tarvittavan mitoituksen lisäksi paikallinen ja alueellinen työsuhde- ja palkkapolitiikka. Vuoden aikana käynnistyy osana KYS:n erityisvastuualueen strategiaa myös yhteisen työantajapolitiikan suunnittelu. Terveydenhuollossa saannin osalta kriittisiä ammattiryhmiä ovat toistaiseksi olleet erikoisalojen lääkärit ja muut ns. erityisosaajat. Lähivuosina ongelma koskettaa enenevästi koko hoitohenkilöstöä erityisesti Itä-Suomessa. Osin työvoimapulaa voidaan helpottaa alueellisin yhteistoimintajärjestelyin (esim. erikoissairaanhoidon ns. kapeat erikoisalat), osin ostopalvelutoimintaa tehostamalla. Oman toiminnan turvaamiseksi keskeistä on kuitenkin työolojen kehittäminen ja rekrytoinnin vahvistaminen sekä keskittäminen, johon tullaan reaalisesti panostamaan. Hoito- ja hoivahenkilöstön rekrytointi tulee jatkossa olemaan yhä haasteellisempaa, sillä vuoteen 2015 mennessä noin puolet hoitotyön esimiehistä ja kolmasosa terveydenhoitajista, perushoitajista, lähihoitajista, kodinhoitajista ja vastaavista eläköityy. Varsinkin sijaistyövoiman saatavuus tulee olemaan rajallinen. Sijaisten hankintaa tullaan kehittämään keskitetyn työhönottajan ja sähköisen rekrytointiohjelman avulla. Henkilöstön saatavuuden ja tarvittavan osaamisen turvaaminen tulee korostumaan ja yhteistyö oppilaitosten ja työvoimahallinnon kanssa tulee yhä keskeisemmäksi.

9 3 ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN 6 Keskushallinto ja terveyden edistäminen *materiaalikeskus

10 7 4 STRATEGISET TAVOITTEET TERVEYDENHUOLTOPIIRIN STRATEGIA Terveydenhuoltopiirille on laadittu yksi yhteinen koko terveydenhuoltopiirin strategia, joka sisältää perustehtävän määrittelyn, arvot, tavoitetilan 2010 ja suunnittelukauden strategiset tavoitteet, kriittiset menestystekijät sekä strategisten tavoitteiden arviointitavat. Terveydenhuoltopiirin strategiset tavoitteet on tarkennettu neljään tasapainotetun mittariston näkökulmaan (asiakkaat ja väestö, kustannusvaikuttavuus, uudistuminen ja henkilöstö, prosessit ja rakenteet). Kuuden tulosalueen osalta on esitetty vuodelle 2008 niiden tavoitteet, tavoitetasot, tavoitteiden arvioinnissa tarvittavat mittarit ja vastuutetut toimet. Tavoitteena on arvioida terveydenhuoltopiiriin siirtymisen ja asetettujen tavoitteiden toteutuminen sekä luoda perusta laaja-alaiselle toiminnan seuranta- ja raportointikäytännölle. PERUSTEHTÄVÄ Terveydenhuoltopiiri edistää alueellaan väestön terveyttä ja järjestää tarpeellisen sairaanhoidon ja hoivan. ARVOT Ihmisarvo Oikeudenmukaisuus Vastuullisuus Itsemääräämisoikeus Asiakaslähtöisyys Laadukkaat palvelut TAVOITETILA 2010 Terveydenhuoltopiiri tunnetaan valtakunnallisesti ehkäisevän terveydenhuollon ja hyvinvointiosaamisen malliorganisaationa. Palvelut ovat alansa parhaimmistoa ja ne tuotetaan kustannustehokkaasti. Hoitokäytännöt ovat vaikuttavia ja osaava henkilöstö tukee väestöä edistämään terveyttään ja hoitamaan sairauksiaan. Asiakaspalvelu on ystävällistä ja sujuvaa. Terveydenhuoltopiiri on hyvä työnantaja, joka huolehtii henkilöstönsä työhyvinvoinnista.

11 8 Asiakkaat ja väestö Kustannusvaikuttavuus Uudistuminen ja henkilöstö Prosessit ja rakenteet TERVEYDENHUOLTOPIIRIN STRATEGISET TAVOITTEET jäsenkuntien väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - saumattoman palvelun turvaaminen alueen väestölle - kokonaiskustannuskehityksen taittuminen väestön terveydentila kohenee ja terveyserot kaventuvat asukkaiden valinnanvapaus ja palvelujen helppo käyttö paranevat terveet elämäntavat ja omatoimisuus lisääntyvät - vahinkokäyttäytyminen vähenee - liikunta lisääntyy - ravitsemus kohentuu kokonaiskustannusten vuotuinen kasvu on alle valtakunnan keskitason, ja enintään 3 %/vuosi terveyden edistäminen kuuluu kaikille palvelut toteutetaan väestöryhmien tarpeista lähtien palvelu- ja hoitoketjujen kokonaisuus hallitaan palvelulinjoittain terveyden edistäminen on piirin ydintoimintaa keskeisten asiakas- ja potilasryhmien palvelu- ja hoitoketjut toimivat elinkaarittain lähipalvelut turvataan kunnissa KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Terveyden edistäminen toteutuu muissa hallintokunnissa Uudet innovatiiviset työtavat Henkilöstön saatavuus, osaaminen ja toiminta ydintehtävissä Terveydenhuoltopiiriä johdetaan toiminnallisena ja taloudellisena kokonaisuutena STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN SEURANTA hyvinvointiindikaattorit tarvevakioidut (terveyden kokonaiskustannukset työpanos kustannukset hoitoon pääsy edistämiseen) tuottavuus laatupoikkeamat palvelujen omistajatyytyväisyys asiakas- ja kohdentuminen asukastyytyväisyys täydennyskoulutus henkilöstötyytyväisyys palvelu- ja hoitoketjujen toimivuus (auditointi) hoidon porrastus palvelujen kuntakohtainen käyttö

12 Strateginen suunnitelma vuosille Toiminta- ja laatutavoitteet SOSTERI:ssa Kokemukset ensimmäisen toimintavuoden aikana ovat osoittaneet tarpeen asettaa koko organisaatiota koskevat toiminta- ja laatutavoitteet, joiden seuranta ja raportointi koskettavat kaikkia tulosalueita. Tällä menettelyllä vältytään rinnakkaisten tavoitteiden asettaminen eri tulosalueen omina tavoitteinaan. Koko organisaatiota koskevien tavoitteiden tulee olla kuitenkin kaikkia tulosalueita yhteisesti koskettavia. Ne on luokiteltu neljään, alla taulukossa ilmenevään näkökulmaan (kohde). Tavoiteasetannassa on keskeiseksi lähtökohdaksi asetettu tavoitteiden merkittävyys, konkreettisuus, tavoitetason tavoitteellisuus mutta myös realistisuus sekä mittaamisen toteutus ja tulosten raportoiminen. Keskeistä on luoda kokonaisuus, jossa valtuuston asettamat toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet ohjaavat toimintaa konkreettisiin toimenpiteisiin ja että tavoitteiden toteutumista seurataan ja raportoidaan säännönmukaisesti myös osana ulkoista ja sisäistä tarkastustoimintaa. Koko SOSTERI:a koskevat toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet ja niiden seuranta SOSTERI:N YHTEISET, VALTUUSTON VAHVISTAMAT TOIMINTA- JA LAATUTAVOITTEET KOHDE TAVOITE TAVOITETASO MITTAAMINEN RAPORTOINTI Asiakkaat ja -Tyytyväisyys hoitoon -Yli 85% tyytyväisiä -Jatkuva käyttäjä- -Kolmesti vuodessa väestö * ja sosiaalipalveluihin saamaansa hoitoon ja palaute osavuosikatsauksessa sosiaalipalveluihin -Annetun vastaanottoajan -Annetun ajan ylittymisiä -Satunnaisotokset -Kolmesti vuodessa noudattaminen yli 15 min enintään 5% väh. 2 työyksikköä/ osavuosikatsauksessa mittausjakso -ilmoitetun käsittelyajan -ei yhtään käsittelyajan -seuranta asian- -kuten edellä noudattaminen ylitystä sos.palveluissa hallintajärjestelmässä Kustannusvaikut- -Kustannuskasvun -SOSTERI:n menojen -kirjanpidosta -kuukausittain tavuus hillitseminen kasvu vähemmän kuin kuukausittain -osavuosikatsaus 1/3 3% palkkaratkaisu huomioiden Uudistuminen ja -Työpanoksen seuranta - -5% /2007 toiminnan -ajankäyttöseu- Kolmesti vuodessa henkilöstö muutokset huomioiden ranta tulosalue- osavuosikatsaus + (kuten ISLAB) tasolla henkilöstökertomus -Sairauspoissaolot - -5%/2007 toiminnan -henkilöstötiedos- -osavuosikatsaus muutokset huomioiden toista -työtyytyväisyys asteikosta riippuen -kohdennettu otan- -henkilöstötilinpäätös 3,5/5 8,5/10 ta/kyselytutkimus Prosessit ja -Hoidon oikea aikaisuus/ -"väärillä" paikoilla -potilastiedostoista osavuosikatsaus rakenteet oikea paikkaisuus 0 hoitopäivää -potilasvahingot enintään valtakunnan -valtakunnallinen tilinpäätöskertomus keskitasoa/asukas rekisteri *Hoitoon pääsyn turvaaminen ei sinänsä enää mitattava tavoite, koska lakia tulee noudattaa ja yli 180 vrk:n ylityksiä ei voi olla. Potilasvahinkojen määrä enintään valtakunnallista keskitasoa/asukas. Todetaan aina tasekertomuksessa. Kesken vuotta raportointi tilastotietojen puuttumisen vuoksi mahdotonta.

13 EK 1 Lapsiperhepalvelujen tulosalue 10 Lapsiperheiden palveluja tarjotaan sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon palvelualueilla. Erikoissairaanhoidon palveluihin kuuluvat lasten somaattinen ja psykiatrinen sairaanhoito. Perusterveydenhuollon kokonaisuus muodostuu neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä perhepalvelukeskuksen palveluista. Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminta sekä suun terveydenhuolto tuotetaan aikuisten palvelulinjalta. Toimintaajatuksena on huolehtia terveyttä edistävästä, korkealaatuisesta terveydenhuollon osaamisesta ja palveluiden lisääntymisestä kasvua ja kehitystä koskevilla terveydenhuollon osa-alueilla. Toiminnan tavoitteena on tukea asiakkaita/potilaita ja heidän perheitään terveyttä ja hyvinvointia edistävissä elämäntapavalinnoissa. Varhaisella ongelmiin ja huoliin puuttumisella sekä moniammatillisella yhteistyöllä autetaan ja tuetaan lasten, nuorten ja perheiden voimavaroja arjen hallinnassa. Lapsiperhepalvelujen yhtenä toiminnan keskeisenä painopistealueena terveyden edistämisen lisäksi on ydinprosessien kehittäminen. Prosesseja ja palveluketjuja kehitetään sujuviksi yhteistyössä muiden elämänkaaritulosalueiden edustajien kanssa. Henkilöstövoimavarojen osalta suurena haasteena on turvata lastenpsykiatrian sekä lastentautien lääkäripalvelut ja saada täytettyä yksiköiden avoimet lääkärin virat. Sosiaalityöntekijän palvelut on tuotettu aikuispalvelulinjan sosiaaliyksiköstä. Palvelut ovat olleet riittämättömät kasvaneeseen tarpeeseen nähden. Tämän vuoksi sosiaalityöntekijän palveluja lisätään lapsiperhepalvelujen yksiköille niiden tarpeen mukaisesti. Sosiaalityöntekijän lisäresurssia puskuroidaan osittain lastentautien yksiköstä lakkautettavan askarteluohjaajan vakanssin määrärahoilla (henkilön eläköidyttyä). Lapsiperhepalvelujen henkilöstörakenteeseen esitetään seuraavat muutokset vuodelle 2008: Lastenhoitajan avoin vakanssi lastentautien yksikössä lakkautetaan ja tilalle perustetaan toimintaterapeutin vakanssi. Toimintaterapeutin palveluja tarjotaan koko lapsiperhepalvelujen tulosalueelle. Askarteluohjaajan eläköityessä vakanssi lakkautetaan lastentautien yksikössä ja hänen tehtävänsä siirtyvät hoitajille ja toimintaterapeutille.

14 LAPSIPERHEPALVELUIDEN TAVOITTEET JA NIIDEN SEURANTA KOHDE TAVOITE TAVOITETASO MITTARI VASTUU JA Asiakkaat ja Koko Sosteria koskevat väestö tavoitteet Kustannus- Tuloalueen toimintakulut Toimintakulut pysyvät TA 2008 / talouden Tulosaluejohtaja vaikuttavuus hallinnassa TA 2008 raamissa toteuma / seuranta- ja esimiehet / raportti kuukausittain Käynnit ja hoitopäivät Toteuma 100 % Käyntien ja hoito- Tulosaluejohtaja toteutuvat suunnitellusti vuoden 2008 lopussa päivien määrä ja esimiehet / (arvio tasaisen kuukausittain toteuman perusteella) Uudistuminen ja Henkilöstövoimavarojen Työntekijät palvelujen Asiointipaikkojen Tulosaluejohtaja ja henkilöstö riittävyys ja tarkoituksen- käyttöä vastaavissa käyttötilastot / esimiehet / osavuosimukainen kohdentaminen tehtävissä ja palvelupis- henkilöstövoima- katsauksen yhteydessä teessä varat Menetettyjen työpäivien Sairauspoissaolot Henkilöstöhallin- Tulosaluejohtaja / määrää ei lisäänny 2008<2007 non järjestelmä osavuosikatsaus Prosessit ja Ydinprosessit sujuvia Ydinprosessit yksiköissä Itsearviointi ja / tai Tulosaluejohtaja ja rakenteet asiakkaan, työntekijän ja määritelty ja vähintään sisäinen auditointi esimiehet / kerran palveluketjun näkökul- yksi prosessikuvaus / ja johdon katsaus vuodessa masta yksikkö toteutettu ja vastuutettu

15 EK 2 Aikuisten palvelujen tulosalue 12 Koko tulosalueen suunnittelun keskeiset tavoitteet on esitetty alla olevassa taulukossa. Tulosalueen sisällä keskitytään perusterveydenhuollon vahvistamiseen sekä peruserikoissairaanhoidon turvaamiseen ja erikoissairaanhoidon työnjaon kehittymiseen KYS - erityisvastuualueella. Tulosalueiden välillä tärkeintä on saumattomien hoitoketjujen rakentaminen vanhustenhuollon palveluihin. Palvelut pyritään tuottamaan omana toimintana. Ostopalvelut pyritään rajaamaan toimintoihin, joissa ne ovat tuloksellisempia kuin itse tuotetut palvelut. Kustannukset pidetään sovitussa 3 % nousukehyksessä. Mittavin hanke on vuoden aikana alkava leikkaus-anestesiayksikköjen yhdistäminen ja laajennus, joka edellyttää toimivia toimenpidepotilaiden hoitoketjuja, jatkohoitojärjestelyjen varmistamista sekä henkilöstöresurssin määritystä. Suunnittelussa huomioidaan erityisvastuualueen yhteistyö ja työnjako siten, että parantuneen kapasiteetin myötä soveltuvilla erikoisaloilla tarjotaan palveluja myös muille sairaanhoitopiireille (esim. plastiikkakirurgia). Palvelujen ulkoistamista alkaen on valmisteltu silmäsairauksien osalta Pohjois- Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kanssa. Työnantajille myytävän ja oman henkilöstön työterveydenhuolto organisoidaan liikelaitokseksi vuoden 2008 aikana. Psykiatrian ja mielenterveystyön resursseja on siirretty merkittävästi avohoitoon ja toiminnan painopiste on vastaavasti avohoidon vahvistamisessa. Päihdehuollon hallinnalla ja toteutuksella pyritään kustannussäästöihin perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalityön toimintojen alueella. Laboratorion tulosyksikkö siirtyy vuoden alusta osaksi 4 sairaanhoitopiirin muodostamaan Itä- Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymään. Uutena palveluna syksyllä 2007 aloittaneen apuvälinekeskuksen toiminta vakiinnutetaan. Kartoitetaan uusia toimintamalleja ja rakenteellisen kehittämisen toimintoja taloudellisuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi.

16 AIKUISPALVELUJEN TULOSALUEEN TOIMINTA- JA LAATUTAVOITTEET KOHDE TAVOITE TAVOITETASO MITTAAMINEN RAPORTOINTI Asiakkaat ja Palvelujen käyttöä yli Parempi kuin 2007 Kuntalaisten käyn- Osavuosikatsaus väestö kuntarajojen edistetään nit toimipisteittäin Palvelujen alueellinen saatavuus säilytetään Km.odotusaika hoitoon Odotusaika 2008<2007 Potilastiedostoista Kolmesti vuodessa lyhenee Pitkäaikaissairauksien Terveydentilan osoittimien Tutkimusotos Kerran v hyvä hoito; päihde- ja parantuminen valtimosairaudet Korvattujen potilasvahin- Lkm. 2008<2007 ja taso Potilasvahinko- Kerran vuodessa kojen määrä ei kasva on alle valtakunnan keskuksen tilaskeskiarvon toista Kustannus- Tuottavuus paranee Operatiivisten alojen STAKES BM- Kerran vuodessa vaikuttavuus tuottavuus lähenee tiedostosta valtakunnallista keskiarvoa Uudistuminen ja Vakinaisen henkilöstön 2008 vähemmän määrä- Henkilöstötiedos- Kerran vuodessa henkilöstö määrä suhteessa määrä- aikaisia kuin v toista aikaisiin kasvaa Prosessit ja Hoidon oikea-aikaisuus Jatkohoitoon odottajien Potilastiedostoista Osavuosikatsaus rakenteet määrä ja kustannukset ja taloustilastoista 2008<2007 Päiväaikaisen toiminnan Päivystyksellisistä vas- Potilastiedostoista Osavuosikatsaus vahvistaminen taanottokäynneistä hoidetaan virka-aikana enemmän kuin v Operatiivisen toiminnan Peruuntuneiden toimen- Potilastiedostoista Osavuosikatsaus sujuvuus piteiden määrä puolittuu vuodesta 2007 Aikuislinjan keskeiset Ydinprosessit on määri- Laaduntunnustus- Kerran vuodessa prosessit toimivat telty, kuvattu, vastuutettu auditoinnin arvio ja seurannasta on sovittu

17 EK 3 Vanhusten palvelujen tulosalue 14 Vanhusten palveluihin kuuluu erikoissairaanhoidosta ns. konservatiivisesta toimesta (sisätaudit, keuhkosairaudet, neurologia, neurofysiologia, ihotaudit sekä päivystys ja tarkkailu). Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen osalta tulosalueelle kuuluvat kotihoito (kotisairaanhoito ja kotipalvelu), laitoshoito (tk-vuodeosastot ja vanhainkodit), palveluasuminen ja yhteispäivystys. Vanhusten palveluissa tarvitaan koko terveydenhuoltopiirin alueen väestölle tarkoitettuja palveluja, joita ovat ensihoito- ja sairaankuljetus, hammashoito, vastaanottopalvelut, puhelinneuvonta ja palveluohjaus, sosiaali- ja potilasasiamiestoiminta sekä erikoissairaanhoidon poliklinikka- ja vuodeosastopalvelut. Tulosalueen painopisteet lähivuosina tulevat olemaan terveyden edistäminen sekä kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa selviytymisen tukeminen. Käytännössä tämä tarkoittaa siirtymistä laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen ja kotihoidon vahvistamista, ennalta ehkäisevien kotikäyntien suunnitelmallista käynnistämistä ja kuntouttavan työotteen olemista osana kaikkea arkityötä. Tavoitteena on asiakkaiden voimavarojen vahvistaminen, kannustaminen omavastuuseen ja asiakkaan ottaminen mukaan omaan hoitoon ja hoivaan vaikuttavaan päätöksentekoon. VANHUSTENPALVELUJEN TULOSALUEEN TOIMINTA- JA LAATUTAVOITTEET 2008 KOHDE TAVOITE TAVOITETASO MITTARI VASTUU Asiakkaat ja Tarkoituksenmukainen Palveluketjun hallinta: Jonotuslistat Tulosaluejohtaja väestö hoíto ja palvelu oikea-aikainen hoito/ Hoitojaksot hoiva Kustannus- Henkilöstövoimavarojen Valtakunnallisesti Talousseuranta/ Tulosaluejohtaja ja vaikuttavuus ja osaamisen kohdenta- vertailukelpoinen mitoi- henkilöstöraportti tulosyksikköjen esiminen palvelurakenne- tus Tavoite/kehitys- miehet muutoksessa keskustelut Uudistuminen ja Henkilöstön tukeminen Muutoskoulutus Koulutustilastot Tulosyksiköiden henkilöstö muutoksessa Itsearviointi päälliköt Yhteinen työ Yhteiset Sosterin Itsearviointi ja Tulosyksiköiden strategian mukaiset auditointi päälliköt toimintatavat Prosessit ja Toimivat palveluketjut Kesk.palveluketjujen Prosessien omis- Tulosaluejohtaja rakenteet määrittely ja kuvaus tajuudet on mää- Prosessien mukainen ritelty ja prosessit toiminta tunnetaan Itsearviointi ja auditointi Laitoshoivasta kohti Palvelurakenteen Muutossuunnitelma Tulosaluejohtaja / palveluasumista muuttaminen valmis ja etene- tulosyksiköiden suunnitelmallisesti minen sovittu päälliköt kuntien kanssa Kotihoidon sisällön Välittömään asiakastyö- Työajan seuranta Tulosyksikön päällikkö kehittäminen ja toimin- hön käytetyn ajan kasvu tojen yhtenäistäminen Vanhusten palvelujen tulosalueelle esitetään toteutettavaksi seuraavat rakenteelliset toimenpiteet vuonna 2008: - - Karpalon vanhainkoti muutetaan tehostetun palveluasumisen yksiköksi Erikoissairaanhoidon osastojen 4a, 4b ja 5a toimintaa supistetaan kesäajaksi (3-5 kk) Henkilöstöä koskevat muutokset on esitetty erillisessä liitteessä

18 15 EK 4 Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto tuottaa toimialaansa kuuluvat terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon palvelut kuntayhtymän jäsenkunnista Savonlinnan kaupunkiin sekä Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun, Rantasalmen, Savonrannan ja Sulkavan kuntiin sekä ostopalveluina Juvan ja Puumala kuntiin. Kuluttajaneuvonnan palvelut tuotetaan jäsenkunnista Enonkosken, Kerimäen, Savonrannan ja Sulkavan kuntiin sekä ostopalveluina Juvan ja Puumalan kuntiin. Terveysvalvonnassa toteutetaan vuonna 2008 tehtäväkuvien muutos, mikä mahdollistaa terveystarkastajien erikoistumisen. Erikoistumisalueina ovat esimerkiksi sisäilma-asiat, kemikaalilain valvonta ja kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden turvallisuuslain kapeat sektorit. Laadunhallintajärjestelmä otetaan käyttöön koko Sosterin ympäristöterveydenhuollossa tavoitteena saavuttaa yksikölle laatuohjelman (SHQS) mukainen laaduntunnustus. Tähän liittyy ammatillisen atk-ohjelman käyttöönotto, mikä uudistaa raportointiin liittyvää kirjaamista. Eläinlääkintähuoltoon perustetaan sijaiseläinlääkärin virka paikkaamaan henkilöstövajetta. Vaje näkyy välittömästi tulosyksikön tuloksessa, koska kuntalaskutus eläinlääkinnässä on suoriteperusteinen. Terveyden edistämisen painopistealueeksi Sosterissa on valittu yläkouluikäiset nuoret Ympäristöterveydenhuolto osallistuu tutkimalla vuonna 2008 koulujen sisäilman laatua. Tutkimuksessa tarvittavaan välineistöön on talousarvioon varattu määrärahaa.

19 16 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TAVOITTEET JA NIIDEN SEURANTA 2008 KOHDE TAVOITE TAVOITETASO MITTAAMINEN RAPORTOINTI Asiakkaat ja Ruoka- ja vesiepidemioi- < 5 epidemiaa v Epidemioiden Kolmesti vuodessa väestö den vähäinen esiintyminen tilastointi osavuosikatsauksessa Viranhaltijapäätösten Lainsäädännön mukainen Seurataan 3 x / v ripeä käsittely aikataulu Dynasty-ohjelmas- osavuosikatsauksessa ta Kustannus- Tulosalueen toimintaku- Kulut pysyvät TA 2008 Seurantaraportit Kuukausittain vaikuttavuus lut hallinnassa raamissa kuukausittain Osavuosikatsaus Valvonnan ja eläinlää- Toteuma 100 % v.2008 Seurantaraportit Kuukausittain kinnän suoritetavoitteiden lopussa kuukausittain Osavuosikatsaus toteutuminen Uudistuminen ja Menetettyjen työpäivien Sairauspoissaolot Henkilöstöhallin- Osavuosikatsauksessa henkilöstö määrä ei lisäänny 2008 < 2007 non järjestelmä Koulutus Koulutussuunnitelman Toteuman seuran- Osavuosikatsaus mukainen ta Prosessit ja Riskinarvioinnin tekemi- 70 %:lle kohteista Tervekuu- Osavuosikatsauksessa rakenteet nen elint.- ja terveyden- ohjelmalla kohteisuojelul. mukaisille den määrä/arv. kohteille kohteet

20 EK 5 Tukipalvelujen tulosalue 17 Tukipalvelut tulosalue tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon, potilasmaksutoimiston, tietohallinnon/arkistoinnin, kiinteistö- ja laitehuollon, laitos- ja vaatehuollon, lääkehuollon, välinehuollon, ravintohuollon sekä hankintatoimeen ja materiaalikeskustoimintaan liittyviä palveluja kaikille kuntayhtymän yksiköille. Huollossa tukipalvelut tukevat kuntayhtymän palvelutoimintoja tuottamalla ja hankkimalla avustavia ja laadukkaita tavaroita ja palveluja. Tuotantotekijöiden hankinnassa ja tuotannossa toimitaan kokonaistaloudellisesti; erityistä huomiota kiinnitetään kilpailuttamisen oikeellisuuteen sekä yhteistoiminnan kehittämiseen. Hallintotehtävissä tulosalue luo edellytykset kuntayhtymän ylimmän johdon ja koko organisaation tulokselliselle toiminnalle huolehtimalla kuntayhtymän henkilöstöasioiden hoidosta henkilöstöpäällikön tukena sekä tietohallintoon ja arkistotoimeen liittyvissä tehtävissä. Taloushallinnossa tukipalvelut huolehtivat talouspäällikön tukena kuntayhtymän raha- ja laskentatoimesta siten, että se palvelee päätöksentekoa ja johtamista. Taloustoimi tuottaa tarvittavat käyttö- ja taloustiedot sekä tiedottaa niiden toteutumisesta hallitukselle, tulosalueille ja jäsenkunnille. Tulosalueen johtamiseen liittyvässä resurssoinnissa esitetään tulosalueen johtajan viran lakkauttamista ja tehtävien hoitamista vuoden 2007 käytännön mukaisesti. Lääkehuollossa esitetään jo määräaikaisena hoidetun osastofarmaseutin toimen vakinaistamista. Merkittävin palvelujen osittainen ulkoistaminen tapahtuu potilastietojärjestelmien (Effica) tuki- ja ylläpitopalvelujen siirtämisestä Medi IT Oy:n vastattavaksi. Myös omassa organisaatiossa vahvistetaan ko. järjestelmän ylläpitoa vakinaistamalla pääkäyttäjätehtävissä olevat sijaisuudet (2). Kustannuskate toteutetaan tulosalueen sisäisin muutoksin lakkauttamalla vakansseja muista tulosyksiköistä. Seuraavassa taulukossa on lueteltu tukipalvelujen tavoitteet. Aiemmasta suunnitelmasta poiketen tavoitteiden määrää on karsittu ja tavoitetasot ja mittarit määritelty aiempaa täsmällisemmin.

21 TUKIPALVELUJEN TAVOITTEET JA NIIDEN SEURANTA KOHDE TAVOITE TAVOITETASO MITTARI VASTUU* Asiakkaat ja Ydintehtävän turvaaminen Riittävät, oikea-aikaiset Harkittu asiakas- Tulosaluejohtaja ja väestö tukipalvelujen avulla ja kustannustietoisesti palaute tulosalueen johto- (sis. asiakkuus) tuotetut palvelut Vähintään kaksi ryhmä kyselyä ta-vuonna eri tulosyksiköiden palvelujen saata- vuudesta ja laa- Kustannus- Uusien toimintatapojen Ta-vuoden aikana toteu- Hankkeen arviointi Tulosalueen johtaja vaikuttavuus kartoittaminen toiminto- tetaan vähintään kolmen sen valmistuttua. ja ko prosessista dusta jen ulkoistamismahdolli- (3) tukipalveluprosessin Selvitys kattaa vastaava tulosyksikön suudet huomioon ottaen järjestämissuunnitelman sekä toiminnan johtaja laadinta toimenpide- ehdotuksineen että kustannus- vaikuttavuuden arvioinnin Uudistuminen ja Tukipalveluhenkilöstön Määrittely suoritettu Arviointi ta-vuoden Tulosaluejohtaja henkilöstö tehtäväkuvat määritelty 100 %:sti lopussa vastaamaan toiminnan tarpeita Prosessit ja Tietoturvan parantaminen Alueellinen tietoturva- Tietosuojaa uhkaa- Tulosaluejohtaja, rakenteet / kriittisten toimintaketju- suunnitelmaa hyödynne- vien tapahtumien tietohallintopäällikkö jen minimointi tään kattavasti määrä; tunkeutu- Resurssointi kriittisten toimintaketjujen hallin- taan misyritysten mää- rä ja aiheutuneet haitat Kriittisten toiminta- ketjujen toteutu- minen eliminoitu "Sähköisten" toiminta- 100 sähköistä lomaketta Toteuma Tietohallintopäällikkö prosessien parantaminen käytössä /arkistopäällikkö ja menetelmien käyttöön- sopimusten asiahallinta Toteuma ta-vuoden Talouspäällikkö /pääotto sähköisessä muodossa lopussa käyttäjät henkilöstöhallinnon toimintaprosessien uudistus määräyskirjapro- Tietohallintopäällikkö 100 % :sti käytössä sessi saatu päätök- /henkilöstöpäällikkö seen /pääkäyttäjät matkalaskut sähköisesti Ruokahuollon organisoin- Kerimäen ruokahuollon Toteutuneen pro- Tulosalueen johtaja / nin jatkaminen/toiminnan organisointi tuottaa sessin arviointi ravitsemuspäällikkö tehostaminen kokonaishyötyä nykyistä ta-vuonna tasoa 10 % tuottavammin Savonlinnan ruokahuol- Toteutuneen pro- Tulosalueen johtaja / lon järjestelyt toteutettu sessin arviointi ravitsemuspäällikkö (TK/sairaala) ta-vuonna Automaattisen lääkejake- Lääkejakeluun tarvitta- Jakelua suoritet- Sairaala-apteekkari lun tuloksellinen hyödyn- van henkilötyön vähen- tavissa yksiköissä täminen täminen 1 henkilötyö- tehtävä kysely vuotta syksy 08 Lääkehävikin määrä Vanhentuneiden Sairaala-apteekkari pienenee 10 %:a lääkkeiden tasosta 07 poistorekisteri

22 19 EK 6 Keskushallinnon ja terveyden edistämisen tulosalue Keskushallinnon henkilöstörakenteessa toteutetaan muutoksia, jotka vuoden 2007 kokemusten perustella ovat tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia. Asiantuntijajohtajina toimineet henkilöstöpäällikkö työyksikön esimiehenä (henkilöstöhallinto) ja talouspäällikkö tulosyksikön johtajana (talous- ja henkilöstöhallinto) siirtyvät myös talousarviokirjauksissa ko yksikköjen henkilöstörakenteeseen. Muutos on perusteltu, kun esitetään tulosalueen johtajan viran lakkauttamista lukien. Tulosalueen johtajalle aiemmin suunniteltu henkilöstöjohtajan tehtävä henkilöstö- ja laskentatoimessa korvataan em. viranhaltijoiden ottaessa vastuun myös henkilöstöjohtamisesta. Lainsäädännöllisistä muutoksista johtuen keskushallintoon perustetaan potilasasiamiehen ja sosiaaliasiamiehen yhdistelmävirka, jolla ratkaisulla varmistetaan ko. viranhaltijan riippumattomuus potilas- ja sosiaaliasiamiestehtävien hoidossa. Potilasasiamies/sosiaaliasiamies ei enää osallistu varsinaiseen asiakastyöhön, vaan toimii käsiteltävään asiaan, etuuden tai oikeuden käsittelyyn ilman asiakastyön mukana tuomaa mahdollista sidonnaisuutta. Lisäresurssointina keskushallintoon esitetään turvallisuuspäällikön viran perustamista. Tehtävä työpanos kohdistuu pääosin SOSTERI:n ydintoiminnan tukemiseen (henkilöstöriskit/työsuojelupäällikön tehtävät, omaisuusriskit, tietohallinnon riskien hallinta, valmiussuunnittelu). Viran perustamisesta aiheutuvat kustannukset katetaan sisäisin järjestelyin mukaan lukien tukipalvelujen tulosalueen viran lakkauttamisesta syntyvät säästöt. Vuoden 2007 talousarviosta poiketen keskushallinnon ja terveyden edistämisen tulosalueen tavoitteiden sijaan esitetään talousarviovuoden painotukset. Toiston välttämiseksi tavoiteasetannassa viitataan koko organisaatiota koskeviin toiminta- ja laatutavoitteisiin, joiden toteuttamiseksi keskushallinnon ja terveyden edistämisen tulosalueen henkilöstöllä on edellytysten luojan ja mahdollistajan rooli itse toteutuksen jäädessä muiden tulosalueiden tehtäväksi. Muilta osin keskushallinnon ja terveyden edistämisen talousarvio noudattaa aiemmin tehtyä. Määrärahojen arvioinnissa on otettu huomioon edelleen muuttuvan organisaation tarpeet. Määrärahavarauksiin on sisällytetty em. henkilöstöresurssoinnin tarpeet sekä potilasvahinkojen korvaamiseen tarvittava määrärahavaraus. Uudet projektit on minimoitu ja keskushallintoon sisällytetty keskitetysti koko SOTERI:a koskevat hankkeet ( arviointi, hoitotyön kirjaaminen, projektista prosessiin -hanke) Keskushallinnon ja terveyden edistämisen priorisoimattomat talousarviopainotukset ovat seuraavat: 1. SOSTERI organisaation toiminnan vakiinnuttaminen/ kielteisten muutosvaikutusten minimointi. 2. Terveyden edistämisen vakiinnuttaminen organisaation omassa toiminnassa (terveyden edistämisen ohjelma) sekä kuntatason poikkihallinnollisen yhteistyön tehostamien. 3. Valmiuksien luominen palvelurakenteen yhtenäistämiseksi yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. 4. Tarvittavien sopeuttamistoimien varmistaminen muuttuvassa palvelurakenteessa erityisesti Joroisten kunnan irtautumisen johdosta lukien. 5. Henkilöstörakenteen tarkastelu, mukaan lukien ulkoistamisvaihtoehtojen selvittäminen tarvittavien muutosten toteuttamiseksi vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksia.

23 20 6. Arviointijärjestelmän hallittu käyttöönotto mukaan lukien henkilöstön työhyvinvoinnin arviointi ja mittaaminen. 7. Laaduntunnustusprosessin hallittu toteutus. 8. ISLAB- kunnallinen liikelaitos kuntayhtymän toiminnan vakiinnuttaminen osaksi SOSTERI:n toimintaa. 9. Mittavan saneeraus- ja laajennushankkeen (leikkaussalit/keskitetty päivystys) sekä kiinteistökohtaisten kuntoarvioiden edellyttämien toimenpiteiden toteutuksen tukeminen. 5 TOIMINTA- JA TALOUSOSA Talousarvio rakentuu tulosalueista, jotka ovat: lapsiperheiden palvelut aikuisten palvelut vanhusten palvelut ympäristöterveydenhuolto tukipalvelut keskushallinto ja terveyden edistäminen Talousarvion sisältö esitetään myös palvelualueina, jotka ovat: sosiaalipalvelut perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito 5.1 Toiminta Toimintatilastot ja -luvut esitetään tässä talousarviossa palvelualueittain. Tietoja ei voida esittää tulosalueittain, koska palveluja ei ole uudella tuotannon organisointitavalla tuotettu.

24 5.1.1 Erikoissairaanhoito 21 ERIKOISSAIRAANHOIDON KESKEISET TOIMINTALUVUT TP TP TP TA TA Lähetteet; ajanvaraus ja päivystys vain ajanvaraus yhteensä Terveyskeskukset Yksityislääkärit Muut lähettäjätahot Ilman lähetettä Erikoisalojen odottajien lkm, (jonossa) Operatiivinen toimenpide, kaikki kirurginen (yleiskir., ortop...) Avohoitokäynnit (sisältää päiväkirurgian) Päivystys Ensi Uusinta Konsultaatio *Päiystyskäynnit % kaikista käynneistä 17,4 15,8 16,1 16,9 16,7 *Uusintakäynnit / ensikäynnit (päiväkirurgia) 3,5 3,6 3,8 3,7 3,7 Päivystyssisäänotot Hoitopäivät, brutto Synnytykset Leikkaukset yhteensä Kaihileikkaukset Lonkan tekonivelleikkaukset Päiväkirurgia Palveluja saaneet eri henkilöt joista vain poliklinikan palveluja käyttäneet

25 Perusterveydenhuolto PERUSTERVEYDENHUOLLON KESKEISET TOIMINTALUVUT Koko piiri TA 2007 TA 2008 AVOHOITO A Terveydenhoito Terveysneuvonta Koulu-/opiskelijath Työterveyshuolto Mielenterveystyö Perhepalvelukeskus B Sairaanhoito Vastaanottotoiminta siitä yhteispäivystys Kotikäynnit Kotisairaanhoito Työterveyshuolto Koulu-/opiskelijath Mielenterveystyö HAMMASHUOLTO TÄYDENTÄVÄT PALVELUT Laboratorio Röntgen Kuntoutus Erityistyöntekijät Apuvälinelainaus VUODEOSASTOT YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Terveysvalvonta Eläinlääkintähuolto

26 5.1.3 Sosiaalipalvelut 23 SOSIAALIPALVELUJEN KESKEISET TOIMINTALUVUT Koko piiri TA 2007 TA 2008 Palvelut kotona annettava ateriapalvelut kauppakassit turvapuhelin Käynnit A-klinikkakäynnit päiväkeskuskäynnit Hoitopäivät Pärnälän huoltokoti palveluasuminen vanhainkoti kuntoutusosasto Laitoshoitopaikat Vanhainkotihoito: Vanhainkotien paikkatilanne: Kerimäki: 45 pitkäaikaispaikkaa, 5 lyhytaikaispaikkaa Savonlinna: 62 pitkäaikaispaikkaa, 8 lyhytaikaispaikkaa Punkaharju : 13 pitkäaikaispaikkaa, 1 lyhytaikaispaikkaa. Vanhainkotien lyhytaikaispaikat tarjoavat kotihoitoa tukevaa kuntouttavaa hoitoa

27 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito: 24 Terveyskeskusten osastojen paikat Kerimäellä 40 Punkaharjulla 26 Rantasalmella 32 Savonlinnassa 162 Sulkavalla 32 yhteensä 292 Osa vuodeosastoista profiloituu ns. alueellisia palveluita tuottaviksi osastoiksi, joihin keskitetään kuntouttava hoito, leikkausten jälkeinen toipuminen ja vanhusten tavanomaisten sairauksien hoito Erikoissairaanhoito: Savonlinnan keskussairaalassa erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito 196 sairaansijaa, joista - somaattista psykiatrista Kotihoito ja palveluasuminen Laitoshoidon ja kotona tapahtuvan hoidon tukena ja mahdollistavana palveluna on kotihoito (= yhdistetty kotisairaanhoito ja kotipalvelu) niissä kunnissa, joissa vanhusten avohoito tulee mukaan terveydenhuoltopiiriin. Palvelu on järjestetty kuntakohtaisena lähipalveluna: - Savonlinna, kolme (3) kotihoitoaluetta ja yhteensä 10 tiimiä - Punkaharju, yksi (1) alue ja kaksi (2) tiimiä - Kerimäki, yksi (1) alue ja kolme (3) tiimiä Edelleen palveluketjuun liittyvänä on palveluasuminen, jota piirin omana toimintana on Punkaharjulla: - Toivola 14 asuntoa/ympärivuorokautinen henkilökunta - Helminauha 13 asuntoa / klo työntekijä Savonlinnassa palveluasuminen hankitaan ostopalveluna yksityisiltä palvelun tuottajilta ja lisäksi omana toimintana: - Karpalokoti (45 paikkaa) / ympärivuorokautinen henkilökunta

28 Talous Toiminnan tuotot ja kulut esitetään tuloslaskelman muodossa kolmella tavalla ja erikseen talousarvion suhde kehykseen: Palvelualueittain ja yhteensä. Palvelualuetaso sisältää vyörytetyt kustannukset ja tämä taso osoittaa toiminnan tuotot ja kulut ns. perinteisellä jaolla jäsenkuntien edellyttämän talouden läpinäkyvyyden toteuttamiseksi. Tulosalueittain ilman vyörytyksiä. Tulosaluetaso osoittaa toiminnan tuotot ja kulut valtuuston vahvistamalla sitovuustasolla. Tukipalvelut sekä keskushallinto ja terveyden edistäminen muille tulosalueille vyörytettynä. Tämä taso osoittaa toiminnan tuotot ja kulut neljän kuntalaskutettavan ja ns. ensilinjan tulosalueen tasolla kun niiden tuottoihin ja kustannuksiin on sisällytetty kahden muun tulosalueen osuudet. Kehys ja talousarvio Talousarvion kehys on + 3 % laskettuna vuoden 2006 tilinpäätöksistä. Tähän tasoon on lisätty sovittu uusien virka- ja työehtosopimusten kustannusvaikutus. Talouden vertailussa ovat käytettävissä olleet vuoden 2006 tilinpäätöstiedot kunnittain ja kuntayhtymittäin eri tavalla esitettyjä. Siten vertailut on esitetty varsin karkealla tasolla. Olennaisena on kuitenkin pidetty kehysvertailua tasolla, jolla on voitu osoittaa talousarvion olevan sen mukainen kuin kuntaneuvotteluissa ja - sopimuksissa on edellytetty.