Kansainvälinen yritysviestintä (30 op)

Transkriptio

1 Kokemuksia oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta Anne Karkulahti Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin yksikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus TYT, Seinäjoen yksikkö

2 Koulutuksen järjestäjät Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus vastasi koulutuksesta Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin ja Lahden yksiköt Svenska social och kommunalhögskolan Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus TYT

3 1.A Osaamistavoitteiden laatiminen Kuka, ketkä, miten ja milloin laativat? Viestintäexpert-ryhmä eli koulutuksen järjestäjät, lisäksi viestinnän asiantuntijoita Laatimisen tukena työelämästä hankittua tietoa, kuten kysely suurille kansainvälisille yrityksille viestinnän osaamistarpeista työnantajien haastatteluita, myös koulutuksesta kiinnostuneiden laaja-alainen kokemus viestinnän täydennyskoulutuksesta sekä ymmärrys yritysten kansainvälistymisestä ja muuttuvasta viestinnästä Koulutuksen järjestäjät hahmottivat tavoitteita omilta koulutusalueiltaan Asiantuntijat hahmottivat tavoitteita omista näkökulmistaan Neuvoteltiin asiantuntijoiden, kouluttajien ja kiinnostuneiden työnantajien kanssa Koulutuksen järjestäjät kokosivat osaamistavoitteet syksyllä 2008 hakemukseen Osaamistavoitteet määriteltiin hahmottelemalla tavoiteltavat viestinnälliset kompetenssit

4 1.B Osaamistavoitteiden laatiminen Kuka, ketkä, miten ja milloin laativat? Kompetenssit määriteltiin sellaisinaan, ei tasoja, kuten hyväksyttävää osaamistasoa kuvaten Koulutuksen jälkeen osallistuja pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan luovalla tavalla organisaation viestintää eri kulttuureissa organisaation tavoitteiden ja strategian mukaisesti ja toiminnan tuloksellisuutta tukien hallitsee organisaation sisäisen ja ulkoisen viestinnän kansainvälisessä toimintaympäristössä ja osaa toimia median kanssa havaitsee ennalta muutoksia, niiden avaamia mahdollisuuksia, uhkia ja kriisejä sekä osaa varautua niiden huomioimiseen viestinnän keinoin pystyy siirtämään osaamista oman organisaationsa kansainväliseen työhön osallistuville osaa käyttää verkkoviestinnän mahdollisuuksia työssään pystyy tukemaan organisaation johtamista viestinnällisillä taidoilla ymmärtää viestinnän ja markkinoinnin keskinäisen yhteyden

5 2.A Työstä oppimisen ohjaaminen Kuka, ketkä, miten ja milloin ohjasivat työstä oppimista? Järjestäjät HEKS-määrittely opiskelijan kanssa, täsmensi oppimistavoitteet Prosessin kulku Moodle-oppimisympäristö Lukupiirien organisointi Oppimispäiväkirjaan johdattelu, muistutus, innostaminen Asiantuntijat Kehittämistehtävän aiheen ja toteutustavan täsmentäminen ja työstäminen Pienryhmäkeskustelut Sanallinen ja kirjallinen yksilöllinen välipalaute Työpaikkakäynnit Lähipäivien opetus Ennakkotehtävät: käsiteltävä aihe oman työn kannalta Lähiopetus: opiskelijakokemusten nivominen esitykseen Jälkikeskustelu: takaisinkytkentä omaan työhön

6 2.B Työstä oppimisen ohjaaminen Kuka, ketkä, miten ja milloin ohjasivat työstä oppimista? Työpaikkaohjaaja, usein lähiesimies HEKS-määrittelyllä työelämälähtöiset oppimistavoitteet Arjen työssä satunnaisesti, kehittämistehtävän parissa sovitusti Varmisti mahdollisuuden osallistua opintoihin Perehdytys ohjaukseen koulutuksen alussa (vapaaehtoinen) Lähipäiviin osallistuminen (vapaaehtoinen) Ning-yhteisössä kokemusten jakaminen (vapaaehtoinen) Vertaiset Opiskelijoiden pienryhmät ja tapaamiset lähipäivissä lukupiirit omaehtoiset työparit ja ryhmät Työpaikalla toiminta kollegoiden kanssa arjen työssä yhdessä tehden, selvittäen, kehittäen haastattelujen, kyselyjen, koulutusten kohteina ja kommentoijina selvitysten, esitysten, raporttien vastaanottajina ja kommentoijina

7 3.A Korkea-asteen tasoisen osaamisen arvioiminen Kuka, ketkä, miten ja milloin arvioivat? Missä kulkee ohjauksen ja arvioinnin raja? Näytössä koulutuksen järjestäjät ja opiskelija itse Työpaikan kollegat, työpaikkaohjaaja ja opiskelijoiden vertaisryhmä arvioivat näyttöä välitetysti Näyttötilaisuus eri paikkakunnilla sovittuina päivinä, 45 minuuttia/opiskelija Arviointiaineisto monipuolista koko koulutuksen ajalta kehittämistehtävän materiaali (kirjallinen, diasarja, video, esite, nettisivut) oppimispäiväkirjan tiivistelmä vertaisarviointi Kehittämistehtävän esittely opiskelijan valitsemalla tavalla Vapaata keskustelua muutamiin kysymyksiin tukeutuen: Mitä opin? Tuliko kaikki selväksi? Mitä ajatuksia pohdintani herättää minussa? Mitä oppimani merkitsee minulle itselleni? Miten työnantajani hyötyi opinnoistani? Vaikuttavuus! Koulutuksen järjestäjät keskustelivat kahdestaan keskustelun jälkeen: arviointi, perustelut, jatkoajatukset, kiinnostus esitellä työtään seuraavassa koulutuksessa Hyväksytty/hylätty (= täydennettävä sovitulla tavalla)

8 3.B Korkea-asteen tasoisen osaamisen arvioiminen Kuka, ketkä, miten ja milloin arvioivat? Koulutuksen kuluessa arviointia monin tavoin sovitusti ja satunnaisesti, mitkä kumpikin ovat yhtä arvokkaita Vertaisten kesken tapaamisissa, keskusteluissa, lukupiirissä Pienryhmissä Yksilöllisenä kehittämistehtävän arviointina sekä suullisesti että kirjallisesti eri vaiheissa asiantuntijoilta Työpaikoilla eri vaiheissa kehittämistehtävän parissa Työpaikkaohjaajan kanssa keskustellen sattumanvaraisesti ja ohjatusti Kollegoiden kanssa työtä yhdessä tehden, haastatellen Opiskelijan työn välituloksia eri vaiheissa kollegoille, johdolle etc. esitellen

9 4.A Mitä opittiin? Mitä tekisit/teet toisin ensi kerralla? Miten? Konkretiaa. Käytännössä. Osaamistavoitteet Kompetensseja tarkistettava jatkuvasti ja muutettava uuteen koulutukseen Tavoitteet laadittava täsmällisemmin, hyväksyttävällä tasolla HEKS Määrittelyyn sama henkilö, joka ohjaa kehittämistehtävää Koulutuksen järjestäjien oltava työpaikalla määrittelemässä Näyttö Osaamistavoitteet paremmin arvioinnin perustaksi Työnantajan arvio mukaan, mieluiten läsnäollen Painotettava työssä syntyvän aineiston merkitystä osana näyttöä Tietopohjan yhtenäistäminen heti opintojen alussa kirjallisuutta lukemalla Lähipäivät Vähemmän puhuvia päitä, enemmän käytännönläheisyyttä Keissejä, myös entisiltä ja nykyisiltä opiskelijoilta Enemmän vertaistyöskentelyä, -ohjausta ja -luentoja, myös työpaikkaohjaajilta ja muilta kollegoilta Etäyhteysvälineet käyttöön luennoijille ja opiskelijoille

10 4.B Mitä opittiin? Mitä tekisit/teet toisin ensi kerralla? Miten? Konkretiaa. Käytännössä. Opiskelijoiden asiantuntijuutta ja tietoa saatava paremmin oppimisen tueksi Kehittämistehtävien aiheista parihaku, vinkkaa kirjoista, opiskelijaluennot Kysytään tietotarpeista, keissi- ja luennoijavinkeistä, halusta kertoa työstään Oppimispäiväkirja on erinomainen oppimisen indikaattori Sitä voi täyttää muuallekin kuin verkkoon, kunhan sitä täyttää Lähipäiviin langattomat yhteydet, jotta päiväkirjaa voi täyttää saman tien omalle tietokoneelle Työpaikkaohjaajien kanssa yhteistyötä enemmän Syvempi perehdytys pakolliseksi HEKS-määrittely yhdessä kouluttajan tai järjestäjän kanssa Järjestäjien tai kouluttajien työpaikkakäyntejä enemmän Tiedotetaan koulutuksen kulusta säännöllisesti, sähköpostilla Opiskelijoiden valintakriteerejä punnittava Pienryhmien toiminta vaikeaa, jos opiskelijat eri puolilta Suomea Lähtötason hetegoreenisyys hankaloittaa koulutusta ja ryhmäohjausta Työssä oltava yhteisö, jonka kanssa työstä voi oppia ja kehittää työtä

11 4.C Mitä opittiin? Mitä tekisit/teet toisin ensi kerralla? Miten? Konkretiaa. Käytännössä. Asiantuntija- ja konsulttityö laadukasta, mutta kallista Osallistuminen koulutuksen suunnitteluun on tärkeää Pienryhmäohjauksen osuutta punnittava tarkkaan, koska ohjaukseen tarvitaan viestinnän asiantuntemusta Työnjako Koulutuksen järjestäjien työnjakoa punnittava. Pilotissa pyrittiin tasajakoon työn ja kustannusten osalta Työnjako määriteltävä selvästi ja tehtävä selväksi järjestäjille, kouluttajille, opiskelijoille ja työpaikkaohjaajille heti opintojen alussa Koulutuksen vastuutahoa voidaan vaihtaa tarpeen mukaan