Etäkuntoutus äkilliseen aivovaurioon sairastuneilla henkilöillä
|
|
- Antero Tamminen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Etäkuntoutus äkilliseen aivovaurioon sairastuneilla henkilöillä AIMO-hanke VetreaNeuron AV Etäkuntoutus hanke Invalidiliitto ja Kuntoutussäätiö
2 Äkillinen aivovaurio: aivoverenkiertohäiriö (AVH) tai aivovamma (AV) AVH: aivoinfarkti, aivoverenvuoto, lukinkalvonalainen verenvuoto, (TIA-kohtaus) Aivovamma: päähän kohdistunut trauma, jonka seurauksena aiheutuu ainakin jokin seuraavista: tajunnan menetys, muistin menetys, henkisen toimintakyvyn muutos, ohimenevä tai pysyvä paikallista aivovauriota osoittava neurologinen oire tai löydös, kuvantamistutkimuksissa todettava vammamuutos Äkillisen aivovaurion saaneet ovat hyvin heterogeeninen ryhmä toimintakyky vaihtelee omatoimisesta täysin avustettavaa toimintahäiriö voi olla yhdellä tai useammalla kehon rakenteiden ja toimintojen alueella Kuntoutujat tarvitsevat hyvää ja oikein suunnattua kuntoutusta
3 AVH:n sairastaneiden moniammatillisen etäkuntoutuksen kehittäminen (AIMO-hanke) Leena Korhonen, TtM, ft tohtorikoulutettava, Itä-Suomen yliopisto
4 Hankkeen tavoitteet Kehittää etäkuntoutuksen yhdistelmämalli AVH:n sairastaneiden moniammatilliseen kuntoutukseen Tutkia kuntoutusmallin soveltuvuutta ja vaikuttavuutta Saada vastaukset mm. seuraaviin kysymyksiin: Minkä tyyppisille AVH-kuntoutujille osittainen etäkuntoutus soveltuu (voidaanko tehdä yleistyksiä)? Millaisena AVH-kuntoutujat kokevat menetelmän? Voidaanko etäkuntoutuksen yhdistelmämallin avulla saavuttaa kuntoutumistavoitteet yhtä hyvin tai paremmin kuin perinteisen laitoskuntoutuksen avulla? 4 Leena Korhonen
5 Tutkittavat Interventioryhmä n = 24 Naisia 9, miehiä 15 Keski-ikä 61 vuotta, (33-83 v.) Aika sairastumisesta ka noin 6v., (11 kk-18 v.) Vertailuryhmä n = 17 Naisia 7, miehiä 10 Keski-ikä 54 vuotta, (17-72 v.) Aika sairastumisesta ka noin 3 v. (10 kk-13 v.) Perinteinen laitoskuntoutus 5 Leena Korhonen
6 Tutkimusasetelma Interventio 4-6 hlö:n ryhmissä, kokonaiskesto n. 9 vk Yksilöllistä moniammatillista kuntoutusta, jossa ryhmäelementtejä Etäjaksolla 12 yksilöllistä videopuhelua, ryhmäkeskustelut, harjoituspäiväkirja, materiaalipankki, suoraviestit Käytettiin kuntoutujien omia laitteita Räätälöidyn verkkopalvelualustan toimittivat CSAM Oy ja VideoVisit Oy Vertailuryhmän kuntoutus Yksilöllinen moniammatillinen laitoskuntoutus laitospäiviä yht.13-27, jaksoja 2-3, jaksojen välinen aika 2-7 kk Käytetyt mittarit: WHOQOL-Bref, FSQFin, BDI21, Barthel indeksi, GAS, interventioryhmälle palautekysely 6 Leena Korhonen
7 AIMO-kuntoutuksen eteneminen Laitoskuntoutusjakso 3 vrk: - Arvioinnit/mittaukset - Tavoitteiden asettaminen: GAS - Ryhmäytyminen - Verkkopalvelun käytön harjoittelu /perehdytys Etäkuntoutusjakso 8 vk: - Välitehtävät, harjoittelu - Ryhmäkeskustelut verkossa - Videotapaamiset ja sähköinen viestintä terapeutin kanssa - Verkkomateriaalit - Harjoituspäiväkirjan täyttö (- Omaisen ohjelmaa) Laitoskuntoutusjakso 2 vrk: - Arvioinnit/mittaukset - Tavoitteiden toteutumisen arviointi: GAS, loppukeskustelu - Kuntoutuskokemusten purku ryhmässä - Palautekysely - Jatkosuunnitelmat 7 Leena Korhonen
8 Tulosmuuttujien tilastollinen vertailu* IR, alku ka (s) IR, loppu ka (s) VR, alku ka (s) VR, loppu ka (s) WHOQOL-Bref, fyys. 56,17 (13,180) 61,88 (12,502) 56,97 (20,586) 61,56 (18,110) 0,78 P-arvo WHOQOL-Bref, psyyk. 63,04 (18,749) 65,67 (22,270) 67,97 (18,799) 69,35 (24,261) 0,762 WHOQOL-Bref, sos. 66,63 (18,060) 64,87 (21,450) 64,61 (22,086) 72,80 (16,595) 0,042 WHOQOL-Bref, elinympäristö FSQFin, itsestä huolehtiminen 68,08 (16,397) 69,46 (18,039) 71,57 (14,834) 74,74 (13,811) 0,592 68,87 (24,695) 70,00 (66,70) 67,96 (22,253) 66,70 (27,266) 0,615 FSQFin, liikkuminen 60,75 (33,591) 55,17 (32,452) 51,43 (32,999) 54,90 (35,392) 0,095 FSQFin, kotielämä 34,17 (25,899) 37,42 (29,613) 37,46 (24,760) 39,60 (29,770) 0,833 BDI21 9,5 (7,802) 8,5 (8,309) 10,17 (7,329) 6,91 (4,976) 0,212 Barthel 91,46 (15,071) 90,47 (14,406) 80,17 (19,454) 85,90 (15,628) 0,024 *IR = interventioryhmä, VR = vertailuryhmä; P-arvo ryhmien välisistä eroista alku- ja lopputilanteen muutoksen suhteen, tilastollisen merkitsevyyden raja = P-arvo alle 0,05 8 Leena Korhonen
9 GAS t-lukuarvojen jakaantuminen (%) t-score 50 t-score yli 50 t-score alle 50 Interventioryhmä Kontrolliryhmä 9 Leena Korhonen
10 Palautetta AIMOetäkuntoutuksesta (n 24) Tyytyväisyys kuntoutusjaksoon 4 % Erittäin tytymätön 67 % 29 % Melko tyytymätön Ei tyytyväinen eikä tyytymätön Melko tyytyväinen Erittäin tyytyväinen 10 Leena Korhonen
11 Palautetta AIMOetäkuntoutuksesta (n 24) Tyytyväisyys oman kuntoutumisen edistymiseen Erittäin tyytymätön 8 % Melko tyytymätön 59 % 33 % Ei tyytyväinen tai tyytymätön Melko tyytyväinen Erittäin tyytyväinen 11 Leena Korhonen
12 Kokemuksia AIMO-kuntoutuksesta Ryhmämuotoinen toiminta koettiin motivoivaksi Harjoituspäiväkirja oli hyödyllinen sekä kuntoutujille (sitoutuminen harjoitteluun) että terapeuteille (harjoitteiden toteutumisen ja kuntoutumisen edistymisen seuranta) Hyvä asia, että kuntoutus tapahtui kotona Tietotekniset taidot kohenivat Lähipäivät alussa ja lopussa tärkeitä 12 Leena Korhonen
13 Yhteenveto ja johtopäätökset AVH-etäkuntoutukselle ei voida asettaa tiukkoja soveltuvuuskriteerejä, vaan soveltuvuus on arvioitava aina yksilöllisesti -> haastattelu tärkeässä asemassa Osallistujat omaksuivat etäkuntoutuksen hyvin ja se koettiin toimivaksi kokonaisuudeksi Vaikuttaa siltä, että kurssimuotoinen etäkuntoutuksen yhdistelmämalli on yhtä tuloksellinen tapa toteuttaa vaativaa moniammatillista AVH-kuntoutusta kuin perinteinen yksilöllinen laitoskuntoutus 13 Leena Korhonen
14 Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena (AV Etäkuntoutus) Sinikka Hiekkala, tutkimusjohtaja, Invalidiliitto Elina Naamanka, psykologitutkija, Kuntoutussäätiö Erja Poutiainen, johtava tutkija, Kuntoutussäätiö Psykologipalvelut Liisa Marttila, psykologitutkija, Kuntoutussäätiö Tmi Psykologipalvelu Katajamäki
15 Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on selvittää etänä toteutettua neuropsykologista kuntoutusta ja fysioterapiaa aivovamman saaneilla aikuisilla Osatavoitteina oli selvittää terapioiden: Toteutusta ja toimivuutta Ammattilaisten ja asiakkaiden kokemuksia Vaikutuksia
16 Osallistujat (n=14) 11 neuropsykologisessa kuntoutuksessa ja 3 fysioterapiassa Keski-ikä 47 vuotta (kh = 8,5, vv = 35 66) Naisia 10, Miehiä 4 Aivovamman syntymisestä keskimäärin 8,4 vuotta (kh = 8, vv = 0 27) 9 asui läheisen kanssa ja 8 suositus tai päätös työkyvyttömyyseläkkeestä tai eläkkeestä Parkkila M, Naamanka E, Poutiainen E, Hiekkala S. VAATIVAN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUS ETÄKUNTOUTUKSENA AIVOVAMMAN SAANEILLA Kirjassa Salminen A-L & Hiekkala S. Kokemuksia etäkuntoutuksesta. Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia. Painossa.
17 Kuntoutusinterventio Yksilöllinen, 10 viikkoa kestävä kuntoutusjakso - Tavoitteet määriteltiin osallistujakohtaisesti alkuhaastattelun ja kuntoutussuunnitelman perusteella Toteutettiin sekamallina, jossa yhdistyvät sekä reaaliaikainen että ajasta riippumaton etäkuntoutus - Reaaliaikaista kuntoutusta 15 x 60 minuuttia, joista 10 kertaa ensimmäisen 5 viikon aikana ja 5 jälkimmäisten aikana - Ajasta riippumatonta omatoimiharjoittelua 30 minuuttia päivässä, 5 päivänä viikossa
18 Etäfysioterapia ASIAKAS AMMATTILAINEN Videoneuvottelu Sovellusohjelma
19 PhysioTools Online -kuntoutusohjelma (
20 Reaaliaikainen etäfysioterapia n = 3
21 Neuropsykologinen etäkuntoutus ASIAKAS AMMATTILAINEN Videoneuvottelu Sovellusohjelma
22 Cognituner Premium Pro -kuntoutusohjelma ( Koskinen ja Sarajuuri 2004; Sigmundsdottir ym. 2016).
23 Reaaliaikainen neuropsykologinen etäkuntoutus Tarkkaavuuden säätely Toiminnanohjaus Muisti Visuaalinen hahmottaminen n = 11
24 Ammattilaisten ajankäyttö Eri toimenpiteisiin käytetyn ajan keskiarvo, n =14
25 Kuntoutujen määrä GAS-tavoitteiden toteutuminen etäkuntoutuksessa 5 T-lukuarvo T-lukuarvo 50 tarkoittaa, että asetetut tavoitteet on keskimäärin saavutettu.
26 Intervention vaikutukset neuropsykologisessa kuntoutuksessa Alkuarvio 0kk Loppuarvio 2,5kkᶜ Seuranta-arvio 5,5kkᶜ n = 11 ka sd ka sd ka sd p Trail Making A (sek)ᵅ 47,6 19,7 37,8 17, ,2 <.05 Trail Making B (sek)ᵅ 91,2 30,1 69,6 25,8 74,5 39,8 <.05 WAIS-IV merkintunnistus (rp)ᵇ 24,5 8,1 27,1 7,9 29,5 9,7 <.05 WAIS-IV visuaalinen etsintä (rp)ᵇ 22,9 9,1 26,8 10,7 29,3 8,8 <.05 WAIS-IV merkkikoe (rp)ᵇ 48,7 15,2 55,3 16,9 60,2 18,7 <.05 WAIS-IV numerosarjat (rp)ᵇ 21,5 3,6 23,8 7,8 23,3 4,8 ns PASAT (oikeat)ᵇ 22,9 7,7 30,2 12,3 31,6 12,2 <.05 BRIEF Global Executive Composite (GEC) (rp)ᵅ Trail Making A ja B = Friedmanin testi, muut = toistomittausten varianssianalyysi sek = sekunti, rp = raakapisteet ᵅ ajan tai pisteiden kasvaminen merkitsee negatiivista muutosta ᵇ pisteiden kasvaminen merkitsee positiivista muutosta ᶜ alkuarviosta laskettuna 136,9 24,2 137,4 26,2 142,0 26,0 ns Fysioterapiaryhmä liian pieni vaikutusten arviointiin Kohenemista tapahtui: - Prosessointinopeudessa - Toiminnanohjauksessa - Visuaalisessa etsinnässä Eniten muutosta havaittiin verrattaessa ennen-jälkeen tilannetta Seurannassa tulos pysyi tai osin koheni Psyykkisen hyvinvoinnin osalta ei muutoksia
27 Ammattilaisten kokemuksia etäkuntoutuksesta Asiakas Tekniikka Vuorovaikutus Etäkuntoutus Potilasryhmäkohtaiset tekijät (esim. motoriikka) Tarve tekniselle (lähi)ohjaukselle Motivaatio, aloite ja toimintakyky Käyttö helppoa Tekniset ongelmat haittana (esim. yhteysongelmat) Teknisen tuen tarve oltava helposti saatavaa Tekniikan toimimattomuus vaikuttaa vuorovaikutukseen Laadukas tekniikka (esim. muistutukset ja lisäkamerat) voi parantaa etäkuntoutusta Luontevaa ja helppoa etäyhteyden kautta Nonverbaalinen puoli voi poiketa perinteisestä kuntoutuksesta Vuorovaikutus rakentuu (etä)kuntoutuksen aikana Manuaalinen ohjaus puuttuu (fysioterapia) Tavoitteisiin pääsemiseen oltiin pitkälti tyytyväisiä Ei koettuja haittoja, jos tekniikka toimii Kaikki käyttäisivät jatkossa ainakin osana kuntoutusta Ammattilaiset tyytyväisiä, suosittelisivat kollegalle arvosanalla 9,5
28 Asiakkaiden kokemuksia etäkuntoutuksesta Tekniikka Asiakas Ammattilainen Etäkuntoutus Laitteet voivat vaatia alkuun opettelua Käyttö itsenäisesti melko helppoa Läheisten ja avustajien tarvetta osalla Tekniset ongelmat haitta Tekniikan rajoitteet fysioterapiassa (esim. kuvakulma) Isoin koettu hyöty monelle matkojen jääminen pois (kuormittavuus, etäisyydet) Laitteiden tuttuus itselle ja tekninen apu kotona Kotona oltava kuntoutukseen sopiva tila ja riittävä, toimintarajoitteet huomioiva, ergonomia Ei välttämättä sovi kaikille (toimintakyky, motivaatio, itsenäisyys) Ammattilaisella iso merkitys vuorovaikutuksen onnistumisessa Ammattitaito toimia aivovamman saaneen kanssa ja kyky olla tilanteen tasalla etäyhteyden päässä Ammattilainen oli usein myös tekninen tuki Ei juurikaan varsinaisia haittoja Voi alkuun tuntua oudolta ja toimivuuteen voi liittyä ennakkoluuloja Muutama suosisi selvästi mieluummin lähikuntoutusta Kokemukset pääasiassa positiivisia. Suosittelisivat tutulle keskiarvolla 8,6
29 Suositukset Tämän tutkimuksen perusteella etäkuntoutuksena toteutettu vaativa neuropsykologinen kuntoutus ja fysioterapia soveltuu aivovammakuntoutujille. Ammattilaisten ja asiakkaiden kokemukset olivat pääasiassa positiivisia, mutta tulosta voidaan pitää alustavana tutkimuksen rajoitteiden vuoksi. Kuntoutuksen järjestäjän vastuulle jää varmistaa tekniikan toimivuus sekä teknisen tuen saatavuus.
30 Suositukset Asiakkaan kokonaistilanne ja toimintakyvyn on oltava riittävä etäyhteyden kautta tapahtuvaan työskentelyyn ja itsenäiseen harjoitteluun. Harkittava yksilöllisesti ja joustavasti kasvokkain tapahtuvan kuntoutuksen yhdistämistä etäkuntoutukseen. Etäkuntoutuksen alussa ammattilaisen rooli on tärkeä luottamuksen kasvattamisessa etäkuntoutusprosessiin: Etenkin alussa tekniikan käyttöön voi liittyvä tuentarvetta Vuorovaikutus voi alussa tuntua erilaiselta tai etäkuntoutukseen voi liittyä ennakkoluuloja Voi olla erityisen soveltuvaa niille, joilla kuntoutukseen matkustaminen on haastavaa
31 Äkillisen aivovaurion saaneiden etäkuntoutus Äkillisen aivovaurion (esim. AVH ja aivovamma) jälkeistä yksilö- ja ryhmäkuntoutusta voidaan toteuttaa etänä, mutta se edellyttää: Soveltuvuuden ennakkoarviointia (mm. haastattelu) Osin mukaan myös kasvokkaisia tapaamisia Riittävästi tukea ja ohjausta laitteiden käyttöön ja kuntoutukseen sujumiseen Toteuttajana kohderyhmän tuntevat ammattilaiset
Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus
Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,
Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus
Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,
Kelan etäkuntoutus-hanke ( )
Kelan etäkuntoutus-hanke (2016-2020) Hankkeen loppuseminaari 10.6.2019 Hankepäällikkö Johanna Rouvinen Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, kuntoutusryhmä johanna.rouvinen@kela.fi @RouvinenJohanna
Kuntoutuksen uudet muodot etäkuntoutus Ohjelma
Ohjelma 13:00 Johdanto aiheeseen Erja Poutiainen, johtava tutkija, Kuntoutussäätiö 13:10 Reaalikokemuksia mielenterveyden häiriöiden hoidosta erilaisilla etäkuntoutuksilla Jan-Henry Stenberg, linjajohtaja,
Etäkuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa
Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut 11.12.2017 Etäkuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa 11.12.2017 Hankepäällikkö Jarkko Honkonen Mitä etäkuntoutus on? Etäkuntoutus on erilaisten etäteknologiaa
Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata
Tutkimusosasto Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Anna-Liisa Salminen, PhD, dosentti, johtava tutkija 17.9.2015 Tutkimusosasto Apuväline Teknologia kuntoutuksessa Ympäristönhallintalaitteiden ohjaamisen,
Kokemuksia etäkuntoutuksesta - Kelan etäkuntoutushanke ( )
Kokemuksia etäkuntoutuksesta - Kelan etäkuntoutushanke (2016-2020) Kuntoutuspäivät 6.6.2019 Hankepäällikkö Johanna Rouvinen Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, kuntoutusryhmä johanna.rouvinen@kela.fi
K O K E M U K S I A E T Ä K U N T O U T U K S E S T A M I E L I A L A O N G E L M I I N
KUNTOUTUJAT MIELIMATK ALL A K O K E M U K S I A E T Ä K U N T O U T U K S E S T A M I E L I A L A O N G E L M I I N P Ä I V I L A P P A L A I N E N, J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O, P S Y K O L O
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus 1.1.2019 alkavat uudet palvelut Palvelujen toteutus Elina Kulmanen Suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä @ElinaKulmanen Sisältö
Interaktiivinen Etäkuntoutus Invalidiliiton Avopalveluiden
Interaktiivinen Etäkuntoutus Invalidiliiton Avopalveluiden kehittämisprojekti Sinikka H. Peurala, ohjausryhmän pj johtaja, FT Invalidiliiton Kuntoutus Oy, Validia Kuntoutus Lahti 1 Tavoite Selvittää miten
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
GAS-menetelmää käytetty
PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA TAVOITEASETTELUSSA GAS-MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN Anne Huuskonen Sanna Toivonen GAS-menetelmää käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus eli Vake-hanke
Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen
Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena
Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke
Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Hankkeen koordinoinnista vastasi hanketyöntekijä Marjukka Miettinen Esityksen on koonnut kuntoutuspäällikkö Iiris Ahlgren Kumpulantie 1 A, 6. krs,
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä 15.11.2017 työkokouksessa Kotikuntoutus Kotikuntoutus on moniammatillista, tavoitteellista ja määräaikaista kotona
Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,
Työuupumus -kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
Muutokset palvelujen sisällössä
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus 1.1.2019 alkavat uudet palvelut Muutokset palvelujen sisällössä Elina Kulmanen Suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä @ElinaKulmanen
Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus
Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, neurologian erikoislääkäri Päätoimi PSHP:n neurologian
Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela
Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela 2.12.2015 2 GASin Historiasta juuret GAS on kehitetty 1960-luvulla mielenterveyskuntoutukseen: psykologi Thomas J Kiresuk ja tilastotieteilijä
Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
Moniammatillinen kipuselvitys
Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan
Etäsope-hanke: Verkkoalustan hankintaprosessi ja verkkoalustavaihtoehdoista
Etäsope-hanke: Verkkoalustan hankintaprosessi ja verkkoalustavaihtoehdoista Sinikka Hiekkala, FT, neurologisen kuntoutuksen dosentti (erit. liikkuminen) Hankkeen johtaja Tutkimusjohtaja, Invalidiliitto
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
Verkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella
Verkkoterapia Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella 11.3.2019 1 Taustaa Suomessa arviolta noin 560 000 alkoholin riskikäyttäjää (THL, 2018) Työssäkäyvistä miehistä 39 % ja naisista 14 % alkoholin riskikäyttäjiä
Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.
Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi
Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu
Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen
Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry
Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-
Anne Loponen, kotikuntoutuskoordinaattori Kotikuntoutuksen kehittäminen Essotessa
Anne Loponen, kotikuntoutuskoordinaattori 15.9.2017 Kotikuntoutuksen kehittäminen Essotessa Etelä-Savo ja kotikuntoutus Maakunta on yksi nopeimmin ikääntyvistä Aikaisempi kotikuntoutustoiminta Tavoitteena
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
MITÄ OPIMME ETÄHOIDOISTA? KETTERÄSTI KUNTOON -HANKE
MITÄ OPIMME ETÄHOIDOISTA? KETTERÄSTI KUNTOON -HANKE Linjajohtaja Jan-Henry Stenberg HUS Psykiatria,IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linja 6.6.2019 1 KETTERÄSTI KUNTOON -HANKE HUSin ja KELAn
Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille
K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina
Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri
Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa
Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren
Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena
Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena Kuntoutuspäivät 2018 Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4-5, Malminkartano, Helsinki Mila Gustavsson-Lilius Terveyspsykologian
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi
Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011
Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LUUSTOKUNTOUTUJAN OMAHOIDON JA KUNTOUTUMISEN TUKI: KOHTI KUSTANNUSTARKASTELUA
LUUSTOKUNTOUTUJAN OMAHOIDON JA KUNTOUTUMISEN TUKI: KOHTI KUSTANNUSTARKASTELUA Taloudellisen arvioinnin menetelmäverkosto SOSTE ry Pauliina Tamminen, omahoidon koordinaattori SISÄLTÖ Osteoporoosi ja kuntoutuminen
MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
Onko kuntoutus kannattava investointi? Avo?kuntoutusfoorumi 27.11.2014 Tampere Mikko Jaakonsaari
Onko kuntoutus kannattava investointi? Avo?kuntoutusfoorumi 27.11.2014 Tampere Mikko Jaakonsaari Ikääntyvien AVH:n sairastaneiden kuntoutus Kävely- ja käsikuntoutuksen kehittämishanke, osa Kelan GERI -hanketta
MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief
MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin
Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen
Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa 23.2.2011 Tuija Löppönen Suositukset hyvistä kuntoutus- käytännöistä KELA 2011 Laki Kelan kuntoutuksesta toi Kelan säädöspohjaan käsitteen Hyvä kuntoutuskäytäntö
FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA
2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo
PALKOn avoin seminaari
PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat
Avokuntoutusverkosto Työryhmä 2 Sähköisen alustojen ja palveluiden hyödyntäminen avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa
Avokuntoutusverkosto Työryhmä 2 Sähköisen alustojen ja palveluiden hyödyntäminen avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa Marika Sorvari, Suomen Syöpäyhdistys Mervi Puolanne, Hengitysliitto 20.4.2016 Ryhmään
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos
Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren
Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren Kumpulantie 1 A, 6. krs, 00520 Helsinki 050 3415 966 Hankkeen taustaa Sopeutumisvalmennuskurssit ovat keskeinen
Moninäkökulmainen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen
Moniinen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen Riitta Seppänen-Järvelä Vtt, dos. johtava tutkija Kelan tutkimusosasto Työhönkuntoutukselle ilmiönä on tyypillistä, että monia
Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto
Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto Tausta Haavoittuvien ryhmien muuta väestöä heikompi elämänlaatu/hyvinvointi.
Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva
Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn
CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen
CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti
Standardit kuntoutuksen toteutuksessa. Palveluntuottajien koulutuspäivä Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija
Standardit kuntoutuksen toteutuksessa Palveluntuottajien koulutuspäivä 22.1.2015 Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija Villakoiran ydin Miten standardia luetaan? Mikä on oleellista standardista? (Tarjousta
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Verkoston työskentelystä 14.11.2017 klo 13-14.30 Fysioterapeutin ja toimintaterapeutin tehtävänkuvat kotikuntoutuksessa; mahdollisesti
Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus
Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
Lapset etäkuntoutuksessa. Sanapolku: Etänä Lähelle
Lapset etäkuntoutuksessa MLL: Yhteys kotiin Sanapolku: Etänä Lähelle Tutoris:Linnuntie JAMK: EETU Etänä lähelle erityislapsen arki kuntouttavaksi etäpuheterapian keinoin Anu Leinonen Sanapolku Oy Heli
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä
28.1.2011 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 Vaikeavammaisten toimintakyvyn arviointi Suosituksen
Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti
Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat
Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm
Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? 13.11.2018 Satu Kangas ja Reetta Hjelm KOTIHOITO KEHITTYY MIKSI? 2 JOTAIN ON TEHTY, JOTTA UUTISKYNNYS YLITTYY? MUTTA MITÄ MUUTA? Shokeeraavat kotikuolemauutiset
toimintaterapeutti Jaana Alhasto ja kehittämispäällikkö Hely Streng
toimintaterapeutti Jaana Alhasto ja kehittämispäällikkö Hely Streng Tavoitteiden laatimisen, arvioimisen ja pisteiden laskun haasteet Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa 1 Invalidiliiton Lahden
Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset
Mielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Mielenterveyden häiriöitä sairastavien Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta
Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019
1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä
Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt
Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto SYLI ry KUVE 19.3.2019 Mielenterveyskuntoutus mistä on
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN
CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN
Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017
Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017 Suositustyöryhmän puolesta Maarit Piirtola, FT, ft maarit.piirtola@helsinki.fi TYÖRYHMÄ Satu Havulinna (pj.), Maarit Piirtola
Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta
Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011 1 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2009-12) rahoittajina
LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS
LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS Kuntoutuspsykoterapia: Kohderyhmänä ovat 16-67-vuotiaat, jotka tarvisevat kuntoutusta työ- tai opiskelukyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi. : Kohderyhmänä ovat alle 65-henkilöt,
Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto
Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten
Harkinnanvaraiset yksilölliset
Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Linjat ja muutokset Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Suunnittelija Anneli Louhenperä 18.- 19.1.2012 Yleistä 1/2 Uudet Kelan avo- ja laitosmuotoisen
KUNTOUTUMISTALO VIRTUAALISAIRAALASSA
KUNTOUTUMISTALO VIRTUAALISAIRAALASSA Järjestöjen, Kelan ja OYS:n tapaaminen 11.1.2018 Ulla Jämsä Kuntoutussuunnittelija, TtT Työnohjaaja valmentaja PPSHP Lääkinnällinen kuntoutus ulla.jamsa@ppshp.fi VIRTUAALISAIRAALA
Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela
16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat
Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
Lähetä kyselylomake mennessä Kelan tutkimusosastolle palautuskuoressa, jonka postimaksu on maksettu.
1 Vastaajan nimi: Vastauspäivämäärä / 2011 Tutkimusnumero (tutkimussihteeri täyttää): TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista
KUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi
KUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO 13.3.2018 Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi Kuntouttava arviointijakso Tarkoituksena asiakkaan toimintakyvyn
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä Mervi Taipaleenmäki, apulaisosastonhoitaja Lastenneurologian yksikkö os.65 PPSHP, OYS Lapset ja naiset Kuntasuunnitelmiin
Kykyviisari tulee, oletko valmis?
Kykyviisari tulee, oletko valmis? Muutoksen seuranta aikuissosiaalityössä mittareita ja menetelmiä asiakastyöhön ke 25.4.2018 Työterveyslaitos: Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Solmu-koordinaatiohanke
Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille
Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta
Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?
Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut? Tiina Suomela-Markkanen Vastaava asiantuntijalääkäri Kela, Vakuutuslääketieteen yksikkö Vakuutuspiirit ja niiden lääkärikeskukset:
Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty
Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?
Lähetä kyselylomake mennessä Kelan tutkimusosastolle palautuskuoressa, jonka postimaksu on maksettu.
1 Vastaajan nimi: Vastauspäivämäärä / 2011 Tutkimusnumero (tutkimussihteeri täyttää): TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista
8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ
NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,
Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22
10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan
Maakunnallinen kuntouttava arviointijakso
Maakunnallinen kuntouttava arviointijakso Keski-Suomen maakunnallisen kuntouttavan arviointijakson visio Asiakas Alkuarvio ja tavoitteiden asettaminen yhdessä asiakkaan kanssa Kohderyhmät Uudet, palveluohjauksen
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.
GAS vaativan kuntoutuksen osastolla ft Maarit Siljoranta tt Niina Kansanen Kuntoutusosasto
GAS vaativan kuntoutuksen osastolla 9.5. 2017 ft Maarit Siljoranta tt Niina Kansanen Kuntoutusosasto Potilaan omien tavoitteiden laatiminen kuntoutusosastolla Lyhyen aikavälin tavoitteet laaditaan kuntoutusjakson
Mittaamisen hyödyt. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori
Mittaamisen hyödyt Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori TOIMIA-verkosto ja TOIMIA-tietokanta Kansallinen TOImintakyvyn MIttaamisen ja Arvioinnin asiantuntijaverkoston tavoitteet
Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti
Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Nykänen Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus toimii Duodecim-seuran