Vesienhoito, riskit ja vesien tarkkailu

Transkriptio

1 Vesienhoito, riskit ja vesien tarkkailu Merja Antikainen, Anu Peltonen Pirkanmaan ELY-keskus Talousvesikoulutus Tampere

2 Vesienhoitosuunnittelulla vedet hyvää tilaan tietämys vesien tilasta ja tilaan vaikuttavista tekijöistä paranee vesienhoidon suunnittelussa asetetaan alueelliset tavoitteet vesienhoidolle ja määritellään toimet, joilla tavoitteet saavutetaan tietämys toimien vaikuttavuudesta paranee vesienhoidon suunnittelun tulokset otetaan lupavalmistelussa huomioon ja ne vaikuttavat lupapäätösten kautta käytännön toimien toteutukseen. vesienhoidon suunnittelu ohjaa vesiin liittyviä toimia sekä päätöksentekoa maankäytön suunnittelusta. 2

3 Vesienhoito ja lupakäsittely Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Lain luvussa 4 säädetään ympäristötavoitteista, jotka tulee ottaa huomioon eri lakien mukaisessa päätöksenteossa. Lupamenettelyissä tulee ottaa tarpeellisilta osin huomioon, mitä vesienhoitosuunnitelmassa esitetään toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Ympäristönsuojelulakiin ja vesilakiin perustuvilla luvilla on tärkeä merkitys vesienhoitotoimenpiteiden toteutuksessa ja vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Lupaa edellyttävää yksittäistä hanketta koskevat velvoittavat toimet määritellään lupamenettelyissä, jotka perustuvat lainsäädäntöön, kuten vesilakiin (587/2011), ympäristönsuojelulakiin (527/2014), maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999) sekä luonnonsuojelulakiin (1096/1996). 3

4 Terveydensuojelulaki 17 2 mom (942/2016) Vedenottamo sekä veden käsittely-, varastointi- ja jakelulaitteet on suunniteltava, sijoitettava ja rakennettava ja niiden haltijan on hoidettava niitä siten, että talousvesi täyttää 1 momentissa säädetyt vaatimukset. Näiden toimien yhteydessä on lisäksi otettava huomioon vesilain 4 luvun 12 :n nojalla annetut vedenottamon suojaaluemääräykset sekä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 10 e :n nojalla laadittu pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Vesilain mukainen suoja-alue Vesienhoitolain mukainen suojelusuunnitelma 4

5 STM:n asetusluonnos talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varmistettava, että riskinhallinnassa otetaan huomioon vesilain (587/2011) 4 luvun 12 :n nojalla annetut vedenottamon suojaaluemääräykset sekä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 10 e :n nojalla laadittu pohjavesialueen suojelusuunnitelma ja 10, 20 ja 26 :n nojalla säädettyjen raakaveden lähteenä käytettävien vesimuodostumien ominaispiirteiden ja tilan seurannan tulokset. Vesilain mukainen suojaalue Vesienhoitolain mukainen suojelusuunnitelma Vesienhoitolain mukainen raakaveden lähteenä käytettävien vesimuodostumien ominaispiirteiden ja tilan seurannan tulokset vesimuodostumien 5

6 Pinta- ja pohjavesien ominaispiirteiden selvittäminen Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 2 luku 3 (1040/2006) ELY-keskus määrittää toimialueensa pintavesien ja pohjavesialueiden sijainnin ja rajat sekä pohjavesialueet, joista pintavesiekosysteemit ja maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia. Ominaispiirteitä selvitettäessä, lisäselvityksiä tehtäessä sekä vesien tilaa arvioitaessa ja seurattaessa samankaltaisia pintavesiä ja pohjavesiä voidaan tarkastella ryhminä. 6

7 Pohjavesialueiden rajaaminen ja luokitus - kuulemiset käynnistyneet ELY-keskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella: 1) 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin; 2) 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön. ELY-keskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. 7

8 Vesilain mukainen suoja-alue (VL 4 luku 11 ) Lupaviranomainen voi veden ottamista koskevassa päätöksessä tai erikseen määrätä pohjaveden ottamon ympärillä olevan alueen suoja-alueeksi. Suoja-alue voidaan määrätä, jos alueen käyttöä on tarpeen rajoittaa veden laadun tai pohjavesiesiintymän antoisuuden turvaamiseksi. Suoja-aluetta ei saa määrätä laajemmaksi kuin on välttämätöntä. Vaatimuksen tai hakemuksen suoja-alueen määräämisestä voi tehdä hankkeesta vastaava, valvontaviranomainen tai asianosainen. Suoja-alueeksi voidaan 1 momentissa säädetyin edellytyksin määrätä myös pintaveden ottamon ympärillä oleva alue. 8

9 Esimerkki Enonlähde Hämeenkyrö, suoja-alue 9

10 Pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 10 e 1) tiedot alueen pohjavesiolosuhteista, pohjaveden tilasta sekä nykyisestä ja suunnitellusta maankäytöstä; 2) tiedot alueella sijaitsevista vedenottamoista ja alueen pohjaveden merkityksestä vedenhankinnan kannalta; 3) tiedot vedenottamoiden suoja-alueita koskevista vesilain 4 luvun 11 :n mukaisesta päätöksestä ja arvio päätöksen tarkistamistarpeesta tai tarpeesta hakea suoja-alueen määräämistä; 4) tiedot pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavista toiminnoista ja arvio toimenpiteistä pilaantumisen vaaran vähentämiseksi; 5) tiedot muista pohjavesien suojelun kannalta merkityksellisistä seikoista. Käytännön työkalu pohjaveden suojelussa Kunta tai vedenottaja laatii yhteistyössä 10

11 Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet Vaarallisilla ja haitallisilla aineilla tarkoitetaan valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa asetuksessa (1022/2006) mainittuja aineita tai yhdisteitä. Näitä ovat muun muassa erilaiset raskasmetallit ja orgaaniset yhdisteet. Asetuksessa on määritelty vaarallisille ja haitallisille aineille ja yhdisteille ympäristölaatunormit. (Vrt. VA vesienhoidon järjestämisestä pohjaveden ympäristölaatunormit.) 11

12 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) 7 Pintaveden tarkkailu Kaivokset, jätevedenpuhdistamot Ympäristöluvanvaraista toimintaa harjoittavan on tarkkailtava aineiden pitoisuuksia vedessä, sedimentissä tai eliöstössä, kun pintaveteen päästetään tai huuhtoutuu liitteen 1 kohdassa C2 tarkoitettuja aineita. Lisäksi ympäristöluvanvaraista toimintaa harjoittavan on tarkkailtava pintavettä, johon päästetään taikka johon huuhtoutuu merkittävässä määrin liitteen 1 kohdassa D tarkoitettuja aineita. 8 Tarkkailupaikat Tarkkailupaikkoja on oltava riittävästi, jotta päästön tai huuhtoutuman suuruus ja vaikutus pintaveden tilaan voidaan arvioida sekä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 12 :ssä tarkoitetussa toimenpideohjelmassa ja 26 f :ssä tarkoitetussa merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa esitettyjen toimien seuraukset vesien tilassa voidaan havaita. Tarkkailupaikat määrätään ympäristönsuojelulain :n mukaisissa tarkkailumääräyksissä. 12

13 Pintavesien riskitekijät Yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien puhdistuksen tehostuminen on vähentänyt riskiä pintavesien käyttöön raakavetenä Pintaveden käyttöä rajoittavat / hankaloittavat kuitenkin mm. leväkasvustot, bakteerit, kiintoaine, humus ja metallit, jotka aiheutuvat esim. hajakuormituksen pintavalunnasta sekä pistekuormittajien päästöistä Ilmastonmuutos voimistaa valunnasta aiheutuvia vedenlaadun vaihteluita sekä lisää raakaveden lämpötilamuutoksia Hanna Hentilä, SYKE 13

14 Pohjavesien riskitekijät ja työkalut Ilmastonmuutos Liikenne ja tienpito Maa-ainesten ottaminen Maatalous, taimitarhat ja torjunta-aineiden käyttö Metsätalous ja turvetuotanto Pilaantuneet maa-alueet Teollisuus ja yritystoiminta Vedenotto Yhdyskunnat ja asutus Perustoimenpiteet (lainsäädäntö) Täydentävät toimenpiteet Esim. seuranta, pilaantuneisuusselvitys, suojelusuunnitelmat, rakenneselvitykset, pohjavesiselvitykset, yhteistarkkailu Kuulemiset, yhteistyöryhmä 14

15 Velvoitetarkkailu Velvoitetarkkailua määrätään sekä ympäristönsuojelulakiin (527/2014) että vesilakiin (587/2011) perustuen Tavoitteena on luvanvaraisesta toiminnasta aiheutuvien päästöjen ja vaikutusten selvittäminen, lupapäätösten valvonta, toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen arviointi, perusteiden hankinta mahdollisten korvausten ja kompensaatioiden harkintaa varten sekä arviointiperusteiden tuottaminen luvan ajanmukaisuuden arvioimiseksi tai lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailu tapahtuu hyväksytyn tarkkailusuunnitelman perusteella. Toiminnanharjoittaja vastaa tarkkailun kustannuksista. Pohjavesien osalta vaikutustarkkailua käytetään varmistamaan, ettei toiminnasta aiheudu päästöjä, jotka voivat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa, eikä toiminta esimerkiksi vähennä haitallisesti pohjavesimuodostuman antoisuutta. Tarkkailuissa on mukana monia osapuolia, kuten toiminnanharjoittajat, ympäristöviranomaiset sekä tarkkailua suorittavat tutkimuslaitokset. Tarkkailutiedot ovat tärkeitä paitsi toiminnanharjoittajan myös haitan kärsijän oikeusturvan kannalta. Tulosten raportointi ja tiedon julkinen saatavuus on oleellinen osa tarkkailua. Tiedon välittäminen ympäristöä muuttavista tekijöistä ja ympäristövaikutuksista kansalaisille on osa velvoitetarkkailua. Tarkkailujen tiedot tallennetaan ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin. Hanna Hentilä, SYKE 15

16 Pohjavesien tarkkailu Vedenottamot, raakaveden laadun tarkkailu (terv.suojelu), pohjaveden laadun tarkkailu pohjavesialueella (VL), pohjaveden pinnan tarkkailu pohjavesialueella(vl) Ympäristöluvalliset, pohjaveden laadun tarkkailu alueella PIMA-selvitykset, tarkkailutuloksia Maa-ainesten ottajat, pohjaveden laadun tarkkailu alueella, pohjaveden pinnan tarkkailu Liikenteen vaikutusten seuranta, pohjaveden laadun seuranta Hydrologinen seuranta, pohjavesiasemat, pohjaveden laadun ja pinnan seuranta Tutkimukset ja muut vapaaehtoiset seurannat 16

17 Pintavedet Vesienhoidon seuranta Pirkanmaalla perusseuranta toiminnallinen seuranta 17

18 Pohjavedet Vesienhoidon seuranta Pirkanmaalla: Määrällisen tilan perusseuranta Kemiallisen tilan toiminnallinen seuranta Kemiallisen tilan perusseuranta 18

19 Esimerkkejä pohjavesitarkkailusta, valvontaviranomainen tarkkailutulokset Tarkkailu Terveydensuojeluviranomainen Valvonta, tarkkailutulokset Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjaveden Pohjaveden ELY-keskus Tarkkailu Raakavesi laatu korkeus POVET Vedenotto x x x x x x Ympäristölupa x (x) x x Maa-aineslupa x x (x) x PIMA-tutkimukset x x x x Liikenne x x x x Hydrologinen seuranta x x x x x x Muut tutkimukset Vapaaehtoiset seurannat x x x 19

20 Esimerkkejä terveydensuojeluviranomaisen ja vesihuoltolaitoksen vaikutusmahdollisuuksista tarkkailujen sisältöön (vrt. vesienhoito) Tarkkailu Pohjaveden Pohjaveden Sisältöön Tarkkailu Raakavesi laatu korkeus Kuuleminen vaikuttaminen Vedenotto x x x x +++ Ympäristölupa x (x) x +++ Maa-aineslupa x x x + PIMA-tutkimukset x x ++ Liikenne x x ++ Hydrologinen seuranta x x + Muut tutkimukset x ++ Vapaaehtoiset seurannat x ++ 20

21 Tietoa pinta- ja pohjavesistä SYKE tarjoaa avointa dataa ja tietoa kestävän ympäristön ja yhteiskunnan rakentamiseen. Lyhytosoite syke.fi/avoindata tai syke.fi/avointieto Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Herttaan ja ympäristönsuojelun tietojärjestelmä Vahtiin sisältyvät vapaan käyttöoikeuden piiriin kuuluvat aineistot on koottu Avoimien ympäristötietojärjestelmien palveluun. Palvelua käytettäessä tulee ottaa huomioon palvelun käyttölupa ja vastuut. Kirjautuminen, salasana, maksuton 21