Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea.

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea."

Transkriptio

1 Vantaa Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea. Vesa Haapala, 27 Vantaanjoki vararaakavesilähde, virkistysalue, lohijoki, jätevesien purkuvesistö, Itämeren kuormittaja VHVSY:n Itämeri-tutkimusta Toiminnanjohtaja, MMT Kirsti Lahti Työpaja uuden yhteistyön avaamiseksi Itämeri-tutkimuksessa

2 VANTAANJOKI YLÄ- JA KESKIJUOKSULLA Hyvinkäällä Riihimäellä Nurmijärvellä Vesiensuojeluyhdistys on perustettu Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton jäsenyhdistys (11 alueellista vesiensuojeluyhdistystä) Toiminta-alue Vantaanjoen vesistöalue Riihimäeltä Helsinkiin ja Sipoon länsirajalta Espooseen jäseniä 28, joista kuntia 8, teollisuuslaitoksia 7, muita yhteisöjä 14 tsto: Asemapäällikönkatu 12 B, 52 Helsinki (Itä-Pasila) henkilöstö

3 Tehtävät: Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailu: vesistö- ja jätevesitarkkailu vesiensuojelua edistävät hankkeet ja tutkimukset järvitarkkailua, puro- ja lähdetutkimuksia pohjavesiasiat valistustoiminta, lausunnot, seminaarit asiantuntija-apu vesien- ja ympäristönsuojelussa Vantaanjoki-neuvottelukunta Virkisty Vantaanjoella ja Virkisty Keravanjoella -esitteet, melontareittien viitoitukset Vantaanjoen vesistön ekologinen luokittelu Vantaanjoki sivujokineen kuuluu pääosin savimaiden jokityyppeihin Ekologinen luokitus perustuu pohjaeläimiin, kaloihin ja pohjan piileviin ja fys.- kemialliseen laatuun Pääosa joista on luokaltaan tyydyttävää eli hyvän tilan saavuttaminen vuonna 215 vaatii paljon toimenpiteitä ->v. 221 ehkä toteutuu Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma 1/21 3

4 MAAPERÄ JA MAANKÄYTTÖ RATKAISEVASSA ROOLISSA 38% savikkoa 25 % peltoa taajamia yli 15 % Uud. ELY-keskus 21 Virtaama Oulunkylässä virtaama (m 3 /s) i 28 22,6 m 3 /s virtaama Oulunkylä 9 29 m 3 /s ,6 m 3 /s 2 1 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Oulunkylä näyte 21 Virtaama, m 3 /s ,9 m 3 /s tamm helmi maali s huhti touko kesä heinä elo syys loka marra s joulu 4

5 VANTAANJOKI kg/v 7 Fosforikuorma mereen syksyllä 6 K u i v a t s y k s y t S a t e i s e t s y k s y t lokakuu marraskuu joulukuu Vantaanjoen pistekuormittajat Hyvinkää, Kalteva Riihimäki Hyvinkää: Ridasjärvi ja Kaukas Nurmijärvi, Kirkonkylä Metsä-Tuomela, jäteasema HKI-VANTAA lentoasema Nurmijärvi, Klaukkala Rinnekoti 5

6 Vantaanjoki Fosforin pistekuormitus on laskenut reippaasti ja myös kokonaisfosforipitoisuus on laskussa -> 6 µg/l hyvän tilan raja-arvo Fosforikuorma t/v P, µg/l jv-kuorma P (Vantaanjoki) Typen pistekuormitus on laskenut, mutta jokiveden kokonaistyppipitoisuuden lasku on vähäisempää Typpikuorma t/v Vantaanjoki N, µg/l jv-kuorma N (Vantaanjoki) Fosfori- ja typpikuormitus mereen ja jokeen 28, 29 ja Fosforikuormitus keskivirtaama 22,6 m 3 /s, 9,5 m 3 /s 15,9 m 3 /s P, tn ,4 % 6,4 % 5,4 % Vantaanjoki mereen Jätevedenpuhd.(Rmäki, Hkää, Njärvi) Hki, Espoo jvedet Typpikuormitus N, tn % 22,5 % 13,4 % Vantaanjoki mereen Jätevedenpuhd.(Rmäki, Hkää, Njärvi) Hki, Espoo jvedet 6

7 TOIMENPITEIDEN JA TUTKIMUSTEN KOHTEET VANTAANJOEN VALUMA-ALUEELLA Maatalouden hajakuormituksen vähentäminen -> toimenpiteet pelloilla Haja-asutuksen jätevesiratkaisut (25 asukasta omien järjestelmien varassa) Taajamien hulevedet Poikkeukselliset päästöt puhdistamoilta ja pumppaamoilta Pinta- ja pohjavesien väliset yhteydet Vesiensuojeluyhdistyksen rooli tutkimusyhteistyössä Usein loppukäyttäjän roolissa Yhteistarkkailua vuosien ajan -> tietoa vesien laadusta ja kuormittajista limnologian, ympäristö-mikrobiologian, hydrogeologian, maantieteen ja jätevesien asiantuntijoita jäsenistön ja yhteistyötahojen kautta laajat verkostot yliopistot, SYKE, Ely-keskus, MTT opinnäytetöitä graduista väitöskirjoihin jatkuvatoimisia anturimittauksia jo vuodesta 25 -> maataloustoimenpiteiden vaikutukset veden laatuun ja kuormitukseen, hulevedet, raakavesiseuranta, poikkeukselliset päästöt, happitilanne 7

8 JATKUVATOIMINEN VEDEN LAADUN SEURANTA mittauksia veden laadusta tunnin välein Happipitoisuus mg/l Maatalouden ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentäminen Leudot talvet ja sateet lisäävät kuormitusta pelloilta -> kosteikot ja suojavyöhykkeet eivät riitä, toimia on tehtävä pellolla Toimenpiteiden kohdentaminen: kaltevien peltojen ohella tulvapellot merkittäviä kuormituslähteitä Talviaikainen kasvipeitteisyys, suorakylvö -> AISU-tutkimus MTT, HY, VHVSY Maassa jo olevat ravinteet käyttöön (kipsi, kalkitus) -> TRAP-hanke Ravinnetaseet ja lannoitus Lepsämänjoki UUS, SYKE, VHVSY Tilakohtaisia ratkaisuja -> RaHa-hanke Tarkempaa hajakuormituksen seurantaa -> jatkuvatoimiset mittaukset Lepsämänjoen yläosan fosforikuorma kuukausittain Phosphorus load (kg/month) April May June July August September October November December January February Mars April May June July August September October November December January February 8

9 TraP-hanke kipsipohjaiset ratkaisut fosforin sitomiseen Yara, SYKE, MTT, Luode, TTS, TEKES, VHVSY Kipsiä Siilinjärven apatiittikivestä rikkihapolla Levitys pellolle, kuten kalkki Sitoo fosforin maahan, mutta kasveille käyttökelpoisesti -> parantaa maan mururakennetta, jolloin eroosio vähenee sekä fosforikuormitus vesistöihin Jatkuvatoimista veden laadun seurantaa -> tarkkaa kuormituksen mittausta -> kiintoaine- ja fosforikuormitus laski 6%, liuennut fosfori 3% koealue Nummenpää Nurmijärvellä, 1 ha Pelto-ojan sameuden ja virtaaman suhde ennen ja jälkeen kipsin levityksen. Sameus (NTU) 45 4 ennen kipsiä kipsin jälkeen Virtaama (l/s) Valkama, Pasi VHVSY 9

10 RAVINNEHUUHTOUMIEN HALLINTAHANKE, RaHa Uudenmaan ELY-keskus, maatalouden tuottajajärjestöt, MTT, VHVSY, HY Rahoitus EU:n maaseudun kehittämisrahaa Viherlannoitusta, viljelykiertoa Alus- ja kerääjäkasveja Biohiilen ja kuitulietteen vaikutus ravinteiden huuhtoutumiseen ja maan rakenteeseen Luonnonmukainen kuivatushanke Jatkuvatoimista vedenlaadun seurantaa viljelijöille sopivia kokeita omilla lohkoilla -> yli 13 viljelijää RaHa-hankkeen seurantapaikat Pelto-oja Valuma-alue 124 ha Peltoa noin 5 % Puro Nuuksiossa Valuma-alue 137 ha Ei peltoa, metsäinen 1

11 Pelto-oja Metsäpuro Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn parantaminen HAIKU-hanke Käymälä- ja pesuvesien erilliskäsittely on järkevää! Uudenmaan maakunnan kehittämisrahaa, kunnat Haja-asutuksen jätevesien koostumus 1 kiinteistöä -> 5 mustat vedet ja 5 erottelevaa vedenkäyttömäärät, jätevesikuormitus (4 krt/v) myös hygienia ja hapenkulutus VESITURVA-HANKE Lukuisia osallistujia Jätevesijärjestelmän valintapolku -> kiinteistökohtaisen neuvonnan avuksi Miten haja-asutuksen jätevedet näkyvät ojissa? 11

12 Automaattinen veden laadun seuranta haja- asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa 6 kiinteistöä valuma-alueella, osa panospuhdistamoita Johtokyky (µs/cm) Happipitoisuus (mg/l) Klo 11:3 NH4-N pitoisuus 1 9 µg/l Kok N pitoisuus 52 µg/l Kok P pitoisuus 4 8 µg/l E. coli 6 9 mpn/1 ml Enterokokit 2 1 cfu/1 ml Klo 12:1 NH4-N pitoisuus 9 7 µg/l Kok N pitoisuus 39 µg/l Kok P pitoisuus 4 2 µg/l E. coli, 27 mpn/1 ml Enterokokit 2 1 cfu/ 1 ml Vantaanjoen hygieeninen tila jätevedenpuhdistamot ja pumppaamot E. coli mediaanit 29 Q,5 m 3 /s * uimavesi huonoa, jos yli 1 kpl/1 ml * kasteluvesi < 3 kpl/1 ml Q 4,5 m 3 /s Q,5 m 3 /s Q 16 m 3 /s 12

13 Pistekuormituksen vähentäminen Poikkeuksellisten päästöjen vähentäminen rankkasateet, talvitulvat Vesi- ja viemäriverkoston ikääntyminen -> vuodot kuriin, saneeraus Sade-, sulamis- ja kuivatusvedet pois jätevesiverkostosta -> hulevesien hallintaan Pitkät siirtoviemärit pumppaamoineen -> varoaltaita, tekniikka pettänyt uusissa pumppaamoissa, huoltotoimia, varavoimaa Hyvääkin tulosta on varaa parantaa! Räätälöityjä toimia yhdyskuntapuhdistamoilla jätevesikuormituksen vähentämiseksi Yhteistyöhanke HSY Veden ja muiden Vantaanjoen kuntien vesihuoltolaitosten kanssa -> Vantaanjoen jätevesiylivuodot toimenpideohjelma ja tutkimusrahoitusta haussa -> Aalto-yliopisto HULEVESITUTKIMUKSET HULEVESIEN LAATU Hyvinkään hulevesien tarkkailu 211- erilaisilla alueilla (omakotialue, teollisuusalue, tuleva rakennettava kohde) HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN JA LAADUN PARANTAMINEN Kylmäojan itäinen haara, korpi (Vantaa, Tuusula, HY, Vantaan srk, VHVSY) LUONNONMUKAINEN HULEVESIEN HALLINTA-> KOSTEIKOT, PAINANTEET, UOMIEN ENNALLISTAMINEN -> Nummelan Kilsoin alue (HY, Vihti, VHVSY) VALUMA-ALUELÄHTÖISYYS KAAVOITUS peitetty pinta Pohjaveden muodostuminen varmistettava 13

14 MUITA HANKKEITA Vapomix-hanke: pinta- ja pohjavesien hydraulisista yhteyksistä Vantaanjoella ja sen sivujoissa (HY Maantieteen ja geologian laitos, vesilaitokset, Uud. Ely-keskus) Tavoitteena jatkaa pitkäjänteistä maatalouden vaikutusten tutkimusta > viljelytiedot, uusia seurantamenetelmiä, jatkuva seuranta Lepsämänjoella? Haitalliset aineet Taudinaiheuttajat 14

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry ITÄMERI-HAASTEEN TOIMENPITEET Itämeri-haasteen kansallinen seminaari 3.12.2008 Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry www.vhvsy.fi Vantaanjoen ja Helsingin

Lisätiedot

Mitä vesienhoitotoimenpiteitä Vantaanjoella? Kirsti Lahti, toiminnanjohtaja

Mitä vesienhoitotoimenpiteitä Vantaanjoella? Kirsti Lahti, toiminnanjohtaja Mitä vesienhoitotoimenpiteitä Vantaanjoella? Kirsti Lahti, toiminnanjohtaja Mitä vesienhoitotoimenpiteitä Vantaanjoella? EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) - > laki vesienhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka 26.5.2016 1 Vantaanjoen vesistön eri osien soveltuvuus talousveden

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa A. Särkelä, P. Valkama, N. Mielikäinen ja K. Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Kipsi vähentää peltomaan

Kipsi vähentää peltomaan Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus

Lisätiedot

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2. Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma

Lisätiedot

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/

Lisätiedot

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Vesiensuojeluyhdistys ja vesienhoito Vantaanjoella

Vesiensuojeluyhdistys ja vesienhoito Vantaanjoella Vesiensuojeluyhdistys ja vesienhoito Vantaanjoella Kirsti Lahti toiminnanjohtaja 2.3.2015 1 Tehtävät Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailu: vesistö- ja jätevesitarkkailu vesiensuojelua edistävät hankkeet

Lisätiedot

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki. Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi Mistä tänään puhutaan? Mikä on ongelmalohko? Tarkoituksena on

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä - tuloksia LOHKO-hankkeesta Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Mistä tänään puhutaan? LOHKO- ja LOHKO

Lisätiedot

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin - UusiRaha-hankkeen tuloksia 2016-2018 Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Seurannan tausta ja tavoitteet 1 Salaojaveden

Lisätiedot

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröinti ja -käsittely Turku, 28.11.211 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Haja-asutuksen jätevesien koostumus

Lisätiedot

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi 3.4.2019 Mistä

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 21.4.2017 1 Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun seuranta hajakuormituksen arvioinnissa

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA VYYHTI-hankkeen seminaari 4.2.2014, Oulu Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT SUOMEN

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Vesiensuojelu 4K Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Hanke keskittyy maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen kolmella kolmella valuma-alueella Länsi-Uudellamaalla: Siuntionjoella,

Lisätiedot

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa , Vuokraerä: Tammi/12 : 30.01.2008 Viivästyskorko: 11.5 % Laskuviite: 4 45523 08012 Yhteensä: 390.40 EUR Pankit: n Joku Vuokralainen 16.01.2008 Tammi/12 4 45523 08012 30.01.2008 EUR 390.40 , Vuokraerä:

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA Mari Pihlaja-Kuhna Ympäristötarkastaja, Vihdin kunta Itämeriseminaari 3.12.2008 MPK 1 pinta-ala 567 km2 Vihdin kunta vesistöjen osuus 45 km2 järviä ja lampia 104

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun

Lisätiedot

Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki

Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki Tarkasteltavat taudinaiheuttajat Giardia-ja alkueläimet Noro- ja adenovirukset Campylobacterja Salmonella - bakteerit Giardian

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos

Lisätiedot

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista

Lisätiedot

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n kesäpäivät 15.6.218 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Alueelle johdettu

Lisätiedot

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Maatalouden vesiensuojeluhankkeet Hiidenveden kunnostus 2012-2015 hanke Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Pitkän tähtäimen tavoitteet Hiidenveden vesistö valuma-alueineen

Lisätiedot

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi 11-12.6 2014, Markku Puustinen Kesätulva Seittelissä 2004 Kuva: Tero Taponen Hovin kosteikko Vihti Seittelin

Lisätiedot

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Jussi Lankoski Professori Itämeren suojelun ekonomia Kluuvin Rotaryklubi 23.11. 2011 Kuva: Seppo Knuuttila 1.

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät

Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019-2023 Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät 27.-28.8.2019 Nyt on veden vuoro Suurten vesialueiden maana kannamme suurta vastuuta vesistä.

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset

Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Kiitokset: Markku Puustinen, Jari Koskiaho Turo Hjerppe, Sari Väisänen Sisältö Johdanto Mittakaavakysymys

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa Tekes seminaari 23.11.2009 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Markku Maunula Suomen Ympäristökeskus Havaitut

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä

Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä Eliisa Punttila, projektikoordinaattori, Helsingin yliopisto Peltojen kipsikäsittely

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Kuva: Eliisa Punttila Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus SYKE 3.4.2019 1 Miten kipsi vaikuttaa? CaSO 4 2H 2 O Sato ja viljely Paljon rikkiä ja kalsiumia,

Lisätiedot

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Heikki Setälä ja URCA-konsortio Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla. Heidi Nurminen

Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla. Heidi Nurminen Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla Heidi Nurminen Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmä Tutkimusryhmällä vesiensuojeluhankkeita vuodesta

Lisätiedot

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta näytekierrokselta

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta näytekierrokselta 1(4) 14.5.2019 Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 25.-26.3.2019 toteutetulta näytekierrokselta 1 Yleistä teki marraskuun 2017 - maaliskuun 2019 välisenä aikana

Lisätiedot

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari

Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari Marja-Liisa Tapio-Biström Hämeenlinna 10.03.2014 Sivu 1 Sisältöä Tulevaisuuden tapa tuottaa ruokaa Ekosysteemipalvelut Maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma

Lisätiedot

Hulevedet uhka vai mahdollisuus?

Hulevedet uhka vai mahdollisuus? Hulevedet uhka vai mahdollisuus? Maarit Leppänen Vantaan kaupunki Kaupungistumine n + ilmastonmuutos Hulevesiä pääsee jätevesiviemäriin Hulevesien saasteet lisääntyvät synnyn estäminen Läpäisemätöntä pintaa

Lisätiedot

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Eurajoen vedenlaatu tarkkailututkimusten valossa

Eurajoen vedenlaatu tarkkailututkimusten valossa Eurajoen vedenlaatu tarkkailututkimusten valossa Matti Jantunen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry Eurajoen vesiensuojeluyhdistyksen seminaari, Kiukaisten seuratalo 10.3.2018 1 Esityksen sisältö Perustietoa

Lisätiedot

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous FP7 Regions 245438 Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous Minna Kukkonen Keski-Suomen liitto 21.5.2012, Jyväskylä K-S liitto Metsätalouden vesistövaikutukset - BIOCLUS

Lisätiedot