Pöytäkirja 1 (67) Biomedicum Helsinki, luentosali 1, Haartmanink. 8, Helsinki

Transkriptio

1 Pöytäkirja 1 (67) Kokoustiedot Aika torstai klo 9:00-11:35 Paikka Biomedicum Helsinki, luentosali 1, Haartmanink. 8, Helsinki Lisätietoja Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 23 Kokouksen avaaminen 5 24 Nimenhuuto ja ääniluettelon hyväksyminen 6 25 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 7 26 Pöytäkirjan tarkastaminen 8 27 Infoasiat 9 28 Varajäsenen vaali Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakuntaan Uuden jäsenen vaali Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakuntaan 30 HUS:n luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sidonnaisuusilmoitukset 31 Raaseporin sairaalan uusi toimintamalli ja integroituminen HYKSiin Euroopan Investointipankin lainasopimuksen hyväksyminen Esitys HUS-kuntayhtymän vuoden 2017 talousarvion sitovien tavoitteiden muuttamisesta ja vuoden 2017 tuloksen käsittelystä 34 Esitys vuoden 2018 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi Ilmoitusasiat

2 Pöytäkirja 2 (67) Osallistujat Läsnä Suzan Ikävalko, puheenjohtaja Maija Anttila, 1. varapuheenjohtaja Ari Oksanen, 2. varapuheenjohtaja Heidi Hovisilta Paula Viljakainen Marko Kivelä Merja Vuori Sture Söderholm Katrin Järvinen Seija Muurinen Tiina Larsson Hannu Tuominen Tuija Linna-Pirinen Antti Rantalainen, 23-, Marie Bergman-Auvinen, 27 -, Raija Latva-Karjanmaa Marketta Pohjanheimo Raino Velin Anna Lena Karlsson-Finne, 23-27, Heikki Kurkela Tuula Lind Marjo Liete Jüri Linros Ulf Kjerin Benny Engård Ulla Onnila Arto Kujala Maaret Laine Matti Pajuoja Otto Andersson Arja Isotalo Tommi Luhtaniemi Eija Lepistö Riikka Raekannas Juhani Vuorisalo, 23-, Päivi Liu Sebastian Ekblom Tapani Eskola Marianne Korpi, 27 -, 9.20 Petra Baarman Micaela Röman Merja Laaksonen Marko Linnala Arto Lindberg Tarja Hartman Maarit Raja-Aho Kari Välimäki Minttu Räty Matti Waara Tiina Noro Teppo Salmikivi Anu-Katriina Pesonen

3 Pöytäkirja 3 (67) Muut osallistujat Aki Lindén, toimitusjohtaja virkamies Lauri Tanner, hallintojohtaja sihteeri Ulla-Marja Urho Jari Oksanen Kirsti Handolin Petri Kajander Pirkko Letto Björn Månsson Marika Niemi 28 -, Pertti Panula -33, Mikko Piirtola Kari Reijula -33, Ilkka Taipale Reetta Vanhanen Tuomas Tuure Poissa Heli Ahjoniemi Ann-Katrin Bender Minna Hakapää Seppo Rantanen Kirsi Tenhunen Barbro Viljanen Juha Virkki

4 Pöytäkirja 4 (67) Allekirjoitukset Suzan Ikävalko puheenjohtaja Lauri Tanner sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Helsinki Arto Lindberg Marko Linnala Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on asetettu kuntalain 140 :n mukaisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Lauri Tanner sihteeri

5 Pöytäkirja 5 (67) Asianro HUS/1631/2017 Kokouksen avaaminen Selostus Päätösesitys Puheenjohtaja avaa kokouksen. Päätös Puheenjohtaja Suzan Ikävalko avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

6 Pöytäkirja 6 (67) 24 Asianro HUS/1631/ Nimenhuuto ja ääniluettelon hyväksyminen Selostus HUS:n perussopimuksen 8 :n 1 momentin mukaan jäsenkuntien valtuustot valitsevat HUS:n valtuustoon kahdesta viiteen (2-5) jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Jäsenkunnan valitsemien jäsenten lukumäärä määräytyy peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Lisäksi Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä valtuustoon kaksi jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Liitteenä 1 on jäsenkuntien valtuustojen ja Helsingin yliopiston päätösten mukaisesti laadittu valtuuston ääniluettelo, josta käyvät ilmi valtuuston jäsenet sekä heidän varajäsenensä ja äänimääränsä. Valtuuston sihteeri toimeenpanee kokouksessa nimenhuudon. Päätösesitys Päätös Valtuusto päättää hyväksyä ääniluettelon nimenhuudon edellyttämässä muodossa. Valtuusto päätti hyväksyä ääniluettelon nimenhuudon edellyttämässä muodossa (ptk-liite 1). Toimitetussa nimenhuudossa todettiin läsnä olevan 46 jäsentä, joilla on käytössään 1085 ääntä yhteensä 1089 äänestä. Liite Liite 1: Ääniluettelo

7 Pöytäkirja 7 (67) 25 Asianro HUS/1631/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Selostus Hallintosäännön 87 :n 3 ja 4 momentin mukaan kokouskutsu on lähetettävä vähintään seitsemän (7) päivää ennen valtuuston kokousta kullekin valtuuston jäsenelle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- oikeus tai velvollisuus sekä tiedoksi jäsenkuntien kunnanhallituksille ja Helsingin yliopistolle. Samassa ajassa on kokouksesta tiedotettava kuntayhtymän verkkosivuilla. Kokouskutsu laaditaan suomen ja ruotsin kielellä. Kutsu valtuuston kokouksesta on lähetetty valtuuston jäsenille ja hallituksen jäsenille sekä tiedoksi jäsenkuntien kunnanhallitukselle ja Helsingin yliopistolle kirjeellä, joka on lähetetty joulukuun 7. päivänä Lisäksi kokouskutsu on asetettu samana päivänä nähtäväksi kuntayhtymän verkkosivuilla. Valtuusto on HUS:n perussopimuksen 8 :n 5 momentin mukaan päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Päätösesitys Päätös Valtuusto toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Valtuusto totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

8 Pöytäkirja 8 (67) 26 Asianro HUS/1631/ Pöytäkirjan tarkastaminen Selostus Hallintosäännön 108 :n 2 momentin mukaan valtuusto valitsee jokaisessa kokouksessa kaksi valtuuston jäsentä tarkastamaan kokouksesta laaditun pöytäkirjan siltä osin kuin pöytäkirjaa ei tarkasteta kokouksessa. Hallintosäännön 111 :n 2 momentin mukaan toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei valtuusto toisin päätä. Päätösesitys Päätös Valtuusto valitsee kaksi jäsentä tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Valtuusto valitsi tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Arto Lindbergin Tuusulasta ja Marko Linnalan Siuntiosta.

9 Pöytäkirja 9 (67) 27 Asianro HUS/1632/ Infoasiat Selostus Toimitusjohtajan katsaus: Terveydenhuollon toimintaympäristön muutos ja HUS:n haasteet toimitusjohtaja Aki Lindén Päätösesitys Merkitään tiedoksi Asian käsittely Päätös Merkittin, että kokoukseen saapuivat tämän asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa asiassa valtuutettu Marie Bergman-Auvinen klo 9.15 ja varajäsen Marianne Korpi klo Valtuusto päätti merkitä kokousesitelmän tiedokseen Puheenjohtaja keskeytti kokouksen tämän asian käsittelyn jälkeen kokoustaukoa ja ryhmäkokouksia varten klo Puheenjohtaja jatkoi kokousta klo Merkittiin, että hallituksen jäsen Marika Niemi saapui kokoukseen kokoustauon jälkeen ja valtuutettu Anna-Lena Karlsson-Finne poistui kokouksesta kokoustauon aikana.

10 Pöytäkirja 10 (67) 28 Asianro HUS/2244/ Varajäsenen vaali Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakuntaan Selostus Valtuusto asetti kokouksessaan Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan. Päätöksessä jäi kuitenkin Eetu Niemelän (ps, Tuusula) henkilökohtaisen varajäsenen paikka täyttämättä. Lautakunnan varajäsenissä on nyt seitsemän naista ja viisi miestä. Valittavan henkilön tulee olla miespuolinen naisten ja miesten välisestä tasaarvosta annetun lain mukaan. Kuntalain mukaisen suhteellisuusperiaatteen mukaisesti varajäsen tulee valita Perussuomalaiset rp:stä. Päätösesitys Päätös Valtuusto päättää valita Pekka Koivumäen (ps) Tuusulasta Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakuntaan Eetu Niemelän henkilökohtaiseksi varajäseneksi Valtuusto päätti yksimielisesti valita Pekka Koivumäen (ps) Tuusulasta Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakuntaan Eetu Niemelän henkilökohtaiseksi varajäseneksi. Lisätiedot Hallintojohtaja Lauri Tanner, s-posti

11 Pöytäkirja 11 (67) 29 Asianro HUS/2595/ Uuden jäsenen vaali Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakuntaan Selostus Valtuusto on valinnut Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenet päätöksellään Päätöksen jälkeen on todettu, että lautakuntaan valitulla Emilia Paarma Junttilalla on yli kuuden kuukauden pituinen palvelussuhde HUS:iin eikä hän näin ole vaalikelpoinen lautakuntaan. Hän on toimittanut eronpyynnön tehtävästä Lautakunnan varsinaisissa jäsenissä on tällä hetkellä seitsemän naista ja kuusi miestä. Paarma Junttilan tilalle valittava henkilö voi siis olla näin kumpaa tahansa sukupuolta. Kuntalain 58 3 momentin mukaisesti kyseiseen luottamustehtävään tulee valita Vasemmistoliitto rp:n edustaja. Uudenmaan Vasemmistoliitto ry on saapuneella sähköpostilla esittänyt, että Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi tulisi valita Hanna Ojamo Raaseporista. Päätösesitys Valtuusto päättää 1. todeta Emilia Paarma Junttilan luottamustoimen Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenenä päättyneeksi; ja 2. valita Hanna Ojamon Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi. Päätös Valtuusto päätti yksimielisesti 1. todeta Emilia Paarma Junttilan luottamustoimen Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenenä päättyneeksi; ja 2. valita Hanna Ojamon Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi. Lisätiedot Hallintojohtaja Lauri Tanner, s-posti lauri.tanner@hus.fi

12 Pöytäkirja 12 (67) 30 Asianro HUS/3462/ HUS:n luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sidonnaisuusilmoitukset Selostus Kuntalain (410/2015, 84 mom. 2) mukaan tiettyjen kunnan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden on alkaen tehtävä sidonnaisuusilmoitus johtotehtävistään ja luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudestaan sekä muistakin sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä luottamus- tai virkatehtävien hoitamisessa. HUS:ssa ilmoitusvelvollisuus koskee hallituksen jäseniä ja varajäseniä, valtuuston puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia, lautakuntien puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia sekä hallituksen ja lautakuntien esittelijöitä ja esittelijöiden varahenkilöitä. Myös talous- ja konsernijaoston jäsenet ja varajäsenet ovat ilmoitusvelvollisia. Yhteensä ilmoitusvelvollisia henkilöitä HUS:ssa on 67. Ilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö on valittu luottamustoimeensa tai tehtäväänsä. Tarkastuslautakunta valvoo ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa sidonnaisuusilmoitukset valtuustolle tiedoksi (Kuntalaki 410/2015, 121). Tarkastuslautakunta on käsitellyt annettuja ilmoituksia ( 44), ( 57) ja ( 25). Ilmoituksen on tehnyt 66 henkilöä. HUS:n sidonnaisuusrekisteri ja rekisteriseloste on julkaistu HUS:n verkkosivuilla osoitteessa > HUS-tietoa > Hallinto ja päätöksenteko > Sidonnaisuudet. Henkilön tiedot poistetaan julkisesta rekisteristä, kun luottamustoimi tai virkatehtävä päättyy. Ilmoitukset säilytetään kuitenkin pysyvästi Kansallisarkiston ohjeen (AL/10361/ /2017) mukaisesti. Julkisesta rekisteristä poistetut tiedot ovat saatavissa HUS:n ulkoisen tarkastuksen yksiköstä pyydettäessä. Tarkastuslautakunta on kokouksessaan ( 25) päättänyt antaa HUS:n luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sidonnaisuusilmoitukset (oheismateriaali 1) tiedoksi valtuustolle. Tarkastuslautakunta Päätös Lisätiedot Valtuusto päättää merkitä tiedoksi HUS:n viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sidonnaisuusilmoitukset. Valtuusto päätti yksimielisesti merkitä tiedoksi HUS:n viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sidonnaisuusilmoitukset. Erikoissuunnittelija Jenni Hämäläinen, s-posti jenni.e.hamalainen@hus.fi Arviointijohtaja Pirjo Räsänen, s-posti pirjo.rasanen@hus.fi

13 Pöytäkirja 13 (67) 31 Asianro HUS/861/ Raaseporin sairaalan uusi toimintamalli ja integroituminen HYKSiin Selostus Hallitus käsitteli otsikkoasiaa kokouksessaan otsikossa tarkoitettua suunnitelmaa Raaseporin sairaalan liittämisestä Hyksiin vuodenvaihteessa , ja päätti pyytää suunnitelmasta Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kuntien ja kaupunkien sekä Hyks-sairaanhoitoalueen ja vähemmistökielisen lautakunnan lausunnot mennessä. Pyydetyt lausunnot on annettu seuraavasti ja otteet niistä seuraavat oheismateriaalina 2: - Hangon kaupunki, kaupunginhallitus Inkoon kunta, kunnanhallitus Raaseporin kaupunki, kaupunginhallitus Hyks-sairaanhoitoalueen lautakunta, Vähemmistökielinen lautakunta, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kuntien ja kaupunkien lausunnot ovat sisällöllisesti keskenään yhtäpitäviä ja niissä kannatetaan esitettyä muutosta. Lausunnoissa todetaan, että sairaalan toiminta muutoksessa tulee määrittää sairaanhoitoalueen lautakunnan hyväksymän vision mukaisesti. Lausunnoissa korostetaan seuraavia asioita: - Länsi-Uudenmaan sairaalan järjestämän yhteispäivystyksen merkitys alueelle on huomattava ja sen jatkuvuus tulee turvata muutoksessa - Länsi-Uudenmaan sairaalan tulee olla Hyks-sairaanhoitoalueen lautakunnan ohjauksessa - Sairaanhoitoalueen lautakunnan rooli tulee muuttumaan järjestelyn seurauksena ja tämä uusi rooli tulee määritellä selkeästi - Organisatorisen muutoksen lisäksi HUS:n hallituksen käsittelemät sairaaloiden työnjakomuutokset (ns. Pajarisen raportti) tulee toteuttaa esitetyllä tavalla - Kaikkien HUS:n jäsenkuntien tulisi maksaa samoja yksikköhintoja sairaanhoidon palveluista riippumatta siitä, missä sairaalassa palvelu annetaan (ns. yhtenäishinnoittelu sairaalakohtaisen hinnoittelun sijasta) - Koska ensihoidossa on ensisijaisesti kyse valmiuden ylläpitämisestä ja HUS on toiminnasta järjestämisvastuussa, tulisi kunnilta laskutettavan ensihoidon kapitaatiohinnoittelun olla koko HUS:n alueella yhdenmukainen - Raaseporin sairaalan on voitava valmiutta ajatellen toimia ns. A- sairaalana Hyks-sairaanhoitoalueen lautakunta puoltaa niin ikään esitettyä muutosta ja toteaa, että hallituksen edellä mainitun käsittelyn perusteluissa on kattavasti kuvattu ehdotuksen sisällölliset perusteet ja sillä tavoiteltavat hyödyt.

14 Pöytäkirja 14 (67) Vastaavista muutoksista yksittäisten yksiköiden kohdalla (mm. Länsi- Uudenmaan aikuis- ja nuorisopsykiatria) on aiempaa kokemusta ja lautakunta toteaa, että nyt esitettävällä toimintamallilla voidaan turvata suotuisa kustannuskehitys. Lisäksi nyt esitettävällä toimintamallilla voidaan ehkäistä paikallisen kokonaisuuden pilkkoutumista. Sairaanhoitoalueen lautakunta korostaa, että hallintosäännössä tulee määritellä selkeästi sekä Hykssairaanhoitoalueen että Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen toimivaltuudet ja vastuut. Vähemmistökielisen lautakunnan lausunnossa todetaan, että yhdistäminen ei sinänsä tuo haasteita potilaiden ja asiakkaiden saaman kielellisen palvelun suhteen. Sen sijaan lautakunta kiinnittää huomiota sairaalan hallintokieleen ja sen säilyttämiseen. Raaseporin sairaalan hallintokieli on ruotsi ja koko Hyksin hallintokieli suomi. Hallintokielen säilyttäminen ruotsina tukee kaksikielisen työympäristön säilymistä sairaalassa, mikä puolestaan tukee kaksikielisten lähipalveluiden tuottamista. 43 % asukkaista Hangossa, 53 % Inkoossa ja 65 % Raaseporissa on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Yhteenvetona voidaan todeta, että muutosta on kannatettu kaikkien lausunnonantajien toimesta. Jäljempänä kuvataan tarkemmin muutoksen käytännön toteuttamista ja miten lausunnoissa otetut kannanotot otetaan huomioon muutoksen toimeenpanossa. Henkilöstötoimikunta on käsitellyt asiaa ja päättänyt puoltaa toiminnan siirtoa. Yhdistämisen toteuttaminen Raaseporin sairaala on tarkoitus yhdistää Hyksiin siten, että sairaala muodostaa Hyksin viidennentoista tulosyksikön eli Hyks Raaseporin sairaalan, ja on näin Hyks-sairaanhoitoalueen lautakunnan ohjauksessa Hyksin muiden tulosyksiköiden tavoin. Sairaalan yhteispäivystys tulee jatkumaan vastaavasti myös Hyksin osana. Henkilöstöhallinnollisesti sairaalan organisaatio on tarkoitus muodostaa siten, että Hyks Raaseporin sairaalan lääkärit ja sosiaalityöntekijät sijoittuvat Hyksin toimialoille, ja muu henkilöstö (hoito- ja hallintohenkilökunta) sijoittuu Hyks Raaseporin sairaalan tulosyksikköön. Tämänhetkisen arvion mukaan edellä mainittuja Hyksin tulosyksiköitä olisi kaikkiaan kymmenen. Lääkäreiden henkilöstöhallinnollisessa siirrossa tavoitteena on yhdenmukaistaa lääketieteellistä johtamista Hyksin kanssa ja tätä kautta palvelujen yhdenvertaisuutta. Lopullinen jako lääkäreiden sijoittautumisen tältä osin on edelleen valmisteilla ja se toteutettaneen alkuvuonna Yhdistyminen tulee siis toteutumaan ainakin välittömästi siirtymisen jälkeen as-is periaatteella. Kuntalaskutus kohdistuisi edellä mainittuun kymmeneen tulosyksikköön ja Raaseporin sairaalan tulosyksikön tulot muodostuisivat puolestaan sisäisen laskutuksen kautta. Hyks Raaseporin sairaala ei siis itse tuota kuntalaskutettavia kliinisiä palveluita. 31

15 Pöytäkirja 15 (67) 31 Tavoitteena on muodostaa sairaalaan kuntien esittämä yhtenäishinnoittelu Hyksin muiden palveluiden kanssa, mutta aikataulusyistä hinnoittelun muuttaminen ei ole ollut tässä aikataulussa mahdollista. Hinnoittelun tulee kuitenkin perustua omakustannushinnoitteluun ja kustannuslaskentaan. Hinnoittelu kanta-hyksissä ja Hyks Raaseporin sairaalassa on tarkoitus yhtenäistää viimeistään vuodeksi Yhdistyminen otetaan huomioon valtuustolle esitettävässä talousarviossa. Ensihoidon kustannuksia ja laskutusta esitellään tarkemmin talousarviokäsittelyn perusteluosassa. Hyks Raaseporin sairaalan johtaminen Sairaalaa johtaa toimialajohtaja apunaan koordinoiva ylilääkäri ja muuta henkilökuntaa. Toimialajohtajan tehtävät ja toimivalta on tarkoitus määrittää Hyksin toimintaohjeeseen vastaavasti kuin muilla Hyksin tulosyksiköillä, mikäli sairaalan sijainnista erillään muista Hyksin tulosyksiköistä ei seuraa erityisiä tarpeita muille toimivaltuuksille. Toimialajohtajan virka on tarkoitus muodostaa nykyisestä sairaanhoitoalueen hallintojohtajan virasta ja siihen nimetään suostumuksensa mukaan vs. sairaanhoitoalueen johtaja Gabriela Erroll. Toimialajohtajan virkaan yhdistetään sairaanhoitoalueen johtajan tehtävä ja siihen kuuluva esittelyvastuu lautakunnalle. Toimialajohtajan virassa hän kuuluu henkilöstöhallinnollisesti Hyksin organisaatioon, mutta sairaanhoitoalueen johtajan tehtävässä hän on suoraan toimitusjohtajan alainen. Muutos on tarkoitus toteuttaa siten, että Errollin työsuhteen edut eivät muutu tämänhetkisestä tilanteesta. Sairaalaan on tarkoitus lisäksi määrätä koordinoiva ylilääkäri. Koska sairaalan lääkärit jakautuvat henkilöstöhallinnollisesti useille eri Hyksin toimialoille on tarve koordinoida näiden keskinäistä toimintaa siten, että sairaala muodostaa potilaiden näkökulmasta katsoen yhden toiminnallisen kokonaisuuden ja että toimialojen keskinäinen yhteistyö sairaalassa toteutuu. Koordinoiva ylilääkäri on lisätehtävä, josta annetaan tarkemmat määräykset Hyksin toimintaohjeessa. Tehtävään on tarkoitus määrätä sairaalan nykyinen johtava lääkäri Sune Lang niin ikään nykyisin työsuhteen eduin. Ruotsi on tarkoitus säilyttää Hyks Raaseporin sairaalan työkielenä vähemmistökielisen lautakunnan lausunnossa todetuista syistä ja tästä otetaan maininta Hyksin toimintaohjeeseen. Sairaalan lopullinen hallintorakenne tulee tarkentumaan vielä yhdistymisen jälkeen. Kuten edellä on todettu, on lääkärien lopullinen sijoittuminen Hyksin toimialueille vielä valmisteilla. Myös sairaalan nykyisestä hallinnosta, sisäisestä työnjaosta ja tehtävämuutoksista tehdään erillinen selvitys, joka valmistuu helmikuun loppuun mennessä.

16 Hallintosäännön muuttaminen Pöytäkirja 16 (67) Sairaanhoitoalueiden lautakuntien tehtävät on määritelty perussopimuksessa ja hallintosäännössä. Perussopimuksen 10 5 momentin mukaan sairaanhoitoalueen lautakunnan tehtävänä on hallituksen ohjauksessa johtaa sairaanhoitoalueiden toimintaa, valmistella sairaanhoitoaluetta koskevat hallituksen ja valtuuston käsiteltävät asiat ja huolehtia niiden täytäntöönpanosta sekä huolehtia yhteistyöstä alueensa kuntien perusterveydenhuollon kanssa. Lautakunnan tehtävistä määrätään tarkemmin johtosäännössä. Hallintosäännön 26 :ssä määrätään sairaanhoitoalueen lautakunnan tehtävistä ja toimivallasta ja se kuuluu seuraavasti: Perussopimuksen mukaan sairaanhoitoalueen lautakunnan tehtävänä on hallituksen ohjauksessa johtaa sairaanhoitoalueen toimintaa, valmistella sairaanhoitoaluetta koskevat hallituksen ja valtuuston käsiteltävät asiat, huolehtia niiden täytäntöönpanosta sekä huolehtia yhteistyöstä alueensa kuntien perusterveydenhuollon kanssa. Lautakunnan tehtävänä on lisäksi hallituksen ohjauksessa toteuttaa HUS:n strategiaa ja talouden hallintaa, tehdä esityksiä alaisensa toiminnan kehittämisestä sekä käsitellä alaistaan toimintaa koskevat seurantaraportit ja päättää tarpeellisista toimenpiteistä niiden johdosta. Sairaanhoitoalueen lautakunta päättää perussopimuksessa määrättyjen tehtävien lisäksi 1. sairaanhoitoalueen johtajan varahenkilön ja sijaisen nimeämisestä ja 2. hallituksen erikseen määräämistä muista asioista. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan rooli muuttuisi ehdotetun muutoksen myötä, koska se ei enää huolehtisi sairaalan talouden hallinnasta tai sen toiminnan seurannasta. Lautakunnalle on suunniteltu uutta roolia, joka painottuisi kolmeen tehtävään 1) Raaseporin sairaalan Hyksiin toteutettavan yhdistämisen seurantaan ja arviointiin 2) sairaalan tuottamien lähipalveluiden saatavuuden ja kokonaistilanteen seurantaan ja niitä koskevien esitysten tekemiseen ja 3) sote-uudistuksen edellyttämien toimenpiteiden ja muutosten seurantaan ja uudistuksen edistämiseen sairaanhoitoalueella. Asiat lautakunnalle esittelisi sairaanhoitoalueen johtaja. Koska sairaanhoitoalueiden lautakunnille on määritetty operatiivisia tehtäviä muuallakin hallintosäännössä, olisi perusteltua erikseen määrittää Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan tehtävät erillisessä hallintosääntökohdassa ja todeta, että muualla hallintosäännössä lautakunnista mainittua ei sovelleta Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakuntaan. Ehdotus uudeksi hallintosäännön 26a :ksi on seuraava: 31

17 Pöytäkirja 17 (67) 26a Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan tehtävistä on määrätty perussopimuksessa. Perussopimuksessa määrättyjen tehtävien lisäksi Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan tehtävänä on hallituksen ohjauksessa 1. toteuttaa HUS:n strategiaa 2. seurata Hyks Raaseporin sairaalan toimintaa Hyksin osana, 3. seurata Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella tuotettujen lähipalvelujen saatavuutta ja kokonaistilannetta, 4. tehdä esityksiä Hyks-sairaanhoitoalueen lautakunnalle ja HUS:n hallitukselle koskien Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen palvelutarpeita ja Hyks Raaseporin sairaalakokonaisuuden toimintaa ja 5. suorittaa muut hallituksen määräämät tehtävät. Hallintosäännön I ja II osassa lautakuntien toiminnasta annetut määräykset eivät tätä hallintosäännön kohtaa lukuun ottamatta koske Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakuntaa. Lautakunnan tarvitsemalle määrärahalle (kokouspalkkiot ym.) vuodelle 2018 tehdään varaus yhtymähallintoon. 31 Hallitus Valtuustolle esitetään nyt varsinaisen yhdistämispäätöksen tekemistä lukien ja hallintosäännön muuttamista perusteluissa kuvatulla tavalla. Muut edellä kuvatut päätökset tehdään joko hallituksessa valtuuston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä tai Hyks-sairaanhoitoalueella vuoden 2018 alussa. Valtuusto päättää, että 1. Raaseporin sairaala yhdistetään Hyksiin lukien Hyksin tulosyksiköksi ja että Päätös 2. HUS:n hallintosääntöön lisätään uusi 26 a "Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta", joka on todettu perustelutekstissä. Valtuusto päätti yksimielisesti 1. että Raaseporin sairaala yhdistetään Hyksiin lukien Hyksin tulosyksiköksi; ja että Lisätiedot 2. HUS:n hallintosääntöön lisätään uusi 26 a "Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta", joka on todettu perustelutekstissä. Vs. sairaanhoitoalueen johtaja, Hallintojohtaja Gabriela Erroll, s-posti gabriela.erroll@hus.fi Johtava ylilääkäri Sune Lang, s-posti sune.lang@hus.fi Johtava ylilääkäri Petri Bono, s-posti petri.bono@hus.fi Talousjohtaja Jari Finnilä, s-posti jari.finnila@hus.fi Hallintojohtaja Lauri Tanner, s-posti lauri.tanner@hus.fi

18 Pöytäkirja 18 (67) 32 Asianro HUS/3591/ Euroopan Investointipankin lainasopimuksen hyväksyminen Selostus HUS-kuntayhtymä on pyytänyt Euroopan Investointipankkia rahoittamaan kuntayhtymän vuosien rakennusinvestointiohjelmaa enintään 300 miljoonan euron osuudella. Euroopan Investointipankille rahoitettavaksi esitetty investointiohjelma koostuu kuntayhtymän yhteensä noin 600 miljoonan euron rakennusinvestoinneista. Euroopan Investointipankin hallintoneuvosto päättää rahoituksesta tammikuussa Euroopan Investointipankin asiantuntijat vierailivat syyskuussa 2017 Meilahden sairaala-alueella ja tutustuivat tarkemmin kuntayhtymän toimintaan, rakennusinvestointiohjelmaan ja -kohteisiin sekä valmisteilla olevaan maakunta- ja sote-uudistukseen. Euroopan Investointipankki on aikaisemmin rahoittanut kuntayhtymän vuosien investointiohjelmaa 170 miljoonalla eurolla, investointiohjelmaa 70 milj. eurolla ja investointiohjelmaa 200 milj. eurolla, josta on vielä nostettavissa rahoitusta 80 milj. euroa. Kuntayhtymän pitkäaikaisen lainatarpeen arvioidaan olevan vuosina noin 315 milj. euroa. Sopimusneuvottelut aloitetaan, kun Euroopan Investointipankki on hyväksynyt rahoituksen. Euroopan Investointipankilta saatujen tietojen mukaan sopimuksen ehdot tulevat noudattamaan olennaisilta kohdiltaan Euroopan Investointipankin kanssa aikaisemmin tehtyjä sopimuksia. Sopimuksessa saatetaan tarkentaa lakimuutoksia koskevaa kohtaa maakuntauudistukseen liittyen. Rahoitus voidaan nostaa useammassa nostoerässä. Rahoitus on nostettavissa 48 kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoituspäivästä. Laina-aika on enintään vuotta. Laina on vakuudeton. Lainaa voidaan nostaa joko vaihtuvakorkoisena tai kiinteäkorkoisena. Pankille toimitetaan vuosittain raportti investointiohjelman etenemisestä ja toteutumisesta vuoteen 2022 asti, jonka jälkeen pankille annetaan loppuraportti vuonna Jos merkittävä määrä pankin rahoittamaa omaisuutta aiotaan luovuttaa pois, siitä on saatava pankin suostumus etukäteen. Sopimus sisältää rahanpesuun, harmaaseen talouteen ja muihin rikollisiin toimiin liittyviä valvonta- ja raportointivelvollisuuksia, jotka on lisätty kuntayhtymän ja HUS-Kiinteistöt Oy:n hankintasopimuksiin edellisen rahoitussopimuksen hyväksymisen yhteydessä. Sopimus Euroopan Investointipankin kanssa on tarkoitus allekirjoittaa keväällä Kun rahoitustarve tulee ajankohtaiseksi, kuntayhtymä arvioi muut rahoituslähteet ja niiden ehdot suhteessa Euroopan Investointipankin tarjoamaan rahoitukseen. Kuntayhtymä voi ottaa rahoitusta muultakin rahoittajalta, mikäli sen tarjoamat ehdot ovat kokonaistaloudellisesti edullisempia kuin Euroopan Investointipankin rahoitus. Valmisteilla olevassa maakunta- ja sote-uudistuksessa lakisääteisten kuntayhtymien omaisuus varoineen, velkoineen ja sitoumuksineen siirretään maakunnille. Maakunnat siirtävät kuntayhtymien kiinteistöomaisuuden ja niihin liittyvät varat, velat ja sitoumukset edelleen maakuntien omistukseen tulevalle Maakuntien tilakeskus Oy:lle. Euroopan Investointipankki on keskustellut alustavasti valtiovarainministeriön ja Maakuntien tilakeskus Oy:n

19 Pöytäkirja 19 (67) 32 edustajien kanssa tulevista muutoksista ja niiden vaikutuksista olemassa oleviin sopimuksiin. Oletuksena alustavissa keskusteluissa on ollut, että olemassa oleville sopimuksille annetaan valtion takaus, kun ne siirretään maakunnalle ja Maakuntien tilakeskus Oy:lle. Maakuntien tilakeskus Oy on valtakunnallinen palvelukeskus, jonka tehtävänä on huolehtia vuodesta 2020 lukien kaikista tulevien maakuntien tarvitsemista tiloista, myös erikoissairaanhoidon tiloista. Yhtiö vuokraa omistamiaan tiloja maakunnille, vastaa kiinteistöjen ylläpidosta, tekee rakennuttamiseen liittyviä tarveselvityksiä ja huolehtii hankkeiden toteutuksesta. Hallitus Valtuusto päättää 1. valtuuttaa kuntayhtymän toimitusjohtajan ja talousjohtajan yhdessä hyväksymään ja allekirjoittamaan Euroopan Investointipankin ja HUSkuntayhtymän väliset yhteensä enintään 300 miljoonan euron rahoitussopimukset yhdessä tai useammassa erässä vuosien rakennusinvestointiohjelman rahoittamiseksi. Lainan nostot tehdään talousarvion hyväksymisen ja täytäntöönpanon yhteydessä määriteltävien vuosittaisten lainannostovaltuuksien puitteissa. 2. että pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan kokouksessa. Päätös Valtuusto päätti yksimielisesti 1. valtuuttaa kuntayhtymän toimitusjohtajan ja talousjohtajan yhdessä hyväksymään ja allekirjoittamaan Euroopan Investointipankin ja HUSkuntayhtymän väliset yhteensä enintään 300 miljoonan euron rahoitussopimukset yhdessä tai useammassa erässä vuosien rakennusinvestointiohjelman rahoittamiseksi. Lainan nostot tehdään talousarvion hyväksymisen ja täytäntöönpanon yhteydessä määriteltävien vuosittaisten lainannostovaltuuksien puitteissa. 2. että pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan kokouksessa. Lisätiedot Talousjohtaja Mari Frostell, s-posti Rahoituspäällikkö Aija Salomaa, s-posti

20 Pöytäkirja 20 (67) 33 Asianro HUS/1965/ Esitys HUS-kuntayhtymän vuoden 2017 talousarvion sitovien tavoitteiden muuttamisesta ja vuoden 2017 tuloksen käsittelystä Selostus 2017 talousarvion kuntayhtymätasoinen sitovuus HUS:n valtuusto hyväksyi kokouksessaan ( 28) vuoden 2017 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman kuntayhtymätasoisena ja hallitus vahvisti sairaanhoitoalueiden sekä muiden tulosalueiden vuoden 2017 käyttösuunnitelmat kokouksessaan ( 179). Talousarvion sitovia taloudellisia tavoitteita päivitettiin HUS:n ja jäsenkuntien välisistä työnjaollisista muutoksista johtuen ( 22) pidetyssä valtuuston kokouksessa. Kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden Kuntalain mukaiset sitovat tavoitteet muodostuivat viidestä taloudellisesta tavoitteesta. Taloussuunnittelukauden tavoitteeksi asetettiin tasapainoinen talous. Vuodelle 2017 asetettu tulostavoite oli kuitenkin 0,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämä kohdistui Länsi-Uudenmaan järjestämisalueen ensihoitotoimintaan. Taloussuunnitelmavuosien tulostavoite on nollatulostavoite, jolloin vuosikate = poistot. Talousarviovuodelle 2017 kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetettiin kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin joustavan huomioimisen sitovassa tavoitteessa. Sitovilla nettokuluilla tarkoitetaan jäsenkunnille kohdistuvan erikoissairaanhoidon palvelutuotannon kuluja. Sitovat nettokulut ovat yhtä suuret kuin jäsenkuntien maksuosuus vähennettynä tilikauden tuloksella (alijäämä kasvattaa sitovia nettokuluja ja ylijäämä puolestaan pienentää sitovia nettokuluja). Investointien osalta sitoviksi tavoitteiksi asetettiin tulosalueiden investointien yhteismäärä ml. pienet laite- ja rakennushankkeet. Kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron hankkeet esitettiin valtuuston hyväksyttäväksi hankekohtaisesti. Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetettiin pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Kuntayhtymä maksaa jäsenkunnille peruspääomasta 3 %:n korkoa. Peruspääoman korko on vuositasolla 11,7 milj. euroa. Marraskuun alussa päivitetty 2017 vuosiennuste pohjautuu tammisyyskuun toteumatietoihin ja sen perusteella muodostettuun näkemykseen loppuvuoden kehityksestä, mm. palveluiden kysynnästä. Ennuste perustuu siihen oletukseen, että koko vuoden palvelutuotannon kokonaisvolyymi (laskutusosuudella painotettu volyymi) ylittää talousarvion sisältämän suunnitelman 5,8 % (tammi-syyskuussa toteutunut ylitys 5,8 %) ja ylittää viime vuoden toteuman 3,9 % (tammi-syyskuussa toteutunut kasvu +4,3 %). Yhtymäjohdon tavoitteena on aktiivisin johtamistoimenpitein pitää sitovien nettokulujen talousarvioylitys mahdollisimman pienenä huomioiden

21 Pöytäkirja 21 (67) kasvanut palveluvolyymi ja samalla turvata palvelujen saatavuus sekä hoitoonpääsy. Volyymiennusteen laadinta on ollut haasteellista, koska alkuvuoden toteuma on ollut poikkeuksellisen suuri. Volyymin kasvun edelliseen vuoteen verrattuna ei uskota jatkuvan yhtä voimakkaana loppuvuoden ajan. Tuloslaskelmaosan sitovien tavoitteiden päivitys ja perusteet Tammi - syyskuu 2017 oli toiminnallisesti talousarviota ja edellisvuotta vilkkaampi. Kokonaisuutena palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi kasvoi 4,3 % edelliseen vuoteen verrattuna ja se ylitti talousarvion sisältämän suunnitelman 5,8 %. Verrattuna edellisvuoteen on sekä NordDRG-tuotteiden kokonaislukumäärä + 4,3 %, että käyntituotteiden lukumäärä kasvanut. Käyntituotteiden kasvu oli somatiikassa 4,9 % ja psykiatriassa 9,0 %. Kokonaisuutena avohoidon osuus on hieman noussut viime vuoden tasosta. Avohoidon osuus kokonaistuotannosta oli tammisyyskuussa 44,5 %. Muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus (123,1 milj. euroa) toteutui tammi-syyskuussa 4,2 milj. euroa (3,3 %) talousarviota pienempänä. Elektiivisten lähetteiden vertailukelpoinen määrä ilman kliinisen hammaslääketieteen lähetteitä oli tammi-syyskuussa 4,1 % edellisvuoden määrää suurempi. Tammi-syyskuussa oli yksi arkipäivä vähemmän kuin viime vuonna ja arkipäiväoikaisun jälkeen elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi viime vuodesta 4,7 %. Päivystyskäyntien määrä kasvoi 1,3 % edellisvuodesta. Tammi-syyskuussa sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 0,8 % (8,6 milj. euroa) ja kasvoivat viime vuoden toteumaan verrattuna 1,3 % (15,2 milj. euroa). Toteutunut kumulatiivinen talousarvioylitys johtuu pääasiassa volyymin kasvusta aiheutuvasta toiminnan kulujen budjettiylityksestä. Tammisyyskuussa toiminnan kulut (toimintakulut + poistot + rahoituskulut) ylittivät talousarvion 0,9 % eli 13,4 milj. euroa ja vastaavasti toimintatuotot ylittivät 3,1 % talousarvion. Tammi-syyskuun toteutunut tilikauden tulos on 34,5 milj. euroa ylijäämäinen. HUS:n merkittävä ylijäämä johtuu sairaanhoidollisen palvelutuotannon kumulatiivisesta volyymin kasvusta. Vuoden 2017 palveluhinnat pohjautuvat talousarvioon sisältyvään palvelutuotannon määrään, joka on sopeutettu talousarvion euromääräisen raamin mukaiseksi. Kiinteiden kustannusten osuus HUS:n kustannuksista on huomattava ja tuotantovolyymien kasvaessa suunniteltua enemmän kokonaiskustannukset eivät kuitenkaan kasva samassa suhteessa volyymin kanssa, jolloin HUS:lle muodostuu ylijäämää. Palveluiden käyttö on ollut selvästi suunniteltua suurempaa erityisesti avohoidon palveluissa (mm. päiväkirurgia, syöpä- ja muut lääkehoidot sekä psykiatrian avohoitopalvelut). Päivitetyn vuosiennusteen mukaan kuntayhtymän sitovat nettokulut ylittyvät 19,8 milj. eurolla (1,3 %) kesäkuussa päivitettyyn talousarvioon verrattuna. Toiminnan kulujen (toimintakulut + rahoituskulut + poistot) ennustetaan toteutuvan 1,4 % (29,5 milj. euroa) kesäkuussa päivitettyä talousarviota suurempina vaikka toimintatuottojen ennustetaan koko vuodelta ylittävän talousarvion 3,5 %. 33

22 Pöytäkirja 22 (67) Alla olevassa taulukossa on esitetty päivitetyn vuosiennusteen perusteella laadittu uusi esitys kuntayhtymän sitoviksi nettokuluiksi 2017 talousarviossa. 33 Sitovat nettokulut Tuotto-/kuluryhmä (1 000 euroa) TP 2016 TA 2017 (valtuusto 12/2016) TA 2017 (valtuusto 6/2017) Esitys TA 2017 (valtuusto 12/2017) Muutos-% TA 2017 (12/2017)/ TA 2017 (6/2017) Toimintakulut ,5 % + korkokulut ,0 % + muut rahoituskulut ,2 % + poistot ,5 % =Toiminnan kulut ,4 % - muut myyntituotot ,2 % - maksutuotot ,4 % - tuet ja avustukset ,9 % - muut toimintatuotot ,0 % - korkotuotot ,0 % - muut rahoitustuotot ,8 % = Toiminnan nettokulut ,3 % - myyntituotot ulkokunnilta ja muilta ,0 % = Sitovat nettokulut ,3 % Muutos-% edellisestä vuodesta 0,4 % 0,7 % 0,7 % 2,1 % Muutos-% alkuperäisestä talousarviosta 0,1 % 1,4 % TA 2017 muutos, joka hyväksyttiin valtuuston kesäkuun kokouksessa, sisälsi Hyvinkään kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon toimintojen siirron osaksi HUS-kuntayhtymän toimintaa alkaen. Ko. toimintaa varten talousarvioon sisällytettiin 0,8 milj. euroa toimintatuottoja ja -kuluja. Hyvinkään kaupungin psykiatrian toiminnot siirtyivät osaksi Hyvinkään sairaanhoitoalueen toimintaa. Edellä mainitun lisäksi Helsingin kaupungin tekstinkäsittelytoiminnot yhdistettiin osaksi HUS-Tukipalvelut tulosaluetta 1.4., Kirkkonummen tekstinkäsittely 1.5. ja Helsingin sote-laitoshuolto alkaen. HUS-Apteekki tulosalue tarjosi apteekkipalvelut Nurmijärven ja Kirkkonummen kunnille alkaen. Em. työnjaollisten muutosten jälkeen 2017 talousarvion sitovat nettokulut olivat 1533,4 milj. euroa. Liitteessä 2 on esitetty kuntayhtymän 2017 päivitetty tulosennuste yksiköittäin. Yhtymäjohdon antaman sisäisen ohjeen mukaisesti tulosalueet ovat laatineet omat vuosiennusteet ennen tilinpäätöksen yhteydessä suoritettavia HUS-kuntayhtymän sisäisiä tukipalveluyksiköiden asiakashyvityksiä. Kuntayhtymän sisällä suoritettavilla, eri yksiköiden välisillä asiakashyvityksillä, ei ole vaikutusta kuntayhtymätasoisiin talouslukuihin. Liitteessä 2 on myös esitetty sitovien nettokulujen päivitetty vuosiennuste sairaanhoitoalueittain. Muiden kuntayhtymän yksiköiden taloudelliseksi tavoitteeksi ei ole asetettu sitovia nettokuluja. Sairaanhoitoalueiden yhteenlasketut vuosiennusteen mukaiset sitovat nettokulut ylittävät kesäkuussa päivitetyn talousarvion 2,3 % (34,3 milj. euroa). Vuosiennusteen mukaan muista kuntayhtymän yksiköistä tulee sitoviin nettokuluihin 14,6 milj. euron positiivinen vaikutus talousarvioon verrattuna (ts. vuosiennuste alittaa talousarvion) ja siten kuntayhtymätasolla sitovien nettokulujen ennusteen mukaiseksi talousarvoylitykseksi koko vuodelta muodostuu edellä esitetty 19,8 milj. euroa (1,3 %).

23 Talousarvion 2017 rahoitusosan muutos Vuoden 2017 tuloksen käsittely Pöytäkirja 23 (67) Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi on asetettu pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Pitkäaikaisten lainojen muutosten nettomääräksi asetettiin talousarviossa enintään 57,8 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä tulee toteutumaan alkuperäisen talousarvion mukaisena. Antolainauksen muutokset nettomääräisinä olivat alkuperäisessä talousarviossa - 2,0 milj. euroa. Tämänhetkisen arvion mukaan antolainauksen muutokset tulevat toteutumaan 2,0 milj. eurona. Tytäryhtiöt eivät nosta vuoden 2017 aikana uutta lainaa kuntayhtymältä euro TA 2017 (Valtuusto 12/2016) Uusi esitys TA 2017 Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Antolainauksen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen muutokset Vuoden 2017 tilinpäätöksen toteumatiedot esitetään ja analysoidaan sekä valtuuston vahvistamaan alkuperäiseen talousarvioon (valtuusto 6/2017) että muutettuun talousarvioon (valtuusto 12/2017) verrattuna. Valtuusto päätti yksimielisesti, että tammi-huhtikuussa toteutuneesta ylijäämästä palautetaan kesäkuussa jäsenkunnille 50 milj. euroa sairaanhoitoaluekohtaisen tammi-huhtikuussa toteutuneen kuntakohtaisen palvelukäytön mukaisessa suhteessa. Lisäksi valtuusto oikeutti hallituksen palauttamaan tilinpäätöksen 2017 laadinnan yhteydessä toteutuneen koko vuoden ylijäämän jäsenkunnille tammikuussa Tammi-syyskuun toteumatietojen perusteella kuntayhtymän eri yksiköissä marraskuussa laaditun vuosiennusteen mukaan tilikauden tulos on kuntayhtymätasolla muodostumassa 50,4 milj. euroa ylijäämäiseksi. Tammisyyskuun toteuma sisältää kesäkuussa 2017 tehdyn 50,0 milj. euron ylijämän palautuksen jäsenkunnille. Maakunta- ja sote-uudistuksen mahdollisesti toteutuessa on kuntayhtymän tasapainotettava taseesta edellisten vuosien kertyneet alijäämät viimeistään tilinpäätöksessä HUS-Kuntayhtymän avaavassa taseessa on kattamatonta alijäämää yhteensä 2,5 milj. euroa. Alijäämä on syntynyt Länsi-Uudenmaan järjestämisalueen ensihoitotoiminnasta. 33

24 Pöytäkirja 24 (67) HUS ensihoidon palvelutasopäätös on hyväksytty hallituksessa vuosille Päätöksessä viitataan hallituksen tekemään päätökseen, jonka mukaan järjestämisalueita on seitsemän: HYKS Helsinki, HYKS Jorvi, HYKS Peijas, Hyvinkään sairaanhoitoalue, Lohjan sairaanhoitoalue, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue ja Porvoon sairaanhoitoalue. Seuraava palvelutasopäätöstä koskeva päivitys on ollut hallituksen käsittelyssä Terveydenhuoltolaki tai STM asetus ensihoitopalvelusta ei tunne järjestämisalueita. Toisaalta tämä ei ole kiellettykään, mikäli se ei vaaranna yhdenvertaisen palvelun toteutumista koko n alueella. Lähtökohtaisesti ensihoitopalvelua koskevat velvoitteet on osoitettu lle ja ne koskevat koko n aluetta. STM ohjeessa palvelutasopäätöksen laatimisesta mainitaan erikseen, että ensihoidon järjestämistapa (oma tuotanto, yhteistoimintasopimus pelastuslaitoksen kanssa, ostopalvelu jne.) voi olla erilainen n alueen eri osissa. Ensihoidon palvelutasopäätöksessä tai päätöspöytäkirjoissa ei ole otettu tarkemmin kantaa siihen, miten ensihoitopalvelu hinnoitellaan ja miten siitä aiheutuvat kustannukset kohdennetaan jäsenkunnille. Valtuuston vuoden 2012 talousarviopäätöksen perusteluosaan sisältyy kuitenkin seuraava teksti: Edellä mainittujen muutosten lisäksi valtuustolle esitetään, että HUS:n vastuulle siirtyvän ensihoidon laskutus perustuu järjestämisaluekohtaisesti määritettyyn kapitaatioperusteiseen veloitukseen ja kapitaatioperusteinen laskutus tasataan vuoden lopussa ensihoidon palveluiden toteutuneita kustannuksia vastaavaksi. Poikkeuksena Hyvinkään sairaanhoitoalueen ensihoidon järjestämisalue, missä ensihoidon laskutus vuonna 2012 perustuu kapitaatioperusteisesti määritettyyn veloitukseen (70 %) ja tehtävälukumääräperusteiseen veloitukseen (30 %). Vuoden 2012 kapitaatioveloitus määritetään järjestämisalueen mukaisen asukasluvun ja ensihoidon suunniteltujen kustannusten perusteella. Valtuuston vuoden 2012 talousarviopäätöksen päätösosaan ei kuitenkaan sisälly tämän sisältöistä päätöstä eikä hallitus ei ole myöskään asiaa valtuustolle esittänyt kyseisessä päätöksessä. Jäsenkunnan maksuvelvollisuus kuntayhtymässä perustuu aina perussopimukseen. HUS:n perussopimuksessa määrätään kuntien maksuista 14 :ssä (Jäsenkunnan palvelumaksu) ja 15 (Kalliin hoidon tasausjärjestelmä). Kyse on tässä kuntayhtymän tuottamasta palvelusta, joten maksuvelvollisuuden tulisi perustua 14 :ään. Kyseinen perussopimuksen kohta kuuluu: Kuntayhtymän tulot muodostuvat jäsenkuntien palvelumaksuista ja kuntayhtymän muista tuloista. Kuntien palvelumaksut määräytyvät kuntien käyttämien palveluiden mukaan. Palveluiden hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat määrää hallitus. Kustannusten jako sairaanhoitoalueittain nykyisen mallin mukaisesti on perussopimuksen 14 :n valossa vaikeasti perusteltavissa. Ensihoidon kustannuksista suurin osa muodostuu valmiuden ylläpitämisestä, mikä velvoite kohdistuu in eikä sen yksittäisiin jäsenkuntiin. 33

25 Pöytäkirja 25 (67) Toisin sanoen: vaikka palvelutasopäätöksestä johtuen tietyillä n alueilla tulisi ylläpitää korkeammasta riskitasosta johtuen korkeampaa palvelutasoa, ei ole perussopimuksesta johtuvaa perustetta velvoittaa kyseisen alueen kuntia suoraan maksamaan tästä korkeammasta palvelutasosta aiheutuvat kustannukset. Sinänsä mahdollista olisi ajatella järjestelmä, jossa ensihoidon suoritehinnat olisivat eri suuruiset eri järjestämisalueiden välillä palvelutason mukaisesti. Edellä esitetyn perusteella esitetään, että vuoden 2016 loppuun mennessä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitotoiminnasta kertynyt alijäämä 2,5 milj. euroa katetaan vuodelta 2017 syntyvällä toiminnallisella ylijäämällä. Vuodelta 2017 jäsenkunnille palautettava ylijäämä on siten em. summan verran pienempi kun vuoden 2017 toteutuva ylijäämä ja vuoden 2017 tilinpäätös muodostuu saman verran ylijäämäiseksi. 33 Tot 1-9/2017 TA 1-9/2017 Poikkeama-% (tot/bud) Edv 1-9/2016 Muutos-% (tot/edv) ENN 2017 TA2017 Poikkeama- % (enn/bud) TP 2016 Muutos-% (enn/edv) Muutos-% (bud/edv) Jäsenkuntien maksuosuus Jäsenkuntien maksuosuus ennen palautuksia ,3 % ,4 % ,5 % ,7 % -4,4 % 6/2017 tehty ylijäämän palautus ylijäämän palautus Jäsenkuntien maksuosuus palautuksen jälkeen ,2 % ,0 % 0,7 % 2015 ylijäämän palautus ylijäämän ennustettu palautus Jäsenkuntien maksuosuus palautusten jälkeen ,1 % ,6 % 4,5 % Tilikauden tulos Tot 1-9/2017 TA 1-9/2017 Edv 1-9/2016 ENN 2017 TA2017 TP 2016 proforma Tilikauden ennustettu tulos/tulos kirjanpidon mukaan ylijäämän palautus ylijäämän ennustettu palautus Tilikauden tulos palautuksen jälkeen ENN 2017 TA2017 TP 2016 Tase Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä + tilikauden ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä palautusten jälkeen Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä + tilikauden ylijäämä/alijäämä Hallitus Valtuusto päättää muuttaa päätöstään ja päätöstään ja vahvistaa HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut 19,8 miljoonaa euroa talousarviota suurempina, jolloin talousarvion 2017 tuloslaskelmaosassa kuntayhtymän sitovien nettokulujen määrä on 1 553,5 miljoonaa euroa, kuntayhtymän pitkäaikaisten lainojen muutoksiksi nettomääräisinä enintään 57,8 milj. euroa sekä antolainauksen muutoksiksi enintään 2,0 milj. euroa.

26 Pöytäkirja 26 (67) 33 Lisäksi valtuusto päättää muuttaa päätöstään ja päättää, että HUS-Kuntayhtymän vuoden 2017 toteutunut ylijäämä vähennettynä taseessa olevalla aikaisempien vuosien kertyneellä alijäämällä 2,519 milj. euroa palautetaan tammikuussa tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä jäsenkunnille niiden koko vuodelta toteutuneen kuntakohtaisen palveluiden käytön mukaisessa suhteessa. Asian käsittely Asiassa käydyn keskustelun aikana valtuuston I varapuheenjohtaja Maija Anttila teki esityksen SDP:n valtuustoryhmän kannattamana, että päätösesityksen viimeinen kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti: - että talousarviossa (asia 12) esitetty lisätulojen hankinta asiakasmaksuja korottamalla hoidetaan niin, että asiakasmaksut 2018 noudattavat hallituksen päätöksen kohtien 1 ja 2 linjausta ja että tarvittavat lisätulot yhteensä 15 M euroa katetaan HUS -Kuntayhtymän vuoden 2017 toteutuneesta ylijäämästä. Lisätulot jaetaan seuraaviin kohteisiin; HUS oman tutkimusmäärärahan lisäys 4 M euroa ja HUS palveluiden tarpeen ja saatavuuden kannalta kriittisiin erikoissairaanhoidon diagnostisiin ja hoidollisiin palveluihin, joissa nyt on jonoja ja "pullonkauloja" sekä perusterveydenhuoltoa tukeviin palveluihin varataan 11 M euroa. Lisäksi ylijäämästä vähennetään taseessa oleva aikaisempien vuosien kertynyt alijäämä 2,519 milj. euroa ja ylijäämä palautetaan tammikuussa tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä jäsenkunnille niiden koko vuodelta toteutuneen kuntakohtaisen palveluiden käytön mukaisessa suhteessa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty hallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja että asiasta tulee äänestää. Puheenjohtaja esitti, että hallituksen esitystä kannattavat äänestävät JAA ja Anttilan esitystä kannattavat EI. Valtuusto hyväksyi esityksen. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 806 3/5 JAA ääntä ja 282 2/5 EIääntä. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto oli päättänyt hyväksyä hallituksen esityksen. Äänestystulos liitetään pöytäkirjaan. Merkittiin, että hallituksen jäsen Pertti Panula poistui kokouksesta klo ja hallituksen jäsen Kari Reijula klo asiassa käydyn keskustelun aikana ennen päätöksentekoa asiassa. Päätös Valtuusto päättää muuttaa päätöstään ja päätöstään ja vahvistaa - HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut 19,8 miljoonaa euroa talousarviota suurempina, jolloin talousarvion 2017 tuloslaskelmaosassa kuntayhtymän sitovien nettokulujen määrä on 1 553,5 miljoonaa euroa, - kuntayhtymän pitkäaikaisten lainojen muutoksiksi nettomääräisinä enintään 57,8 milj. euroa sekä antolainauksen muutoksiksi enintään 2,0 milj. euroa.

27 Pöytäkirja 27 (67) 33 Lisäksi valtuusto päättää muuttaa päätöstään ja päättää, - että HUS-Kuntayhtymän vuoden 2017 toteutunut ylijäämä vähennettynä taseessa olevalla aikaisempien vuosien kertyneellä alijäämällä 2,519 milj. euroa palautetaan tammikuussa tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä jäsenkunnille niiden koko vuodelta toteutuneen kuntakohtaisen palveluiden käytön mukaisessa suhteessa. Lisätiedot Talousjohtaja Mari Frostell, s-posti mari.frostell@hus.fi Konsernitalouspäällikkö Merja Mäkitalo, s-posti merja.makitalo@hus.fi Liite Liite 2: Tilikauden tulokset ja sitovat nettokulut yksiköittäin 1-9_2017

28 Pöytäkirja 28 (67) 34 Asianro HUS/1909/2017 Esitys vuoden 2018 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi Selostus Yhteenveto Talousarvion laadinnan suuret linjaukset voidaan tuloslaskelmaa hyödyntäen kuvata teknisesti seuraavasti. Toiminnan kulut (2196,2 milj. euroa) eli toimintakulut (2075,5 milj. euroa) plus poistot (108,1 milj. euroa) ja nettorahoituskulut (12,6 milj. euroa) plus ylijäämä (0) ovat se kokonaisuus, joka on katettava tuloilla. Tulot (2196,2 milj. euroa) puolestaan jakaantuvat karkeasti jäsenkunnilta saatavaan erikoissairaanhoidon palveluiden maksuosuuteen (1557,0 milj. euroa) ja kuudesta eri alalajista muodostuviin muihin tuloihin (yhteensä 639,2 milj. euroa). Näistä osa kuten poistot, rahoituskulut, valtion rahoitus tutkimus- ja opetustoimintaan ja eräät muutkin tulot ovat sillä tavalla kiinteitä, että ne tulee merkitä tuloslaskelmaan tiedetyn suuruisina, ts. niissä ei ole harkintavaltaa. Vain osa kuluista ja tuotoista on liikuteltavissa. Tällaisia ovat jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuuslaskutus, ulkokuntatulot, yli/alijäämä ja toimintakulut. Jos näistä yhtä lukua muuttaa, on vastaava muutos tehtävä muihin lukuihin. Esimerkiksi jos toimintaresursseja (toimintakulut) lisätään, on lisättävä joko jäsenkuntien maksuosuutta, ulkokuntatuloja, potilasmaksuja (niissä rajoissa, joissa se on mahdollista) tai tehtävä alijäämää. Vastaavasti jos jäsenkuntien maksuosuutta pienennetään, on toimintakuluja pienennettävä tai muita tuloja lisättävä tai tehtävä alijäämää. Toinen tärkeä suunnittelulinjausten elementti on talousarvion vuodesta 2017 vuoteen 2018 tapahtuneiden muutosten sisäinen logiikka. Sen tulisi olla näinkin suuressa kokonaisuudessa mahdollisimman läpinäkyvä ja ymmärrettävä ja tehtävistä päätöksistä seuraavien vaikutusten tulisi olla mahdollisimman selkeitä. Asiaa tarkastellaan tässä jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palveluiden maksuosuuslaskutuksen osalta. Tarkastelu on tehtävä siten, että vertailukelpoisuus vuosien 2017 ja 2018 välillä säilyy, ts. kunnilta HUS:lle siirtyvät toiminnot on vertailussa neutraloitava. Kuten edellä todettiin, on HUS:lla jäsenkuntien maksuosuuden lisäksi ensi vuoden talousarviossa 639,2 miljoonaa euroa muita tuloja. Näillä yhteensä katetaan HUS:n toiminnan kulut. Jäsenkuntalaskutus vuoden 2017 talousarviossa on 1532,8 milj. euroa. Vuonna 2018 on arvioitu inflatorisen kustannustason muutoksen lisäysvaikutuksen olevan 4,6 milj. eruoa. Uudenmaan alueen väestömäärän lisääntymisestä ja väestön ikärakenteen vanhenemisesta johtuvan palvelutarpeen lisäyksen yhteisvaikutuksen on arvioitu olevan 17,7 milj. euroa. Tämä arvio on pienempi kuin puhtaasti laskennallinen arvio, ts. jo siihen on sisällytetty tehostamisvaatimus. Muut lisäystarpeet johtuvat mm. päätetyistä ictratkaisuista, tehdyistä tilaratkaisuista, laitteisiin ja yleisesti teknologian kehitykseen liittyvistä tarpeista, lääkkeiden käytön profiilin muuttumiseen

29 Pöytäkirja 29 (67) (käytetään laajemmin yhä vaikuttavampia lääkkeitä), eräiden nykyisen toiminnan resurssivajeista johtuvien pullonkaulojen poistamisesta ja toiminnan laadullisesta parantamisesta (kaikki laadullinen parantaminen ei vaadi resurssilisäyksiä, mutta osa vaatii). Näiden yhteisvaikutus on 29,0 milj. euroa. Edellä mainitut lisäykset (4,6 + 17,7 + 29,0 = 51,3 milj. euroa) esitetään rahoitettavaksi seuraavasti. Kuntien maksuosuus (edellä mainitulla tavalla vertailukelpoinen) lisääntyy 20,8 milj. euroa ja nykyisestä toiminnasta säästetään resursseja 30,5 milj. euroa. Viimeksi mainitun asian avaaminen on tärkeää, jotta asiasta syntyy mahdollisimman tarkka ja oikea kuva. Kysymys on siitä, että aikaisempi (vuoden 2017 talousarvion tasoa vastaava) palvelutuotannon määrä tulee saada aikaan 30,5 miljoonaa euroa pienemmillä kuluilla. Luonnollisesti kyse ei ole puhtaasti vain kulujen leikkaamisesta, vaan sen tulee tapahtua siten, että otetaan käyttöön uusia toimintatapoja, joilla saadaan 30,5 miljoonaa euroa halvemmalla tuotettua aikaisempi palvelutuotanto. Joka tapauksessa tämä merkitsee kulujen pienentämistä. Esimerkiksi yhden työpäivän aikana saadaan yhdessä leikkaussalissa tehtyä kahden sijasta kolme tekonivelleikkausta. Tämähän sinänsä lisää kuluja, koska jokaiseen leikkaukseen sisältyy euroa tarvikekuluja. Näin ollen tehostaminen kohdistuu pääasiassa henkilöstön työn uudelleen järjestelyyn. Aikaisempaan palvelutuotantoon kohdistuvan henkilöstön määrän tulee vähentyä 3-4 %:lla, muuten mainittua 30,5 miljoonan euron tehostumista ei tapahdu. Vastaavasti edellä kerrotut toiminnan lisäykset (17,7 milj. euroa ja osa 29,0 milj. euroa) sisältävät henkilöstön lisäämistä, mutta se kohdentuu eri toimintoihin ja tämä tarkoittaa erikoisaloihin jakaantuneessa erikoissairaanhoidossa samalla, että se kohdentuu merkittävässä laajuudessa eri henkilöihin. Toisin sanoen henkilöstöä tulee eräissä toiminnoissa vähentää ja eräissä lisätä. Tämä kokonaisuudessaan on vaativa yhteistoimintaprosessi. Tämän lisäksi tulevat HUS:lle tapahtuvat toimintojen siirrot henkilöstöineen. Oman haasteensa muodostaa vuoden 2017 palvelutuotannon eli toiminnan volyymi, joka on ollut merkittävästi suurempi kuin vuoden 2017 talousarviossa arvioitiin. Myös kulut ovat ylittäneet talousarvion, mutta vähemmän, koska toiminta on palveluvolyymin kasvaessa samalla tehostunut. Vuoden 2018 talousarvio on laadittu pienemmälle palveluvolyymille kuin vuoden 2017 toteutuva kehitys tulee olemaan. Jos tarvittavien ja tuotettujen palveluiden volyymi edelleen kasvaa vuonna 2018 vuoden 2017 tasosta, tulee talousarvio ylittymään, mutta tavoite on tällöin, että kulujen ylitys on pienempi kuin palvelutuotannon lisäys. Yleistä Talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman pohjana on voimassa oleva strategia. Vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävillä linjauksilla ja valinnoilla pyritään strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on, että toimintatapoja ja rakenteita muuttamalla parannetaan HUS:n kilpailukykyä, toiminnan tuottavuutta ja samalla hillitään jäsenkuntien erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi hallituskauden tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. Maamme hallituksen tavoitteena on valmistella maakunta- ja sote-uudistus astumaan voimaan asteittain alkaen. Tuolloin HUS:n nykyinen toiminta muodossa tai toisessa sulautuu osaksi maakunnan sotejärjestelmää, ja muutos katkaisee taloussuunnittelukauden HUS-kuntayhtymän vuoden 2018 toimintaa ja

30 Kuntalain talousarviota koskevat säädökset Pöytäkirja 30 (67) taloutta suunnitellaan toistaiseksi nykyisen lainsäädännön ja rakenteen perusteella ja samalla aktiivisesti valmistaudutaan tulevaan maakuntarakenteeseen. Vuoden 2018 talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa huomioidaan maakunta- ja soteuudistuksen edistäminen ja siihen aktiivisesti osallistuminen. Valmisteluun käytettävä työpanos HUS:ssa tulee oletettavasti olemaan merkittävä. Uudistukseen käytettävästä työpanoksesta huolimatta HUS:n nykyisten toimintojen ja tavoitteiden toteutuminen on turvattava. Tämä edellyttää aikaisempaa tarkempaa priorisointia ja valintoja ajankäytöstä. Soteuudistuksen lähtökohtana on, että pääsääntöisesti tuotannollinen sairaalatoiminta siirtyy vuoden 2020 alussa sellaisenaan ilman katkoksia uuden soteorganisaation alaisuuteen. Muutoksessa merkittävin painopiste kohdistuu hallinnolliseen valmisteluun ja hallinnon uudelleen organisointiin. Taloussuunnitelma laaditaan Kuntalain mukaisesti kolmeksi vuodeksi nykyrakenteen mukaisesti, vaikka maakuntauudistus tulee katkaisemaan suunnittelukauden kesken. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on muista osa-alueista poiketen neljä vuotta eli vuodet Valtuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2018 HUS-kuntayhtymätasolla. Lisäksi Kuntalain mukaisesti valtuusto vahvistaa tytäryhtiöiden tavoitteet. Hallitus puolestaan vahvistaa joulukuussa sairaanhoitoalueiden sekä kuntayhtymän tulosalueiden (mukaan lukien uudet tulosalueet HUS-Apteekki, HUS- Logistiikka ja HUS-Tukipalvelut) käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion. Vuosisuunnitteluprosessin pitkäjänteistä parantamista toiminnan sisällöllisen suunnittelun lisäämiseksi jatketaan. Ts. suunnitellaan toiminnan sisältöä eli asioita, joilla on vaikutusta lopputulokseen eikä ainoastaan euromääräistä lopputulosta. Muutos edellyttää yksiköiden johtajien ja esimiesten aktiivista osallistumista toiminnan ja talouden suunnitteluun. Kuntalain 110 :n mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointija rahoitusosa. kunnan/kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. myös kuntayhtymää koskee kuntalain säädös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää.

31 Pöytäkirja 31 (67) Kuntayhtymätasoinen toiminnan ja talouden tavoiteasetanta Talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman kuntayhtymätasoisina painopistealueina on nostettu esille tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa ja HUS:n palveluiden monipuolinen kilpailukykyisyys. Vuosittain HUS:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä käyttösuunnitelmissa asetetaan seuraavan talousarviovuoden konkreettiset tavoitteet koko yhtymälle sekä erikseen sairaanhoitoalueille ja muille tulosalueille. Tavoiteasetannassa ja toiminnallisissa tavoitteissa huomioidaan jäsenkuntien väestön ennakoitu palvelutarve sekä jäsenkuntien taloustilanne. Toiminnan pitkäjänteisiä kehittämisohjelmia toteutetaan kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. HUS:n visio on seuraava; HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Vuosittaiseen talousarvioon sisältyvien painopisteiden ja avaintavoitteiden valintaperusteena on HUS:n visio, terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUS:n toiminnalle kuten myös toimintaympäristön ja toimialan muutosten optimaalinen hyödyntäminen. Avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUS:n henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen. Talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessin yhteydessä arvioidaan ja valitaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat kehittämisohjelmat ja toimenpiteet sekä määritetään tarvittavat resurssit. Vuosien strategiset painopisteet ovat; 1. Vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja asiakaskokemus 2. Kilpailukyky 3. Perusterveydenhuoltoyhteistyö sekä 4. Tutkimus ja opetus Strategisiin painopisteisiin sisältyy seuraavat toiminnalliset palvelulupaukset; Lupaus potilaalle Hoitomme on laadukasta, vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä Lupaus omistajalle Toimimme tehokkaasti ja kilpailukykyisesti osana potilaiden palveluketjuja

32 Pöytäkirja 32 (67) Strategiset painopisteet konkretisoidaan avaintavoitteiden muotoon. Avaintavoitteet sekä niiden tarkemman tason alatavoitteet vuodelle 2018 ovat; 1. HUS on halutuin hoitopaikka; potilaan hoito on vaikuttavaa ja kansallisesti laadukkainta 1. potilaan hoito on oikea-aikaista 2. päivystysprosessi on tehokas 3. toiminta on laadukasta ja turvallista 4. potilaat suosittelevat HUS:a hoitopaikkana 5. potilaat valitsevat HUS:n 2. HUS on innovatiivinen, kilpailukykyinen ja valtakunnallisesti kustannustehokkain tuottaja osana sote-palveluketjua 1. jäsenkuntien kustannukset pysyvät hallittuina 2. toiminta on tehokasta 3. hinnat ovat kilpailukykyiset 4. HUS on aktiivinen tutkimusyhteisö 5. Sosiaali- ja terveyspalvelujen preventiota ja peruspalveluja vahvistava rakennemuutos etenee Uudellamaalla 3. HUS on ammattimaisesti johdettu parhaiden osaajien moniammatillinen työpaikka 1. johtaminen on laadukasta 2. henkilöstö suosittelee HUS:a työpaikkana 3. henkilöstö on sitoutunutta Jokaiselle edellä mainitulle strategiselle avaintavoitteelle on määritelty mittari / mittarit ja niiden tavoitearvot säännöllistä tavoitteiden toteumaseurantaa varten. Strategisia tavoitteita on yhteensä 13 ja niiden mittareita 17. Strategisten avaintavoitteiden toteuttamiseksi HUS-tasolla on määritelty yhteensä 6 läpimurtohanketta (uudet palvelukonseptit digitalisaatiota hyödyntäen, asiakaslähtöinen palveluiden tuotantomalli, potilas aktiivisena osallistujana ja vaikuttajana, johtaminen voimavarana, kansainväliset akkreditoinnit ja Biopankkitoiminta osaksi päivittäistä toimintaa). Kaikille läpimurtohankkeille on määritelty omistaja ja tarkemman tason toteutussuunnitelma, jonka edistymistä seurataan säännöllisesti kuntayhtymän johtoryhmässä. Kuntalain määritelmän mukaiset valtuustoon nähden sitovat talousarvion tavoitteet koostuvat viidestä taloustavoitteesta (tulostavoite, sitovat nettokulut, investointien yhteismäärä, pitkäaikaisten lainojen muutos nettomääräisenä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä). Em. tavoitteet sisältyvät päivittäistoiminnan operatiivisiin taloustavoitteisiin. Talousarvion sitovuus Kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden sitovat tavoitteet muodostuvat viidestä taloudellisesta tavoitteesta.

33 Pöytäkirja 33 (67) Sitovat tavoitteet euroa Tilikauden tulos 0 Sitovat nettokulut Tulosalueiden investointien yhteismäärä Pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä Antolainauksen muutokset nettomääräisinä Taloussuunnittelukauden tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Lähtökohtana on kattaa edellisiltä kausilta kertynyt alijäämä (-2,5 milj. euroa) vuoden 2017 loppuun mennessä. Vuoden 2018 tulostavoite ja taloussuunnitteluvuosien vuosittainen tulostavoite on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot. Talousarviovuodelle 2018 kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin joustavan huomioimisen sitovassa tavoitteessa. Sitovilla nettokuluilla tarkoitetaan jäsenkunnille kohdistuvan erikoissairaanhoidon palvelutuotannon kuluja. Sitovat nettokulut ovat yhtä suuret kuin jäsenkuntien maksuosuuslaskutus vähennettynä tilikauden tuloksella (alijäämä kasvattaa sitovia nettokuluja ja ylijäämä puolestaan pienentää sitovia nettokuluja). Investointien osalta sitovaksi tavoitteiksi asetetaan tulosalueiden investointien yhteismäärä ml. pienet laite- ja rakennushankkeet. Kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron hankkeet esitetään valtuuston hyväksyttäväksi hankekohtaisesti. Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Kuntayhtymä maksaa jäsenkunnille peruspääomasta 3 %:n korkoa. Peruspääoman korko on vuodessa 11,7 milj. euroa. Talousarvioesitykseen sisältyvät merkittävimmät toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä siirtyy Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueelta HYKS:n erityisvastuualueelle vuoden 2018 alusta (valtioneuvoston asetus erityistason sairaanhoidon erityisvastuualueista ). Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on tähän asti hankkinut noin kolmanneksen yliopistosairaalatason ei-kiireellisistä erikoissairaanhoidon palveluista Hyksistä ja kiireelliset hoidot lähes kokonaisuudessaan. Yhteistyö Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) kanssa jatkuu siirtymävaiheen ajan ja palveluita on mahdollista jatkossakin hankkia sopimusperusteisesti. Vuoden 2018 alusta siirtyy Päijät-Hämeen keskussairaalan sädehoitoyksikkö, jonka toiminnasta on vastannut Tays, hallinnollisesti HYKS Syöpäkeskukseen. Vuoden 2018 talousarvioon on sisällytetty Kymenlaakson sairaalaapteekin lääkehuollon palvelujen ja kliinisen farmasian palvelujen siirtäminen osaksi HUS-Apteekin toimintaa liikkeenluovutusperiaatteella Kymenlaakson sairaala-apteekki -liikelaitoksen toiminta on organisoitu kahteen toimipisteeseen. Toimipisteet sijaitsevat Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa ja Pohjois-Kymen sairaalassa Kouvolassa.

34 Pöytäkirja 34 (67) Yhdistymisen myötä Kymenlaakson sairaala-apteekki liikelaitoksen Kotkan ja Kouvolan toimipisteistä tulee HUS-Apteekin toimipisteitä ja niistä muodostuu HUS-Apteekin Kymenlaakson vastuualue. Kymenlaakson vastuualueen toiminnot kasvattavat HUS-Apteekin toimintatuottoja ja toimintakuluja 18,2 milj. euroa. Henkilöstömäärä kasvaa 36 henkilöllä ja työpanos kasvaa 30 henkilötyövuodella. HUS:n ja jäsenkuntien välillä toteutettavista työnjaollisista muutoksista merkittävin on Helsingin kaupungin neurologian poliklinikan ja kuntoutustoiminnan yhdistäminen HYKS Neurokeskukseen vuoden 2018 alusta. Kuntoutusyksikkö tuottaa neurologian erikoisalan polikliinisia tutkimus-, hoito- ja kuntoutus- ja neuropsykologian palveluja polikliinisesti ja kahdella kuntoutusosastolla. Työnjaollisen muutoksen vaikutus jäsenkuntien maksuosuuslaskutukseen on 9,0 milj. euroa ja HYKS-sairaanhoitoalueen henkilöstö kasvaa yhteensä 71,8 henkilötyövuodella. Kuntien kanssa sovittuja työnjaollisia muutoksia esitetään vuodelle 2018 yhteensä 11,2 milj. euroa ja niistä on tarkempi erittely jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen esittelyosuudessa. Helsingin neurologian toimintojen siirron yhteydessä HYKS Pää- ja kaulakeskus tulosyksikön toiminnot jaetaan kahdelle uudelle, vuoden 2018 alusta perustettavalle tulosyksikölle seuraavasti: hammas-, suu- ja leukasairauksien, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä silmäsairauksien toiminnot siirtyvät HYKS Pää- ja kaulakeskus-tulosyksikköön ja vastaavasti neurokirurgian ja neurologian toiminnot HYKS Neurokeskus-tulosyksikköön. HUS:n hallitus päätti kokouksessaan , että HUS Raaseporin sairaalasta tulee HYKS:n tulosyksikkö vuoden 2018 alusta, jos HYKS:n ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakuntien lausunnoissa muutos hyväksytään. Lopullisesti asiasta päättää HUS:n valtuusto joulukuussa. Tässä vaiheessa talousarvioesitykseen ei ole sisällytetty Raaseporin sairaalan hallinnollista yhdistämistä Hyksiin. HUS:n sairaaloiden työnjako ja profiilit vuonna 2018 Palvelutarpeen ja toimintaympäristön muutokset edellyttävät jatkuvaa HUS:n sairaaloiden työnjaon ja profiilin tarkastelua. Sote- ja maakuntauudistus asettaa tälle toiminnalle erityisiä paineita. HUS-tason potilasohjausta tehostetaan muodostamalla keskitettyjä lähetekeskuksia. Toimintaa pilotoidaan HUS-Ortopedian ja HUS- Plastiikkakirurgian lähetekeskuksilla vuoden 2018 alusta lähtien. HUStason lähetekeskusten tarkoitus on varmistaa yhdenvertainen hoitoonpääsy ja tehokas tuotanto kaikissa HUS:n sairaaloissa. Lisäksi HUS:n sairaaloiden erikoislääkärinpalveluiden turvaamiseksi tullaan perustamaan muutamia HUS yhteisvirkoja esim. gastroenterologian, kardiologian ja muutaman muun erikoisalan tarpeisiin. Toukokuussa 2017 käynnistettiin erillinen selvitystyö HUS:n sairaaloiden työnjaosta ja toimintaprofiileista. Selvityshankkeessa määritettiin yhdessä yhtymähallinnon kehittämisyksikön ja talousjohdon asiantuntijoiden kanssa sairaaloiden toimintavolyymit, profiilit ja resurssit erikoisalatoiminnoittain (3-5 volyymitoimintoa per erikoisala), leikkaussalien ja vuodeosastojen käyttöasteet sekä kustannustehokkuus (vertailtavilta toiminnoilta).

35 Pöytäkirja 35 (67) Työssä otettiin huomioon erikoissairaanhoidon keskittämisasetus, kiireellisen hoidon asetus, ensihoidon asetus, sairaalan rooli alueensa väestön palvelutuotannossa ja palvelujen saatavuudessa/saavutettavuudessa sekä sairaalan elinvoimaisuus. Selvityksen lopputuloksena on yhdessä sairaanhoitoalueiden johtajien kanssa läpikäyty ehdotus siitä, miten toiminnot tulisi HUS-sairaaloihin ryhmitellä sekä miltä osin näitä toimintoja ja/tai resursseja olisi sote-uudistus huomioiden tarkoituksenmukaista johtaa keskitetysti ja miltä osin alueellisesti. Ehdotetut muutokset on huomioitu vuoden 2018 toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet sekä laskutusja sopimuskäytäntö Hoitopalveluiden tuotteistuksessa ja hinnoittelussa noudatetaan yhtenäisiä periaatteita n kaikissa sairaaloissa. Valtuusto vahvisti joulukuussa 2016 vuoden 2017 talousarvion hyväksymisen yhteydessä tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet vuosille eikä niihin esitetä merkittäviä muutoksia vuodelle Hoitopalveluiden tuotteistus ja laskutus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin sekä sähköisiin etäasiointipalveluihin, muihin palveluihin ja kapitaatiolaskutukseen perustuviin palveluihin. Psykiatrian avohoitokäyntien tuotteistusta tarkennetaan toteutettuja palvelutoimintoja kuvaavammaksi. Muutos käynnistyy Hyks psykiatriasta ja tavoitteena on laajentaa muutos HUStasoiseksi toimintamalliksi. Lisäksi suoritehinnaston mukaisia välisuoritteita voidaan myydä erillisinä tai paketoituina palveluina. Palveluiden hinnoittelun pääperiaatteet säilyvät ennallaan vuonna 2018 ja tavoitteena on, ettei jäsenkuntien maksuosuusrasite kasva samassa suhteessa kuin heille tuotettujen palvelujen määrä kasvaa. Tavoitteeseen pääsy edellyttää tuottavuuden parantamista kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa. Palveluiden hinnoittelussa on huomioitava myös vastaavien palveluiden yleinen hintataso ja palvelutuotannon prosesseja kehitettävä siten, että palvelut kyetään tuottamaan yleistä hintatasoa vastaavilla kustannuksilla. Hoitopalveluiden hinnat on määritetty perussopimuksen mukaisesti sairaanhoitoalueittain kustannusvastaavasti ja palveluhinnat vastaavat palveluiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tuotehinnoittelussa huomioidaan sairaanhoidolliselle toiminnalle asetettu tuottavuustavoite. Tuottavuustavoite vuodelle 2018 on HYKS:n ja Hyvinkään sairaanhoitoalueilla 2,0 %, Lohjan sairaanhoitoalueella 1,6 % sekä Porvoon sairaanhoitoalueella 1,4 %. HYKS-sairaanhoitoalueeseen liitettävällä Raaseporin sairaalalla tuottavuustavoite on 0,4 %. Toiminnalle asetettu tuottavuustavoite huomioidaan täysimääräisesti NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteiden tuotehinnoittelussa. Käyntien, hoitopäivien, leikkaustoimenpiteiden ja polikliinistentoimenpiteiden välisuoritehinnoissa sekä niihin perustuvassa suoriteperusteisessa laskutuksessa huomioidaan puolet sairaanhoitoaluekohtaisesta tuottavuustavoitteesta. Talousarviossa toimintatuottojen, tuotehintojen ja tuotekohtaisten tuotantosuunnitelmien on oltava keskenään tasapainossa. Ts. toimintatuotot muodostuvat palveluiden määrän ja palveluiden yksikköhintojen tulona.

36 Pöytäkirja 36 (67) Tulosalueiden vastuulla on sairaanhoidollisen palvelutuotannon hinnoittelu ja tuotekohtaisen tuotantosuunnitelman laadinta talousarvion tuloraamin asettamat rajoitukset ja tavoitteet huomioiden (ml. tuottavuustavoitteet). Tuotehinnoittelussa ja tuotantosuunnitelmien laadinnassa käytetään Ecomed PP-ohjelmistoa. Tuotantosuunnitelmaan sisältyvien tuotemäärien tulee olla tuotettavissa suunnitteluvuoden aikana käytettävissä olevilla resursseilla. HUS tasolla laskutusosuudella painotettu volyymimuutos on oltava vähintään +2,4 % talousarvioon 2017 verrattuna. Kuntalaskutuskäytäntöön ei esitetä muutoksia vuodelle 2018 ja kuntia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan palveluhinnastoissa etukäteen vahvistetuin hinnoin. Vuoden 2015 alusta alkaen potilasvakuutuksen kustannukset on veloitettu jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti. Potilasvakuutuksen kustannuksia ei ole huomioitu HUS:n hinnastohinnoissa ja niiden osuus huomioidaan muiden maksajien laskutuksessa laskutuskertoimella, joka lisätään tuotehintoihin. Jäsenkuntien maksuosuudet ja jäsenkunnille suunnitellut palvelut Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta huomioimalla kuntien toteutunut palveluiden vuosittainen käyttö sekä arvioimalla ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus talousarviovuoden 2018 palvelukysyntään. Koska jäsenkuntien maksuosuuslaskutus muodostaa yli 70 % HUS:n toimintatuotoista, on sen märittelyllä erittäin keskeinen rooli vuosittaisessa talousarviossa. Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioidaan lisäksi HUS:n tuottavuustavoite. Yksittäisen jäsenkunnan lopullinen maksuosuuslaskutus perustuu palveluiden toteutuneeseen käyttöön etukäteen palveluhinnastossa vahvistetuin hinnoin. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, sähköiset etäasiointipalvelut, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit, potilashotelli sekä tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede) ja potilasvahinkovakuutuksen. Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, kliininen hammashoito, ensihoito, HUS:n tukipalveluyksiköiden suoraan jäsenkunnille tuottamat palvelut sekä laskutettavat siirtoviivehoitopäivät ovat HUS:n muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus vuoden 2018 talousarviossa on laskettu seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: Lähtökohtana on vuoden 2016 tilinpäätös ennen vuoden 2015 ylijäämän palautusta (54,6 milj. euroa). Oletuksena on, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan. Huomioidaan vuoden 2017 ja 2018 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua.

37 Pöytäkirja 37 (67) Huomioidaan arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos; laskennassa on mm. käytetty tukena kilpailukykysopimuksen HUS-tasoisia arviolaskelmia sekä peruspalvelujen hintaindeksin ennustetta -2,1 % (2017 vs. 2016) ja 0,6 % (2018 vs. 2017) siltä osin kuin ko. kustannuslajin kustannustason muutoksesta ei ole täsmällisempää arviota. Huomioidaan uusien vuodelle 2018 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Huomioidaan vuoden 2018 tuottavuustavoite 2,0 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuonna 2018 yhteensä noin 1,0 % (n henkilöä) vuodesta Väestön kasvu on yhä voimakkaampaa yli 65- vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 3,0 % vuodesta 2017 vuoteen Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUS-tasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2016 vuoteen 2017 oli 1,38 % ja vuodesta 2017 vuoteen 2018 on 1,29 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvaakin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. TA 2018 valmistelussa on arvioitu, että väestönkasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on 17,7 milj. euroa (1,16 %). Talousarvioesityksessä 2018 esitetään jäsenkuntien maksuosuuteen sisällytettävän 17 miljoonaa euroa uusiin toiminnallisiin muutoksiin, jotka kohdistetaan sairaanhoitoalueille tukemaan sairaanhoidollisen palvelutuotannon hankkeita parantamaan palveluiden saatavuutta, laatua tai vaikuttavuutta sekä uusiin tietohallinnon toiminnallisiin muutoksiin 12 milj. euroa. Toiminnalliset muutokset on priorisoitu johtajaylilääkärin johdolla ja ne kohdistuvat useisiin sairaanhoidollisen palvelutuotannon toimintoihin. Tietohallinnon toiminnalliset muutokset muodostuvat niin ikään useista priorisoiduista hankkeista. Edellä esitetyn periaatteen mukaisesti laskettuna vuoden 2018 talousarvioesityksessä jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus on 1 545,8 miljoonaa euroa ilman uusia työnjaollisia muutoksia omistajakuntien ja HUS:n välillä. Vuoden 2018 jäsenkuntien maksuosuusraamin realistisuuden edellytys on se, että vuoden 2017 ennuste ei merkittävästi ylity.

38 Pöytäkirja 38 (67) Jäsenkuntien maksuosuudet milj.euroa milj. euroa milj. % vaikutus TP ,9 V ylijäämän palautus 54,6 Ylijäämäpalautuksella oikaistu TP 2016, proforma 1 521,6 Väestön kasvu ja ikärakenne (2017 vs. 2016), tuotantovolyymin kasvu 18,9 1,2 % Kustannustason muutos (2017 vs. 2016) 0,0 0,0 % Tuottavuustavoite ,4-1,8 % Toiminnan muutokset ,0 0,8 % Laskennallinen ennuste ,1 0,2 % Väestön kasvu ja ikärakenne (2018 vs. 2017), tuotantovolyymin kasvu 17,7 1,2 % Kustannustason muutos (2018 vs. 2017) 4,6 0,3 % Tuottavuustavoite ,5-2,0 % Toiminnalliset muutokset 2018 (toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavat hankkeet) 29,0 1,9 % Yhteensä TAE 2018 maksuosuudet ilman työnjaollisia muutoksia (lähtökohtana TP 2016) 1 545,8 1,4 % Kuntien ja HUS:n väliset työnjaolliset muutokset 11,2 0,7 % Yhteensä TAE 2018 maksuosuudet 1 557,0 2,1 % milj. euroa Muutos edv TP ,2 2,8 % TP ,7 5,1 % TP ,3 3,8 % TP 2015, proforma 1 515,3 2,7 % TP 2016, proforma 1 521,6 0,4 % TA 2017, muutettu ,8 0,7 % Laskennallinen ennuste ,1 0,2 % TAE ,0 1,6 % Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUS:n tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Tämä näkyy yllä esitetyssä jäsenkuntien maksuosuusraamin laskelmassa siten, että tavoitteeksi asetetulla tuottavuuden parantumisella eliminoidaan kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelukysyntää ja jäsenkuntien kustannuksia kasvattava vaikutus. HUS-tasolla jäsenkuntien maksuosuuslaskutus vuonna 2018 alkavat uudet toiminnot mukaan lukien kasvaa vuoden 2015 ylijäämän palautuksella oikaistuun tilinpäätökseen 2,3 % (kahden vuoden kasvu). Vuoden 2017 talousarvioon verrattuna kasvu on 1,6 % ja TP 2016 tietoihin perustuvasta laskennallisesta ennusteesta (2017) vuosikasvu vuoteen 2018 on 2,1 %.

39 Pöytäkirja 39 (67) Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2018 talousarviossa ovat ennustetulla väestömäärällä laskettuna asukasta kohden 936,7 euroa. Deflatoimaton asukaskohtainen kustannus laskee -1,1 prosenttia vuoden 2017 ennusteesta ja nousee 0,6 prosenttia vuoden 2016 ylijäämäpalautuksella oikaistusta tilinpäätöksestä. Talousarvioesityksessä 2018 jäsenkuntien maksuosuuteen esitetään sisällytettäväksi työnjaollisia muutoksia sairaanhoitoalueiden ja jäsenkuntien välillä seuraavasti: - Helsingin kaupungin neurologian poliklinikka ja kuntoutustoiminta tuhatta euroa - Hyvinkään kaupungin akuuttisairaansijat +820 tuhatta euroa - Espoon kaupungin skopioiden siirto erillislaskutuksesta jäsenkuntien maksuosuuteen +900 tuhatta euroa - Hyvinkään sairaanhoitoalueen erikoissairaanhoidon vahvistaminen (mm. lasten päivystyksen eriyttäminen ja psykiatrian palvelujärjestelmän kehittäminen) +500 tuhatta euroa Työnjaolliset muutokset ovat yhteensä jäsenkuntien maksuosuuksissa 11,2 milj. euroa. Jäsenkuntien maksuosuuksien kuntakohdennuksessa on huomioitu kahden edellisen vuoden tilinpäätöstiedot sekä kuluvan vuoden toteutuneet kumulatiiviset neljän kuukauden laskutustiedot. Näistä kuntakohtaisista laskutustiedoista on laskettu keskiarvo, jonka suhteessa vuoden 2018 HUS-tasoinen jäsenkuntien laskutusosuus on kohdistettu kunnille. Näin kuntakohtaiset jäsenkuntien maksuosuudet paremmin vastaavat sekä suunniteltua toimintaa että toteutunutta kuntakohtaista palveluiden käyttöä. Lisäksi kuntakohdennuksessa on huomioitu kuntien kanssa erikseen sovittavat työnjaolliset muutokset vuonna Jäsenkuntien yhteenlasketut vertailukelpoiset maksuosuudet euroa/asukas vuosina (deflatoitu ja ylijäämäpalautukset huomioitu) sekä asukaskohtaisen maksuosuuden muutos prosentteina verrattuna edelliseen vuoteen.

40 Pöytäkirja 40 (67) *) TP 2015 ylijäämäpalautus huomioitu **) Huomioitu 2017 ennustettu ylijäämän palautus Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2018 talousarviossa ovat ennustetulla väestömäärällä laskettuna asukasta kohden 936,7 euroa. Deflatoimaton asukaskohtainen kustannus laskee -1,1 prosenttia vuoden 2017 ennusteesta ja nousee 0,6 % vuoden 2016 ylijäämäpalautuksella oikaistusta tilinpäätöksestä. Jäsenkuntien euromääräiset maksuosuudet on purettu tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteiden mukaisesti tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi. Tuotteiden suunnitellut lukumäärät muodostuvat jäsenkuntakohtaisten euromääräisten maksuosuuksien ja tuotteiden yksikköhintojen perusteella huomioiden tammi-kesäkuussa 2017 toteutuneen kuntakohtaisen palveluiden käytön sekä suunnitellut toiminnalliset muutokset. Tuotehinnoittelun yhteydessä sairaanhoitoalueet suunnittelevat talousarviovuoden tuotantoprofiilin tarvittaessa muuttamalla toteutuneen palvelutuotannon tuotantoprofiileja joko tuote- tai tuoteryhmätasolla. Vuoden 2017 aikana on valmisteltu sairaalaprofiilien muutosta koskien elektiivistä kirurgiaa. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon ohjauksella valmistaudutaan tulevaan päivystysasetukseen. Palvelutuotanto on pidemmän aikavälin aikana muuttunut avohoitopainotteisemmaksi, mikä näkyy edelleen tuotekohtaisissa palvelusuunnitelmissa avohoidon NordDRG-ryhmien ja käyntituotteiden kasvuna vuoden 2017 talousarvioon verrattuna.