MATKUSTAJALIIKENNE, SIVU 15 SISÄLTÖ

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2014

2 SISÄLTÖ Finnlines vuonna Toimitusjohtajan katsaus 5 Talous- ja rahoitusjohtajan katsaus 6 Toiminta-ajatus, arvot ja tavoitteet 9 Toimintaympäristö 10 Varustamotoiminta ja merikuljetukset 12 Matkustajaliikenne 15 Satamatoiminnot 16 Ympäristö ja turvallisuus 19 Henkilöstö 21 Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus 24 Konsernin laaja tuloslaskelma 28 Konsernitase 29 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 30 Konsernin rahavirtalaskelma 31 Emoyhtiön tuloslaskelma 32 Emoyhtiön tase 33 Emoyhtiön rahoituslaskelma 34 Viiden vuoden lukusarjat 35 Tunnuslukujen laskentakaavat 36 Neljännesvuosiluvut 37 Osakkeet ja osakkeenomistajat 38 Hallituksen voitonjakoehdotus 40 Tilintarkastuskertomus 41 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä 42 Hallitus 48 Johtoryhmä 49 Laivasto 50 Tietoa osakkeenomistajille 52 Yhteystiedot 52 Grimaldi-konserni 53 VARUSTAMOTOIMINTA JA MERI- KULJETUKSET, SIVU 12 MATKUSTAJALIIKENNE, SIVU 15 SATAMATOIMINNOT, SIVU 16

3 Finnlines on yksi Itämeren ja Pohjanmeren johtavia rahti- ja matkustajaliikennevarustamoita. Yhtiö on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä ja on osa italialaista Grimaldi-konsernia. Grimaldikonserni on yksi maailman suurimmista roro-varustamoista ja suurin matkustajia ja rahtia kuljettava Motorways of the Sea -operaattori Euroopassa. Tämän ansiosta Finnlines pystyy tarjoaman linjaliikennepalveluja Välimeren, Länsi- Afrikan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan itärannikon satamiin. Yhtiön merikuljetukset keskittyvät Itämerelle ja Pohjanmerelle. Finnlinesin matkustaja-rahtilaivat tarjoavat palveluja Suomesta Saksaan ja Ahvenanmaan kautta Ruotsiin, Ruotsista Saksaan ja Saksasta Venäjälle. Yhtiöllä on tytäryhtiöt tai myyntikonttorit Saksassa, Belgiassa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Puolassa. Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingin ja Turun satamissa. FINNLINES

4 FINNLINES VUONNA 2014 Finnlines-konsernin tulos ennen veroja (EBT) parani 43,3 miljoonalla eurolla ja oli 36,6 miljoonaa euroa. Tärkein tuloksen paranemiseen vaikuttava tekijä oli yhtiön säästöohjelma sekä ylikapasiteetin purkaminen ja laivaston optimointi. Finnlines on myös tehnyt tarvittavat mukautustoimenpiteet, joita hidas kasvu EUalueella ja EU:n käyttöön ottamat sanktiot edellyttivät. Huolimatta epävarmasta taloudellisesta ympäristöstä, Finnlines pystyi parantamaan kannattavuuttaan tuntuvasti. Alhainen polttoainelisä alensi liikevaihtoa hieman. Suuremmat lastimäärät nostivat kuitenkin laivojen kapasiteetin käyttöastetta, mikä puolestaan alensi kulujamme ja paransi tehokkuuttamme. Toiminnan optimoinnin ansiosta polttoaineen kulutus laski 7 prosenttia, mistä hyötyi sekä ympäristö että yhtiön tulos. Finnlines-konsernin hyvän kassavirran ansiosta yhtiö on voinut alentaa korollista velkaansa huomattavasti 118,9 miljoonalla eurolla, minkä seurauksena omavaraisuusaste nousi 41,7 prosenttiin. Finnlinesin Helsingissä pidetty varsinainen yhtiökokous päätti, ettei vuodelta 2013 makseta osinkoa. Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmääräksi seitsemän: Christer Backman, Tiina Bäckman, Emanuele Grimaldi, Gianluca Grimaldi, Diego Pacella, Olav K. Rakkenes ja Jon-Aksel Torgersen. Tilintarkastajaksi vuodelle 2014 valittiin KPMG Oy Ab. Toukokuussa Finnlines julkisti ympäristöteknologiaan keskittyvän investointiohjelman. Yhtiö tilasi pakokaasujen puhdistusjärjestelmät, pakokaasupesurit, uusimmille vuosina rakennetuille kuudelle roro-alukselle sekä neljälle vuosina rakennetulle roro-alukselle. Myöhemmin elokuussa Finnlines tilasi vielä pesurit yhtiön neljälle Star-luokan ropax-laivalle, jotka on rakennettu vuosina Yhteensä 14 alukseen asennetaan pakokaasupesurit. Lisäksi Finnlines tilasi myös kuuteen alukseensa propulsio järjestelmän uudistuksen. Kesäkuussa Finnlines kaksinkertaisti Ahvenanmaan Långnäsissa käyntien määrän kesäkauden ajaksi. Elokuussa Finnlines avasi uudelleen viikottaisen yhteyden Kotkasta ja Helsingistä Tilburyyn Iso-Britanniaan. Tämä täydentää Finnlinesin liikennettä Imminghamiin ja Hulliin ja mahdollistaa koko Iso-Britannian kattavan palvelun. Lokakuussa Finnlines ilmoitti osallistumisestaan puolalaisen Polferries-varustamon yksityistämisprosessiin. Yhtiö operoi Puola Ruotsi-reitillä. Finnlines laajensi Pohjanmeren liikennettään lisäämällä siihen uuden käyntisataman Itämerellä, Paldiskissa Virossa. Paldiskin satamasta on erittäin hyvät raideyhteydet Keski-Aasiaan ja Siperiaan. Finnlines myi MS Finnhansan Grimaldi-konsernille 30 miljoonalla eurolla. Lisäksi Finnlines Oyj:n tytäryhtiö allekirjoitti 32,5 miljoonan euron myyntisopimuksen MS Euroferry Brindisistä (MS Finnarrow) ulkopuolisen tahon kanssa. Liikevaihto (Miljoonaa euroa) Liiketulos (EBIT) (Miljoonaa euroa) Liikevaihdon jakauma ,9 % 97,1 % Varustamotoiminta ja merikuljetukset Satamatoiminnot IFRS IFRS (Miljoonaa euroa) Liikevaihto 532,9 563,6 Tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) 115,4 83,7 Liiketulos (EBIT) 58,6 18,1 Tilikauden tulos 41,7 6,0 Tulos per osake (EPS), EUR 0,81 0,12 Osinko per osake, EUR 0,00* 0,00 Omavaraisuusaste, % 41,7 35,7 Velkaantumisaste, % 113,0 149,1 * Hallituksen ehdotus 2

5 FINNLINESIN YMPÄRISTÖ- INVESTOINNIT Meriliikenteen aiheuttamat päästöt voivat kulkeutua pitkiä matkoja ja lisätä osaltaan ilmanlaadun ongelmia. Näiden epäpuhtauk sien vaikutusten vähentämiseksi Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) ja Euroopan Unioni ovat hyväksyneet uudet säädökset. Tammikuusta 2015 alkaen erityisvalvonta-alueilla (ECA) sovellettava polttoaineen rikkipitoisuuden uusi raja-arvo on 0,10 prosenttia. Tästä johtuen kaikkien Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin Kanaalissa liikkuvien alusten on käytettävä polttoainetta, jonka rikkipitoisuus on korkeintaan 0,10 prosenttia, paitsi jos ne voivat poistaa rikkipäästöt pakokaasupesureiden avulla tai siirtyvät käyttämään kaasuöljyä (MGO, vähemmän kuin 0,1 prosenttia rikkiä) tai nesteytettyä maakaasua (LNG ei sisällä rikkiä). Finnlines keskittyy alustensa ympäristöystävällisyyteen ja talou dellisuuteen ja investoi innovatiiviseen teknologiaan. Vuonna 2014 kestävän kehityksen kannalta tärkeimmät investoinnit olivat päästönvähentämisteknologiaan perustuvat pakokaasupesurit ja tehokkaat potkurit. Yhtiö tilasi pesurit 14 keskipitkillä/pitkillä reiteillä liikennöivään alukseen ja se tulee vaihtamaan kuuteen alukseen energiatehokkuuden parantamiseksi alkuperäiset potkurilavat uudelleen suunnitelluilla lavoilla ja samalla niiden peräsimet varustetaan propulsiohyötysuhdetta parantavilla bulbeilla. Vuodesta 2008 lähtien Finnlinesin laivojen polttoaineen kulutus on laskenut yli 30 prosenttia. Suuremmat lastivolyymit ovat nostaneet yhtiön alusten kapasiteetin käyttöastetta, mikä on alentanut polttoaineiden kustannuksia kuljetettua lastiyksikköä kohden ja parantanut tehokkuutta. Finnlines tutkii edelleen kaikkia mahdollisuuksia vähentää alustensa polttoainekulutusta ja -kustannuksia entisestään. Lisäinvestoinnit pesureihin, potkureihin ja peräsimiin ovat myös tutkimuksen kohteena. Finnlines kuuluu varustamoihin, joiden laivoilla on käytössä toiminta-alueen modernein teknologia. FINNLINES

6 4

7 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS FINNLINES YKSI TEHOK- KAIMMISTA TOIMIJOISTA Viime vuosi 2014 oli Finnlinesille historiallinen vuosi. Teimme parhaan taloudellisen tuloksen sitten vuoden 2008 alussa alkaneen taloudellisen taantuman. Tiettyjen vuosineljännesten aikana saavutimme taloudellisen tuloksen, jota parempia tai jonka veroisia ei ole ollut tällä vuosisadalla. Vuoden 2014 aikana avattiin uusia linjoja: Tilburyyn Britanniassa ja Paldiskiin Virossa. Samaan aikaan Finnlines tilasi yli 65 miljoonan euron arvosta innovatiivisia varusteita. Potkurit, pakokaasupesurit ja informaatioteknologia auttavat yhtiötä uudistamaan laivastoaan ja tuottamaan tehokkuusetuja mahdollistamalla siten myös velan edelleen vähentämisen. Palatakseni nykyhetkeen voidaan jo varmuudella sanoa, että vuodesta 2015 näyttää tulevan haasteellinen. Pohjois-Euroopan merikuljetusmarkkinat joutuvat nyt noudattamaan Kansainvälisen Merenkuljetusjärjestön tiukkoja Marpol-säädöksiä, joiden tarkoituksena on alentaa polttoöljyn aiheuttamia rikkipäästöjä. Polttoaine on useiden markkinoillamme toimivien varustamoiden suurin yksittäinen kuluerä. Matalarikkisen polttoaineen lisähinta aiemmin Pohjanmerellä, Itämerellä ja Englannin Kanaalissa käytössä olleen, nykyvaatimusten vastaisen polttoaineen hintaan verrattuna on tällä hetkellä noin USD 300 tonnilta, kun perushinta kirjoitushetkellä oli noin USD 230 tonnilta. Monille yrityksille tämä lisähinta on tuoton tappaja. Näillä alueilla toimivat operaattorit ovat vaikean valinnan edessä: siirtääkö kaikki kustannusnousut asiakkaille ja tuhota heidän kilpailukykynsä vai ottaako kantaakseen kustannusnousut ja tuhota omat tuottonsa. Kaikki toimijat ovat ottaneet käyttöön erisuuruiset Marpol-lisät jakaakseen kustannustaakkaa asiakkaiden kanssa, vaikka useimmilla ei epäilemättä olisi varaakaan siirtää kaikkia kustannusnousuja edelleen. Vuoden 2014 lopulla alkanut ja vuoden 2015 alussa jatkunut polttoaineen jyrkkä hinnanlasku on hyvä uutinen markkinoille, sillä se on alentanut merikuljetusten kustannuksia sekä asiakkaiden polttoainelisiä. Kuitenkin Marpol-säädösten mukanaan tuomat haasteet ovat edelleen olemassa. Ainoastaan kaikkein tehokkaimmat toimijat pystyvät rakentamaan pitkäjänteisen kestävän konseptin ja säilyttämään kilpailukykynsä nykyisinä epävarmoina aikoina. Finnlines kuuluu näihin yhtiöihin, jonka osoituksena on se tosiseikka, että meidän Marpol-lisämme on yksi Itämeren alhaisimpia. Kunnianhimoinen tavoite vaatii kovaa työtä. Tekeillä olevat investoinnit energiatehokkuuteen merkitsevät väistämättä, että vuoden 2015 ensimmäinen neljännes tulee olemaan vaikea siirtymäkausi. Kaksi kolmasosaa Finnlinesin laivastosta on poissa liikenteestä porrastetusti usean kuukauden ajan, jolloin niihin tehdään tarvittavat asennukset ja parannukset. Tänä aikana niihin asennetaan neljätoista pakokaasupesuria ja kuusi uutta tehokasta potkuria ja peräsintä. Vastaavanlaiset investoinnit lopun kolmanneksen osalta ovat tutkimuksen kohteena ja voivat seurata pian tämän jälkeen. Finnlinesin johto on tehnyt kovasti työtä minimoidakseen liikenteelle aiheutuvat haitat, vaikka meidän onkin realistisesti myönnettävä, että jonkinasteiset häiriöt ovat mahdollisia. Toiminnan tulokseen sillä tulee olemaan vaikutuksia ainakin ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Nämä muutokset auttavat yhtiötä pääsemään parempaan kuntoon, ja liiketoimintamallistamme tulee näin kannattavampi. Yhtiön kilpailuasemaa pitkällä tähtäimellä on vahvistettu edelleen siten, että on allekirjoitettu kolmen jäävahvisteisen roro-aluksen ostosopimukset. Finnlines on testannut ne kaikki rahdattuina aluksina ja todennut niiden olevan optimaalisia markkinoilleen. Sen jälkeen kun ne on luovutettu ja ajanmukaistettu, ne täydentävät tonnistoamme erinomaisesti. Meillä on silloin liikenteessämme yhteensä 13 roro-alusta, joiden kokonaiskapasiteetti on noin kaistametriä ja jotka kaikki on varustettu pesureilla ja viimeisimmällä polttoainetta säästävällä teknologialla. Joustavaan laivastoomme kuuluu kahdeksan kapasiteetiltaan yli kaistametrin laivaa ja viisi pienempää alusta. Koko laivastomme tulee käsittämään yksinomaan omistettuja aluksia. Haluamme tarjota vakaita, kestäviä palveluja, jotka ovat riippumattomia spekulatiivisten, epälikvidien roro-rahtausmarkkinoiden epävakaudesta. Tällä tavoin pystymme saamaan pitkäaikaisia sopimuksia ja kestäviä kumppanuuksia, jotka perustuvat avoimuudelle ja läpinäkyvyydelle. Tavoitteenamme on olla oman toimialamme markkinajohtaja. Sen jälkeen kun italialainen Grimaldi-konserni hankki määräysvallan yhtiössä, Finnlines on oppinut 2014 historiallinen vuosi Finnlinesille. seisomaan omilla jaloillaan. Siihen asti suurin osa aluksista oli rahdattuja. Liian suuri tonnisto sekä pienet ja vanhentuneet yksiköt heikensivät väistämättä kannattavuutta. Sen sijaan tällä hetkellä voimme olla ylpeitä siitä, että vuonna 2016 meillä on optimaalinen, tehokas ja täysin oma laivasto. Tämä merkitsee suurta vuorotiheyttä, suurta kapasiteettia ja korkeaa laatua kaikille asiakkaillemme. Haluan tässä yhteydessä kiittää asiakkaitamme kärsivällisyydestä tämän siirtymävaiheen aikana, jolloin uudistukset toteutetaan. Haluan myös ilmaista kiitollisuuteni päällystölle ja miehistölle, johdolle ja työntekijöille sekä satamahenkilöstölle ja esimiehille heidän panoksestaan menestystarinamme viimeisimmän vuoden hyväksi. Edessä olevat kuukaudet tulevat olemaan mielenkiintoisia. Meidän on suunnattava katseemme kohti uusia haasteita ja käännettävä menestystarinamme seuraava sivu, joka on aivan yhtä rohkaiseva. Emanuele Grimaldi FINNLINES

8 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJAN KATSAUS VAHVA TALOUDELLINEN TULOS JA KASVANUT OMISTAJA-ARVO TALOUDELLINEN TULOS Jokseenkin epävarmasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta olemme pystyneet parantamaan edelleen kannattavuuttamme, alentamaan kulujamme ja kasvattamaan tehokkuuttamme. Vuoden 2014 aikana liikevaihtomme laski 5,4 prosenttia 532,9 miljoonaan euroon, mutta positiivinen tuloskehitys jatkui läpi vuoden ja tulos ennen veroja oli 36,6 miljoonaa euroa. Tähän tuloksen vahvistumiseen vaikuttivat useat aikaisempien vuosien aikana tehdyt toimenpiteet, kuten alusten, reittien ja tavaravirtojen optimointi, korollisen velan vähentäminen, ylikapasiteetin purkaminen ropax-aluksia myymällä, kustannusvalvonta ja kulujen leikkaukset. Olemme vastuussa kannattavuudestamme ja meidän on tehtävä leikkauksia sekä mukautettava liiketoimintaamme uudella tavalla säilyttääksemme kilpailukykymme. PÄÄOMARAKENNE Yhtiö ei pyri ainoastaan toimintansa ja kannattavuutensa parantamiseen vaan myös pääomarakenteensa vahvistamiseen. Finnlines-konsernin hyvän kassavirran ansiosta olemme pystyneet alentamaan edelleen korollista velkaa huomattavasti, ja siksi omavaraisuusasteemme on noussut tuntuvasti peräti 41,7 prosenttiin. Ottaen huomioon, että konserni on toteuttanut 65 miljoonan euron investointiohjelman pakokaasupesureiden ja uusien potkuri- ja peräsinjärjestelmien asentamiseksi 14 alukseen, pystyimme kuitenkin alentamaan korollista velkaamme 119 miljoonalla eurolla. Finnlines-konsernin korollinen velka on lähes puolittunut viidessä vuodessa ja velanhoitokykymme on jatkanut vahvistumistaan. Nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde vuoden lopulla oli 4,8, mikä on huomattavasti parantanut luottokelpoisuuttamme. TEHOSTAMISOHJELMA Finnlines-konsernin tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) parani 31,7 miljoonalla eurolla ja oli 115,4 miljoonaa euroa. Tulosparannus saatiin aikaan kustannussäästöihin ja liiketoiminnan optimointiin painottuvalla tehostamisohjelmalla. Suuremmat lastimäärät nostivat myös alustemme kapasiteetin käyttöastetta. Liiketoiminnan optimoinnin seurauksena polttoaineen kulutus väheni vuoden 2014 aikana 7 prosenttia, mistä hyötyivät niin ympäristö kuin yhtiön tuloskin. Finnlines keskittyy edelleen sekä liiketoiminnan että kustannussäästöjen tehostamiseen. Analysoimme edelleen jokaisen aluksen, jokaisen linjan ja jokaisen toiminnon selvittääksemme, onko niissä vielä parantamisen varaa ja voimmeko saada toimintaa entistäkin kannattavammaksi, jotta voisimme edelleen menestyä hyvin erittäin kilpaillulla ja kansainvälisellä varustamotoimialalla. OMISTAJA-ARVO Viime tilikausi oli erittäin merkittävä sikäli, että se toi arvonlisäystä osakkeenomistajillemme. Parantuneen taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen ansiosta osakkeemme hinta nousi yli 113 prosenttia. Osakkeen hinnan nousua siivitti jokaisella vuosineljänneksellä aikaansaatu tulosparannus, ja koko vuoden tulos per osake oli 0,81 euroa verrattuna edellisen tilikauden tulokseen per osake 0,12 euroa. Tänä vuonna teemme lujasti töitä, jotta voisimme edelleen tuottaa arvonlisäystä omistajille ja keskitymme konsernimme kaikkiin toimintoihin ja prosesseihin Euroopassa. On mieluisaa päättää katsaus vakuuttuneena siitä, että Finnlines on muuttanut suuntaa ja toteamalla lisäksi, että tilikauden 41,7 miljoonan euron tuloksella aikaansaatu osakkeen 113 prosentin hinnannousu on merkittävä saavutus kaikilta konsernimme työntekijöiltä. Tom Pippingsköld EBITDA ja omavaraisuusaste Korollinen velka ja oma pääoma Nettovelka/ EBITDA Velkaantumisaste, % Milj. euroa % Milj. euroa Milj. euroa % % EBITDA Omavaraisuusaste Korollinen velka ilman rahoitusleasingvelkoja Oma pääoma Nettovelka Nettovelka/EBITDA 6

9 OMISTAJA-ARVO Kpl (miljoonaa) Euroa Finnlinesin osakkeen kuukausivaihto ja keskikurssi NASDAQ OMX Helsingissä * Osakekurssi Osakkeiden vaihto * Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy FINNLINES

10 8

11 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA STRATEGISET TAVOITTEET TOIMINTA-AJATUS Finnlines edistää kansainvälistä kauppaa tarjoamalla tehokkaita ja laadukkaita merikuljetus- ja satamapalveluja lähinnä eurooppalaisen teollisuuden, kaupan ja kuljetusalan sekä tarvematkustajien tarpeisiin. TALOUDELLISET TAVOITTEET Finnlinesin tavoitteena on taata laadukkaalla liiketoiminnalla pitkän aikavälin kannattavuus, tuottaa omistajilleen lisäarvoa ja pitää rahoitusrakenne terveenä. Vuosittaisessa osingonjakoesityksessään hallitus ottaa huomioon konsernin rahoitusrakenteen, tulevaisuuden näkymät sekä investointi- ja kehittämistarpeet. ARVOT ASIAKASKESKEISYYS Asiakkaamme valitsevat meidät osaamisemme, kokemuksemme ja luotettavuutemme vuoksi. Tyytyväinen asiakas on Finnlinesin kestävän menestyksen perusedellytys. Tunnistamalla rahtiasiakkaiden sekä matkustajien tarpeet yhtiö pystyy jatkuvasti kehittämään palvelutuotteitaan ja tuomaan asiakkailleen konkreettista lisäarvoa. VASTUULLISUUS Noudatamme kestävän kehityksen periaatteita. Ympäristövastuullisuus on osa yhtiömme päivittäistä toimintaa. Turvallisuusnäkökohdat huomioidaan yhtiön kaikessa toiminnassa. TULOKSELLISUUS Saavutamme tavoitteemme. Laadukkaalla liiketoiminnalla takaamme pitkän aikavälin kannattavuuden ja lisäarvon tuottamisen. STRATEGISET TAVOITTEET Nykyistä vahvempi asema Itämeren ja Pohjanmeren rahtiliikenteessä Panostamme toimintamme tehokkuuteen nykyisillä liikennealueillamme. Avaamme uusia reittejä markkinatilanteen mukaan. Olemme aktiivisesti mukana alan konsolidoitumiskehityksessä. Hyödynnämme Grimaldi-konsernin verkoston synergiaetuja. Nykyistä vahvempi asema Itämeren matkustajaliikenteessä Tarjoamme matkustajille nopeat ja vaivattomat yhteydet Suomen, Ruotsin, Saksan ja Venäjän välillä suurilla ja tehokkailla ropax-aluksillamme. Nykyistä vahvempi asema Venäjän tavaraliikenteessä Olemme johtava varustamo kauttakulkuliikenteessä. Kehitämme ja markkinoimme aktiivisesti Keski- Euroopan ja Venäjän Itämeren satamien välisiä suoria kuljetuksia. Kannattavuuden kasvu Pyrimme parantamaan tuottavuuttamme. Tärkeimpiä keinojamme on keskittyä liikenteessä reitteihin, joissa laivojen täyttöaste on mahdollisimman korkea sekä meno- että paluuliikenteessä. Tehostamme toimintajärjestelmien ja tietohallinnon tehokkuutta. Hoidamme hyvin ympäristö- ja turvallisuusasiat. Panostamme henkilöstön osaamiseen. HENKILÖSTÖTYYTYVÄISYYS Finnlines on luotettava ja innostava työnantaja, joka kohtelee henkilöstöään oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti ja palkitsee hyvästä suorituksesta. FINNLINES

12 TOIMINTAYMPÄRISTÖ FINNLINESIN LAIVASTO Vuoden 2014 aikana Finnlinesin laivastossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuoden lopussa laivaston kapasiteetti oli kaistametriä, josta metriä ropax-aluksilla ja metriä roro-aluksilla. MS Finnarrow, joka oli vuoden aikana ollut rahdattuna ulos, ja MS Finnhansa, joka toimi Helsinki Rostock-reitillä, myytiin vuoden 2014 lopulla. Konsernin alusten keski-ikä oli 10 vuotta. REITTIVERKOSTO Finnlinesin reittiverkostoon tehtiin vuoden 2014 aikana useita lisäyksiä. Heinäkuussa aloitettiin liikenne Tilburyyn. Tilburyn linja yhdistää Thamesin suistoalueen ja Kotkan, Rauman ja Helsingin satamat Suomessa sekä Pietarin sataman Venäjällä. Itään suuntautuvassa liikenteessä Tilburystä on myös yhteys Amsterdamiin Alankomaissa ja Antverpeniin Belgiassa. Paldiskin satama Virossa lisättiin Pohjanmeren liikenteeseen. Reitti tarjoaa yhteydet Virosta Espanjaan ja Belgiaan Pohjanmerellä sekä Suomeen ja Venäjälle Itämerellä. Länsi-Suomen liikennettä vahvistettiin siten, että vuorotiheyttä Uudenkaupungin ja Saksan välillä nostettiin suunnitellulle tasolle. Suomen ja Saksan välillä oli kaikkiaan noin 20 lähtöä viikossa kumpaankin suuntaan. Niihin sisältyy päivittäinen HansaLinkliikenne, yhdistetty rahti- ja matkustajaliikenne Helsingin ja Travemünden välillä. Liikennettä Rostockin satamaan Saksassa kehitettiin edelleen yhdistämällä se Tanskan Århusin ja Helsingin väliseen linjaan. Rauma Gdynia-linja lopetettiin mutta liikenne Helsingin ja Gdynian välillä jatkui kahdella viikkolähdöllä kumpaankin suuntaan. TransRussiaExpress-liikenteen lisäksi Pietarista Venäjältä oli viikottaiset yhteydet Iso-Britanniaan, Suomeen, Espanjaan, Belgiaan, Alankomaihin, Viroon ja Saksaan sekä Pohjanmeren että Itämeren liikenteiden puitteissa. Iso-Britannian ja Benelux-maiden välillä oli yksi lähtö viikossa, kuten myös Iso-Britannian ja Venäjän välillä. Suomesta Iso- Britanniaan ja päinvastaiseen suuntaan oli kaksi viikkolähtöä. Belgiasta oli yksi viikottainen lähtö Venäjälle sekä kaksi viikottaista lähtöä Suomeen ja Espanjaan. Alankomaista Venäjälle oli lähtö kerran viikossa ja Suomeen joka toinen viikko. Vuonna 2014 FinnLink jatkoi Naantali Kapellskär Naantaliliikenteen Långnäs-käyntejä Ahvenanmaalla. Lähtöjä oli molempiin suuntiin kolme päivässä. NordöLinkillä oli kolme päivittäistä lähtöä Malmöön ja Travemünden välillä kumpaankin suuntaan paitsi maanantaisin ja sunnuntaisin, jolloin niitä oli kaksi. TransRussiaExpress liikennöi Pietarin ja Lyypekin välillä yhdellä viikkovuorolla kumpaankin suuntaan. 10

13 Kapellskär Långnäs Rauma Uusikaupunki Naantali Helsinki Turku Kotka Paldiski Pietari Ust-Luga Aarhus Hull Immingham Malmö Tilbury Amsterdam Travemünde Lyypekki Rostock Gdynia Antwerpen Zeebrugge El Ferrol LINJALIIKENNEALUE Santander Bilbao FINNLINES

14 VARUSTAMOTOIMINTA JA MERIKULJETUKSET Finnlines on alansa johtavia toimijoita Itämerellä, Pohjanmerellä ja Biskajanlahdella. Vahva asema perustuu erinomaisiin palveluihin ja asiakkaiden tarpeiden mukaisiin tuotekonsepteihin. Finnlinesin tarjoama suuri vuorotiheys, lastikapasiteetti ja informaatiopalvelut tuovat asiakkaille joustavuutta, toimitusvarmuutta ja hyvää ennakoitavuutta. Varustamotoiminta ja merikuljetukset -segmentin liikevaihto oli kertomusvuonna 517,4 (538,6 vuonna 2013) miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli keskimäärin (1 388) henkilöä. Tammi joulukuun aikana kuljetettiin yhteensä noin 638 (632 vuonna 2013) tuhatta lastiyksikköä, 99 (66) tuhatta henkilöautoa (ei sisällä matkustajien autoja) sekä lisäksi (2 248) tuhatta tonnia yksiköissä määrittelemätöntä rahtia. Lisäksi kuljetettiin noin 561 (556) tuhatta yksityistä ja rahtiin liittyvää matkustajaa. Vuoden aikana Finnlinesin kilpailuasema vahvistui sen ansiosta, että yhtiö päätti asentaa laivoilleen pakokaasupesurit pystyäkseen noudattamaan laivojen rikkipäästöille asetettuja tiukempia määräyksiä, jotka astuivat voimaan vuoden 2015 alussa. Pesuritekniikkaan ja nykyaikaisiin potkureihin tehdyt investoinnit takaavat yhtiön kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa. Syksyllä yleiset markkinanäkymät muuttuivat jossain määrin ennustamattomiksi, kun yleinen markkinoiden epävakaus lisääntyi erityisesti taloudellisten sanktioiden seurauksena yhdellä Finnlinesin tärkeällä potentiaalisella markkina-alueella, Venäjällä. Hieman epävakaa taloudellinen ympäristö tekee laivaliikennemarkkinoiden tulevan kehityksen ennustamisen jokseenkin haasteelliseksi. FINNLINES, ITÄMEREN JA POHJANMEREN RORO-LIIKENTEET Finnlinesin roro-liikenne Itämeren ja Pohjanmeren alueilla kattaa Suomen teollisuuden keskeisimmät kuljetustarpeet. Suomessa liikennöitiin Rauman, Uudenkaupungin, Turun, Helsingin ja Kotkan satamiin, joista on yhteydet Venäjän, Viron, Puolan, Saksan, Tanskan, Britannian, Alankomaiden, Belgian ja Espanjan satamiin. Liikennettä hoidettiin noin kymmenellä nykyaikaisella roro-aluksella, jotka kuljettivat rekkoja, perävaunuja, muuta liikkuvaa lastia, kontteja sekä kappaletavaraa. HANSALINK HansaLinkin kolme Star-luokan ropax-alusta liikennöivät Helsingin ja Travemünden välillä. HansaLink säilytti vahvan asemansa suurimpana yksikköliikenteen kuljettajana Saksan ja Suomen välillä. Matkustajille se oli ainoa suora meri yhteys Suomen ja Manner-Euroopan välillä. Liikenteellä oli kuusi lähtöä viikossa kumpaankin suuntaan nopealla aikataululla matka-ajan ollessa alle 30 tuntia. viikossa kumpaankin suuntaan. Keskimääräinen lastikapasiteetti oli noin kaistametriä viikossa. Marraskuun puolivälissä MS Nordlink siirrettiin konsernin sisällä toiselle reitille ilman että NordöLinkin vuorotiheys muuttui. Rahtiin liittymättömän matkustajaliikenteen liikevaihto jatkoi positiivista kehitystään ja parani 3,7 prosenttia. Lisäinvestoinneilla kansipalveluihin ja matkustajatiloihin sekä matkailualalle suunnatulla voimakkaalla markkinoinnilla pyritään parantamaan linjan tulosta entisestään. FINNLINK FinnLink liikennöi Naantalin (Suomi) ja Kapellskärin (Ruotsi) välillä pääasiassa kahdella Clipper-luokan ropax-aluksella (MS Finnfellow ja MS Finneagle) ja yhdellä pienemmällä ropax-aluksella (MS Finnsailor) asti. Nämä alukset tarjosivat yksikköliikenteelle yhteensä 19 viikottaista lähtöä kumpaankin suuntaan. Nopea kahdeksan tunnin yhteys ja rahtiasiakkaiden tarpeiden mukaan suunniteltu aikataulu ovat pitäneet reitin kilpailukykyisenä. Käyntejä Långnäsin satamassa Ahvenanmaalla jatkettiin koko vuoden ja niitä jopa lisättiin kesän huippusesongin ajaksi. Laivalla oli mahdollisuus verovapaisiin ostoksiin. Reitin matkustajamäärä oli 3,3 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. TRANSRUSSIAEXPRESS TransRussiaExpress (TRE) hoitaa säännöllistä suoraa linjaliikennettä Saksan ja Venäjän välillä (Lyypekki Pietari). Se tarjoaa yhden viikkolähdön kumpaankin suuntaan nykyaikaisilla ropax-laivoilla MS Finntrader, MS Finnpartner ja MS Finnclipper, jotka liikennöivät viikkorotaatiolla NordöLinkin liikenteestä. Konsernisynergian luomiseksi Saksan roro-liikenteen kanssa MS Finntrader ja MS Finnpartner poikkeavat Kotkan satamassa länteen suuntautuvalla matkallaan lähtien TransRussiaExpress liikennöi yksinomaan roro-aluksilla, mikä johtui telakoinneista, joita vuonna 2015 voimaan tulevat uudet rikkidirektiivisäädökset edellyttivät. Lastimäärät jäivät elokuusta 2014 lähtien odotettua heikommiksi, mihin vaikutti meneillään oleva Venäjän ja Ukrainan kriisi. TRE:llä on kuitenkin markkinajohtajan asema suorassa Saksan ja Venäjän välisessä meriliikenteessä. NORDÖLINK NordöLink harjoittaa ropax-liikennettä Malmön (Ruotsi) ja Travemünden (Saksa) välillä. Neljä alusta, MS Finnpartner, MS Finntrader, MS Nordlink ja MS Finnclipper, tarjosivat 19 lähtöä INTERCARRIERS Intercarriers, josta Finnlines omistaa 78,5 prosenttia, tarjosi pientonnistopalveluja Saimaalta ja joistakin Venäjän sisävesisatamista eri puolille Eurooppaa. 12

15 FINNLINES

16 14

17 MATKUSTAJALIIKENNE Finnlinesin kymmenen ropax-alusta liikennöivät seitsemän sataman ja neljän maan välillä. Yhtiö onkin vakiinnuttanut asemansa merkittävänä matkustajapalveluiden tarjoajana Itämerellä. Kaikilla reiteillä kuljetettujen matkustajien kokonaismäärä (yksityiset ja rahtiin liittyvät) lisääntyi 1 prosenttia ja oli 561 (556 vuonna 2013) tuhatta matkustajaa. Uusia asiakassegmenttejä, kuten risteilymatkustajia, saatiin houkuteltua liikenteen piiriin. Erityisesti Saksan ja Ruotsin välinen liikenne kehittyi hyvin, mutta valitettavasti Venäjän vaikea taloustilanne johti sieltä tulevien matkustajien määrän supistumiseen Saksa Suomi-reitillä. Tämä vaikutti matkustajaliikenteen kokonaisliikevaihtoon negatiivisesti. Vuorovaikutuskanavia kuluttajien kanssa laajennettiin edelleen sosiaaliseen mediaan tärkeimmillä markkina-alueilla ja valmistelut uuden asiakkaille suunnatun verkkosivun avaamiseksi aloitettiin. Matkustajaliikenteen palvelukonseptia kehitetään edelleen jatkuvasti kaikilla linjoilla tiiviissä yhteistyössä aluksilla työskentelevän henkilöstön kanssa. Tavoitteena on asiakastyytyväisyyden korkea taso sekä miellyttävä matkustuskokemus. Kun laivat alkoivat vuoden 2013 lopulla Naantalin ja Kapellskärin välisellä reitillä poiketa Långnäsissa, syntyi uusi markkinasegmentti, joka on kehittynyt odotusten mukaisesti. FINNLINES

18 SATAMATOIMINNOT Konsernin satamatoimintoja hoitaa Finnsteve-yhtiöt eli Finnsteve, Containersteve ja FS-Terminals. Finnsteve-yhtiöt on merkittävä säännöllisen linjaliikenteen tarvitsemia suuryksikköpalveluita tarjoava satamaoperaattori Helsingin, Turun ja Naantalin satamissa. Helsinki on Suomen tärkein kappaletavaraliikenteen vienti- ja tuontisatama. Turun ja Naantalin satamista on nopeimmat meritieyhteydet Suomen ja Ruotsin välillä. Helsingin Vuosaaren ja Turun satamissa yhtiö tarjoaa roropalveluja, konttiterminaali- ja varikkopalveluja sekä tuonti- ja vientiterminaalipalveluja. Vuonna 2014 Finnlinesin satamatoimintojen liikevaihto oli 36,9 (50,1 vuonna 2013) miljoonaa euroa ja ne työllistivät keskimäärin 330 (452) henkilöä. Satamatoiminnot-yksikkö kärsi alhaisista lastivolyymeista ja kovasta kilpailusta. Kotkassa käytiin vuoden alussa yt-neuvottelut, jotka päättyivät kaikkien Kotkan työsuhteiden lopettamiseen. Yhtiö päätti lakkauttaa liiketoimintansa Kotkassa. SATAMATOIMINNOT HELSINGISSÄ Vuoden 2008 lopulla toimintansa aloittanut Vuosaaren satama on osoittautunut tehokkaaksi maailmanluokan satamaksi nykyaikaisen ja pitkälle kehitetyn infrastruktuurinsa ansiosta. Yhtiön neljän konttinosturin kapasiteetti ja teho riittävät vaivattomasti hoitamaan konttimäärien tulevan kasvun. Vientiterminaalit mahdollistavat lastinkäsittelyn kaikissa sääolosuhteissa ja logistiikka-alueen tuontiterminaalilla on valmiudet monipuolistaa ja tehostaa lisäpalvelutarjontaa. LASTIMÄÄRIEN KEHITYS HELSINGISSÄ Finnsteve-yhtiöiden Vuosaaren satamassa käsittelemät kokonaislastimäärät laskivat edellisvuotisista ja joidenkin palveluiden hintataso oli edelleen jossain määrin epätyydyttävä sataman kireästä kilpailutilanteesta johtuen. Vuonna 2014 Helsingin sataman kautta kuljetetut kokonaislastimäärät kasvoivat 2,6 prosenttia 10,8 miljoonaan tonniin vuoden 2013 määriin verrattuna. Yksikökköliikenteen vientikuljetukset kasvoivat 7,2 prosenttia ja olivat 5,2 miljoonaa tonnia, ja tuontikuljetukset kasvoivat 1,0 prosenttia ollen 4,8 miljoonaa tonnia. Perävaunujen ja rekkojen määrä nousi 3,8 prosenttia ja olivat yksikköä. Konttiliikenne väheni 1,2 prosenttia TEU:hun. SATAMATOIMINNOT TURUSSA JA NAANTALISSA Yhtiöllä oli toimintoja Länsisatamassa, Pansion satamassa, Kantasatamassa ja Naantalin satamassa. Tarkastelukauden aikana yhtiön käsittelemät lastimäärät laskivat edellisestä vuodesta. Turun sataman kautta vuonna 2014 kuljetetut kokonaislastimäärät kasvoivat 1,9 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna ja olivat 2,7 miljoonaa tonnia. Konttiliikenteen vienti- ja tuontimäärät vähenivät 36,5 prosenttia TEU:hun, joka edustaa vain pientä osaa kokonaislastimäärästä. Perävaunujen ja rekkojen määrä väheni 3,4 prosenttia yksikköön vuonna Yhtiön Naantalin satamatoiminnot palvelivat konsernin FinnLink-liikennettä Naantalin, Långnäsin ja Kapellskärin välillä. 16

19 FINNLINES

20 18