AM 2010 AM 2010 ILMANLAADUN MITTAUKSET

Transkriptio

1 AM 2010 AM 2010 ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2009

2 ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2009 Pekka Parvinen Labtium Oy Rantakatu Raahe 2

3 JOHDANTO 4 1. ILMANLAADUN SEURANNAN LÄINSÄÄDÄNNÖLLINEN POHJA I lmanlaadun ohjearvot Raja-arvot Tavoitearvot Kynnysarvot 9 2. AINEISTO JA MENETELMÄT PÄÄSTÖT Teollisuuden päästöt Energiatuotannon ja liikenteen päästöt ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi Kokonaisleijuma Hengitettävät hiukkaset Hengitettävien hiukkasten koostumus Metallipitoisuudet PAH-yhdisteet Kaasumaiset ilmanepäpuhtaudet Rikkidioksidi SO Typenoksidit Laskeumat PITOISUUDET ILMANLAATU NORMEIHIN VERRATTUNA SÄÄTIEDOT KIRJALLISUUS 43 Liite 1: Keskeisiä käsitteitä 45 Liite 2: Tulosten laadunvarmistus 50 Liite 3: Metallipitoisuudet näytteittäin 51. Liite 4: PAH- yhdisteiden pitoisuudet 54 Liite 5: Mittausasemien sijainnit. 55 Liite 6: mittausasemat ja niillä määritettävät komponentit 56 3

4 JOHDANTO Raahen alueen ilmanlaadun seuranta aloitettiin 1967, jolloin ensimmäiset laskeumakeräimet otettiin käyttöön. Kaasumaisista epäpuhtauksista, jatkuvatoiminen rikkidioksidin seuraus aloitettiin kolmella asemalla systemaattisena jo vuonna Tämän lisäksi on 1970-luvulla tehty kattavasti perusselvityksiä Raahen kaupungin, Rautaruukki Oyj, Ruukki Metals, Raahen ja Raahen seudun ktt:n kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon toimesta. Vuonna 1976 Oulun yliopiston kasvitieteen laitos teki Raahen tehtaan päästöjen vaikutuksesta ympäristöön bioindikaattoritutkimuksen, minkä jälkeen tutkimusta jatkettiin Yhdyskuntailman, kokonaisleijuman mittaus aloitettiin 1980, minkä jälkeen aloitettiin PAH- yhdisteiden ja metallipitoisuuksien määritys leijumasta. Raahessa vuosittain suoritettujen PAH- yhdisteiden pitoisuuksien seurantahistoria on ainutlaatuinen Suomessa, ja jopa maailmassa luvun puolivälissä hankittiin hengitettäviä hiukkasia mittaava PM 10 -laite, joka mittaa aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 10 μm suuruisia hiukkasia luvun alusta otettiin käyttöön uusia PM 10 -laitteita vanhojen suurtehokeräinten rinnalle ja korvaamaan niitä, siten että kokonaisleijuman mittaaminen lopetettiin 2003 minkä jälkeen on mittauksia suoritettu 3 4 PM 10 - laitteella. Lisäksi nyt vuoden 2009 lokakuusta alkaen mittauksia on suoritettu myös PM laitteella. Nykyään ilmanlaadun mittausjärjestelmässä on kolme mittausasemaa, joilla kaikilla PM 10 -mittaus, keskustan mittauksen ollessa jatkuvatoiminen. Lisäksi keskustassa on jatkuvatoiminen typenoksidien mittaus sekä Varikolla ja Lapaluodossa jatkuvatoiminen rikkidioksidi mittaus. Nyt vuoden 2009 syyskuussa Varikon mittausasema lopetti toimintansa ja vastaavat mittaukset siirrettiin Merikadun uudelle mittausasemalle, jossa samalla lokakuun alusta otettiin käyttöön jatkuvatoiminen PM 2.5 mittaus. Kaikilta mittausasemilta otetaan säännöllisesti leijumanäytteitä raskasmetalli ja PAH määrityksiin. Jatkuvatoimisten mittausten tiedot menevät reaaliajassa Ilmatieteen laitoksen sivustolle missä mitattujen komponenttien pitoisuuksia samoin kuin niistä laskettua ilmanlaatuindeksiä voidaan seurata. ( Ilmakehässä on erilaisia liikenteen-, teollisuuden ja kaukokulkeuma aiheuttamia epäpuhtauksia, jotka laskeutuvat alas sopivissa olosuhteissa. Raahessa seurataan märkälaskeumalla raskasmetallien tasoa Välikylän, Saloisten ja Sarkalan mittausasemilla, joista Sarkalan mittausasema toimii tausta-asemana ja edustaa pääasiassa nimenomaan muualta tulevaa kaukolaskeumaa. Labtium Oy suorittaa Raahen kaupungin ja Rautaruukki Oyj, Ruukki Metals, Raahen toimeksiannosta näytteiden keruun ja huolehtii laitteiden kunnosta, käytännön mittaustoiminnasta, analytiikasta sekä tarkkailuraportin laadinnasta. 4

5 Labtium Oy on valtion omistama laboratorioyhtiö, jolla on laboratoriot Espoossa, Kuopiossa, Outokummussa, Raahessa, Rovaniemellä ja Sodankylässä, lisäksi Labtium konserniin kuuluu LapLab Ruotsin Lyckselessä. Sen runko on muodostettu yhtiöittämällä Geologian tutkimuskeskuksen analyysilaboratoriot, myöhemmin siihen on liitetty Rovaniemen kaupungin ja Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymän elintarvike ja ympäristölaboratoriot. Kuva 1. Näkymä ilmanlaatuportaaliin ( 5

6 1. ILMANLAADUN SEURANNAN LÄINSÄÄDÄNNÖLLINEN POHJA Ilmanlaatuun vaikuttavat päästöjen määrä ja luonne sekä päästökorkeus. Alueellisesti ilmanlaatuun vaikuttavat myös vallitsevat sääolosuhteet, varsinkin rannikoilla yleinen inversiotilanne. Inversiolla tarkoitetaan säätilaa, jolloin kylmän ja lämpimän ilmamassan rajalle muodostuu ilman sekoittumista rajoittava kerros. Tällöin liikenteen ja teollisuuden aiheuttamat päästöt jäävät alempiin ilmakerroksiin, ja niiden pitoisuus kasvaa ilmakemiallisten reaktioiden seurauksena. Suomessa ja muissa EU-maissa viranomaiset antavat määräyksiä ja tavoitteita suurimmista sallituista päästöistä ja päästökorkeuksista (piippujen mitoitus). Lisäksi päästöjen määrää pyritään vähentämään asettamalla teollisuudelle tiukkoja päästörajoja, joita sen on noudatettava toiminnan jatkamiseksi. Liikenteen päästöjä valvotaan pakokaasumääräyksin. Ilmanlaadun seurata on kuntien keskeinen tehtävä. Ilmanlaadun seurantaa koskeva velvoite on säädetty ympäristösuojelulain valvontatyön (86/2000) 25 :ssä, joka koskee ympäristön tilan paikallista seurantaa. Ilmanlaadun seurannan sisältö ja tavoitteellisuus korostui, kun 1984 annettiin ensimmäinen valtioneuvoston päätös ilmanlaatua koskevista ohjeista (537/1984). Kehitys jatkui, kun päätös vuonna 1996 korvattiin uusilla ilmanlaadun ohjearvoilla (480/1996). Samassa yhteydessä annettiin valtioneuvoston päätös ilmanlaadun rajaarvoista ja kynnysarvoista (481/1996). Ilmanlaadun seurannan periaatteet eivät muuttuneet ympäristönsuojelulain säätämisen yhteydessä, eivätkä myöskään elokuussa 2001, kun valtioneuvosto antoi kahden ilmanlaatua koskevan EY:n direktiivin (1999/30/EY ja 2000/69/EY) täytäntöön panemiseksi asetuksen ilmanlaadusta (711/2001). Ilmanlaadun neljännessä tytärdirektiivissä on annettu tavoitearvot ja arviointikynnykset arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille, sekä suositukset seurannan järjestämiselle. Pitoisuuksien lisäksi on seurattava myös kyseisten aineiden ja yhdisteiden kokonaislaskeumia tausta-alueilla. Raskasmetalleja ja PAH- yhdisteitä koskevat direktiivin säännökset on pantu täytäntöön valtioneuvoston asetuksella ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (164/2007). Asetus astui voimaan

7 1.1. Ilmanlaadun ohjearvot Valtioneuvostonpäätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (480/1996) Päätöksen tarkoituksena on ehkäistä ilman epäpuhtauksista aiheutuvia terveydellisiä haittoja ja luonnon vahingoittumista, sekä vähentää viihtyvyyshaittoja. Vuonna 1996 voimaantulleet kansalliset ohjearvot ovat ensisijaisesti ympäristöviranomaisten käytössä suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineenä. Ne on otettava huomioon maankäytön ja liikenteen suunnittelussa, rakentamisen ohjauksessa ja ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan sijoittamisessa ja päästöjä aiheuttavan toiminnan ympäristölupamenettelyssä. Tavoitteena on, että ohjearvojen ylittyminen estetään ennalta. Alueilla, joilla ohjearvot toistuvasti ylittyvät, on toimittava tämän estämiseksi pidemmän ajanjakson kuluessa. Ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi Ilman epäpuhtauksien terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi on ohjeena, että epäpuhtauksien pitoisuudet ulkoilmassa ovat enintään taulukossa 1 mainittuja. Ohjearvot koskevat alueita, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä. Taulukko 1. Ilmanlaadun ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston päätös Komponentti Ohjearvot Määrittely (20 C, 1 atm) Hiilimonoksidi (CO 20 mg/m 3 Tuntikeskiarvo 8 mg/m 3 8 tunnin liukuva keskiarvo Typpidioksidi 150 μg/m 3 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste (NO 2 ) 70 μg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Rikkidioksidi (SO 2 ) 250 μg/m 3 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 80 μg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Kokonaisleijuma 120 μg/m 3 Vuoden vrk-arvojen 98. prosenttipiste (TSP) 50 μg/m 3 Aritmeettinen vuosiarvo Hengitettävät hiukkaset (PM10) 70 μg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärä (TRS) 10 μg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo TRS ilmoitetaan rikkinä 7

8 Lisäksi ekosysteemien suojelemiseksi pitkän ajan tavoitteena on, ettei rikkilaskeuma ylitä 0,3 grammaa neliölle vuodessa Raja-arvot Raja-arvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001), jolla pannaan täytäntöön EY:n direktiivit rikkidioksidin, typpidioksidin, typen oksidien, hiukkasten ja lyijyn pitoisuuksien sekä bentseenin ja hiilimonoksidin raja-arvot. Raja-arvot määrittelevät ilmansaasteille korkeimmat sallitut pitoisuudet, joiden ylittyessä viranomaisten on ryhdyttävä toimenpiteisiin pitoisuuksien alentamiseksi (Taulukko 2 ja 3). Raja-arvot ovat Euroopan unionin sitovimmat ilmanlaatunormit. Taulukko 2. Ilmanlaadun raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Kustakin tunti ja vuorokausiraja-arvon ylityksestä on viipymättä tiedotettava väestölle. Yhdiste Keskiarvon laskenta-aika Rajaarvo μg/m 3 Sallittujen ylitysten määrä Saavuttamisajan kohta (kpl) Rikkidioksidi (SO 2 ) 1 h h Typpidioksidi (NO 2 ) 1h Kalenterivuosi Hengitettävät hiukkaset (PM 10) 24 h Kalenterivuosi Lyijy (Pb) Kalenterivuosi Hiilimonoksidi (CO) 8 h (vrk:n korkein liukuva keskiarvo) Bentseeni (C 6 H 6 ) Kalenterivuosi Tavoitearvot Taulukko 3. Kasvillisuuden suojelemiseksi annetut raja-arvot Yhdiste Aika Raja-arvo µg/m 3 Rikkidioksidi, SO2 Vuosi / talvikausi 20 Typpioksidit, NO ja NO2 Vuosi 30 Tavoitearvot ovat nimensä mukaisesti löysempiä sitovuudeltaan kuin raja-arvot. Tavoitearvoihin tulee pyrkiä käyttämällä parasta saatavilla olevaa tekniikkaa kustannustehokkuus huomioiden. Ekosysteemin suojelemiseksi pitkän ajan ta- 8

9 1.4. Kynnysarvot voitteena on ettei rikkilaskeuma ylitä 0.3 grammaa neliömetrille (Valtioneuvoston päätös , rikkilaskeuman tavoitearvo). Tavoitearvoja on annettu lisäksi esim. otsonille, jonka pitoisuuksia ei pelkästään kansallisilla toimenpiteillä pystytä laskemaan. Tulevaisuudessa voimaantulevia tavoitearvoja on esitetty taulukossa 4 ja 4b. Taulukko 4: Arseenin, kadmiumin, nikkelin ja bentso(a)pyreenin voimaan tulevat tavoitearvot Tavoitearvo Voimaantulo Yhdiste Aika µg/m 3 Arseeni Vuosi Kadmium Vuosi Nikkeli Vuosi Bentso(a)pyreeni Vuosi Taulukko 4b. Otsonin tavoitearvot. Tilastollinen määrittely Peruste Tavoitearvo vuodelle 2010 terveyshaittojen ehkäisemiseksi Tavoitearvo vuodelle 2010 kasvillisuuden suojelemiseksi Pitkän ajan tavoite terveyshaittojen ehkäisemiseksi Pitkän ajan tavoite kasvillisuuden suojelemiseksi Pitoisuus tai AOT-arvo (293 K, 101,3 kpa) korkein päivittäinen kahdeksan tunnin keskiarvo 120 µg/m 3 AOT40 1) µg/m 3 h Sallitut ylitykset enintään 25 päivänä kalenterivuodessa kolmen vuoden keskiarvona viiden vuoden keskiarvo korkein päivittäinen kahdeksan tunnin keskiarvo 120 µg/m 3 - AOT40 1) µg/m 3 h - AOT40-arvoa, joka on 80 µg/m3 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 80 µg/m3 erotuksen kumulatiivinen summa. Varoituskynnys on pitoisuustaso, jonka ylittyessä lyhytaikainenkin altistuminen vaarantaa väestön terveyden. Varoituskynnykset on annettu otsonille, rikkidioksidille ja typpidioksidille (taulukko 5). Suomessa ei ole esiintynyt näin korkeita pitoisuuksia. Tiedotuskynnys puolestaan on taso, jonka ylittyminen voi vaarantaa erityisen herkkien väestöryhmien terveyden. Otsonin tiedotuskynnyksen ylitykset ovat harvinaisia, mutta kuitenkin mahdollisia myös Suomessa. Kymmenen viime vuoden aikana on ollut kolme tiedotuskynnyksen ylittävää episoditilannetta 9

10 Suomessa. Myös hengitettävien hiukkasten, PM 10, pitoisuuksien kustakin vuorokausiarvon 50 µg/m 3 ylittymisestä tulee tiedottaa. Taulukko 5. Asetetut kynnysarvot. Yhdiste Aika Tiedotuskynnys µg/m 3 Otsoni, O3 Tunti Rikkidioksidi, SO2 Kolme peräkkäistä 500 tuntia Typpidioksidi, NO2 Kolme peräkkäistä tuntia 400 Varoituskynnys µg/m 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Raahen alueella on ilmanlaadun säännöllistä seurantaa tehty vuodesta 1978 lähtien. Vuoden 2009 seuranta koostui seuraavasti: hengitettävät hiukkaset PM 10 (3 laitetta) ja PM 2.5 (yksi laite, lokakuusta alkaen), SO 2 (2 laitetta) ja typen oksidit NO X, NO 2, NO (1 laite). Laskeumia mitattiin kolmessa pisteessä. Leijumista määritettäviä komponentteja olivat PAH yhdisteet ja valitut raskasmetallit ja laskeumista puolestaan määritettiin valitut raskasmetallit. Mittaukset ja analyysit on suoritettu standardien mukaisesti (taulukko 6, kuva 2-4). Saatuja mittaustuloksia on verrattu em. valtioneuvoston päätöksiin. PAH-yhdisteet sekä raskasmetallit analysoidaan mitatuista PM 10 -suodattimista. PM 10 - mittauslaitteisiin vaihdetaan suodattimet 3 kertaa viikossa. Varsinaista mittausaikaa kertyy 24 tuntia, jonka jälkeen suodattimet kuivataan ja punnitaan hiukkasmäärän laskemiseksi. Jatkuvatoiminen PM 10 mittauslaite kerää näytettä viikon jaksona (Määritykset: joka toinen viikko PAH ja joka toinen raskasmetallit) suodatin käsitellään kuten edellä kerrottu. Tulosten laadunvarmistus Ilmanlaadun jatkuvanmittauksen toiminnan varmentamiseksi mittalaitteet ovat säännöllisen ulkopuolisen kalibroinnin piirissä (viimeaikoina kalibrointia ovat suorittaneet J. P. Pulkkinen ky. ja Heikki Orava Oulun seudun ympäristövirasto). Kemialliset ja fysikaaliset määritykset on tehnyt Labtium Oy, jonka laatujärjestelmä on akkreditoitu (FINAS T025). Ilmatieteen laitos järjestää säännöllisesti kolmen vuoden välein vertailumittauksia ja kenttäauditointeja. Seuraava vertailumittaus tulee vuonna Vertailumittauksissa on onnistuttu hyvin, liitteessä 2 on esitetty viimeisimmän

11 tehdyn vertailumittauksen tulokset. Vuonna 2009 tehtiin asiakkaan (Raahen kaupunki ja Ruukki Oy) toimesta mittausjärjestelmän ulkoinen auditointi. Kuva 2. Mgr.Ing. Juri Klemanski tekemässä PAH- näytteiden käsittelyä. Taulukko 6. Raahen ilmanlaadun mittauksessa käytetyt määritykset ja menetelmät. Määritys Menetelmä rikkidioksidi SO 2 Jatkuvatoiminen SO 2 -analysaattori Thermo Electron, model 43 C typen oksidit NO X Jatkuvatoiminen NO-NO 2 -NO X -analysaattori Thermo Electron model 42 C hengitettävät hiukkaset Jatkuvatoiminen PM 10 -analysaattori PM 10 TEOM: RP 1200 C Hengitettävät hiukkaset PM 2.5 Jatkuvatoiminen PM 2.5 analysaattori TEOM leijuma SFS 3863 laskeuma SFS 3865 rauta (Fe) ja sinkki (Zn) SFS 3047, modifioitu lyijy (Pb) SFS 5008, modifioitu kadmium (Cd) SFS 5502, modifioitu rikki (S) SFS 5738, modifioitu typpi (N) SFS 5505, modifioitu polyaromaattiset HPLC; oma sovellus, vuodesta 91 hiilivedyt (PAH) 11

12 Kuva 3. Laborantti Leena Junnila tarkastamassa Merikadun uuden mittausaseman jatkuvatoimisen PM 2.5 :n toimintaa ja Laborantti Leena Junnila ja Mgr.Ing. Juri Klemanski ohjelmoimassa keskustan mittausta (oik). Kuva 4. Vasemmalta oikealle jatkuvatoimisen PM 10 :n (Keskusta), jatkuvatoimisen PM 2.5 :n (Merikatu) keräävän PM 10 :en (Lapaluoto ja Varikko/Merikatu) näytteenottopäät sekä oikealla on kaasumaisten komponenttien jatkuvatoimisen mittauksen (SO 2, NO X ) näytteenottopää (Keskusta, Varikko, Lapaluoto). 3. Päästöt 3.1. Teollisuuden päästöt Raahen kaupungin alueella toimii useita pieniä yrityksiä, joista suurin osa metalliyrityksiä. Suurin yksittäinen päästöjen aiheuttaja on Rautaruukki Oyj Ruukki Metals, Raahen terästehdas. Raahen tehdas on ilmoittanut viime vuoden päästönsä, jotka ovat esitetty kuvissa 6-7. Vuoden 2009 NO 2, CO 2 - ja SO 2 -päästöt ovat hieman pienentyneet edelliseen vuoteen nähden. Pöly-päästöt ovat pienentyneet voimakkaimmin. Terästehtaan vuoden 2009 raskasmetallipäästöistä elohopean määrä on laskenut, sen sijaan arseeni, vanadiini ja sinkki päästöt 12

13 ovat nousseet edellisestä vuodesta muiden metallien pitoisuuksien pysytellessä edellisten vuosien tasoilla. Kuva 5. Rautaruukki Oyj:n, Ruukki Metals Raahen tehdas. kg/vuosi Koboltti 30 Elohopea Vanadiini Sinkki Nikkeli Lyijy Kupari Kromi Kadmium Kuva 6a. Raahen terästehtaan raskasmetallipäästöt (kg/vuosi) vuosina

14 t/vuosi SO2 Nordkalk SO2 Raahen tehdas NO2 Nordkalk NO2 Raahen tehdas Pöly Nordkalk Pöly Raahen tehdas Kuva 6b. Raahen terästehtaan alueen typpi- rikkidioksidi ja pölypäästöt (tonnia/vuosi) vuosina kg /tuotettu terästonni Pöly NOx SO Kuva 7. Raahen terästehtaan pöly ja kaasumaiset päästöt terästonnia kohden. 14

15 3.2. Energiantuotannon ja liikenteen päästöt Energiatuotannon ja liikenteen vaikutus hetkellisenä päästölähteenä on merkittävä. Energiatuotannon päästöjä on pyritty keskittämään ja vähentämään kaukolämpöverkoston avulla. Energiantuotannon päästömäärät riippuvat pitkälti käytetystä polttoaineesta sekä suodatintekniikasta. Jätteiden ja kivihiilen polttaminen tuottavat eniten pienhiukkasia, kun taas öljyn sekä kaasun polttaminen ovat päästöiltään vähäisiä. Varsinkin talvisaikaan hiukkaspitoisuuksia voi paikallisesti nostaa kovien pakkasjaksojen aikana yksittäisten kotitalouksien lämmityskattilat ja niiden päästöt. Kovien pakkasten aikaan myös inversiotilanteet, jolloin ilmansaasteiden pitoisuudet nousevat ovat yleisiä. Suomen talvien säätilat ovat muuttuneet erilaisten lämpimien aaltojen vaikutuksesta, ja tämä on lisännyt auto-, pyörä- ja kävelykatujen hiekoitusta. Teiden hiekoitus näkyy ilmanlaadussa keväällä kokonaisleijuman (TSP) ja hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksien lisääntymisenä. Suomessa käytetään autoissa nastarenkaita, jotka lennättävät pölynä ilmaan hiekoitushiekkaa. Lisäksi asfaltin pinnasta lähtee hienojakoisia hiukkasia. Hiekoitushiekan käytöllä ja auton renkailla (nasta ja kitka) on merkitystä pölyhaitan lisääntymiseen, kuten kuva 8 esittää. Kyseinen ns. hiekkapaperi-ilmiö on asfaltoitujen katujen ja teiden ongelma kaupunki- ja maantieliikenteessä. Raahen ilmanlaadun seuranta osoittaa, että liikenteen vaikutus näkyy erityisesti Raahen keskustassa, jossa pitoisuudet ovat varsinkin hiekoitusaikaan muita mittauspisteitä korkeampia. Kuva 8. Ilmassa leijuvan hienojakoisen pölyn määrä seuraavilla ajoilla: kitka 0 = kitkarenkaat ilman hiekkaa nasta 0 = nastarengas ilman hiekkaa nasta h = nastarengas hiekoituksella kitka h = kitkarenkaat hiekoituksella nasta hj-h = nastarenkaat hienojakoisella hiekalla (Lähde: Ilmansuojeluyhdistys ry:n jäsenlehti: Ilmansuojelu, Katupölyjen tutkimusprojekti: Nordic Envicon Oy) 15

16 4. ILMANLAATU 4.1. Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaadun tasoa selittämään käytetään Ilmanlaatuindeksiä. Se kuvaa ilmassa olevien epäpuhtauksien määrää, jotka on määritetty terveydellisin perustein. Ilmanlaatuindeksi on vertailuluku, tunneittain mittaustuloksista laskettava luku, joka ottaa huomioon eri epäpuhtauskomponenttien (SO 2, NO 2, PM 10, PM 2.5, CO ja O 3.) tai osan niistä pitoisuudet, riippuen mittausasemasta. Meillä NO 2, PM 10 keskustassa ja SO 2 ja PM 2.5, Merikadulla. Merikadun asemalla on ilmanlaatuindeksiä määritetty lokakuusta alkaen, joten vuodelle 2009 tuli kolme mittauskuukautta (kuva 9-10). Nyt saatujen havaintojen mukaan liikenteen aiheuttaman voimakkaasti heikentyneen ilmanlaadun esiintyessä Merikadun mittaus seuraa Raahen keskustan mittausasemalla mitattua ilmanlaatua ollen kuitenkin tuntikeskiarvoiltaan parempaa (kuva 11) tuntia Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tyydytt Välttävä Huono Eritt huon Kuva 9. Heikentyneen ilmanlaadun (tuntikeskiarvoina mitattuna) tuntimäärät kuukausittain keskustan mittausasemalla

17 Kuva 10. Ilmanlaatuindeksin tuntikeskiarvot Raahen keskustan mittausasemalla Kuva 11. Ilmanlaatuindeksin tuntikeskiarvot Keskustan ja Merikadun mittausasemilla. 17

18 4.2. Kokonaisleijuma Kokonaisleijumalla (TSP) tarkoitetaan leijuvan pölyn kokonaismäärää. Raahessa kokonaisleijumaa on mitattu välisenä aika µg/m Ollinsaari Saloinen Lapaluoto Keskusta TSP Pattijoki ohjearvo Kuva 12. Raahen kokonaisleijuman TSP-pitoisuudet vuosina Mitatut pitoisuudet ovat olleet selvästi ohjearvon alittavia Saloisten, Pattijoen ja Ollinsaaren osalta ja vaihdellut ohjearvon molemmin puolin keskustan ja Lapaluodon osalta kuten kuva 12 esittää (valtioneuvoston ohjearvo 480/96) Mittaus lopetettiin 2003, koska tutkimukset osoittavat, että pienemmät ulkoilman hengitettävät hiukkaset eli kooltaan alle 10 ja 2.5 µm (PM 10 ja PM 2,5 ) ovat terveydelle vaarallisempia, samalla oli jo siirrytty mittaamaan alle 10 µm hiukkasia (PM 10 ) Hengitettävät hiukkaset Terveyshaittojen kannalta merkittävimpiä ilmansaasteita ovat liikenteestä, puun pienpoltosta ja muusta epätäydellisessä palamisessa syntyvät pienhiukkaset. Hengitettävien hiukkasten esiintyminen kuvaa hyvin ilman terveydellistä laatua koska 10 µm hiukkaset pystyvät tunkeutumaan nenäonteloa ja kurkunpäätä syvemmälle hengitysteihin ja alle 2,5 µm hiukkaset pystyvät puolestaan tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin, keuhkorakkuloihin saakka. Raahen alueella on mitattu jo useita vuosia alle 10 μm hiukkasia (PM 10 ), alle 2,5 μm hiukkasten (PM 2,5 ) mittaus aloitettiin lokakuussa Pöly on alueemme suurin ilmanpi- 18

19 laaja ja ottaen huomioon pölyn vakavat terveydelliset vaikutukset, sen päästöihin ja valvontaan tulee kiinnittää tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota. Vuonna 2009 hengitettäviä hiukkasia (PM10) mitattiin Raahen keskustassa (jossa jatkuvamittaus), Lapaluodossa ja Varikolla (joissa jaksottaiset 24 h mittaukset). Vuosikeskiarvot olivat keskusta 17.5 μg/m 3, Varikko 22.5 μg/m 3 (Tammi-Syyskuu), Merikatu 9.0 μg/m 3 (Loka-Joulukuu) ja Lapaluoto 18.8 μg/m 3. Edelliseen vuoteen verrattuna ei ole merkittäviä muutoksia Keskustassa mutta Lapaluodon ja Varikon mittausasemien pitoisuudet olivat korkeammat (2008 Varikko 11.3 ja Lapaluoto 12.5 μg/m 3 ). Kalenterivuoden raja-arvo, 40 μg/m 3 (711/2001) ei ylity (taulukko 7 ja kuva 13). Korkeimmat kuukausikeskiarvot vuonna 2009 olivat huhtikuussa keskustassa 36.2 μg/m 3, samoin Varikolla huhtikuussa 37.0 μg/m 3 ja Lapaluodossa tammikuussa 36.4 μg/m 3. Varikon PM 2.5 hiukkasia oli 3 kuukauden kuukausikeskiarvona tasolla 6.4 μg/m 3. Korkeat PM 10 - pitoisuudet johtuvat hiekoitushiekan, liikenteen, teollisuuden ja sääolosuhteiden yhteisvaikutuksesta. Kuvasta 14 on mahdollisuus nähdä selvästi hiekoitushiekan vaikutus, tarkasteltaessa keskustan mittausaseman kuukausikeskiarvojen kehitystä. µg/m Lapaluoto PM10 Keskusta PM10 Varikko PM10 Saloinen PM10 Merikatu PM2.5 Raja-arvo Kuva 13. Raahen hengitettävien hiukkasten alle 10 µm ja vuodelta 09 myös alle 2.5 µm vuosikeskiarvot (μg/m 3 ) (PM 10 ja PM 2.5 ) 19

20 ug/m Keskusta Lapaluoto Varikko Merikatu Merikatu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 14. Hengitettävät hiukkaset kuukausikeskiarvona (PM10) kaikilla Raahen mittausasemalla 2009 lisäksi kuvassa Merikadun 2.5µm (PM2.5) hiukkaset. Taulukko 7. Hengitettävien PM10 hiukkasten vuosikeskiarvot mittauspisteittäin Rajaarvo Mittausasema μg/m3 μg/m3 μg/m3 μg/m3 μg/m3 μg/m3 Lapaluoto 20,2 16,1 19, Varikko 16,4 16,4 16, * 40 Merikatu 9.0** 40 Keskusta 18,5 19,9 19, *mittausaika 9 kk **mittausaika 3 kk. Vuonna 2005 Valtioneuvosto vahvisti 24 tunnin (vuorokausi) hengitettävien hiukkasten (PM10) mittauksen raja-arvoksi 50 μg/m 3. Kalenterivuodessa ylityksiä saa olla enimmillään 35 vuorokautta. Raahen keskustan mittausaseman jatkuvatoimisella hengitettävien hiukkasten mittalaitteella todettiin ylityksiä 16 kpl (ajallinen mittauskattavuus on yli 90 %, 361 vrk/vuosi.). Valtaosa ylityksistä ajoittuivat maaliskuun puolivälin ja huhtikuun lopun väliselle ajalle, jolloin kuivan katupölyn määrä oli suuri. Raahen keskustan asema toimiikin liikenneasemana ja suurin hengitettävien hiukkasten pitoisuus ajoittui täten aikaisempien vuosien tapaan kevään katujen pölyjen aikaan. Keskustan suurin PM 10 vuorokausi keskiarvopitoisuus 110 µg/m 3 oli Lapaluodon ja Varikon mittarit eivät ole jatkuvatoimisia ja siten niissä ajallinen mittausaika on noin 50 % (3 vuorokauden mittausjaksoa/viikko). Mitatut pitoisuudet ovat suuntaa antavia pitoisuuksia, raja-arvo ylityksiä on ollut vuonna 2009 Lapaluodossa vain kahtena vuorokautena (Vuosi vrk) tuolloin PM 10 -vuorokausiarvojen maksimipitoisuus oli 57 µg/m 3. Varikolla ylityksiä tuli 12 vuorokauden osalta 20

21 (Vuosi vrk) maksimipitoisuuden ollessa 138 µg/m 3 (31.5 ja ). Varikon mittaukset siirtyivät Merikadun mittausasemalle, jolla ei havaittu ylityksiä kolmen mittauskuukauden aikana. (taulukko 8). Raahen keskustan liikenne (kevät pöly) näkyvät hengitettävien hiukkasten määrässä (kuvat 15). Varikolla, Merikadulla ja Lapaluodossa hengittävien hiukkasten määrä vaikuttavat teollisuuden päästöt ja kaukokulkeumat, lisäksi Varikolla samoin kuin Merikadulla näkyy myös liikenteen päästöt. Erityisen hyvin liikenteen merkitys näkyy tarkasteltaessa vuorokautisia pölymääriä ajan funktiona työpäivänä ja viikonlopun aikana (kuva 16). Taulukko 8. Raja-arvon ylityksiä 2009 (vuorokausikeskiarvot) Keskusta Varikko Lapaluoto Merikatu PM10 PM10 PM10 PM10 µg/m3 µg/m3 µg/m3 µg/m

22 PM10 ug/m Kuva 15. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien vuorokausikeskiarvot Raahen keskustan mittauspisteessä (PM 10 ) Kuva 16. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) päivittäisessä tuntivaihtelussa näkyy liikenteen vaikutus

23 4.4. Hengitettävien hiukkasten koostumus Metallipitoisuudet Hengitettävien hiukkasten raskasmetallit määritetään suodattimista, joista määritettävät metallit ovat arseeni (As), kadmium (Cd), kromi (Cr), kupari (Cu), nikkeli (Ni), lyijy (Pb), vanadiini (V) sinkki (Zn) ja rauta (Fe). Raskasmetallit kerätään Lapaluodossa (PM 10 ) ja Raahen Varikolla (PM 10 ) jaksottaisella 24 tunnin mittauksella (suodattimen läpivirtaa 55,20 m 3 ), joka toinen viikko. Vuonna 2009 raskasmetalli määrityksiä tuli lapaluodossa 41 kpl, Varikolla 27 kpl (syyskuun loppuun) ja Merikadulla 13 kpl (loka-joulukuu). Raahen keskustan mittausasemalta kerätään raskasmetallit viikon jaksoina (suodattimen läpivirtaa 140 m 3 ), joka toinen viikko, 2009 keräys/määritysviikkoja oli 26 kpl. Edellisiin vuosiin verrattaessa tulee muistaa, että vuodesta 2007 alkaen mittausaseman sijainti on ollut eri ja keräävälaite toiminnaltaan virtausnopeudeltaan vähäisempi (metallipitoisuudet Liitteet 1-3). Leijuman metalleista korkeimmat pitoisuudet tulevat raudasta toinen pääkomponentti on sinkki. Taulukossa 9 on esitetty eri metallien vuosikeskiarvoja viime vuosilta ja kuvissa eri metallipitoisuuksien pitempiä trendejä. Hengitettävien hiukkasten (PM10) rautapitoisuus vuosikeskiarvona on merkittävin Raahen ilmanlaadun raskasmetallipitoisuuksista. Leijuman rautapitoisuus Varikolla oli 0.47 μg/m 3 (vuonna ,38 μg/m 3 ), Raahen keskustassa 0.17 μg/m 3 ( vuosi ,29 μg/m 3 ) Lapaluodossa 0.36 μg/m 3 ( vuosi ,28 μg/m 3 ) (kuva 20) Toinen leijuman päämetalleista on sinkki, jonka vuosikeskiarvo pitoisuus oli Raahen keskustassa μg/ m 3, Varikolla μg/m 3 ja Lapaluodossa samoin μg/m 3. Pitoisuudet olivat edellisten vuosien tasoa. (taulukko 9, kuva 18). Leijuman sinkki ei ole yhtä haitallinen kuin muut raskasmetallit (Tosin hyvin suuret sinkkipitoisuudet voivat aiheuttaa myrkytyksen). Lyijypitoisuus vuosikeskiarvona Varikolla oli μg/m 3 (Vuosi ,012 μg/m 3 ), Raahen keskustassa μg/m 3 (vuosi ,008 μg/m3) pitoisuudet ovat siten edellisen vuoden tasoa ja Lapaluodossa pitoisuus μg/m 3 (vuosi ,016 μg/m3). Valtioneuvoston ilmanlaatuasetuksen (711/2001) mukaan lyijyn raja-arvo on 0,5 μg/m 3 /a. Raahessa lyijyn vuosikeskiarvot jäävät tästä kymmenenteen osaan vaihdellen välillä 0,008-0,08 μg/m 3 /a. (taulukko 9, kuva 19). 23

24 Leijuman kadmium pitoisuudet ovat vähäisiä siten, että vuosikeskiarvo pitoisuudet olivat Raahen keskustassa µg/m 3 ja Varikolla µg/m 3 ollen edellisien vuosien luokkaa, Lapaluodossa pitoisuus oli µg/m 3. Valtioneuvoston asettama tavoitearvo on µg/m 3 (5,0 ng/m 3 ) jonka kaikkien mittausasemien mitatut pitoisuudet alittivat. Kadmium on myrkyllinen ravintoketjussa rikastuva alkuaine, jota esiintyy luonnossa vähäisiä määriä. (taulukko 9 ja kuva 20). Taulukko 9. Hengitettävien hiukkasten metallipitoisuudet vuosikeskiarvoina RAUTA ug/m Varikko Keskusta Lapaluoto LYIJY ug/m Varikko Keskusta Lapaluoto SINKKI ug/m Varikko Keskusta Lapaluoto KADMIUM ng/m Varikko Keskusta Lapaluoto ARSEENI ng/m Varikko Keskusta Lapaluoto NIKKELI ng/m Varikko (19*) Keskusta (3.5*) 2.6 <2 Lapaluoto (8.7*) 5.8 <5 *vain yksittäisiä tuloksia ei edusta vuosikeskiarvoa. 24

25 3 Varikko PM10 Keskusta PM10 Lapaluoto PM10 Saloinen PM rauta µg/m Kuva 17. Rauta hengitettävistä hiukkasista (PM 10 ) μg/m Varikko PM10 Keskusta PM10 Lapaluoto PM10 Saloinen PM Sinkki µg/m Kuva 18. Sinkki hengitettävistä hiukkasista (PM 10 ) μg/m

26 Varikko PM10 Keskusta PM10 Lapaluoto PM10 Saloinen PM Lyijy µg/m Kuva 19. Lyijy hengitettävistä hiukkasista (PM 10 ) vuosikeskiarvo μg/m Raja-arvon ollessa 0.5 μg/m Varikko PM10 Keskusta PM10 Lapaluoto PM10 Saloinen PM Kadmium ng/m Kuva 20. Kadmium hengitettävistä hiukkasista (PM 10 ) ng/m 3 (1 ng=0,001 µg) PAH-yhdisteet Raahessa yhdyskuntailman PAH pitoisuutta (16 kpl) on mitattu vuodesta 1984 lähtien. Vuonna 2009 PAH- yhdisteitä määritettiin Varikon, Lapaluodon ja keskustan mittausasemilla. Vuonna 2009 PAH- yhdisteet määritettiin keskustan pisteestä 25 kertaa, Varikon pisteestä 27 kertaa ja Lapaluodon pisteestä 41 kertaa. Lapaluodon määritysten määrä nostettiin siten edellisen vuoden 17 kerrasta yli kaksinkertaiseksi. Varikon mittaukset siirrettiin lokakuun alusta Meri- 26

27 kadulle, jossa määrityksiä suoritettiin 12 kertaa. Näytteet PAH- määrityksiin otetaan siten, että Raahen keskustan mittausasemalta kerätään näytettä joka toinen viikko viikon keräysjaksona (kokoamanäytteenä, suodattimen läpivirtaa 140 m 3 ), normaalisti Lapaluodossa ja Varikolla näytettä otetaan joka toinen viikko 24 tunnin keräysajalla (suodattimen läpivirtaa 55,20 m 3 ), minkä lisäksi Lapaluodossa oli tihennetty näytteenkeruu. Suodattimista määritetään 16 eri PAH- yhdistettä, joiden vuosikeskiarvot on esitetty taulukossa 10. Bentso(a)pyreenin pitoisuus ilmoitetaan erillisenä, koska sen on havaittu olevan PAH- yhdisteistä todennäköisimmin syöpää aiheuttava (kuva 21, 22). Vuosikeskiarvo oli Varikolla 0.58 ng/m 3, Raahen keskustassa 0.50 ng/m 3 ja Lapaluodossa 1.48 ng/m 3, vuonna 2013 voimaan tulevan tavoite raja-arvon ollessa 1,00 ng/m 3 (kuva 23, 24). Lapaluodossa keskiarvoa nosti voimakkaasti kaksi poikkeuksellisen korkeaa vuorokausipitoisuutta 10.4 ja 16.7 ng/m 3. Verrattaessa edelliseen vuoteen pitoisuudet ovat Varikon ja Lapaluodon osalta samaa tasoa. Keskustan arvo on sensiaan edellisvuotta korkeampi. Korkeimmat yksittäiset Bentso(a)pyreeni pitoisuudet ovat olleet, Varikolla 3.3 ng/m (24 h), Lapaluoto 16 ng/m 3 (24 h) ja Raahen keskustassa 2.7 ng/m välinen mittausjakso (viikko). (Liite 4). ng/m3/v Varikko Keskusta Lapaluoto Saloinen Kuva 21. Bentso(a)pyreeni (ng/m 3 /v) Raahen alueella v

28 ng/m Lapaluoto TSP Lapaluoto PM10 Keskusta TSP Keskusta PM10 Pattijoki TSP Varikko PM10 Saloinen PM10 Ollinsaari PM10 Kuva 22. Bentso(a)pyreeni (ng/m 3 /v) Raahen alueella v Vuoteen 2003 asti määritykset tehty suurtehokeräimellä ketätyistä näytteistä ja osittain sen rinnalla 1999 alkaen PM 10 näytteistä. Kuvasta 26 nähdään, että alkuvuosina mitatut pitoisuudet olivat suuret, minkä jälkeen pitoisuudet laskeneet nykyiselle tasolle (suurtehokeräimellä saavutetut tulokset ovat PAH yhdisteiden osalta vertailukelpoisia myöhemmin PM10 :llä kerättyihin, koska PAH yhdisteet ovat nimenomaan hienoimmissa partikkeleissa niiden laajan aktiivisen pinta-alan vuoksi). Tässä näkyy selvästi tekniikan kehitys suljetumpiin systeemeihin teollisuudessa ng/m Merikatu Lapaluoto Keskusta Varikko Kuva 23. PAH- yhdisteiden summapitoisuudet (16 yhdistettä) eri mittausasemilla

29 ng/m 3 Lapaluoto Varikko Merikatu Keskusta 2 Varikko tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä syys Kuva 24. Bentso(a)pyreeni- pitoisuudet eri mittausasemilla 2009 elo loka marras joulu Taulukko 10. PAH-yhdisteiden vuosikeskiarvot (Hengitettävät PAH-yhdisteet (ng/m 3 ) hiukkaset, PM 10 ) Varikko Lapaluoto Keskusta Lapaluoto Varikko Keskusta Varikko Keskusta Varikko Keskusta PAH-yhdiste (ng/m 3 ) Naftaleeni ,95 1,53 0,75 0,59 Asenaftaleeni ,63 9,96 11,47 6,02 Asenafteeni ,01 0,37 1,48 0,54 Fluoreeni ,31 0,08 0,18 0,07 Fenantreeni ,66 1,24 2,24 1,07 Antraseeni ,42 0,41 0,23 0,12 Fluoranteeni ,65 3,19 2,07 1,46 Pyreeni ,25 1,18 1,73 0,99 Bentso(a)antraseeni ,62 0,50 0,51 0,37 Kryseeni ,40 0,42 0,47 0,36 Bentso(b)fluoranteeni ,37 0,74 0,48 0,62 Bentso(k)fluoranteeni ,64 0,34 0,22 0,29 Bentso(a)pyreeni ,90 0,39 0,29 0,25 Dibentso(ah)antraseeni ,30 0,17 0,09 0,09 Bentso(ghi)peryleeni ,91 0,55 0,26 0,43 Indeno(123cd)pyreeni ,71 0,41 0,41 0,37 29

30 4.5. Kaasumaiset ilmanepäpuhtaudet Rikkidioksidi SO 2 Rikkidioksidi (SO 2 ) on peräisin teollisuudesta ja energiantuotannosta. Pitoisuudet ovat laskeneet huomattavasti Raahen alueella 80-luvulta, mikä johtuu teollisuuden prosessipäästöjen, energiantuotannon ja liikenteen päästöjen vähenemisestä. Vuonna 2009 rikkidioksidia mitattiin Lapaluodossa ja Varikolla sekä Merikadulla, jonne Varikon mittaus siirtyi lokakuun alusta. Aiemmin mittauksia on suoritettu myös Saloisissa ja Ollinsaaressa, joissa mittaustoiminta on lopetettu Ollinsaaren osalta 2000 ja Saloisten osalta vuoden 2004 aikana, jolloin mittaus siirrettiin Lapaluotoon. Varsinainen Lapaluodon SO 2 mittaus aloitettiin Kuvassa 25 on esitetty rikkidioksidipitoisuuksien kehitys eri mittausasemilla 30 vuoden mittausjakson aikana. Vuoden 2009 vuosikeskiarvo oli Varikolla SO μg/m 3, ollen hieman alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Mitattuja tuntiarvoja Varikon mittauspisteessä oli 6536 kpl. Merikadulla keskiarvo (3 kk) oli 0.6 µg/m3 ja mitattujen tuntikeskiarvojen määrä 2224 kpl. Lapaluodon SO 2 vuosikeskiarvo puolestaan oli 3.1 μg/m 3, joka käsitti tuntiarvoja 8755 kpl, edelliseen vuoteen verrattuna keskiarvo on hieman kohonnut ( μg/m 3 ) Suurin yksittäinen tuntipitoisuushuippu mitattiin Lapaluodossa 117 μg/m 3 ( ) ja Varikolla vastaava huippu oli 48.2 μg/m 3 ( klo 12.00). Valtioneuvoston päätöksen (711/2001) mukaan raja-arvon tuntiarvo on 350 μg/m 3, jota Raahen ilmanlaadun mittausasemien SO 2 tunti raja-arvot eivät ylitä vuonna (kuva 26,27) 35 µg/m VARVI/VARIKKO SALOINEN OLLINSAARI LAPALUOTO MERIKATU Kuva 25. Rikkidioksidi SO 2 Raahessa Raja-arvo 20 µg/m 3. 30

31 Kuva 26. Vuoden 2009 SO 2 tuntikeskiarvot Lapaluodon mittausasemalla Kuva 27 Vuoden 2009 rikkidioksidi tuntikeskiarvot Varikon ja Merikadun mittausasemilla. Raja-arvo 350 µg/m 3. 31

32 Suurin kuukausikeskiarvo mitattiin kesäkuussa Lapaluodossa (SO 2 ) 5.6 μg/m 3 ja syyskuussa Varikolla (SO 2 ) 2.5 μg/m 3 (kuva 28). Korkein SO 2 vuorokausikeskiarvo oli Lapaluodossa 43.9 μg/m 3 ( ) ja Varikolla 12.6 μg/m 3 ( ). Valtioneuvoston päätöksen (711/2001) mukaan vuorokauden raja-arvo 125 μg/m 3 Raahessa SO 2 vuorokausi raja-arvo ei ylity ug/m Lapaluoto Varikko Merikatu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 28. Vuoden 2009 SO 2 kuukausikeskiarvot mittausasemilta Typenoksidit Typenoksideilla (NO X ) tarkoitetaan typpioksidia (NO) ja typpidioksidia (NO 2 ). Raahessa NO X mitataan keskustan mittausasemalta, jatkuvatoimisella laitteella. Mittaustuloksia vuonna 2009 oli 8621 kpl tuntiarvoa. Suurin osa typenoksidien (NO) pitoisuudesta tulee liikenteen päästöistä, teollisuus päästöjen vaikutus näkyy typpidioksidi (NO 2 ) pitoisuudessa. Vuoden 2009 aikana Raahen keskustan NO ja NO 2 tuntipitoisuudet olivat, kuten luonnollista onkin korkeampia talven aikana (mittausjakson alku- ja loppupuolella, kuva 29 ja 30). Tuuleton sää ja pakkanen aiheuttavat sen, että NO 2 -pitoisuudet ovat korkeimmillaan talviaikaan. NO pitoisuus on myös riippuvainen sääolosuhteista ja talven pitoisuushuiput yleensä tulevat liikenteen aiheuttamista päästöistä. Valtioneuvoston asetus (711/2001) ilmanlaadusta määrittelee vuodesta 2010 lähtien raja-arvon kalenterivuoden keskiarvoksi NO 2 40 μg/m 3. Vuoden 2009 Raahen keskustan NO 2 keskiarvopitoisuus oli 14.0 μg/m 3, joka ei ylitä tulevaa raja-arvoa. Tuntikeskiarvojen raja-arvo tulee olemaan 200 μg/m 3 ja kalenterivuodessa saa olla 18 ylitystä. Raahen keskustan NO 2 -pitoisuus nähdään ku- 32

33 vasta 31, raja-arvojen ylityksiä ei ole tullut, pitoisuuksien jäädessä alle 130 μg/m 3. Kuva 29. Raahen keskustan NO 2 tuntikeskiarvot vuonna Tuntiraja-arvo 200 µg/m 3. Kuva 30. Raahen keskustan NO tuntikeskiarvot vuonna

34 ug/m ug/m Kuva 31. Keskustan NO 2 (ylinnä)ja NO vuorokausikeskiarvot vuonna 2009 Liikenteen merkitys NO 2 päästöihin havaitaan erityisen selvästi Raahen keskustassa mittausasemalla verrattaessa NO 2 tuntiarvoja arkipäivisin ja viikonloppuisin (kuva 32). Arkisin pitoisuudet nousevat jyrkästi klo 6 9 välisenä aikana. Sama ilmiö näkyy ehkä vieläkin voimakkaampana NO tuntiarvoissa. Lämpötilan vaikutus näkyy myös pakkasjaksoina tuntiarvoissa (kuva 33). 34

35 NO ug/m NO :00 12:00 24:00 12:00 24:00 12:00 24:00 12:00 24:00 12:00 24:00 12:00 24:00 12:00 24:00 Ma Ti Ke To Pe La Su Kuva 32. Typen oksidien tuntikeskiarvot keskustan mittausasemalla ug/m NO NO2 Läm pöt 0 0:00 12:00 24:00 12:00 24:00 12:00 24: Kuva Arki- ja viikonlopputuntikeskiarvot Keskustan NO mittausasemalla Kuva 33. Lämpötilan vaikutus keskustan typpioksidipitoisuuksiin

36 4.6. Laskeumat Sateen ja tuulien mukana kulkeutuu ilmansaasteita pitkienkin matkojen takaa, pistepäästölähteiden läheisyys näkyy raskasmetallien määrän nousemisena. Laskeumapaikkojen sijainnissa on kiinnitetty erityistä huomiota teollisuuden metallipäästöihin, koska Raahessa on metalliteollisuutta, suurin päästölähde on Rautaruukki. Välikylä 3 km ja Saloinen 2 km edustavat lähellä päästölähdettä olevaa laskeumantasoa. Kolmas laskeuma paikka on Sarkala Tuomiojantien tien varressa ½ km tiestä pienessä mäntymetsässä noin 12 km Raahen keskustasta, tämä edustaa taustapitoisuutta ja mahdollistakaukokulkeuman tasoa. Laskeuman keräysaika on 12 kuukautta, laskeumakeräin vaihdetaan kuukausittain. Raskasmetallit määritykset lyijy (Pb), kadmium (Cd), arseeni (As), nikkeli (Ni), kromi (Cr), vanadiini (V), rauta (Fe), sinkki (Zn) ja kupari (Cu). Taulukossa 11 on esitetty kuukausilaskeumien vuosikeskiarvojen kehitys eri mittauspisteissä. Vuoden 2008 kuukausikertymät mg/m² on esitetty taulukossa mg/m2/ kk Sarkala Fe Saloinen Fe Välikylä Fe tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 33. Rauta laskeuma eri mittauspisteissä vuonna Kuukausilaskeuman rauta, sinkki kromi ja vanadiini, laskeumasta näkyy selvästi pistepäästölähteiden etäisyyden ja vallitsevien tuulensuuntien merkitys näihin komponentteihin siten, että läheisyydellä mitataan korkeampia pitoisuuksia (kuva 33). Etäisyyksien ollessa Saloinen (2 km), Välikylä (3 km) ja Sarkala (12 km). 36

37 Helmi ja joulukuissa oli kaikissa mittauspisteissä korkeat kromipitoisuudet pitoisuuksien ollessa mg/m2/kk muulloin pitoisuudet olivat edellisten vuosien tasoa. Muiden komponenttien osalta laskeuman pitoisuudet olivat edellisien vuosien luokkaa. Välikylän mittauspisteessä perinteisesti laskeuman metallipitoisuudet ovat muita laskeumapisteitä korkeammat, kuitenkin edelliseen vuoteen verrattuna metallipitoisuus tasot jäivät hieman alhaisemmiksi. Taulukko 11. Raudan, lyijyn, sinkin ja kadmiumin keskimääräinen kuukausilaskeuma eri mittauspisteissä vuosina Fe mg/m²/kk Pb mg/m²/kk Sarkala Saloinen Välikylä Sarkala Saloinen Välikylä Zn mg/m²/kk Cd mg/m²/kk Sarkala Saloinen Välikylä Sarkala Saloinen Välikylä <

38 Taulukko 12. Laskeumien metallit eri mittauspisteissä 2009 mg/ m2/ Sarkala kk As Cd Cr Cu Ni Pb V Zn Fe tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu mg/ m2/ Saloinen kk As Cd Cr Cu Ni Pb V Zn Fe tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu mg/ m2/ Välikylä kk As Cd Cr Cu Ni Pb V Zn Fe tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

39 5. PITOISUUDET ILMANLAATU NORMEIHIN VERRATTUNA Leijuva pöly Hengitettävien hiukkasten (PM10) mittauksen vuorokausiraja-arvo on 50 μg/m 3, jonka ylityksiä saa kalenterivuodessa olla enimmillään 35 vuorokautta. Raahen keskustan mittausasemalla todettiin ylityksiä 16 kpl. Valtaosa ylityksistä ajoittuivat maaliskuun puolivälin ja huhtikuun lopun väliselle ajalle, jolloin kuivan katupölyn määrä oli suuri. Keskustan suurin PM 10 vuorokausi keskiarvopitoisuus 110 µg/m 3 oli Lapaluodossa ylityksiä oli vain kahtena vuorokautena maksimipitoisuuden ollessa 57 µg/m 3. Varikolla ylityksiä tuli 12 vuorokauden osalta maksimipitoisuuden ollessa 138 µg/m 3. Varikon mittaukset siirtyivät Merikadun mittausasemalle, jolla ei havaittu ylityksiä kolmen mittauskuukauden aikana. Hengitettävien hiukkasten PM 10 kalenterivuoden raja-arvo on 40 μg/m 3 ei ylity millään mittausasemalla. Vuosikeskiarvot olivat keskusta 17.5 μg/m 3, Varikko 22.5 μg/m 3 (Tammi-Syyskuu), Merikatu 9.0 μg/m3 (Loka-Joulukuu) ja Lapaluoto 18.8 μg/m3. Korkeimmat kuukausikeskiarvot vuonna 2009 olivat huhtikuussa keskustassa 36.4 μg/m 3, samoin Varikolla huhtikuussa 37.0 μg/m3 ja Lapaluodossa tammikuussa 36.4 μg/m 3. Varikon PM 2.5 hiukkasia oli 3 kuukauden kuukausikeskiarvona tasolla 6.4 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten lyijyn vuosikeskiarvonraja-arvo on 0,5 μg/m 3 /a josta mitatut lyijypitoisuudet jäivät kymmenenteen osaan vaihdellen välillä 0,008-0,08 μg/m 3 /a. Lyijypitoisuus vuosikeskiarvona Varikolla oli μg/m 3 (tammisyyskuu) sekä Merikatu μg/m 3 (Loka-joulukuu), Raahen keskustassa μg/m 3 ja Lapaluodossa pitoisuus μg/m 3. Myös muiden metallien pitoisuudet jäävät raja-arvojen alapuolelle. Nikkelille ja kadmiumille on vuonna 2013 tulossa tavoitearvot Ni 0.02 μg/m 3 ja Cd μg/m 3, joihin verrattuna korkein nikkelipitoisuus oli μg/m 3 alitti ja korkein yksittäinen kadmiumpitoisuuden 0.03 μg/m 3 ylitti. Hengitettävien hiukkasten (PM10) ohjearvojen kuukauden toiseksi suurimman arvon 70 µg/m 3 ylityksiä tapahtui keskustassa maaliskuussa kolmen vuorokausiarvon osalta maksimin ollessa edellä mainittu 110 µg/m 3,Varikolla huhtikuussa kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo ylitti ohjearvon ollen 133 µg/m 3. Rikkidioksidi Raahen ilmanlaadun mittausasemien SO 2 tunti raja-arvot eivät ylitä vuonna 2009 Valtioneuvoston päätöksen (711/2001) mukaista tuntikeskiarvolle asetet- 39

40 tua raja-arvoa 350 μg/m 3. Alueella suurin mitattu tuntikeskiarvo oli μg/m 3, joka havaittiin Lapaluodossa 18.8 SO2 vuorokausikeskiarvon raja-arvo 125 μg/m 3 ei myöskään ylittynyt mittausasemilla. Korkeimmat vuorokausiarvot mitattiin Lapaluodossa 43.9 μg/m 3 ja Varikolla 12.6 μg/m 3. Verrattaessa mitattuja pitoisuuksia ohjearvoihin kuukauden tuntiarvojen 99 prosenttipiste ei ylity eikä kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 80 µg/m 3 myöskään ylity korkeimmankin yksittäisen vuorokausiarvon jäädessä yllämainitulle tasolle. Typen oksidit Nyt vuodesta 2010 lähtien NO 2 :n raja-arvoksi kalenterivuoden keskiarvona tulee voimaan 40 μg/m 3. Vuoden 2009 Raahen keskustan NO 2 keskiarvopitoisuus oli 14.0 μg/m 3, joka ei ylitä tulevaa raja-arvoa. Tuntikeskiarvojen raja-arvo tulee olemaan 200 μg/m 3 ja kalenteri-vuodessa saa olla 18 ylitystä. Raahen keskustan NO 2 -pitoisuudessa ylityksiä ei ole ollut vaan pitoisuudet ovat jääneet alle 130 μg/m 3. Ohjearvoissa ei myöskään ole ylityksiä kuukauden tuntiarvojen prosenttipisteen eikä kuukauden toiseksi suurimman vuorokausiarvon 70 µg/m 3 suhteen, suurimman yksittäisen vuorokausiarvon ollessa 47 µg/m SÄÄTIEDOT Säätiedot on kerätty Raahen keskustan sääasemalta. Säätietojen laskelmissa on käytetty 2 minuutin keskiarvoja välisenä aikana on ollut pääilmansuunta lounaasta noin 14 %. (kuva 34-36). 40

41 Kuva 34. Vuoden 2009 tuuliruusu Raahen keskustan sääasemalla. Kuva 35. Vuoden 2009 tuulennopeuksien tuntikeskiarvot Raahen keskustan mittauspisteessä. Maksimi tuntikeskiarvo oli 10 m/s, keskimääräisen tuntikeskiarvon ollessa 2.1 m/s. 41

42 Kuva 36. Vuoden 2009 lämpötilan tuntikeskiarvot Raahen keskustan mittausasemalla. Matalin tuntikeskiarvo oli ºC ( ) ja korkein 24.4 ºC ( ) vuosituntikeskiarvon ollessa 2.2 C. 42

43 Kirjallisuus Selvitykset Raahen alueelta Labtium Oy, Ilmanlaadun mittaus Raahen alueella vuosiraportti Raahen seudun ktt:n ky, Ympäristöterveydenhuolto: Ilman epäpuhtauksien mittauksia Raahessa, vuosiraportit Kauppi M., Mikkonen A. ja Kauppi A.,Raahen alueen ilman epäpuhtauksien leviämistutkimus kasvi-indikaattoreita käyttäen; Oulun yliopisto, Kasvitieteen laitos, Kauppi M. ja Mikkonen A.,Raahen alueen ilman epäpuhtauksien leviämistutkimus kasvillisuuden tila vuonna 1982; Oulun yliopisto, Kasvitieteen laitos, 1983 Tiihonen P., Virtanen J., Manninen S. ja Huttunen S.; Raahen seudun metsätutkimus. Metsäntutkimuslaitos ja Oulun yliopisto, Kasvitieteen laitos; Tutkimusraportti Paunio M., Jaakkola J., Virtanen M., Jaakkola M., Pajunpää H. ja Heinonen O.; Raahen rautatehtaan päästöt ja lasten ylähengitystieinfektiot ja allergiat; Kansanterveyslaitos, Tuomisto E.; Hiilimonoksidin mittaus Merikadun varrella Rautaruukki Oy, Tutkimuskeskus, Tuomisto E.; Hiilimonoksidi- ja bentseenipitoisuudet Saloisissa Rautaruukki Oy, Tutkimuskeskus, Saari H., Kartastenpää R., Pohjola V., Säynätkari T. ja Parviainen M.; Ilman laadun tutkimus Raahessa vuonna 1988; Ilmatieteenlaitos, ilmanlaatuosasto, Helsinki Pesonen R., Pietarila H., Walden J. & Salmi T. Raahen seudun ilmanlaadun seurantasuunnitelma. Ilmatieteenlaitos Ilmanlaadusta yleensä Ilmatieteenlaitos: Taajamien ilmanlaatu suhteessa uusiin ohjearvoihin. Ilmatieteenlaitos ISSN Kämäri J. Happamoittavan laskeuman kriittinen kuormitus Suomessa. Ympäristöministeriö. Ympäristösuojeluosasto. Selvitys 111/1992. Työryhmän mietintö. Ilmanlaadun ohjearvotyöryhmän mietintö. Ympäristöministeriö. Ympäristösuojeluosasto, työryhmän mietintö 72/

44 Valtioneuvoston päätös n:o 480 Ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista, Valtioneuvoston päätös n:o 481 Ilmanlaadun raja-arvon tavoitearvoista, Valtioneuvoston asetus n:o 711 Ilmanlaadusta, Nordic Envecon Oy Helsingin yliopiston limnologian ja ympäristösuojelun laitos, Ilmatieteenlaitos ja pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV, Tutkimus hiukkasten koostumuksesta ja alkuperästä Pietarila H., Salmi T., Saari H. ja Pesonen R., Ilmanlaadun alustava arviointi Suomessa rikkidioksidi, typen oksidit, PM10 ja lyijy, Raportti Ilmatieteenlaitos Ilmanlaadun tutkimus, Helsinki Ilmansuojeluyhdistys ry. Kevätpölyn koostumuksesta uutta tietoa. Ilmansuojeluryhdistyksen jäsenlehti 1/2002 Anttila P., Alaviippola B. ja Salmi T., Ilmatieteenlaitos: Ilmanlaatu Suomessa mitatut pitoisuudet suhteessa ohje- ja raja-arvoihin sekä vertailuja eurooppalaisiin pitoisuustasoihin. Ilmatieteenlaitos ISSN X, Ilmanlaadun julkaisuja No. 33, Kartastenpää R., Pohjola V., Walden J., Salmi T. ja Saari H., Ilmanlaadun mittausohje, Versio 1.0, Ilmatieteenlaitos Ilmanlaadun tutkimus, Helsinki Ilmatieteenlaitos: Ulkoilman hiilimonoksidi-, rikkidioksidi- ja typpimonoksidimittausten kansallinen vertailumittaus ja kenttä auditointi ja 2006, Ilmatieteenlaitos 2003 ja 2006 Alaviippola B., Pietarila H., Hakola H., Hellén H. ja Salmi T., Ilmanlaadun alustava arviointi Suomessa Arseeni, kadmium, nikkeli, elohopea ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt (=PAH-yhdisteet), Raportti, ILMATIETEEN LAITOS ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT, Helsinki

45 KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ LIITE 1 Ilmanlaatu Ilmanlaatu kuvaa ilmassa olevien epäpuhtauksien määrää, jotka on määritetty terveydellisin perustein. Ilmanlaadun seuranta on järjestetty Suomessa hajautetusti, siten että meillä on kuntien, kuntayhtymien ja teollisuuden ylläpitämänä kattava asemaverkosto ilman epäpuhtauksien mittaamiseen kaupunki- ja teollisuusalueilla. Ohje- ja raja-arvo Ohjearvo on ohjeellinen suurin sallittu epäpuhtauksien enimmäispitoisuus ja raja-arvo puolestaan on korkein hyväksyttävä epäpuhtauspitoisuus. Ohje ja rajaarvoja on asetettu tunti-, vuorokausi- ja vuosikeskiarvoille, jotka valtioneuvosto on määritellyt terveydellisin perustein. Tuntiarvo ilmaisee lyhytkestoisen altistuksen ilman epäpuhtauksille. Vuorokausiarvolla (24 h) mitataan pitkäkestoisempaa altistusta terveydelle haitalliselle ilman epäpuhtaudelle. Siten vuorokausiohjearvojen ylitykset ovat selvästi haitallisempia kuin tuntiarvojen ylitykset. Pitkän aikavälin ohjearvoja (vuosikeskiarvo) asetetaan esim. kokonaisleijumalle, jotta voitaisiin pyrkiä pitkäkestoisen terveydellisen haitan vähentämiseen sekä parantaa viihtyvyyttä torjumalla ennalta ilman likaantumista. Ilmanlaatuasetuksella rikkidioksidille, typpidioksidille ja hengitettäville hiukkasille annetuissa uusissa tunti- ja vuorokausiraja-arvoissa sallitaan tietty määrä rajaarvon numeroarvon ylityksiä vuodessa. Tavoitearvo Tavoitearvolla tarkoitetaan ilmassa olevaa pitoisuutta, joka on mahdollisuuksien mukaan alitettava määräajassa ja jolla pyritään välttämään, ehkäisemään tai vähentämään ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Tavoitearvo määritellään ilmassa olevan pitoisuuden vuosittaisena keskiarvona PM - hiukkasfraktiossa. Arviointikynnys Ylemmällä arviointikynnyksellä tarkoitetaan pitoisuustasoa, jonka ylittyessä seuranta alueilla ja väestökeskittymissä kiinteät ja jatkuvat mittaukset pitoisuuksien seuraamiseksi ovat pakollisia. Alemmalla arviointikynnyksellä tarkoitetaan pitoisuustasoa, jonka ylittyessä ilmanlaadun arviointiin voidaan käyttää mittauksien (suuntaa-antavat mittaukset mukaan lukien) ja mallintamistekniikoiden yhdistelmää. Alemman arviointikynnyksen alittuessa ilmanlaadun arvioinnissa on mahdollista käyttää pelkkiä mallintamistekniikoita tai objektiivista arviointia. Arviointikynnys katsotaan ylittyneeksi, kun pitoisuus on ylittänyt tietyn arviointikynnyksen kolmena vuotena viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana. Taulukko1. Vuonna 2013 voimaantulevat raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden tavoitearvot ja arviointikynnykset (2004/107/EY). Pitoisuudet määritellään aineiden ja yhdisteiden kokonaispitoisuutena PM10-fraktiossa. Bentso(a) laskenta-aika Arseeni Kadmium Nikkeli pyreeni Tavoitearvo ng/m3 kalenterivuosi Ylempi arviointikynnys ng/m3 kalenterivuosi 3, ,6 Alempi arviointikynnys ng/m3 kalenterivuosi 2, ,4 45

46 Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksi on vertailuluku, jolla kuvataan ilmanlaadun suhteellista tasoa. Indeksi on yksinkertainen, tunneittain mittaustuloksista laskettava luku, joka ottaa huomioon eri epäpuhtauskomponenttien (SO2, NO2, PM10, CO ja O3.) tai osan niistä pitoisuudet, riippuen mittausasemasta. Eri komponenteille määritetään vertailuluku siten, että niiden pitoisuutta (tuntiarvoa) verrataan syksyllä 1996 voimaan tulleeseen ilmanlaadun enimmäisohjearvoon. Indeksin arvo 100 vastaa ohjearvopitoisuutta. Ilmanlaatuindeksiksi otetaan aina kyseisen tunnin aikana mitattu korkein indeksin arvo. Raahessa indeksin laskemisessa otetaan huomioon rikkidioksidi (SO 2 ), typpidioksidi (NO 2 ) ja hengitettävät hiukkaset (PM 10 ). Kokomaan tilannetta voidaan seurata ilmatieteenlaitoksen www sivuilla, kuva 1. Taulukko. Indeksin määritys. Ilmanlaatuindeksin määrittämiseksi kullekin mitattavalle yhdisteelle lasketaan ensin pitoisuuksien tuntikeskiarvoista ali-indeksi. Ali-indekseistä korkeimman arvo määrää ilmanlaatuindeksin arvon (YTV soveltanut Suomen oloihin) 46

47 Kuva. Koko Suomen eri paikkakunnilla mitattu ilmanlatuindeksi, joka on nähtävissä reaaliaikaisesti ilmatieteen laitoksen www sivuilla( Prosenttipiste Ohjearvoihin vertaamisessa ja ilmanlaadun raportoinnissa käytetään joissakin tapauksissa nk. prosenttipistettä. Määritelmän mukaan prosenttipiste on se aineiston arvo, jota pienempiä arvoja aineistossa on n % (n=lukumäärä). Esimerkiksi prosenttipiste 98 on se aineiston arvo, jota pienempiä arvoja aineistossa on 98 %. Kaukokulkeuma Kaukokulkeuma käsittää ilman epäpuhtaudet, jotka ilmavirtausten mukana kulkeutuvat syntypaikaltaan jopa useidensatojen kilometrien etäisyydelle. Laskeuma Hiukkasmaiset epäpuhtaudet (esim. rikki- ja typpiyhdisteet sekämetallit) ja aerosolit, jotka eivät jää pysyvästi ilmakehään, vaan poistuvat suhteellisen nopeasti laskeumana maanpintaan, vesistöihin ja kasvillisuuteen. Laskeumalla tarkoitetaan sitä osaa ilmakehän pölystä, joka laskeutuu tietyn mittausjakson (esim. kuukauden) aikana painovoiman vaikutuksesta maanpinnalle. Laskeuma määritetään keräämällä tätä laskeutuvaa ainesta tietyn pinta-alan omaavaan keräimeen, josta sitten määritetään laskeuma yksikössä g/m 2. PAH yhdisteet Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) ovat orgaanisia rengasrakenteisia yhdisteitä, joita muodostuu tavallisesti epätäydellisen palamisen yhteydessä (teollisuuden, energian tuotannon ja jätteenpolton huonosti palaneiden savukaasut) tai orgaanisia aineita kuumennettaessa. PAH-yhdisteet ovat karsinogeenisiä ja lisäävät erityisesti keuhkosyöpään sairastumisen riskiä. 47

48 PAH-yhdisteiden aiheuttaman syöpäriskin merkkiaineena käytetään bentso(a)pyreeniä. Bentso(a)pyreeni esiintyy hiukkasiin sitoutuneena ja sen pitoisuudet kuvaavat hyvin myös PAH- yhdisteiden käyttäytymistä ja ominaisuuksia. Bentso(a)pyreeni- pitoisuuden vuosittaiset keskiarvot ovat olleet Euroopan maaseututausta-alueilla 0,1 1 ng/m 3, kaupunkialueilla 0,5 3 ng/m 3 ja jopa 30 ng/m 3 joidenkin teollisuuslaitosten välittömässä läheisyydessä. Ilmansaasteiden (ja ennen kaikkea, ilmassa leijuviin partikkeleihin sitoutuneiden PAH :ien) uskotaankin olevan merkittävä vaikuttaja keuhkosyövän aiheuttamiin kohonneisiin kuolleisuuslukuihin kaupungeissa verrattuna maaseutuun. Kokonaisleijuma Kokonaisleijumalla tarkoitetaan kaikkea ilmassa olevaa leijuvaa epäpuhtautta (TSP). Tässä yhteydessä (raportti) tarkoitetaan hiukkasia, joiden koko on alle 40 µm. Leijuma PM 10 ja PM 2.5 (Particulate Matter ) PM 10 tarkoittaa aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 10 µm olevaa leijuvaa partikkelia ja vastaavasti PM 2.5 halkasialtaan alle 2.5 µm olevaa leijuvaa partikkelia. Alle 10 µm hiukkaset pystyvät tunkeutumaan nenäonteloa ja kurkunpäätä syvemmälle hengitysteihin. Alle 2,5 µm hiukkaset eli pienhiukkaset pystyvät puolestaan tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin, keuhkorakkuloihin saakka. Eri hiukkasten joutuminen hengitysteihin on esitetty kuvassa 2. Koko maan leijumatilannetta voidaan seurata ilmatieteenlaitoksen www sivuilla realiaikaisesti, kuva 3 Kuva. Pienimmät hiukkaset tunkeutuvat keuhkoihin asti. Hiukkasten joutuminen hengityselimien eri osiin riippuu pääasiassa hiukkaskoosta. 48

49 Kuva. Koko Suomen eri paikkakunnilla mitatut hengitettävien hiukkasten pitoisuudet (lähde: Pöly Suomen taajamissa merkittävin hiukkaspitoisuuksiin vaikuttava tekijä on maasta tuleva pöly eli resuspensio. Yleensä hiukkaset ovat peräisin pää-asiassa liikenteen nostamasta katu- ja asfalttipölystä.kuvassa joka keväistä teiden ja jalkakäytävien puhdistusta. Kuva. Teiden ja jalkakäytävien puhdistus. Päästö Päästöllä tarkoitetaan energiantuotannon, teollisuuden, liikenteen ym. aiheuttama ilmanlaatua heikentävää joko hetkellistä tai jatkuvaa haittaa. Päästökorkeus vaikuttaa merkittävästi maanpinnan lähellä hengitettäviin epäpuhtauspitoisuuksiin. Päästöt voivat olla erilaisia kaasumaisia tai hiukkasmaisia yhdisteitä, kuten rikkidioksidia, pelkistyneitä rikkiyhdisteitä, lukuisia muita epäorgaanisia ja orgaanisia yhdisteitä, sekä metalleja. TRS (Total Reduced Sulphur) Pelkistyneet rikkiyhdisteet joista käytetään myös nimitystä haisevat rikkiyhdisteet. Tärkeimpiä haisevista rikkiyhdisteitä ovat rikkivety, sulfidit ja merkaptaanit. Mittaustulos ilmoitetaan rikkinä. 49

50 50 TULOSTEN LAADUNVARMISTUS LIITE 2 Vuonna 2001 ympäristöministeriö nimitti Ilmatieteen laitoksen ilmanlaadun vertailulaboratorioksi, jonka tehtävänä on mm. vertailumittausten järjestäminen kuntien mittausverkoille Raahessa on tehty vuosina 2003 ja 2006 Raahen keskustan ja Varikon mittauspisteidenkaasumaisten (NO x, NO, ja SO 2 ) mittalaitteiden vertailu ja kenttä auditointi. Ilmatieteen laitos tekee säännöllisen tarkastuksen 3 vuoden välein. Raahen osalla tarkastuksessa ei ole havaittu puutteita. Vertailumittaus piti alkuperäisen ohjelman mukaan suorittaa 2009 mutta se peruuntui ja seuraava vertailumittaus tulee vuonna Kemialliset ja fysikaaliset määritykset on tehnyt Labtium Oy, jonka laatujärjestelmä on akkreditoitu (FINAS T025). Kuva. Raahen keskustan pisteen typenoksidien vertailumittaustulos laboratoriokoodi 3. Kuva. Varikon mittauspisteenrikkidioksidin vertailumittaustulos laboratoriokoodi 3.

51 51 METALLIPITOISUUDET NÄYTTEITTÄIN LIITE 3-1 VARIKKO µg/m3 As Cd Cr Cu Ni Pb V Zn Fe < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < MERIKATU µg/m3 As Cd Cr Cu Ni Pb V Zn Fe < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < <0.1

52 52 METALLIPITOISUUDET NÄYTTEITTÄIN LIITE 3-2 LAPALUOTO µg/m3 pvm As Cd Cr Cu Ni Pb V Zn Fe < < < < < < < < < < < < < < < < < <0.005 < < < < < <0.005 < < < < < < <0.005 < < <0.009 < < < < < <0.005 < < <0.009 < < < < <0.005 < < < < <0.005 < < < < < < < < < <0.005 < < <0.009 < < < < < < < < < <0.005 < < <0.009 < < < < <0.005 < < <0.009 < < < < < < < < < <0.005 < < <0.005 < < < < <0.005 < < < < < < < < < < < <0.009 < < < < < <0.005 < < < < < < < <0.005 < < <0.009 < < < < <0.005 < < < < <0.005 < < <0.009 < < < < < < < < < <0.005 < < < < < < < < < < < < <0.005 < < < < < < < <

53 53 METALLIPITOISUUDET NÄYTTEITTÄIN LIITE 3-3 KESKUSTA µg/m3 pvm As Cd Cr Cu Ni Pb V Zn Fe < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < <

54 PAH- YHDISTEIDEN PITOISUUDET LIITE 4 54

55 55 ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT LIITE 5 Merikatu PM 2.5, PM 10, SO 2 Sarkala Laskeuma Välikylä Laskeuma Linja-autoasema Sää, PM 10, NO x Lapaluoto PM 10, SO 2 Varikko PM 10, SO 2 Saloinen Laskeuma Raahen kaupunki 1/2007 (Raahen kaupungin luvalla)

56 56 Raahen ilmanlaadun mittausasemat ja niillä määritettävät komponentit LIITE 6 Sijainti Kuvaus Määritettävät komponentit Määritystiheys Raahen keskusta Liikenne Jatkuvatoiminen mittaus: Hengitettävät hiukkaset PM 10 Typen oksidit NO x Typpidioksidi NO 2 Typpioksidi NO Säätiedot Laboratoriomääritykset: PAH- yhdisteet Raskasmetallit (PM 10 ) Jatkuva 1 näyte/2 viikkoa 1 lisänäyte/2viikka 1 näyte/2 viikkoa Varikko ( saakka) Merikatu ( alkaen) Liikenne ja teollisuus Liikenne ja teollisuus Jatkuvatoiminen mittaus: Rikkidioksidi SO2 Laboratoriomääritykset: PAH- yhdisteet Raskasmetallit (PM 10 ) PM10, Jatkuvatoiminen mittaus: Hengitettävät hiukkaset PM 2.5 Rikkidioksidi SO2 Laboratoriomääritykset: PAH- yhdisteet Raskasmetallit (PM 10 ) PM10, Lapaluoto Teollisuus Jatkuvatoiminen mittaus: Rikkidioksidi SO2 Laboratoriomääritykset: PAH- yhdisteet Raskasmetallit (PM 10 ) PM10 *Vähennettynä päivät joina PAH määritykset. 1 lisänäyte/2viikka Jatkuva 1 näyte/2 viikkoa 1 näyte/2 viikkoa 6 näytettä/ viikko* Jatkuva Jatkuva 1 näyte/2 viikkoa 1 näyte/2 viikkoa 6 näytettä/ viikko* Jatkuva 1 näyte /2 viikkoa +lisänäyte/2viikkoa 1 näyte /2 viikkoa +lisänäyte/2viikkoa 3 näytettä/viikko* Kuva Merikadun, Raahen keskustan ja Lapaluodon mittausasemat