LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖOHJELMA"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖOHJELMA Tilakeskus

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1.1 Tausta 1.2 Kiinteistöohjelman sisältö 1.3 Visio 1.4 Kriittiset menestystekijät 2 TILAKESKUKSEN KIINTEISTÖJOHTAMISEN TOIMINTAMALLI 2.1 Tilakeskuksen tehtävät 2.2 Tilakeskuksen johtajan tehtävät 2.3 Tilakeskuksen johtoryhmä 2.4 Tulosalueiden tehtävät ja johtaminen Toimitilajohtaminen Rakennuttaminen ja suunnittelu Kiinteistöpalvelut 2.5 Tulosalueiden päälliköiden tehtävät 3 TILAKESKUKSEN ISÄNNÖINNIN JA KIINTEISTÖNHOIDON TOIMINTAMALLI 3.1 Isännöintipalvelut ja toritoiminta Isännöintipalvelujen tehtävät Isännöitsijän tehtävät 3.2 Kunnossapitopalvelut Kunnossapitoalueen tehtävät Kunnossapitoalueiden työnjohtajien tehtävät 4 KAUPUNGIN OMISTUKSESSA OLEVAT RAKENNUKSET 4.1 Tilat nyt ja tarve tulevaisuudessa 4.2 Rakennusomaisuuden korjausvelka, peruskorjaustarve ja perusparannustarve 4.3 Tilojen tehokkaan käytön turvaaminen 4.4 Rakennuskannan kunnon turvaaminen 4.5 Periaatteet nykyisten tilojen hallinnassa Tilojen salkuttaminen Tilojen kuntoluokitus 4.6 Periaatteet tilojen hankinnassa Rakentaminen Urakoitsijoiden valintaperusteet Suunnittelijoiden valintaperusteet Energiatehokkuusluokitus Vuokraus Ostaminen 4.7 Investointien rahoitus Rahoitusvaihtoehdot 4.8 Vuokrausperiaatteet Vuokrauksen yleisperiaatteet Vuokran määräytymisperiaatteet Sisäinen vuokraus Kuntayhtymille vuokraus Kaupunkiyhtiöille vuokraus Ulosvuokraus 5 ULKOPUOLISILLE VUOKRATUT JA ULKOA VUOKRATUT TILAT 5.1 Ulkopuolisille vuokratut tilat 5.2 Ulkoa vuokratut tilat

3 3 6 VAKUUTTAMINEN 7 KIINTEISTÖOHJELMAN SEURANTA JA PÄIVITYS

4 4 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Lappeenrannan kaupungin tuottavuustoimikunta on raportissaan kohdassa 6. Kiinteistöjen määrä, hoito ja rahoitustapa pyytänyt laatimaan kiinteistöohjelman. Kiinteistöohjelmassa linjataan miten kaupungin toimitilojen omistus ja ylläpito on tarkoituksenmukaisinta järjestää. Hyvät ja toimivat tilat ovat edellytys kaupungin palveluille. Tilojen ylläpitoon ja hankintaan on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota niiden suuren taloudellisen merkityksen tähden. Tällä kiinteistöohjelmalla ohjeistetaan tilakeskuksen toimintasäännöt ja periaatteet. Tässä ohjelmassa esitetyt tilojen salkuttaminen, kuntoluokitus ja ylläpitoluokitus kuvaavat kaupungin omistamien rakennusten tahtotilan tulevina vuosina. Tämän pohjalta laaditaan perusparannus-, peruskorjaus- ja kunnossapito-ohjelmat vuosittain. Myytäväksi esitetyt rakennukset tuodaan vuosittain erikseen teknisen lautakunnan päätettäviksi. 1.2 Kiinteistöohjelman sisältö 1.3 Visio Tässä kiinteistöohjelmassa esitetään toimintamalli kiinteistöjohtamiselle, isännöinnille ja kiinteistönhoidolle. Arviointi kiinteistöjen tarpeesta ja määrästä (omat tilat vs. vuokratut tilat). Selvitys rakennusten omistamisesta ja vuokrausperiaatteista sekä investointien rahoitusvaihtoehdoista ja rakennusten vakuuttamisesta. Tilakeskus on luotettava, yhteistyökykyinen toimitilojen suunnittelija, rakentaja, ylläpitäjä ja isännöitsijä. Tilakeskuksen vuokraamat tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja taloudellisia käyttää niin, ettei niille ole vaarana käyttökiellon asettaminen. 1.4 Kriittiset menestystekijät Omistajan näkökulma - Julkisten rakennusten arvon säilyttäminen niin, että peruskorjausinvestointien osuus kasvaa - Elinkaarikustannusten optimointi ja energiatehokkuuden lisääminen - Tilojen ja palveluiden kokonaisedullinen määrä ja laatu Asiakkaan näkökulma - Turvaa ja parantaa asiakkaan oman tuotannon edellytyksiä toimitiloissa - Vuokran (sisäinen/ulkoinen) määräytymisperusteiden tunnistaminen toimitilassa tuotetun tuotteen hinnoittelussa Talouden näkökulma - Toimii taloudellisesti ja turvaa omaisuuden arvon Toiminnan näkökulma - Toimii suunnitelmallisesti, tehokkaasti ja sopimuksen mukaisesti laatuun panostaen Henkilöstön näkökulma - Motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilöstö - Joustava, tuottavuutta edistävä talousohjaus

5 5 - Hyvä johtamiskulttuuri Ympäristön näkökulma - Tiloissa ja palveluissa huomioidaan kestävä kehitys ja mahdollisimman pieni ympäristökuormitus Kulttuuri- ja rakennushistorialliset näkökulmat - Kaupunki pyrkii osaltaan kiinteistöjen käytössä, muokkaamisessa, myynnissä, purkamisessa ja korjauksissa huomioimaan kulttuurisesti kestävän kehityksen eli kaupungin rakennusperintöön liittyvät imagolliset, kaupunkikuvalliset sekä kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvoulottuvuudet. 2 TILAKESKUKSEN KIINTEISTÖJOHTAMISEN TOIMINTAMALLI 2.1 Tilakeskuksen tehtävät Tilakeskus toimii taseyksikkönä alkaen ja sen tehtävänä on 1. Kaupungin toimialojen ja muiden vuokralaisten tilantarpeiden täyttäminen järjestämällä niille tarkoituksenmukaiset tilat 2. Toimitiloihin tarvittavien kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden järjestäminen 3. Tarvittavien tilojen hankkiminen sekä tilojen luovutus, myynti ja purkaminen 4. Rakennettujen kiinteistöjen arvon kehittäminen 5. Tilaomaisuuden ja sen tuottavuuden kehittäminen 6. Tilankäytön asiantuntijana toimiminen Tilakeskus jaetaan toimitilajohtamisen, rakennuttamisen ja suunnittelun sekä kiinteistöpalvelujen tulosalueisiin. Rakennuttamisen ja suunnittelun tulosalue jaetaan suunnittelun, rakennuttamisen ja rakentamisen tulosyksiköihin. Kiinteistöpalvelut jaetaan kanta-lappeenrannan läntiseen ja itäiseen sekä Joutsenon kunnossapitoalueeseen. Ylämaa kuuluu läntisen kunnossapitoalueen piiriin. 2.2 Tilakeskuksen johtajan tehtävät Tilakeskuksen johtajan tehtävänä on 1. Vastata tilakeskuksen strategisesta suunnittelusta, toiminnan ja talouden suunnittelusta sekä kehittämisestä 2. Vastata tilakeskuksen tulostavoitteiden toteuttamisesta 3. Vastata tilakeskuksen osalta teknisen lautakunnan päätösten toimeenpanosta 4. Vastata tilakeskuksen talousarvion, toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen laadinnasta 5. Vastata sisäisestä valvonnan toimivuudesta 6. Suorittaa muut teknisen lautakunnan määräämät tehtävät 2.3 Tilakeskuksen johtoryhmä Tilakeskuksella on tilakeskuksen johtajan johdolla toimiva johtoryhmä, johon kuuluvat rakennuttajapäällikkö, suunnittelupäällikkö ja kunnossapitopäällikkö. Johtoryhmän tehtävänä on tukea tilakeskuksen johtajaa toiminnan kehittämisessä sekä osallistua asioiden valmisteluun. Johtoryhmän tehtävänä on muun muassa

6 6 1. Sovittaa yhteen tulosalueiden toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi 2. Käsitellä lautakunnalle esiteltävät asiat ja seurata päätösten täytäntöönpano 3. Seurata ja ohjata toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista 4. Vastata henkilöstön kehittämisestä ja käsitellä henkilöstöä koskevat asiat 5. Vastata viestinnästä 2.4 Tulosalueiden tehtävät ja johtaminen Toimitilajohtaminen Toimitilajohtamisen tulosalue vastaa kaupungin hallinnassa olevien toimitilojen arvon säilyttämisestä, kiinteistötaloudesta ja taloudellisuuden kehittämisestä. Tulosalueen vastuulla on rakennuskannan kunnosta huolehtiminen, kunnossapidon ohjelmointi sekä tuottavuuden parantaminen. Tulosalue vastaa toimitilojen käyttäjäpalveluiden (lämpö, sähkö, vesi- ja jätehuolto) järjestämisestä. Tulosalue vastaa asiakkaiden toimitilatarpeiden täyttämisestä vuokraamalla näille tilat ja tilaamalla palveluita muilta tulosalueilta. Tulosalue vastaa myös tilakeskuksen talousarvion laadinnasta, seurannasta, ohjauksesta, raportoinnista sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinnasta. Tulosalueen johtajana on tilakeskuksen johtaja Rakennuttaminen ja suunnittelu Rakennuttaminen ja suunnittelu-tulosalue jakautuu rakennuttamisen, suunnittelun ja rakentamisen tulosyksiköihin. Tulosalueen päällikkönä toimii rakennuttajapäällikkö. Rakennuttaminen Rakennuttamisen tulosyksikkö hoitaa kaupungin toimitilojen uudisrakennusten, laajennusten, peruskorjaus- ja muutostöiden rakennuttajatehtävät tavoitteena tilojen kokonaistaloudellisuus koko rakennuksen elinkaaren ajalla. Rakennuttaminen käsittää hankesuunnittelun erikseen sovittavassa laajuudessa, suunnittelun ohjauksen, rakentamisen valmistelun ja valvonnan noudattaen lakia julkisista hankinnoista, kaupunginhallituksen hyväksymiä hankintaohjeita ja muita kaupungin sisäisiä ohjeita. Tulosyksikköä johtaa rakennuttajapäällikkö. Suunnittelu Suunnittelun tulosyksikkö toimii asiantuntijana rakennushankkeiden suunnittelussa ja suunnittelun ohjauksessa sekä vastaa pääsuunnittelijan tehtävistä erikseen sovittavissa hankkeissa tavoitteena tilojen kokonaistaloudellisuus koko rakennuksen elinkaaren ajalla. Suunnittelun tulosyksikkö toimii tilankäytön asiantuntijana asiakkaiden työympäristön kehittämishankkeissa, tarveselvityksissä ja hankesuunnitelmissa. Tulosyksikköä johtaa suunnittelupäällikkö.

7 7 Rakentaminen Rakentaminen jakautuu kolmeen rakentaja ryhmään joita johtavat vastaavat mestarit. Heidän tehtävänään on huolehtia rakennusten vuosikorjaustöistä ja resurssien salliessa osallistuvat pienehköjen investointien toteuttamiseen. Tulosyksikköä johtaa rakennuttajapäällikkö Kiinteistöpalvelut Kiinteistöpalvelut tulosalue jakautuu isännöinti- ja kunnossapitopalveluihin. Tulosalue vastaa kiinteistöjen kunnon säilyttämisestä sekä järjestää, tuottaa ja kehittää ylläpitopalveluja ja vastaa vuokraustoiminnasta sekä toritoiminnasta. Tulosalueen päällikkönä toimii kunnossapitopäällikkö. Tulosalueen toiminnan tavoitteena on tarjota vuokralaisilleen terveelliset ja turvalliset toimitilat pitämällä ne käyttökelpoisessa kunnossa niin ettei työympäristön terveellisyyden pohjalta käyttökieltoja tulla asettamaan. Tulosalueen tehtäviin kuuluvat 1. Toimitilojen kiinteistönhoitopalvelut muodostuen talotekniikan ja ulkoalueiden hoidosta, turvapalveluista ja käyttäjäpalveluista 2. Toimitilojen kunnossapitotyöt 3. Talotekniikan asiantuntijatehtävät, olosuhde- ja kaukovalvonnan hoitaminen sekä erityislaitteiden hoito, energiatehokkuuden ylläpito ja parantaminen 4. Toimitilojen vuokraustoiminta sisäiseen ja ulkoiseen käyttöön omien ja ulkoa vuokrattujen tilojen osalta 5. Toritoiminta Kiinteistöjen arvon säilyttämiseksi tulosalue järjestää ja tuottaa kiinteistö- ja kunnossapitopalveluja ennakoivasti. Lisäksi tulosalue laatii esityksen pitkän tähtäimen suunnitelmaksi ja vuosittaisista kunnossapito-ohjelmista rakennuskohtaisesti. Kunnossapitopalaverit Tulosalueen henkilöstö kokoontuu kuukausittain kunnossapitopäällikön johdolla pidettäviin kunnossapitopalavereihin, joihin osallistuvat kunnossapitotyönjohtajat, kiinteistöhuoltajat, isännöitsijä, apulaisisännöitsijä, torivalvoja sekä käsiteltävistä asioista riippuen kiinteistösihteeri. Kunnossapitoinsinööri pitää tarvittaessa koulujen talonmies-vahtimestareille palavereja. Kunnossapitopalaveritoiminnan tavoitteena on kehittää käytännön toimintaa, käsitellä yhteisiä asioita, kiinteistöjen ongelmakohtia ja sopia toimintatavoista vastuuttaen jatkotoimenpiteiden hoitajat. 2.5 Tulosalueiden päälliköiden tehtävät Tulosalueen päällikön tehtävänä on 1. Johtaa, suunnitella ja kehittää tulosalueen toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa ja vastata tulosalueelle asetettujen toiminnallisten, taloudellisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamisesta

8 8 2. Vastata tulosalueen toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta 3. Tehdä ehdotukset tulosalueen toimintasuunnitelmiksi ja talousarvioksi 4. Vastata tulosalueen talousarvion, tulos- ja palvelutavoitteiden toteutumisesta ja vastata toiminnan raportoinnista tilakeskuksen johtajalle 5. Vastata tulosalueen toimialaan kuuluvien hankinta- ja vuokrasopimusten valmistelusta ja valvoa sopimusten noudattamista 6. Vastata, että tulosalueen vastuulla olevaa kiinteää ja irtainta omaisuutta hoidetaan huolellisesti ja käytetään tarkoituksenmukaisesti 7. Vastata tulosalueen henkilöstön osaamisesta ja koulutuksesta, työhyvinvoinnista, työsuojelusta ja muusta työympäristön kehittämisestä 8. Vastata yhteistyöstä tulosyksiköiden ja asiakkaiden sekä sidosryhmien välillä 9. Suorittaa muut tilakeskuksen johtajan määräämät tehtävät 3 TILAKESKUKSEN ISÄNNÖINNIN JA KIINTEISTÖNHOIDON TOIMINTAMALLI 3.1 Isännöintipalvelut ja toritoiminta Isännöintipalvelut ja toritoiminta sisältyvät tilakeskuksen organisaatiossa kiinteistöpalvelut tulosalueeseen, jonka päällikkönä toimii kunnossapitopäällikkö. Isännöintipalveluja tuottavat isännöitsijä ja apulaisisännöitsijä. Heitä avustavat tulosalueen kiinteistösihteeri ja toimistosihteeri. Isännöintipalvelut tuottaa toimitilapalveluja kaikille kaupungin toimialoille ja tilojen käyttäjille mukaan lukien ulos vuokrattujen tilojen vuokralaiset. Kaupungin omaan toimintaan tai niihin rinnastettavia toimialoja ovat kasvatus- ja opetustoimi (koulu- ja päiväkotitoiminnot), kaupunginkanslia, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi (teatteri-, kirjasto-, museo- ja liikuntatoiminnot), tekninen toimi (varikot), Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, Saimaan talous ja tieto Oy, Saimaan Tukipalvelut Oy, Williparkki Oy ja EKSOTE Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (sairaala- ja hoivapalvelutoiminnot). Käyttäjien toiminnan monimuotoisuus ja erityislaatuisuus huomioiden isännöintipalvelujen ulkoistaminen ei ole tarkoituksenmukaista käyttäjien vaatimusten täyttävien palvelujen tuottamiseksi. Toritoimintaa hoitaa kunnossapitopäällikön alaisuudessa oleva torivalvoja, jota avustaa kaksi osa-aikaista apulaistorivalvojaa. Toiminnassa olevia toreja on viisi (kauppatori, satamatori, Lauritsalan tori, Joutsenon tori ja Sammontori), joista yksi on niin sanottu myyntipaikka (Sammontori). Lauritsalan torin ja Sammontorin käyttö on vähäistä. Niiden toiminnan jatkamista tulee harkita Isännöintipalvelujen tehtävät Isännöintipalvelujen tehtävänä on 1. Vastata kaupungin omistamien ja ulkoa vuokrattujen rakennusten ja toimitilojen vuokraustoiminnasta sisäiseen ja ulkoiseen käyttöön 2. Vastata vuokrasopimusten päivittämisestä budjetoitujen vuokratulojen saavuttamiseksi 3. Vastata kiinteistö- ja turva- ja käyttäjäpalvelujen toimintaan liittyvien hankinta-, huolto- ja lakisääteiseen tarkastustoimintaan liittyvien sopimusten laatimisesta, kilpailuttamisesta ja valvonnasta

9 9 4. Osallistua rakennuskohtaisen pitkän tähtäimen suunnitelman ja vuosittaisen kunnossapito-ohjelman laatimiseen ja priorisointiin niin, että tilojen huono kunto ei ole vuokrauksen esteenä 5. Huolehtia kiinteistöjen tehokkaasta vuokrauksesta niin, ettei tiloja pidetä tarpeettomasti tyhjillään 6. Vastata toritoiminnasta Isännöitsijän tehtävät Isännöitsijän tehtävänä on 1. Kehittää isännöintitoimintaa mukaan lukien toritoimintaa tilakeskuksen tulostavoitteiden ja kiinteistöjohtamisen mukaiseksi 2. Suunnitella ja kehittää tilakeskuksen vuokraustoimintaa kaupungin vuokralle antamien ja vuokralle ottamien tilojen osalta tehokkaaksi ja kaupungin kannalta edulliseksi 3. Tehdä aloitteita ja esityksiä isännöintitoimintojen kehittämiseksi taloudelliseksi ja tehokkaaksi kiinteistöjen energiatalouden, ympäristön ja turvallisuuden kannalta 4. Järjestää kiinteistönhoito-, huolto-, turva- ja käyttäjäpalveluiden kilpailuttaminen ja tilaaminen, arvioida niiden tarkoituksenmukaisuutta, valvoa sopimusten noudattamista ja suorittaa ostopalvelujen laadunvalvontaa 5. Neuvotella, kehittää ja sopia vuokralaisten ja vuokranantajien kanssa vuokraustoimintaan tai tilapäiskäyttölupiin liittyvistä sopimusehdoista, laatia sopimukset ja valvoa niiden noudattamista 6. Avustaa vastuulleen kuuluvien teknisen lautakunnan päätöstä vaativien asioiden valmistelussa ja osallistua päätösten toimeenpanoon ja noudattamiseen 7. Vastata vastuulleen kuuluvalta osalta tilakeskuksen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta (talousarvio, vuokrien perusteet ja vuokrien kehitys) 8. Vastata sisäisen valvonnan toimivuudesta vastuulleen kuuluvalta osalta 9. Osallistua kiinteistöjen kunnossapitopalavereihin 10. Toimia kunnossapitopäällikön sijaisena 11. Suorittaa muut esimiehen määräämät tehtävät Apulaisisännöitsijä avustaa isännöitsijää edellä mainituissa tehtävissä ja toimii isännöitsijän sijaisena. Lisäksi apulaisisännöitsijälle kuuluvia erikseen nimettyjä tehtäväkokonaisuuksia ovat: - vuokralaskutus - kiinteistöjen jätehuoltopalvelujen toiminnasta vastaaminen - avainhallinnasta vastaaminen - ilkivaltailmoitusten tekeminen poliisiviranomaiselle 3.2 Kunnossapitopalvelut Kunnossapitopalvelut sisältyy tilakeskuksen organisaatiossa kiinteistöpalveluttulosalueeseen, jonka päällikkönä toimii kunnossapitopäällikkö. Kunnossapitopalveluiden tavoitteena on pitää toimitilat käyttökelpoisessa kunnossa toteuttamalla ennakoivaa huoltoa, pitkän tähtäimen hoitosuunnitelmia ja vuosittaista kunnossapito-ohjelmaa rakennuskohtaisesti. Perusperiaatteena on hoitaa kiinteistöjen talotekniikan ylläpito tilakeskuksen oman henkilöstön toimesta ja ostaa kiinteistöjen ulkoaluehoito ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Ulkoaluehoidon valvontaa suorittaa torivalvoja oman toimensa ohessa.

10 10 Rakennusten vuosikorjaustyöt tekee pääsääntöisesti neljä tilakeskuksen rakentamisryhmää, joista yksi toimii Joutsenossa. Ulkopuolisia kilpailutettuja vuosisopimusurakoitsijoita käytetään, mikäli tilakeskuksen omat resurssit eivät riitä. Talotekniikkaan liittyvät asennustyöt ostetaan pääsääntöisesti ulkopuolisilta urakoitsijoilta. Kasvatus- ja opetustoimelle käyttäjäpalveluja tuottavat tilakeskuksen organisaatioon kuuluvat laitosmiehet ja talonmies-vahtimestarit. Kunnossapito-tulosyksiköt Kunnossapitopalvelut on jaettu kolmeen tulosyksikköön, joista käytetään nimityksiä - Läntinen kunnossapitoalue (Kauppakadusta länteen ja Ylämaa) - Itäinen kunnossapitoalue (Kauppakadusta itään kanavaan asti) - Joutsenon kunnossapitoalue (Joutseno, Korvenkylä, Rauha-Tiuru, Nuijamaa, kanavan itäpuoliset kohteet) Kunnossapitoalueet-tulosyksiköiden toiminnasta vastaavat niiden työnjohtajina kunnossapitoinsinööri ja kaksi kunnossapitomestaria. Heidän alaisuudessaan on 10 kiinteistöhuoltajaa, 5 laitosmiestä ja 8 talonmies-vahtimestaria, joista yksi on osaaikainen. Lisäksi Joutsenon kunnossapitoalueella toimii kunnossapitomestarin alaisuudessa rakennusryhmä muodostuen neljästä rakennusammattimiehestä. Vikojen ja korjaustarpeiden tiedoksi saantia ja korjaustöiden nopeuttamista auttaa vuonna 2010 käyttöönotettu huoltokirja ja siihen liittyvä huollon vikailmoitusjärjestelmä, jonka välityksellä tilojen käyttäjät ja vuokralaiset tekevät vikailmoituksen. Työnjohtajat suunnittelevat vikailmoitukset huoltokirjan kautta toteutukseen. Huoltokirjaan on ohjelmoitu myös määräaikaishuollot, joista tulee muistutus kiinteistöhuoltajille. Keskitettyyn kiinteistövalvomoon on liitetty 61 kiinteistöä, liitäntätyö on meneillään neljässä kiinteistössä ja suunnittelussa on 19 kiinteistön liittäminen. Kiinteistöjen kulutusta seurataan nettipohjaisen FimX-kulutusseurantajärjestelmän kautta. Kunnossapitoalueet-tulosyksiköt vastaavat kiinteistönhoidosta ja kunnossapidosta sekä eräiden koulujen ja terveydenhoitolaitosten käyttäjäpalveluista niin, että toimitilat toimivat moitteettomasti ja tilat ovat turvallisia ja terveellisiä käyttää Kunnossapitoalueen tehtävät Kunnossapitoalueiden tehtävänä on 1. Järjestää ja tuottaa ennakoivasti kunnossapitopalveluja kiinteistöjen arvon säilyttämiseksi 2. Vastata lämpö-, sähkö-, vesi- ja viemärilaitteiden ja ilmanvaihtolaitteiden moitteettomasta toiminnasta niihin liittyvine korjaus-, asennus-, ylläpito-, hoito- ja huoltotehtävineen 3. Vastata erityislaitteiden, kiinteistöautomaation, hissien, paloilmoitin- ja sammutusjärjestelmien toimintakunnosta 4. Vastata turvajärjestelmien; turva- ja merkkivalaistuksen, rikosilmoittimien, kameravalvonnan, kiinteistöhälytyslaitteiden toimintakunnosta sekä niihin liittyvien jatkohälytysten toimimisesta 5. Hoitaa kaukovalvontaa

11 11 6. Vastata ulkoalueiden kunnossapidosta ja valvoa ostopalveluiden laadun toteutumisesta 7. Vastata rakennusten ja toimitilojen suunniteltujen, määräaikaisten tai välittömien korjaus- ja kunnossapitotoimenpiteiden toteuttamisesta 8. Ylläpitää huoltokirjaa ja suorittaa siihen liittyvää huollonohjausta 9. Hoitaa kiinteistöpäivystys (24 h) Kunnossapitoalueiden työnjohtajien tehtävät Kunnossapitoalueiden työnjohtajien tehtävänä on 1. Suunnitella, kehittää ja vastata kaupungin omistamien tai hallitsemien toimitilojen korjauksista ja vuosittaisesta kunnossapidosta tilakeskuksen tulostavoitteiden ja kiinteistöjohtamisen mukaisesti 2. Vastaanottaa kiinteistöjen ja toimitilojen vika- ja korjauspyynnöt, jota varten käytössä on huoltokirja ja huollon vikailmoitusjärjestelmä 3. Tilata ja valvoa kiinteistöjen, tilojen ja korjaus- ja kunnossapitotehtävien työsuoritukset 4. Laatia, priorisoida ja toteuttaa kiinteistöjen ja tilojen vuosikorjausohjelma 5. Suunnitteluttaa kunnossapitokorjaukset teknisen lautakunnan valitsemilla vuosisopimussuunnittelijoilla 6. Vastata LVISA- ja turvajärjestelmien, talotekniikan ja erityislaitteiden ylläpidosta, hoidosta ja huollosta 7. Osallistua kiinteistöjen kunnossapitopalavereihin 8. Suorittaa muut esimiesten määräämät tehtävät 4 KAUPUNGIN OMISTUKSESSA OLEVAT RAKENNUKSET Tilakeskus tarjoaa kaupungin palvelutoiminnoille tarkoituksenmukaiset, lisäarvoa antavat, käyttökustannuksiltaan taloudelliset, energiatehokkuudeltaan hyvät, turvalliset ja terveelliset toimitilat. Toimitiloja hankittaessa ja suunniteltaessa ensisijainen vaihtoehto toiminnan sijoittamiselle on kaupungin omistama tila. Muina vaihtoehtoina on ulkoa vuokrattu, aiottuun käyttötarkoitukseen hyvin soveltuva tila. Palvelutoimintojen tilantarveselvityksissä ja hankesuunnitelmissa tavoitteena on olemassa olevan tilaomaisuuden mahdollisimman tehokas käyttö ja vasta sen jälkeen laajennus- ja uudisrakentamisvaihtoehto tai ulkopuolinen vuokraus. Tilakeskus ohjaa ja valvoo hankkeiden suunnittelua omistajan näkökulmasta tavoitteena toimivat, tarkoituksenmukaiset ja laajuudeltaan riittävät tilat. 4.1 Tilat nyt ja tarve tulevaisuudessa Kaupunki omistaa ( ) 694 rakennusta, joiden yhteenlaskettu huoneistoala on m 2 ja tilavuus m 3. Rakennusomaisuuden arvot on päivitetty vuoden 2012 tasolle. Arvojen päivityksessä on mukana 658 rakennusta, joiden pinta-ala on m 2, tekninen arvo 397 M ja jälleenhankinta-arvo 582 M. Keskityttäessä kaupungin ydintoimintoihin, on tilojen tarve (salkut A, B ja C) tulevaisuudessa noin 63 % kaupungin tällä hetkellä omistamasta rakennuskannasta. Salkun L rakennukset on siirretty nuoriso- ja liikuntatoimen vastuulle eikä niille enää määritellä arvoja eikä korjausvelkaa ja ne poistetaan tilakeskuksen rakennusluettelosta.

12 12 Kaupungin ydintoimintojen kannalta tarpeettomat rakennukset myydään tai puretaan. 4.2 Rakennusomaisuuden korjausvelka, peruskorjaustarve ja perusparannustarve Korjausvelkaindeksi Korjausvelkaindeksi mittaa omistettujen rakennusten vuosittaista korjausvelan muutosta. Korjausvelkaindeksi kuvaa kulumisen ja omaisuuteen suoritettujen toimenpiteiden jälkeistä rakennusten kunnon sekä investointitarpeen muutosta koko omaisuusmassassa. Mikäli rakennuksiin ei ole investoitu riittävästi, syntyy rakennuksiin korjausvelkaa, joka tietyn kulumisen jälkeen näkyy myös kasvaneena perusparannustarpeena kaikkien rakennusten osalla. Korjausvelkaindeksi mittaa vuosittain sitä, miten korjausvelka sekä perusparannustarve ovat rakennusomaisuudessa kehittyneet. Keskeisimmät korjausvelkaan ja perusparannustarpeeseen vaikuttavat tekijät ovat: 1. Rakennusten kuluminen 2. Kaikki rakennuksiin kohdistuneet investoinnit sekä suuremmat kunnossapitotyöt 3. Rakennusten myynnit ja purut 4. Rakentamisen kustannustason muutos Korjausvelkaindeksin tunnusluvut on luotu yhteistyössä Trellum Consulting Oy:n ja Suomen suurimpien kaupunkien tilahallintojen kanssa. Tunnuslukuja voidaan käyttää vertailtaessa kaupungin omaa rakennusomaisuuden tilaa ja muiden kaupunkien rakennuskantaa. Korjausvelkaindeksissä tuotetaan kolme erillistä omaisuuden hallintaan liittyvää tunnuslukua, joiden kehittymistä korjausvelkaindeksissä seurataan. Tunnusluvut ovat: 1. Korjausvelka 2. Peruskorjaustarve 3. Perusparannustarve Korjausvelka kuvaa määritelmällisesti sitä, kuinka paljon koko salkun rakennuksista on vuosien saatossa tingitty rahaa, jotta ne olisivat fyysisesti tämän päivän käyttöä vastaavassa kunnossa. Lappeenrannan kaikkien rakennusten laskennallinen korjausvelka (75 %) on vuoden 2012 arvojen mukaan 63 M, josta kaupungin palvelutuotannon käyttöön tarvittavien (A, B ja C salkut) osuus on 32 M jakautuen A salkku 23 M, B salkku 0,4 M ja C salkku 8,6 M. Yleisesti ei tavoitteellisena tasona pidetä 100 %:n kuntoa, jossa rakennus joka päivä vastaisi uuden vastaavan rakennuksen kuntoa. Hyväksyttävänä tasona, jossa kuluminen ei vielä oleellisesti haittaa käyttöä pidetään 75 %:n tasoa vastaavasta uudesta. Käyttäjän kannalta tämä tarkoittaa sitä, että tila palvelee käyttötarkoitustaan lievästä vanhanaikaisuudestaan huolimatta. Kun rakennuksen kunto laskee alle tämän tason, syntyy laskennallista korjausvelkaa. Peruskorjaustarve kuvaa sitä, kuinka paljon salkun huonokuntoisiin rakennuksiin tulisi investoida rahaa, jotta ne olisivat alkuperäiseen tasoon nähden erinomaisessa kunnossa. Lappeenrannan kaupungin rakennusten laskennallinen peruskorjaustarve on vuoden 2012 arvojen mukaan 75 M, josta A salkun osuus on 23 M, B salkun osuus on 0 M ja C salkun osuus on 9 M.

13 13 Perusparannustarve kuvaa sitä, kuinka paljon huonokuntoisiin rakennuksiin tulisi investoida rahaa, jotta ne olisivat tämän päivän uusien käyttötarkoitukseltaan vastaavien rakennusten tasoisessa kunnossa. Perusparannustarve sisältää myös toiminnalliset muutokset eli ne toimenpiteet, jotka rakennukset vaativat vastatakseen tämän päivän toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä vaatimuksia. Lappeenrannan kaupungin rakennusten laskennallinen perusparannustarve on vuoden 2012 arvojen mukaan 132 M, josta A salkun osuus on 41 M, B salkun osuus on 0 M ja C salkun osuus on 16 M. 4.3 Tilojen tehokkaan käytön turvaaminen Omassa käytössä olevat rakennukset säilytetään sellaisessa kunnossa, että oma toiminta niissä voidaan hoitaa optimaalisella tasolla. Näissä kohteissa tehdään muutos- ja korjaustöitä siten, että elinkaaritaloudelliset näkökohdat saadaan optimoitua. Uudisrakentamisessa tilojen suunnittelussa painotetaan elinkaarta, kestävää kehitystä, energiatehokkuutta, muunneltavuutta tulevaisuuden tarpeisiin, yhteensopivien toimintojen keskittämistä samoihin tiloihin (esim. päiväkoti ja koulu) sekä sen kautta tehokkuuden ja työympäristön viihtyvyyden lisäämistä. Keskittämisen kautta saadaan parannettua toiminnan kokonaistaloudellisuutta. 4.4 Rakennuskannan kunnon turvaaminen Rakennuskannan kunto turvataan investointien puiteohjelman mukaisin investoinnein sekä pääoma-, peruskorjaus- ja ylläpitovastiketulojen mahdollistamilla korjauksilla. Rakennusten huoltotoimintojen optimoimiseksi ylläpidetään huoltokirjaa. Huoltokirjassa on elinkaaritalouden kannalta keskeiset huoltotoimenpiteet, joiden avulla voidaan ennaltaehkäistä laitteiden rikkoutuminen ja vahingon syntyminen. Rakennusosien ja LVIS- järjestelmien uusimisessa vältetään liian aikaista kesken elinkaarta tapahtuvaa uusintaa kuitenkin siten, että kaikki tarkoituksenmukaiset toimenpiteet tehdään samalla kertaa. Huoltokirjaan kiinteästi liittyvä vianilmoitusjärjestelmä mahdollistaa nopean vikojen korjausten käynnistämisen sekä huolto- ja korjaustoimenpiteiden dokumentoinnin rakennusten korjaushistoriaan. Huoltokirjan osana muodostuu myös vuosikorjausohjelma, johon kunnossapidon työnjohtajat vikailmoituksia käsitellessään siirtävät ei kiireelliset korjaustarpeet seuraavan vuosikorjausohjelman pohjaksi. Korjauksissa huomioidaan aina energiatehokkuuden parantaminen. Korjauksia suunniteltaessa huomioidaan kerralla kaikki korjaustarpeet niin, että käyttäjille ei aiheudu toistuvaa ja jatkuvaa häiriötä. Korjaustapoja ja -materiaaleja valittaessa huomioidaan kestävyys, soveltuvuus, siivottavuus ja materiaalin saatavuus tulevaisuudessa siten, että seuraava korjaus olisi mahdollisimman edullinen ja helppo toteuttaa 4.5 Periaatteet nykyisten tilojen hallinnassa Tilojen salkuttaminen Tilakeskuksen hallinnassa olevien rakennusten tavoitetila ratkaistaan tilasalkutuksen avulla. Tilasalkutuksen pohjana on kaupunginvaltuuston päätös vuosina korjaustarpeen omaavien rakennusten salkutuksesta, jota tilakeskus on täydentänyt muiden kaupungin omistamien rakennusten salkutuksella. Tässä kiinteistöohjelmassa on tilasalkutettu kaikkiaan 765 kohdetta, joista kaupungin

14 14 omistamia rakennuksia 694, kaupungin omistamia huoneistoja 6 ja ulkoa vuokrattuja tiloja 65. Lappeenrannan kaupungin omistamiin rakennuksiin on sitoutunut huomattava pääoma. Omaisuuden arvon säilyttäminen edellyttää pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa. Lisäksi omaisuuden säilyttäminen vaatii rakennusten hoitamista, huoltamista ja kunnossapitoa. Laadukkaalla kiinteistöjohtamisella voidaan tukea asiakkaiden palvelutuotantoa. Vastuullisen omistajan toiminnan tulee olla pitkälle suunniteltua ja yhteisesti hyväksyttyyn ohjelmaan perustuvaa. Korjaamisen ja tarvittaessa korjaamatta jättämisen tulee olla huolellisesti harkittua käyttäjä- ja rakennuskohtaisesti. Tilasalkuissa rakennukset jaetaan pitkän tähtäimen tahtotilan mukaisesti eri luokkiin. Omistuksessa oleva rakennus voidaan joko omistaa edelleen, jalostaa, myydä tai purkaa. Ulkoa vuokrattujen kohteiden osalla ratkaisuna on joko jatkaa vuokrausta tai luopua siitä. Näin muodostuvat 8 eri luokkaa, joiden mukaan tilasalkku on järjestetty. Salkku A Tilat pidetään kunnossa Arvoa parannetaan peruskorjauksilla ja vuosikorjauksilla Tilakeskus kerää vuokrassa peruskorjausvastiketta, joka kattaa lainojen korot ja tässä salkussa olevien rakennusten poistot Vain näitä varten voidaan ottaa lainaa Salkku B Tila tarvitaan kaupungin palvelutuotannon käyttöön, mutta se vaatii muutostöitä käyttötarkoituksen muuttumisen vuoksi Tilat pidetään kunnossa Tilakeskus perii vuokrassa peruskorjausvastiketta, joka kattaa tässä salkussa olevien rakennusten poistot Tilaa varten voidaan ottaa lainaa Salkku C Vain aivan välttämättömät korjaukset tehdään Välitön turmeltuminen ehkäistään Kunnossapito vain viranomaisvaatimusten alarajalla Peruskorjaukset rahoitetaan salkussa E olevien rakennusten ja maa-alueiden myyntivoitoilla Peruskorjauksen jälkeen siirtyy salkkuun A ja siitä aletaan periä peruskorjausvastiketta Valtuusto vahvistaa salkulle C kiireellisyysjärjestyksen, jonka mukaisesti korjauksia toteutetaan siinä määrin kun rahoitusta on saatu hankittua Salkku D Hoidetaan vain perusylläpito Rakennuksia ei kunnosteta, vain turvallisuusmääräykset täytetään Jos menee käyttökieltoon, niin toiminta siirretään salkkujen A ja B tiloihin Teknisellä lautakunnalla on oikeus myydä kaikki tilasalkun D rakennukset ja niihin liittyvät kiinteistöt, jos rakennus siirretään pois palvelutuotannosta. Salkku E Saa myydä heti kun mahdollista Teknisellä lautakunnalla on oikeus myydä heti, kun sopiva ostaja löytyy.

15 15 Salkku L Liikuntatoimi vastaa liikuntapaikkojen pienrakennusten peruskorjauksista Tilakeskus ei peri kohteista sisäistä vuokraa Salkku U Ulkoa vuokrausta jatketaan Salkku P Rakennus puretaan Tilasalkku Lukumäärä Pinta-ala / m2 Tekninen arvo 2012 Jälleenhankintaarvo 2012 Korjausvelka 75% A B C D E L P U Kaikki yhteensä Periaatteet tilojen hankinnassa Rakentaminen Uudisrakentaminen on perusteltua vain palvelutarpeen sitä edellyttäessä. Uudisinvestointeja voidaan tehdä silloin, kun niillä voidaan pienentää käyttökustannuksia, parantaa tuottavuutta tai ne ovat elinkeinopoliittisesti perusteltuja. Uudisrakennukset suunnitellaan käytössä hyviksi todettuja rakenneratkaisuja käyttäen ja riskirakenteita välttäen. Perusparannuksissa ja peruskorjauksissa korjausasteen ylittäessä 70 % tulee harkita korjattavan kohteen korvaamista uudisrakentamisella. Ennen rakennusurakan aloittamista tilakeskus varmistaa tulevalta vuokralaiselta (kaupungin toimialat) että tällä on riittävät määrärahat perusparannusvastikkeen kattamiseen rakennuksen tai perusparannuksen valmistuttua Urakoitsijoiden valinta Rakennusurakat kilpailutetaan julkisten hankintojen hankintaohjeiden mukaisesti. Urakoiden hankintaperusteena voi olla kokonaistaloudellinen edullisuus, jossa tarjoushinnan osuus on hankkeen ominaisuuksista riippuen % tai halvin tarjoushinta. Hankintaperusteen ja kokonaistaloudellisen edullisuuden hinnan ja laatutekijöiden painotuksesta harkitsee tilakeskus aina hankekohtaisesti. Tarjouskilpailut ilmoitetaan HILMA-kanavalla, osoitteessa Suunnittelijoiden valinta Suunnittelu- ja konsulttitehtävät kilpailutetaan julkisten hankintojen hankintaohjeiden mukaisesti. Hankintaperusteena on ensisijaisesti kokonaistaloudellinen edullisuus, jossa tarjoushinnan osuus on hankkeen ominaisuuksista riippuen % tai

16 16 joissain tapauksissa myös halvin tarjoushinta. Hankintaperusteen ja kokonaistaloudellisen edullisuuden hinnan ja laatutekijöiden painotuksesta harkitsee tilakeskus aina hankekohtaisesti. Tarjouskilpailut ilmoitetaan HILMA-kanavalla, osoitteessa Energiatehokkuusluokitus Rakentamisessa pyritään ohjeen RIL mukaisesti matalaenergiarakentamiseen, jolla tarkoitetaan määräystasoa huomattavasti parempaa energiatehokkuutta uudisrakentamisessa sekä energiatehokkuuden merkittävää parantamista perusteellisen korjausrakentamisen yhteydessä. Uudisrakentamisessa tavoitteena on määräystasoa 25 % alhaisempaa E-luku, korjausrakentamisessa E-luvun puolittaminen Vuokraus Kaupungin omistamia tiloja vuokrataan pääasiassa kaupungin omille toimialoille, kuntayhtymille ja kaupungin kokonaan omistamille yhtiöille. Kaupungin palvelutoiminnoille tarpeettomat tilat myydään tai vuokrataan ulkopuolisille tilojen käyttäjille. Kaupunki vuokraa omiin käyttötarpeisiin soveltuvia tiloja tarvittaessa ulkopuolisilta omistajatahoilta silloin, kun omia tiloja ei ole saatavilla Ostaminen Kaupunki ostaa oman palvelutarpeen tyydyttämiseksi tiloja silloin, kun ne ovat käyttötarkoitukseen hyvin soveltuvia, niiden energiatehokkuus on hyvä ja niiden hankkiminen ja ylläpito on edullisempaa kuin uudistilojen rakentaminen, olemassa olevien tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen ja/tai olemassa olevien rakennusten peruskorjaus uuteen käyttötarkoitukseen. 4.7 Investointien rahoitus Vuosikate määrittää pitkällä aikavälillä sen, miten paljon voidaan investoida. Jos investoinnit ylittävät vuosikatteen, merkitsee se lisävelkaantumista. Investointien tekemistä velkarahoituksella voidaan perustella silloin, kun investoinnit parantavat tuottavuutta, alentavat käyttökustannuksia tai lisäävät tuloja tai silloin, kun hankepanostus vahvistaa veropohjaa tai monipuolistaa elinkeinorakennetta. Investointien rahoitusta ohjaa valtuuston hyväksymä investointien puiteohjelma ja siihen liittyvä tilasalkutus. Ainoastaan tilasalkkuihin A ja B sijoittuviin hankkeisiin voidaan ottaa lainarahoitusta Rahoitusvaihtoehdot Omarahoitus Rahoitetaan vuosikatteella. Osittainen omarahoitus Rahoitetaan osittain vuosikatteella ja osittain lainarahoituksella. Täysimääräinen velkarahoitus Velkarahoitus sisältää aina kilpailutuksen.

17 Vuokraus Erilaiset kiinteistö-leasing vaihtoehdot Tosiasiassa korollinen laina, johon sisältyy jäännösarvo ja lunastusmahdollisuus sovittuna aikana. Elinkaarimalli (PPP-malli) Kyseessä on velkarahoituspohjainen järjestelmä, jossa toimittaja hinnoittelee oman riskinsä ja siirtää riskin tilaajalle. Elinkaarimallilla tarkoitetaan sellaista tilapalvelujen hankinta- ja toimitustapaa, jossa palveluntuottajalle siirretään yhdellä sopimuksella vastuu ainakin rakennuksen suunnittelusta, rakentamisesta ja kiinteistöpalveluista usean kymmenen vuoden kattavan jakson ajaksi. Yleensä vähintään 25 vuotta. Elinkaarihankkeiden maksuperuste ei yleensä ole kiinteä, vaan maksun suuruus määräytyy toteutuvan palvelutason mukaan. Esim. heikennykset palvelu- tai laatutasossa pienentävät palveluntuottajan saamaa maksua. Kyseessä on velkarahoituspohjainen järjestelmä, jossa toimittaja hinnoittelee oman riskinsä ja siirtää riskin tilaajalle. Elinkaarihankkeen kokoluokan on oltava riittävän suuri (useiden kymmenien miljoonien hanke), jotta palvelujen organisointi on taloudellista (kiinteät kustannukset ovat lähes samat laajuudesta riippumatta) Vuokrauksen yleisperiaatteet Tilakeskuksen ollessa vuokranantaja noudatetaan seuraavia yleisperiaatteita: Vuokravakuus Ulos vuokrattaessa peritään vuokravakuutena irtisanomisajan mukainen vuokra. Kaupungin toimialoille, kuntayhtymille ja kaupunkiyhtiöille vuokrattaessa ei vuokravakuutta peritä. Irtisanomisaika Ulosvuokrattaessa irtisanomisaika vaihtelee tapauskohtaisesti 1 kuukaudesta 6 kuukauteen. Lyhintä irtisanomisaikaa käytetään kohteissa, joille on odotettavissa kaupungin omaa käyttötarvetta tai niiden realisointi tai purku on suunnitteilla. Sisäisessä vuokrauksessa irtisanomisaika on 12 kuukautta, josta kuitenkin perustelluista syistä johtuen voidaan sopia lyhyemmästä irtisanomisajasta. Kuntayhtymille ml. Eksote ja kaupunkiyhtiöille vuokrattaessa irtisanomisaika on 12 kuukautta. Vuokrattavan tilan pinta-alan määrittäminen Pinta-ala määritetään huoneistoalana. Huoneistoalaan lasketaan myös tekniset tilat (lämmönjakohuone, hissien konehuone, ilmanvaihtokonehuone, sähköpääkeskus). Yhteisten tilojen jyvitys Vuokrattaessa vain osa rakennuksesta, määritetään pinta-ala joko huonealana tai huoneistoalana lisättynä yhteisten tilojen (aulat, käytävät, porrashuoneet, saniteettitilat ym.) osuudella. Yhteisten tilojen osuus on kolmannes vuokrattavasta alasta. Esim. vuokrattava ala 60 m 2 => vuokrasopimuksen mukainen pinta-ala on 60 m 2 + 1/3*60 m 2 = 80 m 2. Väistötilat peruskorjausten aikana Mikäli vuokratuista tiloista joudutaan korjaustöiden ajaksi siirtymään väistötiloihin, peritään sisäisessä vuokrauksessa korjauksen alaisista tiloista täysi vuokra ja väistötilat järjestetään veloituksetta. Ulkoisessa vuokrauksessa sellaiselta

18 18 korjausajalta, jolloin vuokralainen ei voi toimia tilassa, ei peritä vuokraa eikä sitouduta väistötilojen järjestämiseen. Sisäinen vuokralainen vapautuu korjauksen alaisena olevan tilan vuokranmaksusta, mikäli väistötilat järjestyvät ao toimialan olemassa olevista muista tiloista ja ympäristöterveysvalvontaviranomainen on määrännyt tilan käyttökieltoon tai sisäilmatyöryhmä on suosittanut luopua tilankäytöstä. Vuokran indeksisidonnaisuus Sisäisesti sekä kuntayhtymille ja kaupunkiyhtiöille vuokrattujen toimitilojen ylläpitovuokraa tarkistetaan Tilastokeskuksen julkaiseman kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksin vuosimuutoksen perusteella. Ulos vuokratuille tiloille määritetään vuokra, joka kokonaisuudessaan sidotaan kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksiin Vuokran määräytymisperiaatteet Sisäinen vuokraus Sisäinen vuokra määräytyy pääomavuokrasta jakautuen korkoon ja korjausvastikkeeseen, peruskorjausvastikkeesta ja ylläpitovuokrasta. Erillistä tontinvuokraa ei peritä, vaan se sisältyy pääomavuokraan. Tilakeskus tulouttaa vuosittain kiinteistö- ja mittaustoimelle keskenään yhteisesti sovittavan tontinvuokraosuuden pääomavuokratulosta. Pääomavuokran korko-osuus on korkoa rakennukseen sijoitetulle pääomalle. Se määritetään rakennuksen teknisen nykyarvon perusteella. Koron suuruus on 3 % teknisestä nykyarvosta ja sitä peritään A, B ja C salkun rakennuksista. Pääomavuokran korjausvastike-osuudella katetaan rakennuksen kulumisesta aiheutuvia kustannuksia. Korjausvastike määritetään rakennuksen jälleenhankintaarvosta. Korjausvastike kuvaa sitä rahamäärää, jolla rakennus saadaan pidettyä pitkällä aikavälillä käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvastikkeen suuruus on 2 % jälleenhankinta-arvosta ja sitä peritään A, B ja C salkun rakennuksista sekä vielä kaupungin palvelutuotannon käytössä olevista E salkun rakennuksista. Peruskorjausvastike kattaa tilakeskuksen poistot ja korot (rahoituskulut). Peruskorjausvastiketta peritään A ja B salkun rakennuksista. Korot (rahoituskulut) katetaan A salkun rakennuksilta. Ylläpitovastike perustuu toteutuneisiin, rakennuksiin kohdistuneisiin ylläpitokustannuksiin, jotka saadaan kirjanpidosta. Ylläpitokustannuksia ovat lämmitysenergia, sähköenergia, vesi ja jätevesi, jätehuolto, ulkoalueidenhoito, rakennusten ylläpitokulu, rakennusten kunnossapito, isännöintikulu, vakuutusmaksu, huoltosopimukset (hissi, paloilmoitin, erityislaitehuolto), vartiointi, päivystys, yhtiövastikkeet, kiinteistövero ja käyttäjäpalvelut (talonmies- vahtimestarit). Vuosittaista vuokraa laskettaessa on käytettävissä tilinpäätöstiedot edellistä edelliseltä vuodelta. Näitä arvoja muutetaan kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin vuosimuutoksen perusteella. Vuosimuutos lasketaan edellisen vuoden viimeisen neljänneksen indeksin pisteluvun vuosimuutoksen mukaan. Lisäksi huomioidaan lainsäädännöstä aiheutuvat muutokset täysimääräisinä (esim. energiavero).

19 Kuntayhtymille vuokraus Kuntayhtymille (Eksote, Koulutuskuntayhtymä) vuokrauksessa noudatetaan hyväksyttyä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin vuokrien määritysperiaatetta, jonka mukaan vuokra määräytyy pääomavuokran korko- ja korjausvastikkeesta ja ylläpitovuokrasta. Pääomavuokran korko määritetään rakennuksen teknisen nykyarvon perusteella. Pääomavuokra on korkoa rakennukseen sijoitetulle pääomalle. Korkokustannus on 3 % x tekninen arvo. Erillistä tonttivuokraa ei peritä. Korjausvastike määritetään rakennuksen jälleenhankinta-arvosta. Korjausvastike on 2 % x jälleenhankinta-arvo. Korjausvastike kuvaa sitä rahamäärää, jolla rakennus saadaan pidettyä pitkällä aikavälillä käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvastikkeeseen vaikuttaa rakennusten kuluminen sekä rakennuksissa oleva korjausvelka. Ylläpitovuokra perustuu toteutuneisiin, rakennuksiin kohdistuneisiin ylläpitokustannuksiin, jotka saadaan kirjanpidosta. Vuosittaista vuokraa laskettaessa on käytettävissä tilinpäätöstiedot edellistä edelliseltä vuodelta. Näitä arvoja korotetaan kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin vuosimuutoksen perusteella. Vuosimuutos lasketaan edellisen vuoden viimeisen neljänneksen indeksin pisteluvun vuosimuutoksen mukaan Kaupunkiyhtiöille vuokraus Kaupunkiyhtiöille vuokrattaessa noudatetaan samoja vuokran määräytymisperiaatteita kuin kuntayhtymille vuokrattaessa Ulosvuokraus Ulos vuokrattaessa lähtökohtana on neuvoteltu markkinahintainen vuokra, jonka laskennan periaatteena käytetään kuntayhtymien vuokrausperiaatteita sillä erotuksella, että pääomavuokran korkoprosentin tavoitetasona käytetään 6 %. Erillistä tonttivuokraa ei peritä. 5 ULKOPUOLISILLE VUOKRATUT JA ULKOA VUOKRATUT TILAT 5.1 Ulkopuolisille vuokratut tilat Tilakeskus vuokraa kaupunkiorganisaation ulkopuolisille tahoille omistamiaan tiloja vain siinä tapauksessa kun kaupungin omilla toimialoilla tai niihin rinnastettavilla toimijoilla (kaupunkiyhtiöt, kuntayhtymät) ei ole tarvetta näille tiloille. Tilat vuokrataan joko määräajaksi tai toistaiseksi lyhyellä irtisanomisajalla. Ulkopuolisille on vuokrattu tiloja pois lukien kuntayhtymät ja kaupunkiyhtiöt n m 2, vastaten noin 6 % kaupungin omistuksessa olevasta rakennuskannasta. 5.2 Ulkoa vuokratut tilat Tilakeskus vuokraa ulkoa tiloja kaupungin toimialojen tarpeeseen, kun omia tiloja ei ole osoittaa. Ulkoa on vuokrattu tiloja pääasiassa varhaiskasvatuksen, liikuntatoimen ja ympäristötoimen seudullisten palvelujen tarpeisiin.

20 20 6 VAKUUTTAMINEN Tilakeskuksen tavoitteena, jota kasvatus- ja opetustoimen varhaiskasvatus tukee, on jalostaa omia tiloja ja luopua ulkoa vuokratuista epäkäytännöllisistä ja suhteellisen kalliista tiloista. Yhteensä ulkoa vuokrattuja tiloja on noin m 2. Voimassa olevan omaisuusvakuutuksen omavastuu on Omaisuusvakuutukset on syytä kilpailuttaa noin viiden vuoden välein. Tekniseltä arvoltaan alle euron rakennuksia ei vakuuteta. 7 KIINTEISTÖOHJELMAN PÄIVITTÄMINEN JA HYVÄKSYMINEN Kiinteistöohjelman rakennusluetteloa päivitetään jatkuvasti tapahtuneiden myyntien, purkujen ja ostojen osalta. Rakennusten arvot ja korjausvelkatilanne pidetään ajan tasalla päivittämällä arvotiedot (tekninen arvo, jälleenhankinta-arvo, korjausvelka) vuosittain tilinpäätöksen valmistuttua. Rakennusten tilasalkutuksen muutokset tuodaan valtuuston vahvistettavaksi puolivuosittain. Kiinteistöohjelman päivityksestä vastaa tilakeskuksen johtaja. Kiinteistöohjelman päivityksen hyväksyy kaupunginhallitus.

4. Ulkopuolisille vuokratut ja ulkoa vuokratut tilat 12 4.1 Ulkopuolisille vuokratut tilat 12 4.2 Ulkoa vuokratut tilat 12 5. VAKUUTTAMINEN 12 6.

4. Ulkopuolisille vuokratut ja ulkoa vuokratut tilat 12 4.1 Ulkopuolisille vuokratut tilat 12 4.2 Ulkoa vuokratut tilat 12 5. VAKUUTTAMINEN 12 6. Sisällys 1. Johdanto 1 1.1 Tausta 1 1.2 Kiinteistöpoliittisen ohjelman sisältö 2 1.3 Visio 2 1.4 Kriittiset menestystekijät 2 2. Kiinteistöjohtamisen, kiinteistönhoidon ja isännöinnin toimintamalli 2 2.1

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖOHJELMA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖOHJELMA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖOHJELMA Tilakeskus 04.12.2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1.1 Tausta 1.2 Kiinteistöohjelman sisältö 1.3 Visio 1.4 Kriittiset menestystekijät 2 TILAKESKUKSEN KIINTEISTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

L APPEE N RA N N A N K A UPU N K I. Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 1

L APPEE N RA N N A N K A UPU N K I. Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 1 L APPEE N RA N N A N K A UPU N K I Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 1 Tilakeskuksen organisaatio TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNINEN TOIMI TILAKESKUS Toimitilajohtaminen Rakennuttaminen

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin salkutusjärjestelmä on seuraavanlainen:

Lappeenrannan kaupungin salkutusjärjestelmä on seuraavanlainen: Tekninen lautakunta 382 12.11.2014 Puiteohjelman 2015-2028 päivitys 1283/02.02.00.00/2013 TEKLA 382 Valmistelija/lisätiedot Tilakeskuksen johtaja Ilpo Koponen puh. 0400 659 338 ilpo.koponen@lappeenranta.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskus Tilakeskuksen tehtävät Ammattimainen Helsingin kaupungin toimitilojen hallinta Tilojen osto, myynti ja kiinteistökehitys Vuokraus hallintokunnille ja ulkopuolisille

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

5.3.2015. 5 tilankäytön asiantuntijana toimiminen

5.3.2015. 5 tilankäytön asiantuntijana toimiminen 1 (11) Kuopion Tilakeskuksen toimintasääntö -luonnos 1 Yleistä 2 Toimiala 3 Tehtävät Toimintasääntö perustuu Kuopion kaupunginvaltuuston hyväksymään kaupunginhallituksen johtosääntöön ja toimintasääntö

Lisätiedot

Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013. Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis

Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013. Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013 Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis Toimitilavuokran tausta Nykyinen toimitilavuokra ja sen laskentaperiaatteet

Lisätiedot

VALTIMON KUNNAN KIINTEISTÖSTRATEGIA 2013 2020

VALTIMON KUNNAN KIINTEISTÖSTRATEGIA 2013 2020 Kh 9.10.2013 186 Tekn. ltk 20.6.2013 21 Tekninen toimi VALTIMON KUNNAN KIINTEISTÖSTRATEGIA 2013 2020 SISÄLTÖ 1 PÄÄPERIAATTEET 3 2 VISIO JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 3 2.1 Visio 2020 3 2.2 Strategiset päämäärät

Lisätiedot

Trellum Ek-sote vuokrasopimusluonnos /malli 11.8.2009

Trellum Ek-sote vuokrasopimusluonnos /malli 11.8.2009 Trellum Ek-sote vuokrasopimusluonnos /malli 11.8.2009 1. VUKRANANTAJA Lappeenrannan Kaupunki Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 2. VUKRALAINEN Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (jatkossa

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

1. Eurotum Oy (Y:1584946-1) tai Sirafire Oy (2540423-9)

1. Eurotum Oy (Y:1584946-1) tai Sirafire Oy (2540423-9) 1 (4) ESIVUOKRASOPIMUS Sopimusosapuolet 1. Eurotum Oy (Y:1584946-1) tai Sirafire Oy (2540423-9) Kihlakangas 13, 96800 Rovaniemi (jäljempänä vuokranantaja ) 2. Lapin pelastuslaitos (Y: 0937073-7) (jäljempänä

Lisätiedot

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Henkilöstön määrä 35 Tilakanta (oma ja vuokrattu yht.) 453 000 m 2 TA 2014 Liikevaihto

Lisätiedot

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA HUS-Logistiikka johtokunta 32 22.10.2009 LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA LOGIS 32 HUS-Tilakeskus on pyytänyt lausuntoa sisäisen vuokran

Lisätiedot

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1 KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1. Sopijaosapuolet Tikkamäen Palvelut Oy (jäljempänä vuokranantaja) ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, (jäljempänä vuokralainen) ovat sopineet

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LINNAN TILAPALVELUT -LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi TiIajk 19.02.2009 Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen toimintasääntö tilajk

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

TEKNISEN TOIMIALAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TEKNISEN TOIMIALAN TOIMINTASÄÄNTÖ TEKNISEN TOIMIALAN TOIMINTASÄÄNTÖ 1. TOIMINTASÄÄNNÖN PERUSTA JA TARKOITUS Tämä toimintaohje perustuu Mäntsälän kunnan hallintosäännön 1 :ään. Tällä toimintasäännöllä määritellään teknisen lautakunnan alaisen

Lisätiedot

Kuopion Tilakeskuksen toimintasääntö Kuopion Tilakeskuksen toimintasääntö -luonnos

Kuopion Tilakeskuksen toimintasääntö Kuopion Tilakeskuksen toimintasääntö -luonnos Kuopion kaupunki Toimintasääntövertailu 1 (13) Kuopion Tilakeskuksen toimintasääntö Kuopion Tilakeskuksen toimintasääntö -luonnos 1 Yleistä 2 Toimiala 3 Tehtävät Toimintasääntö perustuu Kuopion kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

160 JOENSUUN TILAKESKUS Vastuuhenkilö: tilakeskuksen johtaja. Tulosalueen toiminnan kuvaus

160 JOENSUUN TILAKESKUS Vastuuhenkilö: tilakeskuksen johtaja. Tulosalueen toiminnan kuvaus 160 JOENSUUN TILAKESKUS Vastuuhenkilö: tilakeskuksen johtaja Tulosalueen toiminnan kuvaus Joensuun Tilakeskus toimii 1.1.2014 alkaen taseyksikkönä. Taseyksikölle asetetaan tulostavoite ja sille laaditaan

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Julkisen ja rakennetun kiinteistöomaisuuden hallinta Jyväskylässä Kunnallisvaaliehdokkaiden yhteinen tilaisuus 11.10.2012

Julkisen ja rakennetun kiinteistöomaisuuden hallinta Jyväskylässä Kunnallisvaaliehdokkaiden yhteinen tilaisuus 11.10.2012 Julkisen ja rakennetun kiinteistöomaisuuden hallinta Jyväskylässä Kunnallisvaaliehdokkaiden yhteinen tilaisuus 11.10.2012 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja, Kjs Jyväskylän Tilapalvelu Jyväskylällä on vahvan

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

ULVILAN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ ULVILAN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 8.11.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTA-AJATUS... 2 2 TEKNINEN LAUTAKUNTA, SEN TEHTÄVÄALUE SEKÄ JÄSENMÄÄRÄ JA ESITTELY...

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 214 24.06.2015 Kaupunginhallitus 280 06.07.2015. Länsialueen paloaseman rahoitus 99/10.03.02.01/2015

Tekninen lautakunta 214 24.06.2015 Kaupunginhallitus 280 06.07.2015. Länsialueen paloaseman rahoitus 99/10.03.02.01/2015 Tekninen lautakunta 214 24.06.2015 Kaupunginhallitus 280 06.07.2015 Länsialueen paloaseman rahoitus 99/10.03.02.01/2015 TEKLA 214 Valmistelija/lisätiedot: Tilakeskuksen johtaja vs. Pekka Oksman, puh. 040

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KAMPUSKIINTEISTÖT Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015, taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-SAVON KAMPUSKIINTEISTÖT Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015, taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 KUNTAYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015, taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 ETELÄ-SAVON KAMPUSKIINTEISTÖT KUNTAYHTYMÄ (aik. Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä) Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TILAVUOKRASOPIMUS 1 XX.XX.2014. Vuokrauksen kohteena on Kultarannan entisessä päiväkodissa (1311)liitekartalla osoitetut tilat.

NAANTALIN KAUPUNKI TILAVUOKRASOPIMUS 1 XX.XX.2014. Vuokrauksen kohteena on Kultarannan entisessä päiväkodissa (1311)liitekartalla osoitetut tilat. NAANTALIN KAUPUNKI TILAVUOKRASOPIMUS 1 1 OSAPUOLET 1.1 Vuokranantaja 1.2 Vuokralainen 2 VUOKRAUSKOHDE 2.1 Kohde Naantalin kaupunki, Tilalaitos. XXXXX Vuokrauksen kohteena on Kultarannan entisessä päiväkodissa

Lisätiedot

Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta

Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta KERAVAN KAUPUNKI Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta KERAVAN KAUPUNKITEKNIIKAN TOIMINTASÄÄNTÖ Hyväksytty: 19.1.2010 Voimaantulo: 1.1.2010 Muutettu: 21.12.2010 Voimaantulo: 1.1.2011 Muutettu:

Lisätiedot

KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 2012 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI

KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 2012 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 212 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI Harri Isoniemi 12.12.212 Sisällys 1. RAKENNUSTEN ARVOT JA

Lisätiedot

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal Palvelut Oy Timbal palvelu rakennusten

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

12.4. JY SISÄILMAINFO OPISKELIJOILLE

12.4. JY SISÄILMAINFO OPISKELIJOILLE 12.4. JY SISÄILMAINFO OPISKELIJOILLE Kampusmanageri Riitta Pirilä, SYK Oy Kuva: Jyväskylän yliopisto, Ruusupuisto 12.4.2016 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy 1 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Suomen Yliopistokiinteistöt

Lisätiedot

KAJAANIN VESI -LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

KAJAANIN VESI -LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ KAJAANIN VESI -LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 7.40 Hyväksytty Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunnassa 12.12.2013 1 Toimintasäännön sisältö Kajaanin Vesi -liikelaitoksen toimintasääntö perustuu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM 17.5.2011 1(6) Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus talousjohtaja Jarkko Raatikainen Strategian mukainen toteutus- ja rahoitusmalli Tulevaisuuden sairaala

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

Vaasan Talotoimi liikelaitos

Vaasan Talotoimi liikelaitos Vaasan Talotoimi liikelaitos Vertailututkimukset KTI- kuntien kiinteistöjen tunnusluvut ja niiden vertailu & Trellum korjausvelkaindeksi & PTS 2015-2030 Vuonna 2015 valmistuneissa tunnuslukuvertailuissa

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuus miten tehdä energiatehokkuussuunnitelma 22.4.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa

Lisätiedot

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Tulot asukkaita/hpv /as/hpv yht. /kk Asukkailta perittävät vuokrat 15 550 8 250 KELA:n enimmäisvuokra Asukkaiden sähkömaksut 15 20 300 voidaan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 26

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 26 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 26 TEKNISEN LAUTAKUNNAN ALAISTEN VASTUUALUEIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty teknisessä lautakunnassa 13.12.2011) I YLEISTÄ 1 Soveltamisala Teknisen lautakunnan alaisten

Lisätiedot

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa 1 VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa Kiinteistömassan ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin yleinen kustannuskehitys

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010 hyväksyttäväksi 1 (8) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.1.2010 1.2. Asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

1 Sopimusosapuolet. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (myöhemmin HUS) Y-1567535-0

1 Sopimusosapuolet. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (myöhemmin HUS) Y-1567535-0 Hallitus 12.11.2012, LIITE 1 SOPIMUS HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN TOIMEENPANON JA HENKILÖSTÖASUNTOJEN HALLINNAN SIIRROSTA HUS-KIINTEISTÖT OY:N TEHTÄVÄKSI

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 ja tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 25.2.2013, 49 6, 7 Muutoksia

Lisätiedot

6 16.02.2015. Kaupunkikonsernin toimitilojen rakentamisen, rakennuttamisen ja kunnossapidon uudelleenorganisointi osakekaupat ja luovutussopimukset

6 16.02.2015. Kaupunkikonsernin toimitilojen rakentamisen, rakennuttamisen ja kunnossapidon uudelleenorganisointi osakekaupat ja luovutussopimukset Kaupunginhallituksen konsernijaosto 6 16.02.2015 Kaupunkikonsernin toimitilojen rakentamisen, rakennuttamisen ja kunnossapidon uudelleenorganisointi osakekaupat ja luovutussopimukset 952/00.00.01.12/2014

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA ESITE 2015 Yritys Toimitalo on Suomessa toimiva toimitilakiinteistöjen markkinointiin, ylläpitoon, johtamiseen sekä kehittämiseen erikoistunut palveluyritys. Toimitalon

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2014 1 (7) Kiinteistölautakunta Tila/1 02.10.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2014 1 (7) Kiinteistölautakunta Tila/1 02.10.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2014 1 (7) 1 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle varastotilan (Turvalaaksontie 1, Vantaa) vuokraamiseksi Suomen Pankilta HEL 2014-011125 T 10 01 04 Esitysehdotus

Lisätiedot

PoSoTe, Tilatyöryhmän kokous

PoSoTe, Tilatyöryhmän kokous Kokousmuistio 23.02.2015 PoSoTe, Tilatyöryhmän kokous Kokousaika: 20.02.2015 klo 13.30-15.00 Kokouspaikka: Läsnä: Poissa: Pohjois-Savon liitto Juha Piiroinen (Suonenjoki), puheenjohtaja Mikko Hollmén (KYS)

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit (esim.

Lisätiedot

Liikelaitoksen toiminnan tarkemmasta organisoinnista vastaa toimitusjohtaja.

Liikelaitoksen toiminnan tarkemmasta organisoinnista vastaa toimitusjohtaja. 1 Liite 3/ Tilajk 12.3.2014 20 HAMEENLINNAN KAUPUNGIN LINNAN TILAPALVELUT - LIIKELAITOKSEN TOIMI NTASAANTÖ 5.2.2009 Tarkistettu 12.3.2014 / 1 Tehtävät ja toiminta-alue Linnan Tilapalvelut -liikelaitos

Lisätiedot

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA 1 Osapuolet 1.1 Helsingin kaupunki PL 1, 00099 Helsingin kaupunki 1.2 Espoon kaupunki PL 5, 02771 Espoo 1.3 Vantaan kaupunki Asematie

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS 2 3 TUOTANNON YLEISSOPIMUS SISÄLTÖ 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS...5 2 TOIMINTA JA TEHTÄVÄT...5 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ...5 4. TUOTANNON VALVONTA...6

Lisätiedot

Rakennus kunnan omalla tontilla, pihaalue kyläyhteisön tontti. Huomioitava myynnissä. Ostokiinnostusta kiinteistöstä ollut.

Rakennus kunnan omalla tontilla, pihaalue kyläyhteisön tontti. Huomioitava myynnissä. Ostokiinnostusta kiinteistöstä ollut. Hindsbyn ent. koulu salkku Toimenpide Hindsbyntie 301 1903 rakennusvuosi toimenpide Myynti 04130 Sipoo 1973 korjaus vuosi Entinen kyläkoulurakennus jossa erilaista toimintaa ollut vuosien varrella ja talon

Lisätiedot

TEKNISEN TOIMIALAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TEKNISEN TOIMIALAN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 / 6 TEKNISEN TOIMIALAN TOIMINTASÄÄNTÖ 1. TOIMINTASÄÄNNÖN PERUSTA JA TARKOITUS 2. TOIMIALAN PERUSTEHTÄVÄ 3. TOIMIALAN JOHTORYHMÄ Tämä toimintaohje perustuu Mäntsälän kunnan hallintosäännön 1 :ään. Tällä

Lisätiedot

Lahden monitoimitalot

Lahden monitoimitalot Lahden monitoimitalot Lahden kaupungin tavoitteet hankintaklinikalle Hankintaklinikan tulosseminaari 20.8.2013 Rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilä, Lahden Tilakeskus Lähtökohta Lähtökohta - Kaksi 1970-luvun

Lisätiedot

Myytäviksi tai vuokrattaviksi vuosina 2014-2015 esitetyt rakennetut kiinteistöt

Myytäviksi tai vuokrattaviksi vuosina 2014-2015 esitetyt rakennetut kiinteistöt KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 60 11.08.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 72 29.09.2014 Myytäviksi tai vuokrattaviksi vuosina 2014-2015 esitetyt rakennetut kiinteistöt 354/10.01.02/2013 KSJ 60 Vs. kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KTI Kiinteistötieto Oy Ylläpitokustannusten kehitys kerrostalokiinteistöissä Kaikki kuluerät (ml. korjaukset)

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen

Lisätiedot

2. VUOKRAMINEN VUOKRSOPIMUS. 1.1 Sopijapuolet. 2.1 Toiminnan määrittely. Yrityksellä oikeus käyttää hallssa olevia toimiston viereisiä sosiaalitiloja.

2. VUOKRAMINEN VUOKRSOPIMUS. 1.1 Sopijapuolet. 2.1 Toiminnan määrittely. Yrityksellä oikeus käyttää hallssa olevia toimiston viereisiä sosiaalitiloja. VUOKRSOPIMUS 1.1 Sopijapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI Easy-Lift Oy, jäljempänä yritys. Teollsuustie 8, 89400 HYRYNSALMI 1.2 Sopimuksen kohde 2. VUOKRAMINEN Vuokrattava

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

PL 193, 40101 JYVÄSKYLÄ Y-tunnus: 0514515-3 Yhteyshenkilö: Juha-Pekka Manninen

PL 193, 40101 JYVÄSKYLÄ Y-tunnus: 0514515-3 Yhteyshenkilö: Juha-Pekka Manninen LUONNOS 1(5) ESIVUOKRASOPIMUS Esivuokrasopimus on voimassa, kunnes varsinainen vuokrasopimus tehdään investointihankkeen taloudellisen loppuselvityksen perusteella. Tässä esisopimuksessa esitetään varsinaisen

Lisätiedot

LUONNOS. Kaupunginhallitus 8.2.2016 Liite 2 53. Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 141 Liite 7

LUONNOS. Kaupunginhallitus 8.2.2016 Liite 2 53. Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 141 Liite 7 Kaupunginhallitus 8.2.2016 Liite 2 53 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 141 Liite 7 VUOKRASOPIMUKSEN ESISOPIMUS LUONNOS 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen tausta 3. Esisopimuksen kohde VUOKRASOPIMUS 1. OSAPUOLET

Lisätiedot

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Helsingin Teerikukonkuja 3-nimisessä varastorakennuksessa, osoitteessa Teerikukonkuja 3, Helsinki.

Kiinteistö Oy Helsingin Teerikukonkuja 3-nimisessä varastorakennuksessa, osoitteessa Teerikukonkuja 3, Helsinki. VUOKRASOPIMUS Vuokranantaja PL 327 (Uudenmaankatu 16 A) 00121 Helsinki. Matti Jokinen 010633990 matti.jokinen@merimieselakekassa.fi Vuokralainen arto.hiltunen@hel.fi Vuokralaisen yhteyshenkilö Jarmo Lehto

Lisätiedot

Kuntien toimitilojen hallinta ja omistamisen vaihtoehdot. Riku Tolvanen

Kuntien toimitilojen hallinta ja omistamisen vaihtoehdot. Riku Tolvanen 20.6.2016 Liite kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen esityslistaan 20.6.2016 asiaan 1847/2016. Kuntien toimitilojen hallinta ja omistamisen vaihtoehdot Riku Tolvanen 14.3.2016 Agenda 1. Toimitilahankkeen

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE Hyväksytty kunnanhallituksessa 20.10.1997/496 Voimaantulo 6.11.1997 Tarkistettu kunnanhallituksessa 16.8.1999/271 Voimaantulo

Lisätiedot

SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (6) Arkistoitu: TeamWare/Arkisto/Sähkölaitos/Säännöt SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ Sähkölaitoksella on johtokunnan hyväksymä yleisorganisaatio. Sähkölaitoksella on seitsemän yksikköä (liiketoiminta-aluetta),

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. 1 KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutos: 1.1.2007 Muutos: 8.12.2008 Voimaantulo: 1.1.2009 Muutos: 15.11.2010 Voimaantulo: 1.1.2011

Lisätiedot

LIITE 1 (5) Otteita isännöitsijän tehtäväkuvasta

LIITE 1 (5) Otteita isännöitsijän tehtäväkuvasta 1 (5) Otteita isännöitsijän tehtäväkuvasta SHAK.fi - isännöitsijän tehtävät Hallinnolliset tehtävät Kokoukset - Isännöitsijä hoitaa taloyhtiöiden hallituksen kokousten ja yhtiökokousten käytännön järjestelyt

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKAARISOPIMUKSEN RAHOITUSMALLIT 23.2.2015 ELINKAARIHANKKEEN PERUSTIEDOT Tolkis skola, Tolkkisten päiväkoti, Gammelbackan päiväkoti, Toukovuoren päiväkoti, Peippolan

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI 1. Tekninen lautakunta 4.2.2015. Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 HÄMEENLINNA. Dnro 03118/14/2299

KEURUUN KAUPUNKI 1. Tekninen lautakunta 4.2.2015. Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 HÄMEENLINNA. Dnro 03118/14/2299 KEURUUN KAUPUNKI 1 Tekninen lautakunta 4.2.2015 Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 HÄMEENLINNA Dnro 03118/14/2299 LAUSUNTO VALITUKSEN JOHDOSTA Hämeenlinnan hallinto-oikeus pyytää Keuruun

Lisätiedot

Kiinteistönpidon laatujärjestelmä hallinnon näkökulmasta. Saarenmaa 08.06.2007

Kiinteistönpidon laatujärjestelmä hallinnon näkökulmasta. Saarenmaa 08.06.2007 Kiinteistönpidon laatujärjestelmä hallinnon näkökulmasta Alustus keskustelulle Saarenmaa 08.06.2007 Risto Hakala Enrocon Oy risto.hakal@enrocon.fi Asunnon/kiinteistön n omistamisen realiteetti Omistus-

Lisätiedot

OULUNKAAREN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

OULUNKAAREN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET OULUNKAAREN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET... 3 RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 4 1. Johdanto... 4 2. Riskienhallinnan määritelmä ja toteuttamisen

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 13.5.2015 ESKO KORHONEN JOHTAVA KONSULTTI (FT, RI, RTA) FCG KONSULTOINTI OY esko.korhonen@fcg.fi 050 361 1781 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate,

Lisätiedot

Yrityspuiston konsepti ja johtaminen

Yrityspuiston konsepti ja johtaminen Yrityspuiston konsepti ja johtaminen Osmo Hiltunen, KJ-Kiinteistöjohto Oy Coresma 6.2.2008 7.2.2008 KJ-Kiinteistöjohto Oy 2 Täyden palvelun kiinteistö- ja toimitilajohtamisen yritys Yksityinen ja riippumaton

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKELAITOS

KIINTEISTÖLIIKELAITOS KIINTEISTÖLIIKELAITOS Kiinteistöliikelaitos vastaa koulutuskuntayhtymän kiinteistönpidosta Omistuksesta ja kiinteistökehityksestä Toimitilasuunnittelu Rakennuttaminen (suunnittelun ohjaus, rakentaminen)

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto

Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto Olen Janne Korhonen ja toimin Joensuun kaupungin Teknisen keskuksen kiinteistöpalvelut yksikössä kiinteistönhoitopäällikkönä. Kiinteistöpalvelut yksikköön kuuluu vastuualueina kiinteistönhoito, rakennustekniikan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 1 LUKU TUKIPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS, RAKENNE JA TEHTÄVÄT 1 Toiminta-ajatus Jyväskylän seurakunnan tukipalveluiden

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY 2 (7) Sisällys 1. Sopimuksen osapuolet... 3 2. Määritelmät... 3 3. Sopimuksen tarkoitus... 3 4. Yhtiön toiminnan tarkoitus... 3 5. Yhtiön omistussuhteet... 4 5.1. Omistusosuudet...

Lisätiedot

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Talokeskus Yhtiöt Oy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus

Lisätiedot