Terveyskunnon testimenetelmien kehittäminen. Erikoistutkija Jaana Suni, TtT, dosentti, ft

Transkriptio

1 Terveyskunnon testimenetelmien kehittäminen Erikoistutkija Jaana Suni, TtT, dosentti, ft

2 esiteltiin ja ensimmäistä kertaa v (Bouchard ym.) osana viitekehystä exercise, fitness and health määritelmää tarkennettiin v (Bouchard ja Spephard) physical activity, health related fitness, and health terveyskunnon osa alueisiin kuuluvat: kehon koostumus lihaskunto /tuki ja liikuntaelimistön kunto motorinen kunto /liikehallintakyky hengitys ja verenkiertoelimistön kunto aineenvaihdunta Terveyskunto käsite

3 terveyskunto on osa fyysistä kuntoa /suorituskykyä, fyysinen kunto on kelpoisuutta fyysistä kuormitusta sisältäviin tehtäviin terveyskuntoon kuuluvat fyysistä kuntoa määrittävät kehon rakenteet ja toiminnot, joilla on yhteyttä terveyteen ja toimintakykyyn ja joihin fyysinen aktiivisuus vaikuttaa positiivisesti ja sen puute negatiivisesti myös perimällä on vaikutusta terveyskuntoon terveyskunto on yksi terveydentilan ilmaisija, joka laajentaa perinteistä urheiluun liittyvää kuntokäsitettä yksilön terveyteen ja toimintakyyn sisältö, annostelu, yksilön kuntotaso ja perimä vaikuttavat liikuntaharjoittelun vaikutusten suuruuteen ja kohdentumiseen terveyskunnossa

4 Kuva 1.2 Viitekehys fyysinen aktiivisuus, terveyskunto ja terveys (mukailtu lähteestä Bouchard & Shephard 1994) Kuvitus: Seija Rusanen

5 Aikuisille kehitetyt terveyskuntotestit UKK instituutti on kehittänyt ja/tai tutkinut yli 20 kuntotestin turvallisuutta, soveltuvuutta, luotettavuutta ja pätevyyttä aikuisväestön terveyskunnon mittaamisessa: UKK Walk Test (Laukkanen 1993) Health related fitness tests battery for middle aged adults (Suni 1999) Health related fitness tests for high functioning older adults (Husu 2008) Motor ability test battery for adults (Rinne 2010) Fitness for Health: The ALPHA FIT Test Battery for Adults Aged (EU project ) 6 minute walk test to measure cardiorespiratory fitness among healthy adult populations (Mänttäri et al., underway)

6 ALPHA-projektissa kartoitetut testistöt Ortiz et al. Simmonds et al. Ljungquist 2002 Alaranta et al. (Finland) FITNESSGRAM (USA) EUROFIT (EU) LIV 90 (Sweden) CPAFLA (Canada) GRONINGEN (Netherl.) UKK HRF (Finland) UKK HRF elderly (Finland) UKK motor ability test battery for adults (Finland) AAHPERD (USA)

7 Mitä laadukkaan terveyskuntotestin kehittäminen edellyttää? hyvatkaytannot/ kuntotestayksen hyvat kaytannot kymmenen askelta

8 Terveyskunnon testauksen tavoitteet Arvioidaan ja seurataan terveyden ja fyysisen toimintakyvyn edellytyksiä Laaditaan yksilöllinen, turvallinen ja tavoitteellinen liikuntasuunnitelma Seurataan terveyskunnon muutoksia Arvioidaan liikuntainterventioiden vaikuttavuutta Seulotaan henkilöitä, joiden terveys tai fyysinen toimintakyky on vaarassa heikentyä Public health monitoring/ Väestön terveyskunnon seuranta osana terveyden edistämisen kokonaisuutta

9 Terveyskunnon testauksen tavoitteet ja sisältö muotoutuivat UKK instituutissa 1990 luvun puolivälissä Terveyskunnon testipoluksi (Terveyskunnon testaus, luku 2.2) mikä on yhtenevä American College of Sports Medicine (ACSM) asiantuntijayhteisön vuonna 2010 esittämän kuvauksen kanssa terveyskunnon testauksen tavoitteista. Terveyskunnon testauksella voidaan (ACSM, 2010) 1. arvioida testattavan terveyskunnon osa alueiden kuntoa tai tilaa suhteessa väestö ja terveysnormeihin 2. asettaa terveyttä edistävää liikuntaa koskevia tavoitteita ja suunnitella realistinen, yksilöllinen liikuntaohjelma 3. seurata toteutuneen terveysliikuntaohjelman vaikuttavuutta terveyskunnon osa alueisiin 4. auttaa asiakasta motivoitumaan liikkumiseen ja sen seurantaan

10 Terveyskunnon testipolku I Ennen testausta Etukäteisinfomaatio Valmistautumisohjeet II Testaus Fyysisen aktiivisuuden ja terveydentilan kartoitus Terveyskunnontestaus Tulosten laskenta III Palaute asiakkaalle Testitulosten tulkinta Liikuntaneuvonta ja liikuntaohjelman laadinta IV Seuranta Liikuntaohjelman vaikutusten seuranta

11 Kuvitus: Seija Rusanen

12 Terveyskuntotestin keskeiset laatutekijät käyttökelpoisuus suhteessa tavoitteeseen ja olosuhteisiin turvallisuus ja soveltuvuus suhteessa kohderyhmään /yksilöön, kun toimitaan tietyn turvallisuusmallin mukaan luotettavuus: toistettavuus ajan suhteen ja eri mittaajien välillä / tarkkuus suhteessa kriteerimittaukseen (kultaiseen standardiin) pätevyys suhteessa terveyteen, toimintakykyyn ja niiden muutoksiin tarkoituksenmukaiset viitearvot tulosten tulkintaan

13

14 Appendix 1. Evaluated test items that were excluded from the proposed health related fitness test battery (Suni 1999, s. 96) MUSCULOSKELETAL FITNESS Reason for exclusion Flexibility Sit and reach Soft tissue low back pain during testing Muscular tightness: iliopsoas, Subjective evaluations of tightness (0 2) hamstring, rectus femoris had poor inter rater reliability Muscular strength and endurance Push ups in 30 seconds Difficult to define improper technique Partial sit ups (max. repetitions) High number of zero scores in women Rotated sit up (can/cannot) Reasons for failure difficult to define Isometric sit up (up to 4 minutes) Biomechanically impossible for many Two leg squatting, extra weight 20% Caused severe DOMS MOTOR FITNESS Coordination & balance Subjective evaluations of quality of Four tests movement had poor inter rater reliability One leg stand: eyes open, with head turn (time up to 30 s) Poor inter rater reliability

15 Terveyskuntotestin keskeiset laatutekijät käyttökelpoisuus suhteessa tavoitteeseen ja olosuhteisiin turvallisuus ja soveltuvuus suhteessa kohderyhmään /yksilöön, kun toimitaan tietyn turvallisuusmallin mukaan luotettavuus: toistettavuus ajan suhteen ja eri mittaajien välillä / tarkkuus suhteessa kriteerimittaukseen (kultaiseen standardiin) pätevyys suhteessa terveyteen, toimintakykyyn ja niiden muutoksiin tarkoituksenmukaiset viitearvot tulosten tulkintaan

16 Terveyskuntotestin turvallisuus ja soveltuvuus Tärkein testauksen turvallisuuteen vaikuttava tekijä on yksittäisen kuntotestin tai kuntotestikokonaisuuden kuormittavuus suhteessa testattavan kuntotasoon. Mitä suurempaa suhteellista kuormitustasoa testisuoritus testattavalta edellyttää, sitä suuremmat ovat sen terveysriskit sekä hengitys ja verenkiertoelimistölle että tukija liikuntaelimistölle. Muita turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat testattavan terveydentila ja aiempi ja nykyinen fyysinen aktiivisuus.

17

18 UKK kävelytesti Muunneltu punnerrus Staattinen selkätesti Askelkyykky Ponnistushyppy Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Sydämen syke testin jälkeen (lyöntiä/min) Mean range %HR * max >85(%) n *prosenttia ikää vastaavasta arvioidusta maksimisykkeestä Suni et al. 1998

19 Väestön terveyden edistämisen näkökulmasta olisi toivottavaa, että terveyskunnon testaukseen osallistuisivat myös vähän liikkuvat ja huonokuntoiset kansalaiset: haaste testien turvallisuudelle ja soveltuvuudelle Terveysseula ja siihen rakennettu turvallisuusmalli: voi turvallisesti osallistua kaikkiin testeihin/ testiin osa testeistä ei sovi (testikohtaiset poissulkemisen kriteerit) tarvitsee lääkärintarkastuksen ennen testausta

20 Turvallisuusmallin perusteella eri testeistä pois suljettujen keski ikäisten ikä ryhmittäiset osuudet % n=103 n=96 n=104 n=97 n=100 0 kävelytesti VO max 2 muunneltu punnerrus staattinen selkätesti ponnistushyppy askelkyykistys kävelytesti aika tasapaino liikkuvuus puristusvoima

21

22 Viivästynyt lihaskipu (delayed oneset muscle soreness, DOMS) muutama päivä testin jälkeen voi ilmaantua kuormituksen aiheuttamaa niin sanottua viivästynyttä lihaskipua lihaskipuoireet vaihtelevat lihasten arkuudesta voimakkaaseen suorituskykyä heikentävään kipuun DOMS heikentää mm. liikkuvuutta, lihasjänneyksikön iskunvaimennuskykyä, maksimaalista voimantuottoa haitallinen kuormitus pehmytkudoksissa altistaa lihasvammoille liikehallinnan häiriöt ovat tavallisia: mm. refleksi eli heijasteliikkeiden hidastuminen voi altistaa kaatumisille

23

24 Terveyskuntotestin keskeiset laatutekijät käyttökelpoisuus suhteessa tavoitteeseen ja olosuhteisiin turvallisuus ja soveltuvuus suhteessa kohderyhmään /yksilöön, kun toimitaan tietyn turvallisuusmallin mukaan luotettavuus: toistettavuus ajan suhteen ja eri mittaajien välillä pätevyys suhteessa terveyteen, toimintakykyyn ja niiden muutoksiin tarkoituksenmukaiset viitearvot tulosten tulkintaan

25 Mittausten luotettavuus terveyskuntotestaukseen tuleva asiakas olettaa saavansa luotettavaa (reliable) tietoa omasta kunnostaan ja suhtautuu vakavasti saamaansa palautteeseen terveys ja liikunta alan ammattilaisten tulee olla tietoisia virhelähteistä, jotka tyypillisesti liittyvät erilaisiin fyysisen kunnon/toimintakyvyn mittauksiin Jules M Rothstein, Phys Ther 2001; 81: : There is error in all measurements, but the issue is consequential given how the measurement is used. Hopkins WG. Measures of reliability in sports medicine and science. Sports Med 2000;30:

26 Milloin testi on riittävän luotettava? Terveyskunnon testauksessa ammattihenkilö luokittelee asiakkaan johonkin kuntoluokkaan seuraa kunnon muutoksia määrätyin väliajoin Kuntotestin toistettavuus on riittävän hyvä, kun sen tyypillinen mittausvirhe toistetuissa mittauksissa on pienempi kuin testitulosten luokittelun perusteena olevan viitearvotaulukon kuntoluokkien keskimääräinen vaihteluväli. Seurantamittauksessa on kyse todellisesta muutoksesta, kun testitulos on muuttunut enemmän (parantunut tai huonontunut) kuin mitä on keskimääräinen toistettujen mittausten erotus (change in the mean = muutoskeskiarvo)

27 Toistettavuutta kuvaavat tilastolliset suureet Typical (standard) error s = tyypillinen virhe testin ja uusintatestin tulosten erotuksen keskihajonta (sd) jaettuna neliöjuuri kahdella s=sd diff / 2 (mittauksen yksikkönä) -kuvaa yksittäisten henkilöiden tulosten satunnaisvaihtelua (within-subject random variation) -osoittaa miten pysyvä ko. ilmiö yleisesti on (esim. lihaksen nopeusvoima) ja miten samanlaisesti henkilö kykenee tietyn suorituksen toistamaan (esim. ponnistushyppy) -useat tilannetekijät, kuten tutkittavan uni-vireystila, testiä edeltävä fyysinen kuormitus, ravitsemus nautintoaineet vaikuttavat testituloksiin (ohjeet testaukseen valmistautumisesta)

28 Coefficient of variation CV = variaatiokerroin tyypillinen virhe (s) jaettuna 1. ja 2. testin keskiarvolla CV= s/σ[(testia i +testib i )/2] (%) Variaatiokertoimen avulla on mahdollista verrata eri testien toistettavuutta keskenään. ALPHA-FIT-terveyskuntestistöön hyväksyttiin vain kuntotestit, joiden variaatiokerroin oli enintään 10 %. Yleisesti tunnetuista terveyden riskitekijöistä esim. verenpaineen mittaamisen variaatiokerroin on noin 5 % ja kokonaiskolesterolin 13 %. Kuntoa terveydeksi: Aikuisten ALPHA-FIT terveyskuntotestistö

29 Systemaattinen virhe liittyy fyysisen kunnon testauksessa tekijöihin kuten tutkittavan oppiminen, motivaatio tai väsyminen muita mahdollisia syitä ovat väärin kalibroitu mittari, epätarkat testiohjeet, testaajan kokemattomuus ym. Change in the mean = (testia i testib i ) eli toistettujen mittausten erotusten keskiarvo muodostuu satunnaisvirheestä ja systemaattisesta virheestä kunnon seurannassa muutoksen tulee olla suurempi kuin muutoskeskiarvo, jotta se on todellinen

30 Terveyskuntotestin keskeiset laatutekijät käyttökelpoisuus suhteessa tavoitteeseen ja olosuhteisiin turvallisuus ja soveltuvuus suhteessa kohderyhmään /yksilöön, kun toimitaan tietyn turvallisuusmallin mukaan luotettavuus: toistettavuus ajan suhteen ja eri mittaajien välillä pätevyys suhteessa terveyteen, toimintakykyyn ja niiden muutoksiin (tästä jaettiin erillinen moniste) tarkoituksenmukaiset viitearvot tulosten tulkintaan

31 Liikunnan ja fyysisen kunnon annos-vaste käyrät sydänsairauksien riskille (relative risk) Sydänsairauksiin sairastumisen suhteellinen riski Fyysinen aktiivisuus huonokuntoiset vähän liikkuvat 25 % 50 % 75 % 100 % keskikuntoiset Hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto hyväkuntoiset runsaasti liikkuvat Williams 2001

32