Skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen toteutuminen Niuvanniemen sairaalassa
|
|
- Minna Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Heli Tuppurainen LT, ma. ylilääkäri oikeuspsykiatrian yksikkö Päivi Kivistö tutkimuskoordinaattori oikeuspsykiatrian yksikkö Eila Repo-Tiihonen dosentti, johtava lääkäri oikeuspsykiatrian yksikkö Jari Tiihonen professori, ylilääkäri Karoliininen Instituutti, kliinisen neurotieteen osasto, Tukholma ja oikeuspsykiatrian yksikkö, Skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen toteutuminen ssa Lähtökohdat Tutkimuksia psykiatristen hoitosuositusten toteutumisesta ja vaikuttavuudesta on julkaistu vähän. Vaikutukset potilaiden hoitotuloksiin ja hoitotahojen toimintaan ovat tutkimusten mukaan olleet pääosin korkeintaan kohtalaisia ja lyhytkestoisia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko hoidon laatua kohentaa henkilöstölle tiedottamalla ja sitä kannustamalla. Lisäksi selvitettiin, missä määrin skitsofrenian hoidon laatukriteerit täyttyvät kaikilla skitsofreniaa sairastavien ryhmässä sekä yksittäisten, jopa kaikkein vaikeimmin sairaiden potilaiden kohdalla. Menetelmät Skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen laatukriteereitä muokattiin n toimintaympäristöön sopivammiksi, jolloin joitakin kansallisen suosituksen kriteerejä jätettiin soveltumattomina pois ja muutamia omia kriteereitä otettiin käyttöön. Potilaskohtaiset tiedot selvitettiin toukokuussa 2011 hoidossa olleista 259 aikuispotilaasta, jotka sairastivat skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista häiriötä. Tuloksia verrattiin vuoden 2010 tietoihin. Tulokset ssa skitsofrenian hoidon laatukriteereistä toteutui 91,3 % (n = 259) vuonna 2011, kun vastaava luku oli 81,5 % (n = 242) vuonna Vuonna 2011 kymmenestä laatukriteeristä toteutuneiden kriteerien jakauma vaihteli 6 10, ja 78 %:lla potilaista täyttyi vähintään 9 kriteeriä. Päätelmät Hoitosuosituksista tiedottaminen ja koulutus sekä palkkaukseen liittyvä motivointi lisäävät hoitosuositusten noudattamista, mikä kohentaa potilaiden hoidon tasoa. Psykiatrisissa yksiköissä tulisi kiinnittää huomiota hoitosuositusten noudattamiseen ja jatkuvaan seurantaan hoidon laadun kohentamiseksi. Vertaisarvioitu VV Ensimmäinen suomalainen skitsofrenian hoitoa koskeva Käypä hoito -suositus julkaistiin loppuvuodesta 2001 (1). Tavoitteena oli yhdenmukaistaa ja tehostaa alueellisia skitsofrenian hoitopalveluja ottamalla käyttöön näyttöön perustuvia ja tehokkaiksi osoittautuneita hoito- ja toimintamalleja. Keskeisenä viestinä mielenterveystyötä tekeville oli palvelujen järjestäminen eriasteisesti oireileville potilaille joustavasti ja integroidusti perustuen pitkäjänteiseen hoitosuhteeseen sekä tutkimukseen perustuvaan ja potilaslähtöiseen hoitosuunnitelmaan. Suositukseen kirjattiin myös suuntaviivat psykiatrisissa toimintayksiköissä seurattavista laatukriteereistä skitsofrenian hoidossa. Selvityksiä tai tutkimuksia skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen laatukriteerien toteutumisesta psykiatrian yksiköissä ei ole tähän saakka Suomessa kuitenkaan julkaistu. Suomessa on ollut viime vuosina käynnissä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhdessä sairaanhoitopiirien asiantuntijoiden kanssa kehittämä PERFECT (Performance, effectiveness and cost of treatment episodes) -hanke, jossa arvioidaan systemaattisesti eri rekisteri- ja tilastotietojen perusteella potilaiden ominaisuuksia, annettua hoitoa, kustannuksia ja vaikuttavuutta kymmenessä erikoissairaanhoidon suuressa tautiryhmässä (2). Esimerkiksi lonkkamurtuman ja sydäninfarktin hoitosuositusten toteutumisen sekä hoitotulosten on voitu osoittaa merkittävästi kohentuneen seurantaaikana PERFECT-hankkeen tulosten perusteella (3,4). Ensimmäisen skitsofreniaa koskevan 2549
2 Terveydenhuoltotutkimus Kirjallisuutta 1 Salokangas RKR. Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus. Duodecim 2001;117: Malmivaara A, Roine RP. Hoidon arkivaikuttavuuden seuranta ja edistäminen. Suom Lääkäril 2013;17: Sund R, Sipilä R, Malmivaara A, Forsström J, Ketola E, Huusko T. Paljastavatko rekisteritiedot miten lonkkamurtuman hoitosuositukset toteutuvat? Suom Lääkäril 2011;66: Hartikainen J. Sydäninfarktin hoidon tulokset ja kustannukset Suomessa. Duodecim 2013;129: Karvonen M, Peltola M, Isohanni M ym. PERFECT Skitsofrenia: Skitsofrenian hoito, kustannukset ja vaikuttavuus. Stakes, Työpapereita 8/ Häkkinen U. The PERFECT project: measuring performance of health care episodes. Ann Med 2011;43(suppl 1):S Gaebel W, Weinmann S, Sartorius N, Rutz W, McIntyre JS. Schizophrenia practice guidelines: international survey and comparison. Br J Psychiatry 2005;187: Stiegler M, Rummel C, Wahlbeck K, Kissling W, Leucht S. European psychiatric treatment guidelines: is the glass half full or half empty? Eur Psychiatry 2005;20: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Skitsofrenia: Käypä hoito -suositus, 1. päivitys, fi 10 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Skitsofrenia: Käypä hoito -suositus, päivitetty Weinmann S, Koesters M, Becker T. Effects of implementation of psychiatric guidelines on provider performance and patient outcome: systematic review. Acta Psychiatr Scand 2007;115: Drake RE, Bond GR, Essock SM. Implementing evidence-based practices for people with schizophrenia. Schizophr Bull 2009;35: Weinmann S, Hoerger S, Erath M, Kilian R, Gaebel W, Becker T. Implementation of a schizophrenia practice guideline: clinical results. J Clin Psychiatry 2008;69: Barbui C, Girlanda F, Ay E, Cipriani A, Becker T, Koesters M. Implementation of treatment guidelines for specialist mental health care. Cochrane Database Syst Rev 2014;1:CD Tiihonen J, Suokas JT, Suvisaari JM, Haukka J, Korhonen P. Polypharmacy with antipsychotics, antidepressants, or benzodiazepines and mortality in schizophrenia. Arch Gen Psychiatry 2012;69: PERFECT-osahankkeen raportin mukaan alueellisia eroja todettiin ilmaantuvuudessa, hoitojaksojen ja lääkehoidon toteutumisessa sekä kuolleisuudessa (5). Skitsofrenian hoidon seurantatietoja ei ole kuitenkaan saatavilla avohoitotietojen puutteen vuoksi (6). Viime vuosikymmenien aikana on maailmanlaajuisesti laadittu lukuisia näyttöön perustuvia psykiatrisia hoitosuosituksia, joiden taso on arvioitu vaihtelevaksi (7,8). Skitsofrenian hoitosuosituksia on verrattu vuonna 2005 julkaistussa artikkelissa, jossa suomalainen suositus menestyi vertailujoukossa keskitasoisesti (7). Suomalainen skitsofrenian hoitosuositus arvioitiin menetelmällisesti varsin laadukkaaksi, joskin suurimpana puutteena suosituksen kehittämistyössä todettiin potilaiden ja heidän omaistensa näkökulman puuttuminen, mikä koski myös valtaosaa muita arvioituja suosituksia. Kansallista skitsofrenian hoitosuositusta on sittemmin päivitetty kahdesti. Ensimmäisessä päivityksessä painotettiin erityisesti potilaan alaikäisten lasten tilanteen huomioimista ja tuen tarpeen selvittelyä, avohoidossa pysymistä ja somaattisen terveydentilan säännöllistä seurantaa (9). Viimeisen laaditun päivityksen painopisteiksi on kirjattu potilaan läheisten huomioiminen, masennuksen hyvä hoito ja ennakko-oireiden aktiivinen lääkehoito (10). Tutkimuksia psykiatristen hoitosuositusten vaikuttavuudesta on julkaistu vähän. Suurimassa osassa tutkimuksia vaikutukset potilaiden hoitotuloksiin ja hoitavien tahojen (psykiatri tai yleislääkäri) toimintaan todettiin kohtalaisiksi ja lyhytaikaisiksi (11). Suosituksen jakaminen tai sen ilmestymisestä tiedottaminen ei yksinomaan muuttanut toimintatapoja, jolloin valtaosan skitsofreniaa sairastavista potilaista ei katsottu saaneen näyttöön perustuvaa, asianmukaista hoitoa (12). Esimerkiksi hoitosuosituksen mukaisia muutoksia skitsofrenian lääkehoidon osalta saavutettiin vasta intensiivisen koulutuksen ja jatkuvan ohjauksen myötä, joka edellytti suurta panostusta uusien hoitomenetelmien omaksumisessa (13). Äskettäin julkaistussa Cochrane-katsauksessa todettiin, että vähäisen tutkimustiedon valossa on edelleen epäselvää, missä määrin psykiatristen hoitosuositusten käyttöönotto kohentaa hoitojärjestelmien toimintaa tai potilaiden hoitotuloksia (14). on toinen valtion mielisairaaloista, joka vastaa valtakunnallisten oikeuspsykiatristen erityistason sairaanhoidollisten palvelujen ja mielentilatutkimusten tuottamisesta, toimii Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana sekä tuottaa sairaanhoidollisia palveluja sairaanhoitopiireille ja kunnille. Sairaalan palvelujärjestelmää on kehitetty laatukriteereitä (King s Fund) käyttäen ja ulkoiset auditoijat ovat säännöllisesti arvioineet toimintaa vuodesta 1999 alkaen. Sairaalassa hoidettavana olevat aikuispotilaat ovat mielenterveyslain mukaisesti tahdosta riippumattoman hoidon tarpeessa olevia. Noin 50 % potilaista on mielisairaudesta johtuvan syyntakeettomuuden vuoksi rikoksesta tuomitsematta jätettyjä henkilöitä ja noin 47 % potilaista on vaarallisuuden ja/tai vaikeahoitoisuuden takia sairaanhoitopiirin lähetteellä sairaalaan otettuja potilaita. Kaikista hoidettavana olevista potilaista yli 80 % sairastaa skitsofreniaa. Potilaiden erityisongelmina korostuvat kyvyttömyys hallita väkivaltaista käyttäytymistä sekä päihdeongelmat. Kaikkein vaikeimmin sairaiden potilaiden suhteellisen osuuden on todettu lisääntyneen sairaalassa merkittävästi viime vuosina. ssa hoidon laadun seurantaa varten sovellettiin skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen keskeisiä muuttujia jo syksyllä 2010 laaditussa selvityksessä. Vuoden 2010 tuloksista informoitiin henkilöstöä alkuvuodesta 2011 järjestetyssä tilaisuudessa, jossa käytiin yksityiskohtaisesti läpi toimintaympäristön olosuhteisiin sovelletut kansallisen suosituksen laatukriteerit perusteineen. Henkilöstölle tiedotettiin myös skitsofrenian Käypä hoito -kriteerien toteuman sisällyttämisestä osaksi uutta, vuonna 2011 käyttöön otettua tulospalkkausjärjestelmää. Vuoden 2011 selvityksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa vain sisäiseen käyttöön edellisen vuoden tapaan, eikä kirjallista tutkimussuunnitelmaa tästä syystä laadittu. Tavoitteena oli arvioida, voidaanko hoidon laatua kohentaa käytännössä henkilöstölle tiedottamalla ja sitä kannustamalla, sekä missä määrin skitsofrenian laatukriteerit täyttyvät kaikilla hoidossa olevien skitsofreniaa sairastavien ryhmässä sekä yksittäisten, jopa kaikkein vaikeimmin sairaiden potilaiden kohdalla. Aineisto ja menetelmät Sairaalan erityisluonteesta johtuen skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen laatukriteereitä muokattiin vuonna 2010 ja tarkennettiin alku- 2550
3 tieteessä 16 Heilä H, Haukka J, Suvisaari J, Lönnqvist J. Mortality among patients with schizophrenia and reduced psychiatric hospital care. Psychol Med 2005;35: Cowdry RW ja Gardner DL. Pharmacotherapy of borderline personality disorder. Alprazolam, carbamazepine, trifluoperazine, and tranylcypromine. Arch Gen Psychiatry 1988;45: Pedersen CG, Olrik Wallenstein Jensen S, Johnsen SP, Nordentoft M, Mainz J. Processes of in-hospital psychiatric care and subsequent criminal behaviour among patients with schizophrenia: a national population-based, follow-up study. Can J Psychiatry. 2013;58: kesästä 2011 olosuhteisiin sopivammiksi, jolloin joitakin kansallisen suosituksen kriteerejä jätettiin soveltumattomina pois ja muutamia omia, mm. tuoreeseen tutkimusnäyttöön perustuvia kriteerejä otettiin käyttöön (taulukko 1). n käytännön mukaisesti psykologi perehtyy moniammatillisen työryhmän jäsenenä hoitoon tulevan potilaan tilanteeseen. Psykologisen tutkimuksen tarkoituksena on lisätä potilaan ja hoitotiimin ymmärrystä potilaan tilanteesta. Koska jokaisen potilaan kohdalla tulisi tehdä psykologisen tutkimuksen tarpeen arvio moniammatillisesti pian hoitoon saavuttua, tämä kriteeri lisättiin seurattavaksi. Bentsodiatsepiinien pitkäaikaisen yhdistämisen psykoosilääkitykseen on osoitettu liittyvän skitsofreniapotilaiden kohonnutta kuolleisuutta ja erityisesti itsemurhia (15). Lääkehoitosuositusten mukaan bentsodiatsepiinilääkityksen keston tulisi olla alle 2 kk sisältäen tänä aikana annoksen asteittaisen laskun ja lopettamisen. Pitkäaikaista bentsodiatsepiinilääkityksen määräämistä päätettiin seurata yhtenä laatukriteereistä. Alkuvuodesta 2011 henkilöstöä informoitiin vuoden 2010 skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen tuloksista sekä kriteerien toteuman sisältymisestä jatkossa vuonna 2011 käyttöön otettavaan tulospalkkausjärjestelmään. Skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen toteutuman painoarvoksi tulospalkkausjärjestelmässä asetettiin 20 % yhtenä kuudesta tulosmittarista. Sairaalan maksullisen toiminnan ylijäämäisyys on määritelty edellytykseksi tulospalkkioiden maksamiselle ja tulospalkkion maksimiksi 5,0 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkkasummasta. Loppukesällä 2011 järjestettiin osasto kohtaiset tiedotustilaisuudet seurattavista kriteereistä, joita henkilökunnan oli mahdollisuus myöhemmin kerrata laaditun kirjallisen informaation Taulukko 1. Muokatut skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen laatukriteerit ja niiden toteutuminen ssa vuosina 2011 (259 potilasta) ja 2010 (242 potilasta), %. Laatukriteeri v v Onko yksikössä kirjallista paikallista skitsofrenian hoito-ohjelmaa, jossa otetaan huomioon diagnostiikassa tarvittavat tutkimukset, potilaan psykososiaalinen ja lääkehoito, perheintervention ja potilasohjauksen toimintalinjat sekä hoidon jatkuvuuden turvaaminen hoitoketjussa? Onko potilaan sairauskertomuksessa ajantasainen kirjallinen hoitosuunnitelma (tehty 3 kk:n sisällä)? 87,6 66,9 Onko sairaalasta koskaan otettu yhteyttä perheeseen tai lähiverkostoon? 93,4 74,4 Saako potilas tällä hetkellä korkeintaan kahta antipsykoottia samanaikaisesti? 97,3 94,2 Onko potilaalle määrätty tällä hetkellä bentsodiatsepiineja yli 4 viikon ajan yhtäjaksoisesti? (ei-vastauksia) 1 86,5 73,1 Saako tai onko potilas saanut viimeisen vuoden aikana hoitosuunnitelman mukaista psykososiaalista hoitoa? Yksilöpsykoterapia 2,7 16,9 Psykoedukaatio 61,4 100 Perheinterventio 5,4 5,0 Ryhmäpsykoterapia 42,5 40,1 Luovat terapiat 79,5 89,7 Arkielämän taitojen opettelu 95,4 92,6 Sosiaalisten taitojen opettelu 18,9 11,6 Kognitiiviset kuntoutusohjelmat 0 0,4 Ammatillinen kuntoutus 4,2 1,7 Onko sairaalasta kotiutettu skitsofreniapotilas palannut uuteen ennakolta suunnittelemattomaan sairaala hoitoon kuukauden kuluessa? (ei-vastauksia) Onko skitsofreniapotilaan kanssa tehty vuoden aikana kotikäynti tai perhetapaaminen? 49,0 32,2 Onko potilaalle tehty somaattisten pitkäaikaissairauksien ja niiden riskitekijöiden selvittelyn sisältävä somaattinen tutkimus? Onko potilaalle tehty psykologisen tai neuropsykologisen tutkimuksen tarpeen arviointi? 1 99,2 74,4 Laatukriteerien toteutumisen keskiarvo 91,3 81,5 1 n omat laatukriteerit 2551
4 Terveydenhuoltotutkimus Hoitolinjaukset noudattivat suosituksen laatukriteereitä varsin hyvin. sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Jari Tiihonen: Advisory Boardin jäsen lääkeyrityksissä (AstraZeneca, Janssen Cilag, Otsuka), konsultointipalkkiot (Lundbeck, Organon, Janssen Cilag, Eli Lilly, AstraZeeneca, F. Hoffman La Roche, Bristol Myers Squibb), asiantuntijalausuntopalkkiot (Bristol Myers Squibb, GlaxoSmithKline, Otsuka), apurahat (Stanley Foundation), luentopalkkiot (Janssen Cilag, Bristol Myers Squibb, Eli Lilly, Pfizer, Lundbeck, GlaxoSmithKline, AstraZeneca, Novartis). Muut kirjoittajat: ei sidonnaisuuksia. pohjalta lähiesimiehen johdolla mm. henkilökuntakokouksissa. Vuoden 2011 tiedot kerättiin syys-marraskuussa 2011 ssa toukokuussa 2011 hoidossa olleista aikuispotilaista, jotka sairastivat skitsofreenistyyppisiä psykooseja. Selvityksen ulkopuolelle jäivät mielentilatutkimuksessa olevat ja alaikäiset sairaalassa hoidetut potilaat. Potilasaineisto koostui 259 potilaasta, joiden päädiagnoosi kuului ICD-10-tautiluokituksen ryhmiin F20 Skitsofrenia (F20.0 F20.9) tai F25 Skitsoaffektiiviset häiriöt (F25.0 F25.9). Vertailukohtana tuloksille oli vuonna 2010 kerätyt vastaavat tiedot, jotka oli kerätty ilman edeltävää, erillistä informaatiota tai kriteereistä tiedottamista. Tiedot potilaskohtaisten kriteerien toteutumisesta keräsi henkilö, joka ei ole mukana suorassa potilastyössä (PK). Tulokset Skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen laatukriteereistä toteutui 91,3 % (n = 259) Niuvanniemen sairaalan skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista häiriötä sairastavilla potilailla vuonna 2011 (taulukko 1). Vuonna 2010 laatukriteerit toteutuivat 81,5 %:ssa (n = 242). Kymmenestä laatukriteeristä toteutuneiden kriteerien jakauma vaihteli 6 10 eri potilailla vuonna 2011, ja 78 %:lla potilaista täyttyi vähintään 9 kriteeriä (taulukko 2). Kansallisessa suosituksessa hoidon laatua suositellaan seuraamaan myös laskemalla yksikössä hoidettujen skitsofreniapotilaiden ikä- ja sukupuolivakioitu kuolleisuus verrattuna alueen väestön kuolleisuuteen. Vuonna 2011 n skitsofreniapotilaiden Taulukko 2. Skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen toteutuneiden laatukriteerien jakauma ssa vuonna Toteutuneiden kriteerien lukumäärä Frekvenssi Osuus, % 6 1 0, , , , ,5 Yhteensä kuolleisuus oli 2,3-kertainen ja vuonna ,4-kertainen normaaliväestöön verrattuna eli samaa luokkaa tai vähän pienempi kuin Suomessa skitsofreniassa yleensä (16). Pohdinta ssa vuonna 2011 hoidossa olleiden, skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista häiriötä sairastavien aikuispotilaiden hoitolinjaukset noudattivat näyttöön perustuvaa skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen laatukriteereitä varsin hyvin. Kymmenestä kriteeristä täyttyi tutkituilla 259 potilaalla keskimäärin yhdeksän, joskin frekvenssi vaihteli eri potilaiden välillä. Heikoiten kriteerit täyttyivät kaikkein vaikeimmin sairailla potilailla, joiden hoidossa joudutaan käyttämään usein mielenterveyslain mukaisia erityisiä rajoituksia (mm. eristys ja leposide-eristys). Nämä potilaat eivät pysty psyykkisen oireilunsa vuoksi osallistumaan mm. psykososiaalisen kuntoutuksen tiettyihin muotoihin tai kotikäynneille. Osalla potilaista yhteydet omaisiin tai muuhun lähiverkostoon olivat katkenneet kriminaaliteon tai pitkäaikaisen vaikean oireilun takia. Henkilökunnan yhteydenpito omaisiin toteutui hyvällä tasolla eli yli 90 %:lla potilaista. Vuonna 2011 kymmenestä laatukriteeristä neljä toteutui kaikilla potilailla ja kuudessa todettiin vähintään lievää kohentumista edelliseen vuoteen verrattuna. Suurinta vuosittaista vaihtelua havaittiin yhden laat u- kriteerin eli psykososiaalisen hoidon alaryhmien välillä, millä ei ollut vaikutusta kokonaistulokseen. Hoitosuunnitelman mukaisen psykososiaalisen hoidon (taulukko 1) tulkittiin toteutuneen, mikäli yksikin vuoden sisällä laadittuihin hoitosuunnitelmalomakkeisiin merkityistä seurattavista hoitomuodoista toteutui. Valtaosalla potilaista toteutui kuitenkin useita yhdeksästä eri hoitomuodosta, ja kaikki potilaat saivat jotakin psykososiaalista hoitoa. Psykososiaalisen hoidon muodoista korostuivat arkielämän taitojen harjoittelu, luoviin terapioihin osallistuminen ja psykoedukaatio. Nimikesuojatun psykoterapeutin toteuttamaa yksilöpsykoterapiaa potilaat saivat harvoin ja siinä todettiin laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Tulos selittyi pääosin tämän kriteerin tarkennuksella edelliseen vuoteen verrattuna, mikä oli nähtävissä myös psyko edukaation kohdalla samasta syystä. Toisaalta sairaalan jokaisen potilaan hoito perus- 2552
5 tieteessä Hoitosuosituksista tiedottaminen paransi hoidon tasoa. tuu luottamukselliseen hoitosuhteeseen ja potilaille nimetään hoidon alkupäivinä ns. omahoitaja toteuttamaan säännöllisiä hoitosuhdetapaamisia. Sairaalan useat työtekijät ovat hakeutuneet psykoterapeuttikoulutukseen, joten potilailla on ollut vuoden 2011 jälkeen lisääntyvässä määrin mahdollisuus yksilöpsykoterapioihin. Useamman kuin kahden psykoosilääkkeen käyttö oli harvinaista potilaiden vaikea-asteisesta oireilusta huolimatta, joskin pitkäaikaisen, yli 4 viikkoa jatkuneen bentsodiatsepiinilääkityksen käyttöä esiintyi lähes 15 %:lla. Bentsodiatsepiinien käyttö oli kuitenkin merkittävästi vähentynyt vuodesta 2010, jolloin luku oli 25 %. Viimeaikaisen tutkimustiedon valossa bentsodiatsepiinien pitkäaikaiseen käyttöön liittyy skitsofreniapotilailla merkittävästi kohonnut kuolleisuuden ja itsemurhien riski (15). Lisäksi bentsodiatsepiinien käytön on osoitettu liittyvän impulsiivisen ja aggressiivisen käyttäytymisen lisääntymiseen mm. epävakaassa persoonallisuushäiriössä (17). Edellä mainitun tutkimustiedon perusteella kansallisen suosituksen laatu kriteereihin lisättiin seurattavaksi sairaalan omana lisäkriteerinä pitkäaikaisella bentsodiatsepiinilääkitysellä olevien osuus. Bentsodiatsepiinien määräämiseen on kiinnitetty Niuvanniemen sairaalassa edelleen erityistä huomiota ohjeistamalla lääkäreitä alkuvuodesta 2012 lääke hoitosuositusten mukaisiin käytäntöihin bentsodiatsepiinien määräämisessä. Laaditussa selvityksessä on lukuisia rajoituksia, jotka vaikeuttavat tulosten yleistämistä mm. sairaalan ja potilasaineksen erityislaatuisuudesta johtuen. Lisäksi lähtökohtana oli sairaalan kehittämistyö, eikä sitä suunniteltu tieteellisen tutkimuksen tasoiseksi. Strukturoitu ja standardoitu tutkimusasetelma olisi voinut lisätä tulosten ja johtopäätösten luotettavuutta, joskin tutkimuksen toteutus tässä mittakaavassa kaikkia sairaalassa olevia skitsofreniaa sairastavia aikuispotilaita koskevaksi olisi muodostunut vaativaksi. Toisaalta hoitosuositusten toteutumisen arviointi käytännön tilanteessa, kuten nyt tehdyssä selvityksessä, ja sen liittäminen jatkossa hoidon arkivaikuttavuuden arviointiin voi auttaa rajallisten resurssien käytön suuntaamista tehokkaisiin ja hyödyllisiin hoitomuotoihin (2). Selvityksen valmistumisen jälkeen tuloksista tiedotettiin henkilöstölle alkuvuodesta 2012 järjestetyssä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa sekä sairaalan sisäisillä kotisivuilla. Skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen laatukriteerien toteutumista on selvitetty sittemmin vuosittain osana sairaalan säännöllistä toiminnan laadun arviointia, jolla pyritään tehostamaan ja jatkamaan selvityksessä käytetyn intervention vaikutusta. Paikallista skitsofrenian Käypä hoito -suositusta ssa päivitettiin vuonna 2012, mihin liittyen täsmennettiin myös seurattavia laatukriteereitä. Vuosittain kerättäviä tuloksia on tarkoitus käyttää jatkossa hoitomenetelmien ja toimintatapojen kehittämisessä vaikuttaviksi todettuihin hoitomuotoihin painottuen, sekä myös henkilöstörakenteen ja henkilöstön osaamisen kehittämisen suuntaamiseksi havaittujen potilaslähtöisten tarpeiden mukaan. Viime vuosikymmenen aikana on laadittu maailmanlaajuisesti lukuisia psykiatrisia hoitosuosituksia tavoitteena nostaa potilaiden saaman hoidon tasoa. Tähän saakka tietoa hoitosuositusten noudattamisen vaikuttavuudesta käytännössä on ollut vain vähän saatavilla. Äskettäin julkaistussa tanskalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että korkealaatuista psykiatrista sairaalahoitoa saaneilla skitsofreniaa sairastavilla potilailla oli pienempi riski rikolliseen käyttäytymiseen sairaalasta uloskirjoituksen jälkeen (18). Erityisesti psykoosilääkehoito-ohjeiden noudattaminen ja henkilökunnan yhteydenotto omaisiin oli yhteydessä vähäisempään rikolliseen käytökseen. Hoitosuosituksista tiedottamisen ja koulutuksen sekä palkkaukseen liittyvän motivoinnin voitiin tässä selvityksessä saatujen tulosten perusteella todeta kohentavan asetettujen laatukriteerien toteutumista ja siten myös parantavan potilaiden hoidon tasoa ilman huomattavaa ajallista tai taloudellista panostusta. Laatukriteerien toteutumisen säännöllinen seuranta on otettava huomioon potilastietojärjestelmää kehitettäessä. Psykiatrisissa yksiköissä tulisi kiinnittää huomiota hoitosuositusten noudattamiseen ja jatkuvaan seurantaan potilaiden saaman hoidon laadun kohentamiseksi. n English summary > in english Implementation of the Finnish Current Care guideline of schizophrenia in Niuvanniemi hospital 2553
6 english summary Heli Tuppurainen MD, PhD, chief physician University of Eastern Finland, Department of Forensic Psychiatry, Niuvanniemi Hospital Päivi Kivistö Eila Repo-Tiihonen Jari Tiihonen Language checked by JC Callaway, PhD. Implementation of the Finnish Current Care guideline of schizophrenia in Niuvanniemi hospital during 2011 Background In spite of the increasing number of psychiatric guidelines, only a few implementation studies have been made. Surveys have suggested that patients with schizophrenia are unlikely to receive evidencebased care. Methods The aim of this study was to analyze the adherence of the Finnish Current Care guideline of schizophrenia in Niuvanniemi hospital. During , hospital staff were trained and informed to take guideline criteria into account on the process of care. Previously, the fulfilment of the main guideline criteria was evaluated in 2010, without prior informing. Some minor adjustments to the original criteria were made. The assessment concerned 259 adult inpatients with schizophrenia or schizo-affective disorder who were admitted in May Results The accomplishment of Current Care guideline of schizophrenia criteria achieved 91,3 % in 2011, compared to 81,5 % in The frequency of fulfilled criteria varied from six to ten of the 10 main criteria. The lowest scores were observed among the most severely ill patients. Conclusions Higher guideline adherence can be achieved by feedback and support of mental health specialist teams. In psychiatric units, greater attention should be drawn to the implementation of specific guidelines and effective practices. 2553a
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotOpioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?
Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai
LisätiedotRyhmäpsykoedukaation vaikuttavuus skitsofrenian hoidossa. PsM, tutkija Kati Aho-Mustonen Psykologian oppiaine Joensuun yliopisto 2009
Ryhmäpsykoedukaation vaikuttavuus skitsofrenian hoidossa PsM, tutkija Kati Aho-Mustonen Psykologian oppiaine Joensuun yliopisto 2009 Skitsofrenian käypä hoito 1.1.2008 Suomen Psykiatriyhdistus Psykoedukaatio
LisätiedotPAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään
PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Koulutuspäivä ja verkostotapaaminen Biomedicum 7.11.2014 J. Moring 1 Muutoksen tarve Suomi ja muut maat Viime vuosien kehitys 15.10.2014
LisätiedotPsykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin
Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa
LisätiedotMiten lonkkamurtumapotilaiden hoidon tasa-arvo toteutuu Suomessa?
Miten lonkkamurtumapotilaiden hoidon tasa-arvo toteutuu Suomessa? Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Käypä hoito toimittaja, Duodecim Sidonnaisuudet Terveyden
LisätiedotRekisteritieto potilaan ja johtamisen tukena
XIII Terveydenhuollon laatupäivä SOTE tulee tuleeko lisää vaikuttavuutta? Rekisteritieto potilaan ja johtamisen tukena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö
LisätiedotNäkökulmia toiminnan uudistamiseen
Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset
LisätiedotPsykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö
Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotSkitsofrenian Käypä hoitosuositus
Skitsofrenian Käypä hoitosuositus Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto 8.5.2007 Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä Raimo Salokangas, pj, TY Tuula Arvonen,
LisätiedotPsykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja
Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla
LisätiedotSkitsofrenian ennustetta voidaan parantaa
tieteessä Matti Penttilä LT Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos ja Oulun yliopistollinen sairaala, matti.penttila@oulu.fi Pauliina Juola LL Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos Jussi
LisätiedotPOTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
LisätiedotMitä elämäntyytyväisyysakkunasta
Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina
LisätiedotTerveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö
Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotVäitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)
1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015
Lisätiedot13.9.2010 Dnro 67/142/2010
Liite16 1 (2) 13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Tulossopimusraportti 1.1. 30.6.2010 Oheisena Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2010 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla
LisätiedotPOHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa
POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)
LisätiedotPsykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa
Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus
LisätiedotArkivaikuttavuuden lääketiede. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö
Arkivaikuttavuuden lääketiede Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö,
LisätiedotPakkotoimet ja rajoittaminen oikeuspsykiatrisessa hoitotyöss. ssä. Wille Turunen Avekki kouluttaja Niuvanniemen sairaala 2007
Pakkotoimet ja rajoittaminen oikeuspsykiatrisessa hoitotyöss ssä Wille Turunen Avekki kouluttaja Niuvanniemen sairaala 2007 Johdantoa Niuvanniemen sairaala tuottaa valtakunnallisia oikeuspsykiatrisia erityistason
LisätiedotMiten skitsofrenian ennustetta voidaan parantaa?
Miten skitsofrenian ennustetta voidaan parantaa? Jukka Kärkkäinen LT, psykiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, THL 22.11.2017 MIELENTERVEYSMESSUT WANHA SATAMA, HELSINKI Skitsofrenia yleistä (1) Yksi tärkeimmistä
LisätiedotHoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR 111298)
16.12.2013 Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR 111298) SISÄINEN JA ULKOINEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä Hanke-esittelyt kokouksissa Celik S. Turvallinen työn hallinta-
LisätiedotHyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki
Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen
LisätiedotKvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa Kristian Wahlbeck 23.03.2006 Stakes mielenterveysryhmä ja Helsingin yliopisto Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotHoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät
Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotPsykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
LisätiedotETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000
ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000 Kitinoja H., Kiili R., Arola I., Finne M., Haapamäki M-L., Heiska A., Ojanen A., Sarajärvi A., Yli-Hukkala M-L.,
LisätiedotArkivaikuttavuuden lääketiede - lisää vaikuttavuutta ja tasa-arvoa terveydenhuoltoon
Arkivaikuttavuuden lääketiede - lisää vaikuttavuutta ja tasa-arvoa terveydenhuoltoon Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotKiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:
Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotToiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS
Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä
LisätiedotTALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016
Ns/277/02.02.00.00/2015 TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2019 Hyväksytty Niuvanniemen sairaalan johtokunnassa 9.3.2015 2/17 Talousarvioehdotus vuodelle 2016 Sairaalan
LisätiedotMitä on vaikuttavuus terveydenhuollossa? Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö
Mitä on vaikuttavuus terveydenhuollossa? Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotPsykiatrisen hoidon kehittäminen näyttöön perustuvan toiminnan avulla; kokemuksia VIOLIN tutkimus- ja kehittämishankkeesta
Psykiatrisen hoidon kehittäminen näyttöön perustuvan toiminnan avulla; kokemuksia VIOLIN tutkimus- ja kehittämishankkeesta TtT Minna Anttila, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Mielenterveyden teemapäivä
LisätiedotAkuuttipsykiatrisen tehostetun hoidon yksikön perustaminen akuutisti levottomille ja aggressiivisille potilaille
1 Akuuttipsykiatrisen tehostetun hoidon yksikön perustaminen akuutisti levottomille ja aggressiivisille potilaille Tausta Tampereen yliopistollisen sairaalaan psykiatrian toimialueen aikuispsykiatrian
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotPALKOn avoin seminaari
PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat
LisätiedotMielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala
Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotMiksi tarvitaan hoitotyön suositukset? Jukka Paappanen, aoh, Ttm Kuopion yliopistollinen sairaala/päivystys
Miksi tarvitaan hoitotyön suositukset? Jukka Paappanen, aoh, Ttm Kuopion yliopistollinen sairaala/päivystys Miksi hoitotyön suositus tarvitaan? 1. Hoitotyön vaikuttavuus ja tehokkuus 2. Julkinen psykiatrinen
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotTiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa
Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa Arja Häkkinen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän yliopisto 27.4.2012 Objective of EVB physiotherapy: To see that research and development
LisätiedotSUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017
SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...
LisätiedotHaasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito
Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotSkitsofrenia Osa 2: Hoito ja kuntoutus skitsofreniassa
Skitsofrenia Osa 2: Hoito ja kuntoutus skitsofreniassa Käypä hoito -suositus 1.1.2008 1 Näytön varmuusasteen ilmaiseminen Käypä hoito -suosituksissa: A, B, C, D 2 Käyttöehdot Diaesitystä saa vapaasti hyödyntää
LisätiedotHaasteita ja mahdollisuuksia
Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt
LisätiedotEU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin
EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the
LisätiedotOuti Maria Hietanen (o.s. Kemppainen) Psykologian lisensiaatti Tampereen yliopisto 22.8.2007
ANSIOLUETTELO 16.8.2015 HENKILÖTIEDOT Nimi Outi Maria Hietanen (o.s. Kemppainen) KOULUTUS Psykologian lisensiaatti Tampereen yliopisto 22.8.2007 Psykologian maisteri Jyväskylän yliopisto 28.1.1999 Sivuaineet:
LisätiedotPeruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus
Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n
LisätiedotKatsaus menetelmien arviointiin Suomessa, mitä on saatu aikaan. Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Ylilääkäri, HUS ja KYS
Katsaus menetelmien arviointiin Suomessa, mitä on saatu aikaan Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Ylilääkäri, HUS ja KYS Terveydenhuollon käytettävissä olevat resurssit ovat rajalliset ja niiden
LisätiedotMielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi
Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle joka vuosi yli 11 miljardia Työmarkkinat 4,7 mrd Terveyspalvelut 2,6 mrd Lähde: Health at a Glance: Europe
LisätiedotOmaisen hyvinvointi tutkimusten valossa
Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.
LisätiedotHOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET
HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ
LisätiedotSkitsofreniapotilaan osastohoito Niuvanniemen sairaalassa. Riitta Keskitalo
Skitsofreniapotilaan osastohoito Riitta Keskitalo 14.9.2009 Niuvanniemen sairaala 296 sairaansijaa Mielentilatutkittavat Tuomitsematta jätetyt (kriminaalipotilaat) Vaaralliset ja/tai vaikeahoitoiset potilaat
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotArkivaikuttavuus. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö
Arkivaikuttavuus Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö, ylilääkäri Suomalainen
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotKäypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY
Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä
LisätiedotVastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus
Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta
LisätiedotPSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?
PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto
LisätiedotMiten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura
Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon
LisätiedotMISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen
MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA Unto Häkkinen 1 SISÄLTÖ Pohjosmainen vertailu (EuroHOPE), vuodet 2006-2014 Oslon ja pääkaupunkiseudun vertailu,
LisätiedotÖppenvårdens problem är mobila team lösningen?
Tiedosta hyvinvointia 1 Öppenvårdens problem är mobila team lösningen? Prof. Kristian Wahlbeck Stakes, Gruppen för mental hälsa Helsingfors universitet, Psykiatriska kliniken Sosiaali ja terveysalan tutkimus
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO
1 TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO Aino-Liisa Oukka Asiantuntijaneuvoston pj. Dosentti, johtajaylilääkäri PPSHP 2 Taustaa Sisältö HALO organisaatio Katsaus ja suositus Haasteet ja tulevaisuus
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotMielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat
Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus
LisätiedotTietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
LisätiedotPienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle
Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotHaasteet asiakas- ja potilasturvallisuudessa
Haasteet asiakas- ja potilasturvallisuudessa 22.1.2019 Sisältö Mittaaminen Potilaiden ja asiakkaiden aktivointi Vaaratapahtumaraporttien hyödyt Kotihoito Kansallinen koordinointi Mittaaminen Potilas- ja
LisätiedotPsykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006
Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 8/2008 Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 15.2.2008 Institutionsvård inom specialiteten psykiatri 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356
LisätiedotTerveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus
Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten
LisätiedotYLIPAINOEPIDEMIA VAKAVISSA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISSÄ
YLIPAINOEPIDEMIA VAKAVISSA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISSÄ LL Saana Eskelinen Hyvinkää 19.11.2015 saana.eskelinen@hus.fi SIDONNAISUUDET Päätoimi: Osastonlääkäri, Hyvinkään Sha Psykiatria Sivutoimet: Vieraileva
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotKuntoutus vuosisadan prioriteetti. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö
Kuntoutus - 21. vuosisadan prioriteetti Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja sosiaalitalous
Lisätiedot