TYÖ TEKIJÄÄNSÄ OPETTAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖ TEKIJÄÄNSÄ OPETTAA"

Transkriptio

1 TYÖ TEKIJÄÄNSÄ OPETTAA Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus opiskelijoiden kokemana KOPSU-HANKKEEN SELVITYSRAPORTTI OPPISOPIMUSTYYPPISISTÄ TÄYDENNYSKOULUTUKSISTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA , MAJ-BRITT KENTZ Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate

2 Esipuhe Kansainvälistyvässä ja teknologisoituvassa yhteiskunnassa ja taloudessa olemme tot- tuneet puhumaan siitä, että työ- ja toimintaympäristöt sekä työyhteisöt ovat jatku- vassa muutoksessa. Muutoskehitystä konkretisoi osuvasti se, että se työ johon alunperin rekrytoiduimme, ei ole enää se sama työ, jota tänään teemme. Eri ammatteihin on myös tullut uusia työtehtäviä ja teknologiavälineitä sekä kokonaan uusia asiakassegmenttejä. Työpaik- ka ei enää ole fyysisesti paikallaan pysyvä, vaan työtä tehdään erilaisissa asiakasyh- teisöissä. Usein asiakkaan kohtaaminen on myös aikaisempaa haasteellisempaa. Myös täydennyskoulutus on muutoksessa. Koulutuksen tutkijat sekä sen järjestäjät ja rahoittajat suosivat ratkaisuja, joissa yksittäisen työntekijän sijaan koulutetaan koko työyhteisöä. Ja nyt myös akateeminen kenttä on saanut tilaisuuden oppia työssä ja työstä. Taustalla on voi nähdä myös yleisen huolen yrityksiin ja yhteisöihin kytkeyty- neen osaamisen ja taitavuuden kriisistä, kun työpaikkojen hiljainen tieto eläköityy ikäluokkina. Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke työs- sä ja työstä oppien (Kopsu)- hanke perustuu edellä kuvattuihin näkemyksiin. Hank- keen suunnittelutyö käynnistyi keväällä 2009 silloisen Itä- Suomen lääninhallituksen 1 vetämän Aikuiskoulutuksen alueellisen toimintaohjelman (AITO) työryhmäkokouk- sessa. Yhdessä korkeakoulutoimijat tunnistivat itäsuomalaisen täydennyskoulutuk- sen sekä korkeakouluverkoston yhteistoiminnan kehittämistarpeen. Yhteishankkeella korkeakouluverkosto 2 vastasi myös Akku- työryhmän 3 määrittele- mään aikuiskoulutuksen kokonaisuudistukseen, jonka yhtenä osana oli 1) oppisopi- mustyyppisen koulutuksen laajentaminen korkeakoulutettujen aikuiskoulutukseen sekä 2) tämän työelämälähtöisen koulutustarjonnan alueellinen tasa- arvoisuus. Hankesuunnitteluun liittyi myös Etelä- Savossa toteutettu selvitystyö, jossa tarkastel- tiin eteläsavolaisen elinkeinoelämän valmiuksia korkea- asteen oppisopimuskoulu- tukselle 4. Ruralia- instituutin raportissa arvioitiin oppisopimustyyppisen täydennys- koulutuksen soveltuvuutta eri sisältöalueille. Selvitystyö tunnisti mm. myynnin ja 1 Nyk. aluehallintovirasto 2 Itä- Suomen yliopisto (Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate), Helsingin yliopisto (Ruralia- instituutti), Savonia- ammattikorkeakoulu, Diakonia- ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin ammattikor- keakoulu, Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu, pienyrityskeskus 3 ks. neen_aikuiskoulutuksen_kokonaisuudistus.html?lang=fi 4 1

3 markkinoinnin, tutkimuksen ja tuotekehityksen, esimiestyön, projektin- ja laadunhal- linnan, henkilöstöhallinnon sekä alakohtaisia erityistehtäviä esimerkiksi kirjasto- ja farmasia- alalla sekä julkishallinnossa. (Helama & Piispanen 2009.) Hankkeen aikana verkosto toteutti oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta, jotka ovat em. ajankohtaisten sisältöalueiden linjassa ja ne kytkeytyivät täydennyskoulu- tusta toteuttavan korkeakoulun erityisosaamiseen. Korkeakoulu Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Itä- Suomen yliopisto, Koulu- o Osastofarmasian erikoispätevyys, tus- ja kehittämispalvelu Aducate 5 o Psykososiaalisen ohjauksen ja neuvonnan erikoistu- misopinnot, o Päiväkodin johtajan oppisopimustyyppinen täydennyskou- lutus, o Kehittyvä rehtori Oppilaitosjohdon oppisopimustyyppi- nen täydennyskoulutus Helsingin yliopisto, Ruralia [Ei koulutustehtävää 6 ] instituutti Aalto- yliopisto, Pienyritys- o Myyntijohtaja- valmennus keskus Diakoniammattikorkeakoulu o Vastuullisen johtamisen täydennyskoulutus (sote- ala) Humanistinen ammattikor- keakoulu Mikkelin ammattikorkeakou- lu Savonia - ammattikorkeakoulu Pohjois- Karjalan ammatti- korkeakoulu o o o o o o Vastuullisen johtamisen täydennyskoulutus (kansalais- ja nuorisotyö, kulttuurituotanto ja viittomakieliala) Gerontologinen erityisosaaminen Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen Masennushoitajan erityispätevyys Korkeakouluverkosto asetti hankkeen tavoitteeksi tunnistaa, eri aloilla toteutetuista oppisopimustyyppisistä täydennyskoulutuksista, työelämäpohjaisen koulutusratkai- sun ääriviivat. Tällä tarkoitetaan mm. sitä, miten eri koulutukset hyödyntävät ope- tusmenetelmiä (ml. vertaisoppiminen) ja oppimisympäristöjä, jotta ne tukevat työn ja oppimisen yhdistämistä. Työssä oppimisen kontekstissa myös ohjauksen rooli koros- tuu, ja oppimisen tukijoita on useita. Hankkeessa pyrittiinkin selvittämään erilaisia 5 Itä- Suomen yliopistossa toteutettiin myös Kulttuuritietoiset työkäytännöt maahanmuuttajatyössä sekä Perhe- asioiden sovittelun erityisosaajat, jotka eivät olleet Kopsu- hankkeen tarkastelussa. 6 Ruralia keskittyi hankkeessa kartoittamaan elintarvikealan pk- yritysten koulutustarpeita sekä toimivia koulutuk- sen toteutusmalleja Itä- Suomessa. Ruralia tuotti arviointitietoa elintarvikealankoulutuksista sekä raportoi hyvät käytännöt ja kehittämistarpeet. Lisäksi Ruralia toimi tiiviisti FUTUREX - yhteistyössä, jonka painopiste oli elintarvi- keala. 2

4 oppimisen ohjauksen käytänteitä sekä sitä, miten oppimisprosessia tuettiin ja ohjaus- ta toteutettiin hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa. Seitsemän itäsuomalaisen korkeakoulun yhteishanke on ollut sekä mittakaavassaan että kehittämiskontekstissaan monella tapaa ainutlaatuinen. Koulutusten toteuttami- sen rinnalla verkosto on tehnyt monipuolista arviointi-, kehittämis- ja raportointityö- tä sekä kartoittanut koulutusten toteuttamismalleja. Korkeakoulujen raportit on jul- kaistu hankkeen portaalissa: tyotekijaansaopettaa.fi 7. Opettamiseen ja oppimiseen liittyvä työ ei ole koskaan valmis. Kopsu- hankeen toteuttajat kuitenkin toivovat, että jo nyt koulutusten välityksellä asiakkaamme pystyvät antamaan toinen toisilleen, ja myös muille kysyjille hyviä esimerkkejä työelämän ja korkeakoulun vuoropuhelusta. Savonlinnassa Maj- Britt Kentz Koulutuspäällikkö, Itä- Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate 7 ja- selvitykset/ 3

5 Tiivistelmä Tässä selvitystyössä tarkastellaan pääasiallisesti neljää Itä- Suomen yliopiston Koulu- tus- ja kehittämispalvelu Aducaten ( ) toteuttamaa oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusratkaisua. Tarkastelussa mukana on Kopsu- hankkeen pilottikoulu- tus: Psykososiaalisen ohjauksen ja neuvonnan erikoistumisopinnot psykoterapeuttis- ten valmiuksien opinnot sekä Aducaten ja Palmenia yhteistyökoulutus Osastofarmasi- an erityispätevyys 8. Lisäksi tarkasteluun valikoitui mukaan kaksi valtakunnallista ver- kostototeutusta: Päiväkodin johtajan oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (Vope) sekä Kehittyvä rehtori Oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (Osaava). Kopsu- hankkeen selvitystyön tavoitteena on jäsentää erityinen itäsuomalainen oppi- sopimustyyppisen koulutusmallin rakenne, joka nousee koulutusten toteuttamis- prosessissa, kun koulutuksenjärjestäjät mukauttavat oppisopimustyyppiselle täy- dennyskoulutukselle annettuja reunaehtoja. Niin ikään, kaksi koulutuksista on verkostototeutuksia, mutta ne ovat tästä huolimat- ta saaneet omat lokaalit ominaispiirteensä. Verkostoyhteistyö näyttäytyy siis vii- tekehyksenä, jonka puitteissa alueelliset toteuttajat ovat tehneet omia joustavia rat- kaisuja. Jokaisen tarkastelussa mukana olevan koulutuksen opetussuunnitelmat, koulutuksen modulaarinen rakenne sekä aikataulutus ovat saatavilla hankkeen Työ tekijäänsä opettaa - portaalista 9, eikä niitä nosteta tässä yhteydessä raporttiin 10. Raportti etenee Futurex- hankkeen lomakkeen avulla täsmentyneestä työn keskeises- tä tavoitteesta (oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus opiskelijan kokema- na) kohti aineiston koonnan prosessin kuvausta sekä uusia kysymyksiä ja kiinnos- tuksen kohteita. Raportti pyrkii kuvaamaan hankkeen etenemisen ja erilaiset tapah- tumaketjut sekä hankkeen että selvitysraportin taustalla. Opiskelijanäkökulma tuo oivallisella tavalla esiin oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen mallin raken- teen, voimavarat sekä kehittämiskohteet. Kokemukset ja havainnot, joita tässä selvitystyössä raportoidaan kannustavat jatka- maan ja edelleen kehittämään oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta. Koko työ- yhteisön oppimiseen mukaan haastava täydennyskoulutus heijastuu hyvin nopeasti 8 Sairaala- apteekkien ja terveyskeskusten edustus: HUS, KYS, OYS, TaYS, TYKS 9 tyotekijaansaopettaa.fi 10 Moduulirakenteet raportin liitteenä (LIITE 1) 4

6 työn arkeen myönteisenä tekijänä. Myönteinen muutos opiskelijan työssä ja työ- tehtävissä on tämän koulutusmallin ehdoton voimavara. Vertaisoppimisen viiteke- hys luo oppimiselle ja osaamisen jakamiselle vahvat puitteet ja parhaimmillaan opiskelijat osallistuvat syntyneeseen yhteisöön myös koulutuksen jälkeen. Opiskelijat tunnistivat koulutuksen oppimisen yhteisönä, jossa korostui vastavuoroinen tuki. Oma työyhteisö sekä esimiehet ja mentorit antoivat myös tukensa opiskelijalle. Opiskelijoiden kokema opintojen laadukkuus heijastuu positiivisena ja tuottaa ku- van koulutusmallista, jossa korostuu vertaisoppiminen, ammatillinen varmuus ja syventynyt ymmärrys, työelämä- ja käytäntöläheisyys sekä oman työn uusi ke- hittämisorientaatio. Koulutuksen järjestäjien ensisijaisia kehittämiskohteita ovat sähköiset ohjaus- ja op- pimisympäristöt sekä palautteen antaminen. Jatkossa laadullisen arvioinnin koko- naissuunnittelu on nostettava kehittämisen keskiöön. Itäsuomalaiset työntekijät opiskelijoina olivat ahkeria ja motivoituneita, ja tarkastel- tavista koulutuksista vain yksi 64:stä opiskelijasta ei saanut todistusta opiskelusta. 5

7 Sisältö 1. Johdanto Tarkentunut selvitystyön tavoite 1.2 Selvitysraportissa hyödynnettävät aineistot Korkeakouluverkosto tiedontuottajina Yhteenveto aineiston koonnan prosessista Päätöskysely 17 2 Tulokset tiivistettynä 2.1 Ensimmäisen vaiheen kyselyn esiin nostamat trendit Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen parasta antia Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen myönteisten ominaispiirteiden kokonaistarkastelu Opintojen kriittisiä kehittämisalueita Päätöskyselyn tulokset Päätöskysely refletiivisenä oppimistehtävänä Päätöskyselyn tulosten tarkastelua Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen oppimistilanteet Oppimisen ja opiskelun tuki Itseohjautuva opiskelija itseopiskeleva? Kielteisiä kokemuksia Myönteiset kokemukset oppimisen tukijoista Yhteistyö eri toimijoiden välillä Koulutusprosessin vaikutus työntekijän työhön ja työyhteisöön Laadukkuus Oppimisen etäohjaus- ja opiskeluympäristöt Opintojen laajuus Arvioinnin toteutuminen ja palautteen antaminen 71 3 Yhteenveto Tiedon tuottaminen sovelluskontekstissa Opiskelu käytäntöyhteisössä Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen vakinaistaminen 80 KIRJALLISUUS 81 LIITTEET

8 Kuviot Kuvio 1. Aineiston koonnan prosessi Kuvio 2. Koettu laadukkuus oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa Kuvio 3. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen teoreettinen viitekehys Kuvio 4. Oppimisen sosiaalinen teoria (Wenger 1998). TAULUKKO 1. Yhteenvetomatriisi oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämiselle TAULUKKO 2. Opiskelijoiden myönteiset kokemukset (N=82). Maininnat prosenttiosuuksina. TAULUKKO 3. Opiskelijoiden ajankäyttö kehittämistehtäviin prosenttiosuuksina TAULUKKO 4. Koulutusten erityispiirteet TAULUKKO 5. Oppisopimustyyppiseen koulutukseen hakeutumisen taustat prosenttiosuuksina (N=82, alku- ja väliarviointi) TAULUKKO 6. Uravaihe toimialalla TAULUKKO 7. Oppimistilanteet työssä ja työajan ulkopuolella TAULUKKO 8. Oppimistilanteet työssä, korkeakoulussa, vapaa-ajalla ja etäohjauksessa TAULUKKO 9. Oppimistilanteiden prosentuaalinen jakautuminen eri koulutusten näkökulmasta opiskelijoiden kokemana TAULUKKO 10. Työyhteisö ja esimies oppimisen tukena alku- ja väliarvioinnissa (N=82) prosenttiosuuksina esitettynä. TAULUKKO 11. Oppimisen tukijat eri oppimistilanteissa ja ympäristöissä päätöskyselyssä TAULUKKO 12. Erilaiset yhteistyösuhteen asteet opiskelijan kokemana. TAULUKKO 13. Opintojen laajuus TAULUKKO 14. Koettu palaute ja palautteen antajat TAULUKKO 15. Arvioinnin toteutuminen opiskelijan kokemana TAULUKKO 16. Koulutusmalli akselilla tavanomainen innovatiivinen opiskelijoiden kokemana. 7

9 Liitteet Liite 1. Oppisopimustyyppiset täydennyskoulutukset moduuleina Liite 2. KOPSU-työseminaarien sisältökuvaukset 8

10 1. Johdanto 1.1 Tarkentunut selvitystyön tavoite Opetus- ja kulttuuriministeriö on luonut koulutuksen kriteerit, ja perustaa korkea- koulutettujen asiantuntijoiden oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen raken- teen Futurex- hankkeen 11 kehittämälle teoreettiselle perustalle. Täydennyskoulutus on rakennettu koko työyhteisöä kehittäväksi koulutusmalliksi. Mallin keskiössä on idea, jossa yksittäinen työntekijä osallistuu täydennyskoulutuk- seen, mutta tuo työyhteisönsä osaksi koulutusta erilaisin näytöin (teematehtävien ja kehittämishankkeen kautta), joita ratkaisee päivittäisessä arkityössä työyhteisönsä vuorovaikutuksessa. Opiskelijan edellytetään olevan koulutukseen motivoitunut: hän opiskelee itsensä li- säksi koko työyhteisön osaamisen kehittämisen tarpeeseen. Opiskelijalla on erilaisia tukijoita ja osaamisen kehittäjiä korkeakoulun lisäksi: työssäohjaaja tai mentori, ja oppimisella on lupa tapahtua työssä esimiehen tuella/suostumuksella. Mallin taustalta on varsin vaivatonta tunnistaa oppimisteoreettisia nykytrendin mu- kaisia tulkintoja ja käsityksiä, joissa korostuu organisaatioiden oppiminen, sosiaali- nen, situationaallinen ja vertaisoppiminen, tiedon luominen ja jakaminen, kokemuk- sellinen ja autenttinen oppiminen, reflektio, yhteiskehittely, dialogi, vuorovaikutus sekä erilaiset tiedon tilat ja oppimisen syklit. Edellä kuvattu oppimisen ja ohjauksen viitekehys luo puitteet myös tälle selvitystyöl- le. Työssä tuodaan esille ja arvioidaan, miten malli on itäsuomalaisissa oppiso- pimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa toteutunut opiskelijoiden kokema- na

11 1.2 Selvitysraportissa hyödynnettävät aineistot Tämän selvitysraportin aineistojen koonnassa on hyödynnetty eri menetelmiä ja tie- dontuottajia. Kopsu- hanke sai Futurex- hankkeelta käyttöönsä kyselylomakkeen, jon- ka pääkohdat ovat tiivistetysti: Koulutuksiin osallistuneiden taustat Koulutuksen järjestelyt Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen ja ohjaustoimet Oma organisaatio ja oma panostus oppimiseen Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen paras anti Ruusut ja risut Lomake ei sellaisenaan soveltunut Kopsu- hankkeen selvitystyön tarpeisiin, mutta se nosti esiin joukon kiinnostavia kysymyksiä ja näytti suuntaviivoja: kiinnostuksen kohteeksi nousi koulutusprosessi opiskelijan kokemana. Opiskelijoiden kokemuk- siin keskittyminen perustuu siihen, että alku- ja väliarvioinnissa 91% opiskelijoista (N=82, ks. myöhemmin aineiston kuvaus) hakeutui koulutukseen nimenomaan omas- ta intressistään. Koulutusprosessi opiskelijan kokemana a. Koulutusmallin vahvuudet opiskelijan kokemana; Vertaisryhmä, työn muutos, koulutuksen sisältö, tieto ja osaaminen, uudet työvälineet, työyh- teisö, näytöt, korkeakoulu, mentori. b. Koulutusmallin heikkoudet opiskelijan kokemana; ajan puu- te/ajankäytön suunnittelu, työ työssä oppimisen esteenä, esimies- /työyhteisötuen puute, opintojen laajuus/tiivis tahti, ohjaus ja tuki, näytöt, opiskeluvälineet, Heks- työskentely, työssä oppiminen ja teorian integroimi- nen työhön. Niin ikään Futurex- hankkeen haastattelulomake (strukturoitu/puolistrukturoitu) ei soveltunut Kopsu- hankkeen kvantitatiivisen aineiston koontaan, koska hankkeella ei ollut Futurex- hankkeeseen verrattavaa aikapuitetta ja henkilöstöresurssia teema- haastattelujen toteuttamiseen ja analysoimiseen. Seuraavassa kuvataan sitä, miten Kopsu- hankkeen selvitystyön aineisto on prosessissa rakentunut. 10

12 1.3 Korkeakouluverkosto tiedontuottajina Kopsu- hankkeen selvitysraportin tavoite on tunnistaa Aducatessa toteutettujen nel- jän koulutusten toteuttamismalli(t) opiskelijoiden kokemana. Aducaten koor- dinoimassa hankkeessa on ollut kuitenkin mukana laaja itäsuomalainen korkeakou- luverkosto, joilla jokaisella on omat erityiset hanketehtävät 12. Erilaisten korkeakoulutoimijoiden koheesiota pidettiin yllä koordinaattorin toimesta säännöllisellä työskentelyllä, jossa hyödynnettiin pääasiallisesti kahta instrumenttia: Kopsu- hankkeen projektipäällikön johtamat kuukausipalaverit (Adobe Connect) sekä työseminaarit (F2F). Yhteen tuleminen oli hankkeen osatavoitteiden toteutumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, sillä voidaan sanoa, että Kopsu- hankkeen avulla itä- suomalainen korkeakouluverkosto myös harjoitteli (tässä laajuudessa) yhteistyötä. Molempien työskentelymuotojen tavoitteena oli ajankohtaisten oppisopimustyyppi- seen koulutukseen liittyvien havaintojen käsittely ja pohtiminen sekä tuoreiden aja- tusten poimiminen ja ideoiden vertailu. Työseminaareissa 13 osatoteuttajat työstivät myös strukturoituja tehtäviä, joiden tueksi olivat saaneet ennakkotehtävät ja tuotta- neet niihin ratkaisut oman korkeakoulun/koulutuksen näkökulmasta. Nämä aineistot ovat toimineet myös suunnannäyttäjinä tälle selvitystyölle. Hankkeen osatoteuttajien esille nostamia kriittisiä kysymyksiä ovat olleet mm. mentorointiin ja ohjaukseen, oppimisympäristöihin työssä oppimiseen, korkeakouluoppimisympäristöihin (ml. sosiaalinen informaali) arviointiin, koulutuksen akateemisuuteen ja laatuun sopimuksiin, rekrytointiin, markkinointiin, resursseihin ja rahoitukseen sekä koulutuksen yleiseen työelämäyhteyteen liittyvät näkökulmat. Keskustelujen tematiikka on pitänyt sisällä runsaan ja vilkkaan ajatusten vaihdon, jo- pa väittelyä. Teemoja on tarkasteltu korkeakoulun, työelämän ja opiskelijan nä- kökulmasta. 12 mukana/ 13 Työseminaarien työskentelykuvaukset tarkemmin liitteessä 2. 11

13 Eri näkökulmista tarkasteltuna oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen liit- tyvä pohdinta saa kokonaan erilaisen vireen esimerkiksi resurssien näkökulmasta. Tässä keskustelussa asiantunteva työryhmä nosti esiin mm. yrityk- sen/työorganisaation koon: maksuton koulutus ei ole työnantajalle ilmainen kun opiskelija resursoidaan lähiopetukseen. Resursseihin liittyvä keskustelu sisältää myös opiskelijan jaksamiseen ja ajankäyttöön liittyvät näkökulmat työssä oppimisen viitekehyksessä. Työryhmä on pohtinut ja vertaillut oppisopimustyyppiselle koulu- tukselle myönnetyn rahoituksen riittävyyttä resurssina. Tapausesimerkki työseminaarityöskentelystä Seuraavassa esitellään yksi työseminaari tapausesimerkkinä kollaboratiivisesta tie- don tuottamisesta. Kopsu- verkosto kokoontui Varkauteen työseminaariin kuluvan vuoden syyskuussa ( ). Hanke oli kääntynyt loppuvaiheeseen ja työseminaari oli toiseksi viimeinen 14. Esiteh- tävä ohjeistettiin sen mukaisesti kokoamaan koulutusorganisaatioiden tavoitekartan mukaisten tehtävien tilanne, koulutuspilottien arviointi sekä eoppimisen hyödyntä- minen koulutuksissa: [Viestin alussa työseminaarityöskentelyn ja orientaation kuvaus, jonka jälkeen esitehtävän kuvaus:] [- - - ] Päivän onnistumiseksi (ja hankkeen valmiiksi saamiseksi!) ennakko- tehtävänä on kolmiosaisen esityksen (PowerPoint) laatiminen. Ensimmäinen osa on oppilaitoksenne tehtävänä olevien selvitysten tilan- teesta ja saaduista tai ainakin odotettavissa olevista tuloksista. Toinen osa on pilottikoulutuksia järjestäneille: arvio pilottien tilanteesta ja kriittinen analyysi pilottien tarpeellisuudesta (mitä niistä jäi/jää käteen). Kolmanneksi kaikille: eoppimisen hyödyntäminen oppiksissa (oppimisym- päristöt, etäohjaus?) ja siihen liittyvät havainnot. Laittakaa esitys tyoteki- 14 Viimeinen työseminaari käsitteli hankkeen päätösseminaariin ( /Kuopio) liittyviä kysymyksiä sekä verkoston jatkosuunnitelmia. 12

14 jaansaopettaa tiedostoihin viimeistään 13.9., niin ne ovat työseminaarissa saatavilla. Tehtävän tueksi liitteenä on jälleen KOPSUn tavoitekartta. Varkauden työseminaariin osallistui korkeakouluedustaja 16 : kaksi verkostokor- keakoulua ei ollut paikalla. Esitysten yhteyteen liittyi vilkas ja syventävä keskustelu, josta saatiin lisätietoa mm. sosiaalisen median hyödyntämismahdollisuuksista sekä niistä muutoksista, joita koulutusten rytmitykseen ja suuntaamiseen oli tehty opiske- lijapalautteen perusteella. Seuraava työvaihe oli yhteisen matriisin tuottaminen oppisopimustyyppisen täy- dennyskoulutuksen kehittämistyöhön. Työskentelyn avuksi oli ennakkoon raken- nettu kysymyspatteristo. Korkeakouluedustajat työskentelivät itsenäisesti puolitois- tatuntia 17. Työseminaarin jälkeen vastaukset koottiin matriisiin. TYÖSEMINAARI VARKAUS ) Oppis lähemmässä tarkastelussa Työn ja toimialojen muutos ja muutoksen suunnat: Erilaiset lähitulevaisuutta tarkastele- vat selvitykset ja tutkimukset piirtävät kuvaa muuttuvasta yhteiskunnasta ja työelämästä. Osa näistä kehityssuunnista heijastuu lainsäädäntöön ja sitä kautta työntekijöiden ja työ- yhteisöjen arkeen. Osa taas nousee talouselämästä ja kansallisesta kilpailukyvystä me- nestymisestä muiden maiden rinnalla. Suuri osa muuttuvan yhteiskunnan ilmiöistä konk- retisoituu työn käytänteiden muutoksena, taitovaatimuksina, uusina työvälineinä, ulkoisi- na haasteina tai kokonaan uusina asiakasryhminä. a. Kuvaa ja perustele, miten edustamasi oppis vastaa ajassa oleviin, edellä kuvatun kaltaisiin haasteisiin sekä mitä nämä haasteet (oppiksenne koh- dalla) ovat? Mihin erityistarpeeseen oppis on rakennettu? b. Vaikka edustamasi oppis ei olisi vielä päätöksessään, niin arvioi miten hyvin se saavutti tai tulee saavuttamaan tavoitteensa. 2) Oppiksen toteutus 15 Aducate (Osastofarmasia, Psykososiaalinen ohjaus- ja neuvonta, Päiväkotijohtajat, Kehittyvät rehtorit), Aalto yliopisto (Myyntijohtaja- valmennus), HY/Ruralia- instituutti, Humanistinen ammattikorkeakoulu (Vastuullinen joh- taminen), Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu (Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen), Mikke- lin ammattikorkeakoulu Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen, Gerontologinen erityisosaami- nen). 16 Sekä hankehenkilökunta Ulla Peräkorpi ja Maj- Britt Kentz 17 Myös Kehittyvät rehtorit koulutuksen ryhmämentori vastasi seuraavalla viikolla kyselyyn 18 Lomake ladattiin tiedostosta. Esimerkistä on poistettu avoimet kentät. 13

15 Seuraavassa siirrytään tarkastelemaan oppiksen totutusta opetusmene- telmien, opiskelutaitojen, - tekniikoiden, riskien jne. näkökulmasta c. Opetusmenetelmät (kuvatkaa lähi- ja etäopetuksen työ- ja toteuttamis- tapoja) d. Opiskelutaidot (kuvatkaa opiskelijaryhmien kuuntelemisen, keskustelun, vuorovaikutuksen, palautteen antamisen ja palautteen ottamisen, lukemi- sen, kirjoittamisen, ryhmätyöskentelyn, itsenäisen työskentelyn jne. taito- ja) e. Opiskelutekniikat (millaisia oppimista edistäviä tekniikoita opiskelijat hyödynsivät? millaisilla tekniikoilla opittavaan sisältöön pureuduttiin?) f. Ohjaukseen liittyvät käytänteet (pyrkii valottamaan koulutukseen liitty- vää pedagogista otetta miten ohjaajat perehdytettiin oppisopimustyyp- pisen täydennyskoulutuksen ideaan ja millaisen pedagogisen toimintata- van/ohjausmallin se tuotti?) g. Arviointimenetelmät (oppimisen laadullisen arvioinnin toteutus) h. Työpaikkaoppimisen menetelmät (arvioi ja kuvaile) 3) Oppiksen toteutus tulevaisuudessa, kehittämiskohteet Oppisprosessin kuluessa sinulle ja kollegoillesi on muodostunut kuva to- teuttamastanne oppiksesta. Olette havainneet sekä menestystekijöitä et- tä kehittämiskohteita. i. Kuvaa seuraavassa, miten kehittäisitte/muuttaisitte oppistanne seuraa- vassa toteutuksessa? 14

16 Vastausten yhteenveto (ml. aamupäivän keskustelu) tuotti sekä seuraavan matriisin että suuntasi tämän selvitysraportin pääaineiston eli opiskelijoiden päätöskyselyn laatimista (ks. ed. oppisopimustyyppisen koulutuksen toteuttamiseen liittyvät kysy- mykset). TAULUKKO 1. Yhteenvetomatriisi oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämiselle Arviointi Toteutus Rekrytoiminen Markkinointi Suunnittelu Rahoitusmallin strukturointi ja pysyvyys sekä edellytysten määrittely (OKM) Koulutusmallin vahva (ja jaet- tu) kansallinen brändi- identiteetti Työntekijän ja työorganisaa- tion yhteinen rekrytoiminen (muodollisten ehtojen lisäksi työpaikan kel- poisuus, joka näkyy toimin- nassa tukena, työssä oppimi- sen mahdollis- tajana) Mentorointi: mentorointi- suunnitelma (laatu, vens- si/saatavuus, tarvearviointi) Arviointisuun- nitelma ja arvi- oinnin koko- naisvaltainen selkeyttäminen (ml. korkea koulun antama palaute) Koulutusmal- lin struktu- rointi ja eri toimijoiden roolien tun- nistaminen ja selkiinnyttä- minen Markkinoin- nin kohderyhmä- fokusointi (työyhteisö- jen kehittämi- sen instru- mentti) Perehdytys: Eri toimijoi- den pereh- dyttäminen mallin ideaan, pitkäkestoi- seen proses- siin ja opiske- lun vaativuu- teen Lähiopetus: uudet kolla- boratiiviset työskentely- ja kehittä- mismallit, työelämätun- tuisuus Opiskelijan arviointitaidot (vertais- ja itsearviointi) Työelämän ja koulutus- organisaati- oiden välinen tiiviimpi yh- teissuunnit- telu Etäopetus: monipuoliset kollaboratii- viset tarkoi- tuksen mu- kaiset väli- neet ja ym- päristöt, op- pimisverkos- tot Työyhtei- söarviointi Koulutuksen laajuuden kriittinen arviointi suh- teessa opis- keluaikaan Työssä op- pimisen ta- kaaminen/ mahdollis- taminen, tietoteoreet- tisen osaa- misen integ- roiminen käytäntöön Työssä op- pimisen laa- dullisen ar- vioinnin ke- hittäminen Näyttöjen kehittäminen Kouluttajien/ ohjaajien koulu- tus mallin idean suunnassa Korkea- koulujen ja työor- gani- saatioiden yhteisto- teutus Pysyvien vaikutus- ten / muu- toksen mittaami- nen 15

17 Nyttemmin Futurex- hanke (julk ) on tuottanut oppaan korkeakoulujen työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen järjestäjille 19. Oppaan ja yllä olevan matrii- sin rinnakkainen tarkastelu osoittaa, että molemmat hankkeet ovat tehneet saman- suuntaisia havaintoja. Kopsun luomaa matriisiviitekehyksessä osatekijät ovat suh- teessa toisiinsa, vaikuttavat toisiinsa. Matriisin hyödyntämisesimerkki: Suunnittelu: Kouluttajien/ ohjaajien koulutus mallin idean suunnassa à Toteutus: Lähiopetus: uudet kollaboratiiviset työskentely- ja kehittämismallit, työelämätuntuisuus à Arviointi: Arviointisuunnitelma ja arvioinnin kokonaisvaltainen selkeyttäminen (ml. palautteen antami- nen) Aducate hyödyntää 2013 alkavissa oppisopimustyyppisissä koulutuksissa Kopsu- hankkeessa luotua ke- hystä ja tuottaa uusiin koulutuksen yhtenäisen laatukehyksen osana koulutusten tuotekehitystyötä Yhteenveto aineiston koonnan prosessista Edellä kuvattiin aineiston koonnan ensimmäisessä vaiheessa hyödynnettyä menette- lytapaa 21 sekä tuotiin esiin myös osittain seuraavan ns. kenttäjakson aineiston koon- nan prosessi. Kenttäjakso ajoittui vaiheeseen, jossa koulutukset olivat jo päässeet kunnolla vauhtiin, ja niistä oli karttunut kokemusta sekä koulutuksen toteuttajilla että opiskelijoilla. Koska tämän selvitystyön keskiössä on opiskelijan kokemusten kuuleminen, niin kenttäjaksoon sisältyi myös koulutusten seuraaminen lähiopetusjaksolla 22. Lähijakso- työskentelyn tarkastelun kohteena olivat sekä kouluttajan/valmentajan/mentorin ohjausote että ryhmän toiminta ja toiminnan tukeminen, ns. vertaisoppimisen viite- kehyksessä, joka on sijoitettu kaikkien tässä työssä tarkasteltavien oppisopimustyyp- pinen täydennyskoulutusten keskiöön korostetusti pdf Futurex- lomakkeella koottiin aineistoa viidestä (5) eri koulutuksesta alku- ja välikyselynä ja ne tuottivat 83 laa- dullista vastausta, jotka on analysoitu ja luokiteltu. Vastauksia tarkastellaan omassa luvussaan. 22 Osastofarmasian koulutukset järjestettiin kiertävänä koulutuksena ympäri Suomea, eikä niiden seuraaminen järjestynyt. 16

18 Selvitysraportin laatija tapasi myös jokaisen vastuusuunnittelijan kahdenkeskisissä AC- palavereissa useita kertoja 23. Lisäksi suunnittelijat tuottivat, vaihtelevalla menes- tyksellä, koulutukseensa liittyvää päiväkirjaa Google dokumenttiin 24. Selvitysraportin laatija haastattelemassa oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelijaa kesä- loman kynnyksellä Päätöskysely Tämän selvitysraportin pääaineisto on koottu lokakuun alussa (2012) verkkolomak- keella. Kysely laadittiin, ja myös saatteessa kuvattiin, opiskelijoille oppimistehtävänä, jossa korostuu oma reflektiivinen pohdinta. Saateviestissä korostettiin kyselyn luot- tamuksellisuutta. Prosessin aikana opiskelijakohtaamisissa kävi ilmi, että osa heistä koki oman henkilöllisyyden salassa pitämisen erityisen tärkeäksi, mikä on hyvin ym- märrettävää, kun koulutuksen viitekehyksessä on myös työnantajatoimijoita ja toimi- alaesimiehiä eri rooleissa korkeakoulun lisäksi. Kysely on täysin luottamuksellinen, eikä se päädy muiden opiskelijoiden, työnantajan, kouluttajien tai mentoreiden/ohjaajien tarkasteltavaksi, eikä selvitysraportista ole tunnistettavissa yksittäiset vastaukset. [Kyselyn saatekirjeestä ] Edellisestä johtuen, aineisto on salattu siten, että laadullisista nostoista ei voi tunnis- taa koulutusohjelmaa eikä erotella vastaajia toisistaan. Toisin sanoen, jokainen koulu- tusohjelmaan liittyvä vastaus (vastaaja) saa saman koodin K1, K2, K3 tai K4. Myös viittaukset koulutukseen, työhön, työpaikkaan ja toimialaan on poistettu. 23 Poikkeuksena Psykososiaalinen ohjaus ja neuvonta. AC- palaveri toteutui molempien suunnittelijoiden kanssa yhden kerran. 24 Dokumentti on jaettu suunnittelijan ja raportin kirjoittajan kesken. 25 Haastattelujen aikana osapuolet kirjasivat yhdessä havaintoja käsiteltävään oppisopimustyyppiseen täydennys- koulutukseen. Haastattelut myös tallennettiin muistinpanojen tarkistusaineistoksi. 17

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettelyn päättäminen / sosiaali- ja terveyspalveluiden liikkeenluovutus

Yhteistoimintamenettelyn päättäminen / sosiaali- ja terveyspalveluiden liikkeenluovutus Kunnanhallitus 59 23.03.2016 Kunnanhallitus 94 23.05.2016 Yhteistoimintamenettelyn päättäminen / sosiaali- ja terveyspalveluiden liikkeenluovutus 1.1.2017 107/010/013/2015 KHALL 59 Selostus: Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun

Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2011 Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun Irene Gröhn HAAGA-HELIA amk Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Korkeakoulutetut

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view ALUESEMINAARI Tampere 26.3.2015 https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view Olipa kerran Tarina, tulevaisuus, unelmat Jouni Kangasniemi * kehittämispäällikkö * opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I Osaaminen osana työkykyä Moniosaaja -valmennus I varhaiskuntoutusta työntekijän työelämäosaamisen ja pientyöpaikan tueksi Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Elina Sipponen 1 Työelämäosaamista tukevan valmennuksen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay Kiinnittymismittari Tutkimusperustainen kysely oppimisen ja toimintakäytäntöjen

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen!

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Maksutta osoitteessa www.lut.fi/mittaristo - jo yli 1000 perus- ja toisen asteen opettajaa hyödyntää

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 11.4.2012 Ohjelma 10.00 10.30 Päivän avaus ja katsaus edelliseen kertaan 10.30 12.00 Aivoriihityöskentelyä / Learning Cafe 12.00 13.00 Lounas 13.00 15.00 Aivoriihityöskentelyä

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Kouluyhteisön monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma

Kouluyhteisön monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma Kouluyhteisön monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma Täydennyskoulutuksen ensimmäinen palautekysely Avovastaukset Net Effect Oy 1 Nimeä kolme asiaa, jotka opit täydennyskoulutuksessa Verkostoituminen,

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Learning Cafe Toimintaympäristö Mika Palm

Learning Cafe Toimintaympäristö Mika Palm 1 Learning Cafe Toimintaympäristö 11.5.2016 Mika Palm Keskustelu Learning Cafessa ensimmäisen ryhmän kanssa lähti alustukseni jälkeen hyvin liikkeelle. Alussa keskustelijoissa herätti huomion rahoitusmalli,

Lisätiedot

Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa. Tiina Sarisalmi Opetushallitus

Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa. Tiina Sarisalmi Opetushallitus Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa Tiina Sarisalmi 29.1.2013 Opetushallitus Oppivat verkostot asiantuntijayhteisöissä Riippumattomuus ajasta ja paikasta Yhteisöllisyys kuuluminen

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Laissa ammatillisesta koulutuksesta (787/ ) todetaan, että kou lutuk sen järjestäjän tulee hyväksyä koulutusta varten opetussuunnitelma.

Laissa ammatillisesta koulutuksesta (787/ ) todetaan, että kou lutuk sen järjestäjän tulee hyväksyä koulutusta varten opetussuunnitelma. Hallitus 30 24.04.2015 Hallitus 42 12.06.2015 Hallitus 50 28.08.2015 Hallitus 88 18.12.2015 Hallitus 47 17.06.2016 Hallitus 58 26.08.2016 Opetussuunnitelmien hyväksyminen 27/40/401/2015 KYH 30 Laissa ammatillisesta

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Futurex seminaari Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Futurex seminaari Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Futurex seminaari 6.6. 2011 Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Osaava ja luova Suomi Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010 Tulevaisuuskatsaus Suomen menestyminen edellyttää, että

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Soluopetus. LARK5 workshop Katja Wirenius Gsm

Soluopetus. LARK5 workshop Katja Wirenius Gsm Soluopetus LARK5 workshop 22.9.2016 Katja Wirenius katja.wirenius@keuda.fi Gsm 040 174 54 36 Yleisesittely soluopetuksesta: https://sway.com/y2bxmz5cjcjtwe4x SOLUOPETUS Omat polut MA TI KE TO PE Kouluympäristö

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot