Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Transkriptio

1 Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

2 Ohjelma Aika Osio Henkilö Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja Aimo Suikkanen, Paimionjoki-yhdistys ry 9.20 Paimionjoki paremmaksi - Toimenpideohjelma projektikoordinaattori Päivi Joki-Heiskala, Paimionjoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen -hanke 9.50 Maatalouden vesiensuojelututkimuksia Paimionjoella erikoistutkija Petri Ekholm, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Lannan tehokkaampi hyödyntäminen maatalouden ravinnekuormituksen erikoistutkija Heikki Lehtonen, MTT vähentämisessä Tauko TEHO Plus- hanke Paimionjoen alueella projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus-hanke, Varsinais-Suomen ELY-keskus Kosteikkojen ja monimuotoisuuden yleissuunnittelua Paimionjoen alueella VELHO-hanke: luonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä suunnittelija Anni Karhunen, Varsinais-Suomen ELY-keskus koordinaattori Tapio Aalto ja koordinaattori Sanna Tikander VELHO-hanke, Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalataloudellinen kunnostustarveselvitys Tapio Penttilä, Iktys Oy Paimionjoella Lounas tarjotaan Paimion kaupungintalon aulassa olevassa ruokalassa Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä liikelaitosjohtaja Irina Nordman, Turun vesilaitos Paimionjoki voimantuotannossa käyttöpäällikkö Mikko Tegel, Fortum Oy Kylämaisema kuntoon - hanke koordinaattori Katri Salminen, Varsinais-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Muuta Paimionjokeen liittyvää Sana on vapaa Tilaisuus päättyy

3 Seminaariesitelmät laitetaan sivustolle

4 Päivi Joki-Heiskala projektikoordinaattori Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Someron kaupunki Paimionjoki-yhdistys ry

5

6 Paimionjoen tila Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Voimakkaasti muutettu vesistö Säännöstelyn muuttama vesistö Ekologinen tila välttävä Käyttökelpoisuus välttävä, paikoin huono Arvostus heikko

7 Keskeiset Paimionjoen vedenlaatuun vaikuttavat ongelmat Hajakuormitus Maa- ja metsätalous Haja-asutus Taajamien jäteveden puhdistamoista Turvetuotanto Savimaiden eroosio Vedenotto ja säännöstely Tulvat

8 Paimionjoki-yhdistys Paimionjoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittämien- hanke ( ) TEEMARYHMÄT (yht. 50 henkeä) 1. Jätevesi 2. Maatalous 3. Vesistökunnostus 4. Virkistyskäyttö Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 (Varsinais-Suomen ELY-keskus 2010) HANKE Paimionjoki-yhdistys ry HANKE HANKE HANKE HANKE

9 Visio vuoteen 2027 Paimionjoen vesistö on puhdas ja ekologisesti hyvässä tilassa ja vesistön arvostus on noussut.

10 Paimionjoki paremmaksi - Tavoitteet vuoteen 2015 Kokonaisfosforipitoisuuden vuosimediaani : 160 µg /l 130 µg /l (20 % vähennys) Itämereen kohdistuvaa, varsinkin maataloudesta peräisin olevaa, fosfori- ja typpikuormitusta on vähennetty kaikin mahdollisin keinoin. Säännöstelyn kehittämisohjelma Paimionjoen vesistöalueelle valmistuu viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä. Vesistöön ei rakenneta uusia vesieliöstön liikkumista rajoittavia esteitä. Painioon päin ei tapahdu enää takaisinvirtausta tulva-aikoinakaan. Vettä on jokiuomassa myös koskialueiden alapuolella ympäri vuoden kaloille ja muille vesieliöille riittävästi.

11 Tavoitteet 2015 asti jatkuu Paimionjoen vesistössä on pysyvä jatkuvatoiminen vedenlaadun mittausasema. Vedenkorkeuden mittaustekniikkaa on kehitetty tuottamaan totuutta vastaavia mittaustuloksia. Kalakantaa on kehitetty kalatalouden kunnostussuunnitelman mukaisesti. Säännöstely ei haittaa kalojen lisääntymistä. Taimenen kutualue kasvaa vuoden 2011 tasosta. Paimionjoen virkistyskäyttöarvo on suuri ja alueella on joen varaan liittyvää matkailutoimintaa. Paikalliset asukkaat ja matkailijat arvostavat Paimionjoen vesistöä. Työn aikana kehitetään Paimionjoelle sopivat indikaattorit (esim. kalalajeista saattaisi sopiva olla taimen), joita seurataan kunnostustoimien aikana.

12 Paimionjoki paremmaksi - toimenpideohjelma Toimintatavat: 1. Kuormituksen vähentäminen 1.1 Maa- ja metsätalouden kuormitus 1.2 Jätevesikuormitus 1.3 Turvetuotannon kuormitus 2. Vesistön kunnostaminen 2.1 Säännöstelyn kehittäminen 2.2 Kalaston ja rapukannan kehittäminen 2.3 Järvikunnostukset 3. Virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittämien 4. Maisemanhoidon ja luonnon monimuotoisuuden kehittäminen 5. Arvostuksen nostaminen

13 1 Kuormituksen vähentäminen 1.1 Maa- ja metsätalouden kuormitus Tavoitteet Lisää vuoteen 2015 mennessä: Kosteikkoja 35 kpl Suojavyöhykkeitä 300 ha Koulutusta ja neuvontaa 150 tilalle vuodessa Lannan jatkokäsittelyn tehostaminen t/vuosi Kasvipeitteisyyttä 8760 ha Ravinnepäästöjen hallintaa ha Ravinnepäästöjen tehostettu hallintaa 700 ha

14 Toimintatapoja toteuttavia hankeideoita: 1.1 Saaristomeren neuvonnan mallialue (pilotti) Neuvojien ympäristösertifiointi Tila-, kylä- ja valuma-aluekohtaista neuvontaa ja suunnittelua TEHO-hankkeen hyvät käytännöt pohjana. 1.2 Ravinteiden kierrätyksen tehostaminen Karjanlanta hyötykäyttöön vesistöystävällisesti Bioenergiaa niittojätteestä ja lannasta Luomutuotantoa lisää Fosforisiepparit 1.4 Luonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen, kosteikot

15 1.2 Jätevesikuormitus TAVOITTEET: -keskitettyihin järjestelmiin (siirtoviemärit, kyläpohdistamot yms.) liittyy 1800 kiinteistöä -muut kiinteistöt säädösten mukaan 1.6 Paimionjoen jätevesihanke A. Keskitettyjen järjestelmien rakentamisen tukeminen B. Vesivessalle vaihtoehtoja 1.7 Viemäriverkostojen vuotovedet kuriin

16 2 Vesistön kunnostaminen 2.1 Säännöstelyn kehittäminen 2.1 Säännöstelyn kehittämissuunnitelman laatiminen 2.2 Veden viipymän lisääminen 2.3 Painioon tapahtuvan takaisinvirtauksen estäminen 2.2 Kalaston ja rapukannan kehittäminen 2.4 Kala- ja raputalouden kunnostussuunnitelma 2.5. Kalaston ja rapukannan kehittäminen 2.6 Virkistyskalastusmahdollisuuksien kehittämien 2.3 Muuta 2.7 Vesiluontokartoittajien koulutus 2.8 Tutkimuksia

17 2.3 Järvikunnostukset 2.10 Painion ja vesireitin läpivirtausjärvien kunnostus 2.11 Metsäjärvien kunnostus

18 3. Virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittäminen 3.1 Melontamahdollisuuksien kehittäminen ja markkinointi 3.2 Veneilymahdollisuuksien kehittäminen 3.3 Yleiset rannat kuntoon 3.4 Ulkoilu- ja retkeilymahdollisuuksien kehittäminen

19 4. Maisemanhoidon ja luonnon monimuotoisuuden kehittäminen 4.1 Maisemat kuntoon Paimionjoella 5. Arvostuksen nostaminen 5.1 Tietoa ja elämyksiä Paimionjoelta

20 TOIMINTAA PAIMIONJOELLA Paimionjoen jätevesihanke Marttilan kunta. Omarahoitusosuus Paimionjoki-yhdistys (30 %). Maakunnan kehittämisraha vuodelle 2011 (70 %) Keskitettyjen järjestelmien edistäminen Veden viipymäpaikkojen lisääminen luonnonmukaisen vesistörakentamisen keinoin Paimionjoen vesistöalueella Paimionjoki-yhdistys MTK-säätiön apuraha Retkien sarja, seminaari, tupailtoja. WWF:n kosteikkotyötä Paimionjoen alueella vuonna 2012 Ilmaista erityisympäristötukineuvontaa maatiloille syksyllä 2011 Paimionjoki-yhdistys yhdessä Aurajokisäätiön kanssa

21 TOIMINTAA PAIMIONJOELLA TEHO Plus- hanke myös Paimionjoen alueella (Aino Launto-Tiuttu) Kosteikkojen ja monimuotoisuuden sekä metsäluonnon yleissuunnittelua Paimionjoen alueella (Anni Karhunen) Tarvasjoki ja Jaatilanjoki Varsinais-Suomen ELY-keskus VELHO-hanke: luonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä (Sanna Tikander ja Tapio Aalto) Hoito- ja käyttösuunnitelmat Natura verkostoon kuuluville kosteikko- ja vesistökohteille Paimionlahdelle ja Paimionjokilaaksoon Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalataloudellinen kunnostustarveselvitys Paimionjoella (Tapio Penttilä) Varsinais-Suomen ELY-keskus Tapio Penttilä ja Jussi Aaltonen, Iktys Oy Paimionjoen kalatieselvitys Esiselvitys toukokuussa 2011 Paimionjoki-yhdistys Suunnittelutoimista T. Meisalmi

22 Esiselvitys säännöstelyn kehittämiseksi SYKE ja Varsinais-Suomen ELY/VELHO Kuormitusta ja vedenlaatua koskevat selvitykset (KUTOVA+-malli) Virkistyskäyttöhyötyjen arviointi (VIRVA-malli)

23 KIITOS!