Eurajoen vedenlaadun melontatutkimus elokuussa 2016

Transkriptio

1 JULKAISU Eurajoen vedenlaadun melontatutkimus elokuussa 2016 Lounais-Suomen Osoite Puhelin Sähköposti / www-sivu ALV rek. vesiensuojeluyhdistys ry Telekatu 16 vesiensuojeluyhdistys@lsvsy.fi Y TURKU *(02)

2 Eurajoen vedenlaadun melontatutkimus elokuussa 2016 Tiivistelmä Eurajoen ja siihen laskevien ojien sekä sivu-uomien vedenlaatua selvitettiin melomalla joki kajakilla Vedenlaadun selvittämiseksi reitin varrelta otettiin 43 vesinäytettä. Lisäksi kajakkiin oli asennettuna jatkuvatoiminen automaattinen mittausjärjestelmä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Marva Median kanssa ja heidän aloitteestaan. Eurajoen kokonaisvedenlaatu heikkeni selvästi ylemmällä jokipuoliskolla Säkylän Pyhäjärveltä Panelian taajamaan saakka. Vedenlaadun heikkeneminen ilmeni ravinnepitoisuuksien ja sameusarvon kohoamisena sekä veden hygieenisen laadun heikentymisenä. Paikallisesti vedenlaatu oli erityisen huono JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon purkupaikalla, mikä ilmeisesti johtui puhdistamolla tutkimusaikana tehdyistä huoltotoimenpiteistä. Alemmalla jokipuoliskolla Paneliasta merelle joen kokonaisvedenlaadussa ei enää tapahtunut huomattavia muutoksia. Kokonaislaadultaan Eurajoen vesi oli kuitenkin tutkimusajankohtana kuivuudesta ja siitä seuranneesta valuntojen vähäisyydestä johtuen normaalia parempaa. Eurajoen vedenlaatua heikensivät sekä jätevedenpuhdistamoilta purettavat käsitellyt teollisuus- ja yhdyskuntajätevedet että hajakuormitus. Jätevesien hygienisoinnin johdosta jokiveden hygieeninen laatu säilyi kuitenkin hyvänä Eurajoen yläosassa. Jokiveden hygieeninen laatu oli huonoin alempana Kiukaisissa sekä ennen Eurajoen keskustaa sijaitsevalla jokiosuudella. Kuivuudesta ja valuntojen vähäisyydestä johtuen Eurajokeen laskevat ojavedet olivat laadultaan maatalousalueen ojavesiksi melko hyviä, mutta keskimäärin kuitenkin Eurajoen vettä huonompilaatuisempia. ISBN

3 1(5) Eurajoen vedenlaadun melontatutkimus elokuussa Tutkimuksen tausta Eurajoen ja siihen laskevien ojien sekä sivu-uomien vedenlaatua selvitettiin melomalla jokea pitkin kajakilla Säkylän Pyhäjärveltä merialueella sijaitsevalle Eurajoensalmelle saakka. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Marva Median kanssa ja heidän aloitteestaan. 2 Tutkimuksen toteutus Melonnan aikana Eurajoesta ja siihen laskevista sivu-uomista (joet ja ojat) otettiin 43 vesinäytettä, joista tutkittiin seuraavat muuttujat: Sameus-, sähkönjohtavuus- ja ph-arvot, kokonaistyppi-, nitraatti- ja nitriittityppi- sekä ammoniumtyppipitoisuudet, kokonaisfosforin ja liuenneen kokonaisfosforin pitoisuudet sekä hygieniabakteereista varmistettujen enterokokkien ja Escherichia coli bakteereiden määrät. Lisäksi kajakkiin oli asennettuna jatkuvatoiminen automaattinen Aquameter-pääteyksiköstä ja Aquaprobe AP-2000-D mittaussondista koostuva mittausjärjestelmä, joka mittasi minuutin välein veden sameus-, ph- ja sähkönjohtavuusarvot. Jokaisen mittaustapahtuman yhteyteen tallentui myös mittauspaikan sijaintitieto koordinaatteina. Tämä mahdollistaa mittaustietojen tarkan sijoittamisen kartalle paikkatieto-ohjelmiston avulla. Koko joki melottiin kahtena päivänä ja melonnasta vastasi Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Joni Holmroos. Molempina päivinä melottiin noin 30 kilometriä ja melontapäivänä pituus oli tuntia. Ensimmäisenä päivänä mukana melonnassa olivat ympäristötoimittaja Jami Jokinen Marva Media Oy:stä sekä toiminnanjohtaja Teija Kirkkala Pyhäjärviinstituutista. Kuva 1. Jatkuvatoimisessa automaattimittauksessa käytetty mittalaitteisto.

4 2(5) 3 Tulokset 3.1 Eurajoen muuttujakohtaiset tulokset Sameus Pyhäjärvestä lähtevä vesi oli kirkasta. Eurajoessa sameusarvot kasvoivat alinta jokikolmannesta lukuun ottamatta. Sameuden lisääntyminen oli vähittäistä Pyhäjärven alapuolelta Köyliönjoen haaraan saakka. Poikkeuksena tästä on JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon purkupaikka, jossa sameusarvo oli poikkeuksellisen korkea ja koholla vielä 600 metriä purkupaikan alapuolellakin. Köyliönjoesta tuleva vesi oli Eurajoen vettä sameampaa. Köyliönjoen haaran alapuolella Eurajoen vesi samentui selvästi. Eurajoen alimmalla kolmanneksella sameusarvot alenivat lievästi. Sameuden suhteen Eurajoen vesi oli tutkimusajankohtana jokivedeksi hyvälaatuista JVP-Euran jätevesien purkupaikkaa ja purkupaikan alapuolta lukuun ottamatta. Kokonaisfosforipitoisuus Pyhäjärvestä lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli lievästi rehevälle vesialueelle ominainen. Kokonaisfosforipitoisuus kohosi selvästi Säkylän kunnan ja Apetit Oyj:n jätevedenpuhdistamoiden purkupaikan alapuolella. JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon purkupaikalla kokonaisfosforipitoisuus kohosi poikkeuksellisen korkeaksi ja oli koholla vielä 600 metriä purkupaikan alapuolellakin. Kokonaisfosforipitoisuus aleni Euraniitun alueella JVP-Eura Oy:n purkupaikkaa edeltävälle tasolle. Köyliönjoesta tuleva vesi oli Eurajoen vettä fosforipitoisempaa. Köyliönjoen haaran alapuolella Eurajoen veden kokonaisfosforipitoisuus pysyi merelle saakka hieman korkeampana kuin jokihaaran yläpuolisilla jokiosuuksilla. Panelian alapuolella veden kokonaisfosforipitoisuudessa oli kuitenkin havaittavissa lievää alenemista kohti merta edettäessä. Kokonaisuudessaan Eurajoen veden kokonaisfosforipitoisuudet olivat joen ylimmissä osissa jokivedeksi alhaisia ja alempana kohtuullisen alhaisia. Poikkeuksina edellisestä on JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon purkupaikka, jossa kokonaisfosforipitoisuus oli poikkeuksellisen korkea sekä purkupaikan alapuoli, jossa kokonaisfosforipitoisuus oli koholla. Liuenneen kokonaisfosforin pitoisuus Eurajoen veden liuenneen kokonaisfosforin pitoisuus kohosi selvästi Säkylän kunnan ja Apetit Oyj:n jätevedenpuhdistamoiden purkupaikan alapuolella. JVP-Eura Oy:n jäteveden purkupaikalla liuenneen kokonaisfosforin pitoisuus ei kohonnut kokonaisfosforipitoisuuden tapaan, sillä fosfori oli sitoutuneena kiintoainekseen. 600 metriä purkupaikan alapuolella pitoisuus oli puhdistamon yläpuoliseen pitoisuuteen nähden lievästi korkeampi. Liuenneen kokonaisfosforin pitoisuudessa ei ollut Eurajoen ylimmän osan ja Irjanteen välillä selvää kehityssuuntaa havaittavissa. Irjanteen ja merialueen välisellä jokiosuudella liuenneen kokonaisfosforin pitoisuus aleni lievästi edeltäviin pitoisuuksiin nähden. Kokonaistyppipitoisuus Pyhäjärvessä ja Eurajoen yläosassa veden kokonaistyppipitoisuus oli alhainen. Eurajoen kokonaistyppipitoisuus kohosi voimakkaasti Säkylän kunnan ja Apetit Oyj:n jätevedenpuhdistamojen purkupaikan alapuolella. Kokonaistyppipitoisuus kasvoi vielä lievästi ennen JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon purkupaikkaa. JVP-Eura Oy:n purkupaikalla kokonaistyppipitoisuus nousi selvästi ja oli 600 metriä purkupaikan alapuolella edelleen lievästi purkupaikan yläpuolista pitoisuutta korkeampi. Euraniitun kohdalla kokonaistyppipitoisuus oli yläpuolisen pitoisuuden tasolla. Euraniitulta merelle saakka ulottuvalla jokiosuudella kokonaistyppipitoisuudessa ei tapahtunut oleellisia muu-

5 3(5) toksia. Eurajoen kokonaistyppipitoisuudet olivat joen ylimpiä osia lukuun ottamatta jätevesi- ja maatalousvaikutteiselle vedelle tyypillisiä. Nitraattityppipitoisuus Nitraattityppeä oli vedessä Eurajoen Säkylän kunnan ja Apetit Oyj:n jätevedenpuhdistamojen purkupaikan yläpuoleisella jokiosuudella hyvin vähän. Purkupaikan alapuolella veden nitraattityppipitoisuus kohosi voimakkaasti ja oli yläpuoliseen pitoisuuteen nähden lähes 50-kertainen. Nitraattityppipitoisuus nousi edelleen lievästi JVP-Eura Oy:n purkupaikalle edettäessä ja laski tämän jälkeen lievästi kohti Kiukaisia edettäessä. Kiukaisista merelle ulottuvalla jokiosuudella nitraattityppipitoisuus oli samalla tasolla kuin Säkylän kunnan ja Apetit Oyj:n jätevedenpuhdistamojen purkupaikan alapuolella, eikä pitoisuudessa ollut mainittavia muutoksia havaittavissa. Säkylän kunnan ja Apetit Oyj:n jätevedenpuhdistamojen purkupaikan alapuolelta merelle ulottuvalla jokiosuudella yli puolet Eurajoen veden kokonaistypestä oli nitraattityppeä. Ammoniumtyppipitoisuus Eurajoen ammoniumtyppipitoisuudet olivat alhaisia tai melko alhaisia. Lievää ammoniumtyppipitoisuuden kohoamista havaittiin JVP-Eura Oy:n jätevesien purkupaikalla. Pitoisuus oli muihin Eurajoen pisteisiin nähden hieman korkeampi myös purkupaikan alapuolella. Muissa Eurajoen näytepisteissä ammoniumtyppipitoisuudet joko olivat määritysalarajaa alhaisempia tai lähellä sitä. Veden hygieeninen laatu (varmistetut enterokokki- ja Escherichia coli bakteerit) Pyhäjärvestä Eurajokeen laskevan veden yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukainen hygieeninen laatu oli erinomainen. Säkylän kunnan ja Apetit Oyj:n jätevedenpuhdistamojen purkupaikan yläpuolella Eurajoen vedessä oli havaittavissa lievää hygieenistä likaantumista. Hygieniabakteereiden määrät kasvoivat hieman Säkylän kunnan ja Apetit Oyj:n jätevedenpuhdistamojen purkupaikan alapuolella ja edelleen lievästi Kiukaisten keskustaan saakka. Hygieniabakteereiden määrän kasvusta huolimatta veden hygieeninen laatu säilyi Eurajoen ylimpien osien ja Kiukaisten välisellä jokiosuudella hyvänä. Kiukaisten keskustassa veden hygieeninen laatu heikkeni välttäväksi ja Kiukaisten keskustan alapuolella ennen Köyliönjoen haaraa se oli tyydyttävä. Köyliönjoen haaran alapuolella veden hygieeninen laatu aluksi parani ja oli pääsääntöisesti hyvä. Ennen Eurajoen keskustaa ja Eurajoen keskustan itäosassa Eurajoen veden hygieeninen laatu oli tilapäisesti tyydyttävällä tasolla, jonka jälkeen merelle saakka hygieeninen laatu oli hyvä. 3.2 Eurajokeen laskevien sivu-uomien (joet ja ojat) vedenlaatu Keskimääräiset sameusarvot sekä kokonaisfosforin ja liuenneen kokonaisfosforin pitoisuudet olivat Eurajoen sivu-uomissa korkeampia ja veden hygieeninen laatu huonompi kuin Eurajoessa (sekä joen ylä- että alaosat). Sitä vastoin keskimääräiset kokonaistyppi- ja nitraattipitoisuudet olivat Eurajokeen laskevissa sivu-uomissa lievästi alhaisemmat kuin Eurajoen keski- ja alaosissa, mutta selvästi korkeammat kuin Eurajoen ylimmässä osassa ennen jäteveden purkupaikkoja. Tutkimuksen aikana Eurajokeen laskevat ojavedet olivat keskimääräiseltä laadultaan maatalousalueen ojavesiksi melko hyvälaatuisia. Ojissa kuitenkin esiintyi kohtuullisen runsaasti hygieniabakteereita.

6 4(5) 4 Yhteenveto 4.1 Eurajoen vedenlaadun paikalliset muutokset Pyhäjärvestä Eurajokeen laskeva vesi oli hyvälaatuista. Vesi oli kirkasta, kokonaisfosforipitoisuus lievästi rehevälle vesialueelle ominainen ja kokonaistyppipitoisuus alhainen. Veden hygieeninen laatu oli erinomainen. Eurajoen kokonaisvedenlaatu heikkeni ylemmällä jokipuoliskolla Säkylän Pyhäjärveltä noin Panelian taajaman tienoille saakka. Tämä johtui kohoavista sameusarvoista, ravinnepitoisuuksista ja veden hygieenisen laadun heikkenemisestä. Muuttujakohtaisesti tarkasteltuna vedenlaadun heikkeneminen päättyi eri kohdissa jokea, esim. sameuden osalta Irjanteen alapuolella, kokonaisfosforipitoisuuden osalta Panelian alapuolella ja hygieenisen laadun osalta Kiukaisten keskustan alapuolella. Panelian taajaman tienoilta merelle ulottuvalla alemmalla jokipuoliskolla kokonaisvedenlaadussa ei tapahtunut suuria muutoksia. Osin vedenlaadun muutokset myös olivat vastakkaissuuntaisia, esim. kokonaisfosforipitoisuudessa ja sameusarvossa oli havaittavissa lievää alenemaa, mutta veden hygieeninen laatu heikkeni uudelleen lievästi. 4.2 Jätevedenpuhdistamojen vaikutus Eurajoen vedenlaatuun Tulosten perusteella sekä Säkylän kunnan ja Apetit Oyj:n että JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamoilta jokeen purettava jätevesi heikensi selvästi Eurajoen vedenlaatua. Säkylän kunnan ja Apetit Oyj:n jätevedenpuhdistamoiden osalta tämä ilmeni jokiveden ravinteisuuden selvänä kasvuna ja veden hygieenisen laadun lievänä heikkenemisenä. JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon purkupaikalla vedenlaatu heikkeni erityisen voimakkaasti, mikä ilmeni selvimmin poikkeuksellisen korkeana kokonaisfosforipitoisuutena sekä sameusarvona. Purkupaikalla myös havaittiin jätevedenpuhdistamolta karkaavan kiintoainesta. Tämä oli silmin havaittavissa purkuveden sisältäminä runsaina vihreinä hippusina. Vedenlaadun heikkenemisestä huolimatta veden hygieeninen laatu säilyi purkupaikalla hyvänä. Puhdistamolta lähtevän veden huono laatu ilmeisesti johtui tutkimusajankohtana tehdyistä huoltotöistä. 4.3 Hajakuormituksen vaikutus Eurajoen vedenlaatuun Tulosten perusteella myös hajakuormitus vaikutti selvästi Eurajoen vedenlaatuun. Kokonais- ja liuenneen kokonaisfosforin, vettä samentavan aineksen sekä hygieenisen laadun osalta Eurajokeen laskevat ojavedet olivat keskimäärin jokivettä huonompilaatuisempia, vaikkakin ojavesien tutkimuksen aikainen laatu oli maatalousalueen ojavesiksi melko hyvä. Eurajoen veden sameusarvo ja kokonaisfosforipitoisuus myös jatkoivat kasvuaan jäteveden purkupaikkojen alapuolisillakin jokiosuuksilla. Lisäksi veden hygieeninen tila oli huonoin Kiukaisissa selvästi kauempana jäteveden purkupaikoilta. Eurajokeen sivu-uomista ja ojista laskevien vesien vedenlaatumuuttujien keskiarvot sekä minimi- ja maksimiarvot on esitetty liitteessä Vallinneen säätilan vaikutus tutkimustuloksiin Alueella satoi ensimmäisenä tutkimuspäivänä melko paljon. Tutkimusta edeltänyt sääjakso oli kuitenkin ollut kuiva ja valumat ojastosta Eurajokeen olivat tutkimushetkellä vielä vähäisiä. Valunto-

7 5(5) jen vähäisyydestä johtuen Eurajokeen kohdistuva hajakuormitus oli tutkimushetkellä suhteellisen vähäistä ja Eurajoen vesi keskimääräistä parempilaatuisempaa. LOUNAIS-SUOMEN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Joni Holmroos toiminnanjohtaja Matti Jantunen projektityöntekijä Liitteet: 1. Näytepaikkakartta. 2. Kooste vesinäytteiden tutkimustuloksista. 3. Eurajokeen sivu-uomista ja ojista laskevien vesien vedenlaatumuuttujien keskiarvot sekä minimi- ja maksimiarvot. 4. Kuvaajat Eurajoesta otettujen näytteiden tutkimustuloksista.

8

9 Liite 2. Kooste vesinäytteiden tutkimustuloksista: Eurajoen melontatutkimus NäytePvm Paikka- Pääuoma Näytepaikka Sameus Sähk.joht ph Kok.N NO3-N NO2-N NH4-N Kok.P KokP.l Varm ent E.coliCL tunnus K/E FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml MPN/100 ml A0 E Pyhäjärvi, lähtöpaikka 1,7 9,3 7,7 410 <5 <2 < A1 K Pyhäjärvi ennen Eurajokea 1 9,4 7,6 380 <5 <2 < A2 K Eurajoki Kauttuan tehtaiden yläpuolella 1,2 9,7 7,7 380 <5 <2 < A3 K Eurajoki Kauttuan tehtaiden alapuolella 1,1 9,4 7, < A4 K Eurajoki, Säkylän kunnan ja Apetit Oyj:n puhdistamon yläp. 1,3 9,5 7, <2 < A5 E sivuoja 130 metriä Turuntien sillan alapuolella 4,7 14 7, A6 K Eurajoki, Säkylän kunnan ja Apetit Oyj:n puhdistamon alap. 1,2 12 7, < A7 K Eurajoki, Lauttakyläntien silta 1,4 13 7, < A8 E sivuoja idästä, Ranta-Anttila , A9 K Eurajoki, Sorkkinen, JVP-Eura Oy:n puhdistamon yläp. 1,5 13 7, < A10 K Eurajoki, Sorkkinen, JVP-Eura Oy:n puhdistamon purkupaikka , A11 E sivuoja, Lähteenoja 20 8,5 7, A12 K Eurajoki, Lähteenoja, JVP-Eura Oy:n puhdistamon alap. 4,8 15 7, A13 E sivuoja idästä, Piuho 1,9 15 7, < A14 K Eurajoki, Euraniittu, Mikkola , < A15 E sivuoja, Järvioja 9,3 28 7, A16 K Eurajoki, Iso-Antti, Kiukainen 2,3 15 7, A17 K Eurajoki, Kiukaisten keskusta 2,4 15 7, < A18 E sivuoja idästä Kiukaisten keskustan alapuolella , < A19 K Eurajoki ennen Köyliönjoen liittymää 2,5 15 7, < A20 E Köyliönjoki, Eurajoen liittymän yläpuolella , < A21 K Eurajoki, Karrankulma 4,6 16 7, < B1 K Eurajoki, Panelia 3,8 15 7, <2 < B2 K Eurajoki, Panelian alapuoli 3,6 16 7, <2 < B3 E sivuoja etelästä, Panelian alapuolella , B4 E sivuoja pohjoisesta, Tyni 6,2 27 7, < B5 K Eurajoki, Elomaa 4,2 16 7, <2 < B6 E sivuoja pohjoisesta, Saarenranta 4,3 16 7, < B7 E sivuoja luoteesta, Lammisuo 5,2 16 7, <2 < B8 K Eurajoki, Haapamäki 4,4 17 7, < B9 K Eurajoki, Irjanne 5,6 16 7, <2 < B10 K Eurajoki, Irjanteen alapuoli 4,5 17 7, <2 < B11 E sivuoja (Vähäjoki) etelästä , < B12 K Eurajoki, ennen Eurajoen keskustaa 4,5 17 7, <2 < B13 K Eurajoki, Eurajoen keskustan itäosa 4,9 17 7, <2 < B14 K Eurajoki, Eurajoen keskusta 4,5 17 7, <2 < B15 E sivu-uoma, Juvajoki kaakosta 2,2 19 7, <2 < B16 K Eurajoki, Eurajoen alapuolella 3,9 17 7, <2 < B17 K Eurajoki, Sillanpää 4,3 17 7, <2 < B18 K Eurajoki, Lammi 3,8 17 7, <2 < B19 E sivuoja etelästä, Tiironkoski , B20 K Eurajoki juuri ennen merta 3,7 17 7, <2 < B22 P meri, Eurajoensalmi Eurajoen suun edustalla 5, <2 <

10 Liite 3. Eurajokeen sivu-uomista ja ojista laskevien vesien vedenlaatumuuttujien keskiarvot sekä minimi- ja maksimiarvot yksikkö keskiarvo minimi maksimi Sameus FNU 9,7 1,9 20 Sähkönjohtokyky ms/m 18 8,5 28 ph 7,4 6,9 7,8 Kokonaisfosfori Kok.P µg/l Liuennut kokonaisfosfori KokP.l µg/l Kokonaistyppi Kok.N µg/l Nitraattityppi NO 3 -N µg/l Nitriittityppi NO 2 -N µg/l Ammoniumtyppi NH 4 -N µg/l Enterokokkibakteerit (varmistetut) pmy/100 ml Escherichia coli bakteerit MPN/100 ml

11 Liite 4. Kuvaajat Eurajoesta otettujen näytteiden tutkimustuloksista.

12

13

14