5776/17 sas/sj/mh 1 DG G 3 C

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. helmikuuta 2017 (OR. en) 5776/17 IND 18 MI 82 COMPET 58 SC 27 PI 9 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto 20. helmikuuta 2017 kokoontuvan kilpailukykyneuvoston valmistelu Komission tiedonanto Euroopan seuraavat kärkiyritykset: start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite Komissio esittelee Keskustelu Valtuuskunnille toimitetaan tämän ilmoituksen liitteessä puheenjohtajavaltion ilmoitus komission tiedonannosta "Euroopan seuraavat kärkiyritykset: start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite" 20. helmikuuta 2017 pidettävää kilpailukykyneuvostoa varten. 5776/17 sas/sj/mh 1

2 Euroopan seuraavat kärkiyritykset: start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite A Manifesto for Change and Empowerment in the Digital Age Muutosta ja voimaannuttamista digitaalisella aikakaudella käsittelevässä vuoden 2016 manifestissa 1 todetaan seuraavaa: "Euroopasta ei puutu menestyneitä yrittäjiä ja innovatiivisia ideoita. Vastoin usein toisteltuja kliseitä Euroopassa on itse asiassa enemmän yrittäjiä asukasta kohden kuin Yhdysvalloissa, jota yleensä pidetään laadukkaan yrittäjyyden esimerkkimaana. Ongelmana on kuitenkin se, että eurooppalaiset yritykset kasvavat harvoin suuriksi. Aivan liian monet yritykset pysyvät kahden, kolmen tai varsin usein ainoastaan yhden henkilön yrityksinä. Niiden innovatiiviset ideat jäävät ainoastaan paikallistalouksien alalle, rajoittuen toisinaan vain yhteen EU:n jäsenvaltioon ja joskus vain yhteen alueeseen. Ne eivät kasva maailmanlaajuisiksi eivätkä luo työpaikkoja siinä määrin kuin tunnetut yhdysvaltalaiset start-up-yritykset, kuten Apple (perustettu 1976), Amazon (1994), Google (1998), Tesla (2003), Facebook (2004) tai Uber (2009). Komission vuotuisen makrotaloustietokannan mukaan Euroopan ja Yhdysvaltain välillä on huomattava tuottavuuskuilu. Työvoiman tuottavuus oli EU:ssa vuonna 2014 vain 70 prosenttia Yhdysvaltain tuottavuusluvuista. Tuottavuus näyttää lisäksi pysähtyneen EU:ssa, kun se on sitä vastoin kasvanut sekä Yhdysvalloissa että Japanissa. Komission tietokannasta paljastui myös, että seuraavat seikat määrittävät työvoiman tuottavuuden Euroopassa: a) kyky omaksua uusia edistyneitä teknologioita sekä digitalisointi; b) tutkimus- ja kehittämismenot; c) infrastruktuuri ja verkot; d) ulkoinen kilpailukyky; ja e) sisämarkkinoiden verkkainen toteutuminen. EU:n ja Yhdysvaltain välistä tuottavuuskuilua voidaan ainakin osaksi selittää scale-up-yritysten puutteella Euroopassa. Start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite Komissio käynnisti marraskuussa 2016 start-up- ja scale-up-yrityksiä koskevan aloitteen, jonka tavoitteena on tarjota EU:n innovatiivisille yrittäjille enemmän mahdollisuuksia kehittyä maailman johtaviksi yrityksiksi /17 sas/sj/mh 2

3 Keinot tämän saavuttamiseksi ovat esteiden poistaminen kasvuhakuisilta start-up-yrityksiltä sisämarkkinoilla, parempien mahdollisuuksien luominen kumppanuuksien, kaupallisten mahdollisuuksien ja osaamisen alalla sekä rahoituksen saannin helpottaminen. Komission esiteltyä start-up- ja scale-up-yrityksiä koskevan aloitteen kilpailukykyneuvoston istunnossa marraskuussa 2016 ministerit ilmaisivat olevansa siihen tyytyväisiä ja antavansa sille tukensa. Puheenjohtajavaltio Malta pyrkii määrätietoisesti auttamaan start-up-yrityksiä hyödyntämään kaikki mahdollisuutensa innovointiin ja työpaikkojen luomiseen. Teollisuustyöryhmä keskusteli start-up- ja scale-up-yrityksiä koskevasta aloitteesta 11. tammikuuta Komission GROW-pääosasto, Euroopan investointipankki ja Euroopan investointirahasto käyttivät puheenvuorot, jotka tarjosivat hyödyllistä tietoa aloitteesta. 11. tammikuuta 2017 kokoontuneen kilpailukyky- ja kasvutyöryhmän teollisuusryhmän (teollisuus) tulokset Jäsenvaltiot katsoivat, että start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite on tärkeä edistysaskel. Lisäksi ne olivat sitä mieltä, että Yritys-Eurooppa-verkoston olisi osaltaan tarjottava pk-yrityksille tietoa EU:n, kansallisista ja alueellisista aloitteista ja markkinoihin liittyvistä kysymyksistä sekä käytännön ohjeita ja neuvonta-apua samoin kuin erinäisiä kehittyneitä palveluja start-up- ja scaleup-yrityksille. Start-up- ja scale-up-yritysten on voitava keskittyä siihen tuotteeseen tai palveluun, jota ne haluavat myydä. EU-ohjelmat on tehtävä käyttäjäystävällisemmiksi pk-yritysten kannalta, ja hallinnollista rasitetta on kevennettävä, jotta paperityön määrä vähenee. Erityistä huomiota on kiinnitettävä startup- ja scale-up-yritysten kassavirtavaatimuksiin. Lisäksi on tärkeää, että jäsenvaltioiden hallintoviranomaiset eivät vaadi liiallisia määriä asiakirjoja pannessaan täytäntöön EU:n ohjelmia. EU:n ohjelmia olisi tehostettava ja koordinoitava, jotta yrityksiä voidaan paremmin auttaa kehittämään prototyyppejä ja markkinoimaan uusia tuotteita. Ohjelmat on suunniteltava siten, että niillä edistetään rajatylittävää yhteistyötä ja synergian luomista sekä autetaan start-up- ja scale-upyrityksiä kansainvälistämään toimintaansa. Kansalliset ja alueelliset viranomaiset haluavat käytännön tietoa siitä, miten Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR), Euroopan investointirahaston ja Euroopan investointipankin myöntämää rahoitusta voidaan saada. Fi-Compass -palvelut ovat askel oikeaan suuntaan, ja niitä olisi laajennettava. Lisäksi on tärkeää selvittää, miten ESIR II voi parantaa pk-yritysten rahoituksensaantia ESIR I:stä saatujen hyvien tulosten perusteella. 5776/17 sas/sj/mh 3

4 Jäsenvaltiot pyysivät komissiota luomaan foorumeita, joilla jäsenvaltiot voivat jakaa parhaita käytäntöjään rakennerahastojen käytössä ja kansallisten rahoitusvälineiden luomisessa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä rahoitusvälineisiin, varsinkin pääomatyypin välineisiin, joiden osalta markkinavaje on suurin. EU:n pienillä jäsenvaltioilla ja alueilla ei ole samanlaista pääsyä riskipääomaan kuin suuremmilla jäsenvaltioilla ja alueilla, ja ne toivovat EU:n laajuista riskipääomarahastoa. Jotkin jäsenvaltiot haluaisivat hyödyntää komission asiantuntemusta ja määritellä ekosysteemeistään puuttuvia yhteyksiä voidakseen päättää, mitä toimenpiteitä ja kannustimia on tarpeen ottaa käyttöön makro- ja mikrotaloudellisen ympäristön parantamiseksi start-up- ja scaleup-yrityksiä varten. Jäsenvaltiot toivovat, että uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä (vuoden 2020 jälkeen) startup- ja scale-up-yrityksille varataan suurempi kokonaisrahoitus ja enemmän teknisiä neuvontaresursseja. Lisäksi on tarpeen edistää pk-yrityksille suunnattavia vaihtoehtoisia rahoituslähteitä alueellisten ja kansallisten pääomamarkkinoiden avulla. Pääomamarkkinaunionista on tultava todellisuutta. EU:n on luotava start-up- ja scale-up-yrityksille varma ympäristö. On edistettävä kulttuuria, joka tarjoaa uuden mahdollisuuden. Tämän lisäksi yrittäjyysosaamista on parannettava niin EU:ssa kuin jäsenvaltioissa. Kilpailukykyministerien epävirallinen kokous huhtikuussa 2017 Puheenjohtajavaltio aikoo jatkaa start-up- ja scale-up-yrityksiä koskevia keskusteluja kilpailukykyministerien epävirallisessa kokouksessa 5. ja 6. huhtikuuta. Puheenjohtajavaltio selvittää ministereille scale-up-yrityksiin liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Epävirallinen kokous auttaa ministereitä myös ymmärtämään ekosysteemiä, jossa scale-up-yritykset toimivat. Lopuksi kokouksessa esitetään, miten rahoitusvälineitä voidaan käyttää helpottamaan pk-yritysten rahoituksensaantia. Tämänpäiväisessä kilpailukykyneuvostossa käytävän keskustelun uskotaan olevan puheenjohtajavaltiolle hyvin hyödyllinen huhtikuun epävirallisen kokouksen valmistelemiseksi. 5776/17 sas/sj/mh 4

5 Kysymyksiä keskustelua varten Ministereitä pyydetään pohtimaan seuraavia kysymyksiä: Kysymys 1: Start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite sisältää joukon konkreettisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on yhdistää ja parantaa ekosysteemejä start-up- ja scale-upyritysten edistämiseksi EU:ssa. Mitkä näistä toimenpiteistä on tarpeen toteuttaa kaikkein kiireellisimmin, ja miten hallitukset voivat parhaiten osallistua niiden täytäntöönpanoon? Kysymys 2: Mitä kansallisia tai alueellisia kannustimia jäsenvaltiossanne on käytössä start-up- ja scale-up-yritysten tukemiseksi? Mitä näistä kannustimista voitaisiin mielestänne laajentaa EU:n tasolle? Kysymys 3: Miten rahoitusvälineitä voidaan saattaa ajan tasalle parhaiden käytäntöjen ja kokemusten vaihdon perusteella? Miten kansalliset kehityspankit voivat ottaa aktiivisemman roolin tässä prosessissa? 5776/17 sas/sj/mh 5