Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Myllynratas-Myllytupa

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Myllynratas-Myllytupa

2 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Oppimisympäristö Toimintavuoden yhteiset tavoitteet: Lapsen Vasut toiminnan suunnittelussa Digitalisaatioon liittyvä tavoite Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden keskeiset periaatteet ja kehittämiskohde Laaja-alainen osaaminen Oppimisen alueet Yhteistyö ja viestintä Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen Vy Myllynratas-Myllytupa 2

3 Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan (varhaiskasvatuslautakunta ) Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta toimipisteessä tai yksikössä pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön varhaiskasvatustoiminnan kuvaus. Yksikön toimintasuunnitelma laaditaan toimintakaudelle ja siihen kirjataan toimintakauden varhaiskasvatuksen painopistealueet ja kehittämiskohteet. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä perheen kanssa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Ryhmäkohtainen toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Vasu perusteisiin. 3

4 Työtämme ohjaavat yhteiset arvot Helsinkiläinen varhaiskasvatus perustuu Vasu-perusteissa määritellyille arvoille sekä Helsingin kaupungin strategiaan Vasuperusteissa määritellyt arvot: Lapsuuden itseisarvo Ihmisenä kasvaminen Lapsen oikeudet Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus Perheiden monimuotoisuus Terveellinen ja kestävä elämäntapa Vy Myllynratas-Myllytupa 4

5 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Tutustuminen Tutustumisjakson aikana lapsi tutustuu yhdessä vanhempansa kanssa päivähoitoon. Vähitellen lapsi on pieniä aikoja erossa vanhemmista ja hiljalleen eroaikaa kasvatetaan. Tutustumisjakson kesto on yksilöllinen ja siitä sovitaan ennen hoidon aloitusta. Tutustumisjakson aikana vanhempi ja lapsen ryhmän hoitaja varaavat ajan aloituskeskustelulle. Siinä keskustellaan lapsesta ja hänen tarpeistaan. Tämä on myös oivallinen tilaisuus vanhemmalle kertoa toiveistaan päivähoidon suhteen. Siirtyminen toiseen ryhmään Ennakoimme muutosta tutustumalla uuteen ryhmään vähitellen tuttujen kasvattajien tai kavereiden kanssa. Tarvittaessa pidetään siirtopalaveri Lapsen vasuprosessi yhteisesti sovitut käytännöt Aloituskeskustelu tutustumisjakson aikana tai heti sen päätyttyä Havainnointi ja dokumentointi Ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja pitää lapsen vasu- tai leops -keskustelut yhdessä vanhempien kanssa lokakuun loppuun mennessä. Suunnitelmat arvioidaan perheen kanssa keväällä ja tarvittaessa vuoden vaihteessa. Hyve 4 kun lapsi on menossa neuvolan neli- vuotistarkastukseen 5

6 Oppimisympäristö Oppimisympäristönä toimii päiväkodin sisätilat, päiväkodin piha, metsä, lähiympäristö, leikkipuistot, alueen liikuntapaikat sekä koko Helsingin alueella kirjastot, museot, teatterit sekä liikunta- ja luontokohteet. Suunnittelemme ja rakennamme oppimisympäristöjä yhdessä lasten kanssa niiden tulee tukea lasten luontaista uteliaisuutta ja oppimisen halua Annamme lapsille mahdollisuuden tutkia maailmaa kaikilla aisteilla ja koko keholla oppimisympäristöt tarjoavat lapsille vaihtoehtoja mieluiseen tekemiseen, monipuoliseen ja vauhdikkaaseen liikkumiseen, leikkeihin ja peleihin sekä rauhalliseen oleiluun ja lepoon 6

7 Lapsen Vasu toiminnan suunnittelussa (sitova tavoite 2018) Lapsen vasu ja leops tehdään yhteistyössä lapsen ja vanhempien kanssa. Lapsen vasu ja leops on päivittäin käytössä oleva työkalu, joka asettaa tavoitteet tiimin kasvattajille. Toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa huomioidaan lasten mielenkiinnonkohteet sekä huoltajien ja lasten päivittäisissä keskusteluissa, vasukeskusteluissa ja vanhempaintapahtumissa esille nostamat asiat. Lapsiryhmien omia toimintasuunnitelmia arvioidaan säännöllisesti tiimeissä. 7

8 Digitalisaation tupa-tavoite varhaiskasvatuksessa Alueellinen tavoite: 1. Käytetään 100 oivallusta mediareppuun materiaalia. Yksikön tavoitteet: 1. Yksikön sähköisessä viestinnässä tuodaan lasten näkökulmia esille julkaisemalla lasten tuottamaa sisältöä. 2. Digitalisuutta hyödynnetään vahvemmin osana toimintaa. Vy Myllynratas-Myllytupa 8

9 Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden keskeiset periaatteet ja kehittämiskohde Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Kokeilemme lapsilähtöisesti uusia toimintatapoja ja huomioimme lasten kiinnostuksen kohteet toimintakulttuurimme pohjana on luonto ja lähimetsä sekä ulkoilu hyödynnämme henkilökunnan osaamista ja vahvuuksia (musiikki, liikunta, keke, mediakasvatus) pajatoiminnassamme lapset pääsevät osallisiksi henkilökunnan koulutukset Leikkiin kannustava toimintakulttuuri Tuemme suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti lasten leikin kehittymistä kannustamme kaikkia kekseliäisyyteen, mielikuvituksen käyttöön, omaan ilmaisuun ja luovuuteen mahdollistamme leikkirauhan ja keskittymisen leikkiin Annamme lasten leikkialoitteille, kokeiluille ja elämyksille tilaa, aikaa ja rauhaa olemme perillä lasten leikkien sisällöistä ja teemoista leikin teeman nostamme arjen siirtymätilanteisiin esim. prinsessoina aamupalalle Aikuinen on aktiivisesti mukana lasten leikeissä tarjoten vuorovaikutusmallia syventäen suhdetta lapseen. Aikuisen läsnäolo leikeissä on havainnoinnin työkalu. Vy Myllynratas-Myllytupa 9

10 Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden keskeiset periaatteet ja kehittämiskohde Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Vahvistamme lasten osallisuutta kohtaamalla heidät sensitiivisesti ja antamalla heille positiivisia kokemuksia kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja arviointiin käytämme ja painotamme positiivista pedagogiikkaa sekä kehumme ja kannustamme lapsia kokeilemaan asioita Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Näemme kulttuurisen moninaisuuden voimavarana luemme lasten kanssa erilaisia satuja ja tutustumme kansanperinteeseen lorujen ja leikkien kautta Tutustumme eri kulttuureihin ja kieliin mm. tapahtumien, juhlien ja askartelujen kautta Leikki kehittää kieltä ja mielikuvista. Vy Myllynratas-Myllytupa 10

11 Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-alaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Yksikkömme kehittämisalue on vuorovaikutus ja ilmaisu. 1. Ajattelu ja oppiminen 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot 4. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen 5. Osallistaminen ja vaikuttaminen

12 1. Ajattelu ja oppiminen Annamme tilaa ihmettelylle, oivaltamiselle sekä oppimisen ilolle tartumme lasten ideoihin emme anna valmiita vastauksia rohkaisemme lapsia kysymään ja kyseenalaistamaan toimimme erilaisissa pienryhmissä Arvostamme jokaisen lapsen yksilöllistä oppimisprosessia teemme, ihmettelemme, keskustelemme ja dokumentoimme yhdessä

13 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Harjoittelemme lasten kanssa asettumista toisen asemaan, opettelemme tarkastelemaan asioita eri näkökulmista sekä ratkaisemaan ristiriitatilanteita rakentavasti. aikuinen on käytettävissä, kuuntelee, ohjaa, mahdollistaa ja hakee lasten kanssa yhteistä toimintarakennetta erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista keskustelemme rakentavasti ja luomme uusia tapoja toimia yhdessä käytämme miniverson ristiriitatilanteissa tutustumme eri kulttuureihin yhdessä Lapset tutustuvat kieliin ja kulttuureihin tutustumme ryhmän lasten äidinkieliin ja kotimaiden kulttuureihin -> vaatteet, esineet, musiikki, kulttuuripäivät leikit, ruokailuhetket ja juhlat tarjoavat tilaisuuksia jakaa kokemuksia erilaisista perinteistä ja tavoista

14 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Näemme monipuolisen liikkumisen innostavan lapsia kokemaan liikunnan iloa sisällä ja ulkona kaikkina vuodenaikoina liikuntavälineet ovat lasten käytettävissä omaehtoiseen liikuntaan suunnittelemme päivärytmin ja oppimisympäristön niin, että lapset voivat monipuolisesti nauttia liikunnasta eri tilanteissa Ohjaamme lapsia kunnioittamaan ja suojelemaan omaa ja toisen kehoa kerromme lapsille, että oman kehon koskemisen saa itse määrittää. opetamme lapsille sanallisen itsepuolustuksen taitoja-> en pidä että kosket minuun, anna minua pukea/riisua rauhassa, pyydäthän luvan että voit silittää minua tai pitää sylissä Tuemme lasten itsenäisyyden asteittaista lisääntymistä harjoittelemme omatoimisuutta pukemis- ja vessatilanteissa sekä omista tavaroista huolehtimisessa

15 4. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Innostamme lapsia tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan viestejä erilaisissa ympäristöissä, myös digitaalisissa ympäristöissä tabletit, puhelimet, tietokoneet ja kamerat ovat käytettävissä viikoittain tiedon etsintään, dokumentointiin ja oman sisällön tuottamiseen. innostamme lapsia tutkimaan ympäristöä nimeämme lasten kanssa asioita ja esineitä sekä opetelemme erilaisia käsitteitä Opettelemme medialukutaitoa johon sisältyy esim. tietoisuus ikärajoista Tarjoamme lapsille rikkaan tekstiympäristön sekä mahdollisuuden tuottaa itse kulttuuria otamme draamataidot mukaan arkeen -> paljon lauluja, loruja, nimeämme asioita, ilmeet, eleet, tunteet, näytelmät, käsitteet

16 5. Osallistuminen ja vaikuttaminen Lapset kokevat, että heidän mielipiteitään ja näkemyksiään arvostetaan pidämme lastenkokouksia säännöllisesti suunnittelemme toimintaa lasten kiinnostuksenkohteiden pohjalta kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi Ymmärrämme, että lapsen ajatukset ja ideat muokkaavat aikuisen suunnittelemaa arkea lasten osallisuus on arjen suunnittelun perusta tavoitteenamme on, että lapsi tulee tietoiseksi omista vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksistaan. huolehdimme, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa.

17 Oppimisen alueet Oppimisen alueet eivät ole erikseen toteutettavia, toisistaan irrallisia kokonaisuuksia, vaan niiden aihepiirejä yhdistetään ja sovelletaan lasten mielenkiinnon kohteiden ja osaamisen mukaisesti. Eheytetty pedagoginen toiminta mahdollistaa asioiden ja ilmiöiden laaja-alaisen tarkastelun ja tutkimisen. Lasten mielenkiinnon kohteet ja kysymykset ovat toiminnan keskeinen lähtökohta. Yksikkömme kehittämiskohteena on liikkuminen.

18 Yhteistyö ja viestintä Huoltajien osallisuus Laadimme lasten varhaiskasvatussuunnitelmat ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat yhteistyössä vanhempien kanssa. Tällöin keskustelemme lapsen yksilöllisistä tarpeista, toiveista ja oppimisen tavoitteista. Huomioimme nämä tarpeet ja toiveet toiminnan suunnittelussa. Vanhemmille viestitään eri tavoin toiminnan sisällöistä kuten sähköpostitse, kuukausitiedotteilla, seinäkalenterilla ja päiväkodin Facebook-sivuilla. Erilaisissa vanhempaintilaisuuksissa vanhemmat saavat tietoa toiminnasta sekä voivat osallistua toiminnan yhteiseen suunnitteluun ja toteutukseen. Monialainen yhteistyö Teemme yhteistyötä muun maassa seuraavien tahojen kanssa: Myllypuron peruskoulu, mediakirjasto ja kaupunginkirjastot, Myllypuron kirkko, Myllypuron palvelutalo, lastenneuvola, HUS, puheterapeutit, fysioterapeutit, lapsiperheiden sosiaaliohjaajat, lastensuojelu ja liikuntamylly 18

19 Pedagoginen dokumentointi, arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arviointi on systemaattista ja säännöllistä. Arviointi perustuu dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tehdään suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan. Pedagoginen dokumentointi on osa arkea ja sitä tehdään yhdessä lasten kanssa. Pedagoginen dokumentointi koostuu erilaisista yhdessä laadituista dokumenteista kuten lasten haastatteluista, ajatuksista, mielipiteistä, vasukeskusteluista, lasten piirustuksista ja valokuvista sekä henkilöstön että vanhempien havainnoista. Kaikkia näitä dokumentteja hyödynnetään varhaiskasvatussuunnitelmaprosessissa sekä sen arvioimisessa.

20 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Tavoite Kuinka onnistuimme Menetelmät Kehitettävää Kokeilemme lapsilähtöisesti uusia toimintatapoja ja huomioimme lasten kiinnostuksenkohteet Vahvistamme lasten osallisuutta kohtaamalla heidät sensitiivisesti ja antamalla heille positiivisia kokemuksia kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta Näemme kulttuurisen moninaisuuden voimavarana Ohjaamme lapsia omatoimiseen, monipuoliseen ja riittävään ruokailuun Tunnistamme kiusaamisen, puutumme siihen ja ehkäisemme sitä tietoisesti ja suunnitelmallisesti Annamme tilaa ihmettelylle, oivaltamiselle sekä oppimisen ilolle Arvostamme jokaisen lapsen yksilöllistä oppimisprosessia Harjoittelemme lasten kanssa asettumista toisen asemaan, opettelemme tarkastelemaan asioita eri näkökulmista sekä ratkaisemaan ristiriitatilanteita rakentavasti. 20

21 Tavoite Kuinka onnistuimme Menetelmät Kehitettävää Näemme monipuolisen liikkumisen innostavan lapsia kokemaan liikunnan iloa sisällä ja ulkona kaikkina vuodenaikoina Ohjaamme lapsia kunnioittamaan ja suojelemaan omaa ja toisen kehoa Innostamme lapsia tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan viestejä erilaisissa ympäristöissä, myös digitaalisissa ympäristöissä Tarjoamme lapsille rikkaan tekstiympäristön sekä mahdollisuuden tuottaa itse kulttuuria Käytämme lasten kanssa100 oivallusta mediareppuun materiaalia. Lasten tuottamaa sisältöä julkastaan yksikön sähköisessä viestinnässä Lapset kokevat, että heidän mielipiteitään ja näkemyksiään arvostetaan vy Myllynratas-Myllytupa 21

22 Tavoite Kuinka onnistuimme Menetelmät Kehitettävää Ymmärrämme, että lapsen ajatukset ja ideat muokkaavat aikuisen suunnittelemaa arkea Suunnittelemme ja rakennamme oppimisympäristöjä yhdessä lasten kanssa Annamme lapsille mahdollisuuden tutkia maailmaa kaikilla aisteilla ja koko keholla Tuemme suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti lasten leikin kehittymistä Tunnistamme leikin rajoittavia tekijöitä ja kehitämme leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä Annamme lasten leikkialoitteille, kokeiluille ja elämyksille tilaa, aikaa ja rauhaa vy Myllynratas-Myllytupa 22