vuosikertomus FINNLINES 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "vuosikertomus FINNLINES 2012"

Transkriptio

1 vuosikertomus 2012 FINNLINES

2 sisältö Finnlines vuonna Toimitusjohtajan katsaus 4 Toiminta-ajatus, arvot ja tavoitteet 6 Toimintaympäristö 8 Varustamotoiminta ja merikuljetukset 10 Matkustajaliikenne 12 Satamatoiminnot 14 Ympäristö ja turvallisuus 16 Henkilöstö 19 Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus 22 Konsernin laaja tuloslaskelma 26 Konsernitase 27 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 28 Konsernin rahavirtalaskelma 29 Emoyhtiön tuloslaskelma 30 Emoyhtiön tase 31 Emoyhtiön rahoituslaskelma 32 Viiden vuoden lukusarjat 33 Tunnuslukujen laskentakaavat 34 Neljännesvuosiluvut 35 Osakkeet ja osakkeenomistajat 36 Hallituksen voitonjakoehdotus 38 Tilintarkastuskertomus 39 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä 40 Hallitus 46 Johtoryhmä 47 Laivasto 48 Tietoa osakkeenomistajille 50 Yhteystiedot 51 Grimaldi-konserni 52 Varustamotoiminta ja merikuljetukset, sivu 10 Matkustajaliikenne, sivu 12 Satamatoiminnot, sivu 14

3 FINNLINES ON POHJOIS-EUROOPAN suurimpia roro- ja matkustajaliikennevarustamoita. Yhtiö on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä ja kuuluu osana italialaiseen Grimaldi-konserniin, joka on maailman suurimpia rahti- ja matkustajaliikennettä (Motorways of the Sea) Euroopassa harjoittavia varustamoita. Tämän ansiosta Finnlines pystyy tarjoamaan linjaliikennepalveluja Välimerelle, Länsi-Afrikkaan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan Atlantin rannikon satamiin. Yhtiön merikuljetukset keskittyvät Itämerelle ja Pohjanmerelle. Rahdin ohella yhtiö kuljettaa matkustajia 14 ropax-aluksella kuuden maan ja yhdentoista sataman välillä. Yhtiöllä on tytäryhtiöt tai myyntikonttorit Saksassa, Belgiassa, Englannissa, Ruotsissa, Tanskassa ja Puolassa sekä edustusto Venäjällä. Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa monenlaisia satamapalveluja Helsingin, Turun ja Kotkan satamissa. FINNLINES

4 Kapellskär Rauma Kotka Naantali Helsinki Turku Ust-Luga Pietari Hull Immingham Aarhus Malmö Ventspils Antwerpen Zeebrugge Travemünde Lyypekki Amsterdam Sassnitz Rostock Gdynia Linjaliikennealue Bilbao

5 finnlines 2012 Koko vuosi 2012 oli epävakaa ja haasteellinen. Vuoden aikana yhtiö toteutti muutoksia, joiden tavoitteena oli tonniston mahdollisimman tehokas käyttö sekä mahdollisuus liittyä Suomen tonnistoverotuksen piiriin. Kaikki kuusi Jinlingin telakalta tilattua uudisrakennusta on luovutettu. Kaksi aluksista (MS Finnbreeze ja MS Finnsea) luovutettiin jo keväällä 2011, seuraavat kaksi (MS Finnsky ja MS Finnsun) luovutettiin vuoden 2012 alussa ja viimeiset kaksi (MS Finntide ja MS Finnwave) vuoden 2012 lopulla. Kaikki uudet alukset purjehtivat Suomen lipun alla. Aiemmin Ruotsin lipun alla purjehtineet alukset MS Finnarrow, MS Finneagle ja MS Finnfellow siirrettiin vuoden 2012 jälkimmäisellä puoliskolla Suomen lipun alle. Joulukuussa 2012 Finnlines Oyj:n hallitus päätti liittymisestä Suomen tonnistoverotuksen piiriin alkaen. Tämän seurauksena Finnlines Oyj:n (emoyhtiön) taseeseen kirjatun kertyneen poistoeron (215,1 miljoonaa euroa ) oman pääoman osuus 75,5 prosenttia kirjataan siirtymähetkellä Finnlines Oyj:n omaan pääomaan. Kirjauksella ei ole vaikutusta Finnlines-konsernin omaan pääomaan. Vuosien aikana Finnlines Oyj:n taseessa olevan kertyneen poistoeron verovelkaosuus (24,5 prosenttia, yhteensä 52,7 miljoonaa euroa ) kirjataan sekä Finnlines Oyj:n että Finnlines-konsernin tuloslaskelmaan. IFRS IFRS (Miljoonaa euroa) Liikevaihto 609,3 605,2 Tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) 89,8 84,5 Liiketulos (EBIT) 23,7 21,0 Tilikauden tulos -0,1-2,5 Tulos per osake (EPS), EUR 0,00-0,05 Osinko per osake, EUR 0,00 0,00 Omavaraisuusaste, % 29,1 29,1 Velkaantumisaste, % 204,3 199,8 Liikevaihto (Miljoonaa euroa) 800 Liiketulos, EBIT (Miljoonaa euroa) 40 Liikevaihdon jakauma % 94 % Varustamotoiminta ja merikuljetukset Satamatoiminnot FINNLINES

6 Toimitusjohtajan katsaus moderni ja innovatiivinen Finnlines Kaikki kuusi uudisrakennusta on luovutettu Meri on aina ollut Suomelle elintärkeä. Maan maantieteellisestä sijainnista kaukana Euroopan tuotanto- ja kulutuskeskuksista seuraa, että tehokkaat merikuljetukset eivät ole edellytys ainoastaan taloudelliselle hyvinvoinnille vaan myös Suomen vahvalle markkina-asemalle maailmalla. Muutaman vuoden sisällä Finnlinesin liikenteeseen ovat yksi kerrallaan tulleet nykyaikaiset innovatiiviset uudisrakennukset. Samaan aikaan jopa suurempi määrä aikarahdattuja aluksia on poistunut laivastostamme. Tämän muutoksen ansiosta olemme huomattavasti lisänneet joustavuuttamme, tehokkuuttamme ja luotettavuuttamme toimiessamme Euroopan epävakailla markkinoilla. Nykyaikainen 25 aluksen laivastomme on nyt saavuttanut alle kymmenen vuoden keskimääräisen iän ja on uusin ja tehokkain vertaisryhmiemme joukossa liikennealueillamme. Modernit omat laivat muodostavat toimintojemme selkärangan, kun taas aikarahdattuja aluksia käytetään tulevaisuudessa ainoastaan omien laivojen tukena kysyntäpiikkien aikana sekä strategisina ratkaisuina. Olemme päättäneet asettaa kaikki uudet upeat laivamme Suomen lipun alle. Tämä on selkeä viesti, joka korostaa Finnlinesin voimakasta sitoutumista Suomeen. Nykyaikaisuus ja luotettavuus sekä sitoutuminen Suomeen kertovat vakuuttavasti pyrkimyksestämme pitkän aikavälin suunnitteluun kaikkien asiakkaidemme hyväksi niin rahti- kuin matkustajapuolellakin. On jo selvästi nähtävissä, että järjestelmällinen tulevaisuuteen suuntautuva lähestymistapamme asiakaskuntaamme kohtaan, joka perustuu älykkäisiin, merten kuljetusverkostoja hyödyntäviin ratkaisuihin, on otettu erittäin hyvin vastaan. Saamme asiakkailtamme voimakasta tukea kehittäessämme Finnlinesin tulevaisuuden roolia markkinoilla. Myös tilikauden 2012 aikana olemme todenneet, kuten jo useasti viime vuosina, että Euroopan markkinoiden epävakaus on kasvamassa, mikä johtuu poliittisista ja taloudellisista epävarmuustekijöistä Euroopassa ja muualla maailmassa. Kriisi ei todellakaan ole vielä ohi, ja siitä syystä Finnlines keskittyykin voimakkaasti kustannussäästöihin, optimointiin ja synergioihin. Olemme optimoineet tuotantomalliamme niin, että meidän on mahdollista nopeasti siirtää aluksia markkinoiden yksittäisillä osa-alueilla ilmenevän kysynnän ja tarjonnan mukaan Finnlinesin laivaston modernia tonnistoa käyttäen. Pääkonttori on päätetty siirtää Vuosaareen vuoden 2013 puolivälissä meri- ja maahenkilöstön välisen yhteydenpidon parantamiseksi. Synergioiden kehittämistä jatkettiin suuren ja erittäin vahvan Grimaldi-konsernin kanssa yhdistelemällä Euroopan sisäisiä ja ulkopuolisia lastivirtoja. Grimaldin suuren Antwerpenin terminaalin kautta olemme kehittäneet huomattavan tavaranvaihdon Euroopan ja Pohjois- ja Etelä-Amerikan satamien välillä, mikä muodostaa myös suuren osan niiden liikenteistä Grimaldikonsernin kanssa. Tällä tavoin kansainvälisesti suuntautunut ja nykyaikainen Finnlines pääsee nyt myös osalliseksi maailmanlaajuisesta lastipotentiaalista. Mitä tulee yksityiseen ja rahtiin liittyvään matkustajaliikenteeseemme, yksityisten matkustajien määrä näyttää kasvavan ripeästi, samalla kun yleinen markkinakehitys on laskusuunnassa. On ilahduttavaa, että niin monet matkustajat käyttävät palvelujamme entistä säännöllisemmin ja uskovat itsensä laivahenkilökuntamme huolehtiviin käsiin. Arvostan suuresti asiakkaidemme, omistajiemme sekä maaja merihenkilöstämme jatkuvaa tukea, joka viisaalla ja kaukonäköisellä tavalla auttaa meitä yhdessä kohtamaan tulevaisuuden haasteita. Uwe Bakosch Toimitusjohtaja 4

7 FINNLINES

8 6

9 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA STRATEGISET TAVOITTEET TOIMINTA-AJATUS Finnlines edistää kansainvälistä kauppaa tarjoamalla tehokkaita ja laadukkaita merikuljetus- ja satamapalveluja lähinnä eurooppalaisen teollisuuden, kaupan ja kuljetusalan sekä tarvematkustajien tarpeisiin. TALOUDELLISET TAVOITTEET Finnlinesin tavoitteena on taata laadukkaalla liiketoiminnalla pitkän aikavälin kannattavuus, tuottaa omistajilleen lisäarvoa ja pitää rahoitusrakenne terveenä. Vuosittaisessa osingonjakoesityksessään hallitus ottaa huomioon konsernin rahoitusrakenteen, tulevaisuuden näkymät sekä investointi- ja kehittämistarpeet. ARVOT ASIAKASKESKEISYYS Asiakkaamme valitsevat meidät osaamisemme, kokemuksemme ja luotettavuutemme vuoksi. Tyytyväinen asiakas on Finnlinesin kestävän menestyksen perusedellytys. Tunnistamalla rahtiasiakkaiden sekä matkustajien tarpeet yhtiö pystyy jatkuvasti kehittämään palvelutuotteitaan ja tuomaan asiakkailleen konkreettista lisäarvoa. VASTUULLISUUS Noudatamme kestävän kehityksen periaatteita. Ympäristövastuullisuus on osa yhtiömme päivittäistä toimintaa. Turvallisuusnäkökohdat huomioidaan yhtiön kaikessa toiminnassa. TULOKSELLISUUS Saavutamme tavoitteemme. Laadukkaalla liiketoiminnalla takaamme pitkän aikavälin kannattavuuden ja lisäarvon tuottamisen. HENKILÖSTÖTYYTYVÄISYYS Finnlines on luotettava ja innostava työnantaja, joka kohtelee henkilöstöään oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti ja palkitsee hyvästä suorituksesta. STRATEGISET TAVOITTEET Nykyistä vahvempi asema Itämeren ja Pohjanmeren rahtiliikenteessä Panostamme toimintamme tehokkuuteen nykyisillä liikennealueillamme. Avaamme uusia reittejä markkinatilanteen mukaan. Olemme aktiivisesti mukana alan konsolidoitumiskehityksessä. Hyödynnämme Grimaldi-konsernin verkoston synergiaetuja. Nykyistä vahvempi asema Itämeren matkustajaliikenteessä Tarjoamme matkustajille nopeat ja vaivattomat yhteydet Suomen, Ruotsin, Puolan, Saksan, Latvian ja Venäjän välillä suurilla ja tehokkailla ropax-aluksillamme. Nykyistä vahvempi asema Venäjän tavaraliikenteessä Olemme johtava varustamo kauttakulkuliikenteessä. Kehitämme ja markkinoimme aktiivisesti Keski-Euroopan ja Venäjän Itämeren satamien välisiä suoria kuljetuksia. Kannattavuuden kasvu Pyrimme parantamaan tuottavuuttamme. Tärkeimpiä keinojamme on keskittyä liikenteessä reitteihin, joissa laivojen täyttöaste on mahdollisimman korkea sekä meno- että paluuliikenteessä. Tehostamme toimintajärjestelmien ja tietohallinnon tehokkuutta. Hoidamme hyvin ympäristö- ja turvallisuusasiat. Panostamme henkilöstön osaamiseen. FINNLINES

10 TOIMINTAYMPÄRISTÖ FINNLINESIN LAIVASTO Vuoden 2012 aikana Finnlines sai päätökseen merkittävän kuusi roro-alusta käsittävän uudisrakennusprojektin. Sarjan alukset numero kolme ja neljä, MS Finnsky ja MS Finnsun, luovutettiin tammi- ja helmikuussa 2012 ja viimeiset kaksi, MS Finntide ja MS Finnwave, vuoden 2012 viimeisten kuukausien aikana. Kaikki kuusi alusta olivat säännöllisessä linjaliikenteessä alkuvuodesta Kaikki uudisrakennukset purjehtivat Suomen lipun alla. Kaikki rahdatut alukset, MS Birka Carrier, MS Birka Express ja MS Birka Trader, luovutettiin takaisin omistajilleen vuodenvaihteeseen mennessä. Marraskuussa MS Europalink rahdattiin bareboat-sopimuksella viideksi vuodeksi Grimaldi-konsernille purjehtimaan Välimerellä. Vuoden lopussa alusten lukumäärä oli 26, joista yksi oli rahdattu. Laivaston kokonaiskapasiteetti oli noin kaistametriä, josta metriä ropax-aluksilla ja loput metriä roro-aluksilla. Konsernin alusten keski-ikä oli noin 10 vuotta. REITTIVERKOSTO Finnlinesin reiteillä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2012 aikana. Säännöllisen linjaliikenteen käyntisatamia oli yli 20 sekä Itämeren että Pohjanmeren alueella. Uusi reitti Ruotsin Wallhamnin ja Venäjän Ust-Lugan välillä avattiin helmikuussa. Kolmioliikenne Suomen, Puolan ja Saksan välillä jaettiin lokakuussa kahteen suoraan linjaan: Helsinki Gdynia ja Helsinki Rostock. Helsingin ja Gdynian välisessä liikenteessä oli kaksi lähtöä viikossa ja Helsinki Rostock-linjalla oli kolme lähtöä viikossa. 8

11 FINNLINES

12 VARUSTAMOTOIMINTA JA MERIKULJETUKSET Finnlines on alansa johtavia toimijoita Itämerellä, Pohjanmerellä ja Biskajanlahdella. Vahva asema perustuu erinomaisiin palveluihin ja asiakkaiden tarpeiden mukaiseen tuotekonseptiin. Finnlinesin tarjoama suuri vuorotiheys, lastikapasiteetti ja informaatiopalvelut tuovat asiakkaille joustavuutta, toimitusvarmuutta ja hyvää ennakoitavuutta. Tammi joulukuun aikana kuljetettiin yhteensä noin ( vuonna 2011) lastiyksikköä, (74 000) henkilöautoa (ei sisällä matkustajien autoja) sekä lisäksi ( ) tonnia yksiköissä määrittelemätöntä rahtia. Lisäksi kuljetettiin noin ( ) yksityistä ja rahtiin liittyvää matkustajaa. Varustamotoiminta ja merikuljetukset -segmentin liikevaihto oli kertomusvuonna 574,8 (563,3) miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli vuodenvaihteessa (1 456) henkilöä. HansaLinkiin kuului kolmen Star-luokan ropax-aluksen lisäksi tukevaa roro-tonnistoa Helsingin ja Travemünden sekä Helsingin ja Rostockin välisessä liikenteessä ja sillä oli noin 20 lähtöä viikossa. HansaLink kuljetti pääosan yksikköliikenteen lastivolyymeista Suomen ja Manner-Euroopan välillä. Se toimi common carrier -periaatteella palvellen läntisen Euroopan markkinoita Travemünden ja kaakkoista liikennekäytävää Rostockin kautta. Helsingin ja Travemünden välisellä reitillä liikennöitiin nopealla aikataululla, jossa oli päivittäiset lähdöt kumpaankin suuntaan matka-ajan ollessa alle 30 tuntia. Aikataulut on optimoitu palvelemaan sekä rahdin että matkustajien tarpeita. Helsinki Rostock -linjalla oli kolme lähtöä viikossa molempiin suuntiin. Kuljetettuihin lastimääriin vaikutti haitallisesti suhteellisen vaihteleva tilanne kuljetusmarkkinoilla ja yleinen epävakaa taloustilanne Euroopassa. Häiriöt Travemünden satamatoiminnoissa vuoden jälkimmäisellä puoliskolla lisäsivät haasteita entisestään. HansaLinkin kolmioliikenteeseen (Helsinki Gdynia Rostock) tehtyjen muutosten jälkeen Puolan liikenne jäi palvelemaan itäiseen Keski-Eurooppaan suuntautuvaa matkustaja- ja rahtiliikennettä. Finnlines harjoittaa omalla nimellään roro-liikennettä Itämerellä, Pohjanmerellä sekä Biskajanlahdella. Tärkeimmät palveltavat markkina-alueet ulottuvat Suomesta ja Venäjältä Saksaan, Tanskaan, Benelux-maihin, Englantiin ja Espanjaan. Yleinen kilpailuasema vahvistui vuoden 2012 aikana. Positiivista kehitystä tukivat edelleen Grimaldi-konsernin lastisynergiat mm. Atlantic Container Linen kanssa, mikä tarjosi entistä enemmän logistisia ratkaisuja asiakkaille. FinnLink liikennöi Naantalin (Suomi) ja Kapellskärin (Ruotsi) välillä kolmella ropax-aluksella. Nämä laivat tarjosivat yksikköliikenteelle yhteensä 19 viikoittaista lähtöä kumpaankin suuntaan. Nopea kahdeksan tunnin yhteys ja rahtiasiakkaiden tarpeiden mukaan suunniteltu aikataulu ovat pitäneet reitin kilpailukykyisenä. Linjalla kuljetetut yksikkömäärät putosivat noin kahdeksan prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtui heikentyneestä taloudesta ja vuoden aikana vähentyneestä kaistametrikapasiteetista (-14 prosenttia). Reitin matkustajaliikenne jatkui kolmella aluksella. Tärkeimpänä kohderyhmänä oli henkilöautoilla ja matkailuvaunuilla liikkuvat matkustajat. Linjan matkustajamäärä oli alemmalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Clipper-luokan ropax-alus ja kaksi pienempää ropax-alusta (suurimman osan vuotta) tarjosivat asiakkaille ympäri vuoden tehokkaan palvelun, joka vastasi laskenutta markkinakysyntää. NordöLink harjoittaa ropax-liikennettä Malmön (Ruotsi) ja Travemünden (Saksa) välillä. Neljä alusta, MS Finnpartner, MS Finntrader, MS Finneagle ja MS Finnclipper, tarjosivat 19 viikoittaista lähtöä kumpaankin suuntaan. Matka-aika oli yhdeksän tuntia ja keskimääräinen lastikapasiteetti noin kaistametriä viikossa. MS Nordlink korvasi MS Finneaglen yölähdöillä lokakuussa tonniston uudelleenjärjestelyistä johtuen ja vastaamaan kasvavaa lisäkapasiteetin kysyntää. Tämän seurauksena viikkokapasiteetti kasvoi 15 prosenttia. Rahtiin liittymätön matkustajaliikenne jatkoi vahvaa kasvuaan, minkä seurauksena liikevaihto kasvoi 15 prosenttia. Matkustajien palvelun parantamiseksi investoitiin nostamalla noutopöydän ruuan tasoa ja uudistamalla myymälän valikoimaa. Muutto uusiin toimitiloihin Malmöön Norra Hamnenissa on parantanut toimintojen tehokkuutta. Suunnitteilla on lähitulevaisuudessa investoida ilman kuljettajaa olevan rahtiliikenteen ja rahtiin liittymättömien matkailijoiden palvelun parantamiseksi. TransRussiaExpress (TRE) hoitaa säännöllistä ropax-linjaliikennettä Saksasta Latvian kautta Venäjälle (Lyypekki Sassnitz Mukran Ventspils Pietari). TRE tarjoaa kaksi lähtöä viikossa kumpaankin suuntaan uudenaikaisilla ropax-aluksilla, joita ovat MS Transrussia, MS Finntrader, MS Finnpartner ja MS Finnclipper. Ne liikennöivät viikkorotaatiolla NordöLinkin liikenteestä. TRE on selkeä markkinajohtaja 76 prosentin markkinaosuudellaan suorasta Venäjälle suuntautuvasta ropax-liikenteestä. Vuonna 2012 liikenteen vahvoja kilpailijoita olivat konttiliikenne ja maareitit, jotka vaikuttivat voimakkaasti linjan tulokseen. Rahtiliikenteen lisäksi ja linjan tuloksen kehittämiseksi matkustajaliikenne oli erityispainopistealueena, koska sillä nähdään olevan suuri potentiaali Saksan ja Venäjän välillä. Ventspils säännöllisenä välisatamana edesauttaa tasaisten rahtimäärien saamista erityisesti Venäjältä länteen päin vähentäen yleistä Venäjän liikenteen epätasapainoa. Finnlines omistaa TRE:stä 75 prosenttia ja venäläinen partneri Translog 25 prosenttia. Intercarriers, josta Finnlines omistaa 51 prosenttia, tarjosi pientonnistopalveluja Saimaalta ja joistakin Venäjän sisävesisatamista eri puolille Eurooppaa. 10

13 FINNLINES

14 12

15 MATKUSTAJALIIKENNE Finnlinesin 14 ropax-alusta liikennöivät 11 sataman ja kuuden maan välillä. Yhtiö onkin vakiinnuttanut asemansa merkittävänä matkustajapalveluiden tarjoajana Itämerellä. Vuoden 2012 aikana tehdyt alusmuutokset eri linjojen välillä vähensivät hieman käytettävissä olevaa matkustajakapasiteettia, ja sekä yksityinen että rahtiin liittyvä kokonaismatkustajamäärä kaikilla reiteillä laski kuusi prosenttia ollen ( ). Koska keskimääräinen tuotto matkustajaa kohden kuitenkin kasvoi, matkustajaliikenteen kokonaistuloksen kehitys oli selkeästi positiivinen. Vuonna 2011 käynnistetyn matkavarausjärjestelmän, ebookingin toimintoja kehitettiin edelleen vuoden 2012 aikana. Järjestelmässä otettiin käyttöön uusi business-to-businessonline -sovellus, joka parantaa palvelutasoa edelleen sekä varmistaa tehokkaan jakelun. Asiakastyytyväisyyttä seurataan jatkuvasti matkustajatoimintojen kehittämiseksi. Vuonna 2012 asiakastyytyväisyystulokset olivat jälleen rohkaisevia, sillä 94 prosenttia vastaajista haluaa jatkossakin matkustaa yhtiön aluksilla. Yhtiö kehittää jatkuvasti matkustajaliikenteen palvelukonseptia aluksilla työskentelevän henkilöstön kanssa tavoitteena ylläpitää asiakastyytyväisyyden sekä miellyttävän asiakaskokemuksen hyvä taso. FINNLINES

16 SATAMATOIMINNOT Konsernin satamatoimintoja hoitavat Finnsteve-yhtiöt eli Finnsteve, Containersteve, FS-Terminals ja FL Port Services. Finnsteve-yhtiöt ovat merkittävä säännöllisen linjaliikenteen tarvitsemia suuryksikköpalveluita tarjoava satamaoperaattori Helsingin, Turun, Naantalin ja Kotkan satamissa. Helsinki on Suomen tärkein kappaletavaraliikenteen vienti- ja tuontisatama. Turun ja Naantalin satamista on nopeimmat meritieyhteydet Suomen ja Ruotsin välillä. Kotkan satama on erikoistunut varastointi- ja konttilastauspalveluihin. Finnsteven tytäryhtiö FL Port Services Oy hoitaa kaikkien Helsingin satamaan saapuvien alusten kiinnityksen ja sataman sisäisen liikenteen. Helsingin Vuosaaren ja Turun satamissa yhtiö tarjoaa roro-palveluja, konttiterminaali- ja varikkopalveluja sekä vientiterminaalipalveluja ja Kotkassa konttien lastausta ja sellun lastausta konventionaalisiin aluksiin. Vuonna 2012 Finnlinesin satamatoimintojen liikevaihto oli 58,5 (67,7) miljoonaa euroa ja se työllisti 505 (620) henkilöä vuoden lopussa. Satamatoiminnot-yksikkö kärsi alhaisista lastivolyymeista ja kovasta kilpailusta. Vuoden 2012 aikana käytiin yt-neuvottelut Turussa ja Kotkassa. Satamatoiminnot Helsingissä Vuoden 2008 lopulla toimintansa aloittanut Vuosaaren satama on osoittautunut tehokkaaksi maailmanluokan satamaksi nykyaikaisen ja pitkälle kehitetyn infrastruktuurinsa ansiosta. Yhtiön neljän konttinosturin kapasiteetti ja teho riittävät vaivattomasti hoitamaan konttimäärien tulevan kasvun. Vientiterminaalit mahdollistavat lastinkäsittelyn kaikissa sääolosuhteissa ja tuontiterminaali logistiikka-alueella monipuolistaa ja tehostaa lisäpalvelutarjontaa. Lastimäärien kehitys Helsingissä Finnsteve-yhtiöiden Vuosaaren satamassa käsittelemät kokonaislastimäärät laskivat edellisvuotisista ja joidenkin palveluiden hintataso oli edelleen jossain määrin epätyydyttävä, mikä johtui kireästä kilpailutilanteesta satamassa. Vuonna 2012 Helsingin sataman kautta kuljetetut kokonaislastimäärät laskivat kolme prosenttia vuoden 2011 määriin verrattuna ja olivat 10,8 miljoonaa tonnia. Yksikökköliikenteen vientikuljetukset laskivat kaksi prosenttia ja olivat 4,8 miljoonaa tonnia. Tuontikuljetukset putosivat kuusi prosenttia ollen 5,0 miljoonaa tonnia. Perävaunut ja rekat vähenivät neljä prosenttia ja olivat yksikköä. Konttiliikenne kasvoi kolme prosenttia ja nousi TEU:hun. Satamatoiminnot Turussa ja Kotkassa Yhtiöllä oli toimintoja Länsisatamassa, Pansion satamassa, Kantasatamassa ja Naantalin satamassa. Tarkastelukauden aikana yhtiön käsittelemät lastimäärät laskivat edellisestä vuodesta. Vuoden 2012 lopulla käydyt yt-neuvottelut johtivat koko henkilöstöä koskeviin tilapäisiin lomautuksiin. Turun sataman kautta vuonna 2012 kuljetetut kokonaislastimäärät laskivat 8,6 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna ja olivat 2,5 miljoonaa tonnia. Konttiliikenteen vienti- ja tuontimäärät laskivat 16,3 prosenttia TEU:hun, joka edustaa vain pientä osaa kokonaislastimäärästä. Perävaunujen ja rekkojen määrä kasvoi kuitenkin 1,5 prosenttia yksikköön vuonna Kotkan liiketoiminta keskittyi varastointiin, konttien lastaukseen ja sellun lastaamiseen konventionaalisiin aluksiin. Turussa ja Kotkassa käytiin vuoden 2012 lopulla yt-neuvottelut, jotka johtivat henkilöstön tilapäisiin lomautuksiin. 14

17 FINNLINES

18 Laivaliikenne Satamatoiminta* (Tonneissa) Polttoainetta Hiilidioksidipäästöjä (CO 2 ) Rikkidioksidipäästöjä (SO 2 ) Typen oksidipäästöjä (NO x ) *Luvuissa mukana Helsingin, Turun ja Kotkan toiminnot 16

19 Ympäristö ja turvallisuus 2012 Finnlinesin ympäristöpolitiikan tavoitteena on tuottaa turvallisia ja korkealaatuisia palveluja sekä minimoida kaikkien toimintojen ympäristövaikutukset. Ympäristöjohtamisjärjestelmä sisältää ohjelmat ja käytännöt, joilla pyritään minimoimaan toimintojen ympäristövaikutuksia. Muihin kuljetusmuotoihin verrattuna merenkulku on energiatehokasta ja sen hiilidioksidipäästöt ovat muita kuljetusmuotoja huomattavasti pienemmät. Kuljetusten siirtyminen maanteiltä merelle vähentää myös teiden ruuhkia ja melua. Turvallisuus Turvallisuus on edelleen merenkulun tärkeimpiä ympäristönäkökohtia. Kansainvälinen turvallisuusjohtamissäännöstö (ISMsäännöstö), joka sisältää vaatimukset laivojen turvallisen käytön ja ympäristönsuojelun varmistamiseksi, on ollut pakollinen Suomen ja Ruotsin lipun alla purjehtivilla matkustajalaivoilla vuodesta 1996 sekä roro-aluksilla vuodesta 1998 alkaen. Kaikki alukset ja satamatoiminnot täyttävät myös kansainvälisen ISPS-turvasäännöstön (International Ship and Port Facility Security Code) vaatimukset. Merenkulkuviranomaiset ja luokituslaitokset tarkastavat ja auditoivat laivoja säännöllisesti. Turvallisuus- ja ympäristöriskien varalta sekä laivat että maissa toimiva turvallisuusorganisaatio pitävät säännöllisesti sisäisiä hätätilanneharjoituksia. Satamissa ahtausyrityksillä on turvallisuusjärjestelmät, jotka sisältävät ehkäiseviä toimenpiteitä sekä tiedottamis- ja toimintaohjeita onnettomuustilanteiden varalle. Samoin satamissa on kalustoa tulipalojen sekä öljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntaan. Ympäristösertifiointi Sertifioitu ympäristöjärjestelmä tarjoaa työnkalun, jonka avulla voidaan seurata ja mitata kaikkia ympäristövaikutteisia toimintoja ja palveluja. Järjestelmä varmistaa myös sen, että ympäristötyö täyttää tinkimättömästi alan lainsäädännön ja määräykset. Kaikkiaan 16 Finnlinesin lipun alla purjehtivaa laivaa sisältyy ISO standardin mukaiseen ympäristösertifointiin. Sidosryhmät Ympäristö- ja turvallisuusasioiden kannalta tärkeimmät sidosryhmät ovat lippu-, satama- ja isäntävaltion viranomaiset, omistajat, asiakkaat, satamaoperaattorit ja alihankkijat sekä satamien ja väylien lähiasukkaat. Ympäristöasiat kiinnostavat myös logistiikan ja merenkulun opiskelijoita. Finnlines on edustettuna Ruotsin ja Suomen varustamoyhdistysten teknisissä ja ympäristökomiteoissa. Finnlines osallistuu Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaan tarjoamalla kalustoaan käyttöön. MS Finnmaid-laivalla on mittauslaitteisto, joka seuraa jatkuvasti Itämeren tilaa Suomi Saksa-reitillä. Myös yhdelle roro-alukselle on tarkoituksena asentaa vastaava laitteisto, joka kerää tietoja Suomenlahden tilasta. Lainsäädäntö Merenkulkua säätelevät kansainväliset, alueelliset ja kansalliset säännöt. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International Maritime Organisation) ohjaa turvallisuus- ja ympäristösäännöstöjä. Marpol 73/78 -yleissopimus säätelee mm. jätteiden ja käymälävesien mereen laskemista sekä ilmapäästöjen ehkäisemistä. SOLAS-yleissopimus säätelee meriturvallisuutta ja se sisältää laivan rakentamiseen, varustamiseen ja käyttämiseen liittyviä sääntöjä. Helsinki-komissio (HELCOM) on antanut omia, alueellista merenkulkua koskevia suosituksia. Yhtiön satamatoimintoja ohjaa kansallinen lainsäädäntö. Energian kulutus ja päästöt ilmaan Finnlines liikennöi pääasiassa erityisvalvonta-alueilla, ts. Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa, jossa ilmapäästörajat ovat tiukemmat kuin maailmanlaajuisesti. Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuusraja on nykyään 1,0 prosenttia, mutta raja laskee 0,1 prosenttiin vuonna 2015 MARPOL-yleissopimuksen mukaisesti. Maailmanlaajuinen rikkipitoisuusraja on nykyisin 3,5 prosenttia, mutta suunnitelmana on laskea rajaa 0,5 prosenttiin vuonna Tulevan Marpol-säännön 0,1 prosentin rikkipitoisuusrajan noudattamiseksi on olemassa lukuisia eri ratkaisuja. Finnlines on tutkinut tehokkaita ja teknisesti toimivia keinoja, jotka täyttävät säännöt. Satamassa sähkö tuotetaan yleensä apukoneilla. Alusten käyttämän polttoaineen rikkipitoisuusraja on 0,1 prosenttia. Määräys koskee kaikkia EU-maiden satamia, kun laiva on laiturissa yli kaksi tuntia. Finnlines keskittyy liikenteessään reitteihin, joissa laivojen täyttöaste on mahdollisimman korkea sekä meno- että paluuliikenteessä, jolloin ympäristörasitus vähenee kuljetettua lastiyksikköä kohden. Polttoaineen kulutusta voidaan vähentää optimoimalla reittiä, nopeutta, lastausta ja konetehoa. Kaikilla yli 400 GT:ia suuremmilla laivoilla tulee olla energian käytön tehokkuutta koskeva suunnitelma (Ship Energy Efficiency Management Plan). Suunnitelma vaaditaan alkaen laivan ensimmäisessä uusinta- tai välitarkastuksessa. SEEMPin tarkoituksena on tunnistaa energian säästötoimenpiteitä ja todentaa käytäntöjä, jotka parantavat laivan energiatehokkuutta. MS Finnmaid-laivalla on käytössä matkansuunnitteluohjelmisto Onboard Napa Power, jonka avulla pyritään parantamaan polttoainetaloutta. Ohjelmistoon sisältyy speed pilot -toiminto, joka säätää aluksen nopeutta suunnitelman mukaan. MS Finnlady-laivalle on asennettu Eniramin Dynamic Trim Assistant -ohjelmisto. Sen avulla miehistö voi ajaa laivaa optimitrimmissä. >> FINNLINES

20 Ympäristö ja turvallisuus (jatkuu) Yhtiön uusimmat roro-laivat ovat osoittautuneet edeltäjiään energiatehokkaammiksi esimerkiksi potkurien ja peräsinten uudelleensuunnittelun ansiosta. Vuonna 2012 Finnlinesin meriliikenteessä kului noin tonnia raskasta polttoöljyä ja dieselöljyä. Määrä on noin 7,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna Jätteet ja jätevedet Finnlines tekee yhteistyötä jätehuoltoalan yritysten kanssa lisätäkseen kierrätettävän jätteen määrää. Suurimmat lajiteltavat jakeet ovat energiajäte, biojäte, lasi, paperi, pahvi ja metalli. Vaarallinen jäte, kuten jäteöljy, öljyiset suodattimet, maali, paristot ja sähkölaiteromu viedään satamassa erilliseen keräyspisteeseen. MARPOL sisältää määräyksiä mustan veden eli käymäläjäteveden käsittelystä. Finnlinesin ropax-laivat toimittavat mustan veden maihin kunnalliseen jätevesiverkkoon aina, kun verkko ulottuu satamaan. Muulloin käytetään tankkiautoja. Harmaan veden, ts. keittiö- ja suihkuvesien, käsittelystä ei ole määräyksiä, mutta Finnlines pumppaa myös harmaan veden jätevesiverkkoon, kun palvelu on saatavilla. Rahtilaivoissa on lippuvaltion hallinnon hyväksymät vedenpuhdistuslaitteistot, jotka erottavat jätevedestä maihin siirrettävän lietteen. Muut ympäristönäkohdat Konehuoneessa syntyy öljysekoitteista jätevettä, pilssivettä, joka separoidaan ja eroteltu öljy siirretään aina maihin. Sääntöjen mukaan mereen voi päästää vettä, jonka öljypitoisuus on alle 15 ppm, mutta useilla laivoillamme on tehokkaammat separaattorit. Pilssivettä siirretään myös maihin. Aluksen pohjaan kiinnittyvät vesieliöt hidastavat aluksen kulkua, lisäävät polttoaineen kulutusta ja ilmapäästöjä. Alusten pohjat harjataan ja pestään määrävälein. Finnlinesin omistamien alusten vedenalainen runko maalataan normaalisti maaleilla, joista ei liukene myrkyllisiä aineita mereen. Satamassa ahtaustoiminnot ja ajoneuvoliikenne tuottavat melua. Laivassa suurimpia melulähteitä ovat tuulettimet ja apukoneet. Pansion satama sijaitsee lähellä asuin- ja virkistysalueita, joissa on normaalia alemmat melurajat. MS Finnbreeze-laivan melupäästöt satamassaoloaikana mitattiin syyskuussa 2012 ja mittaus osoitti, alus on varsin hiljainen, kun purkaus tai lastaus ei ole käynnissä. Alusten painolastiveden mukana saattaa kulkeutua lajikkeita, jotka ovat ekologisesti haitallisia vieraassa ympäristössä, jossa ne tuhoavat alkuperäislajeja. Joulukuun 2012 alussa painolastivettä koskevan yleissopimuksen oli allekirjoittanut 36 valtiota, jotka edustavat 29 prosenttia maailman tonnistosta. Sopimuksen voimaantulo edellyttää 30 valtion allekirjoitusta, joten tältä osin voimaantuloehdot ovat täyttyneet. Toisena ehtona on kuitenkin, että sopimusvaltiot edustavat 35 prosentin osuutta maailman tonnistosta. Ensimmäisessä vaiheessa sopimuksen voimaantulon jälkeen laivan on joko vaihdettava painolastivesi tai asennettava käsittelylaitteisto. Vuoden 2016 jälkeen käsittelylaitokset tulevat pakollisiksi. Finnlines on selvittänyt laivoilleen sopivia teknisiä ratkaisuja, vaikka se operoi pääosin Itämerellä ja riski painolastivesien sekoittumisesta muiden merialueiden kesken on mitätön. Ympäristöasiat satamassa Finnsteve-yhtiöt tuntevat vastuunsa ympäristöasioissa ja toimivat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Finnsteve huomioi ympäristötekijät investoinneissaan sekä toimintojen suunnittelussa ja ohjauksessa. Yhtiöt pyrkivät toiminnassaan energiaa säästävään ja päästöjä sekä jätteitä vähentävään tehokkuuteen prosesseissa ja varastoinnissa sekä laitteiden ja kiinteistöjen ylläpidossa ja huollossa. Finnsteve-yhtiöt ovat sertifioineet Helsingin Vuosaaren satamassa tapahtuvat toiminnot ISO standardin mukaisesti. Satamatoimintojen polttoaineen kulutus oli tonnia vuonna Luku sisältää Helsingin, Turun, Naantalin ja Kotkan toiminnot. Vähennystä oli yli 16 prosenttia. 18

21 HENKILÖSTÖ FINNLINES-KONSERNI Maahenkilöstön määrän lasku johtui ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Kotkan toiminnoissa tehtyjen toimenpiteiden seurauksena. Suurin lisäys oli seurausta konsernin matkustajapalveluiden jatkuvasta henkilöstöresurssien vahvistamisesta. Satamahenkilöstön määrä väheni Finnsteve-yhtiöissä (Finnsteve Oy Ab, Containersteve Oy Ab, FS-Terminals Oy Ab ja Port Services Oy Ab) lakisääteisten yt-neuvottelujen seurauksena. Neuvottelut käytiin vuosien 2011 ja 2012 aikana. Kolmannella vuosineljänneksellä Finnsteve-yhtiöt aloittivat Turussa ja Kotkassa kaikkien henkilöstöryhmien kanssa uudet lakisääteiset yt-neuvottelut. Niiden taustalla oli satamatoimintojen tappiollinen liiketoiminta. Konsernin palveluksessa oli vuonna 2012 keskimäärin 2023 (2076) henkilöä, joista maahenkilöstöön kuului 957 (1072) ja merihenkilöstöön 1066 (1004) henkilöä. Merihenkilöstön keskimääräisen määrän kasvu johtuu pääasiassa kahden uuden roro-laivan kansi- ja konepuolen miehistöstä. HENKILÖSTÖN KEHITYS Pääpaino henkilöstön kehityksessä oli operatiivisissa ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa erityisesti merihenkilöstön osalta. Keskeisimmät koulutusalueet Ruotsissa ja Suomessa olivat edelleen turvallisuus, ammatillisen pätevyyden ylläpitäminen ja kehittäminen sekä pelastusharjoitukset hätätilanteiden varalta. Turvallisuuskoulutukseen sisältyi mm. sammutustyö, joukkojen hallinta ja kriisinhallinta sekä vaarallisten aineiden käsittely. Päälliköillä painopistealueena oli luotsauskoulutus eri reiteillä. Koulutukseen sisältyy simulaattorilla ja laivoilla tapahtuva harjoittelu. Kaikkia maapuolen työntekijöitä kannustettiin kehittämään ammattitaitoaan työssä oppimisen ja tehtäväkierron avulla. Mahdollistaakseen urakehityksen ja henkilökohtaisen kasvun konserni edistää ja kehittää ensisijaisesti sisäisten henkilöstöresurssien johtamistaitoa. Sisäistä lakikoulutusta annettiin koko toimistohenkilöstölle kaikissa konsernin maissa. Helsingin satamatoiminnoissa järjestettiin sisäinen johtamiskoulutusohjelma tuotannon esimiehille johtamistaitojen kehittämiseksi. REKRYTOINTI Finnlinesin henkilöstöpolitiikan mukaisesti avoimet toimet pannaan pääsääntöisesti aina ensin sisäiseen hakuun. Tämä edistää tehtäväkiertoa ja lisää työtyytyväisyyttä sekä kehittää henkilöstön osaamista. Vuonna 2012 rekrytointi yhtiön ulkopuolelta vähennettiin minimiin ja pääpaino oli tehtävien uudelleenjärjestelyissä. Yhtiön ulkopuolelta rekrytoitiin päteviä korkean tason johtajia, jotta yhtiöön saataisiin lisää erikoisalojen johtamistaitoa. >> FINNLINES

22 HENKILÖSTÖ (jatkuu) Avainluvut Henkilöstö keskimäärin Liikevaihto/henkilö, euroa Henkilöstökulut/henkilö, euroa Operatiivinen liikevoitto/henkilö, euroa Henkilöstön vaihtuvuus, % Henkilöstön sairaus-ja poissaolojen kehitys, muutos-% 10 6 Koulutuspäiviä yhteensä Henkilöstön määrä toiminnoittain keskimäärin: Maahenkilöstö Varustamotoiminnot Satamatoiminnot Merihenkilöstö Jatkuvat toiminnot yhteensä Myydyt toiminnot Konserni yhteensä Yhtiöiden maahenkilöstö oli 963 ja merihenkilöstö 1 046, yhteensä Yhtiöiden maahenkilöstö oli ja merihenkilöstö Yhteensä Henkilöstöryhmät: Toimihenkilöt 26 % 26 % Merihenkilöstö 52 % 48 % Ahtaajat ja työnjohtajat 22 % 26 % Naisia ja miehiä: Varustamotoiminnot Satamatoiminnot Merihenkilöstö Varustamotoiminnot Satamatoiminnot Merihenkilöstö Naisia 48 % 4 % 21 % 48 % 5 % 22 % Miehiä 52 % 96 % 79 % 52 % 95 % 78 % Henkilöstö maittain: Suomi 56 % 56 % Ruotsi 36 % 36 % Saksa 6 % 6 % Muut 2 % 2 % Henkilöstön keski-ikä, vuotta Keskimääräinen työsuhteen pituus, vuotta 5 5 Henkilöstötuloslaskelma (tuhatta euroa) Liikevaihto Henkilöstökulut Todellisen työajan kulut Henkilöstön uusiutuminen (lomat, rekrytointi) Henkilöstön kehittäminen Henkilöstöedut ja -velvoitteet Henkilöstökulut yhteensä Muut liiketoiminnan kulut Liikevoitto ennen muita liiketoiminnan tuottoja (operatiivinen liikevoitto) Liiketoiminnan muut tuotot Liikevoitto Neljännesvuosiluvut, henkilöstön määrä keskimäärin Jatkuvat toiminnot I/2012 II/2012 I/2011 II/ III/2012 IV/2012 III/2011 IV/

23 TILINPÄÄTÖS 2012 FINNLINES

24 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS YHTIÖ Finnlines on Pohjois-Euroopan suurimpia linjaliikennevarustamoita. Yhtiön merikuljetukset ovat keskittyneet Itämerelle ja Pohjanmerelle. Rahdin ohella yhtiö kuljettaa matkustajia ns. ropax-aluksilla kuuden maan ja yhdentoista sataman välillä. Lisäksi yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingissä, Turussa ja Kotkassa. Yhtiöllä on tytäryhtiöt tai myyntikonttorit Saksassa, Belgiassa, Englannissa, Ruotsissa, Tanskassa, Puolassa ja Luxemburgissa sekä edustusto Venäjällä. Finnlines on Suomessa listattu pörssiyhtiö ja osa italialaista Grimaldi-konsernia. MARKKINAKEHITYS Liikenneviraston tilastojen mukaan tammi joulukuussa Suomeen meritse kontti-, rekka- ja perävaunuyksiköissä kuljetetut lastimäärät (tonneissa mitattuna) putosivat kaksi prosenttia, mutta Suomesta ulkomaille meritse em. yksiköissä kuljetetut lastimäärät kasvoivat prosentin edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Shippaxin julkaisemien tilastojen mukaan Etelä-Ruotsin ja Saksan välillä meritse kuljetetut perävaunu- ja rekkamäärät supistuivat tammi joulukuussa kolme prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Saman jakson aikana Liikenneviraston tilastojen mukaan yksityinen ja rahtiin liittyvä matkustajaliikenne supistui Suomen ja Ruotsin välillä prosentin. Suomen ja Saksan välillä vastaava supistuminen oli 24 prosenttia. OLENNAISET TAPAHTUMAT TARKASTELUKAUDELLA LIIKENNE Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kolmas alus, MS Finnsky, ja neljäs alus, MS Finnsun, kuudesta roro-uudisrakennuksesta aloittivat liikennöinnin. Viides uudisrakennus, MS Finntide, aloitti liikennöinnin viimeisen vuosineljänneksen lopussa ja myös kuudes, MS Finnwave, valmistui vuoden lopussa. Kaikki kuusi uudisrakennusta purjehtivat Suomen lipun alla. Aiemmin Ruotsin lipun alla purjehtineet MS Finnarrow, MS Finneagle ja MS Finnfellow siirtyivät toisen vuosipuoliskon aikana Suomen lipun alle. Finnlines on vähentänyt ylimääräistä laivakapasiteettia bareboat-rahtaamalla MS Europalinkin viideksi vuodeksi italialaiselle emoyhtiölleen Grimaldi-konsernille. Vuoden 2012 marraskuun alusta lähtien alus purjehtii Välimerellä Italian lipun alla. Viimeisen vuosineljänneksen aikana Finnlinesilla oli keskimäärin 24 (25 vuonna 2011) alusta omassa liikenteessään. Tammi joulukuun aikana kuljetettiin yhteensä noin ( , oikaistu luku) lastiyksikköä, (74 000, oikaistu luku) henkilöautoa (ei sisällä matkustajien autoja) sekä lisäksi ( , oikaistu luku) tonnia rahtia, jota ei voida määritellä yksiköissä. Lisäksi kuljetettiin noin ( ) yksityistä ja rahtiin liittyvää matkustajaa. YHTIÖKOKOUS Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta Kokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, ettei tilikaudelta 2011 makseta osinkoa. Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän. Seuraavat hallituksen jäsenet valittiin uudelleen: Emanuele Grimaldi, Gianluca Grimaldi, Diego Pacella, Olav K. Rakkenes ja Jon-Aksel Torgersen. Lisäksi uusiksi jäseniksi valittiin Christer Backman ja Tiina Bäckman. Hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajakseen Emanuele Grimaldin ja varapuheenjohtajakseen Diego Pacellan. Tilintarkastajaksi valittiin uudestaan KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista yhdessä tai useammassa erässä siten, että valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään osaketta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen antaman osakeantivaltuutuksen. TALOUDELLINEN KEHITYS Finnlines-konsernin liikevaihto oli 609,3 (605,2) miljoonaa euroa, jossa on kasvua 0,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Varustamotoiminta ja merikuljetuspalvelujen liikevaihto oli 574,8 (563,3) miljoonaa euroa ja satamatoimintojen liikevaihto oli 58,5 (67,7) miljoonaa euroa. Segmenttien välinen sisäinen liikevaihto oli 24,0 (25,8) miljoonaa euroa. Tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) oli 89,8 (84,5) miljoonaa euroa, jossa on kasvua 6,2 prosenttia. Tulos ennen korkoja ja veroja (EBIT) oli 23,7 (21,0) miljoonaa euroa. Tulokseen sisältyy Jinling-telakalta saatu 3,4 miljoonan euron kertakorvaus kahden ensimmäisen uudisrakennuksen osalta kattaen liikevaihdon menetyksiä. Tulos sisältää myös kertaluonteisia kuluja yhteissummaltaan noin 3,3 miljoonaa euroa. Nämä liittyvät pääosin henkilökunnan kanssa tehtyihin sovintoratkaisuihin ja vuokrakiinteistöihin liittyviin sopimuksiin. Rahoitustuotot olivat 0,7 (0,9) miljoonaa euroa ja rahoituskulut -26,0 (-27,4) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja (EBT) oli -1,6 (-5,4) miljoonaa euroa ja tulos osakkeelta (EPS) oli 0,00 (-0,05) euroa. Tärkeimmät liiketoimintaa ja osaketta koskevat avainluvut on esitetty Viiden vuoden lukusarjoissa sivulla

25 INVESTOINNIT JA RAHOITUS Konsernin investoinnit olivat 67,1 (64,4) miljoonaa euroa ja ne koostuivat etupäässä uudisrakennusten maksuista (57,5 miljoonaa euroa). Poistot olivat 66,1 (63,5) miljoonaa euroa. Kaikki kiinalaiselta Jinling-telakalta tilatut kuusi uudisrakennusta on luovutettu, MS Finnbreeze ja MS Finnsea maaliskuussa 2011, MS Finnsky ja MS Finnsun vuoden 2012 alussa sekä MS Finntide ja MS Finnwave vuoden 2012 lopussa. Korollisten nettovelkojen määrä oli 878,6 (854,8) miljoonaa euroa. Taseesta laskettu omavaraisuusaste oli 29,1 (29,1) prosenttia. Velkaantumisaste (gearing) oli 204,3 (199,8) prosenttia. Yhtiö on noudattanut kaikkia lainasopimuksiinsa liittyviä taloudellisia kovenantteja. Kauden lopussa rahavarat yhdessä myönnettyjen, käyttämättömien luottolimiittien kanssa olivat yhteensä 41,3 miljoonaa euroa. HENKILÖSTÖ Konsernin palveluksessa oli tarkastelukauden aikana keskimäärin (2 076) henkilöä, joista maahenkilöstöön kuului 957 (1 072) ja merihenkilöstöön (1 004) henkilöä. Merihenkilöstön keskimääräisen henkilömäärän kasvu johtuu uudisrakennusten käyttöönottamisesta raportointivuoden aikana. Maahenkilöstön lukumäärän lasku johtuu pääsääntöisesti satamatoiminnoissa toteutetuista henkilövähennyksistä. Finnsteve-yhtiöissä aloitettiin uudet yt-neuvottelut vuoden kolmannen neljänneksen aikana Turun ja Kotkan henkilöstön kanssa. Neuvottelut päättyivät lokakuussa ja johtivat yhteensä seitsemän henkilön irtisanomisiin sekä Turun ja Kotkan koko henkilöstön jaksottain tapahtuviin lomautuksiin marraskuusta 2012 lähtien. Henkilöstömäärä raportointikauden lopussa oli yhteensä (2 041), josta maahenkilöstöä 963 (1 007) ja merihenkilöstöä (1 034). Henkilöstökulut (mukaan lukien sosiaalikulut) olivat tarkastelukauden aikana 109,0 (107,9) miljoonaa euroa. Tilikauden ja vertailukauden henkilöstökuluja on käsitelty tarkemmin sivulla 20. KONSERNIRAKENNE Katsauskauden lopussa konserniin kuului emoyhtiö ja 24 tytäryhtiötä. Yhtiön tavoitteena on vähentää tytäryhtiöiden määrää konsernirakenteen yksinkertaistamiseksi. TUTKIMUS JA KEHITYS Finnlinesin tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on löytää ja ottaa käyttöön uusia käytännön ratkaisuja ja toimintatapoja, joiden avulla yhtiö pystyy entistä paremmin ja kustannustehokkaammin vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin kestävällä tavalla. Vuonna 2012 painopiste on ollut liikennemallin optimoinnissa ja uusien laivojen käyttöönoton yhteydessä vaikutukset ovat olleet välittömiä. Finnlines aloitti vuonna 2011 energiansäästöohjelman, jonka tarkoituksena oli saada kaikkien laivojen päällystö mukaan analysoimaan ja tunnistamaan kaikki mahdolliset toimenpiteet energiaa käyttävien laitteiden optimoimiseksi päivittäisessä toiminnassa. Ohjelma jatkui vuonna 2012 liikenteeseen tulleilla uusilla aluksilla. Tavoitteena on supistaa energiakulut ehdottoman välttämättömään minimiin. Tähän sisältyy myös kaikki satamassa aiheutuvat kulut. Yhtiö kehittää myös aktiivisesti lastinkäsittelymenetelmien turvallisuutta. Yhdessä ammatillisen koulutuksen tarjoajista, yliopistoista sekä lastinkiinnityksen asiantuntijoista Suomessa, Saksassa, Italiassa ja Ruotsissa koostuvan ryhmän kanssa Finnlines osallistuu CARING-projektiin: lastinkiinnitys lastivahinkojen ennalta ehkäisemiseksi maanteillä, merellä, rautateillä ja ilmassa. Hanketta rahoittaa osittain Euroopan Unionin Leonardo da Vinci -ohjelma. Projekti on jatkunut edelliseltä vuodelta ja se tuottaa ajantasaista oppi- ja ohjeistusmateriaalia lastinkiinnityksen tason parantamiseksi. Siihen sisältyy myös Cargo Calculator riittävän lastinkiinnityksen määrittelemiseksi, pikaoppaan käännökset sekä Online Survey, joka sisältää lastiturvallisuusasioiden kanssa työskentelevien henkilöiden tietotaitoa ja näkemyksiä. Ohjelma valmistuu vuoden 2013 jälkipuoliskolla. Yhtiö aloitti vuonna 2012 lastiliikenteen operatiivisten IT-järjestelmien uudistustyön. Tavoitteena on yhtenäistää Finnlinesin ja muiden verkoston liikenteiden järjestelmät Grimaldikonsernissa. Järjestelmän käyttöönotto eri liikenteissä tapahtuu vuodesta 2014 alkaen. OSAKKEET Yhtiön rekisteröity osakepääoma oli euroa, joka jakaantui osakkeeseen. Kauden aikana yhtiön osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä yhteensä 1,4 (1,5) miljoonaa kappaletta. Yhtiön koko osakekannan markkina-arvo joulukuun lopussa oli 365,2 (360,5) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,00 (-0,05) euroa. Oma pääoma per osake oli 9,17 (9,12) euroa. Grimaldi-konsernin omistus Finnlinesin osakkeista ja äänivallasta oli vuoden lopussa 69,14 prosenttia. Osakkeita, osakkeenomistajia ja johdon omistuksia on käsitelty tarkemmin sivulla 36. RISKIT JA RISKIEN HALLINTA Konsernin liiketoimintaan vaikuttavat riskit ovat: Roro-tonniston ylikapasiteetin riski vähenee verrattuna maailman kauppalaivaston yleiseen ylikapasiteettiin, koska roro- ja >> FINNLINES

26 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS (jatkuu) ropax-tonniston romutus on kiihtynyt ja sen odotetaan ylittävän tilattujen uudisrakennusten määrän. Maailman ja Euroopan talousnäkymät stabiloituivat vuoden 2012 loppupuolella. Finnlines seuraa jatkuvasti asiakkaittensa vakavaraisuutta ja maksukäyttäytymistä ja tällä hetkellä niihin liittyviä merkittäviä riskejä ei ole havaittavissa. Finnlines ylläpitää riittäviä luottolimiittejä maksuvalmiuden varmistamiseksi nykyisessä liiketoimintaympäristössä. Yksityiskohtaisempaa tietoa Finnlinesin taloudellisista riskeistä löytyy Tilinpäätöksen liitetiedosta 33. Taloudellisten riskien hallinta. Riita-asiat on esitetty alla olevassa Olennaiset riita-asiat -osiossa sekä konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa. Konsernin riskienhallinnan menettelytapoja esitellään laajemmin konsernin verkkosivuilla kohdassa Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmä. OLENNAISET RIITA-ASIAT Helsingin käräjäoikeus antoi maaliskuussa 2010 tuomionsa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ( Ilmarinen ) yhtiötä vastaan nostamassa oikeusjutussa, jonka Helsingin hovioikeus kumosi marraskuussa Korkein oikeus on joulukuussa 2012 myöntänyt valitusluvan Ilmariselle Helsingin hovioikeuden antamasta tuomiosta. Valituskirjelmässä Ilmarinen on valittanut Finnlinesin yhtiökokouksen tekemästä vähemmistöosinkoa koskevasta päätöksestä ja vaatinut päätöksen muuttamisesta siten, että vähemmistöosinkona maksettaisiin ,39 euron sijasta ,00 euroa. Vuoden 2012 toisen neljänneksen aikana osapuolet ovat päässeet sopimukseen Sponda Kiinteistöt Oy:n ( Sponda ) kanssa solmittuja vuokrasopimuksia koskevassa riidassa, mistä Helsingin käräjäoikeus antoi helmikuussa 2012 tuomion Spondan eduksi. Finnlinesin Saksan tytäryhtiön entinen toimitusjohtaja nosti joulukuussa 2009 Lyypekin kaupungin käräjäoikeudessa yhtiötä vastaan kanteen, joka koski hänen toimisuhteensa päättämistä. Lyypekin käräjäoikeus antoi päätöksen tytäryhtiön eduksi. Tytäryhtiön entinen toimitusjohtaja valitti päätöksestä. Vuoden 2012 kolmannen neljänneksen aikana osapuolet ovat päässeet sopimukseen entisen toimitusjohtajan kanssa toimisuhteen päättämistä koskevassa riidassa. Helsingin hallinto-oikeus antoi vuonna 2008 päätökset, joiden mukaan voidaan esittää, että asti voimassa olleet väylämaksulait eivät olleet EU-lainsäädännön mukaisia. Yhtiö on esittänyt korvaus- ja takaisinmaksuvaatimuksen Helsingin käräjäoikeuteen Suomen valtiota vastaan vahinkojen korvaamiseksi ja maksujen palauttamiseksi vuosien osalta. Vaadittava summa on noin 8,5 miljoonaa euroa. Konserni ei ole tulouttanut summaa. Asian käsittely on kesken. YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS Finnlinesin ympäristöpolitiikan tavoitteena on tuottaa turvallisia ja korkealaatuisia palveluja sekä minimoida toimintojen ympäristövaikutukset. Sekä Finnlinesilla että Finnstevellä on ISO standardin mukainen sertifioitu ympäristöjohtamisjärjestelmä. Laivoja ja laivanisäntiä ( Company ) koskee kansainvälinen turvallisuusjohtamissäännöstö (ISM-säännöstö). Laivojen ja satamatoimintojen tulee myös täyttää ISPS-turvasäännöstön (International Ship and Port Facility Security Code) vaatimukset. Finnlines liikennöi pääasiassa erityisvalvonta-alueilla, ts. Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa, jossa ilmapäästörajat ovat tiukemmat kuin maailmanlaajuisesti. Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuusraja on nykyään 1,0 prosenttia, mutta laskee 0,1 prosenttiin vuonna 2015 MARPOL-yleissopimuksen mukaisesti. Maailmanlaajuinen rikkipitoisuusraja on nykyään 3,5 prosenttia. EU-maiden satamissa laivojen käyttämän polttoaineen rikkipitoisuusraja on 0,1 prosenttia. Energian käytön tehokkuutta koskeva suunnitelma, Ship Energy Efficiency Management Plan, vaaditaan alkaen laivan ensimmäisessä uusinta- tai välitarkastuksessa. Polttoaineen kulutusta voidaan vähentää mm. optimoimalla reittiä, nopeutta, lastausta ja konetehoa. Yhtiön uusimmat roro-laivat ovat osoittautuneet edeltäjiään energiatehokkaammiksi, mihin on päästy mm. potkurien ja peräsinten uudelleensuunnittelun ansiosta. Painolastivettä koskevan yleissopimuksen voimaantulo edellyttää, että 30 valtiota, jotka edustavat 35 prosentin osuutta maailman tonnistosta, allekirjoittaa sopimuksen. Joulukuun 2012 alussa allekirjoittajavaltioita oli 36, edustaen 29 prosenttia tonnistosta. Ensimmäisessä vaiheessa sopimuksen voimaantulon jälkeen laivan on joko vaihdettava painolastivesi tai asennettava käsittelylaitteisto. Vuoden 2016 jälkeen käsittelylaitokset tulevat pakollisiksi. Finnlines on selvittänyt laivoilleen sopivia teknisiä ratkaisuja, jotta se täyttää uudet tulevat ympäristövaatimukset. Erityisponnisteluja on tehty liikenteen polttoaineen kulutuksen pienentämiseksi hyödyntämällä ympäristöystävällisiä uudisrakennuksia ja muita keinoja sekä hidastamalla laivojen nopeutta. Vuonna 2012 Finnlinesin polttoainekulutus pieneni tonnia, mikä on 7,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna

1 (15) Finnlines Oyj Pörssitiedote OSAVUOSIKATSAUS TAMMI SYYSKUU 2012 (tilintarkastamaton) YHTEENVETO

1 (15) Finnlines Oyj Pörssitiedote OSAVUOSIKATSAUS TAMMI SYYSKUU 2012 (tilintarkastamaton) YHTEENVETO 1 (15) Finnlines Oyj Pörssitiedote 6.11.2012 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI SYYSKUU 2012 (tilintarkastamaton) YHTEENVETO Heinä syyskuu 2012 - Liikevaihto oli 161,3 (161,2 ed. vuonna) milj. euroa, kasvua 0,1 % -

Lisätiedot

1(15) Finnlines Oyj Pörssitiedote OSAVUOSIKATSAUS TAMMI KESÄKUU 2012 (tilintarkastamaton) YHTEENVETO

1(15) Finnlines Oyj Pörssitiedote OSAVUOSIKATSAUS TAMMI KESÄKUU 2012 (tilintarkastamaton) YHTEENVETO 1(15) Finnlines Oyj Pörssitiedote 26.7.2012 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI KESÄKUU 2012 (tilintarkastamaton) YHTEENVETO Huhti kesäkuu 2012 - Liikevaihto oli 164,6 (160,2 ed. vuonna) milj. euroa, kasvua 2,8 % -

Lisätiedot

1(17) Finnlines Oyj Pörssitiedote 28 helmikuuta 2013 klo TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TAMMI-JOULUKUU 2012 (tilintarkastamaton) YHTEENVETO

1(17) Finnlines Oyj Pörssitiedote 28 helmikuuta 2013 klo TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TAMMI-JOULUKUU 2012 (tilintarkastamaton) YHTEENVETO 1(17) Finnlines Oyj Pörssitiedote 28 helmikuuta 2013 klo 13.20 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TAMMI-JOULUKUU 2012 (tilintarkastamaton) YHTEENVETO Tammi joulukuu 2012 - Liikevaihto oli 609,3 (605,2 ed. vuonna) milj.

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

FINNLINES OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TAMMI-JOULUKUU 2014 (tilintarkastamaton) TAMMI-JOULUKUU 2014: Tulos ennen veroja (EBT) parani yli 43 miljoonaa euroa

FINNLINES OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TAMMI-JOULUKUU 2014 (tilintarkastamaton) TAMMI-JOULUKUU 2014: Tulos ennen veroja (EBT) parani yli 43 miljoonaa euroa Published on Finnlines (https://www.finnlines.com) Home > Tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2014 Pörssitiedote 24.2.2015 klo 15.30 FINNLINES OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TAMMI-JOULUKUU 2014 (tilintarkastamaton)

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

FINNLINES OYJ

FINNLINES OYJ 1(5) FINNLINES OYJ 29.10.2003 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2003 Olennaiset tapahtumat Finnlines osti helmikuussa ropax (roro-passenger) aluksen Stena Ferries Limitediltä. Alus on rakennettu Espanjassa vuonna

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Martela. Tilinpäätös

Martela. Tilinpäätös Martela Tilinpäätös 3.2.2017 1 TAMMI-JOULUKUU YHTEENVETO 2 Konsernin neljännen neljänneksen liikevaihto laski 8,6 % edellisvuodesta. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto laski 2,8 %, johtuen erityisesti

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote tammi joulukuu 2015 25.2.2016 FINNLINES Q4

Tilinpäätöstiedote tammi joulukuu 2015 25.2.2016 FINNLINES Q4 Tilinpäätöstiedote tammi joulukuu 2015 25.2.2016 FINNLINES Q4 FINNLINES OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TAMMI-JOULUKUU 2015 (tilintarkastamaton) Pörssitiedote 25.2.2016 klo 15.45 TAMMI-JOULUKUU 2015: Tulos ennen

Lisätiedot

MARTELA OSAV OSA UOSIKA

MARTELA OSAV OSA UOSIKA OSAVUOSIKATSAUS 01-09 / 20.10. TAMMI SYYSKUU SYYSKUU Toimistokalustekysyntä nousi hieman viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 74,4 milj. euroa (71,1), jossa oli kasvua edelliseen

Lisätiedot

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016 MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ 9. elokuuta 1 Työympäristöasiantuntija Martela on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjälähtöisiä työ- ja oppimisympäristöjä toteuttavista yrityksistä. Tarjoamme asiakkaillemme

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies 30.10.2008 Q1-Q3/2008 ja Q3/2008 lyhyesti Q1-Q3/2008 lyhyesti Konsernin toimintojen uudelleenjärjestely on saatu pääosin päätökseen ja keskitymme pääliiketoimintamme

Lisätiedot

MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS /

MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS / MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS 01-03 / 2011 27.04.2011 TAMMI MAALISKUU 2011 Toimistokalustekysynnässä ei ole 2011 alussa tapahtunut merkittävää muutosta päämarkkinoillamme. Konsernin tammi-maaliskuun liikevaihto

Lisätiedot

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012 MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / 26. lokakuuta TAMMI SYYSKUU Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 101,9 milj. euroa (91,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 11,1 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti vuoden

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 3.9.23 ESITYS 22.1.23 Liikevaihdon jakautuma 1-9/23 Joustopakkaukset 51,4 milj. euroa 42,8 % Nauhatuotteet 9,5 milj. euroa 7,9 % 12,3 milj. euroa Kuitukankaat

Lisätiedot

BIRKA LINE ABP:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2001

BIRKA LINE ABP:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2001 BIRKA LINE ABP:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2001 Liikevaihto laski 5 % 86,93 miljoonaan euroon (91,78 miljoonaa euroa vuonna 2000). Liiketulokseksi muodostui 14,66 miljoonaa euroa (19,92 miljoonaa euroa). Tulos

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 4.11.2004 klo 13.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2004 - Kolmas vuosineljännes tyydyttävä - Liikevaihto 16,8 milj. euroa, laskua 1,0 % -

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Finnlines Oyj 1 (9) PL 197, FIN-00181 Helsinki

Finnlines Oyj 1 (9) PL 197, FIN-00181 Helsinki 3.5.2007 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.2007 31.3.2007 Konsernirakenne Finnlines on yksi Euroopan suurimmista rahdin kuljettamiseen erikoistuneista linjaliikennevarustamoista. Yhtiön merikuljetukset ovat keskittyneet

Lisätiedot

FINNLINES OYJ

FINNLINES OYJ 1(5) FINNLINES OYJ 3.8.2004 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2004 Olennaiset tapahtumat katsauskaudella Varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin 17. maaliskuuta 2004, vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2003 ja myönsi

Lisätiedot

Etteplan vuonna. Kannattavan kasvun vuosi. Toimitusjohtaja Juha Näkki

Etteplan vuonna. Kannattavan kasvun vuosi. Toimitusjohtaja Juha Näkki Etteplan vuonna Kannattavan kasvun vuosi Toimitusjohtaja Juha Näkki 11.2.2016 Markkinakatsaus Talouden kehityksen epävarmuus oli tunnusomaista koko vuodelle. Kysynnässä oli huomattavia markkina- ja asiakastoimialakohtaisia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi maaliskuu FINNLINES Q1

Osavuosikatsaus tammi maaliskuu FINNLINES Q1 Osavuosikatsaus tammi maaliskuu 2014 6.5.2014 FINNLINES Q1 FINNLINES OYJ OSAVUOSIKATSAUS TAMMI MAALISKUU 2014 (tilintarkastamaton) Pörssitiedote 6.5.2014 klo 12.15 TAMMI MAALISKUU 2014: Vahva alku vuodelle

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N LIIKEVAIHTO JA -TULOS KASVUSSA Osavuosikatsaus 1-6/2005 - Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004),

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

1 (15) Finnlines Oyj Pörssitiedote OSAVUOSIKATSAUS TAMMI SYYSKUU 2011 (tilintarkastamaton) YHTEENVETO

1 (15) Finnlines Oyj Pörssitiedote OSAVUOSIKATSAUS TAMMI SYYSKUU 2011 (tilintarkastamaton) YHTEENVETO 1 (15) Finnlines Oyj Pörssitiedote 8.11.2011 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI SYYSKUU 2011 (tilintarkastamaton) YHTEENVETO Heinä syyskuu 2011 - Liikevaihto oli 161,2 (147,5 ed. vuonna) milj. euroa, kasvua 9,3 % -

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TAMMI-JOULUKUU 2015 (tilintarkastamaton) klo 15.45

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TAMMI-JOULUKUU 2015 (tilintarkastamaton) klo 15.45 Published on Finnlines (https://www.finnlines.com) Home > Finnlines Oyj Tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2015 (tilintarkastamaton) Finnlines Oyj TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TAMMI-JOULUKUU 2015 (tilintarkastamaton)

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Katsaus vuoden 2015 keskeisiin teemoihin Informaation arvo kasvaa Oikea-aikaisen tiedon hyödyntäminen elintärkeää jokaisella toimialalla Fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistyminen

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui

Smart way to smart products. Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui Toimitusjohtaja Juha Näkki 12.8.2015 Markkinakatsaus Suunnittelupalveluiden kysyntä oli alkuvuonna 2015 keskimäärin viime vuoden kysyntää paremmalla tasolla. Tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

KOLMAS VUOSINELJÄNNES: KASVU JATKUI ENNAKOIDUSTI ALKUVUOTTA MALTILLISEMPANA

KOLMAS VUOSINELJÄNNES: KASVU JATKUI ENNAKOIDUSTI ALKUVUOTTA MALTILLISEMPANA QT GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 24.10.2016 kello 08:00 QT GROUP OYJ JOHDON OSAVUOTINEN SELVITYS 1.1.2016 30.9.2016 Qt Group Oyj julkaisee kalenterivuoden kolmen ja yhdeksän kuukauden osalta johdon osavuotiset

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE KELLO (5) TALENTUMIN VUODEN 2008 VERTAILULUVUT TALOUDELLISESSA RAPORTOINNISSA

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE KELLO (5) TALENTUMIN VUODEN 2008 VERTAILULUVUT TALOUDELLISESSA RAPORTOINNISSA TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.6.2009 KELLO 11.45 1(5) TALENTUMIN VUODEN VERTAILULUVUT TALOUDELLISESSA RAPORTOINNISSA Talentum Oyj:n ydinliiketoimintaan kuulumattomien liiketoimintojen myyminen vuoden aikana

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 HALLINTAREKISTERÖITYJEN ÄÄNESTYSOHJEET 2 3 YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5 VUOSI 2014 LYHYESTI 2014 liikevaihto 639,7 milj. e

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-joulukuu 2013

Oriola-KD Oyj Tammi-joulukuu 2013 Oriola-KD Oyj Tammi-joulukuu 2013 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 7.2.2014 Oriola-KD tammi-joulukuu 2013 Ruotsissa kannattavuus vahvistui molemmissa liiketoiminnoissa Venäjän tukkukaupan liiketappio heikensi

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2008 - Liikevaihto oli 722 (690) tuhatta euroa. - Liikevoitto 283 (262) tuhatta euroa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 1 Elisan kasvu jatkui ja taloudellinen asema säilyi hyvänä Valitun strategian mukainen ohjelma eteni Osakevaihtotarjous Soonin osakkeenomistajille toteutui, Elisan omistus

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous Riku Kytömäki toimitusjohtaja

Varsinainen yhtiökokous Riku Kytömäki toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 27.3.2014 Riku Kytömäki toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Tilinpäätös 2013 Markkinakatsaus Kilpailuasema Tavoitteet ja strategia Näkymät vuodelle 2014-2 - Vuonna 2013 liikevaihto oli

Lisätiedot

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.9.216 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Kolmannen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 3.5% edellisvuodesta ollen EUR 4.9m (EUR 31.4m Q3/2). Kolmannen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

Osakekohtainen tulos oli 0,25 (0,20) euroa. Veroina on otettu huomioon konserniyhtiöiden katsauskauden tulosta vastaavat verot.

Osakekohtainen tulos oli 0,25 (0,20) euroa. Veroina on otettu huomioon konserniyhtiöiden katsauskauden tulosta vastaavat verot. Julkaistu 21.10.2004 *Tulikivi-konsernin voitto ennen satunnaisia eriä parani katsauskaudella selvästi ja oli 3,2 Me (2,5 Me). *Konsernin liikevaihto oli 39,4 (38,3) Me. Tulisijaliiketoiminnan liikevaihto

Lisätiedot

BIRKA LINE ABP OSAVUOSIKATSAUS Konsernin liikevaihto oli 20,93 miljoonaa euroa (22,0 miljoonaa euroa).

BIRKA LINE ABP OSAVUOSIKATSAUS Konsernin liikevaihto oli 20,93 miljoonaa euroa (22,0 miljoonaa euroa). KATSAUSKAUDEN YHTEENVETO BIRKA LINE ABP OSAVUOSIKATSAUS 01.01-31.03.2008 Konsernin liikevaihto oli 20,93 miljoonaa euroa (22,0 miljoonaa euroa). Risteilytoiminnassa liikevaihto laski 14,63 miljoonaan euroon

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2010 12.8.2010 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi Liikevaihto 67,8 miljoonaa euroa (61,9 MEUR), kasvua 9,7 % Liikevoitto

Lisätiedot

AVILON OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Avilon Oyj, englanniksi Avilon Plc. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Valkeakoski. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa joko suoraan taikka

Lisätiedot

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan.

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan. 11.11.2013 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2013 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 48,4 milj. euroa (vuonna 2012 vastaavalla jaksolla 52,7 milj. euroa). Liiketulos

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q3: Liikevaihto kasvoi selvästi

Smart way to smart products. Etteplan Q3: Liikevaihto kasvoi selvästi Etteplan Q3: Liikevaihto kasvoi selvästi Toimitusjohtaja Juha Näkki 29.10.2015 Markkinakatsaus Suunnittelupalveluiden kysyntä oli alkuvuonna 2015 keskimäärin viime vuoden kysyntää paremmalla tasolla. Tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Lehdistötiedote 8.3.2016 klo 9.00 EKOKEM OYJ: TILINPÄÄTÖKSEN ENNAKKOTIEDOT 1.1. 31.12.2015. Viimeinen vuosineljännes 2015:

Lehdistötiedote 8.3.2016 klo 9.00 EKOKEM OYJ: TILINPÄÄTÖKSEN ENNAKKOTIEDOT 1.1. 31.12.2015. Viimeinen vuosineljännes 2015: 1 Lehdistötiedote 8.3.2016 klo 9.00 EKOKEM OYJ: TILINPÄÄTÖKSEN ENNAKKOTIEDOT 1.1. 31.12.2015 Tiedotteessa esitetään yhteenveto Ekokem Oyj:n tilinpäätöstiedoista. Tiedot ovat tilintarkastamattomia. Täydellinen

Lisätiedot

TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA Konsernin kehitys

TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA Konsernin kehitys TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005 28.2.2006 Konsernin kehitys Turkistuottajat Oyj järjesti katsauskauden 1.9.2005-28.2.2006 aikana kaksi huutokauppaa eli yhden vähemmän kuin edellisellä

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Neljännen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.6% edellisvuodesta ollen EUR 46.2m (EUR 28.7m /2). Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS PÖRSSITIEDOTE KLO 8:50

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS PÖRSSITIEDOTE KLO 8:50 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2016 PÖRSSITIEDOTE 10.11.2016 KLO 8:50 - Liikevaihto 28,3 miljoonaa euroa (31,0 milj. euroa) - Liikevoitto 1,2 miljoonaa euroa (1,9 miljoonaa euroa) - Osakekohtainen

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/28 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 29.1.28 Itävalta Latvia Liettua Norja Puola Romania Ruotsi Saksa Suomi Tanska Tshekki Unkari Venäjä

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-maaliskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-maaliskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-maaliskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 24.4.2014 Oriola-KD tammi-maaliskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 8,1 (2,3) miljoonaa euroa Kannattavuus vahvistui

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

Julkaistu Liikevaihto ja tulos

Julkaistu Liikevaihto ja tulos Julkaistu 26.07.2004 * Voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja parani katsauskaudella selvästi ja oli 1,6 Me (0,9 Me tammi-kesäkuu 2003). * Konsernin liikevaihto oli katsauskaudella 26,1 (24,5) Me. Tulisijaliiketoiminnan

Lisätiedot

FINNLINES OYJ

FINNLINES OYJ 1(5) FINNLINES OYJ 24.4.2003 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2003 Toimintaympäristö Kuluneen talven poikkeukselliset jää- ja tuuliolosuhteet ovat vaikeuttaneet liikennettä ja aiheuttaneet lisäkustannuksia

Lisätiedot

2 Kokouksen järjestäytyminen

2 Kokouksen järjestäytyminen FINNLINES OYJ PöYTIiKTRIA t/20t6 t (7) FINNLINES OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2016 Aika Paikka Läsnä 12.4.2016 klo 13:05-14.02 Suomen Kansallismuseon auditorio, Mannerheimintie 34, 00 I 00 Helsinki Kokouksessa

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu Konsernin tuloslaskelma (IFRS) milj. euroa Q1-Q4 Q1-Q3 Q1-Q2 Q1 Liikevaihto 2 321,2 1 745,6 1 161,3 546,8 Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 949,2-1 462,6-972,9-462,8 Bruttokate 372,0 283,0 188,4 84,0

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 TIEDOTE 1(5) 27.11.2006 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 Konserni Aina Group konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 69.865.140 euroa (vuonna 2005

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2012 HKLjk 23.8.2012 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 6.11.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 6.11.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 6.11.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2003 (9 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,3 % 86,09 (87,24) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,65 (8,27) milj. euroa

Lisätiedot

Painolastivesiyleissopimus Yleissopimuksen keskeinen sisältö

Painolastivesiyleissopimus Yleissopimuksen keskeinen sisältö Yleissopimuksen keskeinen sisältö Historia Asia esillä IMOssa ensimmäisen kerran 1980-luvun lopulla. Useita suosituksia ja ohjeistuksia IMOlta ja HELCOM:lta (esim. painolastivesien vaihdosta). Painolastivesiyleissopimus

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna.

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna. EVOX RIFA GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 1.11.2001, klo 10:00 EVOX RIFA GROUP OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2001 Vuoden 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa (61,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q

Osavuosikatsaus Q Osavuosikatsaus Q2 1.1. 3.6.216 Taloudellinen kehitys Tase, rahoitus ja rahavirta Näkymät ja ohjeistus 2 28.7.216 Osavuosikatsaus Q2 216 Toimintaympäristö vuonna 216 Suomi Käynnissä ja suunnitteilla suuria

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2016 AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa 2016 2015 Muutos, % 2016 2015 Muutos, % 2015 Liikevaihto 269,6 269,3 0 % 860,5 840,7 2 % 1 130,7 Käyttökate

Lisätiedot

1 (16) Finnlines Oyj Pörssitiedote OSAVUOSIKATSAUS TAMMI SYYSKUU 2013 (tilintarkastamaton) YHTEENVETO

1 (16) Finnlines Oyj Pörssitiedote OSAVUOSIKATSAUS TAMMI SYYSKUU 2013 (tilintarkastamaton) YHTEENVETO 1 (16) Finnlines Oyj Pörssitiedote 5.11.2013 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI SYYSKUU 2013 (tilintarkastamaton) YHTEENVETO Tammi syyskuu 2013 - Liikevaihto oli 433,3 (470,9 ed. vuonna) milj. euroa, vähennystä 8,0

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS Solteq Oyj Pörssitiedote klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS Solteq Oyj Pörssitiedote klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS Julkaistu: 2003-08-18 07:01:07 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6. Solteq Oyj Pörssitiedote 18.8.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2003 Solteq-konsernin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.216 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Ensimmäisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 52.9% edellisvuodesta ollen EUR 37.1m (EUR 24.3m /2) Ensimmäisen vuosineljänneksen

Lisätiedot

Venäjän vaikea taloudellinen tilanne vaikuttaa myyntiin edelleen. Ruplan kurssimuutokset aiheuttavat valuuttariskin.

Venäjän vaikea taloudellinen tilanne vaikuttaa myyntiin edelleen. Ruplan kurssimuutokset aiheuttavat valuuttariskin. YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2015 PÖRSSITIEDOTE 6.11.2015 KLO 8:45 Katsauskauden tulos kasvoi 77%. - Liikevaihto 31,0 miljoonaa euroa (30,4 milj. euroa) - Liikevoitto 1,9 miljoonaa

Lisätiedot

Vuokrasopimuskannan arvo 31.8.2015 oli 61,3 M (62,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto 3,9 v. (4,0 v.).

Vuokrasopimuskannan arvo 31.8.2015 oli 61,3 M (62,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto 3,9 v. (4,0 v.). JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 2.10.2015 JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.8.2015 Katsauskauden liikevaihto 10,1 M ylitti (+ 7,8 %) edellisvuoden liikevaihdon (9,4

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS2006. Finnlines VUOSIKERTOMUS 2006. Global Reports LLC

VUOSIKERTOMUS2006. Finnlines VUOSIKERTOMUS 2006. Global Reports LLC VUOSIKERTOMUS2006 Finnlines VUOSIKERTOMUS 2006 SISÄLTÖ Finnlines vuonna 2006 2 Toimitusjohtajan katsaus 7 Toiminta-ajatus, arvot ja tavoitteet 8 Toimintaympäristö 11 Varustamotoiminta ja merikuljetukset

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

VACON SAAVUTTI HYVÄN KASVUN JA KANNATTAVUUDEN ENSIMMÄISELLÄ VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2003

VACON SAAVUTTI HYVÄN KASVUN JA KANNATTAVUUDEN ENSIMMÄISELLÄ VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2003 VACON OYJ PÖRSSITIEDOTE 29.4.2003 kello 10.00 Osavuosikatsaus tammikuu-maaliskuu 2003 VACON SAAVUTTI HYVÄN KASVUN JA KANNATTAVUUDEN ENSIMMÄISELLÄ VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2003 Tammikuu-maaliskuu yhteenveto

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot