1(6) EUE Suomen Pysyvä Edustusto Bryssel EUE. Holm Mikko(UM), Kytölä Pirjo(UM), Peltola Janne(UM), Laineenoja Eija(TEM)

Transkriptio

1 Suomen Pysyvä Edustusto Bryssel EUE NEUVOSTORAPORTTI 1(6) EUE EUE Holm Mikko(UM), Kytölä Pirjo(UM), Peltola Janne(UM), Laineenoja Eija(TEM) Asia Kilpailukykyneuvosto Kokous Kilpailukykyneuvosto Ministerit kävivät laajaa keskustelua EU:n talouden digitalisoitumisesta sekä EU:n tulevasta teollisuuspolitiikkastrategiasta. Molempien osalta monet jäsenvaltiot korostivat tulevaisuuden osaamiseen investoimisen tärkeyttä. Usea jäsenvaltio nosti esiin digitalisaation, kuten tekoäly, ja myös teollisuuden roolin seuraavalla monivuotiselle rahoitukaudella. Lisäksi ministerit kävivät politiikkakeskustelun EU:n sisämarkkinoiden kehittämisestä. Monet jäsenvaltiot korostivat sitä, että nyt on hyvä hetki aloittaa keskustelu sisämarkkinoiden kehittämisestä. Digitaalisuus ja palvelusektorin esiteiden poistaminen nousivat erityisesti esiin. Monet myös painottivat tehokkaan täytäntöönpanon merkitystä muun muassa luottamuksen lisäämisen kannalta. Muissa asioissa komissio tiedotti kiertotalouden täytäntöönpanosta esittelemällä muovistrategiaa ja REACHasetuksen tarkastelua. PJ esitteli myös tieteellisen näytön roolia paremmassa sääntelyssä. Lisäksi Belgian valtuuskunnan pyynnöstä käsiteltiin EU:n valtiontukisääntöjen soveltuvuutta aloittelevien yritysten innovaatioiden tukemisen kannalta. Ministereiden työlounaan aiheena oli EU:n kuluttajasuojasääntelyn uudistaminen, jota koskevia suunnitelmia oli esittelemässä kuluttaja-asioista vastaava komissaari Věra Jourová. Suomea kokouksessa edusti elinkeinoministeri Mika Lintilä. Kokouksen yhteydessä ministeri Lintilä tapasi digiaaliasioista vastaavan komissaari Mariya Gabrielin sekä teollisuus- ja sisämarkkina-asioista vastaavan komissaari Elżbieta Bieńkowskan.

2 2(6) MAANANTAI 12. MAALISKUUTA 2018 (klo 9.30) 1. Esityslistan hyväksyminen Hyväksyttiin. 2. A-kohtien hyväksyminen Hyväksyttiin. Muut kuin lainsäädäntöasiat 3. Eurooppalainen ohjausjakso 2018: EU:n talouden digitalisoituminen KOM (komissaari Gabriel) korosti komission tehneen paljon digitalisaation osalta; mm. 13 lainsäädäntöehdotusta (copyright, kyberturvallisuus, datan vapaa liikkuvuus jne.) on prosessissa. KOM mukaan digitalisaatiossa kyse ei ole pelkästään 415 mrd. euron vuosittaisesta lisästä EU:n talouteen, vaan myös mm. siitä, että markkinoiden on toimittava EU:n arvojen mukaisesti ja infrastruktuuria on parannettava. Digitaalitaloudessa EU on jäljessä USA:ta, Kiinaa, Japania ja Etelä-Koreaa, siksi kansalliset ja EU-tason investoinnit on saatava toimimaan yhteen ja seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on painotettava digitalisaation eri osa-alueiden kuten tekoälyn, lohkoketjujen ja suurteholaskennan tärkeyttä. Pelkkä t&ktoimintaan investoiminen ei ole riittävää, vaan on myös edistettävä yritysten digitalisaation omaksumista. Tässä digitaalisilla innovaatiokeskuksilla on merkittävä rooli. Lähes kaikki jäsenvaltiot käyttivät puheenvuoron. Useissa puheenvuoroissa korostettiin pk-yritysten digitalisaation omaksumisen edistämistä sekä digitalisaatioon liittyvää koulutusta kaiken ikäisille ja kaikille sektoreille. Lisäksi esiin nousi rahoituksen osoittaminen (teollisuuden) digitalisaatioon seuraavalla monivuotisella rahoituskaudella ja järkevä sääntely. Myös tekoäly rooli nousi esiin muutamassa puheenvuorossa. Suomi korosti puheenvuorossaan DSM:n valmiiksi saattamista, teollisuuden digitalisaation huomioimista seuraavalla monivuotisella rahoituskaudella sekä tarvetta indikaattoreille, jotka seuraavat digitalisaation ja teollisuuden uudistumisen vaikutuksia kilpailukyvylle. Lisäksi Suomi nosti esiin erikseen tekoälyn merkityksen. Suomi oli tyytyväinen, että KOM julkaisee oman tekoälytiedonantonsa huhtikuussa ja korosti samalla datan roolia tekoälyssä. Datan hallinnoissa on oltava selkeät säännöt ja datan käyttöä edistävä regulaatio on tarpeen. KOM totesi loppupuheenvuorossaan, että seuraavalla monivuotisella rahoituskaudella on kunnianhimoinen digitalisaatio-ohjelma, jossa myös tekoälyllä on oma hankkeensa. KOM huomioi jäsenmaiden kommentit koulutuksen (skills) tarpeesta. KOM huomautti myös, että pöydällä on vielä monia aloitteita, jotka KOM ja jäsenmaiden pitää viimeistellä.

3 3(6) 4. Päätelmät kilpailukykyä, kasvua ja innovointia edistävästä EU:n teollisuuspoliittisesta strategiasta KOM (komissaari) Bieńkowska totesi, että KOM on sitoutunut kehittämään teollisuuspolitiikkastrategiaa ja kehui Industry Day -tapahtumaa, jossa sidosryhmien viestit korostivat sen strategian tärkeyttä. Industry Dayn viesteinä KOM korosti teollisuuden roolia taloudessa, vapaakaupan tärkeyttä, koulutusta (skills), keskeisiä mahdollistavia teknologioita (Key Enabling Technologies, KETs; kuten tekoäly), alueiden merkitystä sekä teollisuuteen liittyvää rahoittamista seuraavalla monivuotisella rahoituskaudella. European Round Table of Industrialists -ryhmän puheenjohtaja Benoît Potier korosti t&k:een investoimista, energia- ja ilmastopolitiikan huomioimista teollisuusstrategiassa sekä digitalisaation merkitystä. Lisäksi Potier nosti esiin vapaakaupan huolimatta USA:n alumiini- ja terästulleista sekä samassa valossa vielä olemassa olevien sisämarkkinoiden esteiden poistamisen. Suurin osa jäsenmaista käytti puheenvuoron. Keskustelussa korostettiin osittain samoja asioita kuin asiakohdassa 3. Monessa puheenvuorossa korostettiin sitä, että teollisuuden muuttumista vähähiiliseksi ei saa tapahtua teollisuuden kilpailukyvyn kustannuksella tämä on suunniteltava hyvin. Vähähiilisyys tarjoaa myös mahdollisuuksia eurooppalaiselle teollisuudelle kuten digitalisaatiokin. Kuten teollisuuden edustaja Potier, niin myös moni jäsenvaltion korosti vapaakaupan merkitystä ja kauppakiistojen ratkaisemista WTO:ssa. Esille nostettiin myös teollisuuden rooli seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Suomi korosti puheenvuorossaan avointa ja sääntöperusteista kauppaa sekä biotalouden roolia tulevaisuudessa. Suomi nosti esiin myös tulevaisuuden puhtaan liikkuvuuden ja energiajärjestelmien valossa kestävän akkutuotannon merkityksen. Euroopalla pitäisi olla näkemys koko arvoketjuun raaka-aineiden tuotannosta akkujen kierrätykseen. Suomi kertoi myös omasta vihreän kaivostoiminnan konseptista. Suomi totesi myös odottavansa mielenkiinnolla korkean tason Industry työryhmän toimia teollisuuspolitiikka-strategian osalta. Loppupuheenvuorossaan KOM vielä korosti sisämarkkinoiden toimivuuden ja sitä kautta myös teollisuuden kilpailukyvyn lisäämisen kannalta sitä, että pöydällä olevien lakialoitteiden loppuunsaattaminen ja olemassa olevien implementointi on tärkeää. USA:n tullien osalta KOM oli samoilla linjoilla kuin moni jäsenvaltio vapaakauppa on kilpailukyvyn kannalta tärkeintä. KOM totesi myös raportoivansa Industry työryhmän toiminnasta neuvostolle tasaisin väliajoin. Lopuksi kilpailukykyneuvosto hyväksyi päätelmät uudistetusta EU:n teollisuuspoliittisesta strategiasta. 5. Sisämarkkinat 25 vuotta: Tulevat toimet

4 4(6) Komissio (komissaari Bieńkowska) esitteli asian. Komission mukaan on siirryttävä sanoista tekoihin. Vielä keskeneräisistä lainsäädäntöehdotuksista on päästävä sopuun. Voimassa olevan sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanoa on tehostettava. Sisämarkkinoilla on oltava valmiina erityisesti tekoälyn kehittymiseen ja myös muihin uusiin ilmiöihin. Lisäksi komissio nosti esiin energian sisämarkkinakysymykset, joita on tarkasteltava osana laajempaa kilpailukykynäkökulmaa. Keskustelussa kaikki pitivät EU:n sisämarkkinoita yhtenä Unionin keskeisimmistä saavutuksista. Sisämarkkinoiden merkitys Euroopan taloudelle ja talouskasvulle on kiistaton. Sen lisäksi, että on edettävä niissä lainsäädäntöehdotuksissa, jotka ovat neuvottelupöydällä, useat jäsenvaltiot (mm. Suomi) korostivat, että sisämarkkinoilla on katsottava tulevaisuuteen. On tärkeää, että Unionissa aloitetaan keskustelu siitä, miten sisämarkkinoita tulevaisuudessa kehitetään. Jäsenvaltiot korostivat erityisesti sitä, että sisämarkkinoita on kehitettävä niin, että huomioidaan digitaalisuuden vaatimukset. Yhtenä keskeisimpänä kehityskohteena pidettiin palvelujen sisämarkkinoita. Iso osa jäsenvaltioita myös korosti sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon merkitystä. Tehokas täytäntöönpano on omiaan lisäämään myös luottamusta sisämarkkinoiden toimintaan. Toisaalta eräät jäsenvaltiot painottivat sitä, että EU:n on toimittava vain niissä asioissa, joissa EU-tason toimilla voidaan saavuttaa suurempia hyötyjä kuin kansallisilla toimenpiteillä. Esille nousi myös näkemyksiä siitä, että sisämarkkinoiden kehittämisessä on erityistä huomiota kiinnitettävä sosiaalisten kysymysten edistämiseen. Samalla muutamat jäsenvaltiot huomauttivat, että toimijoilla ei ole aina riittäviä tietoja sisämarkkinaoikeuksistaan. Komissio totesi lyhyessä yhteenvedossa luottavansa jäsenvaltioiden sitoutumiseen kehittää sisämarkkinoita entisestään. 6. Kilpailukykytilanteen tarkistaminen Työlounas Komissio (komissaari Bieńkowska) esitteli asian. Palvelujen sisämarkkinoiden kehittäminen on komission mukaan välittömässä yhteydessä tuottavuuden (myös tuon tuottavuuden) kasvuun. Erityisesimerkkinä komissio käytti vähittäiskauppaa, jota koskeva sääntelyrasite on laskenut tasaisesti vuosien kuluessa mutta turhan hitaasti. Ajanpuutteen vuoksi ministerit eivät käyneet asiasta keskustelua. Työlounaalla ministerit keskustelivat EU:n kuluttajasääntelyn uudistamisesta. Lounaalla oli paikalla kuluttaja-asioista vastaava komissaari Jourova.

5 5(6) Muut asiat 7. a) Teollisuuden päivä: Teollisuus keskustelu Käsiteltiin asiakohdassa 4. b) Kiertotalouden täytäntöönpano: Muovistrategia ja kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyjä ja rajoituksia (REACH) koskevan asetuksen tarkastelu KOM (komissaari Bieńkowska) esitteli asian. Molemmat otsikonmukaiset aiheet ovat olleet ympäristöneuvoston asialistalla ja näiden tarkoituksena on auttaa teollisuutta siirtymään kiertotalouteen. KOM totesi, että muovistrategialla halutaan kierrättää muovia paremmin, mutta ei kuitenkaan kieltää sen käyttöä kokonaan. REACH:n osalta KOM totesi, että kyse on REACH-regulaation pakollisesta tarkastelusta viiden vuoden välein. Tällä seurataan regulaation tavoitteita. KOM totesi, että regulaatio on kohdillaan. KOM korosti, että teollisuusmielessä kyse on myös sisämarkkinoiden luomisesta kemikaaleille ja kemikaalien maahantuonnin osalta REACH:n täytäntöönpano on erityisen tärkeää, Neuvosto otti tiedoksi KOM:n esittelyn. c) Sääntelyn parantaminen PJ esitteli Brysselissä pidetyn seminaarin tuloksia. PJ nosti erityisesti esiin sen, että tieteellisen näytön merkitys on tärkeää regulaatiolle, jotta ongelmat voidaan arvioida paremmin ja siten tehdä parempaa ja tehokkaampaa lainsäädäntöä. Neuvosto otti tiedoksi PJ:n selvityksen. d) Nopeasti kasvavia yrityksiä koskevat esteet valtiontukisäännöissä Belgian valtuuskunta esitteli asian. EU:n valtiontukisääntöjen vaikeuksissa olevan yhtiön määritelmä kattaa Belgian mukaan usein myös niin sanottuja start-up- ja scale-up-yhtiöitä, joiden talous on niiden kehitysvaiheeseen nähden tyypillisessä kunnossa. Valtiontukisäännöistä johtuen tällaisten yhtiöiden innovaatioiden tukeminen on vaikeaa. Jäsenvaltioista Hollanti, Slovenia, Espanja ja Unkari yhtyivät Belgian näkemykseen. Komissio (komissaari Vestager) totesi yhtyvänsä siihen huomioon, että start-up- ja scale-up-yhtiöt ovat usein erityisessä asemassa, mitä tulee rahoituksen saatavuuteen. Tällaisilla yhtiöillä voi olla erityisiä rahoitustarpeita. Komissio ei ole kuitenkaan tietoinen siitä, että EU:n valtiontukisäännöt estäisivät tällaisten yritysten kasvua. Komissio

6 6(6) painotti, että se on aina valmis reagoimaan jos se havaitsee, että voimassa olevat valtiontukisäännöt eivät ole toimivia. Suomen edustajat Ministeri Mika Lintilä virkamieskuntineen Asiakirjat Asiakohdittain Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kilpailukyky, kilpailukykyneuvosto, sisämarkkinat, sääntelyn parantaminen, teollisuus, teollisuuspolitiikka, valtiontuki, palvelujen vapaa liikkuvuus LVM, OM, TEM, UM ALR, EUE, MAVI, MMM, OKM, PLM, SM, STM, TRAFI, TULLI, VM, VNK, VTV, YM