LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖOHJELMA"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖOHJELMA Tilakeskus

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1.1 Tausta 1.2 Kiinteistöohjelman sisältö 1.3 Visio 1.4 Kriittiset menestystekijät 2 TILAKESKUKSEN KIINTEISTÖJOHTAMISEN TOIMINTAMALLI 2.1 Tilakeskuksen tehtävät 2.2 Tilakeskuksen johtajan tehtävät 2.3 Tilakeskuksen johtoryhmä 2.4 Tulosalueiden tehtävät ja johtaminen Toimitilajohtaminen Rakennuttaminen ja suunnittelu Kiinteistöpalvelut 2.5 Tulosalueiden päälliköiden tehtävät 3 TILAKESKUKSEN ISÄNNÖINNIN JA KIINTEISTÖNHOIDON TOIMINTAMALLI 3.1 Isännöintipalvelut ja toritoiminta Isännöintipalvelujen tehtävät Isännöitsijän tehtävät 3.2 Kunnossapitopalvelut Kunnossapitoalueen tehtävät Kunnossapitoalueiden työnjohtajien tehtävät 4 KAUPUNGIN OMISTUKSESSA OLEVAT RAKENNUKSET 4.1 Tilat nyt ja tarve tulevaisuudessa 4.2 Rakennusomaisuuden korjausvelka, peruskorjaustarve ja perusparannustarve 4.3 Tilojen tehokkaan käytön turvaaminen 4.4 Rakennuskannan kunnon turvaaminen 4.5 Periaatteet nykyisten tilojen hallinnassa Tilojen salkuttaminen Tilojen kuntoluokitus 4.6 Periaatteet tilojen hankinnassa Rakentaminen Urakoitsijoiden valintaperusteet Suunnittelijoiden valintaperusteet Energiatehokkuusluokitus Vuokraus Ostaminen 4.7 Investointien rahoitus Rahoitusvaihtoehdot 4.8 Vuokrausperiaatteet Vuokrauksen yleisperiaatteet Vuokran määräytymisperiaatteet Sisäinen vuokraus Kuntayhtymille vuokraus Kaupunkiyhtiöille vuokraus Ulosvuokraus 5 ULKOPUOLISILLE VUOKRATUT JA ULKOA VUOKRATUT TILAT 5.1 Ulkopuolisille vuokratut tilat 5.2 Ulkoa vuokratut tilat

3 3 6 VAKUUTTAMINEN 7 KIINTEISTÖOHJELMAN SEURANTA JA PÄIVITYS

4 4 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Lappeenrannan kaupungin tuottavuustoimikunta on raportissaan kohdassa 6. Kiinteistöjen määrä, hoito ja rahoitustapa pyytänyt laatimaan kiinteistöohjelman. Kiinteistöohjelmassa linjataan miten kaupungin toimitilojen omistus ja ylläpito on tarkoituksenmukaisinta järjestää. Hyvät ja toimivat tilat ovat edellytys kaupungin palveluille. Tilojen ylläpitoon ja hankintaan on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota niiden suuren taloudellisen merkityksen tähden. Tällä kiinteistöohjelmalla ohjeistetaan tilakeskuksen toimintasäännöt ja periaatteet. Tässä ohjelmassa esitetyt tilojen salkuttaminen, kuntoluokitus ja ylläpitoluokitus kuvaavat kaupungin omistamien rakennusten tahtotilan tulevina vuosina. Tämän pohjalta laaditaan perusparannus-, peruskorjaus- ja kunnossapito-ohjelmat vuosittain. Myytäväksi esitetyt rakennukset tuodaan vuosittain erikseen teknisen lautakunnan päätettäviksi. 1.2 Kiinteistöohjelman sisältö 1.3 Visio Tässä kiinteistöohjelmassa esitetään toimintamalli kiinteistöjohtamiselle, isännöinnille ja kiinteistönhoidolle. Arviointi kiinteistöjen tarpeesta ja määrästä (omat tilat vs. vuokratut tilat). Selvitys rakennusten omistamisesta ja vuokrausperiaatteista sekä investointien rahoitusvaihtoehdoista ja rakennusten vakuuttamisesta. Tilakeskus on luotettava, yhteistyökykyinen toimitilojen suunnittelija, rakentaja, ylläpitäjä ja isännöitsijä. Tilakeskuksen vuokraamat tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja taloudellisia käyttää niin, ettei niille ole vaarana käyttökiellon asettaminen. 1.4 Kriittiset menestystekijät Omistajan näkökulma - Julkisten rakennusten arvon säilyttäminen niin, että peruskorjausinvestointien osuus kasvaa - Elinkaarikustannusten optimointi ja energiatehokkuuden lisääminen - Tilojen ja palveluiden kokonaisedullinen määrä ja laatu Asiakkaan näkökulma - Turvaa ja parantaa asiakkaan oman tuotannon edellytyksiä toimitiloissa - Vuokran (sisäinen/ulkoinen) määräytymisperusteiden tunnistaminen toimitilassa tuotetun tuotteen hinnoittelussa Talouden näkökulma - Toimii taloudellisesti ja turvaa omaisuuden arvon Toiminnan näkökulma - Toimii suunnitelmallisesti, tehokkaasti ja sopimuksen mukaisesti laatuun panostaen Henkilöstön näkökulma - Motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilöstö - Joustava, tuottavuutta edistävä talousohjaus

5 5 - Hyvä johtamiskulttuuri Ympäristön näkökulma - Tiloissa ja palveluissa huomioidaan kestävä kehitys ja mahdollisimman pieni ympäristökuormitus Kulttuuri- ja rakennushistorialliset näkökulmat - Kaupunki pyrkii osaltaan kiinteistöjen käytössä, muokkaamisessa, myynnissä, purkamisessa ja korjauksissa huomioimaan kulttuurisesti kestävän kehityksen eli kaupungin rakennusperintöön liittyvät imagolliset, kaupunkikuvalliset sekä kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvoulottuvuudet. 2 TILAKESKUKSEN KIINTEISTÖJOHTAMISEN TOIMINTAMALLI 2.1 Tilakeskuksen tehtävät Tilakeskus toimii taseyksikkönä alkaen ja sen tehtävänä on 1. Kaupungin toimialojen ja muiden vuokralaisten tilantarpeiden täyttäminen järjestämällä niille tarkoituksenmukaiset tilat 2. Toimitiloihin tarvittavien kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden järjestäminen 3. Tarvittavien tilojen hankkiminen sekä tilojen luovutus, myynti ja purkaminen 4. Rakennettujen kiinteistöjen arvon kehittäminen 5. Tilaomaisuuden ja sen tuottavuuden kehittäminen 6. Tilankäytön asiantuntijana toimiminen Tilakeskus jaetaan toimitilajohtamisen, rakennuttamisen ja suunnittelun sekä kiinteistöpalvelujen tulosalueisiin. Rakennuttamisen ja suunnittelun tulosalue jaetaan suunnittelun, rakennuttamisen ja rakentamisen tulosyksiköihin. Kiinteistöpalvelut jaetaan kanta-lappeenrannan läntiseen ja itäiseen sekä Joutsenon kunnossapitoalueeseen. Ylämaa kuuluu läntisen kunnossapitoalueen piiriin. 2.2 Tilakeskuksen johtajan tehtävät Tilakeskuksen johtajan tehtävänä on 1. Vastata tilakeskuksen strategisesta suunnittelusta, toiminnan ja talouden suunnittelusta sekä kehittämisestä 2. Vastata tilakeskuksen tulostavoitteiden toteuttamisesta 3. Vastata tilakeskuksen osalta teknisen lautakunnan päätösten toimeenpanosta 4. Vastata tilakeskuksen talousarvion, toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen laadinnasta 5. Vastata sisäisestä valvonnan toimivuudesta 6. Suorittaa muut teknisen lautakunnan määräämät tehtävät 2.3 Tilakeskuksen johtoryhmä Tilakeskuksella on tilakeskuksen johtajan johdolla toimiva johtoryhmä, johon kuuluvat rakennuttajapäällikkö, suunnittelupäällikkö ja kunnossapitopäällikkö. Johtoryhmän tehtävänä on tukea tilakeskuksen johtajaa toiminnan kehittämisessä sekä osallistua asioiden valmisteluun. Johtoryhmän tehtävänä on muun muassa

6 6 1. Sovittaa yhteen tulosalueiden toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi 2. Käsitellä lautakunnalle esiteltävät asiat ja seurata päätösten täytäntöönpano 3. Seurata ja ohjata toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista 4. Vastata henkilöstön kehittämisestä ja käsitellä henkilöstöä koskevat asiat 5. Vastata viestinnästä 2.4 Tulosalueiden tehtävät ja johtaminen Toimitilajohtaminen Toimitilajohtamisen tulosalue vastaa kaupungin hallinnassa olevien toimitilojen arvon säilyttämisestä, kiinteistötaloudesta ja taloudellisuuden kehittämisestä. Tulosalueen vastuulla on rakennuskannan kunnosta huolehtiminen, kunnossapidon ohjelmointi sekä tuottavuuden parantaminen. Tulosalue vastaa toimitilojen käyttäjäpalveluiden (lämpö, sähkö, vesi- ja jätehuolto) järjestämisestä. Tulosalue vastaa asiakkaiden toimitilatarpeiden täyttämisestä vuokraamalla näille tilat ja tilaamalla palveluita muilta tulosalueilta. Tulosalue vastaa myös tilakeskuksen talousarvion laadinnasta, seurannasta, ohjauksesta, raportoinnista sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinnasta. Tulosalueen johtajana on tilakeskuksen johtaja Rakennuttaminen ja suunnittelu Rakennuttaminen ja suunnittelu-tulosalue jakautuu rakennuttamisen, suunnittelun ja rakentamisen tulosyksiköihin. Tulosalueen päällikkönä toimii rakennuttajapäällikkö. Rakennuttaminen Rakennuttamisen tulosyksikkö hoitaa kaupungin toimitilojen uudisrakennusten, laajennusten, peruskorjaus- ja muutostöiden rakennuttajatehtävät tavoitteena tilojen kokonaistaloudellisuus koko rakennuksen elinkaaren ajalla. Rakennuttaminen käsittää hankesuunnittelun erikseen sovittavassa laajuudessa, suunnittelun ohjauksen, rakentamisen valmistelun ja valvonnan noudattaen lakia julkisista hankinnoista, kaupunginhallituksen hyväksymiä hankintaohjeita ja muita kaupungin sisäisiä ohjeita. Tulosyksikköä johtaa rakennuttajapäällikkö. Suunnittelu Suunnittelun tulosyksikkö toimii asiantuntijana rakennushankkeiden suunnittelussa ja suunnittelun ohjauksessa sekä vastaa pääsuunnittelijan tehtävistä erikseen sovittavissa hankkeissa tavoitteena tilojen kokonaistaloudellisuus koko rakennuksen elinkaaren ajalla. Suunnittelun tulosyksikkö toimii tilankäytön asiantuntijana asiakkaiden työympäristön kehittämishankkeissa, tarveselvityksissä ja hankesuunnitelmissa. Tulosyksikköä johtaa suunnittelupäällikkö.

7 7 Rakentaminen Rakentaminen jakautuu kolmeen rakentaja ryhmään joita johtavat vastaavat mestarit. Heidän tehtävänään on huolehtia rakennusten vuosikorjaustöistä ja resurssien salliessa osallistuvat pienehköjen investointien toteuttamiseen. Tulosyksikköä johtaa rakennuttajapäällikkö Kiinteistöpalvelut Kiinteistöpalvelut tulosalue jakautuu isännöinti- ja kunnossapitopalveluihin. Tulosalue vastaa kiinteistöjen kunnon säilyttämisestä sekä järjestää, tuottaa ja kehittää ylläpitopalveluja ja vastaa vuokraustoiminnasta sekä toritoiminnasta. Tulosalueen päällikkönä toimii kunnossapitopäällikkö. Tulosalueen toiminnan tavoitteena on tarjota vuokralaisilleen terveelliset ja turvalliset toimitilat pitämällä ne käyttökelpoisessa kunnossa niin ettei työympäristön terveellisyyden pohjalta käyttökieltoja tulla asettamaan. Tulosalueen tehtäviin kuuluvat 1. Toimitilojen kiinteistönhoitopalvelut muodostuen talotekniikan ja ulkoalueiden hoidosta, turvapalveluista ja käyttäjäpalveluista 2. Toimitilojen kunnossapitotyöt 3. Talotekniikan asiantuntijatehtävät, olosuhde- ja kaukovalvonnan hoitaminen sekä erityislaitteiden hoito, energiatehokkuuden ylläpito ja parantaminen 4. Toimitilojen vuokraustoiminta sisäiseen ja ulkoiseen käyttöön omien ja ulkoa vuokrattujen tilojen osalta 5. Toritoiminta Kiinteistöjen arvon säilyttämiseksi tulosalue järjestää ja tuottaa kiinteistö- ja kunnossapitopalveluja ennakoivasti. Lisäksi tulosalue laatii esityksen pitkän tähtäimen suunnitelmaksi ja vuosittaisista kunnossapito-ohjelmista rakennuskohtaisesti. Kunnossapitopalaverit Tulosalueen henkilöstö kokoontuu kuukausittain kunnossapitopäällikön johdolla pidettäviin kunnossapitopalavereihin, joihin osallistuvat kunnossapitotyönjohtajat, kiinteistöhuoltajat, isännöitsijä, apulaisisännöitsijä, torivalvoja sekä käsiteltävistä asioista riippuen kiinteistösihteeri. Kunnossapitoinsinööri pitää tarvittaessa koulujen talonmies-vahtimestareille palavereja. Kunnossapitopalaveritoiminnan tavoitteena on kehittää käytännön toimintaa, käsitellä yhteisiä asioita, kiinteistöjen ongelmakohtia ja sopia toimintatavoista vastuuttaen jatkotoimenpiteiden hoitajat. 2.5 Tulosalueiden päälliköiden tehtävät Tulosalueen päällikön tehtävänä on 1. Johtaa, suunnitella ja kehittää tulosalueen toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa ja vastata tulosalueelle asetettujen toiminnallisten, taloudellisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamisesta

8 8 2. Vastata tulosalueen toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta 3. Tehdä ehdotukset tulosalueen toimintasuunnitelmiksi ja talousarvioksi 4. Vastata tulosalueen talousarvion, tulos- ja palvelutavoitteiden toteutumisesta ja vastata toiminnan raportoinnista tilakeskuksen johtajalle 5. Vastata tulosalueen toimialaan kuuluvien hankinta- ja vuokrasopimusten valmistelusta ja valvoa sopimusten noudattamista 6. Vastata, että tulosalueen vastuulla olevaa kiinteää ja irtainta omaisuutta hoidetaan huolellisesti ja käytetään tarkoituksenmukaisesti 7. Vastata tulosalueen henkilöstön osaamisesta ja koulutuksesta, työhyvinvoinnista, työsuojelusta ja muusta työympäristön kehittämisestä 8. Vastata yhteistyöstä tulosyksiköiden ja asiakkaiden sekä sidosryhmien välillä 9. Suorittaa muut tilakeskuksen johtajan määräämät tehtävät 3 TILAKESKUKSEN ISÄNNÖINNIN JA KIINTEISTÖNHOIDON TOIMINTAMALLI 3.1 Isännöintipalvelut ja toritoiminta Isännöintipalvelut ja toritoiminta sisältyvät tilakeskuksen organisaatiossa kiinteistöpalvelut tulosalueeseen, jonka päällikkönä toimii kunnossapitopäällikkö. Isännöintipalveluja tuottavat isännöitsijä ja apulaisisännöitsijä. Heitä avustavat tulosalueen kiinteistösihteeri ja toimistosihteeri. Isännöintipalvelut tuottaa toimitilapalveluja kaikille kaupungin toimialoille ja tilojen käyttäjille mukaan lukien ulos vuokrattujen tilojen vuokralaiset. Kaupungin omaan toimintaan tai niihin rinnastettavia toimialoja ovat kasvatus- ja opetustoimi (koulu- ja päiväkotitoiminnot), kaupunginkanslia, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi (teatteri-, kirjasto-, museo- ja liikuntatoiminnot), tekninen toimi (varikot), Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, Saimaan talous ja tieto Oy, Saimaan Tukipalvelut Oy, Williparkki Oy ja EKSOTE Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (sairaala- ja hoivapalvelutoiminnot). Käyttäjien toiminnan monimuotoisuus ja erityislaatuisuus huomioiden isännöintipalvelujen ulkoistaminen ei ole tarkoituksenmukaista käyttäjien vaatimusten täyttävien palvelujen tuottamiseksi. Toritoimintaa hoitaa kunnossapitopäällikön alaisuudessa oleva torivalvoja, jota avustaa kaksi osa-aikaista apulaistorivalvojaa. Toiminnassa olevia toreja on viisi (kauppatori, satamatori, Lauritsalan tori, Joutsenon tori ja Sammontori), joista yksi on niin sanottu myyntipaikka (Sammontori). Lauritsalan torin ja Sammontorin käyttö on vähäistä. Niiden toiminnan jatkamista tulee harkita Isännöintipalvelujen tehtävät Isännöintipalvelujen tehtävänä on 1. Vastata kaupungin omistamien ja ulkoa vuokrattujen rakennusten ja toimitilojen vuokraustoiminnasta sisäiseen ja ulkoiseen käyttöön 2. Vastata vuokrasopimusten päivittämisestä budjetoitujen vuokratulojen saavuttamiseksi 3. Vastata kiinteistö- ja turva- ja käyttäjäpalvelujen toimintaan liittyvien hankinta-, huolto- ja lakisääteiseen tarkastustoimintaan liittyvien sopimusten laatimisesta, kilpailuttamisesta ja valvonnasta

9 9 4. Osallistua rakennuskohtaisen pitkän tähtäimen suunnitelman ja vuosittaisen kunnossapito-ohjelman laatimiseen ja priorisointiin niin, että tilojen huono kunto ei ole vuokrauksen esteenä 5. Huolehtia kiinteistöjen tehokkaasta vuokrauksesta niin, ettei tiloja pidetä tarpeettomasti tyhjillään 6. Vastata toritoiminnasta Isännöitsijän tehtävät Isännöitsijän tehtävänä on 1. Kehittää isännöintitoimintaa mukaan lukien toritoimintaa tilakeskuksen tulostavoitteiden ja kiinteistöjohtamisen mukaiseksi 2. Suunnitella ja kehittää tilakeskuksen vuokraustoimintaa kaupungin vuokralle antamien ja vuokralle ottamien tilojen osalta tehokkaaksi ja kaupungin kannalta edulliseksi 3. Tehdä aloitteita ja esityksiä isännöintitoimintojen kehittämiseksi taloudelliseksi ja tehokkaaksi kiinteistöjen energiatalouden, ympäristön ja turvallisuuden kannalta 4. Järjestää kiinteistönhoito-, huolto-, turva- ja käyttäjäpalveluiden kilpailuttaminen ja tilaaminen, arvioida niiden tarkoituksenmukaisuutta, valvoa sopimusten noudattamista ja suorittaa ostopalvelujen laadunvalvontaa 5. Neuvotella, kehittää ja sopia vuokralaisten ja vuokranantajien kanssa vuokraustoimintaan tai tilapäiskäyttölupiin liittyvistä sopimusehdoista, laatia sopimukset ja valvoa niiden noudattamista 6. Avustaa vastuulleen kuuluvien teknisen lautakunnan päätöstä vaativien asioiden valmistelussa ja osallistua päätösten toimeenpanoon ja noudattamiseen 7. Vastata vastuulleen kuuluvalta osalta tilakeskuksen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta (talousarvio, vuokrien perusteet ja vuokrien kehitys) 8. Vastata sisäisen valvonnan toimivuudesta vastuulleen kuuluvalta osalta 9. Osallistua kiinteistöjen kunnossapitopalavereihin 10. Toimia kunnossapitopäällikön sijaisena 11. Suorittaa muut esimiehen määräämät tehtävät Apulaisisännöitsijä avustaa isännöitsijää edellä mainituissa tehtävissä ja toimii isännöitsijän sijaisena. Lisäksi apulaisisännöitsijälle kuuluvia erikseen nimettyjä tehtäväkokonaisuuksia ovat: - vuokralaskutus - kiinteistöjen jätehuoltopalvelujen toiminnasta vastaaminen - avainhallinnasta vastaaminen - ilkivaltailmoitusten tekeminen poliisiviranomaiselle 3.2 Kunnossapitopalvelut Kunnossapitopalvelut sisältyy tilakeskuksen organisaatiossa kiinteistöpalveluttulosalueeseen, jonka päällikkönä toimii kunnossapitopäällikkö. Kunnossapitopalveluiden tavoitteena on pitää toimitilat käyttökelpoisessa kunnossa toteuttamalla ennakoivaa huoltoa, pitkän tähtäimen hoitosuunnitelmia ja vuosittaista kunnossapito-ohjelmaa rakennuskohtaisesti. Perusperiaatteena on hoitaa kiinteistöjen talotekniikan ylläpito tilakeskuksen oman henkilöstön toimesta ja ostaa kiinteistöjen ulkoaluehoito ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Ulkoaluehoidon valvontaa suorittaa torivalvoja oman toimensa ohessa.

10 10 Rakennusten vuosikorjaustyöt tekee pääsääntöisesti neljä tilakeskuksen rakentamisryhmää, joista yksi toimii Joutsenossa. Ulkopuolisia kilpailutettuja vuosisopimusurakoitsijoita käytetään, mikäli tilakeskuksen omat resurssit eivät riitä. Talotekniikkaan liittyvät asennustyöt ostetaan pääsääntöisesti ulkopuolisilta urakoitsijoilta. Kasvatus- ja opetustoimelle käyttäjäpalveluja tuottavat tilakeskuksen organisaatioon kuuluvat laitosmiehet ja talonmies-vahtimestarit. Kunnossapito-tulosyksiköt Kunnossapitopalvelut on jaettu kolmeen tulosyksikköön, joista käytetään nimityksiä - Läntinen kunnossapitoalue (Kauppakadusta länteen ja Ylämaa) - Itäinen kunnossapitoalue (Kauppakadusta itään kanavaan asti) - Joutsenon kunnossapitoalue (Joutseno, Korvenkylä, Rauha-Tiuru, Nuijamaa, kanavan itäpuoliset kohteet) Kunnossapitoalueet-tulosyksiköiden toiminnasta vastaavat niiden työnjohtajina kunnossapitoinsinööri ja kaksi kunnossapitomestaria. Heidän alaisuudessaan on 10 kiinteistöhuoltajaa, 5 laitosmiestä ja 8 talonmies-vahtimestaria, joista yksi on osaaikainen. Lisäksi Joutsenon kunnossapitoalueella toimii kunnossapitomestarin alaisuudessa rakennusryhmä muodostuen neljästä rakennusammattimiehestä. Vikojen ja korjaustarpeiden tiedoksi saantia ja korjaustöiden nopeuttamista auttaa vuonna 2010 käyttöönotettu huoltokirja ja siihen liittyvä huollon vikailmoitusjärjestelmä, jonka välityksellä tilojen käyttäjät ja vuokralaiset tekevät vikailmoituksen. Työnjohtajat suunnittelevat vikailmoitukset huoltokirjan kautta toteutukseen. Huoltokirjaan on ohjelmoitu myös määräaikaishuollot, joista tulee muistutus kiinteistöhuoltajille. Keskitettyyn kiinteistövalvomoon on liitetty 61 kiinteistöä, liitäntätyö on meneillään neljässä kiinteistössä ja suunnittelussa on 19 kiinteistön liittäminen. Kiinteistöjen kulutusta seurataan nettipohjaisen FimX-kulutusseurantajärjestelmän kautta. Kunnossapitoalueet-tulosyksiköt vastaavat kiinteistönhoidosta ja kunnossapidosta sekä eräiden koulujen ja terveydenhoitolaitosten käyttäjäpalveluista niin, että toimitilat toimivat moitteettomasti ja tilat ovat turvallisia ja terveellisiä käyttää Kunnossapitoalueen tehtävät Kunnossapitoalueiden tehtävänä on 1. Järjestää ja tuottaa ennakoivasti kunnossapitopalveluja kiinteistöjen arvon säilyttämiseksi 2. Vastata lämpö-, sähkö-, vesi- ja viemärilaitteiden ja ilmanvaihtolaitteiden moitteettomasta toiminnasta niihin liittyvine korjaus-, asennus-, ylläpito-, hoito- ja huoltotehtävineen 3. Vastata erityislaitteiden, kiinteistöautomaation, hissien, paloilmoitin- ja sammutusjärjestelmien toimintakunnosta 4. Vastata turvajärjestelmien; turva- ja merkkivalaistuksen, rikosilmoittimien, kameravalvonnan, kiinteistöhälytyslaitteiden toimintakunnosta sekä niihin liittyvien jatkohälytysten toimimisesta 5. Hoitaa kaukovalvontaa

11 11 6. Vastata ulkoalueiden kunnossapidosta ja valvoa ostopalveluiden laadun toteutumisesta 7. Vastata rakennusten ja toimitilojen suunniteltujen, määräaikaisten tai välittömien korjaus- ja kunnossapitotoimenpiteiden toteuttamisesta 8. Ylläpitää huoltokirjaa ja suorittaa siihen liittyvää huollonohjausta 9. Hoitaa kiinteistöpäivystys (24 h) Kunnossapitoalueiden työnjohtajien tehtävät Kunnossapitoalueiden työnjohtajien tehtävänä on 1. Suunnitella, kehittää ja vastata kaupungin omistamien tai hallitsemien toimitilojen korjauksista ja vuosittaisesta kunnossapidosta tilakeskuksen tulostavoitteiden ja kiinteistöjohtamisen mukaisesti 2. Vastaanottaa kiinteistöjen ja toimitilojen vika- ja korjauspyynnöt, jota varten käytössä on huoltokirja ja huollon vikailmoitusjärjestelmä 3. Tilata ja valvoa kiinteistöjen, tilojen ja korjaus- ja kunnossapitotehtävien työsuoritukset 4. Laatia, priorisoida ja toteuttaa kiinteistöjen ja tilojen vuosikorjausohjelma 5. Suunnitteluttaa kunnossapitokorjaukset teknisen lautakunnan valitsemilla vuosisopimussuunnittelijoilla 6. Vastata LVISA- ja turvajärjestelmien, talotekniikan ja erityislaitteiden ylläpidosta, hoidosta ja huollosta 7. Osallistua kiinteistöjen kunnossapitopalavereihin 8. Suorittaa muut esimiesten määräämät tehtävät 4 KAUPUNGIN OMISTUKSESSA OLEVAT RAKENNUKSET Tilakeskus tarjoaa kaupungin palvelutoiminnoille tarkoituksenmukaiset, lisäarvoa antavat, käyttökustannuksiltaan taloudelliset, energiatehokkuudeltaan hyvät, turvalliset ja terveelliset toimitilat. Toimitiloja hankittaessa ja suunniteltaessa ensisijainen vaihtoehto toiminnan sijoittamiselle on kaupungin omistama tila. Muina vaihtoehtoina on ulkoa vuokrattu, aiottuun käyttötarkoitukseen hyvin soveltuva tila. Palvelutoimintojen tilantarveselvityksissä ja hankesuunnitelmissa tavoitteena on olemassa olevan tilaomaisuuden mahdollisimman tehokas käyttö ja vasta sen jälkeen laajennus- ja uudisrakentamisvaihtoehto tai ulkopuolinen vuokraus. Tilakeskus ohjaa ja valvoo hankkeiden suunnittelua omistajan näkökulmasta tavoitteena toimivat, tarkoituksenmukaiset ja laajuudeltaan riittävät tilat. 4.1 Tilat nyt ja tarve tulevaisuudessa Kaupunki omistaa ( ) 694 rakennusta, joiden yhteenlaskettu huoneistoala on m 2 ja tilavuus m 3. Rakennusomaisuuden arvot on päivitetty vuoden 2012 tasolle. Arvojen päivityksessä on mukana 658 rakennusta, joiden pinta-ala on m 2, tekninen arvo 397 M ja jälleenhankinta-arvo 582 M. Keskityttäessä kaupungin ydintoimintoihin, on tilojen tarve (salkut A, B ja C) tulevaisuudessa noin 63 % kaupungin tällä hetkellä omistamasta rakennuskannasta. Salkun L rakennukset on siirretty nuoriso- ja liikuntatoimen vastuulle eikä niille enää määritellä arvoja eikä korjausvelkaa ja ne poistetaan tilakeskuksen rakennusluettelosta.

12 12 Kaupungin ydintoimintojen kannalta tarpeettomat rakennukset myydään tai puretaan. 4.2 Rakennusomaisuuden korjausvelka, peruskorjaustarve ja perusparannustarve Korjausvelkaindeksi Korjausvelkaindeksi mittaa omistettujen rakennusten vuosittaista korjausvelan muutosta. Korjausvelkaindeksi kuvaa kulumisen ja omaisuuteen suoritettujen toimenpiteiden jälkeistä rakennusten kunnon sekä investointitarpeen muutosta koko omaisuusmassassa. Mikäli rakennuksiin ei ole investoitu riittävästi, syntyy rakennuksiin korjausvelkaa, joka tietyn kulumisen jälkeen näkyy myös kasvaneena perusparannustarpeena kaikkien rakennusten osalla. Korjausvelkaindeksi mittaa vuosittain sitä, miten korjausvelka sekä perusparannustarve ovat rakennusomaisuudessa kehittyneet. Keskeisimmät korjausvelkaan ja perusparannustarpeeseen vaikuttavat tekijät ovat: 1. Rakennusten kuluminen 2. Kaikki rakennuksiin kohdistuneet investoinnit sekä suuremmat kunnossapitotyöt 3. Rakennusten myynnit ja purut 4. Rakentamisen kustannustason muutos Korjausvelkaindeksin tunnusluvut on luotu yhteistyössä Trellum Consulting Oy:n ja Suomen suurimpien kaupunkien tilahallintojen kanssa. Tunnuslukuja voidaan käyttää vertailtaessa kaupungin omaa rakennusomaisuuden tilaa ja muiden kaupunkien rakennuskantaa. Korjausvelkaindeksissä tuotetaan kolme erillistä omaisuuden hallintaan liittyvää tunnuslukua, joiden kehittymistä korjausvelkaindeksissä seurataan. Tunnusluvut ovat: 1. Korjausvelka 2. Peruskorjaustarve 3. Perusparannustarve Korjausvelka kuvaa määritelmällisesti sitä, kuinka paljon koko salkun rakennuksista on vuosien saatossa tingitty rahaa, jotta ne olisivat fyysisesti tämän päivän käyttöä vastaavassa kunnossa. Lappeenrannan kaikkien rakennusten laskennallinen korjausvelka (75 %) on vuoden 2012 arvojen mukaan 63 M, josta kaupungin palvelutuotannon käyttöön tarvittavien (A, B ja C salkut) osuus on 32 M jakautuen A salkku 23 M, B salkku 0,4 M ja C salkku 8,6 M. Yleisesti ei tavoitteellisena tasona pidetä 100 %:n kuntoa, jossa rakennus joka päivä vastaisi uuden vastaavan rakennuksen kuntoa. Hyväksyttävänä tasona, jossa kuluminen ei vielä oleellisesti haittaa käyttöä pidetään 75 %:n tasoa vastaavasta uudesta. Käyttäjän kannalta tämä tarkoittaa sitä, että tila palvelee käyttötarkoitustaan lievästä vanhanaikaisuudestaan huolimatta. Kun rakennuksen kunto laskee alle tämän tason, syntyy laskennallista korjausvelkaa. Peruskorjaustarve kuvaa sitä, kuinka paljon salkun huonokuntoisiin rakennuksiin tulisi investoida rahaa, jotta ne olisivat alkuperäiseen tasoon nähden erinomaisessa kunnossa. Lappeenrannan kaupungin rakennusten laskennallinen peruskorjaustarve on vuoden 2012 arvojen mukaan 75 M, josta A salkun osuus on 23 M, B salkun osuus on 0 M ja C salkun osuus on 9 M.

13 13 Perusparannustarve kuvaa sitä, kuinka paljon huonokuntoisiin rakennuksiin tulisi investoida rahaa, jotta ne olisivat tämän päivän uusien käyttötarkoitukseltaan vastaavien rakennusten tasoisessa kunnossa. Perusparannustarve sisältää myös toiminnalliset muutokset eli ne toimenpiteet, jotka rakennukset vaativat vastatakseen tämän päivän toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä vaatimuksia. Lappeenrannan kaupungin rakennusten laskennallinen perusparannustarve on vuoden 2012 arvojen mukaan 132 M, josta A salkun osuus on 41 M, B salkun osuus on 0 M ja C salkun osuus on 16 M. 4.3 Tilojen tehokkaan käytön turvaaminen Omassa käytössä olevat rakennukset säilytetään sellaisessa kunnossa, että oma toiminta niissä voidaan hoitaa optimaalisella tasolla. Näissä kohteissa tehdään muutos- ja korjaustöitä siten, että elinkaaritaloudelliset näkökohdat saadaan optimoitua. Uudisrakentamisessa tilojen suunnittelussa painotetaan elinkaarta, kestävää kehitystä, energiatehokkuutta, muunneltavuutta tulevaisuuden tarpeisiin, yhteensopivien toimintojen keskittämistä samoihin tiloihin (esim. päiväkoti ja koulu) sekä sen kautta tehokkuuden ja työympäristön viihtyvyyden lisäämistä. Keskittämisen kautta saadaan parannettua toiminnan kokonaistaloudellisuutta. 4.4 Rakennuskannan kunnon turvaaminen Rakennuskannan kunto turvataan investointien puiteohjelman mukaisin investoinnein sekä pääoma-, peruskorjaus- ja ylläpitovastiketulojen mahdollistamilla korjauksilla. Rakennusten huoltotoimintojen optimoimiseksi ylläpidetään huoltokirjaa. Huoltokirjassa on elinkaaritalouden kannalta keskeiset huoltotoimenpiteet, joiden avulla voidaan ennaltaehkäistä laitteiden rikkoutuminen ja vahingon syntyminen. Rakennusosien ja LVIS- järjestelmien uusimisessa vältetään liian aikaista kesken elinkaarta tapahtuvaa uusintaa kuitenkin siten, että kaikki tarkoituksenmukaiset toimenpiteet tehdään samalla kertaa. Huoltokirjaan kiinteästi liittyvä vianilmoitusjärjestelmä mahdollistaa nopean vikojen korjausten käynnistämisen sekä huolto- ja korjaustoimenpiteiden dokumentoinnin rakennusten korjaushistoriaan. Huoltokirjan osana muodostuu myös vuosikorjausohjelma, johon kunnossapidon työnjohtajat vikailmoituksia käsitellessään siirtävät ei kiireelliset korjaustarpeet seuraavan vuosikorjausohjelman pohjaksi. Korjauksissa huomioidaan aina energiatehokkuuden parantaminen. Korjauksia suunniteltaessa huomioidaan kerralla kaikki korjaustarpeet niin, että käyttäjille ei aiheudu toistuvaa ja jatkuvaa häiriötä. Korjaustapoja ja -materiaaleja valittaessa huomioidaan kestävyys, soveltuvuus, siivottavuus ja materiaalin saatavuus tulevaisuudessa siten, että seuraava korjaus olisi mahdollisimman edullinen ja helppo toteuttaa 4.5 Periaatteet nykyisten tilojen hallinnassa Tilojen salkuttaminen Tilakeskuksen hallinnassa olevien rakennusten tavoitetila ratkaistaan tilasalkutuksen avulla. Tilasalkutuksen pohjana on kaupunginvaltuuston päätös vuosina korjaustarpeen omaavien rakennusten salkutuksesta, jota tilakeskus on täydentänyt muiden kaupungin omistamien rakennusten salkutuksella. Tässä kiinteistöohjelmassa on tilasalkutettu kaikkiaan 765 kohdetta, joista kaupungin

14 14 omistamia rakennuksia 694, kaupungin omistamia huoneistoja 6 ja ulkoa vuokrattuja tiloja 65. Lappeenrannan kaupungin omistamiin rakennuksiin on sitoutunut huomattava pääoma. Omaisuuden arvon säilyttäminen edellyttää pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa. Lisäksi omaisuuden säilyttäminen vaatii rakennusten hoitamista, huoltamista ja kunnossapitoa. Laadukkaalla kiinteistöjohtamisella voidaan tukea asiakkaiden palvelutuotantoa. Vastuullisen omistajan toiminnan tulee olla pitkälle suunniteltua ja yhteisesti hyväksyttyyn ohjelmaan perustuvaa. Korjaamisen ja tarvittaessa korjaamatta jättämisen tulee olla huolellisesti harkittua käyttäjä- ja rakennuskohtaisesti. Tilasalkuissa rakennukset jaetaan pitkän tähtäimen tahtotilan mukaisesti eri luokkiin. Omistuksessa oleva rakennus voidaan joko omistaa edelleen, jalostaa, myydä tai purkaa. Ulkoa vuokrattujen kohteiden osalla ratkaisuna on joko jatkaa vuokrausta tai luopua siitä. Näin muodostuvat 8 eri luokkaa, joiden mukaan tilasalkku on järjestetty. Salkku A Tilat pidetään kunnossa Arvoa parannetaan peruskorjauksilla ja vuosikorjauksilla Tilakeskus kerää vuokrassa peruskorjausvastiketta, joka kattaa lainojen korot ja tässä salkussa olevien rakennusten poistot Vain näitä varten voidaan ottaa lainaa Salkku B Tila tarvitaan kaupungin palvelutuotannon käyttöön, mutta se vaatii muutostöitä käyttötarkoituksen muuttumisen vuoksi Tilat pidetään kunnossa Tilakeskus perii vuokrassa peruskorjausvastiketta, joka kattaa tässä salkussa olevien rakennusten poistot Tilaa varten voidaan ottaa lainaa Salkku C Vain aivan välttämättömät korjaukset tehdään Välitön turmeltuminen ehkäistään Kunnossapito vain viranomaisvaatimusten alarajalla Peruskorjaukset rahoitetaan salkussa E olevien rakennusten ja maa-alueiden myyntivoitoilla Peruskorjauksen jälkeen siirtyy salkkuun A ja siitä aletaan periä peruskorjausvastiketta Valtuusto vahvistaa salkulle C kiireellisyysjärjestyksen, jonka mukaisesti korjauksia toteutetaan siinä määrin kun rahoitusta on saatu hankittua Salkku D Hoidetaan vain perusylläpito Rakennuksia ei kunnosteta, vain turvallisuusmääräykset täytetään Jos menee käyttökieltoon, niin toiminta siirretään salkkujen A ja B tiloihin Teknisellä lautakunnalla on oikeus myydä kaikki tilasalkun D rakennukset ja niihin liittyvät kiinteistöt, jos rakennus siirretään pois palvelutuotannosta. Salkku E Saa myydä heti kun mahdollista Teknisellä lautakunnalla on oikeus myydä heti, kun sopiva ostaja löytyy.

15 15 Salkku L Liikuntatoimi vastaa liikuntapaikkojen pienrakennusten peruskorjauksista Tilakeskus ei peri kohteista sisäistä vuokraa Salkku U Ulkoa vuokrausta jatketaan Salkku P Rakennus puretaan Tilasalkku Lukumäärä Pinta-ala / m2 Tekninen arvo 2012 Jälleenhankintaarvo 2012 Korjausvelka 75% A B C D E L P U Kaikki yhteensä Periaatteet tilojen hankinnassa Rakentaminen Uudisrakentaminen on perusteltua vain palvelutarpeen sitä edellyttäessä. Uudisinvestointeja voidaan tehdä silloin, kun niillä voidaan pienentää käyttökustannuksia, parantaa tuottavuutta tai ne ovat elinkeinopoliittisesti perusteltuja. Uudisrakennukset suunnitellaan käytössä hyviksi todettuja rakenneratkaisuja käyttäen ja riskirakenteita välttäen. Perusparannuksissa ja peruskorjauksissa korjausasteen ylittäessä 70 % tulee harkita korjattavan kohteen korvaamista uudisrakentamisella. Ennen rakennusurakan aloittamista tilakeskus varmistaa tulevalta vuokralaiselta (kaupungin toimialat) että tällä on riittävät määrärahat perusparannusvastikkeen kattamiseen rakennuksen tai perusparannuksen valmistuttua Urakoitsijoiden valinta Rakennusurakat kilpailutetaan julkisten hankintojen hankintaohjeiden mukaisesti. Urakoiden hankintaperusteena voi olla kokonaistaloudellinen edullisuus, jossa tarjoushinnan osuus on hankkeen ominaisuuksista riippuen % tai halvin tarjoushinta. Hankintaperusteen ja kokonaistaloudellisen edullisuuden hinnan ja laatutekijöiden painotuksesta harkitsee tilakeskus aina hankekohtaisesti. Tarjouskilpailut ilmoitetaan HILMA-kanavalla, osoitteessa Suunnittelijoiden valinta Suunnittelu- ja konsulttitehtävät kilpailutetaan julkisten hankintojen hankintaohjeiden mukaisesti. Hankintaperusteena on ensisijaisesti kokonaistaloudellinen edullisuus, jossa tarjoushinnan osuus on hankkeen ominaisuuksista riippuen % tai

16 16 joissain tapauksissa myös halvin tarjoushinta. Hankintaperusteen ja kokonaistaloudellisen edullisuuden hinnan ja laatutekijöiden painotuksesta harkitsee tilakeskus aina hankekohtaisesti. Tarjouskilpailut ilmoitetaan HILMA-kanavalla, osoitteessa Energiatehokkuusluokitus Rakentamisessa pyritään ohjeen RIL mukaisesti matalaenergiarakentamiseen, jolla tarkoitetaan määräystasoa huomattavasti parempaa energiatehokkuutta uudisrakentamisessa sekä energiatehokkuuden merkittävää parantamista perusteellisen korjausrakentamisen yhteydessä. Uudisrakentamisessa tavoitteena on määräystasoa 25 % alhaisempaa E-luku, korjausrakentamisessa E-luvun puolittaminen Vuokraus Kaupungin omistamia tiloja vuokrataan pääasiassa kaupungin omille toimialoille, kuntayhtymille ja kaupungin kokonaan omistamille yhtiöille. Kaupungin palvelutoiminnoille tarpeettomat tilat myydään tai vuokrataan ulkopuolisille tilojen käyttäjille. Kaupunki vuokraa omiin käyttötarpeisiin soveltuvia tiloja tarvittaessa ulkopuolisilta omistajatahoilta silloin, kun omia tiloja ei ole saatavilla Ostaminen Kaupunki ostaa oman palvelutarpeen tyydyttämiseksi tiloja silloin, kun ne ovat käyttötarkoitukseen hyvin soveltuvia, niiden energiatehokkuus on hyvä ja niiden hankkiminen ja ylläpito on edullisempaa kuin uudistilojen rakentaminen, olemassa olevien tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen ja/tai olemassa olevien rakennusten peruskorjaus uuteen käyttötarkoitukseen. 4.7 Investointien rahoitus Vuosikate määrittää pitkällä aikavälillä sen, miten paljon voidaan investoida. Jos investoinnit ylittävät vuosikatteen, merkitsee se lisävelkaantumista. Investointien tekemistä velkarahoituksella voidaan perustella silloin, kun investoinnit parantavat tuottavuutta, alentavat käyttökustannuksia tai lisäävät tuloja tai silloin, kun hankepanostus vahvistaa veropohjaa tai monipuolistaa elinkeinorakennetta. Investointien rahoitusta ohjaa valtuuston hyväksymä investointien puiteohjelma ja siihen liittyvä tilasalkutus. Ainoastaan tilasalkkuihin A ja B sijoittuviin hankkeisiin voidaan ottaa lainarahoitusta Rahoitusvaihtoehdot Omarahoitus Rahoitetaan vuosikatteella. Osittainen omarahoitus Rahoitetaan osittain vuosikatteella ja osittain lainarahoituksella. Täysimääräinen velkarahoitus Velkarahoitus sisältää aina kilpailutuksen.

17 Vuokraus Erilaiset kiinteistö-leasing vaihtoehdot Tosiasiassa korollinen laina, johon sisältyy jäännösarvo ja lunastusmahdollisuus sovittuna aikana. Elinkaarimalli (PPP-malli) Kyseessä on velkarahoituspohjainen järjestelmä, jossa toimittaja hinnoittelee oman riskinsä ja siirtää riskin tilaajalle. Elinkaarimallilla tarkoitetaan sellaista tilapalvelujen hankinta- ja toimitustapaa, jossa palveluntuottajalle siirretään yhdellä sopimuksella vastuu ainakin rakennuksen suunnittelusta, rakentamisesta ja kiinteistöpalveluista usean kymmenen vuoden kattavan jakson ajaksi. Yleensä vähintään 25 vuotta. Elinkaarihankkeiden maksuperuste ei yleensä ole kiinteä, vaan maksun suuruus määräytyy toteutuvan palvelutason mukaan. Esim. heikennykset palvelu- tai laatutasossa pienentävät palveluntuottajan saamaa maksua. Kyseessä on velkarahoituspohjainen järjestelmä, jossa toimittaja hinnoittelee oman riskinsä ja siirtää riskin tilaajalle. Elinkaarihankkeen kokoluokan on oltava riittävän suuri (useiden kymmenien miljoonien hanke), jotta palvelujen organisointi on taloudellista (kiinteät kustannukset ovat lähes samat laajuudesta riippumatta) Vuokrauksen yleisperiaatteet Tilakeskuksen ollessa vuokranantaja noudatetaan seuraavia yleisperiaatteita: Vuokravakuus Ulos vuokrattaessa peritään vuokravakuutena irtisanomisajan mukainen vuokra. Kaupungin toimialoille, kuntayhtymille ja kaupunkiyhtiöille vuokrattaessa ei vuokravakuutta peritä. Irtisanomisaika Ulosvuokrattaessa irtisanomisaika vaihtelee tapauskohtaisesti 1 kuukaudesta 6 kuukauteen. Lyhintä irtisanomisaikaa käytetään kohteissa, joille on odotettavissa kaupungin omaa käyttötarvetta tai niiden realisointi tai purku on suunnitteilla. Sisäisessä vuokrauksessa irtisanomisaika on 12 kuukautta, josta kuitenkin perustelluista syistä johtuen voidaan sopia lyhyemmästä irtisanomisajasta. Kuntayhtymille ml. Eksote ja kaupunkiyhtiöille vuokrattaessa irtisanomisaika on 12 kuukautta. Vuokrattavan tilan pinta-alan määrittäminen Pinta-ala määritetään huoneistoalana. Huoneistoalaan lasketaan myös tekniset tilat (lämmönjakohuone, hissien konehuone, ilmanvaihtokonehuone, sähköpääkeskus). Yhteisten tilojen jyvitys Vuokrattaessa vain osa rakennuksesta, määritetään pinta-ala joko huonealana tai huoneistoalana lisättynä yhteisten tilojen (aulat, käytävät, porrashuoneet, saniteettitilat ym.) osuudella. Yhteisten tilojen osuus on kolmannes vuokrattavasta alasta. Esim. vuokrattava ala 60 m 2 => vuokrasopimuksen mukainen pinta-ala on 60 m 2 + 1/3*60 m 2 = 80 m 2. Väistötilat peruskorjausten aikana Mikäli vuokratuista tiloista joudutaan korjaustöiden ajaksi siirtymään väistötiloihin, peritään sisäisessä vuokrauksessa korjauksen alaisista tiloista täysi vuokra ja väistötilat järjestetään veloituksetta. Ulkoisessa vuokrauksessa sellaiselta

18 18 korjausajalta, jolloin vuokralainen ei voi toimia tilassa, ei peritä vuokraa eikä sitouduta väistötilojen järjestämiseen. Sisäinen vuokralainen vapautuu korjauksen alaisena olevan tilan vuokranmaksusta, mikäli väistötilat järjestyvät ao toimialan olemassa olevista muista tiloista ja ympäristöterveysvalvontaviranomainen on määrännyt tilan käyttökieltoon tai sisäilmatyöryhmä on suosittanut luopua tilankäytöstä. Vuokran indeksisidonnaisuus Sisäisesti sekä kuntayhtymille ja kaupunkiyhtiöille vuokrattujen toimitilojen ylläpitovuokraa tarkistetaan Tilastokeskuksen julkaiseman kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksin vuosimuutoksen perusteella. Ulos vuokratuille tiloille määritetään vuokra, joka kokonaisuudessaan sidotaan kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksiin Vuokran määräytymisperiaatteet Sisäinen vuokraus Sisäinen vuokra määräytyy pääomavuokrasta jakautuen korkoon ja korjausvastikkeeseen, peruskorjausvastikkeesta ja ylläpitovuokrasta. Erillistä tontinvuokraa ei peritä, vaan se sisältyy pääomavuokraan. Tilakeskus tulouttaa vuosittain kiinteistö- ja mittaustoimelle keskenään yhteisesti sovittavan tontinvuokraosuuden pääomavuokratulosta. Pääomavuokran korko-osuus on korkoa rakennukseen sijoitetulle pääomalle. Se määritetään rakennuksen teknisen nykyarvon perusteella. Koron suuruus on 3 % teknisestä nykyarvosta ja sitä peritään A, B ja C salkun rakennuksista. Pääomavuokran korjausvastike-osuudella katetaan rakennuksen kulumisesta aiheutuvia kustannuksia. Korjausvastike määritetään rakennuksen jälleenhankintaarvosta. Korjausvastike kuvaa sitä rahamäärää, jolla rakennus saadaan pidettyä pitkällä aikavälillä käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvastikkeen suuruus on 2 % jälleenhankinta-arvosta ja sitä peritään A, B ja C salkun rakennuksista sekä vielä kaupungin palvelutuotannon käytössä olevista E salkun rakennuksista. Peruskorjausvastike kattaa tilakeskuksen poistot ja korot (rahoituskulut). Peruskorjausvastiketta peritään A ja B salkun rakennuksista. Korot (rahoituskulut) katetaan A salkun rakennuksilta. Ylläpitovastike perustuu toteutuneisiin, rakennuksiin kohdistuneisiin ylläpitokustannuksiin, jotka saadaan kirjanpidosta. Ylläpitokustannuksia ovat lämmitysenergia, sähköenergia, vesi ja jätevesi, jätehuolto, ulkoalueidenhoito, rakennusten ylläpitokulu, rakennusten kunnossapito, isännöintikulu, vakuutusmaksu, huoltosopimukset (hissi, paloilmoitin, erityislaitehuolto), vartiointi, päivystys, yhtiövastikkeet, kiinteistövero ja käyttäjäpalvelut (talonmies- vahtimestarit). Vuosittaista vuokraa laskettaessa on käytettävissä tilinpäätöstiedot edellistä edelliseltä vuodelta. Näitä arvoja muutetaan kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin vuosimuutoksen perusteella. Vuosimuutos lasketaan edellisen vuoden viimeisen neljänneksen indeksin pisteluvun vuosimuutoksen mukaan. Lisäksi huomioidaan lainsäädännöstä aiheutuvat muutokset täysimääräisinä (esim. energiavero).

19 Kuntayhtymille vuokraus Kuntayhtymille (Eksote, Koulutuskuntayhtymä) vuokrauksessa noudatetaan hyväksyttyä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin vuokrien määritysperiaatetta, jonka mukaan vuokra määräytyy pääomavuokran korko- ja korjausvastikkeesta ja ylläpitovuokrasta. Pääomavuokran korko määritetään rakennuksen teknisen nykyarvon perusteella. Pääomavuokra on korkoa rakennukseen sijoitetulle pääomalle. Korkokustannus on 3 % x tekninen arvo. Erillistä tonttivuokraa ei peritä. Korjausvastike määritetään rakennuksen jälleenhankinta-arvosta. Korjausvastike on 2 % x jälleenhankinta-arvo. Korjausvastike kuvaa sitä rahamäärää, jolla rakennus saadaan pidettyä pitkällä aikavälillä käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvastikkeeseen vaikuttaa rakennusten kuluminen sekä rakennuksissa oleva korjausvelka. Ylläpitovuokra perustuu toteutuneisiin, rakennuksiin kohdistuneisiin ylläpitokustannuksiin, jotka saadaan kirjanpidosta. Vuosittaista vuokraa laskettaessa on käytettävissä tilinpäätöstiedot edellistä edelliseltä vuodelta. Näitä arvoja korotetaan kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin vuosimuutoksen perusteella. Vuosimuutos lasketaan edellisen vuoden viimeisen neljänneksen indeksin pisteluvun vuosimuutoksen mukaan Kaupunkiyhtiöille vuokraus Kaupunkiyhtiöille vuokrattaessa noudatetaan samoja vuokran määräytymisperiaatteita kuin kuntayhtymille vuokrattaessa Ulosvuokraus Ulos vuokrattaessa lähtökohtana on neuvoteltu markkinahintainen vuokra, jonka laskennan periaatteena käytetään kuntayhtymien vuokrausperiaatteita sillä erotuksella, että pääomavuokran korkoprosentin tavoitetasona käytetään 6 %. Erillistä tonttivuokraa ei peritä. 5 ULKOPUOLISILLE VUOKRATUT JA ULKOA VUOKRATUT TILAT 5.1 Ulkopuolisille vuokratut tilat Tilakeskus vuokraa kaupunkiorganisaation ulkopuolisille tahoille omistamiaan tiloja vain siinä tapauksessa kun kaupungin omilla toimialoilla tai niihin rinnastettavilla toimijoilla (kaupunkiyhtiöt, kuntayhtymät) ei ole tarvetta näille tiloille. Tilat vuokrataan joko määräajaksi tai toistaiseksi lyhyellä irtisanomisajalla. Ulkopuolisille on vuokrattu tiloja pois lukien kuntayhtymät ja kaupunkiyhtiöt n m 2, vastaten noin 6 % kaupungin omistuksessa olevasta rakennuskannasta. 5.2 Ulkoa vuokratut tilat Tilakeskus vuokraa ulkoa tiloja kaupungin toimialojen tarpeeseen, kun omia tiloja ei ole osoittaa. Ulkoa on vuokrattu tiloja pääasiassa varhaiskasvatuksen, liikuntatoimen ja ympäristötoimen seudullisten palvelujen tarpeisiin.

20 20 6 VAKUUTTAMINEN Tilakeskuksen tavoitteena, jota kasvatus- ja opetustoimen varhaiskasvatus tukee, on jalostaa omia tiloja ja luopua ulkoa vuokratuista epäkäytännöllisistä ja suhteellisen kalliista tiloista. Yhteensä ulkoa vuokrattuja tiloja on noin m 2. Voimassa olevan omaisuusvakuutuksen omavastuu on Omaisuusvakuutukset on syytä kilpailuttaa noin viiden vuoden välein. Tekniseltä arvoltaan alle euron rakennuksia ei vakuuteta. 7 KIINTEISTÖOHJELMAN PÄIVITTÄMINEN JA HYVÄKSYMINEN Kiinteistöohjelman rakennusluetteloa päivitetään jatkuvasti tapahtuneiden myyntien, purkujen ja ostojen osalta. Rakennusten arvot ja korjausvelkatilanne pidetään ajan tasalla päivittämällä arvotiedot (tekninen arvo, jälleenhankinta-arvo, korjausvelka) vuosittain tilinpäätöksen valmistuttua. Rakennusten tilasalkutuksen muutokset tuodaan valtuuston vahvistettavaksi puolivuosittain. Kiinteistöohjelman päivityksestä vastaa tilakeskuksen johtaja. Kiinteistöohjelman päivityksen hyväksyy kaupunginhallitus.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (1) 350 Asianro 6215/10.03.02.04/2015 Kuopion Tilakeskuksen hallinnassa olevien rakennusten jakaminen tilasalkkuihin Konserniohjausjohtaja Janne Airaksinen Omistajaohjaus

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1 KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1. Sopijaosapuolet Tikkamäen Palvelut Oy (jäljempänä vuokranantaja) ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, (jäljempänä vuokralainen) ovat sopineet

Lisätiedot

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA HUS-Logistiikka johtokunta 32 22.10.2009 LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA LOGIS 32 HUS-Tilakeskus on pyytänyt lausuntoa sisäisen vuokran

Lisätiedot

Joutsan kunta Y-tunnus Länsitie 5, PL 20, JOUTSA

Joutsan kunta Y-tunnus Länsitie 5, PL 20, JOUTSA 1(6) VUOKRASOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1 VUOKRANANTAJA: Joutsan kunta Y-tunnus 0174108-9 Länsitie 5, PL 20, 19651 JOUTSA 1.2 VUOKRALAINEN Grundfos Environment Finland Oy Y-tunnus: 1599796-6 PL 1036 00101 HELSINKI

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

TEKNISEN TOIMIALAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TEKNISEN TOIMIALAN TOIMINTASÄÄNTÖ TEKNISEN TOIMIALAN TOIMINTASÄÄNTÖ 1. TOIMINTASÄÄNNÖN PERUSTA JA TARKOITUS Tämä toimintaohje perustuu Mäntsälän kunnan hallintosäännön 1 :ään. Tällä toimintasäännöllä määritellään teknisen lautakunnan alaisen

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

SISÄISEN VUOKRAN JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

SISÄISEN VUOKRAN JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN SISÄISEN VUOKRAN JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN 1.2.2016 TYÖRYHMÄ Tehtäväksianto - Valmistella vaihtoehtoja sisäisen vuokran järjestelmän kehittämiseksi nykyisen järjestelmän pohjalta tai kokonaan uusilla perusteilla

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2651/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 185 16.6.2014 93 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen,

Lisätiedot

Vuokranantaja NAANTALIN KAUPUNKI / TILALAITOS, y-tunnus Käsityöläiskatu 2, Naantali

Vuokranantaja NAANTALIN KAUPUNKI / TILALAITOS, y-tunnus Käsityöläiskatu 2, Naantali VUOKRASOPIMUS 1 1 OSAPUOLET 1.1 Vuokranantaja NAANTALIN KAUPUNKI / TILALAITOS, y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali 1.2 Vuokralainen NAANTALIN KAUPUNKI / SAARISTOLAUTAKUNTA Käsityöläiskatu

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 26

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 26 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 26 TEKNISEN LAUTAKUNNAN ALAISTEN VASTUUALUEIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty teknisessä lautakunnassa 13.12.2011) I YLEISTÄ 1 Soveltamisala Teknisen lautakunnan alaisten

Lisätiedot

Vuokranantaja LIVONSAAREN KYLÄYHDISTYS RY, y-tunnus Kyläkonttori, Velkuantie 988, Livonsaari

Vuokranantaja LIVONSAAREN KYLÄYHDISTYS RY, y-tunnus Kyläkonttori, Velkuantie 988, Livonsaari VUOKRASOPIMUS 1 1 OSAPUOLET 1.1 Vuokranantaja LIVONSAAREN KYLÄYHDISTYS RY, y-tunnus 1868028-6 Kyläkonttori, Velkuantie 988, 21180 Livonsaari 1.2 Vuokralainen NAANTALIN KAUPUNKI/TILALAITOS, y-tunnus 0135457-2

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka

TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI 2015 Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka Lähtötilanne 2008 Kiinteistökanta suurelta osin rakennettu 70- luvulla, jota vaivaavat ajalle tyypilliset virheelliset

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT

MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2014 ARVOT TkL VTM Harri Isoniemi 10.4.2015 Sisällys 1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA...

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Toteutuminen

Tekninen lautakunta Toteutuminen Tekninen lautakunta Toteutuminen 31.4.2016 Teknisen lautakunnan päävastuualueet valtuuston sitovuustasolla on Tekninen lautakunta. Lautakunnan sitovuustalolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi

Lisätiedot

12.4. JY SISÄILMAINFO OPISKELIJOILLE

12.4. JY SISÄILMAINFO OPISKELIJOILLE 12.4. JY SISÄILMAINFO OPISKELIJOILLE Kampusmanageri Riitta Pirilä, SYK Oy Kuva: Jyväskylän yliopisto, Ruusupuisto 12.4.2016 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy 1 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Suomen Yliopistokiinteistöt

Lisätiedot

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N VALTIMON KUNNAN T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N J O H T O S Ä Ä N T Ö Hyväksytty 6.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 2 TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus 2 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi

KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN SSTY Hämeenlinna 8.2.2017 / Harri Isoniemi 1) Julkisen sektorin toimitilat 2) Korjausvelan laskennan lähtökohdat 3) Korjausvelan/teknisen arvon laskenta 4) Yhteenveto

Lisätiedot

Vaasan Talotoimi liikelaitos

Vaasan Talotoimi liikelaitos Vaasan Talotoimi liikelaitos Vertailututkimukset KTI- kuntien kiinteistöjen tunnusluvut ja niiden vertailu & Trellum korjausvelkaindeksi & PTS 2015-2030 Vuonna 2015 valmistuneissa tunnuslukuvertailuissa

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan ROIHUVUOREN ALA-ASTE VUORENPEIKONTIE 7 00820 HELSINKI PERUSPARANNUS HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI 12.4.2013 Liittyy hankesuunnitelmaan 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Roihuvuoren ala-aste, perusparannushankkeen

Lisätiedot

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS 2 3 TUOTANNON YLEISSOPIMUS SISÄLTÖ 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS...5 2 TOIMINTA JA TEHTÄVÄT...5 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ...5 4. TUOTANNON VALVONTA...6

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Hyvinvointipalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 116 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 13 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta 1.2.2012 TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston tehtävät ja organisaatio 2 Tekninen johtaja

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Helsingin Teerikukonkuja 3-nimisessä varastorakennuksessa, osoitteessa Teerikukonkuja 3, Helsinki.

Kiinteistö Oy Helsingin Teerikukonkuja 3-nimisessä varastorakennuksessa, osoitteessa Teerikukonkuja 3, Helsinki. VUOKRASOPIMUS Vuokranantaja PL 327 (Uudenmaankatu 16 A) 00121 Helsinki. Matti Jokinen 010633990 matti.jokinen@merimieselakekassa.fi Vuokralainen arto.hiltunen@hel.fi Vuokralaisen yhteyshenkilö Jarmo Lehto

Lisätiedot

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa Tekninen lautakunta 27 23.04.2015 Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa 154/02.07.01/2015 266/02.07.01/2012 Tekla 61 Kiinteistöjen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä on ollut

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

LUONNOS. Kaupunginhallitus 8.2.2016 Liite 2 53. Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 141 Liite 7

LUONNOS. Kaupunginhallitus 8.2.2016 Liite 2 53. Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 141 Liite 7 Kaupunginhallitus 8.2.2016 Liite 2 53 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 141 Liite 7 VUOKRASOPIMUKSEN ESISOPIMUS LUONNOS 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen tausta 3. Esisopimuksen kohde VUOKRASOPIMUS 1. OSAPUOLET

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE 1 Kv 3.3.2008 Sääntö tulee voimaan heti Kumottu 20.12.2000 hyväksymä konserniohje HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE Tarkoitus ja tavoite Soveltamisala Sitovuus Hyvinkään kaupungin konserniohjeella tuetaan

Lisätiedot

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto Yhtiön johto Yhtiön johto käsittää hallituksen sekä isännöitsijän Johdon tehtävä Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (1 luku 1 ) Johdon toimittava: huolellisesti

Lisätiedot

PL 193, 40101 JYVÄSKYLÄ Y-tunnus: 0514515-3 Yhteyshenkilö: Juha-Pekka Manninen

PL 193, 40101 JYVÄSKYLÄ Y-tunnus: 0514515-3 Yhteyshenkilö: Juha-Pekka Manninen LUONNOS 1(5) ESIVUOKRASOPIMUS Esivuokrasopimus on voimassa, kunnes varsinainen vuokrasopimus tehdään investointihankkeen taloudellisen loppuselvityksen perusteella. Tässä esisopimuksessa esitetään varsinaisen

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS )

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS ) KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS 080808) SOPIJAOSAPUOLET Kajaanin ja Kuhmon kaupungit sekä Hyrynsalmen, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen

Lisätiedot

Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus. Kokonaisvuokran määräytyminen

Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus. Kokonaisvuokran määräytyminen Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus Kokonaisvuokran määräytyminen Sisältö Hoitojäämät/Jälkilaskelmat Budjetin rakentaminen Pääomavuokra Hoitovuokra Jälkilaskelmat 1 Hekan on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Rakennusvalvontatoimen johtosääntö

Oulun kaupunki. Rakennusvalvontatoimen johtosääntö Oulun kaupunki Rakennusvalvontatoimen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 115 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 12 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN Toiminnan siirtäminen Raahen Seudun Uimahallisäätiölle LOPPURAPORTTI Raahen kaupunki BDO Oy Alpo Ronkainen 13.6.2016 Page 1 TOIMEKSIANTO Tämä raportti perustuu Raahen kaupungin

Lisätiedot

KORJAUSVELAN MÄÄRITYS. Helsinki Harri Isoniemi

KORJAUSVELAN MÄÄRITYS. Helsinki Harri Isoniemi KORJAUSVELAN MÄÄRITYS Helsinki 6.4.2011 Harri Isoniemi SISÄLTÖ Korjausvelka lähtökohta ja sisältö Korjausvelan määritysprosessi Korjausvelka esimerkki - Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymä - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TILAPALVELUT-LIIKELAITOKSEN TOIMINTAOHJE

TILAPALVELUT-LIIKELAITOKSEN TOIMINTAOHJE Tilapalvelut-liikelaitoksen toimintaohje 4.2.9 1 (5) TILAPALVELUT-LIIKELAITOKSEN TOIMINTAOHJE Teknisen toimen johtaja 29.12.2015 Voimaan 4.1.2016 1 Toiminta-ajatus Tilapalvelut-liikelaitos edustaa kaupunkia

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 1 LUKU TUKIPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS, RAKENNE JA TEHTÄVÄT 1 Toiminta-ajatus Jyväskylän seurakunnan tukipalveluiden

Lisätiedot

PUI TESOPIMUS. Saimaan Tuki palvelut Oy: n Lappeenrannan kaupungille tuottamista ruoka-, laitos-, tekstiili- ja kiinteistöjen kunnossapitopalveluista.

PUI TESOPIMUS. Saimaan Tuki palvelut Oy: n Lappeenrannan kaupungille tuottamista ruoka-, laitos-, tekstiili- ja kiinteistöjen kunnossapitopalveluista. 1(5) PUI TESOPIMUS Saimaan Tuki palvelut Oy: n Lappeenrannan kaupungille tuottamista ruoka-, laitos-, tekstiili- ja kiinteistöjen kunnossapitopalveluista. xx.04.2015 Saimaan Tukipalvelut Oy Tullitie 7

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 117 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 14 1.1.2013

Lisätiedot

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012 UUSI SAIRAALA Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat Matti Häyrynen 14.12.2012 Tehtäväksianto työryhmälle Ryhmä tarkastelee elinkaarimallin eri vaihtoehtoja ja niiden rahoituksen vaihtoehtoja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/ Helsingin kaupunki Esityslista 24/2016 1 (5) 2 Talonrakennukseen osoitettujen määrärahojen alakohtien väliset siirrot 2016 HEL 2016-013304 T 02 02 00 Päätösehdotus päättää siirtää tilakeskuksen talonrakentamiseen,

Lisätiedot

Hyrynsalmen Pesu- ja siivouspalvelu, jäljempänä yritys Hyryntie 29, 89400 HYRYNSALMI

Hyrynsalmen Pesu- ja siivouspalvelu, jäljempänä yritys Hyryntie 29, 89400 HYRYNSALMI 1 VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopijapuolet 1.2 Sopimuksen kohde Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI Hyrynsalmen Pesu- ja siivouspalvelu, jäljempänä yritys Hyryntie 29, 89400 HYRYNSALMI

Lisätiedot

Kuntien toimitilojen hallinta ja omistamisen vaihtoehdot. Riku Tolvanen

Kuntien toimitilojen hallinta ja omistamisen vaihtoehdot. Riku Tolvanen 20.6.2016 Liite kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen esityslistaan 20.6.2016 asiaan 1847/2016. Kuntien toimitilojen hallinta ja omistamisen vaihtoehdot Riku Tolvanen 14.3.2016 Agenda 1. Toimitilahankkeen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Talokeskus Yhtiöt Oy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen Sairaalarakentamisen rahoitusmallit Keski-Suomen uusi sairaalahanke 1.3.2011 talousjohtaja Matti Häyrynen Investointi Investointi tehdään strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi Investoinnin jälkeen

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 16

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 16 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 16 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOKSEN LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.11.2011, tulee voimaan 1.1.2012) 1 Toimiala Kymenlaakson pelastuslaitoksen

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKELAITOS

KIINTEISTÖLIIKELAITOS KIINTEISTÖLIIKELAITOS Kiinteistöliikelaitos vastaa koulutuskuntayhtymän kiinteistönpidosta Omistuksesta ja kiinteistökehityksestä Toimitilasuunnittelu Rakennuttaminen (suunnittelun ohjaus, rakentaminen)

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016

Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016 Vimpelinlaakson keh.liikelaitoksen johtokunta 24 16.12.2016 Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016 VIMJK 24 (valm. Markku Haverinen) Trellum Consulting Oy on tehnyt

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 TOIMISTOTILAN VUOKRAAMINEN LIIKUNTAMYLLYSTÄ SALIBANDYSEURA VIIKINGIT RY:LLE Vuokranantaja Vuokralainen Helsingin kaupungin liikuntavirasto PL 4800, Toivonkatu 2 A 00099

Lisätiedot

160 Joensuun Tilakeskus Vastuuhenkilö: tilakeskuksen johtaja

160 Joensuun Tilakeskus Vastuuhenkilö: tilakeskuksen johtaja 160 Joensuun ilakeskus Vastuuhenkilö: tilakeskuksen johtaja KÄYÖALOUS Joensuun ilakeskus vastaa toimialansa palvelujen tehokkaasta ja taloudellisesta järjestämisestä lähtökohtana asiakkaiden tarpeet ja

Lisätiedot

OHJE KOHDEKOHTAISILLE HANKINNOILLE JA MUUTOSTÖILLE

OHJE KOHDEKOHTAISILLE HANKINNOILLE JA MUUTOSTÖILLE OHJE KOHDEKOHTAISILLE HANKINNOILLE JA MUUTOSTÖILLE 1. YLEISTÄ Tätä ohjetta noudatetaan 1.4.2006 alkaen Asokotien kiinteistöissä asumisoikeuskohteen erillisellä rahoitusvastikkeella tai kohdekohtaisella

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOPIJAOSAPUOLET Kajaanin ja Kuhmon kaupungit sekä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Vaalan kunnat. SOPIMUKSEN

Lisätiedot

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 SISÄLTÖ 1 ' Toiminta-ajatus... 3 2 ' Päävastuualueen toimielimet, tulosalueet ja jäsenmäärä... 3 3 ' Toimielimen ratkaisuvalta...

Lisätiedot

Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta

Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta KERAVAN KAUPUNKI Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta KERAVAN KAUPUNKITEKNIIKAN TOIMINTASÄÄNTÖ Hyväksytty: 19.1.2010 Voimaantulo: 1.1.2010 Muutettu: 21.12.2010 Voimaantulo: 1.1.2011 Muutettu:

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Peter Ström Asiakkuusjohtaja Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

VUOKRASOPIMUS. 1. Vuokranantaja Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Paasikivenkatu 7 15110 Lahti Ly: 0993644-6

VUOKRASOPIMUS. 1. Vuokranantaja Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Paasikivenkatu 7 15110 Lahti Ly: 0993644-6 VUOKRASOPIMUS 1. Vuokranantaja Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Paasikivenkatu 7 15110 Lahti Ly: 0993644-6 2. Vuokralainen Orimattilan kaupunki Ly: 0129920-0 3. Vuokrauskohde Osoitteessa Koulutie 19,

Lisätiedot

Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö Oy Mäkelän Koulu

Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö Oy Mäkelän Koulu 1 (5) Vuokrasopimus 1. Vuokranantaja Helsingin seudun kauppakamari Y-tunnus: 0201253-1 Hattulantie 2 00550 HELSINKI (jäljempänä Vuokranantaja ) Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2016 1 (5) 4 Sijoituksen tekeminen Stadion-säätiön perustamaan perusparannusrahastoon HEL 2016-013212 T 02 05 05 Päätösehdotus päättää esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa:

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja

Lisätiedot

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen kokemukset Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2016

Lisätiedot

Valmistus omaan käyttöön 4 301

Valmistus omaan käyttöön 4 301 KÄYTTÖSUUNNITELMA / Tekniset palvelut Tekniset palvelut tukee kunnan muita yksiköitä saavuttamaan tuloksia tarjoamalla hyvät toimitilat sekä miellyttävän ympäristön. Tekniset palvelut toteuttaa peruspalveluja

Lisätiedot

Oulun tekninen liikelaitos esittely uudelle valtuustolle Marko Mykkänen johtaja, Oulun tekninen liikelaitos

Oulun tekninen liikelaitos esittely uudelle valtuustolle Marko Mykkänen johtaja, Oulun tekninen liikelaitos Oulun tekninen liikelaitos esittely uudelle valtuustolle 29.11.2012 Marko Mykkänen johtaja, Oulun tekninen liikelaitos Oulun tekninen liikelaitos Kaupungin sisäinen liikelaitos joka toimii uuden Oulun

Lisätiedot

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110

Lisätiedot

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal palveluita tuottaa Timbal Palvelut

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10 Rakennetekniset korjaukset Hanke 8081470 11.6.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus

Lisätiedot

Edellä mainitusta johtuen, on etsittävä myös muita keinoja ja ratkaisuja, jotta rakennukset saadaan tuottavimmiksi.

Edellä mainitusta johtuen, on etsittävä myös muita keinoja ja ratkaisuja, jotta rakennukset saadaan tuottavimmiksi. Kaupunginhallitus 107 14.03.2016 Juha Turkian ym. valtuustoaloite työllisyyden, terveyden ja virkeyden parantamisesta omana toimintana sekä yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa kaupungin

Lisätiedot

Mahdollinen kiinteistövaihto kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen välillä 13.1.2016

Mahdollinen kiinteistövaihto kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen välillä 13.1.2016 Mahdollinen kiinteistövaihto kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen välillä 13.1.2016 18.1.2016 1 Taustaa Valtionhallinnon toimintojen tiivistäminen jatkuu Kouvolassa Selvitystyö koskee tällä hetkellä mm.

Lisätiedot

Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen

Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen SAVONLINNAN KAUPUNKI Sivu 1 / 6 Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen Tasapainottamisohjelman yhteydessä kaupungin valtuusto on päättänyt Kerimäen yhteispalvelupiste ja muut kunnanvirastolla olevat palvelut

Lisätiedot

RAUMAN SATAMALIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

RAUMAN SATAMALIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ RAUMAN SATAMALIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ Rauman satamaliikelaitoksen johtokunta hyväksynyt 21.5.2014 41 Voimaantulopäivä 22.5.2014 1 SATAMALIIKELAITOKSEN ORGANISAATIO JA JAKAUTUMINEN TULOSALUEISIIN Satamaliikelaitoksen

Lisätiedot

HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3

HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3 HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3 HUS:in tila- ja kiinteistöhallintoa koskeva esitys on hallituksen kokouksessa 28.11.2011 päätetty laittaa

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO. 1.1 Sopijapuolet. Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä

MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO. 1.1 Sopijapuolet. Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä 1 MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä Vuokralainen: Jämsän Vesi liikelaitos Y-0175622-1-300 Teollisuuskatu 10 42100 Jämsä

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 88. Senaatti-kiinteistöt Talousesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille ei myönnetä määrärahaa. 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva

Lisätiedot

SOPIMUS ESPER-HANKKEEN RAHOITUKSESTA

SOPIMUS ESPER-HANKKEEN RAHOITUKSESTA Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 Liite 1 SOPIMUS ESPER-HANKKEEN RAHOITUKSESTA 1. Sopimuksen osapuolet Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä Sairaanhoitopiiri) L Mikkelin kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET Toimintamalli tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaiheissa KV seminaari 14.9.2015 Tekninen johtaja Anu Näätänen MIKSI OHJEITA PÄIVITETÄÄN Edelliset ohjeet vuodelta 2002

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

SÄÄNTÖKOKOELMA 055. Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuuston hyväksymä

SÄÄNTÖKOKOELMA 055. Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1 JOENSUUN KAUPUNKI Kaupunginkanslia KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA 055 JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 4 :n 2 momentti poistettu (KV 25.11.2002) Muutos 11 :n 3 momenttiin

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3 Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010146 27.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS. 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Raahen kaupunki, ly-tunnus 1791817-6 PL 62, 92101 Raahe

MAANVUOKRASOPIMUS. 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Raahen kaupunki, ly-tunnus 1791817-6 PL 62, 92101 Raahe MAANVUOKRASOPIMUS Liite 4 1. JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Raahen kaupunki, ly-tunnus 1791817-6 PL 62, 92101 Raahe Vuokralainen: SF-Caravan Lohenpyrstö Ry Haapatie 24, 92140 Pattijoki Vuokralainen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 77 HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Khs 2006-1644 Esityslistan asia Kj/6 Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

Lisätiedot

Valmistelun lähtökohtia. Talousarvion 2017 yksityiskohtainen erittely. resursseja jonkin verran uudella tavalla.

Valmistelun lähtökohtia. Talousarvion 2017 yksityiskohtainen erittely. resursseja jonkin verran uudella tavalla. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 4/2016 1 (1) 42 153/02.02.00/2016 Taloussuunnitelman 2017-2019 valmistelu Kuntayhtymän hallitus 18.4.2016 42 Valmistelun lähtökohtia Kuntayhtymän hallituksen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 102 18.11.2014. 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 102 18.11.2014. 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014 Kuopion kaupungin uimahalli- ja jäähallipalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Konsernipalvelu

Lisätiedot