TYÖ TEKIJÄÄNSÄ OPETTAA

Transkriptio

1 TYÖ TEKIJÄÄNSÄ OPETTAA Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus opiskelijoiden kokemana KOPSU-HANKKEEN SELVITYSRAPORTTI OPPISOPIMUSTYYPPISISTÄ TÄYDENNYSKOULUTUKSISTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA , MAJ-BRITT KENTZ Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate

2 Esipuhe Kansainvälistyvässä ja teknologisoituvassa yhteiskunnassa ja taloudessa olemme tot- tuneet puhumaan siitä, että työ- ja toimintaympäristöt sekä työyhteisöt ovat jatku- vassa muutoksessa. Muutoskehitystä konkretisoi osuvasti se, että se työ johon alunperin rekrytoiduimme, ei ole enää se sama työ, jota tänään teemme. Eri ammatteihin on myös tullut uusia työtehtäviä ja teknologiavälineitä sekä kokonaan uusia asiakassegmenttejä. Työpaik- ka ei enää ole fyysisesti paikallaan pysyvä, vaan työtä tehdään erilaisissa asiakasyh- teisöissä. Usein asiakkaan kohtaaminen on myös aikaisempaa haasteellisempaa. Myös täydennyskoulutus on muutoksessa. Koulutuksen tutkijat sekä sen järjestäjät ja rahoittajat suosivat ratkaisuja, joissa yksittäisen työntekijän sijaan koulutetaan koko työyhteisöä. Ja nyt myös akateeminen kenttä on saanut tilaisuuden oppia työssä ja työstä. Taustalla on voi nähdä myös yleisen huolen yrityksiin ja yhteisöihin kytkeyty- neen osaamisen ja taitavuuden kriisistä, kun työpaikkojen hiljainen tieto eläköityy ikäluokkina. Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke työs- sä ja työstä oppien (Kopsu)- hanke perustuu edellä kuvattuihin näkemyksiin. Hank- keen suunnittelutyö käynnistyi keväällä 2009 silloisen Itä- Suomen lääninhallituksen 1 vetämän Aikuiskoulutuksen alueellisen toimintaohjelman (AITO) työryhmäkokouk- sessa. Yhdessä korkeakoulutoimijat tunnistivat itäsuomalaisen täydennyskoulutuk- sen sekä korkeakouluverkoston yhteistoiminnan kehittämistarpeen. Yhteishankkeella korkeakouluverkosto 2 vastasi myös Akku- työryhmän 3 määrittele- mään aikuiskoulutuksen kokonaisuudistukseen, jonka yhtenä osana oli 1) oppisopi- mustyyppisen koulutuksen laajentaminen korkeakoulutettujen aikuiskoulutukseen sekä 2) tämän työelämälähtöisen koulutustarjonnan alueellinen tasa- arvoisuus. Hankesuunnitteluun liittyi myös Etelä- Savossa toteutettu selvitystyö, jossa tarkastel- tiin eteläsavolaisen elinkeinoelämän valmiuksia korkea- asteen oppisopimuskoulu- tukselle 4. Ruralia- instituutin raportissa arvioitiin oppisopimustyyppisen täydennys- koulutuksen soveltuvuutta eri sisältöalueille. Selvitystyö tunnisti mm. myynnin ja 1 Nyk. aluehallintovirasto 2 Itä- Suomen yliopisto (Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate), Helsingin yliopisto (Ruralia- instituutti), Savonia- ammattikorkeakoulu, Diakonia- ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin ammattikor- keakoulu, Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu, pienyrityskeskus 3 ks. neen_aikuiskoulutuksen_kokonaisuudistus.html?lang=fi 4 1

3 markkinoinnin, tutkimuksen ja tuotekehityksen, esimiestyön, projektin- ja laadunhal- linnan, henkilöstöhallinnon sekä alakohtaisia erityistehtäviä esimerkiksi kirjasto- ja farmasia- alalla sekä julkishallinnossa. (Helama & Piispanen 2009.) Hankkeen aikana verkosto toteutti oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta, jotka ovat em. ajankohtaisten sisältöalueiden linjassa ja ne kytkeytyivät täydennyskoulu- tusta toteuttavan korkeakoulun erityisosaamiseen. Korkeakoulu Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Itä- Suomen yliopisto, Koulu- o Osastofarmasian erikoispätevyys, tus- ja kehittämispalvelu Aducate 5 o Psykososiaalisen ohjauksen ja neuvonnan erikoistu- misopinnot, o Päiväkodin johtajan oppisopimustyyppinen täydennyskou- lutus, o Kehittyvä rehtori Oppilaitosjohdon oppisopimustyyppi- nen täydennyskoulutus Helsingin yliopisto, Ruralia [Ei koulutustehtävää 6 ] instituutti Aalto- yliopisto, Pienyritys- o Myyntijohtaja- valmennus keskus Diakoniammattikorkeakoulu o Vastuullisen johtamisen täydennyskoulutus (sote- ala) Humanistinen ammattikor- keakoulu Mikkelin ammattikorkeakou- lu Savonia - ammattikorkeakoulu Pohjois- Karjalan ammatti- korkeakoulu o o o o o o Vastuullisen johtamisen täydennyskoulutus (kansalais- ja nuorisotyö, kulttuurituotanto ja viittomakieliala) Gerontologinen erityisosaaminen Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen Masennushoitajan erityispätevyys Korkeakouluverkosto asetti hankkeen tavoitteeksi tunnistaa, eri aloilla toteutetuista oppisopimustyyppisistä täydennyskoulutuksista, työelämäpohjaisen koulutusratkai- sun ääriviivat. Tällä tarkoitetaan mm. sitä, miten eri koulutukset hyödyntävät ope- tusmenetelmiä (ml. vertaisoppiminen) ja oppimisympäristöjä, jotta ne tukevat työn ja oppimisen yhdistämistä. Työssä oppimisen kontekstissa myös ohjauksen rooli koros- tuu, ja oppimisen tukijoita on useita. Hankkeessa pyrittiinkin selvittämään erilaisia 5 Itä- Suomen yliopistossa toteutettiin myös Kulttuuritietoiset työkäytännöt maahanmuuttajatyössä sekä Perhe- asioiden sovittelun erityisosaajat, jotka eivät olleet Kopsu- hankkeen tarkastelussa. 6 Ruralia keskittyi hankkeessa kartoittamaan elintarvikealan pk- yritysten koulutustarpeita sekä toimivia koulutuk- sen toteutusmalleja Itä- Suomessa. Ruralia tuotti arviointitietoa elintarvikealankoulutuksista sekä raportoi hyvät käytännöt ja kehittämistarpeet. Lisäksi Ruralia toimi tiiviisti FUTUREX - yhteistyössä, jonka painopiste oli elintarvi- keala. 2

4 oppimisen ohjauksen käytänteitä sekä sitä, miten oppimisprosessia tuettiin ja ohjaus- ta toteutettiin hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa. Seitsemän itäsuomalaisen korkeakoulun yhteishanke on ollut sekä mittakaavassaan että kehittämiskontekstissaan monella tapaa ainutlaatuinen. Koulutusten toteuttami- sen rinnalla verkosto on tehnyt monipuolista arviointi-, kehittämis- ja raportointityö- tä sekä kartoittanut koulutusten toteuttamismalleja. Korkeakoulujen raportit on jul- kaistu hankkeen portaalissa: tyotekijaansaopettaa.fi 7. Opettamiseen ja oppimiseen liittyvä työ ei ole koskaan valmis. Kopsu- hankeen toteuttajat kuitenkin toivovat, että jo nyt koulutusten välityksellä asiakkaamme pystyvät antamaan toinen toisilleen, ja myös muille kysyjille hyviä esimerkkejä työelämän ja korkeakoulun vuoropuhelusta. Savonlinnassa Maj- Britt Kentz Koulutuspäällikkö, Itä- Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate 7 ja- selvitykset/ 3

5 Tiivistelmä Tässä selvitystyössä tarkastellaan pääasiallisesti neljää Itä- Suomen yliopiston Koulu- tus- ja kehittämispalvelu Aducaten ( ) toteuttamaa oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusratkaisua. Tarkastelussa mukana on Kopsu- hankkeen pilottikoulu- tus: Psykososiaalisen ohjauksen ja neuvonnan erikoistumisopinnot psykoterapeuttis- ten valmiuksien opinnot sekä Aducaten ja Palmenia yhteistyökoulutus Osastofarmasi- an erityispätevyys 8. Lisäksi tarkasteluun valikoitui mukaan kaksi valtakunnallista ver- kostototeutusta: Päiväkodin johtajan oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (Vope) sekä Kehittyvä rehtori Oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (Osaava). Kopsu- hankkeen selvitystyön tavoitteena on jäsentää erityinen itäsuomalainen oppi- sopimustyyppisen koulutusmallin rakenne, joka nousee koulutusten toteuttamis- prosessissa, kun koulutuksenjärjestäjät mukauttavat oppisopimustyyppiselle täy- dennyskoulutukselle annettuja reunaehtoja. Niin ikään, kaksi koulutuksista on verkostototeutuksia, mutta ne ovat tästä huolimat- ta saaneet omat lokaalit ominaispiirteensä. Verkostoyhteistyö näyttäytyy siis vii- tekehyksenä, jonka puitteissa alueelliset toteuttajat ovat tehneet omia joustavia rat- kaisuja. Jokaisen tarkastelussa mukana olevan koulutuksen opetussuunnitelmat, koulutuksen modulaarinen rakenne sekä aikataulutus ovat saatavilla hankkeen Työ tekijäänsä opettaa - portaalista 9, eikä niitä nosteta tässä yhteydessä raporttiin 10. Raportti etenee Futurex- hankkeen lomakkeen avulla täsmentyneestä työn keskeises- tä tavoitteesta (oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus opiskelijan kokema- na) kohti aineiston koonnan prosessin kuvausta sekä uusia kysymyksiä ja kiinnos- tuksen kohteita. Raportti pyrkii kuvaamaan hankkeen etenemisen ja erilaiset tapah- tumaketjut sekä hankkeen että selvitysraportin taustalla. Opiskelijanäkökulma tuo oivallisella tavalla esiin oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen mallin raken- teen, voimavarat sekä kehittämiskohteet. Kokemukset ja havainnot, joita tässä selvitystyössä raportoidaan kannustavat jatka- maan ja edelleen kehittämään oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta. Koko työ- yhteisön oppimiseen mukaan haastava täydennyskoulutus heijastuu hyvin nopeasti 8 Sairaala- apteekkien ja terveyskeskusten edustus: HUS, KYS, OYS, TaYS, TYKS 9 tyotekijaansaopettaa.fi 10 Moduulirakenteet raportin liitteenä (LIITE 1) 4

6 työn arkeen myönteisenä tekijänä. Myönteinen muutos opiskelijan työssä ja työ- tehtävissä on tämän koulutusmallin ehdoton voimavara. Vertaisoppimisen viiteke- hys luo oppimiselle ja osaamisen jakamiselle vahvat puitteet ja parhaimmillaan opiskelijat osallistuvat syntyneeseen yhteisöön myös koulutuksen jälkeen. Opiskelijat tunnistivat koulutuksen oppimisen yhteisönä, jossa korostui vastavuoroinen tuki. Oma työyhteisö sekä esimiehet ja mentorit antoivat myös tukensa opiskelijalle. Opiskelijoiden kokema opintojen laadukkuus heijastuu positiivisena ja tuottaa ku- van koulutusmallista, jossa korostuu vertaisoppiminen, ammatillinen varmuus ja syventynyt ymmärrys, työelämä- ja käytäntöläheisyys sekä oman työn uusi ke- hittämisorientaatio. Koulutuksen järjestäjien ensisijaisia kehittämiskohteita ovat sähköiset ohjaus- ja op- pimisympäristöt sekä palautteen antaminen. Jatkossa laadullisen arvioinnin koko- naissuunnittelu on nostettava kehittämisen keskiöön. Itäsuomalaiset työntekijät opiskelijoina olivat ahkeria ja motivoituneita, ja tarkastel- tavista koulutuksista vain yksi 64:stä opiskelijasta ei saanut todistusta opiskelusta. 5

7 Sisältö 1. Johdanto Tarkentunut selvitystyön tavoite 1.2 Selvitysraportissa hyödynnettävät aineistot Korkeakouluverkosto tiedontuottajina Yhteenveto aineiston koonnan prosessista Päätöskysely 17 2 Tulokset tiivistettynä 2.1 Ensimmäisen vaiheen kyselyn esiin nostamat trendit Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen parasta antia Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen myönteisten ominaispiirteiden kokonaistarkastelu Opintojen kriittisiä kehittämisalueita Päätöskyselyn tulokset Päätöskysely refletiivisenä oppimistehtävänä Päätöskyselyn tulosten tarkastelua Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen oppimistilanteet Oppimisen ja opiskelun tuki Itseohjautuva opiskelija itseopiskeleva? Kielteisiä kokemuksia Myönteiset kokemukset oppimisen tukijoista Yhteistyö eri toimijoiden välillä Koulutusprosessin vaikutus työntekijän työhön ja työyhteisöön Laadukkuus Oppimisen etäohjaus- ja opiskeluympäristöt Opintojen laajuus Arvioinnin toteutuminen ja palautteen antaminen 71 3 Yhteenveto Tiedon tuottaminen sovelluskontekstissa Opiskelu käytäntöyhteisössä Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen vakinaistaminen 80 KIRJALLISUUS 81 LIITTEET

8 Kuviot Kuvio 1. Aineiston koonnan prosessi Kuvio 2. Koettu laadukkuus oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa Kuvio 3. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen teoreettinen viitekehys Kuvio 4. Oppimisen sosiaalinen teoria (Wenger 1998). TAULUKKO 1. Yhteenvetomatriisi oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämiselle TAULUKKO 2. Opiskelijoiden myönteiset kokemukset (N=82). Maininnat prosenttiosuuksina. TAULUKKO 3. Opiskelijoiden ajankäyttö kehittämistehtäviin prosenttiosuuksina TAULUKKO 4. Koulutusten erityispiirteet TAULUKKO 5. Oppisopimustyyppiseen koulutukseen hakeutumisen taustat prosenttiosuuksina (N=82, alku- ja väliarviointi) TAULUKKO 6. Uravaihe toimialalla TAULUKKO 7. Oppimistilanteet työssä ja työajan ulkopuolella TAULUKKO 8. Oppimistilanteet työssä, korkeakoulussa, vapaa-ajalla ja etäohjauksessa TAULUKKO 9. Oppimistilanteiden prosentuaalinen jakautuminen eri koulutusten näkökulmasta opiskelijoiden kokemana TAULUKKO 10. Työyhteisö ja esimies oppimisen tukena alku- ja väliarvioinnissa (N=82) prosenttiosuuksina esitettynä. TAULUKKO 11. Oppimisen tukijat eri oppimistilanteissa ja ympäristöissä päätöskyselyssä TAULUKKO 12. Erilaiset yhteistyösuhteen asteet opiskelijan kokemana. TAULUKKO 13. Opintojen laajuus TAULUKKO 14. Koettu palaute ja palautteen antajat TAULUKKO 15. Arvioinnin toteutuminen opiskelijan kokemana TAULUKKO 16. Koulutusmalli akselilla tavanomainen innovatiivinen opiskelijoiden kokemana. 7

9 Liitteet Liite 1. Oppisopimustyyppiset täydennyskoulutukset moduuleina Liite 2. KOPSU-työseminaarien sisältökuvaukset 8

10 1. Johdanto 1.1 Tarkentunut selvitystyön tavoite Opetus- ja kulttuuriministeriö on luonut koulutuksen kriteerit, ja perustaa korkea- koulutettujen asiantuntijoiden oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen raken- teen Futurex- hankkeen 11 kehittämälle teoreettiselle perustalle. Täydennyskoulutus on rakennettu koko työyhteisöä kehittäväksi koulutusmalliksi. Mallin keskiössä on idea, jossa yksittäinen työntekijä osallistuu täydennyskoulutuk- seen, mutta tuo työyhteisönsä osaksi koulutusta erilaisin näytöin (teematehtävien ja kehittämishankkeen kautta), joita ratkaisee päivittäisessä arkityössä työyhteisönsä vuorovaikutuksessa. Opiskelijan edellytetään olevan koulutukseen motivoitunut: hän opiskelee itsensä li- säksi koko työyhteisön osaamisen kehittämisen tarpeeseen. Opiskelijalla on erilaisia tukijoita ja osaamisen kehittäjiä korkeakoulun lisäksi: työssäohjaaja tai mentori, ja oppimisella on lupa tapahtua työssä esimiehen tuella/suostumuksella. Mallin taustalta on varsin vaivatonta tunnistaa oppimisteoreettisia nykytrendin mu- kaisia tulkintoja ja käsityksiä, joissa korostuu organisaatioiden oppiminen, sosiaali- nen, situationaallinen ja vertaisoppiminen, tiedon luominen ja jakaminen, kokemuk- sellinen ja autenttinen oppiminen, reflektio, yhteiskehittely, dialogi, vuorovaikutus sekä erilaiset tiedon tilat ja oppimisen syklit. Edellä kuvattu oppimisen ja ohjauksen viitekehys luo puitteet myös tälle selvitystyöl- le. Työssä tuodaan esille ja arvioidaan, miten malli on itäsuomalaisissa oppiso- pimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa toteutunut opiskelijoiden kokema- na

11 1.2 Selvitysraportissa hyödynnettävät aineistot Tämän selvitysraportin aineistojen koonnassa on hyödynnetty eri menetelmiä ja tie- dontuottajia. Kopsu- hanke sai Futurex- hankkeelta käyttöönsä kyselylomakkeen, jon- ka pääkohdat ovat tiivistetysti: Koulutuksiin osallistuneiden taustat Koulutuksen järjestelyt Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen ja ohjaustoimet Oma organisaatio ja oma panostus oppimiseen Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen paras anti Ruusut ja risut Lomake ei sellaisenaan soveltunut Kopsu- hankkeen selvitystyön tarpeisiin, mutta se nosti esiin joukon kiinnostavia kysymyksiä ja näytti suuntaviivoja: kiinnostuksen kohteeksi nousi koulutusprosessi opiskelijan kokemana. Opiskelijoiden kokemuk- siin keskittyminen perustuu siihen, että alku- ja väliarvioinnissa 91% opiskelijoista (N=82, ks. myöhemmin aineiston kuvaus) hakeutui koulutukseen nimenomaan omas- ta intressistään. Koulutusprosessi opiskelijan kokemana a. Koulutusmallin vahvuudet opiskelijan kokemana; Vertaisryhmä, työn muutos, koulutuksen sisältö, tieto ja osaaminen, uudet työvälineet, työyh- teisö, näytöt, korkeakoulu, mentori. b. Koulutusmallin heikkoudet opiskelijan kokemana; ajan puu- te/ajankäytön suunnittelu, työ työssä oppimisen esteenä, esimies- /työyhteisötuen puute, opintojen laajuus/tiivis tahti, ohjaus ja tuki, näytöt, opiskeluvälineet, Heks- työskentely, työssä oppiminen ja teorian integroimi- nen työhön. Niin ikään Futurex- hankkeen haastattelulomake (strukturoitu/puolistrukturoitu) ei soveltunut Kopsu- hankkeen kvantitatiivisen aineiston koontaan, koska hankkeella ei ollut Futurex- hankkeeseen verrattavaa aikapuitetta ja henkilöstöresurssia teema- haastattelujen toteuttamiseen ja analysoimiseen. Seuraavassa kuvataan sitä, miten Kopsu- hankkeen selvitystyön aineisto on prosessissa rakentunut. 10

12 1.3 Korkeakouluverkosto tiedontuottajina Kopsu- hankkeen selvitysraportin tavoite on tunnistaa Aducatessa toteutettujen nel- jän koulutusten toteuttamismalli(t) opiskelijoiden kokemana. Aducaten koor- dinoimassa hankkeessa on ollut kuitenkin mukana laaja itäsuomalainen korkeakou- luverkosto, joilla jokaisella on omat erityiset hanketehtävät 12. Erilaisten korkeakoulutoimijoiden koheesiota pidettiin yllä koordinaattorin toimesta säännöllisellä työskentelyllä, jossa hyödynnettiin pääasiallisesti kahta instrumenttia: Kopsu- hankkeen projektipäällikön johtamat kuukausipalaverit (Adobe Connect) sekä työseminaarit (F2F). Yhteen tuleminen oli hankkeen osatavoitteiden toteutumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, sillä voidaan sanoa, että Kopsu- hankkeen avulla itä- suomalainen korkeakouluverkosto myös harjoitteli (tässä laajuudessa) yhteistyötä. Molempien työskentelymuotojen tavoitteena oli ajankohtaisten oppisopimustyyppi- seen koulutukseen liittyvien havaintojen käsittely ja pohtiminen sekä tuoreiden aja- tusten poimiminen ja ideoiden vertailu. Työseminaareissa 13 osatoteuttajat työstivät myös strukturoituja tehtäviä, joiden tueksi olivat saaneet ennakkotehtävät ja tuotta- neet niihin ratkaisut oman korkeakoulun/koulutuksen näkökulmasta. Nämä aineistot ovat toimineet myös suunnannäyttäjinä tälle selvitystyölle. Hankkeen osatoteuttajien esille nostamia kriittisiä kysymyksiä ovat olleet mm. mentorointiin ja ohjaukseen, oppimisympäristöihin työssä oppimiseen, korkeakouluoppimisympäristöihin (ml. sosiaalinen informaali) arviointiin, koulutuksen akateemisuuteen ja laatuun sopimuksiin, rekrytointiin, markkinointiin, resursseihin ja rahoitukseen sekä koulutuksen yleiseen työelämäyhteyteen liittyvät näkökulmat. Keskustelujen tematiikka on pitänyt sisällä runsaan ja vilkkaan ajatusten vaihdon, jo- pa väittelyä. Teemoja on tarkasteltu korkeakoulun, työelämän ja opiskelijan nä- kökulmasta mukana/ 13 Työseminaarien työskentelykuvaukset tarkemmin liitteessä 2. 11

13 Eri näkökulmista tarkasteltuna oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen liit- tyvä pohdinta saa kokonaan erilaisen vireen esimerkiksi resurssien näkökulmasta. Tässä keskustelussa asiantunteva työryhmä nosti esiin mm. yrityk- sen/työorganisaation koon: maksuton koulutus ei ole työnantajalle ilmainen kun opiskelija resursoidaan lähiopetukseen. Resursseihin liittyvä keskustelu sisältää myös opiskelijan jaksamiseen ja ajankäyttöön liittyvät näkökulmat työssä oppimisen viitekehyksessä. Työryhmä on pohtinut ja vertaillut oppisopimustyyppiselle koulu- tukselle myönnetyn rahoituksen riittävyyttä resurssina. Tapausesimerkki työseminaarityöskentelystä Seuraavassa esitellään yksi työseminaari tapausesimerkkinä kollaboratiivisesta tie- don tuottamisesta. Kopsu- verkosto kokoontui Varkauteen työseminaariin kuluvan vuoden syyskuussa ( ). Hanke oli kääntynyt loppuvaiheeseen ja työseminaari oli toiseksi viimeinen 14. Esiteh- tävä ohjeistettiin sen mukaisesti kokoamaan koulutusorganisaatioiden tavoitekartan mukaisten tehtävien tilanne, koulutuspilottien arviointi sekä eoppimisen hyödyntä- minen koulutuksissa: [Viestin alussa työseminaarityöskentelyn ja orientaation kuvaus, jonka jälkeen esitehtävän kuvaus:] [- - - ] Päivän onnistumiseksi (ja hankkeen valmiiksi saamiseksi!) ennakko- tehtävänä on kolmiosaisen esityksen (PowerPoint) laatiminen. Ensimmäinen osa on oppilaitoksenne tehtävänä olevien selvitysten tilan- teesta ja saaduista tai ainakin odotettavissa olevista tuloksista. Toinen osa on pilottikoulutuksia järjestäneille: arvio pilottien tilanteesta ja kriittinen analyysi pilottien tarpeellisuudesta (mitä niistä jäi/jää käteen). Kolmanneksi kaikille: eoppimisen hyödyntäminen oppiksissa (oppimisym- päristöt, etäohjaus?) ja siihen liittyvät havainnot. Laittakaa esitys tyoteki- 14 Viimeinen työseminaari käsitteli hankkeen päätösseminaariin ( /Kuopio) liittyviä kysymyksiä sekä verkoston jatkosuunnitelmia. 12

14 jaansaopettaa tiedostoihin viimeistään 13.9., niin ne ovat työseminaarissa saatavilla. Tehtävän tueksi liitteenä on jälleen KOPSUn tavoitekartta. Varkauden työseminaariin osallistui korkeakouluedustaja 16 : kaksi verkostokor- keakoulua ei ollut paikalla. Esitysten yhteyteen liittyi vilkas ja syventävä keskustelu, josta saatiin lisätietoa mm. sosiaalisen median hyödyntämismahdollisuuksista sekä niistä muutoksista, joita koulutusten rytmitykseen ja suuntaamiseen oli tehty opiske- lijapalautteen perusteella. Seuraava työvaihe oli yhteisen matriisin tuottaminen oppisopimustyyppisen täy- dennyskoulutuksen kehittämistyöhön. Työskentelyn avuksi oli ennakkoon raken- nettu kysymyspatteristo. Korkeakouluedustajat työskentelivät itsenäisesti puolitois- tatuntia 17. Työseminaarin jälkeen vastaukset koottiin matriisiin. TYÖSEMINAARI VARKAUS ) Oppis lähemmässä tarkastelussa Työn ja toimialojen muutos ja muutoksen suunnat: Erilaiset lähitulevaisuutta tarkastele- vat selvitykset ja tutkimukset piirtävät kuvaa muuttuvasta yhteiskunnasta ja työelämästä. Osa näistä kehityssuunnista heijastuu lainsäädäntöön ja sitä kautta työntekijöiden ja työ- yhteisöjen arkeen. Osa taas nousee talouselämästä ja kansallisesta kilpailukyvystä me- nestymisestä muiden maiden rinnalla. Suuri osa muuttuvan yhteiskunnan ilmiöistä konk- retisoituu työn käytänteiden muutoksena, taitovaatimuksina, uusina työvälineinä, ulkoisi- na haasteina tai kokonaan uusina asiakasryhminä. a. Kuvaa ja perustele, miten edustamasi oppis vastaa ajassa oleviin, edellä kuvatun kaltaisiin haasteisiin sekä mitä nämä haasteet (oppiksenne koh- dalla) ovat? Mihin erityistarpeeseen oppis on rakennettu? b. Vaikka edustamasi oppis ei olisi vielä päätöksessään, niin arvioi miten hyvin se saavutti tai tulee saavuttamaan tavoitteensa. 2) Oppiksen toteutus 15 Aducate (Osastofarmasia, Psykososiaalinen ohjaus- ja neuvonta, Päiväkotijohtajat, Kehittyvät rehtorit), Aalto yliopisto (Myyntijohtaja- valmennus), HY/Ruralia- instituutti, Humanistinen ammattikorkeakoulu (Vastuullinen joh- taminen), Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu (Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen), Mikke- lin ammattikorkeakoulu Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen, Gerontologinen erityisosaami- nen). 16 Sekä hankehenkilökunta Ulla Peräkorpi ja Maj- Britt Kentz 17 Myös Kehittyvät rehtorit koulutuksen ryhmämentori vastasi seuraavalla viikolla kyselyyn 18 Lomake ladattiin tiedostosta. Esimerkistä on poistettu avoimet kentät. 13

15 Seuraavassa siirrytään tarkastelemaan oppiksen totutusta opetusmene- telmien, opiskelutaitojen, - tekniikoiden, riskien jne. näkökulmasta c. Opetusmenetelmät (kuvatkaa lähi- ja etäopetuksen työ- ja toteuttamis- tapoja) d. Opiskelutaidot (kuvatkaa opiskelijaryhmien kuuntelemisen, keskustelun, vuorovaikutuksen, palautteen antamisen ja palautteen ottamisen, lukemi- sen, kirjoittamisen, ryhmätyöskentelyn, itsenäisen työskentelyn jne. taito- ja) e. Opiskelutekniikat (millaisia oppimista edistäviä tekniikoita opiskelijat hyödynsivät? millaisilla tekniikoilla opittavaan sisältöön pureuduttiin?) f. Ohjaukseen liittyvät käytänteet (pyrkii valottamaan koulutukseen liitty- vää pedagogista otetta miten ohjaajat perehdytettiin oppisopimustyyp- pisen täydennyskoulutuksen ideaan ja millaisen pedagogisen toimintata- van/ohjausmallin se tuotti?) g. Arviointimenetelmät (oppimisen laadullisen arvioinnin toteutus) h. Työpaikkaoppimisen menetelmät (arvioi ja kuvaile) 3) Oppiksen toteutus tulevaisuudessa, kehittämiskohteet Oppisprosessin kuluessa sinulle ja kollegoillesi on muodostunut kuva to- teuttamastanne oppiksesta. Olette havainneet sekä menestystekijöitä et- tä kehittämiskohteita. i. Kuvaa seuraavassa, miten kehittäisitte/muuttaisitte oppistanne seuraa- vassa toteutuksessa? 14

16 Vastausten yhteenveto (ml. aamupäivän keskustelu) tuotti sekä seuraavan matriisin että suuntasi tämän selvitysraportin pääaineiston eli opiskelijoiden päätöskyselyn laatimista (ks. ed. oppisopimustyyppisen koulutuksen toteuttamiseen liittyvät kysy- mykset). TAULUKKO 1. Yhteenvetomatriisi oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämiselle Arviointi Toteutus Rekrytoiminen Markkinointi Suunnittelu Rahoitusmallin strukturointi ja pysyvyys sekä edellytysten määrittely (OKM) Koulutusmallin vahva (ja jaet- tu) kansallinen brändi- identiteetti Työntekijän ja työorganisaa- tion yhteinen rekrytoiminen (muodollisten ehtojen lisäksi työpaikan kel- poisuus, joka näkyy toimin- nassa tukena, työssä oppimi- sen mahdollis- tajana) Mentorointi: mentorointi- suunnitelma (laatu, vens- si/saatavuus, tarvearviointi) Arviointisuun- nitelma ja arvi- oinnin koko- naisvaltainen selkeyttäminen (ml. korkea koulun antama palaute) Koulutusmal- lin struktu- rointi ja eri toimijoiden roolien tun- nistaminen ja selkiinnyttä- minen Markkinoin- nin kohderyhmä- fokusointi (työyhteisö- jen kehittämi- sen instru- mentti) Perehdytys: Eri toimijoi- den pereh- dyttäminen mallin ideaan, pitkäkestoi- seen proses- siin ja opiske- lun vaativuu- teen Lähiopetus: uudet kolla- boratiiviset työskentely- ja kehittä- mismallit, työelämätun- tuisuus Opiskelijan arviointitaidot (vertais- ja itsearviointi) Työelämän ja koulutus- organisaati- oiden välinen tiiviimpi yh- teissuunnit- telu Etäopetus: monipuoliset kollaboratii- viset tarkoi- tuksen mu- kaiset väli- neet ja ym- päristöt, op- pimisverkos- tot Työyhtei- söarviointi Koulutuksen laajuuden kriittinen arviointi suh- teessa opis- keluaikaan Työssä op- pimisen ta- kaaminen/ mahdollis- taminen, tietoteoreet- tisen osaa- misen integ- roiminen käytäntöön Työssä op- pimisen laa- dullisen ar- vioinnin ke- hittäminen Näyttöjen kehittäminen Kouluttajien/ ohjaajien koulu- tus mallin idean suunnassa Korkea- koulujen ja työor- gani- saatioiden yhteisto- teutus Pysyvien vaikutus- ten / muu- toksen mittaami- nen 15

17 Nyttemmin Futurex- hanke (julk ) on tuottanut oppaan korkeakoulujen työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen järjestäjille 19. Oppaan ja yllä olevan matrii- sin rinnakkainen tarkastelu osoittaa, että molemmat hankkeet ovat tehneet saman- suuntaisia havaintoja. Kopsun luomaa matriisiviitekehyksessä osatekijät ovat suh- teessa toisiinsa, vaikuttavat toisiinsa. Matriisin hyödyntämisesimerkki: Suunnittelu: Kouluttajien/ ohjaajien koulutus mallin idean suunnassa à Toteutus: Lähiopetus: uudet kollaboratiiviset työskentely- ja kehittämismallit, työelämätuntuisuus à Arviointi: Arviointisuunnitelma ja arvioinnin kokonaisvaltainen selkeyttäminen (ml. palautteen antami- nen) Aducate hyödyntää 2013 alkavissa oppisopimustyyppisissä koulutuksissa Kopsu- hankkeessa luotua ke- hystä ja tuottaa uusiin koulutuksen yhtenäisen laatukehyksen osana koulutusten tuotekehitystyötä Yhteenveto aineiston koonnan prosessista Edellä kuvattiin aineiston koonnan ensimmäisessä vaiheessa hyödynnettyä menette- lytapaa 21 sekä tuotiin esiin myös osittain seuraavan ns. kenttäjakson aineiston koon- nan prosessi. Kenttäjakso ajoittui vaiheeseen, jossa koulutukset olivat jo päässeet kunnolla vauhtiin, ja niistä oli karttunut kokemusta sekä koulutuksen toteuttajilla että opiskelijoilla. Koska tämän selvitystyön keskiössä on opiskelijan kokemusten kuuleminen, niin kenttäjaksoon sisältyi myös koulutusten seuraaminen lähiopetusjaksolla 22. Lähijakso- työskentelyn tarkastelun kohteena olivat sekä kouluttajan/valmentajan/mentorin ohjausote että ryhmän toiminta ja toiminnan tukeminen, ns. vertaisoppimisen viite- kehyksessä, joka on sijoitettu kaikkien tässä työssä tarkasteltavien oppisopimustyyp- pinen täydennyskoulutusten keskiöön korostetusti pdf Futurex- lomakkeella koottiin aineistoa viidestä (5) eri koulutuksesta alku- ja välikyselynä ja ne tuottivat 83 laa- dullista vastausta, jotka on analysoitu ja luokiteltu. Vastauksia tarkastellaan omassa luvussaan. 22 Osastofarmasian koulutukset järjestettiin kiertävänä koulutuksena ympäri Suomea, eikä niiden seuraaminen järjestynyt. 16

18 Selvitysraportin laatija tapasi myös jokaisen vastuusuunnittelijan kahdenkeskisissä AC- palavereissa useita kertoja 23. Lisäksi suunnittelijat tuottivat, vaihtelevalla menes- tyksellä, koulutukseensa liittyvää päiväkirjaa Google dokumenttiin 24. Selvitysraportin laatija haastattelemassa oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelijaa kesä- loman kynnyksellä Päätöskysely Tämän selvitysraportin pääaineisto on koottu lokakuun alussa (2012) verkkolomak- keella. Kysely laadittiin, ja myös saatteessa kuvattiin, opiskelijoille oppimistehtävänä, jossa korostuu oma reflektiivinen pohdinta. Saateviestissä korostettiin kyselyn luot- tamuksellisuutta. Prosessin aikana opiskelijakohtaamisissa kävi ilmi, että osa heistä koki oman henkilöllisyyden salassa pitämisen erityisen tärkeäksi, mikä on hyvin ym- märrettävää, kun koulutuksen viitekehyksessä on myös työnantajatoimijoita ja toimi- alaesimiehiä eri rooleissa korkeakoulun lisäksi. Kysely on täysin luottamuksellinen, eikä se päädy muiden opiskelijoiden, työnantajan, kouluttajien tai mentoreiden/ohjaajien tarkasteltavaksi, eikä selvitysraportista ole tunnistettavissa yksittäiset vastaukset. [Kyselyn saatekirjeestä ] Edellisestä johtuen, aineisto on salattu siten, että laadullisista nostoista ei voi tunnis- taa koulutusohjelmaa eikä erotella vastaajia toisistaan. Toisin sanoen, jokainen koulu- tusohjelmaan liittyvä vastaus (vastaaja) saa saman koodin K1, K2, K3 tai K4. Myös viittaukset koulutukseen, työhön, työpaikkaan ja toimialaan on poistettu. 23 Poikkeuksena Psykososiaalinen ohjaus ja neuvonta. AC- palaveri toteutui molempien suunnittelijoiden kanssa yhden kerran. 24 Dokumentti on jaettu suunnittelijan ja raportin kirjoittajan kesken. 25 Haastattelujen aikana osapuolet kirjasivat yhdessä havaintoja käsiteltävään oppisopimustyyppiseen täydennys- koulutukseen. Haastattelut myös tallennettiin muistinpanojen tarkistusaineistoksi. 17