TYÖ TEKIJÄÄNSÄ OPETTAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖ TEKIJÄÄNSÄ OPETTAA"

Transkriptio

1 TYÖ TEKIJÄÄNSÄ OPETTAA Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus opiskelijoiden kokemana KOPSU-HANKKEEN SELVITYSRAPORTTI OPPISOPIMUSTYYPPISISTÄ TÄYDENNYSKOULUTUKSISTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA , MAJ-BRITT KENTZ Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate

2 Esipuhe Kansainvälistyvässä ja teknologisoituvassa yhteiskunnassa ja taloudessa olemme tot- tuneet puhumaan siitä, että työ- ja toimintaympäristöt sekä työyhteisöt ovat jatku- vassa muutoksessa. Muutoskehitystä konkretisoi osuvasti se, että se työ johon alunperin rekrytoiduimme, ei ole enää se sama työ, jota tänään teemme. Eri ammatteihin on myös tullut uusia työtehtäviä ja teknologiavälineitä sekä kokonaan uusia asiakassegmenttejä. Työpaik- ka ei enää ole fyysisesti paikallaan pysyvä, vaan työtä tehdään erilaisissa asiakasyh- teisöissä. Usein asiakkaan kohtaaminen on myös aikaisempaa haasteellisempaa. Myös täydennyskoulutus on muutoksessa. Koulutuksen tutkijat sekä sen järjestäjät ja rahoittajat suosivat ratkaisuja, joissa yksittäisen työntekijän sijaan koulutetaan koko työyhteisöä. Ja nyt myös akateeminen kenttä on saanut tilaisuuden oppia työssä ja työstä. Taustalla on voi nähdä myös yleisen huolen yrityksiin ja yhteisöihin kytkeyty- neen osaamisen ja taitavuuden kriisistä, kun työpaikkojen hiljainen tieto eläköityy ikäluokkina. Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke työs- sä ja työstä oppien (Kopsu)- hanke perustuu edellä kuvattuihin näkemyksiin. Hank- keen suunnittelutyö käynnistyi keväällä 2009 silloisen Itä- Suomen lääninhallituksen 1 vetämän Aikuiskoulutuksen alueellisen toimintaohjelman (AITO) työryhmäkokouk- sessa. Yhdessä korkeakoulutoimijat tunnistivat itäsuomalaisen täydennyskoulutuk- sen sekä korkeakouluverkoston yhteistoiminnan kehittämistarpeen. Yhteishankkeella korkeakouluverkosto 2 vastasi myös Akku- työryhmän 3 määrittele- mään aikuiskoulutuksen kokonaisuudistukseen, jonka yhtenä osana oli 1) oppisopi- mustyyppisen koulutuksen laajentaminen korkeakoulutettujen aikuiskoulutukseen sekä 2) tämän työelämälähtöisen koulutustarjonnan alueellinen tasa- arvoisuus. Hankesuunnitteluun liittyi myös Etelä- Savossa toteutettu selvitystyö, jossa tarkastel- tiin eteläsavolaisen elinkeinoelämän valmiuksia korkea- asteen oppisopimuskoulu- tukselle 4. Ruralia- instituutin raportissa arvioitiin oppisopimustyyppisen täydennys- koulutuksen soveltuvuutta eri sisältöalueille. Selvitystyö tunnisti mm. myynnin ja 1 Nyk. aluehallintovirasto 2 Itä- Suomen yliopisto (Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate), Helsingin yliopisto (Ruralia- instituutti), Savonia- ammattikorkeakoulu, Diakonia- ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin ammattikor- keakoulu, Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu, pienyrityskeskus 3 ks. neen_aikuiskoulutuksen_kokonaisuudistus.html?lang=fi 4 1

3 markkinoinnin, tutkimuksen ja tuotekehityksen, esimiestyön, projektin- ja laadunhal- linnan, henkilöstöhallinnon sekä alakohtaisia erityistehtäviä esimerkiksi kirjasto- ja farmasia- alalla sekä julkishallinnossa. (Helama & Piispanen 2009.) Hankkeen aikana verkosto toteutti oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta, jotka ovat em. ajankohtaisten sisältöalueiden linjassa ja ne kytkeytyivät täydennyskoulu- tusta toteuttavan korkeakoulun erityisosaamiseen. Korkeakoulu Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Itä- Suomen yliopisto, Koulu- o Osastofarmasian erikoispätevyys, tus- ja kehittämispalvelu Aducate 5 o Psykososiaalisen ohjauksen ja neuvonnan erikoistu- misopinnot, o Päiväkodin johtajan oppisopimustyyppinen täydennyskou- lutus, o Kehittyvä rehtori Oppilaitosjohdon oppisopimustyyppi- nen täydennyskoulutus Helsingin yliopisto, Ruralia [Ei koulutustehtävää 6 ] instituutti Aalto- yliopisto, Pienyritys- o Myyntijohtaja- valmennus keskus Diakoniammattikorkeakoulu o Vastuullisen johtamisen täydennyskoulutus (sote- ala) Humanistinen ammattikor- keakoulu Mikkelin ammattikorkeakou- lu Savonia - ammattikorkeakoulu Pohjois- Karjalan ammatti- korkeakoulu o o o o o o Vastuullisen johtamisen täydennyskoulutus (kansalais- ja nuorisotyö, kulttuurituotanto ja viittomakieliala) Gerontologinen erityisosaaminen Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen Masennushoitajan erityispätevyys Korkeakouluverkosto asetti hankkeen tavoitteeksi tunnistaa, eri aloilla toteutetuista oppisopimustyyppisistä täydennyskoulutuksista, työelämäpohjaisen koulutusratkai- sun ääriviivat. Tällä tarkoitetaan mm. sitä, miten eri koulutukset hyödyntävät ope- tusmenetelmiä (ml. vertaisoppiminen) ja oppimisympäristöjä, jotta ne tukevat työn ja oppimisen yhdistämistä. Työssä oppimisen kontekstissa myös ohjauksen rooli koros- tuu, ja oppimisen tukijoita on useita. Hankkeessa pyrittiinkin selvittämään erilaisia 5 Itä- Suomen yliopistossa toteutettiin myös Kulttuuritietoiset työkäytännöt maahanmuuttajatyössä sekä Perhe- asioiden sovittelun erityisosaajat, jotka eivät olleet Kopsu- hankkeen tarkastelussa. 6 Ruralia keskittyi hankkeessa kartoittamaan elintarvikealan pk- yritysten koulutustarpeita sekä toimivia koulutuk- sen toteutusmalleja Itä- Suomessa. Ruralia tuotti arviointitietoa elintarvikealankoulutuksista sekä raportoi hyvät käytännöt ja kehittämistarpeet. Lisäksi Ruralia toimi tiiviisti FUTUREX - yhteistyössä, jonka painopiste oli elintarvi- keala. 2

4 oppimisen ohjauksen käytänteitä sekä sitä, miten oppimisprosessia tuettiin ja ohjaus- ta toteutettiin hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa. Seitsemän itäsuomalaisen korkeakoulun yhteishanke on ollut sekä mittakaavassaan että kehittämiskontekstissaan monella tapaa ainutlaatuinen. Koulutusten toteuttami- sen rinnalla verkosto on tehnyt monipuolista arviointi-, kehittämis- ja raportointityö- tä sekä kartoittanut koulutusten toteuttamismalleja. Korkeakoulujen raportit on jul- kaistu hankkeen portaalissa: tyotekijaansaopettaa.fi 7. Opettamiseen ja oppimiseen liittyvä työ ei ole koskaan valmis. Kopsu- hankeen toteuttajat kuitenkin toivovat, että jo nyt koulutusten välityksellä asiakkaamme pystyvät antamaan toinen toisilleen, ja myös muille kysyjille hyviä esimerkkejä työelämän ja korkeakoulun vuoropuhelusta. Savonlinnassa Maj- Britt Kentz Koulutuspäällikkö, Itä- Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate 7 ja- selvitykset/ 3

5 Tiivistelmä Tässä selvitystyössä tarkastellaan pääasiallisesti neljää Itä- Suomen yliopiston Koulu- tus- ja kehittämispalvelu Aducaten ( ) toteuttamaa oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusratkaisua. Tarkastelussa mukana on Kopsu- hankkeen pilottikoulu- tus: Psykososiaalisen ohjauksen ja neuvonnan erikoistumisopinnot psykoterapeuttis- ten valmiuksien opinnot sekä Aducaten ja Palmenia yhteistyökoulutus Osastofarmasi- an erityispätevyys 8. Lisäksi tarkasteluun valikoitui mukaan kaksi valtakunnallista ver- kostototeutusta: Päiväkodin johtajan oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (Vope) sekä Kehittyvä rehtori Oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (Osaava). Kopsu- hankkeen selvitystyön tavoitteena on jäsentää erityinen itäsuomalainen oppi- sopimustyyppisen koulutusmallin rakenne, joka nousee koulutusten toteuttamis- prosessissa, kun koulutuksenjärjestäjät mukauttavat oppisopimustyyppiselle täy- dennyskoulutukselle annettuja reunaehtoja. Niin ikään, kaksi koulutuksista on verkostototeutuksia, mutta ne ovat tästä huolimat- ta saaneet omat lokaalit ominaispiirteensä. Verkostoyhteistyö näyttäytyy siis vii- tekehyksenä, jonka puitteissa alueelliset toteuttajat ovat tehneet omia joustavia rat- kaisuja. Jokaisen tarkastelussa mukana olevan koulutuksen opetussuunnitelmat, koulutuksen modulaarinen rakenne sekä aikataulutus ovat saatavilla hankkeen Työ tekijäänsä opettaa - portaalista 9, eikä niitä nosteta tässä yhteydessä raporttiin 10. Raportti etenee Futurex- hankkeen lomakkeen avulla täsmentyneestä työn keskeises- tä tavoitteesta (oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus opiskelijan kokema- na) kohti aineiston koonnan prosessin kuvausta sekä uusia kysymyksiä ja kiinnos- tuksen kohteita. Raportti pyrkii kuvaamaan hankkeen etenemisen ja erilaiset tapah- tumaketjut sekä hankkeen että selvitysraportin taustalla. Opiskelijanäkökulma tuo oivallisella tavalla esiin oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen mallin raken- teen, voimavarat sekä kehittämiskohteet. Kokemukset ja havainnot, joita tässä selvitystyössä raportoidaan kannustavat jatka- maan ja edelleen kehittämään oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta. Koko työ- yhteisön oppimiseen mukaan haastava täydennyskoulutus heijastuu hyvin nopeasti 8 Sairaala- apteekkien ja terveyskeskusten edustus: HUS, KYS, OYS, TaYS, TYKS 9 tyotekijaansaopettaa.fi 10 Moduulirakenteet raportin liitteenä (LIITE 1) 4

6 työn arkeen myönteisenä tekijänä. Myönteinen muutos opiskelijan työssä ja työ- tehtävissä on tämän koulutusmallin ehdoton voimavara. Vertaisoppimisen viiteke- hys luo oppimiselle ja osaamisen jakamiselle vahvat puitteet ja parhaimmillaan opiskelijat osallistuvat syntyneeseen yhteisöön myös koulutuksen jälkeen. Opiskelijat tunnistivat koulutuksen oppimisen yhteisönä, jossa korostui vastavuoroinen tuki. Oma työyhteisö sekä esimiehet ja mentorit antoivat myös tukensa opiskelijalle. Opiskelijoiden kokema opintojen laadukkuus heijastuu positiivisena ja tuottaa ku- van koulutusmallista, jossa korostuu vertaisoppiminen, ammatillinen varmuus ja syventynyt ymmärrys, työelämä- ja käytäntöläheisyys sekä oman työn uusi ke- hittämisorientaatio. Koulutuksen järjestäjien ensisijaisia kehittämiskohteita ovat sähköiset ohjaus- ja op- pimisympäristöt sekä palautteen antaminen. Jatkossa laadullisen arvioinnin koko- naissuunnittelu on nostettava kehittämisen keskiöön. Itäsuomalaiset työntekijät opiskelijoina olivat ahkeria ja motivoituneita, ja tarkastel- tavista koulutuksista vain yksi 64:stä opiskelijasta ei saanut todistusta opiskelusta. 5

7 Sisältö 1. Johdanto Tarkentunut selvitystyön tavoite 1.2 Selvitysraportissa hyödynnettävät aineistot Korkeakouluverkosto tiedontuottajina Yhteenveto aineiston koonnan prosessista Päätöskysely 17 2 Tulokset tiivistettynä 2.1 Ensimmäisen vaiheen kyselyn esiin nostamat trendit Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen parasta antia Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen myönteisten ominaispiirteiden kokonaistarkastelu Opintojen kriittisiä kehittämisalueita Päätöskyselyn tulokset Päätöskysely refletiivisenä oppimistehtävänä Päätöskyselyn tulosten tarkastelua Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen oppimistilanteet Oppimisen ja opiskelun tuki Itseohjautuva opiskelija itseopiskeleva? Kielteisiä kokemuksia Myönteiset kokemukset oppimisen tukijoista Yhteistyö eri toimijoiden välillä Koulutusprosessin vaikutus työntekijän työhön ja työyhteisöön Laadukkuus Oppimisen etäohjaus- ja opiskeluympäristöt Opintojen laajuus Arvioinnin toteutuminen ja palautteen antaminen 71 3 Yhteenveto Tiedon tuottaminen sovelluskontekstissa Opiskelu käytäntöyhteisössä Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen vakinaistaminen 80 KIRJALLISUUS 81 LIITTEET

8 Kuviot Kuvio 1. Aineiston koonnan prosessi Kuvio 2. Koettu laadukkuus oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa Kuvio 3. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen teoreettinen viitekehys Kuvio 4. Oppimisen sosiaalinen teoria (Wenger 1998). TAULUKKO 1. Yhteenvetomatriisi oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämiselle TAULUKKO 2. Opiskelijoiden myönteiset kokemukset (N=82). Maininnat prosenttiosuuksina. TAULUKKO 3. Opiskelijoiden ajankäyttö kehittämistehtäviin prosenttiosuuksina TAULUKKO 4. Koulutusten erityispiirteet TAULUKKO 5. Oppisopimustyyppiseen koulutukseen hakeutumisen taustat prosenttiosuuksina (N=82, alku- ja väliarviointi) TAULUKKO 6. Uravaihe toimialalla TAULUKKO 7. Oppimistilanteet työssä ja työajan ulkopuolella TAULUKKO 8. Oppimistilanteet työssä, korkeakoulussa, vapaa-ajalla ja etäohjauksessa TAULUKKO 9. Oppimistilanteiden prosentuaalinen jakautuminen eri koulutusten näkökulmasta opiskelijoiden kokemana TAULUKKO 10. Työyhteisö ja esimies oppimisen tukena alku- ja väliarvioinnissa (N=82) prosenttiosuuksina esitettynä. TAULUKKO 11. Oppimisen tukijat eri oppimistilanteissa ja ympäristöissä päätöskyselyssä TAULUKKO 12. Erilaiset yhteistyösuhteen asteet opiskelijan kokemana. TAULUKKO 13. Opintojen laajuus TAULUKKO 14. Koettu palaute ja palautteen antajat TAULUKKO 15. Arvioinnin toteutuminen opiskelijan kokemana TAULUKKO 16. Koulutusmalli akselilla tavanomainen innovatiivinen opiskelijoiden kokemana. 7

9 Liitteet Liite 1. Oppisopimustyyppiset täydennyskoulutukset moduuleina Liite 2. KOPSU-työseminaarien sisältökuvaukset 8

10 1. Johdanto 1.1 Tarkentunut selvitystyön tavoite Opetus- ja kulttuuriministeriö on luonut koulutuksen kriteerit, ja perustaa korkea- koulutettujen asiantuntijoiden oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen raken- teen Futurex- hankkeen 11 kehittämälle teoreettiselle perustalle. Täydennyskoulutus on rakennettu koko työyhteisöä kehittäväksi koulutusmalliksi. Mallin keskiössä on idea, jossa yksittäinen työntekijä osallistuu täydennyskoulutuk- seen, mutta tuo työyhteisönsä osaksi koulutusta erilaisin näytöin (teematehtävien ja kehittämishankkeen kautta), joita ratkaisee päivittäisessä arkityössä työyhteisönsä vuorovaikutuksessa. Opiskelijan edellytetään olevan koulutukseen motivoitunut: hän opiskelee itsensä li- säksi koko työyhteisön osaamisen kehittämisen tarpeeseen. Opiskelijalla on erilaisia tukijoita ja osaamisen kehittäjiä korkeakoulun lisäksi: työssäohjaaja tai mentori, ja oppimisella on lupa tapahtua työssä esimiehen tuella/suostumuksella. Mallin taustalta on varsin vaivatonta tunnistaa oppimisteoreettisia nykytrendin mu- kaisia tulkintoja ja käsityksiä, joissa korostuu organisaatioiden oppiminen, sosiaali- nen, situationaallinen ja vertaisoppiminen, tiedon luominen ja jakaminen, kokemuk- sellinen ja autenttinen oppiminen, reflektio, yhteiskehittely, dialogi, vuorovaikutus sekä erilaiset tiedon tilat ja oppimisen syklit. Edellä kuvattu oppimisen ja ohjauksen viitekehys luo puitteet myös tälle selvitystyöl- le. Työssä tuodaan esille ja arvioidaan, miten malli on itäsuomalaisissa oppiso- pimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa toteutunut opiskelijoiden kokema- na

11 1.2 Selvitysraportissa hyödynnettävät aineistot Tämän selvitysraportin aineistojen koonnassa on hyödynnetty eri menetelmiä ja tie- dontuottajia. Kopsu- hanke sai Futurex- hankkeelta käyttöönsä kyselylomakkeen, jon- ka pääkohdat ovat tiivistetysti: Koulutuksiin osallistuneiden taustat Koulutuksen järjestelyt Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen ja ohjaustoimet Oma organisaatio ja oma panostus oppimiseen Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen paras anti Ruusut ja risut Lomake ei sellaisenaan soveltunut Kopsu- hankkeen selvitystyön tarpeisiin, mutta se nosti esiin joukon kiinnostavia kysymyksiä ja näytti suuntaviivoja: kiinnostuksen kohteeksi nousi koulutusprosessi opiskelijan kokemana. Opiskelijoiden kokemuk- siin keskittyminen perustuu siihen, että alku- ja väliarvioinnissa 91% opiskelijoista (N=82, ks. myöhemmin aineiston kuvaus) hakeutui koulutukseen nimenomaan omas- ta intressistään. Koulutusprosessi opiskelijan kokemana a. Koulutusmallin vahvuudet opiskelijan kokemana; Vertaisryhmä, työn muutos, koulutuksen sisältö, tieto ja osaaminen, uudet työvälineet, työyh- teisö, näytöt, korkeakoulu, mentori. b. Koulutusmallin heikkoudet opiskelijan kokemana; ajan puu- te/ajankäytön suunnittelu, työ työssä oppimisen esteenä, esimies- /työyhteisötuen puute, opintojen laajuus/tiivis tahti, ohjaus ja tuki, näytöt, opiskeluvälineet, Heks- työskentely, työssä oppiminen ja teorian integroimi- nen työhön. Niin ikään Futurex- hankkeen haastattelulomake (strukturoitu/puolistrukturoitu) ei soveltunut Kopsu- hankkeen kvantitatiivisen aineiston koontaan, koska hankkeella ei ollut Futurex- hankkeeseen verrattavaa aikapuitetta ja henkilöstöresurssia teema- haastattelujen toteuttamiseen ja analysoimiseen. Seuraavassa kuvataan sitä, miten Kopsu- hankkeen selvitystyön aineisto on prosessissa rakentunut. 10

12 1.3 Korkeakouluverkosto tiedontuottajina Kopsu- hankkeen selvitysraportin tavoite on tunnistaa Aducatessa toteutettujen nel- jän koulutusten toteuttamismalli(t) opiskelijoiden kokemana. Aducaten koor- dinoimassa hankkeessa on ollut kuitenkin mukana laaja itäsuomalainen korkeakou- luverkosto, joilla jokaisella on omat erityiset hanketehtävät 12. Erilaisten korkeakoulutoimijoiden koheesiota pidettiin yllä koordinaattorin toimesta säännöllisellä työskentelyllä, jossa hyödynnettiin pääasiallisesti kahta instrumenttia: Kopsu- hankkeen projektipäällikön johtamat kuukausipalaverit (Adobe Connect) sekä työseminaarit (F2F). Yhteen tuleminen oli hankkeen osatavoitteiden toteutumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, sillä voidaan sanoa, että Kopsu- hankkeen avulla itä- suomalainen korkeakouluverkosto myös harjoitteli (tässä laajuudessa) yhteistyötä. Molempien työskentelymuotojen tavoitteena oli ajankohtaisten oppisopimustyyppi- seen koulutukseen liittyvien havaintojen käsittely ja pohtiminen sekä tuoreiden aja- tusten poimiminen ja ideoiden vertailu. Työseminaareissa 13 osatoteuttajat työstivät myös strukturoituja tehtäviä, joiden tueksi olivat saaneet ennakkotehtävät ja tuotta- neet niihin ratkaisut oman korkeakoulun/koulutuksen näkökulmasta. Nämä aineistot ovat toimineet myös suunnannäyttäjinä tälle selvitystyölle. Hankkeen osatoteuttajien esille nostamia kriittisiä kysymyksiä ovat olleet mm. mentorointiin ja ohjaukseen, oppimisympäristöihin työssä oppimiseen, korkeakouluoppimisympäristöihin (ml. sosiaalinen informaali) arviointiin, koulutuksen akateemisuuteen ja laatuun sopimuksiin, rekrytointiin, markkinointiin, resursseihin ja rahoitukseen sekä koulutuksen yleiseen työelämäyhteyteen liittyvät näkökulmat. Keskustelujen tematiikka on pitänyt sisällä runsaan ja vilkkaan ajatusten vaihdon, jo- pa väittelyä. Teemoja on tarkasteltu korkeakoulun, työelämän ja opiskelijan nä- kökulmasta. 12 mukana/ 13 Työseminaarien työskentelykuvaukset tarkemmin liitteessä 2. 11

13 Eri näkökulmista tarkasteltuna oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen liit- tyvä pohdinta saa kokonaan erilaisen vireen esimerkiksi resurssien näkökulmasta. Tässä keskustelussa asiantunteva työryhmä nosti esiin mm. yrityk- sen/työorganisaation koon: maksuton koulutus ei ole työnantajalle ilmainen kun opiskelija resursoidaan lähiopetukseen. Resursseihin liittyvä keskustelu sisältää myös opiskelijan jaksamiseen ja ajankäyttöön liittyvät näkökulmat työssä oppimisen viitekehyksessä. Työryhmä on pohtinut ja vertaillut oppisopimustyyppiselle koulu- tukselle myönnetyn rahoituksen riittävyyttä resurssina. Tapausesimerkki työseminaarityöskentelystä Seuraavassa esitellään yksi työseminaari tapausesimerkkinä kollaboratiivisesta tie- don tuottamisesta. Kopsu- verkosto kokoontui Varkauteen työseminaariin kuluvan vuoden syyskuussa ( ). Hanke oli kääntynyt loppuvaiheeseen ja työseminaari oli toiseksi viimeinen 14. Esiteh- tävä ohjeistettiin sen mukaisesti kokoamaan koulutusorganisaatioiden tavoitekartan mukaisten tehtävien tilanne, koulutuspilottien arviointi sekä eoppimisen hyödyntä- minen koulutuksissa: [Viestin alussa työseminaarityöskentelyn ja orientaation kuvaus, jonka jälkeen esitehtävän kuvaus:] [- - - ] Päivän onnistumiseksi (ja hankkeen valmiiksi saamiseksi!) ennakko- tehtävänä on kolmiosaisen esityksen (PowerPoint) laatiminen. Ensimmäinen osa on oppilaitoksenne tehtävänä olevien selvitysten tilan- teesta ja saaduista tai ainakin odotettavissa olevista tuloksista. Toinen osa on pilottikoulutuksia järjestäneille: arvio pilottien tilanteesta ja kriittinen analyysi pilottien tarpeellisuudesta (mitä niistä jäi/jää käteen). Kolmanneksi kaikille: eoppimisen hyödyntäminen oppiksissa (oppimisym- päristöt, etäohjaus?) ja siihen liittyvät havainnot. Laittakaa esitys tyoteki- 14 Viimeinen työseminaari käsitteli hankkeen päätösseminaariin ( /Kuopio) liittyviä kysymyksiä sekä verkoston jatkosuunnitelmia. 12

14 jaansaopettaa tiedostoihin viimeistään 13.9., niin ne ovat työseminaarissa saatavilla. Tehtävän tueksi liitteenä on jälleen KOPSUn tavoitekartta. Varkauden työseminaariin osallistui korkeakouluedustaja 16 : kaksi verkostokor- keakoulua ei ollut paikalla. Esitysten yhteyteen liittyi vilkas ja syventävä keskustelu, josta saatiin lisätietoa mm. sosiaalisen median hyödyntämismahdollisuuksista sekä niistä muutoksista, joita koulutusten rytmitykseen ja suuntaamiseen oli tehty opiske- lijapalautteen perusteella. Seuraava työvaihe oli yhteisen matriisin tuottaminen oppisopimustyyppisen täy- dennyskoulutuksen kehittämistyöhön. Työskentelyn avuksi oli ennakkoon raken- nettu kysymyspatteristo. Korkeakouluedustajat työskentelivät itsenäisesti puolitois- tatuntia 17. Työseminaarin jälkeen vastaukset koottiin matriisiin. TYÖSEMINAARI VARKAUS ) Oppis lähemmässä tarkastelussa Työn ja toimialojen muutos ja muutoksen suunnat: Erilaiset lähitulevaisuutta tarkastele- vat selvitykset ja tutkimukset piirtävät kuvaa muuttuvasta yhteiskunnasta ja työelämästä. Osa näistä kehityssuunnista heijastuu lainsäädäntöön ja sitä kautta työntekijöiden ja työ- yhteisöjen arkeen. Osa taas nousee talouselämästä ja kansallisesta kilpailukyvystä me- nestymisestä muiden maiden rinnalla. Suuri osa muuttuvan yhteiskunnan ilmiöistä konk- retisoituu työn käytänteiden muutoksena, taitovaatimuksina, uusina työvälineinä, ulkoisi- na haasteina tai kokonaan uusina asiakasryhminä. a. Kuvaa ja perustele, miten edustamasi oppis vastaa ajassa oleviin, edellä kuvatun kaltaisiin haasteisiin sekä mitä nämä haasteet (oppiksenne koh- dalla) ovat? Mihin erityistarpeeseen oppis on rakennettu? b. Vaikka edustamasi oppis ei olisi vielä päätöksessään, niin arvioi miten hyvin se saavutti tai tulee saavuttamaan tavoitteensa. 2) Oppiksen toteutus 15 Aducate (Osastofarmasia, Psykososiaalinen ohjaus- ja neuvonta, Päiväkotijohtajat, Kehittyvät rehtorit), Aalto yliopisto (Myyntijohtaja- valmennus), HY/Ruralia- instituutti, Humanistinen ammattikorkeakoulu (Vastuullinen joh- taminen), Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu (Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen), Mikke- lin ammattikorkeakoulu Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen, Gerontologinen erityisosaami- nen). 16 Sekä hankehenkilökunta Ulla Peräkorpi ja Maj- Britt Kentz 17 Myös Kehittyvät rehtorit koulutuksen ryhmämentori vastasi seuraavalla viikolla kyselyyn 18 Lomake ladattiin tiedostosta. Esimerkistä on poistettu avoimet kentät. 13

15 Seuraavassa siirrytään tarkastelemaan oppiksen totutusta opetusmene- telmien, opiskelutaitojen, - tekniikoiden, riskien jne. näkökulmasta c. Opetusmenetelmät (kuvatkaa lähi- ja etäopetuksen työ- ja toteuttamis- tapoja) d. Opiskelutaidot (kuvatkaa opiskelijaryhmien kuuntelemisen, keskustelun, vuorovaikutuksen, palautteen antamisen ja palautteen ottamisen, lukemi- sen, kirjoittamisen, ryhmätyöskentelyn, itsenäisen työskentelyn jne. taito- ja) e. Opiskelutekniikat (millaisia oppimista edistäviä tekniikoita opiskelijat hyödynsivät? millaisilla tekniikoilla opittavaan sisältöön pureuduttiin?) f. Ohjaukseen liittyvät käytänteet (pyrkii valottamaan koulutukseen liitty- vää pedagogista otetta miten ohjaajat perehdytettiin oppisopimustyyp- pisen täydennyskoulutuksen ideaan ja millaisen pedagogisen toimintata- van/ohjausmallin se tuotti?) g. Arviointimenetelmät (oppimisen laadullisen arvioinnin toteutus) h. Työpaikkaoppimisen menetelmät (arvioi ja kuvaile) 3) Oppiksen toteutus tulevaisuudessa, kehittämiskohteet Oppisprosessin kuluessa sinulle ja kollegoillesi on muodostunut kuva to- teuttamastanne oppiksesta. Olette havainneet sekä menestystekijöitä et- tä kehittämiskohteita. i. Kuvaa seuraavassa, miten kehittäisitte/muuttaisitte oppistanne seuraa- vassa toteutuksessa? 14

16 Vastausten yhteenveto (ml. aamupäivän keskustelu) tuotti sekä seuraavan matriisin että suuntasi tämän selvitysraportin pääaineiston eli opiskelijoiden päätöskyselyn laatimista (ks. ed. oppisopimustyyppisen koulutuksen toteuttamiseen liittyvät kysy- mykset). TAULUKKO 1. Yhteenvetomatriisi oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämiselle Arviointi Toteutus Rekrytoiminen Markkinointi Suunnittelu Rahoitusmallin strukturointi ja pysyvyys sekä edellytysten määrittely (OKM) Koulutusmallin vahva (ja jaet- tu) kansallinen brändi- identiteetti Työntekijän ja työorganisaa- tion yhteinen rekrytoiminen (muodollisten ehtojen lisäksi työpaikan kel- poisuus, joka näkyy toimin- nassa tukena, työssä oppimi- sen mahdollis- tajana) Mentorointi: mentorointi- suunnitelma (laatu, vens- si/saatavuus, tarvearviointi) Arviointisuun- nitelma ja arvi- oinnin koko- naisvaltainen selkeyttäminen (ml. korkea koulun antama palaute) Koulutusmal- lin struktu- rointi ja eri toimijoiden roolien tun- nistaminen ja selkiinnyttä- minen Markkinoin- nin kohderyhmä- fokusointi (työyhteisö- jen kehittämi- sen instru- mentti) Perehdytys: Eri toimijoi- den pereh- dyttäminen mallin ideaan, pitkäkestoi- seen proses- siin ja opiske- lun vaativuu- teen Lähiopetus: uudet kolla- boratiiviset työskentely- ja kehittä- mismallit, työelämätun- tuisuus Opiskelijan arviointitaidot (vertais- ja itsearviointi) Työelämän ja koulutus- organisaati- oiden välinen tiiviimpi yh- teissuunnit- telu Etäopetus: monipuoliset kollaboratii- viset tarkoi- tuksen mu- kaiset väli- neet ja ym- päristöt, op- pimisverkos- tot Työyhtei- söarviointi Koulutuksen laajuuden kriittinen arviointi suh- teessa opis- keluaikaan Työssä op- pimisen ta- kaaminen/ mahdollis- taminen, tietoteoreet- tisen osaa- misen integ- roiminen käytäntöön Työssä op- pimisen laa- dullisen ar- vioinnin ke- hittäminen Näyttöjen kehittäminen Kouluttajien/ ohjaajien koulu- tus mallin idean suunnassa Korkea- koulujen ja työor- gani- saatioiden yhteisto- teutus Pysyvien vaikutus- ten / muu- toksen mittaami- nen 15

17 Nyttemmin Futurex- hanke (julk ) on tuottanut oppaan korkeakoulujen työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen järjestäjille 19. Oppaan ja yllä olevan matrii- sin rinnakkainen tarkastelu osoittaa, että molemmat hankkeet ovat tehneet saman- suuntaisia havaintoja. Kopsun luomaa matriisiviitekehyksessä osatekijät ovat suh- teessa toisiinsa, vaikuttavat toisiinsa. Matriisin hyödyntämisesimerkki: Suunnittelu: Kouluttajien/ ohjaajien koulutus mallin idean suunnassa à Toteutus: Lähiopetus: uudet kollaboratiiviset työskentely- ja kehittämismallit, työelämätuntuisuus à Arviointi: Arviointisuunnitelma ja arvioinnin kokonaisvaltainen selkeyttäminen (ml. palautteen antami- nen) Aducate hyödyntää 2013 alkavissa oppisopimustyyppisissä koulutuksissa Kopsu- hankkeessa luotua ke- hystä ja tuottaa uusiin koulutuksen yhtenäisen laatukehyksen osana koulutusten tuotekehitystyötä Yhteenveto aineiston koonnan prosessista Edellä kuvattiin aineiston koonnan ensimmäisessä vaiheessa hyödynnettyä menette- lytapaa 21 sekä tuotiin esiin myös osittain seuraavan ns. kenttäjakson aineiston koon- nan prosessi. Kenttäjakso ajoittui vaiheeseen, jossa koulutukset olivat jo päässeet kunnolla vauhtiin, ja niistä oli karttunut kokemusta sekä koulutuksen toteuttajilla että opiskelijoilla. Koska tämän selvitystyön keskiössä on opiskelijan kokemusten kuuleminen, niin kenttäjaksoon sisältyi myös koulutusten seuraaminen lähiopetusjaksolla 22. Lähijakso- työskentelyn tarkastelun kohteena olivat sekä kouluttajan/valmentajan/mentorin ohjausote että ryhmän toiminta ja toiminnan tukeminen, ns. vertaisoppimisen viite- kehyksessä, joka on sijoitettu kaikkien tässä työssä tarkasteltavien oppisopimustyyp- pinen täydennyskoulutusten keskiöön korostetusti pdf Futurex- lomakkeella koottiin aineistoa viidestä (5) eri koulutuksesta alku- ja välikyselynä ja ne tuottivat 83 laa- dullista vastausta, jotka on analysoitu ja luokiteltu. Vastauksia tarkastellaan omassa luvussaan. 22 Osastofarmasian koulutukset järjestettiin kiertävänä koulutuksena ympäri Suomea, eikä niiden seuraaminen järjestynyt. 16

18 Selvitysraportin laatija tapasi myös jokaisen vastuusuunnittelijan kahdenkeskisissä AC- palavereissa useita kertoja 23. Lisäksi suunnittelijat tuottivat, vaihtelevalla menes- tyksellä, koulutukseensa liittyvää päiväkirjaa Google dokumenttiin 24. Selvitysraportin laatija haastattelemassa oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelijaa kesä- loman kynnyksellä Päätöskysely Tämän selvitysraportin pääaineisto on koottu lokakuun alussa (2012) verkkolomak- keella. Kysely laadittiin, ja myös saatteessa kuvattiin, opiskelijoille oppimistehtävänä, jossa korostuu oma reflektiivinen pohdinta. Saateviestissä korostettiin kyselyn luot- tamuksellisuutta. Prosessin aikana opiskelijakohtaamisissa kävi ilmi, että osa heistä koki oman henkilöllisyyden salassa pitämisen erityisen tärkeäksi, mikä on hyvin ym- märrettävää, kun koulutuksen viitekehyksessä on myös työnantajatoimijoita ja toimi- alaesimiehiä eri rooleissa korkeakoulun lisäksi. Kysely on täysin luottamuksellinen, eikä se päädy muiden opiskelijoiden, työnantajan, kouluttajien tai mentoreiden/ohjaajien tarkasteltavaksi, eikä selvitysraportista ole tunnistettavissa yksittäiset vastaukset. [Kyselyn saatekirjeestä ] Edellisestä johtuen, aineisto on salattu siten, että laadullisista nostoista ei voi tunnis- taa koulutusohjelmaa eikä erotella vastaajia toisistaan. Toisin sanoen, jokainen koulu- tusohjelmaan liittyvä vastaus (vastaaja) saa saman koodin K1, K2, K3 tai K4. Myös viittaukset koulutukseen, työhön, työpaikkaan ja toimialaan on poistettu. 23 Poikkeuksena Psykososiaalinen ohjaus ja neuvonta. AC- palaveri toteutui molempien suunnittelijoiden kanssa yhden kerran. 24 Dokumentti on jaettu suunnittelijan ja raportin kirjoittajan kesken. 25 Haastattelujen aikana osapuolet kirjasivat yhdessä havaintoja käsiteltävään oppisopimustyyppiseen täydennys- koulutukseen. Haastattelut myös tallennettiin muistinpanojen tarkistusaineistoksi. 17

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia 6.6.2010 ESR / Futurex: Kokemuksia oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta 7/6/11 Helsinki Metropolia

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 FUTUREX Korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus 9.-10.10.2012 Tarita Tuomola, Metropolia

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelma, 30 op

Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelma, 30 op Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelma, 30 op Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia www.helsinki.fi/yliopisto 7.6.2011 1 Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelman toteuttajat Koulutuksen

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun

Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2011 Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun Irene Gröhn HAAGA-HELIA amk Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Korkeakoulutetut

Lisätiedot

Kansainvälinen yritysviestintä (30 op)

Kansainvälinen yritysviestintä (30 op) Kokemuksia oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta 6.6.2011 Anne Karkulahti Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin yksikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 FUTUREX Sopimukset korkea-asteen oppisopimustyyppisessä koulutuksessa 9.-10.10.2012 Tarita Tuomola,

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta KYSin tieteellinen kirjasto 1/8 NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta Tuulevi Ovaska, Kirsi Salmi Näyttöön perustuva hoitotyö edellyttää tiedonhakutaitoja ja niiden oppimiseen,

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (Opetus- ja kulttuuriministeriö) Kasvuyrityksen johtaminen (KASVU V 30 opiskelijaa) ja Medialiiketoiminta ja konseptisuunnittelu (MEKON II 25

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot 30 op 19.1.2012-30.11.2012 KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet

Lisätiedot

Haastattelujen satoa laajat osaamiskokonaisuudet

Haastattelujen satoa laajat osaamiskokonaisuudet Haastattelujen satoa laajat osaamiskokonaisuudet Ulla Nuutinen ja Jaana Kullaslahti 29.1.2013 Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittämisen seminaari Haastatteluaineiston koko (N=17) Haastateltavat

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Päivän tuotokset 10.10.2013. Juha Marjakangas, HAAGA-HELIA, ammattikorkeakoulu Ilkka Uronen, HAAGA-HELIA, Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Päivän tuotokset 10.10.2013. Juha Marjakangas, HAAGA-HELIA, ammattikorkeakoulu Ilkka Uronen, HAAGA-HELIA, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Päivän tuotokset 10.10.2013 Juha Marjakangas, HAAGA-HELIA, ammattikorkeakoulu Ilkka Uronen, HAAGA-HELIA, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Osallistujien odotuksia 10.10.2013 workshopissa Muiden osallistujien

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Miksi osaamisen tunnistamisen, arvioinnin ja tunnustamisen kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia ammatillisen koulutuksen kentässä?

Miksi osaamisen tunnistamisen, arvioinnin ja tunnustamisen kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia ammatillisen koulutuksen kentässä? Miksi osaamisen tunnistamisen, arvioinnin ja tunnustamisen kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia ammatillisen koulutuksen kentässä? Millä tavalla nämä kysymykset liittyvät koulutuksen ja työelämän yhteistyön

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view ALUESEMINAARI Tampere 26.3.2015 https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view Olipa kerran Tarina, tulevaisuus, unelmat Jouni Kangasniemi * kehittämispäällikkö * opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007 MENTOROINTI työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Ullamaija Kauppinen Marja'Liisa Vesterinen KM, SHO fil.toht., kauppatiet.lis. projektipäällikkö

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettelyn päättäminen / sosiaali- ja terveyspalveluiden liikkeenluovutus

Yhteistoimintamenettelyn päättäminen / sosiaali- ja terveyspalveluiden liikkeenluovutus Kunnanhallitus 59 23.03.2016 Kunnanhallitus 94 23.05.2016 Yhteistoimintamenettelyn päättäminen / sosiaali- ja terveyspalveluiden liikkeenluovutus 1.1.2017 107/010/013/2015 KHALL 59 Selostus: Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Anne Aalto, Kim Karlsson Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET Johdanko projekteja vai ihmisiä? Vai molempia? Miten saan ihmiset toimimaan tiiminä ja pysymään

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot