Kilpailukykyministereiden ja televiestintäministereiden keskustelu datataloudesta ja datan liikkuvuudesta

Transkriptio

1 Liikenne- ja viestintäministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö NEUVOSTORAPORTTI 1(5) LVM KOO Kaivola Tuomas(LVM), Mäntyniemi Maaria(LVM), Peltola Janne(UM), Holm Mikko(UM) Asia Epävirallinen kilpailukyky- ja televiestintäministerikokous Tallinnassa Kokous Epävirallinen kilpailukyky- ja televiestintäministerikokous Tallinnassa pidetyn epävirallinen kilpailukyky- ja televiestintäministerikokouksen kattava teema oli datatalous. Suomea kokouksessa edustivat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson. Kokouksen pääaiheena oli datatalous ja datan vapaa liikkuvuus kilpailukykyministereiden ja teleministereiden yhteisessä osiossa. Datatalous oli myös ministereiden lounaan keskusteluaiheena. Suomi toi esille datan vapaan liikkuvuuden tärkeyttä, mutta painotti ennen kaikkea datan hyödyntämistä edistäviä toimia, kuten datan käyttöön liittyvien oikeuksien selventämistä. Lisäksi teleministerit keskustelivat erillisessä osiossa 5G:stä ja allekirjoittivat myös yhteisen julkilausuman 5G:n edistämisestä. Suomen tavoitteena on olla maailman kärkijoukoissa 5G-teknologian kehittämisessä. Suomen näkemyksen mukaan EU-tasolla tulee pyrkiä mahdollisimman tehokkaaseen mutta joustavaan taajuuksien käyttöön, jolla tuetaan uuden teknologian, investointien ja palvelujen kehitystä ja annetaan edelläkävijämaille mahdollisuus nopeassa tahdissa. Kilpailukykyministerit keskustelivat sisämarkkinat palveluna -asiakohdassa julkisen palvelujen sähköistämisen merkityksestä sisämarkkinoiden kehittämiselle, erityisesti palvelujen liikkuvuudelle rajojen yli. Keskeisenä pidettiin mm. datan saatavuutta sekä ns. "only once" -periaatetta. Ministeri Berner tapasi kokouksen aikana useita EU-ministerikollegoitaan. Kahdenvälisessä tapaamisessa komissaari Mariya Gabrielin kanssa keskusteltiin muun muassa datan vapaasta liikkuvuudesta ja datan hyödyntämisen edistämisestä. Kilpailukykyministereiden ja televiestintäministereiden keskustelu datataloudesta ja datan liikkuvuudesta

2 2(5) Aamupäivän osion avauspuheenvuorossaan Viron talous- ja infrastruktuuriministeri Kadri Simson puhui datasta viidentenä vapautena ja datatalouden tärkeydestä. Viron yrittäjyys- ja informaatioteknologiaministeri Urve Palo painotti datan ja sitä koskevan selkeän sääntelykehyksen merkitystä innovaatioille ja Euroopan unionin sisämarkkinoille. Euroopan komission digitaalisesta taloudesta ja yhteiskunnasta vastaava komissaari Mariya Gabriel totesi komission kiinnittävän erityistä huomiota digitalisaatiokysymyksiin. Lisäksi kehityksessä on tärkeä muistaa kansalaiset. Osiossa oli kolme datatalouteen keskittyvää puheenvuoroa, joita ministereiden oli mahdollisuus kommentoida ja keskustella. Asiantuntijoiksi paikalle oli kutsuttu puhumaan MIT:n professori Pentland, Lisbon Council -ajatushautomon puheenjohtaja Hofheinz sekä autojen korjauspalveluista tarjoajavan Belron-yrityksen johtaja Burton. Pentland painotti datan hyödyntämisen merkitystä niin taloudelle kuin yhteiskunnalliselle kehitykselle. Datan hyödyntämistä voisi ensiksi lisätä aggregoidun datan kautta, sillä sen käytössä ei ole henkilötietojen suojaan liittyviä ongelmia. Esimerkiksi aggregoitu väestödata tarjoaa kuitenkin paljon mahdollisuuksia esimerkiksi terveydenhoidolle ja sosiaalipolitiikalle. Burtonin puheenvuorossa tuotiin esille datan jakamisen merkitystä toimivalle liiketoimintaympäristölle, käytännön esimerkkinä olivat autonkorjauspalvelut. Palveluiden tarjoaminen on riippuvainen yhä enemmän datasta, ja sen on oltava saataville arvoketjun eri osapuolille esimerkiksi data-alustojen kautta. Hofheinz esitteli tilaisuutta varten laadittua raporttia Euroopan unionin datatalouden kehittämisestä. Datatalous voisi vahvistaa etenkin teknologista innovaatiota, liiketoimintamallien innovaatiota, markkinoiden luomista, yhteiskunnallista innovaatiota sekä dataperusteista päätöksentekoa. Raportissa esitellään uusi vaihtoehto datan hallinnalle: yhteisomistus (co-ownership). Esitysten jälkeen ministereillä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentteja. Ministeri Berner avasi keskustelun kysymällä datan saatavuuden merkityksestä suhteessa datan sijaintirajoitusten poistamiseen, tietosuojalainsäädännön asettamista rajoituksista datan avaamiselle ja jakamiselle sekä onko datan käytön hyödyille muita, parempia mittareita kuin bruttokansantuote. Lisäksi kysymyksiä ja kommentteja herättivät uuden yhteisomistajuusmallin tarpeellisuus, kyberturvallisuuden ja tietosuojan merkitys, horisontaalisten toimien tarve sektorikohtaisuuden sijasta, selkeiden oikeuksien merkitys, datalähteiden kartoitus ja datan laadun varmistaminen. Sveitsi mainosti lisäksi Genevessä järjestettävää YK:n Internet Governance Forum -tapahtumaa, jossa käsitellään laajasti digitalisaatioon ja datatalouteen liittyviä kysymyksiä. Vastauspuheenvuoroissaan professori Pentland painotti, että datan saatavuus on tärkeämpi kysymys kuin sijainti. Hofheinz totesi puolestaan, että sijaintirajoituksista on hyvä aloittaa. Sijaintirajoitukset on tärkeä poistaa, koska ne perustuvat väärille oletuksille esimerkiksi tietoturvallisuuden suhteen. Molemmat toivat esille, että tietosuoja on otettava huomioon. Pentland totesi, että aggregoitu data on hyvä aloituspiste, koska siinä ei ole yksityisyyshuolia. Tällaista dataa yritykset myös jakavat helpommin. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että bruttokansantuote ei ole kovin hyvä mittari, mutta parempia ei ole helposti käytettävissä. Pentland lisäksi sanoi, että väestödata tarjoaa mahdollisuuksia taloustietoja tarkempien ennusteiden tekemiseen sosiaalisissa kysymyksissä. Datan jakamisen osalta Hofheinz totesi, että on parempi kannustaa yrityksiä jakamaan dataansa kuin pakottaa sen avaaminen. Burton kuitenkin katsoi, että pelkät kannustimet eivät ole riittäviä. Lopuksi komissaari Gabriel totesi, että digitaalitalous ei ole vain yhden sektorin asia vaan se on koko talouden laajuinen kysymys. Haasteena EU:ssa on edelleen se, että data ei liiku vapaasti vaan se on siiloutunut. Datan liikkuvuuden parantamiseksi EU:ssa on tärkeää lisätä jäsenvaltioiden välistä luottamusta sekä käydä keskustelua datatalouden merkityksestä. On myös tärkeää ottaa huomioon jäsenvaltioiden huolet esimerkiksi datan saatavuudesta viranomaistoimintaa varten. Lisäksi on tärkeä parantaa datan saatavuutta sekä uudelleenkäyttöä, jotta vältetään esimerkiksi toimittajalukkoja. Viron ministeri Palo totesi yhteenvetona, että datalla on arvoa vain, jos sitä käytetään. Tarvitaan lisää oikeusvarmuutta, luottamusta sekä tahtoa liikkua eteenpäin.

3 Aamupäivän tilaisuuden keskustelua jatkettiin ministerien suljetussa lounaskeskustelussa. Keskustelu rakentui kahden kysymyksen varaan: mitä syksyllä annettavan mahdollisen komission lainsäädäntöaloitteen datan vapaan liikkuvuuden yhteistyökehyksestä tulisi pitää sisällään sekä tuleeko datan saatavuutta ja yhteentoimivuutta yli sektori- ja organisaatiorajojen edistää unionin tasolla, ja pitäisikö tämän työn ensin keskittyä julkisen sektorin hallussa olevaan dataan. Viro järjesti Tallinnassa ennen epävirallista ministerikokousta myös konferenssin, joka keskittyi samoin datatalouteen ja datan liikkuvuuteen. Televiestintäministereiden keskustelu 5G:stä Teleministerit keskustelivat omassa osiossaan iltapäivällä 5G:stä. Keskusteluun osallistuivat myös teollisuuden ja Euroopan parlamentin edustajat. Puheenjohtajavaltio Viro oli esittänyt etukäteen keskustelun pohjaksi kaksi kysymystä. Ensimmäinen kysymys liittyi hyviin käytäntöihin ja kokemuksiin 5G:n edistämisessä eri jäsenmaissa. Toinen kysymys keskittyi taajuuksien hallinnointiin ja muun muassa siihen, millaista eurooppalaista koordinointia tarvitaan. Epävirallisessa teleneuvostossa käytävä taajuus- ja 5G-keskustelu liittyy aiheeltaan neuvostossa tällä hetkellä käsiteltävään niin sanottuun telepakettiehdotukseen eli ehdotukseen direktiiviksi eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä. Euroopan komissio julkaisi direktiiviehdotuksen ja sen tavoitteena on päivittää voimassa olevaa EU:n sähköisen viestinnän sääntelykehystä. Direktiiviehdotus sisältää muutosehdotuksia, jotka liittyvät radiotaajuuksien käyttöön. Viron ministeri Urve Palo korosti avauspuheenvuorossaan, että 5G on tärkeä innovaatioiden syntymisen kannalta ja siksi EU:n on tärkeää olla kärjessä. Viro kiitti jäsenmaita 5G-julkilausumaan osallistumisesta. Julkilausuma osoittaa, että monista periaatteista on yhteisymmärrys, mutta edelleen on jatkettava työtä. Neuvosto jatkaa syksyllä telepaketin taajuuskysymysten käsittelyä puheenjohtajavaltio Viron johdolla. Komissaari Gabriel puhui globaalista kehityksestä ja korosti, että EU:ssa pitää samoin päästä eteenpäin vauhdikkaasti. Investointeja tarvitaan, ja 5G tulee olemaan erilainen kuin nykyiset yhteydet. Yhteyksien tulisi mahdollistaa muun muassa liikenteen automatisaatiokehitys. Tarvitaan uusia liiketoimintamalleja. Markkinoille on tärkeää, että EU:ssa on selkeä sääntelykehys, ja että EU:ssa tehdään yhteistyötä ja toimitaan systemaattisesti ja ennakoitavasti. Nokian edustaja Hossein Moiin alleviivasi puheenvuorossaan 5G:n merkittävyyttä. 5G parantaa yhteyksiä, voi osaltaan mahdollistaa teollisuuden muutoksen, koneiden välisen viestinnän ja esineiden internetin. Verkkojen pitää mahdollistaa monenlaiset asiat. On tärkeää, että asiaa koordinoidaan EU:ssa ja että taajuuksia on käytettävissä riittävästi oikeassa aikataulussa. Nokian näkemyksen mukaan EU:ssa tarvitaan suuria toimijoita, kuten muualla maailmassa, ja sisämarkkinat edesauttavat niiden syntymistä. Datan vapaa liikkuvuus on olennainen esimerkiksi automaattiajamiselle. Euroopan parlamentin Michal Boni puhui muun muassa koulutuksen ja työvoiman muuttuvista tarpeista. 5G tarvitsee investointeja. EU:ssa tulisi olla yhteinen kehys ja pidempiä toimilupia. Tulee keskustella siitä, miten asia organisoidaan institutionaalisesti. Edelläkävijöitä tulee rohkaista ja tukea vertaisoppimista. 5G:n edistäminen vaatii lukuisia päätöksiä. Yhteistyö on avain tavoitteiden saavuttamiseen ja kaikki sidosryhmät tulee ottaa mukaan. Jäsenvaltioiden puheenvuoroissa kerrottiin useissa jäsenmaissa meneillään olevista 5Gtestaushankkeista, piloteista ja strategioista. Useat jäsenmaat korostivat, että nykyisenkaltainen taajuuskoordinaatio EU:ssa on riittävää ja tehokkaasti käytettynä se toimii hyvin. Jäsenmaissa on 3(5)

4 4(5) erilaisia kansallisia olosuhteita. Tarvitaan tasapaino EU:n ja kansallisen toimivallan välillä. Eräät maat nostivat esiin koordinaatiotarpeen kolmansien maissa kanssa EU:n ulkorajoilla. Myös investointien tarvetta ja investointivarmuuden tärkeyttä korostettiin. Keskustelua käytiin myös standardoinnista. Ministeri Berner toi esille puheenvuorossaan, että 5G tulee muuttamaan yhteiskuntaa merkittävällä tavalla. Suomessa on ollut testitaajuuksia 5G:lle vuodesta 2015 alkaen ja parhaillaan valmistaudutaan käyttöönottoon. Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla käydään keskustelua eri toimijoiden kanssa. Jälkimarkkinoiden rooli voi kasvaa tulevaisuudessa. Riittävä harmonisaatio EU:ssa on tärkeää, mutta on otettava huomioon että jotkut maat ovat edellä, esimerkiksi Suomi on jo huutokaupannut nk. 700 MHz:n kaistan. Aiempiin puheenvuoroihin viitaten ministeri kertoi myös Suomen taajuuskoordinaatiosta itärajalla. Tulevaisuudessa taajuuksia jaettaessa tulee ottaa huomioon myös uudet toimijat. Yksityiskohtiin ei tule puuttua tarpeettomalla tarkkuudella ja ylisääntelyä tulee välttää. Kun näistä seikoista huolehditaan, 5G voi olla menestystarina Euroopassa. 5G-julkilausuma Kaikki jäsenmaat allekirjoittivat kokouksen yhteydessä puheenjohtajavaltio Viron laatiman julkiausuman. Julkilausumassa ehdotetaan toimenpiteitä, joihin jäsenvaltiot sitoutuvat 5G:n kehityksen varmistamiseksi. Julkilausuman toimenpiteet liittyvät esimerkiksi radiotaajuuksien osoittamiseen 5G:n käyttöön, jäsenvaltioiden väliseen vapaaehtoiseen yhteistyöhön sekä 5G-standardointiin. Julkilausuma on ei-sitova. Siinä esitetyt toimenpiteet ovat mahdollisia olemassa olevan lainsäädännön nojalla. Kilpailukykyministereiden keskustelu sisämarkkinat palveluna -asiakohdassa Sisämarkkinat palveluna -asiakohdassa kilpailukykyministerit keskustelivat julkisten palvelujen sähköistämisen merkityksestä sisämarkkinoiden kehittämiselle, erityisesti palvelujen liikkuvuudelle rajojen yli. Keskeisenä pidettiin mm. datan saatavuutta sekä ns. "only once" -periaatetta. Aluksi kuultiin eri tahojen (mm. suomalainen Tilaajavastuu Oy) näkemyksiä siitä, miten julkisten palvelujen digitalisointi voi hyödyttää yritysten rajat ylittävää liikkuvuutta, erityisesti palvelujen liikkuvuutta jäsenvaltioista toiseen. Erilaisten sähköisten asiointipalvelujen kehittämisen kannalta haasteina mainittiin mm. datan saatavuus, mikä oli noussut esiin myös ministereiden aikaisemmissa keskusteluissa. Muun muassa korostettiin verodatan saamisen merkitystä erilaisten palvelujen kehittämisessä. Case-esimerkeissä tuotiin esiin myös tarve investoida palvelualustojen muotoiluun (design), sillä se vaikuttaa käyttäjäkokemukseen ja on sitä kautta menestyksen mittari. Keskustelussa muutamat jäsenvaltiot esittelivät omia kansallisia kehittämishankkeitaan. Useimmissa puheenvuoroissa todettiin sähköisten hallinnollisten palveluiden olevan erityisen keskeisiä juuri palveluelinkeinojen liikkuvuuden kannalta. Suomi korosti omassa puheenvuorossaan sekä yksityisen että julkisen datan saatavuutta sekä pohti, miten datan saatavuutta voitaisiin edistää. Eräänä käytännön kehityskohteena nousi esiin julkisten verkkosivujen kielen kehittäminen, joka palvelisi erityisesti toisesta EU-maasta tulevia. Komissio (Ansip) nosti esiin komission e-government-toimintasuunnitelman. Erityisen keskeistä on "once only" -periaate, jota olisi sovellettava kaikessa viranomaisten tiedonkeruussa ja sen olisi toimittava myös jäsenvaltioiden välillä. On päästävä eroon paperien lähettämistä jäsenvaltioista ja tietojen on kuljettava sähköisesti eri jäsenvaltioiden viranomaisten välillä. Koska sähköinen palvelukortti nousi keskustelussa esiin, komissio täsmensi, ettei siinä ole kysymys kansallisiin järjestelmiin puuttumisesta, vaan liikkuvuuden helpottamisesta nykyisillä ehdoilla. Single Digital Gatewaystä komissio totesi, että tarkoitus on vähentää hallinnollista taakkaa rajat ylittävien palvelujen osalta. Keskeistä on myös digitaalisen identiteetin vastavuoroinen tunnistaminen.

5 5(5) Suomen edustajat Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner, kansliapäällikkö Jari Gustafsson/TEM, johtaja Janne Känkänen/TEM, erityisasiantuntija Janne Peltola/EUE, erityisasiantuntija Mikko Holm/EUE, neuvotteleva virkamies Maaria Mäntyniemi/LVM, ylitarkastaja Tuomas Kaivola/LVM Asiakirjat Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi palvelut, sisämarkkinat, sähköinen viestintä, taajuudet, tietoyhteiskunta LVM, TEM, UM EUE, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TRAFI, TULLI, VM, VNK, YM