Infrapaja... 2 Pedapaja I ja II... 4 Materiaalipaja... 6 PPP-paja... 8 Yhteisöpaja I ja II... 10

Transkriptio

1 TVT ja Optek seminaari Kulttuurikeskus Sofia Opettajien toimintamallityöpajat TVT koulun arjessa ja OPTEK hankkeiden yhteisessä syyskuun seminaarissa koulujen ja koulutoimijoiden edustajat työstivät ja ideoivat työpajoissa toimintamalleja. Toimintamallit liittyvät TVT koulun arjessa hankkeen ydinteemoihin, joita ovat 1) Infrastruktuuri, laitetekniikka ja ohjelmistot, 2) Oppimisympäristöt ja pedagogiset mallit, 3) Sisällöntuotanto ja oppimateriaalit, 4) Public-private yhteistyömallit sekä 5) Kouluyhteisön kehittäminen. Infrapaja... 2 Pedapaja I ja II... 4 Materiaalipaja... 6 PPP-paja... 8 Yhteisöpaja I ja II

2 Infrapaja CASE: Välineiden integroitu käyttö: Älytaulu, dokumenttikamera ja tykki opetuksen havainnollistamisessa (Pohjolanrinne) Riihimäen Pohjolanrinteen koulussa luokat on varusteltu SmartBoardilla, dokumenttikameralla ja datatykillä, jotka toimivat integroidusti. Dokumenttikameralla havainnollistetaan toimintaa kolmiulotteisesti (geometria, nokkahuilusoitto, oppimateriaalit yms.), jota voidaan tallentaa älytaululla ja muokata taululla yhdessä eteenpäin. Opettajien mukaan havainnollistaminen helpottuu (esim. erityisopetus, matematiikka). Opetus ja taulutyöskentely (opiskeluprosessi) tallentuvat ja niihin voidaan palata. Oppilaat ovat aktiivisia taulun käyttäjiä ja älytaulu mahdollistaa yhdessä tekemisen, kokeilemisen ja pohtimisen. Opettajat ottaneet kolmen laitteen yhdistelmän hyvin haltuun, kun alun teknisistä ongelmista on selvitty. Tärkeää on ollut, että saatavilla on ollut lähituki (opetusteknologinen suunnittelija) olkapäänä ja teknisenä neuvojana. CASE: Tietohallinto sujuvaksi yritysyhteistyöllä (Kauniainen) Kauniaisten Kasavuoren koulussa ja Mäntymäen alakoulussa on todettu ongelmia kunnan tietohallinnon tarjoamissa palveluissa ja tvt-tuen järjestämisessä. Koulussa on ollut toimimattomia koneita ja tästä johtuen tekniikan toimimattomuuteen turhautuneita opettajia. Tieto- ja viestintätekniikasta ja uusista medioista ei saatu kaikkea irti opetuksen kannalta. Koulussa toivottiin keskitettyä palvelinympäristöä, jotta ylläpito voitaisiin hoitaa keskitetysti ja helpottuisi. Kauniaisten askeleet: teetetty ulkopuolisen konsultin selvitys, jossa käytiin läpi eri toteutusvaihtoja ja niiden kustannuksia selvityksen perusteella kunnanvaltuuston päätös, että kaupungin suomenkielisissä kouluissa siirrytään Linux-pohjaiseen järjestelmään ohjelmistot ja tiedostot eivät sijaitse koulujen tietokoneilla, vaan keskitetysti palvelimella. keskitetty palvelinympäristö (Ubuntu Linux ja LTSP [Linux Terminal Server]). 120 uutta thin clientia, jotka käynnistyvät Linux-palvelimen avulla. 100 Linux-työpistettä kuusi Linux-tehotyöasemaa multimediaan ja pctv-käyttöön kokonaisuudessaan 1200 käyttäjää 20 Linux-käyttöjärjestelmällä toimivaa kannettavaa tietokonetta vanhat Windows-kannettavat ja työasemat osana ratkaisua. järjestelmäratkaisussa kunta ei sido pääomaa laitteistoon ja ylläpitoon. palvelusopimus [lähde: Mikko Soikkeli Opinsys Oy ja COSS.fi] Ideoita infrastruktuuriin liittyen: - kuntakohtaiset ratkaisut mihin suuntaan kunnassa halutaan mennä (ei koulukohtaisia ratkaisuja) - aluekohtaisia ratkaisuja kannattaa harkita - tahtotila jotain pitää tehdä! (esim. Ruovesi) - erilaiset Infra-mallit tulisi nostaa esiin - henkilöstöresurssit o ylläpito o helpdesk o käyttötuki - resu-hanke 2

3 o toimintastrategiat o hankinnat - TV järjestelmät kouluissa o tekijänoikeudet? Infrapajaan osallistuivat: Petteri Kartimo, Saaren koulu Vesa Hursti, Ruoveden kirkonkylän koulu Päivi Timonen, Kasavuori Markus Luoma, Puropellon koulu 3

4 Pedapaja I ja II CASE: Verkkokokous/videoneuvottelu opetuksen ja yhteistyön tukena Caset Punkalaitumen yhteiskoulu ja Saaren koulu Punkalaitumen yhteiskoululla on meneillään yhteistyöhanke, jossa kehitetään ilmiölähtöistä opetusta. Verkkokokousta (ConnectPro) käytetään opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Saaren koululla kehitetään kielten opetusta haja-asutusalueella (ArcticCommunicator). Verkkokokouksen hyödyntämisestä on molemmilla koululla hyviä kokemuksia viestinnän ja vuorovaikutuksen mahdollistamisessa välimatkoista riippumatta ja matkakulujen ja ajan säästämisessä. Työskentelytavoista esimerkkejä: opetus kahdelle ryhmälle samaan aikaan oppilaiden parityö (epäsäännöllisten verbien harjoittelu, harrastuksista kysely) aivoriihet, pienryhmätyöskentely opettajien ideointitapaamiset ja suunnittelukokoukset oppimateriaalin tekeminen ja tallentaminen Ideoita verkkokokouksen/videoneuvottelun hyödyntämiseen opetuksessa ja koulun arjessa Opetuksen järjestäminen o pienryhmäisten uskontojen opetus (opettaja ei reissaa, opetus yli kuntarajojen) o oman äidinkielen opetus pienet, hajallaan olevat ryhmät o Tulkkipalvelut o OHR (oppilashuoltoryhmä) o aamunavaukset o oppitunnit tallenteina poissaoleville oppilaille/oppilaat voivat seurata opetusta kotoa (sairaana tms.) o asiantuntijavierailu (alustus) videoneuvotteluna jaettua asiantuntijuutta, oppilaita innostava o juhliin/tilaisuuksiin ei mahdu kaikki jaetaan ohjelmaa muihin tiloihin, toisiin kouluihin Lähialueiden yhteistyö o oppilaskuntien hallituksien yhteiset kokoukset (ei kuljetustarvetta) o oppilasparlamentti yhteistyössä ruotsinkielisen koulun kanssa o aktiivisuuden lisääminen omassa asuinympäristössä Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö o Vanhempi voi seurata opetusta/koulun arkea (esim. juhlat) työpaikaltaan o Vanhemman työpaikkaan tutustuminen o Vanhempainilta myös verkossa estynyt/eronneet vanhemmat/maaseudulla (pitkät välimatkat) o Vanhempainvartit ajan ja vaivan säästö Mahdollisuus työpäivän aikana Opettajien erityisosaamisen hyödyntäminen ja jakaminen o opetus useammalle ryhmälle kerralla o opettajien vahvuuksien hyödyntäminen o suunnittelu (esim. oppimateriaali) o verkostoituminen kaupungin sisällä / maanlaajuisesti Yhteistyö eri tahojen kanssa o reaaliajassa maatilantöiden seuraaminen 4

5 o kulttuurimaisemaan tutustuminen Taide- ja kulttuurilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö o vierailujen lisänä esim. työpajat o alan ammattilainen opettaa o koko Suomen hyöty esim. jostain näyttelystä Erilaisten koulujen verkostoituminen o maanlaajuisesti o maailmanlaajuisesti o Comenius ystävyyskoulut (myös Suomessa) Käyttömahdollisuuksien arviointia ja pohdintaa Aluesidonnaisuus -> kaikki ei sovi kaikille! kohtuudella vaatii aikuisen mukaan Toimivat laitteet eri yhteistyötahoilla Oppilaiden sisäänajo välineeseen o alkuopetuksesta alkaen Apuväline o kaikkea ei pysty oppimaan kaksiulotteisesti Mistä aika opetukseen? Lisääkö työaikaa? (estävätkö vastuut ja velvollisuudet uusien mahdollisuuksien käyttöönoton?) o Etenkin yläkoulun puolella. o Kuka luopuu tunneista? o Kuka hankkii yhteistyökumppanit? o Miten valvonta toteutetaan? Resurssit ja koulutus Ylläpito ja huolto o laitteiden helppokäyttöisyys Opettajien, rehtoreiden ja vanhempien muutosvastarinta o opetteluun käytettävän ajan hinta? Mokaamisen pelko? Pedapajoihin osallistuivat: Kati Sormunen, Koulumestarin koulu, Espoo Mari Keijola, Jakomäen peruskoulu, Helsinki Jukka Rättyä, Ruoveden Kirkonkylän koulu, Ruovesi Mervi Viipuri, Puropellon koulu, Turku Anu Kahri, Mäntymäen koulu, Kauniainen Päivi Sorvettula, Mäntymäen koulu, Kauniainen Janne Nissinen, Koulumestarin koulu, Espoo Kati Rantala-Ekholm, Puistolan peruskoulu, Helsinki Anneli Rantamäki, Pohjolanrinteen koulu, Riihimäki Liisa Lind, Helsinki 5

6 Materiaalipaja CASE: Oppilaat oppimateriaalia tuottamassa mobiilisti Oppilasryhmän tavoitteena on tutkia, miten ydinvoimala toimii ja millaisia ympäristöllisiä riskitekijöitä se aiheuttaa muihin energiatuotannontapoihin verrattuna. Oppilaat hakevat perustietoa internetistä, kirjoista ja lehdistä. Lisäksi järjestetään haastattelutapaaminen ydinvoimalan työntekijöiden kanssa. Haastattelua tekemään lähtee pieni haastatteluryhmä. Haastatteluryhmä ottaa mukaansa multimediakännykät, joilla he tekevät haastatteluja siten, että myös muut oppilaat kuulevat ja näkevät haastattelun. Muu ryhmä tekee muistiinpanoja kuulemansa haastattelun avulla ja keksii lisäkysymyksiä, jotka he lähettävät tekstiviesteillä haastatteleville oppilaille. Internetistä, kirjallisuudesta ja haastattelun myötä hankittu materiaali työstetään koululla ryhmien esityksiksi/postereiksi. CASE: Omaehtoinen sisällöntuotanto case Punkalaidun Punkalaitumen yhteiskoulussa on tavoitteena integroida tieto- ja viestintätekniikkaa kaikkiin oppiaineisiin. Aineenopettaja ideoi ja suunnittelee yhdessä tvt-opettajan ja oppilaiden kanssa tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä muiden aineiden opetuksessa. Esimerkiksi tvt-tunnilla 9. luokkalaiset oppilaat tuottivat Hot potatoes ohjelmalla 7.- luokkalaisille englanninkielen harjoitustehtäviä. Materiaalien tuotanto tekniikka välineenä, käytetään pedagogisen tarpeen mukaan voi olla myös tarve- tai välinelähtöistä, kun pedagogiset tarpeet ovat tiedossa (esim. CmapTools tai VUE) kaikesta ei tarvitse maksaa, avoimen lähdekoodin ohjelmia on varsin runsaasti Esimerkkejä videoneuvottelusoftan käyttö o tavoitteita: tutustuttaa oppilaat eri ammatteihin, asiantuntijoihin jne, online konsultointia (esim. LTSP-rakentamiseen), vertaiskohtaamisia o tallenteita käytetään myöhemmin opetus- ja ohjaustarkoitukseen teemakehä o tutustutaan monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen johonkin ilmiöön tai teemaan (esim. ympäristö) toimintapisteissä, jotka muodostavat kehän o eri pisteissä (esim. kirjasto, kuvisluokka) tuotettava materiaali kootaan reaaliaikaisesti kuvaten tai videokuvaten tuotettavaan blogiin o atk-luokassa kyseistä blogia ja muuta materiaalia käytetään kriittiseen ilmiön tarkasteluun monikulttuurisuusesimerkki o tavoitteena tuottaa nuorten näkökulmasta eri kulttuurien kohtaamista helpottavaa materiaalia online-työkaluilla o tietotekniikan ryhmät ja maahanmuuttajien tietotekniikan ryhmä keräävät omaan kulttuuriin liittyviä tekstejä, kuvia ja ääniraitoja, niistä tehdään videoita online-työkaluilla (esim. stupeflix). Eri kulttuurien esitykset lisämateriaaleineen kootaan yhdeksi onlineesitykseksi (esim. prezi) 6

7 videoleikkeiden tuotantoa o biologiassa ekosysteemin kuvaamista o matematiikan käsitteiden ja pienien osa-alueiden videoopetusklippejä o oppilaiden tekemät henkilöhaastattelut o videodokumentointia, kuten LTSP-verkon rakentaminen alusta loppuun o levitys myös YouTube? Koulufoorumi (oppilaat ja opettajat kokoavat materiaalia koulujen tapahtumista) Materiaalipajaan osallistuivat Tarvo Antila, Punkalaitumen yhteiskoulu, Punkalaidun Antti Vehkaperä, Oulujoen koulu, Oulu Jaana Kemiläinen, Jakomäen peruskoulu, Helsinki Riitta Rekiranta, Kasavuori, Kauniainen 7

8 PPP-paja CASE: Opinsys ja Kauniainen Opinsys tekee yhteistyötä Kauniaisten suomenkielisen koulutoimen kanssa. Opinsys on kouluihin erikoistunut yritys, joka tekee paljon kenttätyötä kouluissa ja on perehtynyt yhteistyökoulujensa ja opettajien tarpeisiin. Opinsys korostaa toiminnassa olennaista on aidon yhteistyösuhteen luominen ja luottamuksen rakentaminen koulujen kanssa. Opinsys näkee koulut tärkeinä yhteistyökumppaneina itselleen ja arvostaa koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä ja tuotekehitystä. Tärkeää on jatkuva tuki ja saatavilla olo koulun arjessa. Opinsys tarjoaa kouluille kokonaisvaltaisia, räätälöityjä tietohallintopalveluja ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen muokkausta koulujen tarpeisiin. CASE: WSOY Educational ja Espoon Opetustoimi WSOY oppimateriaalit tekevät yhteistyötä Opit-verkkoympäristöä/oppimisalustaa käyttävien koulujen kanssa. WSOY tarjoaa kouluyhteistyössä kouluille kokonaispaketin, tuotteen (oppimateriaaleja, sisältöjä, työkaluja, blogin, verkkofoorumin, projektiaihiot etc.) ja koulutus- ja tukitoiminnot. WSOY näkee kouluyhteistyön ja yrityksen olemisen koulun arjessa hyvin keskeisenä tuotekehitykselle. WSOY saa kouluista jatkuvaa palautetta, jolloin tuotekehitystyö on jatkuvaa. Toimintamalli kilpailutus hankintapäätös ppp-sopimus tekninen käyttöönotto koulutus sovitut ongelmaratkaisu- ja tukiprosessit seuranta ja arviointi jatkuva kehittäminen Prosessi ei projekti! Toimintamallin etuja molemminpuolinen sitoutuminen jatkuva kehittäminen tarvelähtöisyys sählinkikustannusten väheneminen toiminnan laatu Toimintamallin haasteina palveluntarjoajat? vaarana arvoristiriidat liian monimutkaiset palvelukokonaisuudet resursointi puuttuu, esim. kilpailutusprosessien hoitaminen Uusia hyödyntämismahdollisuuksia ja kehittämisehdotuksia kaupungin sisäisten it-palvelujen hankinta tvt-koulutuksen järjestäminen leikki- ja peliympäristöjen hankinta virtuaalisten toimintaympäristöjen käyttöönotto oppilaslähtöisyys ja turvallisuuden tunne 8

9 Public-private-partnership pajaan osallistuivat Heini Majaranta, Pohjolanrinne, Riihimäki Jatta Kotilainen, Saaren koulu, Rovaniemi Allan Schneitz, Kasavuori, Kauniainen Ahti Kurki, Oulujoen koulu, Oulu Minna Haasio, Tampere 9

10 Yhteisöpaja I ja II CASE 1: Media-/etäopetuskeskukset opettajien tukena Useissa isoissa kunnissa (Helsinki, Espoo,Tampere, Turku) toimii tvt:n opetuskäytön osaamiskeskus. Keskuksissa työskentelee tvt:n käytön pedagogisia ja teknisiä asiantuntijoita, verkkosuunnittelijoita ja muita tukihenkilöitä. Keskukset kehittävät ja jalkauttavat hyviä käytänteitä. Keskukset auttavat kouluja rahanhaussa, järjestävät koulutusta ja hoitavat tukipalveluja. CASE 2: Rehtorin oppitunnit opettajien suunnittelu- ja kehittämistyön tukena case Koulumestari Koulumestarin koulussa koulun kehittäminen lähtee arvokeskustelusta ja arvojen jalkauttamisesta ja opettajien kehittämästä yhteisestä toteutussuunnitelmasta. Rehtori on koulun pedagoginen ja arvojohtaja. Kehittämistyö ja sen menestyminen on pitkälti kiinni henkilöstöstä. Rehtori pyrkii rekrytoimaan samansuuntaisia arvot hyväksyvää henkilöstöä. Opettajien tiimityöhön ja kehittämiseen on järjestetty aikaa mm. rehtorin oppitunneilla ja pedagogisilla kahviloilla, jolloin tietyn vuosiluokan opettajat voivat pitää omia tiimipalavereita ja kehittää hyviä toimintamalleja ja käytänteitä. Case 1: Media-/etäopetuskeskukset opettajien tukena Keskustelua olemassa olevista o Helsingissä hyvät käytänteet: sijaiskulut maksetaan ja koulutuksiin saa mennä oman mielenkiinnon mukaan o Toivotaan erilaisia kouluttajia o johtajuus tärkeässä roolissa o pienen kunnan etu: keskus tuntee henkilöstön, riskinä: pieni henkilökunta voi viedä omaan suuntaansa Ideointia o koulutuksille yksi paikka, missä ollaan, koulutetaan ja prosessoidaan asioita o koulutusta myös kouluilla tarvittaessa o koulutus opettajien tarpeista lähtien (lähituki/ryhmätuki, laitetukia ja pedagoginen tuki), olemassa olevan osaamisen hyödyntäminen o myös pienemmät kunnat järjestävät koulutuksia ja joku koulu voisi olla aiheeseen keskittynyt oppimiskeskus o koulun sisäiset rakenteet opettajien tukena tuntikehys mahdollistaa, yhteisopettajuus & tiimityöskentely Mitä hyötyä o ympäristöt tulee otettua käyttöön (laiteympäristöt ja alustat) o OPS-työ o oppilaille tutun maailman välineiden käyttö voisi motivoida oppilaita opiskelemaan Opettajien palkitseminen/porkkanat: koulutus työpäivän aikana, laitteita palkinnoksi itsensä kehittämisestä (palkitseminen tulee tuntua koulussa) Koulutuksella/Mediakeskuksella/pedagogisella tuella suuri merkitys, jotta tavoitteita voidaan toteuttaa Case 2: Rehtorin tunnit opettajien suunnittelu- ja kehittämistyön tukena Mitä hyvää ja toimivaa 10

11 o varataan aikaa tärkeälle keskustelulle (arvokeskustelu tärkeää, ajoitus mietittävä) o foorumi, jossa voidaan kehittää asioita o sisällytetään opettajan työhön o johtajuus korostuu ja johtajan oltava mukana asiassa, joustavuus & kuunteleminen (rehtori pedagoginen johtaja, leadership) o yhteinen tavoite ja sen tavoitteleminen Ideoita suunnittelu-/kehittämisajan lisäämiseksi o yt-aikaa? o palkallista aikaa tällaiseen lisää tai sijaiset kouluun esim. päiväksi tai opettajat kehityspäivään, jossa kehittäminen lähtee liikkeelle o jalkauttaminen kouluun vaatii rehtoreille koulutusta o kokonaistyöaika? o rehtori tai joku muu opettaja pitää massatunnin (esim. yhteislaulutunnit), tästä vapautuu aikaa sisäiselle koulutukselle o rehtorin ja ohr:n jäsenten kanssa yhteiset massatunnit (esim. lähipoliisi) (9-10 massatapahtumaan) o kummioppilastoiminta o erilaiset välituntikäytänteet (koulutus-/kehittämisaikaa) Mitä voisi tehdä o rehtoreiden koulutusta ja tietoisuutta lisättävä o malli levitykseen, eli toimivasta käytänteestä tuote, jota levitetään ja joka tuodaan koulujen käytänteeksi o OVTES ratkaisuja nykyisen järjestelmän ja kokonaistyöajan väliltä TVT koulun arjessa hankkeessa o hankkeessa mukana olevien koulujen rehtoreille tietoa, koulutusta ja tukea muutosjohtamiseen o OPS kehittämistyön tueksi o hankkeen tiimi voisi käydä tutustumassa ja miettimässä, mitä ideasta otettavissa meidän kouluun Yhteisöpajoihin osallistuivat Vesa Äyräs, Koulumestarin koulu, Espoo Merja Markkanen, Puistolan ala-aste, Helsinki Johan Nygård, Holm skola, Larsmo Päivi Karhula, Pohjolanrinteen koulu, Riihimäki Mari Muurimäki, Ruoveden Kirkonkylän koulu, Ruovesi Salla Vainio, Riihimäki Anu Keinänen, Puistola, Helsinki Kirsi Roivainen, Nurkkatien ala-aste, Helsinki Anne Alho, Puropellon koulu, Turku 11