Rahamarkkinat ja rahapolitiikka. Matti Viren

Transkriptio

1 Rahamarkkinat ja rahapolitiikka Matti Viren

2 Pankkitoiminnan perusteita Yksinkertaistettu tase Saamiset Velat Reservit Talletukset Luotot Oma pääoma Talletukset ovat velkaa tallettajille ja oma pääoma sijoittajille (omistajille)

3 EKP:n tase, saamiset

4 EKP: tase; velat

5 Vakavaraisuus =(oma pääoma)/(reservit + luotot) Reservien pito suojaa maksivalmiuden vaihteluita Oman pääoma määrää säädellään kansainvälisten sopimusten puitteissa (Basel I, II ja III) Periteinen vaatimus 8 % pankkien saamisista ( asseteista ), nykyään monimutkaisempi riippuen velkojen riskipitoisuudesta (riskipainotteinen PO vaatimus). Asuntoluotot (muka) vähäriskisiä

6 Pankkkitoiminnan riskit Korkoriski talletus ja lainakorot erilaisia (erilainen maturiteetti yms.: lainat pitkiä talletukset lyhyitä ) Likviditettiriski Kurssiriski, sijoituskohteiden (ml. Valuuttakurssien) tuottojen vaihtelun seuraukset), pankeilla ei saisi olla suuria avoimia positioita = suojaamattomia riskejä (HOP:n konkurssi 1986)

7 Pankkitoiminta Suomessa Ensimmäiset pankit: säästöpankit 1822 (Turussa) Ensimmäinen liikepankki SYP 1862 Osuuspankit (ensimmäinen 1902) Postipankki (alkoi postisiirroista 1940) Liikepankeilla setelinanto-oikeus 1800-luvun lopulla (vain SYP käytti sitä ) Nyt isoista jäljellä OP Pohjola & Danske (?)

8 Säädellyn rahan kausi 1930 luvun lama & paha pankkikriisi Talletuskorkojen korkosopimus antolainauskorkojen säännöstely (aluksi vapaaehtoinen ; 1953 alkaen Suomen Pankin tiukkaa keskikorkosäätelyä Luoton säännöstely kesti aina 1980-alkuun asti; alettiin purkaa 1983/4. Lopullisesti ohin 1980/1990 luvun vaihteessa, jolloin kaikki valuuttasäännöstely purettiin

9 Suomen Pankki Perustettiin 1811 (hieman valtiokonttorin tapaiseksi laitokseksi, valtiokonttori 1876) Oma raha 1860 hopeakantaan, SP säätyjen pankiksi Ainoaksi maksuvälineeksi 1865 (suurruhtinaskunnassa ei voinut käyttää Venäjän ruplaa ) Kultakantaan pois kultakannasta, takaisin 1926 ja taas pois Euroon 1999.

10

11

12

13

14 12 Suomen Pankin peruskorko (vuoteen 1998) Vuodesta 1999 alkaen valtion soveltama korko, joka perustuu 12 kuukauden euriborkorkoon peruskorko, kuukauden lopussa Lähteet: Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö.

15 20 Suomen korot ja inflaatio Inflaatio 3 kuukauden heliborkorko 10 vuoden obligaatiokorko 3 kuukauden euribor % Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.

16 Yritysluottojen korko Euroalueella; laskua ja hajontaa (yli maiden) 7 Pankkikorkoja Yritysluotot Kotitalousluotot +/- 1 S.D. +/- 1 S.D.

17 6 Pankkikorkoja Yritysluotot, Suomi Kotitalouslotot, Suomi

18 10 Markan reaalinen ja nimellinen dollarikurssi reaalinen dollarikurssi* (vasen asteikko) nimellinen dollarikurssi (vasen asteikko) Markkaa Lähde: Suomen Pankki. *Reaalinen kurssi normeerattu vuoden 1999 nimelliskurssin tasoon, perustuu kulutushintoihin.

19 140 Suomen vanha valuuttaindeksi ja kilpailukykyindikaattori Suomen suppea reaalinen euromailla täydennetty kilpailukykyindikaattori Vanha reaalinen valuuttaindeksi käännettynä (oikea asteikko) 1999Q1= Lähde: Euroopan keskuspankki ja Suomen Pankki. Markan reaalisen kurssin vahvistuessa (nopea inflaatio, revalvoituminen) käyrä nousee 90

20 100 Pankkien yleisöluotot ja talletukset Lainat yleisölle Talletukset % BKT: stä Kahlittu raha Lähde: Suomen Pankki.

21 30 Pankkien luotot yleisölle ja ottolainaus Pankkien luotot yleisölle Pankkien ottolainaus Prosenttimuutos Lähde: Suomen Pankki.

22

23

24 Asuntojen hinnat ja osakekurssi reaalisina* Asuntojen hintaindeksi, asunnot yhteensä, koko maa NASDAQ OMX Helsinki Pl -yleisindeksi (oikea asteikko) 1990Q1 = Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. *Suhteutettu kuluttahintoihin. Näistä enemmän asuntomarkkinat jaksossa 1990Q1 =

25 Varallisuushintojen muutosvauhti; Suomi

26 BIS: Stabiilin rahoituksen vaatimus riski Talletuspankkien anto- ja ottolainauksen suhde, % Talletuspankkien yleisöluottojen suhde talletuksiin, % Lähde: Suomen Pankki xls

27 Asuntojen reaalihinnat ja pankkien anto- ja ottolainauksen suhde Talletuspankkien yleisöluottojen suhde talletuksiin, % Asuntojen reaalihintaindeksi, 1985= Luotot/talletukset suhde, % Asuntojen reaalihintaindeksi 1985= Lähde: Suomen Pankki ja Tilastokeskus xls

28 Huonoina aikoina säästetään! 16 Kotitalouksien säästäminen ja velkaantuminen osuus käytettävissä olevista tuloista, % Säästämisaste (vasen asteikko) Velkaantumisaste (oikea asteikko) 40 Lähde: Tilastokeskus, VM

29 Elvyttävää rahapolitiikkaa Seigniorage = rahavero

30 EKP

31 EKP jatkuu.

32 Globaalit finanssitransaktiot

33 Eurooppaa koskevat finanssitransaktiot

34 Venezuela Peso/USD, Sebastian Edwards, Left Behind-kirja

35 Mitkä ovat rahapolitiikan tavoitteet? Hintavakaus Tuotanto/kasvu/työllisyys Rahoitusmarkkinoiden vakaus (pankkiriisien ennaltaehkäisy) Julkisen talouden kriisien hoitaminen ( virallisesti ei)

36 Taylor -sääntö Nykyään keskuspankki käyttää politiikkainstrumenttina lähinnä ohjauskorkoa eikä raha-aggregaatteja (vertaa tavanomaiseen IS/LM malliin) Keskuspankin korkopolitiikkaa kuvataan usein Taylor-säännöllä: r = r 0 + a( P - P*) + b(y y*) P* = inflatiotavoite, usein 2 % y* = tuotannon tasapainotaso (y-y*) on siten tuotantokuilu, r 0 = korkojen tasapainotaso.

37 Säännöstä eri versioita Eteenpäin katsova versio Tuotantokuilulle eri vaihtoehtoja Lineaarisuus Muista Fisher yhtälö r = rr + P e, jossa rr reaalikorko

38 Nominal Interest Rate Lineaarinen vain epälineaarinen sääntö 6 High growth 4 2 Liquidity trap Inflation Fisher relation Nonlinear Taylor-Type Rule

39 Tyypillinen uuskeynesiläisen mallin tuloste

40

41 RAPO liian löysää maissa, jotka olivat tottuneet korkeaan inflaatioon ja korkoihin, seurauksessa finanssikriisit

42 Rahapolitiikan vaikutuskanavat Korkokanava I(r), I <0 Pankkiluottojen kasvu & likviditeetin kasvu Valuuttakurssikanava (r- r* = s e ) Vakuuskanava (varallishintojen nousu löysentää luotonsäännöstelyä); muista Gordonin kasvumalli: P = D/(r-g) Kashyap & Stein

43 Tyypillinen BKT:n korkovaste Suora (ylempi) ja suora & välillinen korkovaikutus (alempi käyrä); eli korot vaikuttava aina sekä suoraan että varallishintojen (asuntohinnat, osakehinnat, valuuttakurssit) kautta! t

44 Rahapolitiikan indeksit MCI = Montary conditions index: (reaali)korkojen lisäksi huomioidaan (reaalinen)valuuttakurssi FCI Financial conditions index (em. muuttujien lisäksi huomioidaan varallisuushintojen (pörssikurssit & asuntohinnat) muutokset ja mahdolliset muutkin rahoitusmuuttujat (luottokannan kasvu, tuottokäyrän (r L -r S ) kulmakerroin)

45

46 Tyypillinen mallitulostus

47 Elämää kultakannan jälkeen Hintojen kehitys BKT:n hintaindeksi Elinkustannusindeksi LOG 1926 = 100 Rakennuskustannusindeksi Tukkuhintaindeksi Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki.

48 Elinkustannusten kasvu Huiput: 1917 = 94%, 1918 = 241%, 1919 = -11%, 1945 = 40%, 1946 = 60% 40 % -muutos edellisestä vuodesta Lähde: Tilastokeskus.

49 250 Ansio- ja hintaindeksien kehitys Ansiotasoindeksi Kuluttajahintaindeksi 1990 = Lähde: Tilastokeskus.

50 Suomen kuluttajahinnat Kuluttajahintaindeksi Pohjainflaatioondikaattori Suomen kuluttajahinnat EU:n yhdenmukaistetun indeksin mukaan Prosenttimuutos Lähteet: Tilastokeskus ja Eurostat.

51 Suomessa aina vähän liikaa

52 Öljyn hinta Raakaöljyn reaalinen barrelihinta euroina (vasen asteikko) Raakaöljyn barrelihinta dollareina vuodesta 1970 (vasen asteikko) Raakaöljyn barrelihinta dollareina (oikea asteikko) 2010 = Barrelihinta , , , Lähde: Suomen Pankki. Reaalinen eurohinta on laskettu Suomen markan historian perusteella. 0

53 Raakaöljyn reaalihinta (Texas) : öljyn hinnan nousu lama

54 Tietoa Finanssivalvonnasta (FIVA) Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat mm. pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Valvottavat rahoittavat toimintamme 95- prosenttisesti, ja jäljelle jäävä viisi prosenttia rahoituksesta tulee Suomen Pankilta. Finanssivalvonta toimii hallinnollisesti Suomen Pankin yhteydessä, mutta on päätöksenteossaan itsenäinen. Palveluksessamme työskentelee noin 200 henkeä. Toimipaikkamme sijaitsee Helsingissä. Toimintamme tavoitteena on finanssimarkkinoiden vakauden edellyttämä luotto-, vakuutus- ja eläkelaitosten ja muiden valvottavien vakaa toiminta. Finanssivalvonnan johtokunta puheenjohtaja Marja Nykänen, Suomen Pankin johtokunnan jäsen (Suomen Pankki) Finanssivalvonnan johtoryhmä Anneli Tuominen, johtaja

55 0,00 10,00 20,00 30,00 40,00 50,00 60, Pankkikriisimaiden osuus maailmalla Kriisit toistuvat!

56 Pankkien oman pääoman määrä suhteessa kaikkiin saataviin, & Jorda et al

57 Pankkien velkojen jakauma yli ajan; Non-core liabilities ovat muita varainhankinnan muotoja kuin talletukset

58

59 Luottotappiot (LT) = Konkurssitodennäköisyys (PD) kertaa Tappioprosentti (Loss given default = LGD ) kertaa Velkaantuneisuus (L) Kaavana LT = PD*LGD*L

60 Luotto- ja takauskanta, erääntyneet ja järjestämättömät saamiset sekä arvonalentumistappiot sektoreittain ja toimialoittain , euroa Kaikki sektorit yhteensä Lainat ja muut saamiset Käyttämättömät luottojärjestelyt Takaukset ja muut sitoumukset Erääntyneet luotot > 30 päivää <= 60 päivää Erääntyneet luotot > 60 päivää <= 90 päivää Järjestämättömät saamiset <90 päivää päivää päivää > vuosi Arvonalennustappiot, netto

61 Hoitamattomat luotot/lainat Luottotappiot/lainat

62 Lainat (nyt) kotitalouksilla

63 Valuuttalainat ovat aina myrkyllisiä: Suomi, Islanti

64 Järjestämättömät saamiset; Suomi. Kotitaloudet kasvattaneet osuuttaan

65 50000 Konkurssit Suomessa Henkilö lkm Yritysten lkm