Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Fallpakka-Laakavuori

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Fallpakka-Laakavuori

2 Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan (varhaiskasvatuslautakunta ). Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta toimipisteessä tai yksikössä pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön varhaiskasvatustoiminnan kuvaus. Yksikön toimintasuunnitelma laaditaan toimintakaudelle ja siihen kirjataan toimintakauden varhaiskasvatuksen painopistealueet ja kehittämiskohteet. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä perheen kanssa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Ryhmäkohtainen toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Vasu perusteisiin Etunimi Sukunimi 2

3 Työtämme ohjaavat arvot Lapsuuden itseisarvo Ihmisenä kasvaminen Lapsen oikeudet Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus Perheiden monimuotoisuus Terveellinen ja kestävä elämäntapa

4 Lapsuuden itseisarvo ja ihmisenä kasvaminen Päiväkodissamme toiminnan lähtökohtana: Jokainen lapsi tulee kohdatuksi vahvuuksineen ja tuentarpeineen. Nämä näkyvät päiväkodin arjessa etenkin vasuissa, leopseissa, ja hoikseissa sekä moniammatillisena yhteistyönä kuntouttavien tahojen kanssa. Lapset kohdataan yksilöllisesti lapsen lähtökohdat huomioiden. Tärkeänä osana on lapsen vanhemmilta saatu tieto heidän lapsestaan. Lapsen itsetuntoa vahvistetaan positiivisen palautteen avulla, kannustamalla sekä yhdessä onnistumisesta iloiten. Lapselle annetaan omaa aikaa ja tilaa kohdata tunteensa keskustelemalla ja antamalla tarvittaessa etäisyyttä sekä huomioimalla kunkin lapsen luontainen tapa käsitellä tunteita. Lapsen kuuleminen ja kohtaaminen yksilöllisesti tapahtuu jokaisessa arjen hetkessä. (Lasten kokoukset, haastattelut, havainnoinnit, äänestykset sekä valitsemisen mahdollisuus päivittäin esimerkiksi leikkiin.) Tunnetaitoja käydään läpi päiväkodin arjessa. Käytämme arjessa tunnemittareita, tunnekortteja, tunnekelloa, kuvatukea ja sanoitamme sekä nimeämme tunteita yhdessä lasten kanssa Etunimi Sukunimi 4

5 Lapsen oikeudet Lapsilla on oikeus ilmaista itseään ja tuoda esiin omia ajatuksiaan. (Esimerkiksi lastenkokoukset, toivepuu, äänestykset, lasten omat soittolistat.) Lapset osallistuvat mahdollisuuksien mukaan heitä koskevien asioiden käsittelyyn, kuten leops/hoiks keskusteluihin, toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Päiväkodissamme lapsen oikeus leikkiin näkyy päivittäin. Aikuinen mahdollistaa leikkitilan, välineet ja rikastuttaa leikkiä havainnoimalla ja osallistumalla. Käytämme myös leikkitauluja ja kannustamme lapsia leikkimään yhdessä sekä tuemme lapsia kaverisuhteissa kuuntelemalla lasten toiveita sekä ohjaamalla yhteisleikkeihin. Jaamme lapsia myös pedagogisin perustein leikkiryhmiin/pareihin. Lapsen oikeus ryhmäytymiseen näkyy päiväkodissamme siten, että luomme ryhmissä omia sääntöjä ja käsittelemme ryhmätaitoja. Sanoitamme ja huomioimme lasten tunteita. Kasvattaja on myös mukana lasten ristiriitojen käsittelyssä ja sovittelussa Etunimi Sukunimi 5

6 Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus Tarjoamme mahdollisuuksia monipuoliseen oppimiseen erilaisille oppijoille. (suomen kieli, ulkoleikit, musiikki, liikunta, askartelu, kulttuurikasvatus, leikkitaidot) Otamme huomioon myös erilaiset oppimistyylit (kinesteettinen, visuaalinen, auditiivinen) toimintamme suunnitellussa siten että toimintamme on monipuolista ja kaikkia oppimistyylejä tukevaa. Erilaisuus on rikkaus; suhtaudumme kunnioittavasti, hienotunteisesti ja ammatillisesti kaikkia kohtaan. Puhumme ystävällisesti, tervehdimme ja kohtaamme kaikki perheet tasavertaisesti, emmekä jätä ketään huomioimatta. Käytämme tulkkeja apuna keskusteluissa vanhempien kanssa. Kiinnitämme myös huomiota omaan kielenkäyttöömme ja viestintään. Puhumme asiallisesti, kunnioittavasti ja ammatillisesti niin työtovereille kuin asiakkaillekin. Näin tuemme hyvää yhteistyötä, työilmapiiriä ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten suomen kielen kehitystä. Arvostamme päiväkodissamme suomalaista kulttuuriperintöä ja huomioimme suomalaiset juhlaperinteet. Huomioimme vuosikalenterissa tärkeät juhlat ja keskustelemme niistä lasten kanssa. Merkittävimmät juhlat juhlimme yhteisesti koko talon kesken. suomi toisena kielenä; kannustamme lapsen oman äidinkielen käyttöön Etunimi Sukunimi 6

7 Perheiden monimuotoisuus Keskustelemme huoltajien kanssa heidän kulttuurinsa ominaispiirteistä. Arvostamme jokaisen lapsen ja perheen kulttuuria. Otamme huomioon perheiden uskonnot, vanhempien vaatetustoiveet ja ruokaasiat päivittäin. Järjestämme tutustumisretkiä, sekä vaihtoehtoista toimintaa esimerkiksi lauluhetkiä. Hyödynnämme henkilökunnan erilaisia kulttuuritaustoja, kokemuksia erilaisista kulttuureista ja kielitaitoa toiminnassamme arkipäivän tilanteissa esimerkiksi keskusteluapuna ja jakamalla tietoa eri kulttuurien toimintatavoista. Käytämme myös tarvittaessa tulkkeja vanhempien kanssa keskustellessa Etunimi Sukunimi 7

8 Terveellinen ja kestävä elämäntapa Päiväkodissamme on myös suunnitelma liikunnan toteuttamiseksi monipuolisesti vuosikellon mukaan. Ei liikaa istumista, vaan mahdollisuus liikkua. Päivittäinen ulkoilu päiväkodissa. Rauhalliset ja kiireettömät ruokailutilanteet, aikuisen malli on tärkeä. Kannustamme ja houkuttelemme lapsia maistamaan erilaisia ruokia esimerkiksi kannustustarrojen, kuvatuen ja ruokamerkkien avulla. Perustelemme lapsille monipuolisen ruuan tärkeyttä. Kaikki tavarat ja tilat ovat yhteisiä, kierrätämme leluja ryhmien välillä. Kierrätämme jätteet päiväkodissa ja opetamme lapsille kestävää elämäntapaa. (Esimerkiksi roskapoliisin vierailu päiväkodissa, roskien lajittelu.) Ohjaamme perheitä ja lapsia hyvinvointia ja terveyttä edistäviin elämäntapoihin osana arkeamme. (ulkoilu, ravinto, riittävä uni, yhteistyö neuvolan kanssa.) Etunimi Sukunimi 8

9 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Tutustuminen - Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksen, hän tulee tutustumiskäynnille ryhmäänsä. - Tutustumisaika (suosittelemme vähintään viikkoa) jolloin vanhemmat mukana päiväkodissa. - Perheen kanssa käytävä aloituskeskustelu. Aloituskeskustelussa tiedustelemme lapsen tapoja, tottumuksia ja mielenkiinnonkohteita. Siirtyminen toiseen ryhmään - Siirtopalaveri entisen sekä uuden ryhmän kasvattajien kanssa. Keskustelua lapsen vahvuuksista ja ominaisista tavoista toimia. Kasvattaja tutustuu mahdollisen edellisen ryhmän kasvattajan kirjaamiin dokumentteihin. Lapsen vasuprosessi yhteisesti sovitut käytännöt - Lapsen havainnointi ryhmässä, lastentarhanopettaja kirjaa lapsen ominaisia tapoja toimia sekä lapsen toiveita, vahvuuksia ja harjoiteltavia taitoja. - Käymme vasu- ja leopskeskustelut n. 2 kk lapsen päivähoidon aloittamisesta. (Tarvittaessa tilaamme tulkin.) - Vanhemmat tutustuvat ennen keskustelua lomakkeeseen, jossa on kysymyksiä liittyen vasukeskustelun aiheisiin. - Keskustelussa käymme läpi lapsen tavoitteet ja harjoiteltavat taidot tulevalle kaudelle vanhempien kanssa, mahdollisuuksien mukaan myös lapsi osallistuu vasu/leops -keskusteluihin Etunimi Sukunimi 9

10 Oppimisympäristö Käytössämme on jokaiselle ryhmälle omat tilat. Ryhmissä tilat on jaettu ruokailuhuoneisiin ja lepohuoneisiin. Myös päiväkodin käytäville on jaoteltu leikkitiloja. Talossamme on myös jumppasali, joka on käytössä viikoittain jokaiselle ryhmälle. Lasten oppimisympäristöä on ryhmätiloissa mahdollisuus muokata lasten toiveiden mukaan. Mahdollistamme kaikki ryhmien tilat ja käytävät leikkitiloiksi päivittäin. Leikkitilat jakautuvat siten, että lasten on mahdollista leikkiä myös muiden ryhmien tiloissa. Kehitämme leikkitiloja tarkoituksenmukaisesti myös lasten avulla kysymällä lasten mielipiteitä mieleisistä leikkitiloista sekä havainnoimalla lasten leikkejä. Lasten oppimisympäristönä toimii monipuolisesti niin sisä- kuin ulkotilatkin. Leikimme paljon luonnossa ja käymme metsäretkillä sekä leikkipuistoissa viikoittain. Käytämme koko talon tiloja ja jaamme oppimisympäristöjä mm. pienryhmätoiminnassa. Järjestämme päiväkodissa retkiä myös oman päiväkodin alueen ulkopuolelle kulttuurikohteisiin sekä luonnonympäristöihin. Käytämme myös Helsingin julkisia kulkuvälineitä retkillä

11 Lapsen vasut toiminnan suunnittelussa Lasten VASUt ja LEOPSit näkyvät toiminnan suunnittelussa päivittäin etenkin arjen tilanteissa kuten pukeutumistilanteet, ruokailutilanteet, toiminta, ulkoilu. Näissä tilanteissa toimimme yksilöllisesti lapsen tarpeiden ja sovittujen tavoitteiden mukaan. Lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet näkyvät kasvattajien toiminnassa ja toiminnan suunnittelussa sekä kehittämisessä. Tarjoamme lapsille mieluisia leikkejä, tehtäviä ja toimintaa. Päiväkodin kasvattajat kokoavat lasten kanssa yhdessä hänelle merkitykselliset dokumentit ja työt omaan kansioon, jonka lapsi saa itselleen kauden loputtua. Lapsi voi esitellä omaa kansiotaan perheelleen milloin vain kauden aikana esimerkiksi isän/äitienpäiväkahvituksissa tai yhteisissä juhlissa ja keskusteluissa. Jaamme lapsiryhmistä tietoa (esimerkiksi viikoittaisissa talonkokouksissa) myös muille päiväkodin kasvattajille, jotta voisimme tukea lapsien vahvuuksia ja harjoiteltavia taitoja. Jokaisessa ryhmässä on laadittu ryhmän toimintasuunnitelma joka esitellään syksyn vanhempainillassa ja pyydettäessä vanhemmat saavat sen nähtäväkseen. Esiopetuksen toimintasuunnitelma on nähtävissä päiväkodin internet sivuilla Etunimi Sukunimi 11

12 Digitalisaatioon liittyvä tavoite Jokainen ryhmä suunnittelee ja toteuttaa pienen digitalisaatioon liittyvän projektin ikätason mukaisesti. Lapset saavat esimerkiksi kuvata kameralla tai tabletilla luonnossa oman lelunsa mieleisessään paikassa ja kertoa myöhemmin siitä tarinan, joka kirjataan. Lapsiryhmä osallistuu projektin suunnitteluun ja toteuttamiseen kasvattajan johdolla. Kuvaamme ja toteutamme joulujuhlaprojektin, johon jokainen ryhmä osallistuu oman ryhmän tabletilla. Päiväkodin kasvattajat tutustuvat uusiin laitteisiin ja niiden ohjelmiin (tabletit, älypuhelimet, tykki) ja opettelevat käyttämään niitä. Tiedon jakamisen mallin mukaisesti jaamme tietoa eteenpäin. Toimintakauden lopussa arvioimme tavoitteisiin pääsyä ja esittelemme projektien lopputulokset muille ryhmille. Käytämme 100 Oivallusta Mediareppuun materiaalia varhaiskasvatusalueen yhteinen tavoite. Monilukutaitoa sekä tieto-ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden taitojen kehittymistä Etunimi Sukunimi 12

13 Yksikön toimintakulttuurin kuvaus Näin meidän yksikössä: Henkilökunnalla on herkkyys ja aito läsnäolo kuulla lasten ajatuksia ja mielipiteitä Lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun lastenkokousten, toivepuiden ja esimerkiksi äänestysten avulla. Sallimme erehdyksiä ja kokeiluja, arvioimme toimintaa jatkuvasti päivittäin keskustellen sekä viikkokokouksissa Kunnioittava ja huomaavainen käytös kaikkia kohtaan kuuluu jokaisen kasvattajan ammatillisuuteen, keskustelemme avoimesti kunnioittavasta käytöksestä henkilökunnan yhteisissä kokouksissa. Opimme toisiltamme; koulutuksissa käyneet jakavat tiedon toisille, jokainen osallistuu vuorollaan ammattitaidon päivittämiseen. Kasvattajien omien taitojen hyödyntäminen tapahtuu toimintaa suunniteltaessa ja toteuttaessa Yhteiset lastentarhanopettajien pedagogiset palaverit Talonkokous kerran viikossa Tiimipalaverit viikottain; suunnittelemme ja arvioimme toimintaa Kehittämispäivät 2x vuosi Tilat ovat kaikkien käytössä, vuorottelu tarpeen mukaan Muokkaamme lasten oppimisympäristöä siten, että lapset saavat itse päättää leikkejään ja leikkitilojaan. Tuomme lasten mielenkiinnon kohteita myös osaksi oppimista ja leikkiä. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Yhteistyötahoina toimivat puheterapeutit, toimintaterapeutit, neuvola (hyve4), kiertävä varhaiskasvatuksen erityislopettaja, suomi toisena kielenä varhaiskasvatuksen opettaja Etunimi Sukunimi 13

14 Toimintakauden keskeiset periaatteet Osallisuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus leikissä Digitalisaation näkyminen päiväkodin arjessa Leikin rikastuttaminen kasvattajan johdolla Kestävä elämäntapa, kierrätys ja talon oman liikuntasuunnitelman toteuttaminen Etunimi Sukunimi 14

15 Kehittämittäminen leikin tukemiseen Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Päiväkotimme kehittämiskohteena ovat osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Myönteisellä ja kannustavalla vuorovaikutuksella tuemme lapsen oman identiteetin ja itsetunnon kehitystä. Haluamme panostaa lasten osallisuuden näkymiseen päiväkodin arjessa. Tämä näkyy lastenkokouksina sekä lapsen mahdollisuutena päivittäin valita leikkejään ja toimintaansa Tavoitteenamme on saada jokaisen lapsen ja perheen ääni esille tarjoamme mahdollisuuksia osallistua vanhempaintoimikuntaan ja esittää omia toiveita lapsiryhmän toimintaan liittyen. Lapset saavat esittää toiveitaan ryhmässä äänestyksien, lapsikokouksien ja toivepuiden avulla. Kiinnitämme huomiota myös ulkona tapahtuvaan toimintaan, jotta kaikki lapset pääsevät mielekkääseen leikkiin ulkotoiminnassa. Aikuinen osallistuu ulkoleikkeihin ja havainnoi sekä ohjaa leikkejä. Järjestämme ryhmissä lapsille mahdollisuuksia vaikuttaa toimintaan. Toteutamme lastenkokouksia, äänestyksiä, juhlien teemojen ja esitysten suunnittelua, leikkitilojen suunnittelua sekä mahdollistamme omien lelujen, pelien ja kirjojen tuomisen päiväkotiin. Kannustamme lapsia tekemään valintoja leikkeihin ilman sukupuoleen tai henkilöön liittyviä stereotypioita. Arvioimme kehittämiskohteemme toteutumista perheiden ja lasten tuoman palautteen kautta. Osallisuuden onnistumista arvioimme tiimeissä ja yhteisesti yksikön muiden kasvattajien kanssa Etunimi Sukunimi 15

16 Laaja-alainen osaaminen Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Osallistuminen ja vaikuttaminen Päiväkodimme painotukset Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (Aluetta rikastuttavat perheiden moninaisuus; erilaiset kielet ja kulttuurit) Hyödynnämme henkilökunnan monikulttuurista taustaa ja tuntemusta, sekä monipuolista kielitaitoa. Kehittämisen alueet Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (Moi-hanke, uudet laitteet ja niihin tutustuminen, lasten kanssa tehtävät projektit) Etunimi Sukunimi 16

17 Oppimisen alueet Kielten rikas maailma Ilmaisun monet muodot Minä ja meidän yhteisömme Tutkin ja toimin ympäristössäni Kasvan, liikun ja kehityn Päiväkodimme painotukset: Tutkin ja toimin ympäristössäni; ympäristökasvatus Kielten rikas maailma; kielelliset taidot ja valmiudet ja kielelliset identiteetit/henkilöstön osaamisen hyödyntäminen Kehittämiskohteet: Tutkin ja toimin ympäristössäni; teknologiakasvatus Minä ja meidän yhteisömme: mediakasvatus Etunimi Sukunimi 17

18 Yhteistyö ja viestintä Huoltajien osallisuus näkyy talossamme: - Vanhempainillat, joissa vanhemmat saavat esittää toiveita toiminnasta päiväkodissa. - Varhaiskasvatuskeskusteluina(VASU), lapsen esiopetussuunnitelma keskusteluina (LEOPS), henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevana suunnitelmana(hojks) - Vanhempaintoimikunnan toiminta. - Vanhempien kanssa viestinnässä käytämme ilmoitustaulua, kuukausikirjeitä ja päivittäisiä keskusteluja lasten vienti- ja hakutilanteissa. - Yhteiset toiminnalliset päivät vanhempien kanssa. Monialainen yhteistyö: - Yhteistyötahoina puheterapeutit, toimintaterapeutit, neuvola (hyve4), kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja, suomi toisena kielenä varhaiskasvatuksen opettaja Etunimi Sukunimi 18

19 Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan. Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Havainnoimme tässä ja nyt, päivittäin, vastuu on jokaisella Annamme palautetta työkaverille heti Oman toiminnan arviointi ja vaikutukset, joita käymme läpi talonkokouksissa, tiimeissä sekä kehityskeskustelussa. Kysymme palautetta myös lapsilta Arvioimme vuorovaikutusta lasten kanssa, ryhmän ilmapiiriä, toiminnan sisältöä ja oppimisympäristöjä sekä pedagogisia toimintatapoja viikoittain Esiopetuksen ja varhaiskasvatussuunnitelmien arviointi vuosittain Kirjaamme ja kuvaamme toimintaa kuukausittain Arvioimme tiimipalavereissa, talonkokouksissa, kehityskeskusteluissa, kehittämispäivillä, onnistuimmeko ja oliko toiminta varhaiskasvatussuunnitelman mukaista ja pedagogisesti perusteltua Etunimi Sukunimi 19