SISÄLTÖ MATKUSTAJALIIKENNE, SIVU 13 VARUSTAMOTOIMINTA JA MERIKULJETUKSET, SIVU 10 SATAMATOIMINNOT, SIVU 14

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2013

2 SISÄLTÖ Finnlines vuonna Toimitusjohtajan katsaus 4 Toiminta-ajatus, arvot ja tavoitteet 7 Toimintaympäristö 8 Varustamotoiminta ja merikuljetukset 10 Matkustajaliikenne 13 Satamatoiminnot 14 Ympäristö ja turvallisuus 17 Henkilöstö 19 Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus 22 Konsernin laaja tuloslaskelma 26 Konsernitase 27 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 28 Konsernin rahavirtalaskelma 29 Emoyhtiön tuloslaskelma 30 Emoyhtiön tase 31 Emoyhtiön rahoituslaskelma 32 Viiden vuoden lukusarjat 33 Tunnuslukujen laskentakaavat 34 Neljännesvuosiluvut 35 Osakkeet ja osakkeenomistajat 36 Hallituksen voitonjakoehdotus 38 Tilintarkastuskertomus 39 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä 40 Hallitus 46 Johtoryhmä 47 Laivasto 48 Tietoa osakkeenomistajille 50 Yhteystiedot 51 Grimaldi-konserni 52 VARUSTAMOTOIMINTA JA MERIKULJETUKSET, SIVU 10 MATKUSTAJALIIKENNE, SIVU 13 SATAMATOIMINNOT, SIVU 14

3 Finnlines on johtavia roro- ja matkustajaliikennevarustamoita Itämeren ja Pohjanmeren alueella. Yhtiö on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä ja kuuluu osana italialaiseen Grimaldikonserniin, joka on yksi maailman suurimpia roro-varustamoita ja suurin rahti- ja matkustajaliikennettä (Motorways of the Sea) Euroopassa harjoittava varustamo. Tämän ansiosta Finnlines pystyy tarjoamaan linjaliikennepalveluja Välimeren, Länsi-Afrikan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan Atlantin rannikon satamiin. Yhtiön merikuljetukset keskittyvät Itämerelle ja Pohjanmerelle. Finnlinesin matkustaja-rahtilaivat tarjoavat palveluja Suomesta Saksaan ja Ruotsiin, Ruotsista Ahvenanmaan kautta Suomeen ja Saksasta Venäjälle. Yhtiöllä on tytäryhtiöt tai myyntikonttorit Saksassa, Belgiassa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Puolassa. Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingin, Turun, Naantalin ja Kotkan satamissa.

4 Kapellskär Långnäs Rauma Kotka Naantali Helsinki Turku Ust-Luga Pietari Hull Immingham Aarhus Malmö Antwerpen Zeebrugge Travemünde Lyypekki Rostock Gdynia Amsterdam Radicatel El Ferrol Santander LINJALIIKENNEALUE Bilbao

5 FINNLINES VUONNA 2013 Ensimmäisellä vuosineljänneksellä viimeinen kuudesta roro-uudisrakennuksesta (MS Finnwave) tuli liikenteeseen. Alus purjehtii Suomen lipun alla. Finnlinesin pidetty varsinainen yhtiökokous päätti, ettei vuodelta 2012 makseta osinkoa. Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmääräksi seitsemän: Christer Backman, Tiina Bäckman, Emanuele Grimaldi, Gianluca Grimaldi, Diego Pacella, Olav K. Rakkenes ja Jon-Aksel Torgersen. Tilintarkastajaksi vuodelle 2013 valittiin KPMG Oy Ab. Liikevaihto (Miljoonaa euroa) Finnlinesin hallitus päätti varsinaisen yhtiökokouksen myöntämän valtuutuksen nojalla, merkintäoikeusannista, jossa yhtiö tarjosi osakkeenomistajien merkittäväksi enintään uutta osaketta. Toukokuun lopussa päättyneessä annissa merkittiin kaikki tarjotut osakkeet. Finnlines keräsi osakeannilla bruttomäärältään noin 28,8 miljoonaa euroa. Osakeannilla kerätyt varat käytetään pääomarakenteen vahvistamiseen. Uusien osakkeiden kaupparekisteriin merkitsemisen jälkeen yhtiön osakkeiden lukumäärä nousi osakkeeseen ja osakepääoma ,00 euroon Liiketulos (EBIT) (Miljoonaa euroa) 0 40 Huhtikuussa Finnlinesin satamatoimintoja hoitavat tytäryhtiöt myivät rahoitusyhtiölle neljä Vuosaaren satamassa sijaitsevaa konttinosturia ja vuokrasivat ne takaisin konsernin käyttöön viiden vuoden rahoitusleasingsopimuksella. Tämä järjestely vapautti konsernille käyttöpääomaa 15 miljoonaa euroa Vuoden kolmannella neljänneksellä Finnlines aloitti liikennöinnin uusilla reiteillä Itämeren ja Pohjanmeren alueilla. Linjaverkoston laajentaminen on seurausta avainasiakkaiden kanssa solmituista pitkäaikaisista yhteistyösopimuksista Syyskuussa Finnlines myi MS Europalink-nimisen aluksen Grimaldi-konsernille 86 miljoonalla eurolla. Marraskuussa Finnlines myi MS Transeuropanimisen aluksen Grimaldi-konsernille 27 miljoonalla eurolla ja joulukuussa MS Translubeca-nimisen aluksen ulkopuoliselle taholle 11,6 miljoonalla eurolla. Liikevaihdon jakauma ,4 % 95,6% Finnlinesin hallitus hyväksyi Uwe Bakoschin anomuksen jättää Finnlines Oyj:n toimitusjohtajan tehtävät. Uwe Bakosch jatkaa tehtävässään Finnlines Deutschland GmbH:n toimitusjohtajana. Hallitus nimitti Emanuele Grimaldin Finnlines Oyj:n toimitusjohtajaksi alkaen. Samaan aikaan hallitus valitsi Jon-Aksel Torgersenin hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi Emanuele Grimaldin väistyessä hallituksen puheenjohtajan tehtävästä. Varustamotoiminta ja merikuljetukset Satamatoiminnot (EUR million) IFRS IFRS Liikevaihto 563,6 609,3 Tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) 83,7 89,8 Liiketulos (EBIT) 18,1 23,7 Tilikauden tulos 6,0-0,1 Tulos per osake (EPS), EUR 0,12 0,00 Osinko per osake, EUR 0,00 * 0,00 Omavaraisuusaste, % 35,7 29,0 Velkaantumisaste, % 149,1 204,9 * Hallituksen ehdotus FINNLINES

6 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Finnlines: KUNNOSSA TULEVAISUUTTA VARTEN 2013 oli vuosi, jolloin trimmasimme Finnlinesin hyvään kuntoon kannattavuuden turvaamiseksi tulevaisuudessa. Kuntokuuria toteuttaessamme teimme joukon muutoksia niin johdossa, henkilöstössä kuin laivastossa. Vuoden alussa Finnlines liittyi Suomen tonnistoverotuksen piiriin, mikä lujitti yhtiön suhdetta sen kotimaahan. Finnlinesin omistamien Suomen lipun alla purjehtivien laivojen määrä kaksinkertaistui vuoden sisällä yhdeksästä 18:aan. Laivaston hallinto keskitettiin yhtiön Suomen pääkonttoriin. Kesäkuussa Finnlines toteutti 28,8 miljoonan euron osakepääoman korotuksen. Tasetta vahvistettiin edelleen vuoden aikana myymällä tarpeetonta tonnistoa, kalustoa ja omaisuutta. Velka pieneni näin noin 200 miljoonalla eurolla, minkä ansiosta omavaraisuusaste nousi. Tämä toimenpide toi konkreettisia hyötyjä korkomenoissa ja toimintakuluissa. Heinäkuussa yhtiön pääkonttori siirtyi Vuosaaren satamaan, minkä ansiosta pystyimme alentamaan kiinteistökuluja ja pääsimme samalla lähemmäksi yhtiön toiminnan ydintä laivoja ja satamaympäristöä. Kesäkuukausien aikana solmittiin merkittäviä sopimuksia auto- ja paperiteollisuuden kanssa. Marraskuussa päätin laivanvarustajana ja enemmistöomistajien edustajana ottaa aktiivisemman roolin Finnlinesissa ja liityin johtoryhmään toimitusjohtajan ominaisuudessa. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun edeltäjäni Uwe Bakosch oli päättänyt keskittyä johtamaan Finnlinesin Saksan tytäryhtiötä. Vuoden viimeisellä neljänneksellä Finnlines avasi kaksi viikkolähtöä tarjoavan linjan Århusin ja Rostockin välillä. Samalla lähtötiheys Rostockin ja Suomen välisessä linjaliikenteessä kasvoi kolmeen lähtöön viikossa. Päivittäinen linjaliikenne Ahvenanmaalle aloitettiin sekä Kapellskäristä Ruotsista että Naantalista Suomesta. Samalla alkoi verovapaa myynti Ruotsin ja Suomen välillä liikennöivillä aluksillamme. Optimoimalla alusten sijoittelua, reittejä ja tavaravirtoja Finnlines saattoi myydä tai rahdata ulos neljä laivaa samalla kun palvelutaso säilyi tai jopa parani. Entistä tehokkaamman laivojen rotaation ansiosta voimme avata esimerkiksi uuden linjan Puolasta Britanniaan. Kaikkia muutoksia ei ole ollut helppo toteuttaa. Vuoden aikana jouduimme tekemään kipeän päätöksen ja supistamaan henkilöstömäärää noin 120:llä, pääasiassa Vuosaaren satamassa, palauttaaksemme tappiota tuottavat toiminnot takaisin kestävän kehityksen uralle. Odotamme näiden leikkausten parantavan taloudellista tulostamme vuodesta 2014 eteenpäin oli intensiivinen suurten muutosten vuosi. Tämä suuntaus tulee luultavasti jatkumaan tai jopa voimistumaan vuoden 2014 aikana, jolloin pyrimme varautumaan Kansainvälisen Merenkulkujärjestön (IMOn) rikkipäästöjä rajoittavien uusien säännösten voimaantuloon joillain toiminta-alueillamme. Nämä säännökset nostavat todennäköisesti huomattavasti kaikkien pohjoismaisten operaattoreiden polttoainekustannuksia. Meritse tapahtuvan kaupan osuus Suomen bruttokansantuotteesta on suuri, ja näiden rikkipäästörajoitusten vaikutukset erikoisvalvontaalueilla kohdistuvat voimakkaasti Suomeen. Finnlines hoitaa suurta osaa tästä kaupasta ja on sen vuoksi päättänyt kääntää nämä haasteet mahdollisuudeksi. Tärkein työkalumme, joka auttaa meitä tulemaan toimeen uusien säännösten kanssa, on nykyinen laivastomme, joka on yksi uusimmista, nykyaikaisimmista ja ympäristöystävällisimmistä Itämeren alueella. Viimeisen uudisrakennuksen toimitus vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä päätti 11 laivan investointisyklin (viisi Star-luokan ja kuusi Jinling-alusta). Uudet tulokkaat ovat suuresti parantaneet jo ennestään hyviä mittakaava- ja yhteistuotantoetuja Finnlinesin laivastossa. Kaksoisrampit, korkea jääluokitus ja monipuolinen pääsy kansille lisäävät laivaston joustavuutta. Moottoritekniikka ja rungon suunnittelu ovat auttaneet parantamaan ympäristöystävällisyyttä. Kilpailun jatkuvasti kiristyessä markkinoilla nämä ominaisuudet parantavat käyttöastetta ja alentavat polttoainekuluja, jotka kummatkin ovat ensiarvoisen tärkeitä pyrittäessä vähentämään polttoaineen hinnannousun vaikutusta. Vuonna 2012 Finnlines vähensi vuotuista polttoainekulutustaan tonnilla. Vuonna 2013 kulutus aleni edelleen tonnia. Olemme tunnistaneet uusia kehityskohteita ja toivomme voivamme raportoida uusista vähennyksistä vuonna Strategiamme on tutkia kaikkia käytettävissä olevia vaihtoehtoja ja valita räätälöityjä ratkaisuja oikeaan aikaan ja oikeilla reiteillä. Kansainvälisenä merenkulkuyrityksenä velvollisuutemme on tarjota asiakkaillemme älykkäitä liikenneratkaisuja. Samaan aikaan emme unohda velvollisuuksiamme ympäristöä ja sidosryhmiämme kohtaan. Emanuele Grimaldi Toimitusjohtaja 4

7 2013 oli intensiivinen suurten muutosten vuosi.

8 6

9 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA STRATEGISET TAVOITTEET TOIMINTA-AJATUS Finnlines edistää kansainvälistä kauppaa tarjoamalla tehokkaita ja laadukkaita merikuljetus- ja satamapalveluja lähinnä eurooppalaisen teollisuuden, kaupan ja kuljetusalan sekä tarvematkustajien tarpeisiin. TALOUDELLISET TAVOITTEET Finnlinesin tavoitteena on taata laadukkaalla liiketoiminnalla pitkän aikavälin kannattavuus, tuottaa omistajilleen lisäarvoa ja pitää rahoitusrakenne terveenä. Vuosittaisessa osingonjakoesityksessään hallitus ottaa huomioon konsernin rahoitusrakenteen, tulevaisuuden näkymät sekä investointi- ja kehittämistarpeet. ARVOT ASIAKASKESKEISYYS Asiakkaamme valitsevat meidät osaamisemme, kokemuksemme ja luotettavuutemme vuoksi. Tyytyväinen asiakas on Finnlinesin kestävän menestyksen perusedellytys. Tunnistamalla rahtiasiakkaiden sekä matkustajien tarpeet yhtiö pystyy jatkuvasti kehittämään palvelutuotteitaan ja tuomaan asiakkailleen konkreettista lisäarvoa. VASTUULLISUUS Noudatamme kestävän kehityksen periaatteita. Ympäristövastuullisuus on osa yhtiömme päivittäistä toimintaa. Turvallisuusnäkökohdat huomioidaan yhtiön kaikessa toiminnassa. TULOKSELLISUUS Saavutamme tavoitteemme. Laadukkaalla liiketoiminnalla takaamme pitkän aikavälin kannattavuuden ja lisäarvon tuottamisen. HENKILÖSTÖTYYTYVÄISYYS Finnlines on luotettava ja innostava työnantaja, joka kohtelee henkilöstöään oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti ja palkitsee hyvästä suorituksesta. STRATEGISET TAVOITTEET Nykyistä vahvempi asema Itämeren ja Pohjanmeren rahtiliikenteessä Panostamme toimintamme tehokkuuteen nykyisillä liikennealueillamme. Avaamme uusia reittejä markkinatilanteen mukaan. Olemme aktiivisesti mukana alan konsolidoitumiskehityksessä. Hyödynnämme Grimaldi-konsernin verkoston synergiaetuja. Nykyistä vahvempi asema Itämeren matkustajaliikenteessä Tarjoamme matkustajille nopeat ja vaivattomat yhteydet Suomen, Ruotsin, Saksan ja Venäjän välillä suurilla ja tehokkailla ropax-aluksillamme. Nykyistä vahvempi asema Venäjän tavaraliikenteessä Olemme johtava varustamo kauttakulkuliikenteessä. Kehitämme ja markkinoimme aktiivisesti Keski-Euroopan ja Venäjän Itämeren satamien välisiä suoria kuljetuksia. Kannattavuuden kasvu Pyrimme parantamaan tuottavuuttamme. Tärkeimpiä keinojamme on keskittyä liikenteessä reitteihin, joissa laivojen täyttöaste on mahdollisimman korkea sekä meno- että paluuliikenteessä. Tehostamme toimintajärjestelmien ja tietohallinnon tehokkuutta. Hoidamme hyvin ympäristö- ja turvallisuusasiat. Panostamme henkilöstön osaamiseen. FINNLINES

10 TOIMINTAYMPÄRISTÖ FINNLINESIN LAIVASTO Vuoden 2013 aikana sekä pitkäaikaiset rahtisopimukset että kapasiteetin uudelleenjärjestelyt johtivat muutoksiin Finnlinesin laivastossa. Vuoden lopussa laivaston kokonaislastikapasiteetti oli kaistametriä, josta kaistametriä ropax-aluksilla ja kaistametriä roro-aluksilla. Alkuvuodesta 2013 aikarahdattiin MS Misana ja MS Misida, jotka aloittivat liikennöinnin Pohjanmerellä. MS Translubeca, joka oli aiemmin rahdattu ulos, myytiin ulkoiselle taholle vuoden 2013 lopulla. MS Transeuropa ja MS Europalink myytiin vuoden aikana emoyhtiö Grimaldille. Lisäksi MS Finnarrow rahdattiin Grimaldille toisella vuosineljänneksellä ja MS Finnsailor rahdattiin ulos vuoden 2013 lopulla. Konsernin alusten keski-ikä oli 10 vuotta. REITTIVERKOSTO Kaiken kaikkiaan Suomen ja Saksan välillä oli noin 20 lähtöä viikossa molempiin suuntiin. Lukuihin sisältyvät sekä rahtia että matkustajia palvelevan HansaLink-liikenteen päivittäiset lähdöt Helsingistä Travemündeen ja takaisin. Rostockin ja Helsingin välisen liikenteen frekvenssiä lisättiin kahdesta viikkolähdöstä kolmeen ja lisäksi avattiin Århusin ja Rostockin välille yhteys kahdesti viikossa molempiin suuntiin. Entisten kahden Gdynian (Puola) ja Helsingin välisen viikkolähdön lisäksi Puolan liikenteessä avattiin uusi lähtö Raumalta Gdyniaan. Pietarista (Venäjä) oli kolme lähtöä viikossa Suomeen ja täältä edelleen joko Belgiaan ja Espanjaan, Iso-Britanniaan ja Alankomaihin tai Saksaan. Lisäksi Ranskasta Venäjälle oli yksi lähtö viikossa. Myös Ranskan ja Suomen sekä Ranskan ja Espanjan välillä oli viikkoyhteys. Iso-Britannian ja Benelux-maiden välillä oli yksi lähtö viikossa, kuten myös Iso-Britannian ja Venäjän välillä. Suomesta Iso-Britanniaan ja toisin päin oli kaksi viikkolähtöä. Myös Espanjan liikenne laajeni vuoden 2013 aikana. Nyt Espanjassa on kolme käyntisatamaa (Bilbao, El Ferrol ja Santander) ja sieltä on yhteydet kaksi kertaa viikossa Belgiaan ja Suomeen sekä takaisin. Venäjän ja Espanjan välillä on säännöllinen viikkoyhteys. Belgiasta on yksi viikottainen lähtö Venäjälle ja kaksi viikottaista lähtöä Suomeen ja Espanjaan. Alankomaista on lähtö Venäjälle kerran viikossa ja Suomeen kaksi kertaa viikossa. FinnLink-liikenteen reittiä muutettiin vuoden 2013 syksyllä siten, että Ahvenanmaan Långnäsissä poikettiin kerran päivässä arkisin sekä Kapellskäristä että Naantalista lähdettäessä. Ahvenanmaa-yhteys mahdollisti verovapaan myynnin aloittamisen. NordöLinkillä oli kolme päivittäistä lähtöä Malmöön ja Travemünden välillä kumpaankin suuntaan paitsi maanantaisin ja sunnuntaisin, jolloin niitä oli kaksi. TRE:llä eli TransRussiaExpress-liikenteellä oli viikottainen vuoro Pietarin ja Lyypekin välillä. 8

11 FINNLINES

12 VARUSTAMOTOIMINTA JA MERIKULJETUKSET Finnlines on alansa johtavia toimijoita Itämerellä, Pohjanmerellä ja Biskajanlahdella. Vahva asema perustuu erinomaisiin palveluihin ja asiakkaiden tarpeiden mukaisiin tuotekonsepteihin. Finnlinesin tarjoama suuri vuorotiheys, lastikapasiteetti ja informaatiopalvelut tuovat asiakkaille joustavuutta, toimitusvarmuutta ja hyvää ennakoitavuutta. Varustamotoiminta ja merikuljetukset -segmentin liikevaihto oli kertomusvuonna 538,6 (574,8 vuonna 2012) miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli vuodenvaihteessa (1 518) henkilöä. Tammi-joulukuun aikana kuljetettiin yhteensä noin 632 tuhatta (628 tuhatta) lastiyksikköä, 66 tuhatta (72 tuhatta) henkilöautoa (ei sisällä matkustajien autoja) sekä lisäksi tuhatta (2 102 tuhatta) tonnia yksiköissä määrittelemätöntä rahtia. Lisäksi kuljetettiin noin 556 tuhatta (598 tuhatta) yksityistä ja rahtiin liittyvää matkustajaa. Yleisesti hieman epävarma taloustilanne Euroopassa sekä kuljetusmarkkinoiden epävakaus vaikuttivat negatiivisesti kuljetettuihin lastimääriin. Kuitenkin Finnlinesin suhteellinen kilpailuasema vahvistui vuoden 2013 aikana koko toiminta-alueella, erityisesti Pohjanmerellä mutta myös Suomen ja Saksan välisessä liikenteessä ja etenkin HansaLink-liikenteessä, jossa lastimäärät kasvoivat seitsemän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. FINNLINES ITÄMERELLÄ JA POHJANMERELLÄ Uudet pitkäaikaiset sopimukset teollisuuden lasteista mahdollistivat uusien yhteyksien avaamisen sekä Itämerellä että Pohjanmerellä. Pohjanmeren alueella avattiin uusi linja Radicateliin Ranskassa sekä Santanderiin Espanjassa. Radicatelista on yhteydet Helsinkiin, Kotkaan ja Raumalle sekä Pietariin. Santanderista lasteja kuljetetaan Suomeen (Raumalle, Helsinkiin, Kotkaan), Belgiaan (Antwerpeniin) ja Venäjälle (Pietariin). Itämeren alueella avattiin uusi linja Raumalta Gdyniaan ja Gdyniasta Hulliin. Länsi-Suomesta, Uudestakaupungista avattiin yhteys Travemündeen, Lyypekkiin ja Bremerhaveniin ja takaisin. Vuoden lopussa Helsinki Rostock-liikenteen frekvenssiä lisättiin kahdesta kolmeen viikkolähtöön ja avattiin uusi kahden viikkolähdön Rostock Århus-yhteys. FINNLINK FinnLink liikennöi Naantalin (Suomi) ja Kapellskärin (Ruotsi) välillä pääasiassa kahdella Clipper-luokan ropax-aluksella (MS Finnfellow ja MS Finneagle) ja yhdellä pienemmällä ropaxaluksella (MS Finnsailor). Nämä laivat tarjosivat yksikköliikenteelle yhteensä 19 viikottaista lähtöä kumpaankin suuntaan. Nopea kah- deksan tunnin yhteys ja rahtiasiakkaiden tarpeiden mukaan suunniteltu aikataulu ovat pitäneet reitin kilpailukykyisenä. Lokakuun alussa MS Finneagle- ja MS Finnfellow -alukset alkoivat poiketa Långnäsin satamassa Ahvenanmaalla kerran arkipäivinä ja samalla laivoilla aloitettiin verovapaa myynti. Reitin matkustajaliikenne jatkui kolmella aluksella. Tärkeimpänä kohderyhmänä oli henkilöautoilla ja matkailuvaunuilla liikkuvat matkustajat. Linjan matkustajamäärä oli 8,6 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. NORDÖLINK NordöLink harjoittaa ropax-liikennettä Malmön (Ruotsi) ja Travemünden (Saksa) välillä. Neljä alusta, MS Finnpartner, MS Finntrader, MS Nordlink ja MS Finnclipper, tarjosivat 19 viikottaista lähtöä kumpaankin suuntaan ja keskimääräinen kokonaislastikapasiteetti oli noin kaistametriä viikossa. Rahtiin liittymättömän matkustajaliikenteen liikevaihto jatkoi positiivista kehitystään ja kasvoi 1,6 prosenttia. Lisäinvestoinnit kansipalveluihin ja matkustajatiloihin sekä tehokkaampi matkailualalle kohdistuva asiakashankinta tähtäävät linjan tuloksen parantamiseen entisestään. TRANSRUSSIAEXPRESS TransRussiaExpress (TRE) hoitaa säännöllistä ropax-linjaliikennettä Saksasta Venäjälle (Lyypekki Pietari). Vuoden 2013 lokakuuhun asti TRE tarjosi kaksi viikottaista lähtöä kumpaankin suuntaan nykyaikaisilla ropax-laivoilla MS Transrussia ja MS Finntrader; MS Finnpartner ja MS Finnclipper liikennöivät viikkorotaatiolla NordöLinkin liikenteestä. Koska Venäjän markkinakehitys oli vuonna 2013 heikkoa, käynnit Sassnitzissa ja Ventspilsissä on toistaiseksi lakkautettu, mutta Kotkan satamassa poiketaan länteen suuntautuvalla matkalla konsernisynergioiden vahvistamiseksi Saksan roro-liikenteen kanssa. INTERCARRIERS Intercarriers, josta Finnlines omistaa 78,5 prosenttia, tarjosi pientonnistopalveluja Saimaalta ja joistakin Venäjän sisävesisatamista eri puolille Eurooppaa. 10

13 FINNLINES

14 12

15 MATKUSTAJALIIKENNE Finnlinesin 12 ropax-alusta liikennöivät 10 sataman ja neljän maan välillä. Yhtiö onkin vakiinnuttanut asemansa merkittävänä matkustajapalveluiden tarjoajana Itämerellä. Alusten uudelleenjärjestelyt eri linjojen välillä ja muutokset liikennekuvioissa vuoden 2013 aikana vähensivät hieman käytettävissä olevaa matkustajakapasiteettia ja kaikilla reiteillä kuljetettu kokonaismatkustajamäärä (yksityinen ja rahtiin liittyvä) laski seitsemän prosenttia ja oli ( vuonna 2012) henkeä. Uusia asiakasryhmiä saatiin houkuteltua liikenteen piiriin, ja erityisesti Ruotsissa ja Venäjällä liiketoiminta kehittyi hyvin. Matkustajaliikenteen kokonaistulos oli tyydyttävä. Vuonna 2013 käynnistettiin projekteja matkavarausjärjestelmä ebookingin edelleen kehittämiseksi. Järjestelmä on otettu käyttöön vuonna Myöskin matkustajaliikenteen verkkosivuja kehitetään jatkuvasti vastaamaan kuluttajien odotuksia ja kuluttajille suunnattuja vuorovaikutuskanavia ulotettiin myös sosiaaliseen mediaan tärkeimmillä markkinoilla. Liiketoiminnan suotuisan kehityksen turvaamiseksi matkustajien asiakastyytyväisyyttä seurataan jatkuvasti. Vuoden 2013 matkustajakyselyjen tulokset olivat jälleen kannustavia: 94 prosenttia vastaajista haluaa matkustaa uudelleen Finnlinesin laivoilla. Yhtiö kehittää jatkuvasti kaikilla linjoilla matkustajaliikenteen palvelukonseptia aluksilla työskentelevän henkilöstön kanssa. Tavoitteena on ylläpitää asiakastyytyväisyyden sekä miellyttävän asiakaskokemuksen hyvä taso. Naantali Kapellskär -linjan uudistamisen myötä avautui uusi matkustajien markkinasegmentti. Lokakuusta 2013 lähtien päivälähdöt poikkeavat Långnäsin satamassa Ahvenanmaalla. Tämä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä lipputuloina että verovapaana myyntinä. FINNLINES

16 SATAMATOIMINNOT Konsernin satamatoimintoja hoitaa Finnsteve-yhtiöt eli Finnsteve, Containersteve ja FS-Terminals. Finnsteve-yhtiöt on merkittävä säännöllisen linjaliikenteen tarvitsemia suuryksikköpalveluita tarjoava satamaoperaattori Helsingin, Turun, Naantalin ja Kotkan satamissa. Helsinki on Suomen tärkein kappaletavaraliikenteen vienti- ja tuontisatama. Turun ja Naantalin satamista on nopeimmat meritieyhteydet Suomen ja Ruotsin välillä. Kotkan satama on erikoistunut varastointi- ja konttilastauspalveluihin. Finnsteven tytäryhtiö FL Port Services Oy on hoitanut kaikkien Helsingin satamaan saapuvien alusten kiinnityksen ja sataman sisäisen liikenteen vuoden 2013 loppuun asti. Helsingin Vuosaaren ja Turun satamissa yhtiö tarjoaa roro-palveluja, konttiterminaali- ja varikkopalveluja sekä vientiterminaalipalveluja ja Kotkassa konttien lastausta ja sellun lastausta konventionaalisiin aluksiin. Vuonna 2013 Finnlinesin satamatoimintojen liikevaihto oli 50,1 (58,5 vuonna 2012) miljoonaa euroa ja se työllisti 452 (510) henkilöä vuoden lopussa. Satamatoiminnot-yksikkö kärsi alhaisista lastivolyymeista ja kovasta kilpailusta. Vuoden 2013 aikana käytiin yt-neuvottelut Helsingissä ja Turussa. SATAMATOIMINNOT HELSINGISSÄ Vuoden 2008 lopulla toimintansa aloittanut Vuosaaren satama on osoittautunut tehokkaaksi maailmanluokan satamaksi nykyaikaisen ja pitkälle kehitetyn infrastruktuurinsa ansiosta. Yhtiön neljän konttinosturin kapasiteetti ja teho riittävät vaivattomasti hoitamaan konttimäärien tulevan kasvun. Vientiterminaalit mahdollistavat lastinkäsittelyn kaikissa sääolosuhteissa. Uusi tuontiterminaali logistiikka-alueella monipuolistaa ja tehostaa lisäpalvelutarjontaa. Vuonna 2013 käydyt yt-neuvottelut johtivat huomattavan työntekijämäärän irtisanomisiin. LASTIMÄÄRIEN KEHITYS HELSINGISSÄ Finnsteve-yhtiöiden Vuosaaren satamassa käsittelemät kokonaislastimäärät laskivat edellisvuotisista ja joidenkin palveluiden hintataso oli edelleen jossain määrin epätyydyttävä, mikä johtui kireästä kilpailutilanteesta satamassa. Vuonna 2013 Helsingin sataman kautta kuljetetut kokonaislastimäärät laskivat 2,7 prosenttia 10,5 miljoonaan tonniin vuoden 2012 määriin verrattuna. Yksikökköliikenteen vientikuljetukset laskivat 1,3 prosenttia ja olivat 4,9 miljoonaa tonnia ja tuontikuljetukset putosivat 4,3 prosenttia ollen 4,7 miljoonaa tonnia. Perävaunut ja rekat vähenivät 3,1 prosenttia ja olivat yksikköä. Konttiliikenne kasvoi 0,3 prosenttia ja nousi TEU:hun. SATAMATOIMINNOT TURUSSA, NAANTALISSA JA KOTKASSA Yhtiöllä oli toimintoja Länsisatamassa, Pansion satamassa, Kantasatamassa ja Naantalin satamassa. Tarkastelukauden aikana yhtiön käsittelemät lastimäärät laskivat edellisestä vuodesta. Vuoden 2013 lopulla Turussa käydyt yt-neuvottelut johtivat huomattavan työntekijämäärän irtisanomisiin. Turun sataman kautta vuonna 2013 kuljetetut kokonaislastimäärät laskivat 3,8 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna ja olivat 2,6 miljoonaa tonnia. Konttiliikenteen vienti- ja tuontimäärät laskivat 70,5 prosenttia TEU:hun, joka edustaa vain pientä osaa kokonaislastimäärästä. Perävaunujen ja rekkojen määrä kasvoi kuitenkin 8,4 prosenttia yksikköön vuonna Naantalin satamatoiminnot palvelivat konsernin FinnLinkliikennettä Naantalin, Långnäsin ja Kapellskärin välillä. Kotkassa liiketoiminta keskittyi varastointiin, konttien lastaukseen ja sellun lastaamiseen konventionaalisiin aluksiin. 14

17 FINNLINES

18 16

19 YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS Finnlinesin ympäristöpolitiikan tavoitteena on tuottaa turvallisia ja korkealaatuisia palveluja sekä minimoida kaikkien toimintojen ympäristövaikutukset. Ympäristöjohtamisjärjestelmä sisältää ohjelmat ja käytännöt, joilla pyritään minimoimaan toimintojen ympäristövaikutuksia. Merenkulku on energiatehokasta muihin kuljetusmuotoihin verrattuna, sillä sen CO 2 -päästöt ovat huomattavasti pienemmät. Kuljetusten siirtyminen maanteiltä merelle vähentää myös teiden ruuhkia ja melua. TURVALLISUUS Turvallisuus on merenkulun tärkeimpiä ympäristönäkökohtia. Kansainvälinen turvallisuusjohtamissäännöstö (ISM-säännöstö), joka sisältää vaatimukset laivojen turvallisen käytön ja ympäristönsuojelun varmistamiseksi, on ollut pakollinen Suomen ja Ruotsin lipun alla purjehtivilla matkustajalaivoilla vuodesta 1996 sekä roro-aluksilla vuodesta 1998 alkaen. Kaikki alukset ja satamatoiminnot täyttävät myös kansainvälisen ISPS-turvasäännöstön (International Ship and Port Facility Security Code) vaatimukset. Merenkulkuviranomaiset ja luokituslaitokset tarkastavat ja auditoivat laivoja säännöllisesti. Sisäisiä laiva-auditointeja pidetään vuosittain. Turvallisuus- ja ympäristöriskien varalta laivat pitävät säännöllisesti sekä omia sisäisiä hätätilanneharjoituksia että yhteisharjoituksia viranomaisten, kuten merivoimien, rajavartiolaitoksen ja pelastuslaitosten kanssa. Työsuojelu, johon kuuluu henkilöstön terveyden ylläpito, tapaturmien ja sairauksien torjunta sekä työvälineiden häiriötön käyttö, on tärkeä osa yrityksen liiketoimintaa. Vuonna 2013 Suomen lipun alla purjehtivilla laivoilla pidettiin kansainvälisen merityösopimuksen (Maritime Labour Convention 2006) mukaiset tarkastukset, joissa tarkoituksena on varmistaa että merenkulkijoilla on kunnolliset työ- ja elinolosuhteet. Ruotsissa tarkastukset pidetään vuonna Satamissa ahtausyrityksillä on turvallisuusjärjestelmät, jotka sisältävät ehkäiseviä toimenpiteitä sekä tiedottamis- ja toimintaohjeita onnettomuustilanteiden varalle. Samoin satamissa on kalustoa tulipalojen sekä öljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntaan. YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI Sertifioitu ympäristöjärjestelmä tarjoaa työkalun, jonka avulla voidaan seurata ja mitata kaikkia ympäristövaikutteisia toimintoja ja palveluja. Järjestelmä varmistaa myös sen, että ympäristötyö täyttää tinkimättömästi alan lainsäädännön ja määräykset. ISO standardin mukainen ympäristösertifikaatti uusittiin vuonna 2013 ja se sisältää kaikkiaan 20 laivaa. SIDOSRYHMÄT Ympäristö- ja turvallisuusasioiden kannalta tärkeimmät sidosryhmät ovat lippu-, satama- ja isäntävaltion viranomaiset, omistajat, asiakkaat, satamaoperaattorit ja alihankkijat sekä satamien ja väylien lähiasukkaat. Finnlines on edustettuna Ruotsin ja Suomen varustamoyhdistysten teknisissä ja ympäristökomiteoissa. Osana Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa Alg@line-yhteistyötä Finnlines on tarjonnut kalustoaan käyttöön. MS Finnmaid- ja MS Finnsea -laivoilla on mittauslaitteistot, jotka seuraavat Itämeren ja Suomenlahden tilaa. LAINSÄÄDÄNTÖ Merenkulkua säätelevät kansainväliset, alueelliset ja kansalliset säännöt. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International Maritime Organisation) ohjaa turvallisuus- ja ympäristösäännöstöjä. Marpol 73/78 -yleissopimus säätelee mm. jätteiden ja käymälävesien mereen laskemista sekä ilmapäästöjen ehkäisemistä. SOLAS-yleissopimus säätelee meriturvallisuutta ja se sisältää laivan rakentamiseen, varustamiseen ja käyttämiseen liittyviä sääntöjä. Helsinki-komissio (HELCOM) on antanut omia, alueellisia merenkulkua koskevia suosituksia. Yhtiön satamatoimintoja ohjaa kansallinen lainsäädäntö. ENERGIAN KULUTUS JA PÄÄSTÖT ILMAAN Finnlines liikennöi pääasiassa erityisvalvonta-alueilla, ts. Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa, jossa ilmapäästörajat ovat tiukemmat kuin maailmanlaajuisesti. Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuusraja on nykyään 1,0 prosenttia, mutta raja laskee 0,1 prosenttiin vuonna 2015 MARPOL-yleissopimuksen mukaisesti. Maailmanlaajuinen rikkipitoisuusraja on tätä nykyä 3,5 prosenttia, mutta suunnitelmana on laskea rajaa 0,5 prosenttiin vuonna Täyttääkseen MARPOLin tulevat säännöt Finnlines on tutkinut rikinpoistotekniikkaa, joka mahdollistaa raskaan polttoöljyn käytön tulevaisuudessa. Toinen vaihtoehto on käyttää kaasuöljyä laivoillamme, mikä edellyttää polttoainejärjestelmän muutostöitä. Satamassa sähkö tuotetaan yleensä apukoneilla. Alusten käyttämän polttoaineen rikkipitoisuusraja on 0,1 prosenttia. Määräys koskee kaikkia EU-maiden satamia, kun laiva on laiturissa yli kaksi tuntia. Finnlines keskittyy liikenteessään reitteihin, joissa laivojen täyttöaste on mahdollisimman korkea sekä meno- että paluuliikenteessä, jolloin ympäristörasitus vähenee kuljetettua lastiyksikköä kohden. Polttoaineen kulutusta voidaan vähentää optimoimalla reittiä, nopeutta, lastausta ja konetehoa. MS Finnmaid -laivalla on käytössä matkansuunnitteluohjelmisto Onboard Napa Power, jonka avulla pyritään parantamaan polttoainetaloutta. Ohjelmistoon sisältyy speed pilot -toiminto, joka säätää aluksen nopeutta suunnitelman mukaan. MS Finnlady -laivalle on asennettu Eniramin ohjelmisto Dynamic Trim Assistant -ohjelmisto. Sen avulla miehistö voi ajaa laivaa optimitrimmissä. >> FINNLINES

20 YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS (JATKUU) Finnlinesin uusimmissa roro-laivoissa on nykyaikaiset bulbiperäsimet, joiden ansiosta polttoaineen kulutus on sisaraluksia pienempi. Valtaosa Finnlinesin laivoista on laatinut energian käytön tehokkuutta koskevan SEEMP-suunnitelman (Ship Energy Efficiency Management Plan), jonka tarkoituksena on tunnistaa energian säästötoimenpiteitä ja todentaa käytäntöjä, jotka parantavat laivan energiatehokkuutta. Vuonna 2013 Finnlinesin meriliikenteessä kului tonnia raskasta polttoöljyä ja dieselöljyä, mikä merkitsee noin neljän prosentin vähennystä vuoteen 2012 verrattuna. JÄTTEET JA JÄTEVEDET Euroopan Unionin alusjätedirektiivin mukaisesti aluksella syntyvät kiinteät jätteet ja öljyiset vedet on liitetty ei erityismaksua -järjestelmän piiriin. Maksujärjestelmän tavoitteena on estää jätteiden laiton mereen laskeminen vaatimalla aluksia jättämään jätteet sataman vastaanottolaitteisiin. Jokaiselta satamassa käyvältä alukselta peritään maksu riippumatta siitä, onko jätettä vai ei. Samojen satamien välistä säännöllistä liikennettä harjoittava alus voi hakea poikkeusta jättöpakosta, jos alus hoitaa jätehuoltonsa pätevän jätehuoltoyrityksen kanssa. Finnlinesilla on omat erilliset sopimukset jätehuoltoyhtiöiden kanssa. Suurimmat lajiteltavat jakeet ovat energiajäte, biojäte, lasi, paperi, pahvi ja metalli. Vaarallinen jäte, kuten jäteöljy, öljyiset suodattimet, maali, paristot ja sähkölaiteromu, viedään satamassa erilliseen keräyspisteeseen. MARPOL sisältää määräyksiä mustan veden, eli käymäläjäteveden, käsittelystä. Finnlinesin ropax-laivat toimittavat mustan veden maihin kunnalliseen jätevesiverkkoon aina, kun verkko ulottuu satamaan. Muulloin käytetään tankkiautoja. Harmaan veden, ts. keittiö- ja suihkuvesien, käsittelystä ei ole määräyksiä, mutta Finnlines pumppaa myös harmaan veden jätevesiverkkoon, kun palvelu on saatavilla. Rahtilaivoissa on lippuvaltion hallinnon hyväksymät vedenpuhdistuslaitteistot, jotka erottavat jätevedestä maihin siirrettävän lietteen. MUUT YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT Konehuoneessa syntyy öljysekoitteista jätevettä, pilssivettä, joka separoidaan ja eroteltu öljy siirretään aina maihin. Sääntöjen mukaan mereen voi päästää vettä, jonka öljypitoisuus on alle 15 ppm, mutta useilla laivoillamme on tehokkaammat separaattorit. Pilssivettä siirretään myös maihin. Aluksen pohjaan kiinnittyvät vesieliöt hidastavat aluksen kulkua, lisäävät polttoaineen kulutusta ja ilmapäästöjä. Alusten pohjat harjataan ja pestään määrävälein. Finnlinesin omistamien alusten vedenalainen runko maalataan normaalisti maaleilla, joista ei liukene myrkyllisiä aineita mereen. Alusten painolastiveden mukana saattaa kulkeutua lajikkeita, jotka ovat ekologisesti haitallisia vieraassa ympäristössä, jossa ne tuhoavat alkuperäislajeja. Joulukuun 2013 alussa painolastivettä koskevan yleissopimuksen oli allekirjoittanut 38 valtiota, jotka edustavat 30,38 prosenttia maailman tonnistosta. Sopimuksen voimaantulo edellyttää 30 valtion allekirjoitusta, joten tältä osin voimaantuloehdot ovat täyttyneet. Toisena ehtona on kuitenkin, että sopimusvaltiot edustavat 35 prosentin osuutta maailman tonnistosta. Sopimuksen voimaantulon jälkeen laivan on siirtymäajan jälkeen joko vaihdettava painolastivesi tai asennettava käsittelylaitteisto. Muita vaihtoehtoja ovat painolastiveden pumppaaminen maihin vastaanottolaitokseen tai makean veden käyttäminen painolastivetenä. Finnlines on selvittänyt tehokkaita painolastinkäsittelyjärjestelmiä laivoilleen. YMPÄRISTÖASIAT SATAMASSA Finnsteve-yhtiöt tuntevat vastuunsa ympäristöasioissa ja toimivat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Finnsteve huomioi ympäristötekijät investoinneissaan sekä toimintojen suunnittelussa ja ohjauksessa. Yhtiöt pyrkivät toiminnassaan energiaa säästävään ja päästöjä sekä jätteitä vähentävään tehokkuuteen prosesseissa ja varastoinnissa sekä laitteiden ja kiinteistöjen ylläpidossa ja huollossa. Finnsteve-yhtiöillä on ISO standardin ja ISO standardin mukaiset voimassaolevat sertifikaatit. Satamatoimintojen polttoaineen kulutus oli 990 tonnia vuonna Luku sisältää Helsingin, Turun, Naantalin ja Kotkan toiminnot. Vähennystä oli 24 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. 18