1(6) EUE Suomen Pysyvä Edustusto Bryssel EUE, Työ- ja elinkeinoministeriö Peltola Janne(UM), Koskela Akseli(TEM) JULKINEN

Transkriptio

1 Suomen Pysyvä Edustusto Bryssel EUE, Työ- ja elinkeinoministeriö NEUVOSTORAPORTTI 1(6) EUE EUE Peltola Janne(UM), Koskela Akseli(TEM) JULKINEN Asia Epävirallinen kilpailukykyministereiden kokous (teollisuus+tutkimus) , Bulgaria (Sofia) Kokous Sofiassa pidetyn epävirallisen kilpailukykyministereiden kokouksen teemana olivat Euroopan teollisuuspolitiikan tulevaisuus sekä Euroopan tutkimuksen ja innovoinnin tulevaisuuteen liittyen: 1) innovoinnin lisääminen ja 2) investoinnit inhimilliseen pääomaan. Suomea kokouksessa edustivat elinkeinoministeri Mika Lintilä (tutkimusosuus) ja työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltonen (teollisuus). Teollisuusosion pääaiheena oli Euroopan teollisuuspolitiikan tulevaisuus. Aihetta pidetään korkealla agendalla, jotta saataisiin evästettyä uutta komissiota Euroopan uuden teollisuuspolitiikkastrategian tarpeesta. Suomi korosti digitalisaation merkitystä ja erityisesti tekoälyn roolia Euroopan kasvun mahdollistajana. Tutkimusosion teemat pohjustavat EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja seuraavan eli 9. tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelman (FP9) valmistelua. Suomi nosti esiin tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tärkeää roolia kestävän talouskasvun, työpaikkojen luomisen, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edistämisessä. Riittävän rahoituksen lisäksi tarvitaan sekä rakenteellisia että toiminnallisia uudistuksia. Suomen korosti, että tulevissa FP9-neuvotteluissa EU:n tulee korostaa laatua, eli rahoituksen kriteereiden täytyy perustua excellence -ajattelulle. Ministeri Lintilä tapasi Irlannin ministeri John Halliganin kahdenvälisesti. Tapaamisessa pohdittiin maidemme yhteneväisyyksiä tulevan tutkimuksen ja innovaatioiden 9. puiteohjelman valmistelussa. Ministeri Lintilä kertoi myös Suomen panostuksista tekoälyaikakauteen sekä yleisemmästä painostuksesta digitalisaatioon ja dataan. Ministeri Halliganille annettiin Suomen laatima non-paper koskien digitalisaatiota.

2 TEOLLISUUS 2(6) Avauspuheenvuorossaan Bulgarian talousministeri Emil Karanikolov painotti pitkänajan EU:n teollisuuspolitiikkastrategian (telpo-strategia) tarpeellisuutta ja tärkeyttä tavoitteiden kera. Teollisuuden pitää olla myös kilpailukykyinen, vaikkakin EU toteuttaa ilmastomyönteistä politiikkaa. EU:n kilpailijamailla on jo pitkän teollisuuspolitiikkastrategiat ja ne myös investoivat merkittävästi vähähiiliseen talouteen. Tähän vastatakseen myös EU:ssa olisi luotava instrumentit ja vakaa sääntelykehys vähähiilisen talouden kehittämiseksi. Digitalisaatiosta Karanikolov totesi, että se luo sekä mahdollisuuksia mutta myös haasteita. Näihin molempiin on tartuttava EU:n toimesta. Yleiskeskustelu Euroopan tulevaisuuden teollisuuspolitiikasta Osiossa oli viisi teollisuuspolitiikkaan keskittyvää puheenvuoroa, joita jäsenvaltioiden oli mahdollisuus kommentoida ja keskustella. Komissaari Bieńkowska viittasi edellisen kilpailukykyneuvoston päätelmiin ja siitä antamiin lausuntoihinsa. KOM julkisti syyskuussa 2017 teollisuuspolitiikkastrategian ja nyt on tärkeintä sen implementointi. Teollisuuden ajureita ovat digitalisaatio, vähähiilisyys (ml. kiertotalous) sekä uuden liiketoimintamallit. Nämä samat tekijät luovat toki myös haasteita. Yksi EU:n parhaimpia instrumentteja kilpailukyvyn parantamiseksi on sisämarkkinat, joiden tehostamiseksi on tehtävä töitä. Business Europen pääjohtaja Markus J. Beyer totesi olevansa huolissaan nykyisistä poliittisista suuntauksista, kuten protektionismi, ja siksi EU:n telpostrategia ja keskustelu siitä on tarpeen. Beyer korosti, että Euroopan teollisuus tarvitsee pitkän ajan vision; mitä halutaan, miten sinne edetään ja miten minimoidaan tappiot. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean varapuheenjohtaja Goncalo Lobo Xavier mainitsi samat haasteet kuin aiemmatkin puhujat; digitalisaatio, ilmastonmuutos ja globalisaatio. Lisäksi Lobo Xavier nosti esiin EU:n teollisuuden kestävyyden, esim. työntekijän aseman ja tuoteturvallisuuden näkökulmasta, ja tämän vaikutuksen kustannuksiin. Kansainvälisen kaupan kilpailuolosuhteiden pitää olla reilua ja sen pitää tapahtua WTO:n sääntöjen mukaisesti. Teollisuuden palauttaminen (reshoring) Eurooppaan on tärkeää ja sen pitää perustua Euroopan kilpailukykytekijöihin, kuten innovaatio, osaaminen, ympäristöarvot, vähähiilisyys ja digitalisaatio. Heinz Lehmann Euroopan alueiden komiteasta nosti esiin sen, että Eurooppa tarvitsee lisää teollisia pk-yrityksiä. Tämän edistämiseksi pitää luoda innovatiivisia teollisuusekosysteemejä alueellisen yhteistyön kautta. Kansainväliseen kilpailuun vastatakseen tarvitaan myös sektorikohtaisia toimia. Pariisin ilmastosopimus on myös implementoitava kansallisesti. Euroopan kemianteollisuusjärjestön pääjohtaja Marco Mensink esitti pääviestit edellisen päivän Innovation for Competitiveness: Basic Industries a drive for growth -konferenssista. Teollisuuden tila on nyt Euroopassa parhaimmillaan yhdeksään vuoteen, mutta esim. kemianteollisuus investoi lähinnä USA:han, koska siellä on saatavilla edullista energiaa. EU tarvitsee pitkän ajan telpo-

3 3(6) strategian ja teollisuuden pitäminen mukana keskustelussa on tärkeää, kuten telpon pitäminen korkealla komission agendalla myös tulevien puheenjohtajien (RO, FI ja HR) toimesta. Sisämarkkinoiden tehokas toiminen ja eri ehdotusten toimeenpaneminen luo kilpailukykyä teollisuudelle. On myös tärkeää, että innovaatiorahoituksesta ei leikattaisi seuraavassa monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä (MFF). Seuranneessa keskustelussa korostettiin erityisesti digitalisaatiota (ml. tekoäly) ja sen haasteisiin vastaamista mm. koulutustarpeen osalta. Myös ilmastonmuutosta ja kestävän periaatteen mukaista teollisuutta ja teollisuuspolitiikkaa korostettiin sekä digitalisaation roolia tässä. Lisäksi keskustelussa nousi esiin sisämarkkinoiden vahvistaminen, tulevaisuuden liikkumisen infratarpeet ja kansainvälisen kaupan avoimuus. Erityistä huomiota kiinnitettiin myös innovaatioiden rooliin sekä sen edistämisestä ja rahoittamista erityisesti vihreiden teknologioiden alalla. Innovaatioiden osalta mainittiin myös, että regulaatiolla ei estettäisi mahdollista uutta liiketoimintaa tai sen kasvumahdollisuuksia. Suomi totesi puheenvuorossaan pitävänsä huolta teollisuuspolitiikasta myös omalla pj-kaudellaan ja näin tehdään varmasti myös koko pj-trio-kaudella. Suomi oli samaa mieltä komissaari Bieńkowskan kanssa sisämarkkinoiden implementaation tärkeydestä. Suomi toi esiin omat horisontaaliset BCDkärkiteemansa: biotalous, cleantech (ml. kiertotalous) ja digitalisaatio. Tekoälyn ja alustatalouden hyödyntäminen sekä datatalous ja tiedon vapaa liikkuvuus näiden mahdollistajana tarjoavat suuria mahdollisuuksia Euroopan taloudelle ja sen kasvulle. Näistä erityisesti tekoälyn roolia pitää avata niin EU:n tasolla kuin kansallisestikin. Komission tulevaa tekoälyä ja robotiikkaa koskevaa tiedonantoa pitäisikin käsitellä tarkasti kilpailukykyneuvostossa. Suomi korosti myös digitaalisten taitojen lisäämistä tulevan tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelman valmistelussa (FP9) ja MFF:n valossa. Jaetut istunnot Kokous jatkui kahdella samanaikaisella ryhmäkeskustelulla, joista toinen keskittyi teollisen kehityksen uusiin trendeihin, erityisesti teollisuuden digitalisaatioon ja ihmisen rooliin prosessissa. Toinen ryhmä keskittyi arvoketjuihin sekä eurooppalaisen kilpailuedun ja talouden vahvuuksien kehittämiseen. Suomi osallistui ensimmäiseen ryhmään. Teollisen kehityksen uusissa trendeissä nousi voimakkaasti esiin koulutuksen vahvistaminen STEM-oppiaineissa (luonnontieteet, teknologia, insinööritaito ja matematiikka), ministeriöiden ja instituutioiden sekä myös jäsenvaltioiden välinen yhteistyö, infrastruktuurin tarve ja siihen investoiminen sekä datan avoimuus. Myös standardisoinnin roolia korostettiin. Suomi korosti puheenvuorossaan koulutustarpeen lisäksi sitä, että eurooppalaisten alustoja ei ole aina tarpeen rakentaa alusta asti, vaan voidaan myös omaksua olemassa olevia datan saatavuudesta on pidettävä huolta. Suomi nosti esiin myös kansainvälisyysnäkökulman, on houkuteltava osaajia myös kolmansista maista EU:hun sekä saatava digitaaliset sisämarkkinat toimimaan.

4 4(6) Arvoketjuja käsitelleessä ryhmässä nousi esiin se, että Euroopan on vahvistettava kilpailuetuansa jo nyt vahvoissa alueissa, kuten inhimillinen pääoma ja sisämarkkinat, jossa myös kyberturvallisuus on nouseva teema. Tutkimustoiminnasta on saatava luotua enemmän innovaatioita, jotka taasen olisi tuotava nopeammin markkinoille. Arvoketjuille tärkeinä erillisinä sektoreina mainittiin auto- ja akkuteollisuus sekä energiaintensiiviset teollisuudet ja kriittiset raaka-aineet. Lounaskeskustelu Teollisuuspäivän lounaskeskustelu käytiin energiaintensiivisestä teollisuudesta sekä digitalisaation ja ilmastonmuutoksen mahdollisuuksista ja haasteista teollisuudelle. Keskustelua alusti Aurubis-konsernin pääjohtajan (Aurubis toimii myös Suomessa). Esille tuotiin huoli eurooppalaisen energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyvystä aloilla, joissa tuotteiden hinnat määrittyvät globaalilla markkinamekanismilla. Euroopan on huomioitava julkisen vallan politiikkatoimet niin Kiinassa kuin nyttemmin myös USA:ssakin. Keskustelussa tuotiin esille myös Euroopan kriittisten raaka-aineiden strategia ja kasvava merkitys mm. sähköistyvissä liikkumisen teknologioissa. TUTKIMUS Alkupuheenvuorossa käytiin läpi muun muassa tutkimus ja innovaatiorahoituksen hyviä tuloksia sekä erikokoisten yritysten pääsyä rahoituksen piiriin. Jaettu istunto B; Investoinnit inhimilliseen pääomaan PJ käynnisti keskustelun ja antoi alustuspuheenvuoron tutkija Antoniya Tonchevalle. Hän korosti puheenvuorossaan erityisesti tarpeita kehittää työmarkkinoita, jotta nuorten työllistyminen voitaisiin turvata. Toncheva uskoi ratkaisevassa roolissa olevan työmarkkinoiden digitalisaation ja nuorten diginatiiviuden, jonka avulla nuorten kohtaamat työmarkkinahaasteet ovat erilaisia verrattuna muihin ikäryhmiin. Ylipäätään Toncheva korosti ihmisen pysymistä keskiössä nyt käytävässä EU:n tutkimuspoliittisessa keskustelussa. Toiseksi Toncheva korosti datan vapaata liikkuvuutta ja datan saavutettavuutta. EU:n avoin tiede ( open science ) -politiikka toimii datan osalta keskeisessä roolissa. Toncheva muistutti, että osa jäsenmaiden datapoliittisista eroavaisuuksista johtuu maantieteestä ja sen vaikutuksista infrastruktuurin kehittämiseen. Seuranneessa keskustelussa nousi esiin osaamisen kehittämisen kokonaisvaltaisuus, osaamisen säilyminen Euroopassa ( brain drain ) sekä tutkimustoiminnan ja yrittäjyyden välisestä työllistymisestä. Osaamisen säilyttämisen instrumenttina korostettiin kansainvälistä yhteistyötä ja liikkuvuusohjelmien, digitaalisen osaamisen ja esimerkiksi Erasmus-ohjelmien kehittämistä. Ministeri Lintilä korosti puheenvuorossaan myös kokonaisvaltaista suhtautumista tutkijoiden osaamiseen ja tutkimuksen linkittymistä liiketoimintaan ja eurooppalaiseen elinkeinoelämään. Ministeri muistutti, että työelämä muuttuu nopealla tahdilla, minkä vuoksi automaatio, tekoäly ja robotiikka tulee paremmin huomioida keskustelussa. Toiseksi ministeri piti rakennerahastoja (ESR, EAKR)

5 5(6) tärkeinä työkaluina tutkimuksen ja innovaatioiden rahoituksessa, koko EU:n alueella. Ministeri Lintilä muistutti, että rakennerahastoja ei saa asettaa tutkimuksen ja kehityksen rahoituksen kanssa vastakkain, vaan molempia tarvitaan. Tulevissa FP9-neuvotteluissa EU:n tulee korostaa laatua, eli rahoituksen kriteereiden täytyy perustua excellence -ajattelulle. Päätöskeskustelu Keskustelun avasi T&I-indikaattoreista vastaava tutkimusjohtaja Cecilia Cabello Valdes FECYT-säätiöstä. Valdes piti tärkeänä lisätä tietämystä tutkimuksen ja elinkeinoelämän kohtaantokysymyksissä sekä tarvittavan osaamisen lisäämisenä eurooppalaisten tutkimusohjelmien osalta. Valdes toivoi, että EU-maat toteuttaisivat kansallisia tutkimuksen toimintasuunnitelmia. Poikkitieteellistä liikkuvuutta tulee lisätä. Valdes esitti kuluneen toteamuksen, että eurooppalainen vahvuus löytyy alueiden eroavaisuudesta. Päivän teemoille voisi saada nostetta bottom-up-toimilla sekä muun muassa avaamalla keskustelua eurooppalaisesta verotuksesta. Inovaatioiden tulisi koskea yrityskentää laajasti. Valdesin mukaan keskustelu käy liiaksi vain start-up ja scale-up-yritysten ympärillä. Seuranneessa keskustelussa nousi esiin se, että alueelliset ekosysteemit, paikalliset toimijat ja eurooppalainen innovaationeuvosto (EIC) vaativat enemmän yhteistä huomiota. Olemassa olevien instrumenttien välille on rakennettava siltoja. Myös valtiontukisääntöjen roolia tutkimuspolitiikassa pohdittiin ja sääntelyn tasapainottamisessa. Lisäksi keskustelussa todettiin, että inhimillisen pääoman täytyy pysyä sekä julkisten, että yksityisten tutkimusohjelmien keskiössä (ihminen keskiössä, yritykset ja koulutus toisena). Komissaari Moedas muistutti loppupuheenvuorossaan, että datan liikkuvuus, fyysisen ja digitaalisen tiedon, eri toimialat sekä teollisuuden ja akateemisen yhteisön välinen yhteistyö on oleellisin viesti päivän kokouksessa. Komissaari pyysi jäsenmailta erilaisia aloitteita ( innovation narratives ), joilla innovaatioiden ja elinkeinoelämän yhteistyötä voisi lisätä. SUOMEN JA IRLANNIN MINSTEREIDEN KAHDENVÄLINEN TAPAAMINEN Ministeri Lintilä tapasi Irlannin ministeri John Halliganin kahdenvälisesti. Tapaamisessa pohdittiin maidemme yhteneväisyyksiä tulevan tutkimuksen ja innovaatioiden 9. puiteohjelman valmistelussa. Ministeri Lintilä alusti kertomalla Suomen panostavan tekoälyaikakauteen. Ministeri kertoi tekoälytyöryhmän toiminnasta ja tulevan raportin valmistelusta. Hän korosti yksityisen ja julkisen sektorin sekä akateemisten toimijoiden yhteistyön merkitystä. Yhtenä keskeisenä tekoälykärkenä ministeri pitää osaamisen agendaa ja elinikäisen oppimisen tärkeyttä työn tekemisen ollessa murroskaudella. Ministeri Halligan otti tiedot vastaan mielenkiinnolla ja kertoi Irlannin pohtivan tekoälyä lähinnä akateemisesta lähtökohdasta (Trinity College). Sen sijaan osaamisen agenda yleisemmin on Irlannin agendalla. Tutkimuksen suhteen ministeri Halligan kertoi ihailevansa Suomen korkeaa panostusta tutkimuksen suhteessa BKT:hen. Irlannissa valtiontalouden panostamisen tutkimukseen on osittain alhainen johtuen 2000-luvun talousvaikeuksista. Ministeri Halligan kertoi osaamisen agendan olevan merkittävä senkin vuoksi, että korkean työttömyyden aikakaudella tarvitaan sosiaalista suojelua. Ministeri Lintilä kertoi myös tekoälyn ohella yleisemmästä painostuksesta digitalisaatioon ja dataan. Ministeri

6 6(6) Halliganille annettiin Suomen laatima non-paper koskien digitalisaatiota. Ministeri Halligan muistutti, että samanmielisten maiden välinen vuoropuhelu on tärkeää, mutta yhtä lailla meidän tulee puhua niiden kanssa, jotka eivät ole priorisoineet digitalisaatioagendaa. Molemmat ministerit totesivat, että Eurooppa käy kasvavaa kilpailua suhteessa Kiinaan ja ylipäätään Aasian kanssa. Kiinan investoinnit yleisesti, mutta myös tekoälyn saralla ovat hurjia lukuja. Tämän vuoksi molemmat ministerit korostivat, että tulevan puiteohjelman tulee perustua excellence-kriteeristöön. Suomi totesi myös tässä yhteydessä koheesiorahastojen olevan tärkeässä asemassa ja Suomen kannattavan koheesion tulevaisuutta koko Euroopan unionin alueella. Suomen edustajat Elinkeinoministeri Mika Lintilä, alivaltiosihteeri Petri Peltonen/TEM, johtaja Janne Känkänen/TEM, erityisasiantuntija Akseli Koskela/TEM, erityisasiantuntija Janne Peltola/EUE Asiakirjat - Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kilpailukyky, teollisuus, teollisuuspolitiikka, tutkimus, kilpailukykyneuvosto TEM EUE, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TRAFI, UM, VM, VNK, VTV, YM