UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma Kaupunki ja liikelaitokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kaupunki ja liikelaitokset"

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma Kaupunki ja liikelaitokset Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT 1. Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous vuosina Uudenkaupungin nykytilanne Uudenkaupungin kaupungin strategia Kaupungin päämäärät talousarviovuonna 2011 ja suunnitelmakaudella Tulo- ja menoperusteet Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus Konsernitavoitteet Käyttösuunnitelmat Raportointi Tulos- ja rahoituslaskelmat TALOUSSUUNNITELMAKAUDEN TULOS JA ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN RAHASTOT JA VARAUKSET TALOUDEN LASKELMAT JA YHDISTELMÄT 14. Pitkäaikaiset lainat Talouden tunnusluvut (kaupunki ilman liikelaitoksia) Talouden tunnusluvut (kaupunki ja liikelaitokset) Käyttötalous toimielimittäin, ulkoiset ja sisäiset Palkat ja henkilöstö Investoinnit toimielimittäin KÄYTTÖTALOUS HALLINTO- JA KEHTITÄMISKESKUS Tarkastustoimi Hallinto- ja lupaosasto Henkilöstöosasto Elinkeino-osasto Talousosasto Yritysten toimitilat Teknisten ja sisäisten palvelujen osasto Rakennusyksikkö Tila- ja ruokapalvelu Varikko, puistot ja liikuntapaikat Kiinteistönhoito Puhtaanapitopalvelut Ruokapalvelu Teknisten ja sisäistenpalvelujen osasto yhteensä Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttöosasto Seudullinen ympäristöterveydenhuolto SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS Hallinto Lapsiperheiden palvelut Vanhusten palvelut Sosiaalityö Erikoissairaanhoito Terveyspalvelut

3 SIVISTYSPALVELUKESKUS Hallinto Perusopetuspalvelut Toisen asteen koulutus Lukio Vapaa sivistystyö Kulttuuripalvelut Nuoriso- ja liikuntapalvelut KÄYTTÖTALOUS, UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI YHTEENSÄ INVESTOINNIT KAUPUNKI Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveystoimi Sivistyspalvelukeskus LIIKELAITOKSET UUDENKAUPUNGIN VESI LIIKELAITOS Tulos- ja rahoituslaskelma Käyttötalous Investoinnit UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOS Tulos- ja rahoituslaskelma Käyttötalous Investoinnit UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Tulos- ja rahoituslaskelma Käyttötalous Investoinnit VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Tulos- ja rahoituslaskelma Käyttötalous Investoinnit LIITTEET Säästöt Toimenpideohjelman mukainen tulos- ja rahoituslaskelma, kaupunki ja liikelaitokset Toimenpideohjelman mukainen tulos- ja rahoituslaskelma, kaupunki

4 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Suomen kansantalous on lähtenyt toivottuun kasvuun vuoden 2010 aikana. Vuonna 2009 tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 peräti neljänneksen; myös tuonnin määrä väheni lähes saman verran. Maailmantalouden toipuminen alkoi keväällä 2010 muun muassa massiivisten elvytystoimien johdosta. Elpyminen on jatkunut kohtuullisen ripeänä ja erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Vuodelle 201 Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot olivat keväällä varovaisen toiveikkaita. Loppukesällä laadituissa ennusteissa kasvulukuja vuodelle 2010 on korotettu. Ennustelaitosten arviot talouskasvusta ovat 2-3 %. Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessaan esittämä arvio vuodelle 2010 on kahden prosentin luokkaa. Vuotta 2011 koskevat tähän mennessä julkaistut ennusteet lähtevät noin 3 % tuotannon määrän kasvusta. Vuodelle 2011 arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Tuotannon kasvun odotetaan jäävän keskipitkälläkin aikavälillä tavanomaista suhdannekiertoa hitaammaksi muun muassa vaisuhkoksi ennustetun tuottavuuskehityksen johdosta. Kuluttajahintaindeksi oli vuonna 2009 samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Syinä kehitykseen olivat maailmanmarkkinahintojen laskun ohella asuntohintojen ja lainakorkojen aleneminen sekä yhä kiristyvä kilpailu. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen lokakuussa 2009 laski hintatasoa. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 2010 keskimäärin 1,5 %. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset kuluvan vuoden maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun alussa nopeuttivat kuluttajahintojen nousua. Vuonna 2011 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli 2 %. Palkansaajien yleinen ansiotaso kohosi vuonna 2009 keskimäärin 4 %. Palkansaajien ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan 2,6 % vuonna Vuotta 2011 koskevat palkkaratkaisut ovat osaksi avoinna. Valtiovarainministeriö on arvioinut vuoden 2011 keskimääräiseksi ansiotason nousuksi 2,8 %. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Vuonna 2009 työllisyystilanne heikkeni merkittävästi, ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia. Työllisyystilanne on edelleen heikentynyt vuonna 2010, mutta vähemmän kuin on pelätty. Työttömyysaste kohoaa vuonna 2010 jonkin verran, mutta se jäänee alle kymmenen prosentin. Työttömänä on vuonna 2010 keskimäärin noin 230 tuhatta henkilöä. Talouden elpyessä työvoiman kysynnän arvioidaan kääntyvän nousuun ja työllisten määrä kasvanee vuonna 2011 parisen prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen olevan vuonna 2011 hieman yli 8 %. 1

5 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso Työllisyys Inflaatio (%-yksikköä) Työttömyysaste Verot/BKT Julkiset menot/bkt Rahoitusjäämä/BKT Julkinen velka/bkt Vaihtotase/BKT Euribor 3 kk, % 10 vuoden korko, % 2009* -8,0-1,0 4,0-2,9 0,0 8,2 43,0 56,0-2,7 43,9 1,3 1,2 3,7 2010** 2,1 2,5 2,6-0,5 1,5 8,6 42,7 56,1-3,3 49,1 1,4 1,0 3,3 2011** 2,9 4,5 2,8 1,3 2,5 8,2 43,5 55,2-1,4 50,4 1,1 2,0 4,0 2012** 2,6 4,5 3,0 1,3 2,0 7,9 44,1 55,1-0,8 52,0 0,7 3,0 4,5 2. KUNTATALOUS VUOSINA Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin 4 %. Toimintamenojen kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden 8 %:sta muun muassa kunta-alan ansiotason maltillisemman kehityksen vuoksi sekä kuntien aloittamien säästötoimenpiteitten johdosta. Tilastokeskuksen julkaisemien ennakkotietojen mukaan tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät yli 6 % vuonna Vuonna 2010 toimintamenojen kasvu hidastunee noin 3-3,5 %:iin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännesvuositilaston ja eräiden muidenkin kunta-alan palkkasumman kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut melko vähän. Syinä hitaaseen kasvuun ovat sopimuskorotusten maltillisuus ja kuntien toimenpiteet menojen hillitsemiseksi. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti. Kunta-alalla saavutettiin kuluvan vuoden helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy Sopimukset voidaan irtisanoa päättymään Sopimusten palkankorotukset on toteutettu vuoden 2010 helmikuun ja syyskuun alussa. Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan Sopimusratkaisu nostaa kunta-alan työvoimakustannuksia vuonna 2010 keskimäärin prosentin. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu myös vuoden 2011 loppuun. Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuosille Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2010 keskimäärin hieman yli 3 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2010 ansiotason kohoamista vähemmän eli noin 2,5 %, sillä palkkaa saavan henkilökunnan lukumäärä alenee jonkin verran 2

6 viime vuoden tasosta. Koska helmikuun neuvottelutulos ei sisällä ensi vuotta koskevia mahdollisia sopimustarkistuksia, niin kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu laskentatekniseen oletukseen ansiotason kehityksestä vuonna Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa vuonna 2011 noin 2,5 %, joka on hieman vähemmän kuin arvioitu yleisen ansiotasoindeksin kohoaminen. Vuonna 2011 kuntaalan palkkasumma kasvanee 2,5 % eli saman verran kuin kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa. Kuntatyönantajan kansaneläkevakuutusmaksu aleni huhtikuun 2009 alussa 1,05 %:iin maksun perustana olevasta palkasta. Maksu poistui kokonaisuudessaan vuoden 2010 alusta. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on 2,23 % vuonna 2010 maksun perusteena olevasta palkasta. Maksun suuruutena vuonna 2011 on peruspalvelubudjetissa käytetty 2,11 % maksun perusteena olevasta palkasta. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kohoavan vuonna Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on 2010 noin 2,8 %, niin vuonna 2011 sen arvioidaan olevan 3,1 %. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu on ollut vuosina 2009 ja 2010 samansuuruinen eli 23,6 % palkkasummasta. Tällä hetkellä käytettävissä olevan arvion mukaan työnantajan keskimääräinen maksu pysyisi lähivuosina ennallaan ja olisi siten 23,6 % vuosina Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2009 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 2,0 %. Kustannustason kohoaminen hidastui merkittävästi vuonna 2008 toteutuneesta kustannustason muutoksesta, joka oli samalla indeksillä mitattuna 5,2 %. Vuosina peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousu jäänee 2-2,5 %:iin. Kuntien verotulojen kehitys Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina nopeasti, keskimäärin noin 6,4 % vuodessa. Vuonna 2009 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu hyytyi lähelle nollaa, ja verotulojen tilitykset kohosivat vain puolisen prosenttia. Kunnille tilitettiin vuonna 2009 verotuloja kaikkiaan 17,6 miljardia euroa eli vain hieman vuotta 2008 enemmän. Kunnallisveron tilityksiä vuonna 2009 kasvattivat jonkin verran ansiotulojen lisäys ja osittain tästä johtuva kuntaryhmän jako-osuuden kohottaminen. Ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot kohosivat vain vähän kansantalouden palkkasumman lievän supistumisen vuoksi. Kuntaryhmän jako-osuus ansio- ja pääomatuloista kertyvistä veroista kasvoi sen johdosta, että pääomatulot supistuivat vuonna 2009 voimakkaasti, ennakkotietojen mukaan noin 30 %. Vuonna 2009 kuntien osuus maksettavasta yhteisöveron tuotosta oli 1,2 miljardia euroa, mikä merkitsi huomattavaa supistumista edellisestä vuodesta. Näin siitä huolimatta, että kuntien ryhmäosuutta korotettiin 10 prosenttiyksikköä. Kiinteistöveron tuotto oli vuonna 2009 lähes miljardi euroa. Kaiken kaikkiaan kuntien verotulot olivat kohtuullisella tasolla vuonna 2009 huomioon ottaen Suomen taloudellisen taantuman syvyys. Ennakkotiedot verovuoden 2009 verotiedoista osoittavat, että valtaosassa kuntia maksuunpantu kunnallisvero supistui ja koko maassakin supistuminen oli keskimäärin puolisen prosenttia. 3

7 Kunnallisveron veropohja ei juuri kasva vuonna Vaikka ansiotulojen kasvuvauhti jonkin verran nopeutuukin edellisestä vuodesta, vähennysten korottaminen kaventaa kuntien veropohjaa. Kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan 2-3 %. Kunnallisverotuksen vähennysten merkittävä lisäys johtuu pääasiassa perusvähennyksen muutoksista. Myös 2009 käyttöön otetun työtulovähennyksen vähennysmäärän lisäys supistaa kunnallisveron tilityksiä. Merkittävä kunnallisveroa lisäävä tekijä on kuntien tuloveroprosenttien nousu keskimäärin noin 0,4 prosenttiyksiköllä, mikä kasvattaa kunnallisveroa yli kolmesataa miljoonaa euroa. Vaikka kuntaryhmän jako-osuus on kohonnut vuonna 2010, niin kunnallisveron tilitykset ovat kokonaisuudessaan vuonna 2010 edellisen vuoden tasolla. Yleisen taloudellisen tilanteen mahdollinen muuttuminen heijastuu myös loppuvuoden ennakoiden kertymiin. Kunnille tilitettäneen vuonna 2010 kunnallisveroa kaikkiaan noin 15,4 miljardia euroa eli vuoden 2009 tilityksiä vastaava määrä. Talouskehityksen arvioitu paraneminen vaikuttaa myös verotuloarvioihin. Kunnallisveroa arvioidaan vuonna 2011 tilitettävän kokonaisuudessaan 2 % enemmän kuin vuonna Kuntien yhteisöveron tilitysten arvioidaan olevan vuonna 2010 noin 1,4 miljardia euroa. Vuonna 2011 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat noin 1,6 miljardiin euroon, mutta yleisen talouskehityksen ja erityisesti yritysten tuloskehitykseen liittyvän epävarmuuden sekä vanhojen tappioiden vähentämisoikeuden johdosta arvioon pitää suhtautua varauksella. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2009 noin 970 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 tilitykset nousevat arvion mukaan viidenneksen lähinnä sen johdosta, että kiinteistöveroprosentteja nostettiin. Vuonna 2011 tilitysten kokonaismääräksi arvioidaan 1,2 miljardia euroa, mikä on parisen prosenttia enemmän kuin vuoden 2010 tilitykset. Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti * 2010e 2011e 2012e 2013e 2014e Toimintamenot yht. 31,18 32,41 33,54 34,76 36,07 37,46 38,87 - Palkat 14,16 14,60 14,97 15,35 15,81 16,29 16,77 - Muut henkilöstömenot 4,44 4,45 4,43 4,56 4,72 4,89 5,01 - Ostot 10,22 10,85 11,51 12,20 12,93 13,70 14,53 - Muut toimintamenot 2,36 2,51 2,63 2,65 2,61 2,58 2,56 Korkomenot 0,43 0,29 0,27 0,37 0,45 0,51 0,57 Investoinnit 4,13 3,99 3,80 3,80 3,80 3,80 3,80 Yhteensä 35,73 36,69 37,61 38,92 40,33 41,77 43,24 Muutos-%: Toimintamenot yht. -Palkat 7,9 6,3 4,0 3,1 3,5 2,5 3,6 2,5 3,8 3,0 3,8 3,0 3,7 3,0 -Ostot 12,4 6,2 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 Menot yhteensä 8,1 2,7 2,5 3,5 3,6 3,6 3,5 4

8 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti 2011 Toimintakate Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos Tulorah. korjauserät -0,53-0,38-0,40-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,13 2,08 2,22 2,27 2,25 2,28 2,30 Investoinnit, netto -3,01-3,09-2,80-2,80-2,80-2,80-2,80 Rahoitusjäämä 1) -0,88-1,00-0,58-0,53-0,55-0,52-0,50 Lainakanta Rahavarat ,53 6,43-0,13 2,40-1,94 0,26 0,72 9,60 4, * 17,61 6,90 0,20 2,31-2,04 0,16 0,43 10,88 4,22 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto 2010e 2011e 18,56 7,82 0,10 2,47-2,20 0,25 0,52 12,28 4,31 Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 2012e 19,14 8,15 0,08 2,45-2,29 0,25 0,41 12,98 4, e -21,43-22,40-23,18-24,01-24,92-25,88-26,85 17,93 7,52 0,14 2,42-2,12 0,20 0,50 11,63 4,29 19,88 8,44 0,04 2,48-2,38 0,25 0,35 13,68 4, e 20,64 8,71 0,01 2,50-2,48 0,25 0,28 14,28 4,44 5

9 3. UUDENKAUPUNGIN NYKYTILANNE Uudenkaupungin kaupungin kehitykseen ja talouteen vaikuttavat keskeiset tekijät: 1. Uudenkaupungin taloudessa suurin muutos on tapahtunut verotuloissa: verotulot ovat vuodesta 2002 laskeneet alle maan keskiarvon, ja Uusikaupunki saa verotulotasausta. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä Uudenkaupungin verotulot asukasta kohden olivat 3062 euroa ja koko maan 3291 euroa/asukas. Muutos on merkittävä, koska Uudenkaupungin verotulot asukasta kohden olivat koko 1990-luvun yli maan keskitason - myös pahimpina työttömyysvuosina. Uudenkaupungin yhteisöverotuotto oli korkeimmillaan vuonna 2000 noin 2000 euroa asukasta kohden eli neljä kertaa niin paljon kuin koko maassa keskimäärin. Tämän jälkeen Uudenkaupungin yhteisöveron tuotto on ollut poikkeuksellisen alhainen: Vuonna 2009 Uudenkaupungin asukaskohtainen yhteisövero oli 108 euroa, kun se koko maassa oli 224 euroa. 2. Väestökehitys on ollut jo 20 vuotta negatiivinen. Uudenkaupungin asukasluku on laskenut vuodesta 1990 lähes 2600 henkilöllä. Uudenkaupungin ikärakenne vinoutuu nopeasti: lasten määrä laskee ja työikäisten ja vanhusten määrä nousee muuta maata ja vastaavankokoisia kuntia nopeammin. Työssäkäyvien palkansaajien määrä laskee ja samalla huoltosuhde heikkenee, ja tämä heikentää edelleen verotulojen kasvua. Rohkaisevaa jatkoa ajatellen on, että muuttoliike on kuitenkin vuonna 2010 ollut tasapainossa ja että asukasmäärä on pysynyt viime vuoden tasolla. Väestön väheneminen pienentää sekä verotuloja että valtionosuuksia Uudenkaupungin menotaso ja palvelujen tuotantokustannukset alenivat 2000-luvulla muihin kuntiin verrattuna, mutta se ei ole riittänyt tasapainottamaan taloutta. Vuonna 2007 tapahtui käänne huonompaan, ja Uudenkaupungin menot kasvoivat muuta maata enemmän. Tämä ei voi jatkua, jos ja kun kaupungin talous on tervehdytettävä. Uudenkaupungin perusongelmana on tällä hetkellä tulojen pienuus, ja sosiaali- ja terveystoimen erittäin korkeat menot, joiden osuus kaupungin menoista kasvaa koko ajan. Kun verrataan Uudenkaupungin henkilöstömäärää ja kokonaismenoja muihin kuntiin, on muistettava, että Uudenkaupungin kaupungilla on oma terveyskeskus ja että se on vuoden 2010 alusta vastannut Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan perusterveydenhoidon järjestämisestä. Lisäksi Uudellakaupungilla on oma ammatillinen oppilaitos vuoden 2011 alkuun saakka. Useimmissa vastaavankokoisissa ja pienemmissä kunnissa edellä mainitut toiminnot on siirretty kuntayhtymän hoidettaviksi. 6

10 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS /09 syntyneet kuolleet nettomuutto väkiluku muutos kum. muutos / VÄESTÖENNUSTE Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Ikäluokat Lähde: Tilastokeskus Tot. Osuus v Osuus v Osuus v Muutos > kaikista % kaikista % 2030 kaikista % kpl %:ia , , , ,7 Peruskoulu, , , , ,4 Lukio, , , , ,9 Työikä, , , , , , , , , , , , ,3 yli , , , ,5 Eläkeikä, yi 64 v , , , ,7 Yhteensä ,5 Uudenkaupungin asukasluku on ollut pitkään laskussa, ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan se laskee edelleen. Lasten ja nuorten sekä työikäisten määrä on ennusteiden mukaan edelleen selvässä laskussa. Eläköityminen ja ikääntyminen on keskimääräistä nopeampaa. 7

11 UUDENKAUPUNGIN TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN Toimiala Muutos 2000->2007 Maa- ja metsätalous Mineraalien kaivu Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa, majoitustoiminta ym Kuljetus, varastointi ja tietoliik Rahoitustoiminta ym Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä Suurin muutos on ollut teollisissa työpaikoissa. Niiden määrä laski 769 kappaletta. Uudenkaupungin työpaikat toimialoittain v Yhteiskunnalliset palvelut. 28 % Toimiala tuntematon 1 % Maa- ja metsätalous 6 % Mineraalien kaivu 0 % Teollisuus 32 % Rahoitustoiminta ym. 9 % Kuljetus, varastointi ja tietoliik. Kauppa, 6 % majoitustoiminta ym. 10 % Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1 % Rakentaminen 7 % 8

12 TYÖLLISYYSASTEEN KEHITYS TYÖTTÖMYYSASTE /09 35,0 30,0 25,0 20, ,0 10,0 5,0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Uudenkaupungin työttömyys kehittyi suotuisasti aina vuoden 2008 loppupuolelle saakka. Vuonna 2008 työttömyys laski jo alle koko maan tason, ja se oli 6,7 %. Vuoden 2009 aikana työttömyys puolitoistakertaistui edellisvuodesta, ja se oli 9,3 %. Syyskuussa 2010 Uudenkaupungin työttömyys oli 9,9 %, kun se koko maassa oli 9,1 %. Vuosi 2011 tulee olemaan edelleen paha työttömyysvuosi. 9

13 4. UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA UUSIKAUPUNKI UUTTA ENERGIAA STRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Uudenkaupungin strategia päivitettiin keväällä Strategiatyön lähtökohtana oli mahdollisimman laajan joukon osallistaminen ja siksi strategian päivittämisessä olivat mukana esimiehet, johtoryhmä, henkilöstön edustajat, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto. Strategian tavoitteiksi asetettiin: 1) Strategia tukee me hengen syntymistä ja kaupungin talouden kuntoon saattamista. 2) Tulevaisuutta rakennetaan yhdessä aktiivisesti ja ennakoivasti uusia avauksia tekemällä. VISIO Uudenkaupungin kaupungin visio muodostuu johtamis-, palvelu-, elinkeinoja asumisvisioista. Vision läpileikkaavina teemoina ovat talous ja ympäristö. TALOUS YMPÄRISTÖ JOHTAMINEN: Uudellakaupungilla on valmius yhteistyöhön. Tavoitteena on yhtenäinen Vakka-Suomi. TALOUS YMPÄRISTÖ ASUMINEN: Uusikaupunki on turvallinen ja ainutlaatuinen asuinpaikka. UUSIKAUPUNKI - UUTTA ENERGIAA 2016 ELINKEINOT: Uusikaupunki tarjoaa Suomen parhaat yritysyhteistyön edellytykset. TALOUS YMPÄRISTÖ PALVELUT: Uusikaupunki takaa laadukkaat, tehokkaat ja helposti saavutettavat palvelut. TALOUS YMPÄRISTÖ 10

14 PAINOPISTE 1: JOHTAMISSTRATEGIA Visio: Uudellakaupungilla on valmius yhteistyöhön. Tavoitteena on yhtenäinen Vakka-Suomi. Päätavoitteet: 3) Uudessakaupungissa on hyvin toimiva, yhteistyökykyinen sekä sitoutunut luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto. 4) Poliittinen ja virkamiesjohto seuraa aktiivisesti toimintaympäristön muutoksia ja reagoi niihin välittömästi. 5) Johtamisen avulla edistetään henkilöstön hyvinvointia ja osaamista. Henkilöstöä kannustetaan itsensä kehittämiseen ja toimintatapojen uudistamiseen. Johtamiskulttuuri tukee kaupungin imagoa hyvänä työnantajana. Tavoite talouden tasapainottamiseen: 6) Toteutetaan välttämättömät rakenneuudistukset talouden tasapainon saavuttamiseksi. Tavoite ympäristötekijöiden huomioimiseen: 7) Ilmaston puolesta hankkeen tulokset huomioidaan päätöksenteossa. Alatavoitteet Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen päästy. Uudistetut rakenteet Tarkistetaan prosessit ja niissä esiintyvät päällekkäisyydet ja puutteet. Tunnistetaan parhaat käytännöt ja kehitetään toimintatapoja niiden mukaisesti. Toimintatapojen uudistaminen Tuottavuus nousee niin, että kaupungin henkilöstö vähenee 30 henkilöllä taloussuunnitelman tavoitteen mukaisesti vuosina Tehdään uudet rakenteet kustannustehokkaiksi. Varaudutaan henkilökunnan eläköitymiseen laatimalla henkilöstösuunnitelma. Toiminnan tehostuminen Ennakoiva henkilöstösuunnitelma Kaupungin käyttötalouden nettokustannukset /as kasvavat vuodessa prosenttiyksikön vähemmän kuin vertailukuntien kustannukset (FCG:n selvitys). Kaupungin käyttötalouden nettokustannusten ja odotekustannusten (FCG:n selvitys) erotus pienenee väh. 5 % vuodessa/ euroa/v. Laadittu 6/2010 Aktiivinen reagoija Päätöksenteko on johdonmukaista, linjakasta ja ennakoivaa. Strategian toteuttaminen Päätöksentekoprosessit tukevat strategiaa. Strategiasta on toteutunut 90 % v mennessä. Johtaminen on kannustavaa Kannustetaan henkilöstöä kehittämään itseään koulutuksella. Ikäjohtaminen on johdonmukaista, sitouttavaa ja kannustavaa. Koulutuksiin osallistuminen Eläköityminen Min. 2½ koulutuspäivää/työntekijä/v Eläkeikä nousee nykyisestä 6 kk vuoteen 2012 mennessä. Ympäristön kehittäminen Toteutetaan hiilineutraalihankkeen tavoitteita päätöksenteossa. Hankkeiden lukumäärä 20 hanketta/vuosi 11

15 PAINOPISTE 2: ELINKEINOSTRATEGIA Visio: Uusikaupunki tarjoaa Suomen parhaat yritysyhteistyön edellytykset. Päätavoitteet: 1) Yritykset otetaan vastaan ja palvellaan yksilöllisesti ja räätälöidysti kaikissa yrityksen elinkaaren vaiheissa. Asiakas nähdään yhtenä kaupungin elinkeinostrategian toteuttajana ja yhteistyökumppanina. 2) Elinkeinorakenne monipuolistuu kuuntelemalla heikkoja signaaleja ja reagoimalla niihin nopeasti, mikä edellyttää kaikkien osapuolien sitoutumista sekä tarvittaessa valmiutta riskien ottamiseen. 3) Yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan panostamalla sataman, tiestön, rautatien ja tietoliikenneyhteyksien toimivuuteen niin, että ne vahvistavat Uudenkaupungin logistista asemaa. Tavoite talouden tasapainottamiseen: 4) Yritysten toimitiloihin investoidaan tarvittaessa, ja toimitilat ovat käytössä. Tavoite ympäristötekijöiden huomioimiseen: 5) Uuteenkaupunkiin houkutellaan erityisesti uusiutuvia energialähteitä käyttäviä ja kehittäviä yrityksiä. Alatavoitteet Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen päästy. Työpaikkojen lisääminen Luodaan uusia työpaikkoja uusien yritysten ja innovaatioiden kautta. Elinkeinotoimi toimii nopeana reagoijana ja uusien elinkeinohankkeitten oivaltajana, joka luo vahvuutensa yhteistyössä kaupungin koko organisaation kanssa ja on tehokas toimija muitten elinkeinoelämän kehittäjien tuella. Kehitetään, lisätään ja kannustetaan yritysten yhteistyöhön. Työpaikkojen määrä Työttömyysaste Uudet yli 10 henkilöä työllistävät yritykset. Uusiutuvia energialähteitä käyttävien ja kehittävien yritysten määrä Nettolisäys 80 työpaikkaa/ vuosi ( yht. 700 työpaikkaa) Työttömyysaste on alle Varsinais-Suomen keskitason. 2 yritystä / vuosi 1 yritys / vuosi Matkailustrategian toteuttaminen Maanhankinta on ennakoivaa ja kaavoitus sekä toimitilojen tarjoaminen on joustavaa. Strategian toteutuminen Kulunut aika raakamaasta rakentamiseen. 80 % strategiasta toteutunut vuona 2013 Nopeissa hankkeissa < 1 vuosi Sataman toimintaedellytysten varmistaminen Lisätään satamaan tukeutuvia yrityksiä Tonnit 1 milj. tn/vuodessa vuonna 2016 Uusiutuvat energialähteet Tuetaan alan yritysten kehittymistä Hiilidioksiidipäästöjen määrä Hiilidioksiidipäästöjen määrä vähenee 30 % vuoteen 2015 mennessä Tuulivoimapuisto Valitaan yhteistyökumppani ja arvioidaan hyödyt. Aikataulu Työpaikat Valinta ja arviointi vuoden 2009 aikana 50 työpaikkaa vuoden 2012 loppuun mennessä Sähköinen ratayhteys Vaikuttaminen hankkeen toteuttamiseen Suunnittelu ja aikataulu Suunnittelu vuonna 2010 Valmis vuoteen 2012 mennessä 12

16 PAINOPISTE 3: PALVELUSTRATEGIA Visio: Uusikaupunki takaa laadukkaat, tehokkaat ja helposti saavutettavat palvelut. Päätavoitteet: 1) Uudistetaan ja kehitetään palvelutuotannon laatua ja rakennetta jatkuvasti. 2) Edistetään asukkaiden hyvinvointia moniammatillisesti ja poikkihallinnollisesti. 3) Panostetaan hyvinvointiin ja terveyteen ennakoivasti ja laaja-alaisesti. 4) Kehitetään liikekeskustan palveluja. Tavoite talouden tasapainottamiseen: 5) Järjestetään palvelut kokonaistaloudellisesti nykyistä edullisemmalla tavalla. Tavoite ympäristötekijöiden huomioimiseen: 6) Tuetaan esteetöntä ja energiaa säästävää liikkumista. Alatavoitteet Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen on päästy. Siirtyminen korjaavasta työstä ehkäisevään työhön Ehkäisevä ja kuntouttava työote kaikissa ikäryhmissä. Laitoshoitojaksojen pituus Lyhenee 10 % vuoden 2008 tasosta Vahvistetaan varhaista vaikuttamista ja uusia perhekeskeisiä toimintamalleja. Laaditaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma. Huolen vyöhykkeet Suunnitelma valmis 75 %:lla 0-6-vuotiaista ei huolta Valmis 12 / 2010 Palvelurakenteen kehittäminen Selkiytetään työnjako ja toimivat hoitoketjut perusterveyden, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä. Suunnitelma Valmis vuoden 2012 loppuun mennessä Lääkärien vastaanotolle pääsyä nopeutetaan. Jonotusajan lyheneminen Enintään 2 viikkoa Organisoidaan toisen asteen ammatillinen koulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus kuntaja palvelurakenneuudistusten mukaisesti. Toteutuminen Valmis vuoden 2012 loppuun mennessä Kaikki peruskoulun päättävät saavat päättötodistuksen Vahvistetaan varhaiskas vatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyötä. Ilman päättötodistusta peruskoulusta eronneiden määrä 0 oppilasta Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea kehitetään niin, että mahdolliset ongelmat tunnistetaan varhain ja niihin kohdistetaan moniammatillista ja poikkihallinnollista osaamista. 13

17 Alatavoitteet Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen on päästy. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluilla parannetaan asukkaiden hyvinvointia Tuetaan uusikaupunkilaisten liikunnan harrastamisen lisääntymistä. Seurantatutkimus uusikaupunkilaisten liikkumisesta Uusikaupunkilaiset liikkuvat enemmän kuin vuonna 2009 Tuetaan uusikaupunkilaisten kulttuuritoimijoiden toimintaa. Kulttuuritoimijoiden rooli vahvistuu Kulttuurialojen ryhmien/toimijoiden määrä kasvaa Kaupallisten palveluiden riittävä tarjonta ja keskustaalueen yleisilmeen parantaminen Uusien liikkeiden sijoittuminen keskustaalueelle Uudessakaupungissa tapahtuvat ostot lisääntyvät Ostot lisääntyvät 10 % vuoteen 2012 mennessä Talouden tasapainottaminen Seurataan kustannuksia (FCG) ja muutetaan palveluita kustannustehokkaampaan suuntaan. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset Kokonaiskustannukset kasvavat vähemmän kuin vertailukunnissa keskimäärin Jätteen hyötykäyttövalistus Uusiutuvan energian käytön lisääminen, kierrätys, energiajäte Kaatopaikalle menevän jätteen määrä Jäte vähenee 50 % vuoteen 2016 mennessä 14

18 PAINOPISTE 4: ASUMISSTRATEGIA Visio: Uusikaupunki on turvallinen ja ainutlaatuinen asuinpaikka. Päätavoitteet: 1) Koko kaupungin alueella asuinalueet ovat monimuotoisia ja niissä on otettu huomioon erityisryhmien tarpeet. 2) Kaupungin omistamat asunto- ja kiinteistöyhtiöt ja niiden ympäristö vastaavat nykyajan tarpeita ja vaatimuksia. 3) Harrastuksiin perustuvia ja niitä tukevia asumismahdollisuuksia kehitetään. 4) Puutaloalueen ainutlaatuisuutta asuinympäristönä korostetaan. Tavoite talouden tasapainottamiseen: 5) Asuinaluerakenne on tiivis ja ehyt. Tavoite ympäristötekijöiden huomioimiseen: 6) Asuinalueet ovat lähellä työpaikkoja. Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, ettätavoitteeseen päästy. Monipuolinen asuntotarjonta Ennakoiva maanhankinta ja laadukas kaavoitus Noudatetaan asumisstrategian toimenpiteitä Tonttivaranto Asuntojen määrällinen jakaantuma Vastaa 5 vuoden tarvetta Asukasluvun kasvu 30 henkeä /vuosi Esteetön asuminen Rakennetaan hissejä Toteutetaan esteettömyysraportin toimenpiteitä Rakennettujen hissien määrä Toimenpiteiden määrä 91 % yli 75-vuotiaista asuu omassa kodissa Harrastuksiin liittyvien alueiden kaavoitus. Kehitetään alueita yleiskaavoituksella (teollisuus, asunnot, loma). Suunnittelu ja myynti Asuntoja / vuosi 6 asuntoa / vuosi Kunnostetut asunnot ja pihat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuki ja rahoitus sekä suunnittelu Kunnostusten lukumäärä 1 yhtiö/vuosi, 5 taloa vuodessa 15

19 LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT Pakolliset ja välittömät toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi 1. Rakenteiden uudistaminen - Tehokas kouluverkko muodostetaan mahdollisimman nopeasti. - Prosessit tarkistetaan, poistetaan niissä ilmenneet päällekkäisyydet ja toteutetaan tarvittavat rakenneuudistukset. - Vakka-Suomeen rakennetaan yhteinen vesihuolto. - Luodaan rakenteet, jotka tukevat palvelukeskusten yhteistyötä asiakkaan palvelun parantamiseksi. Työnjako ja toimivat hoitoketjut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä selkeytetään. 2. Palveluiden kehittäminen - Olemassa olevat palvelut ja niiden todellinen tarve selvitetään. Mitkä ovat lakisääteiset palvelut, mitä palveluja voimme jättää pois ja mitä tarpeita on uusille palveluille. - Kunkin palvelun tuottamisen kokonaiskustannukset selvitetään ja tämän perusteella päätetään, mitkä palvelut on kokonaistaloudellisesti edullisinta tuottaa omana palveluna ja mitkä ostopalveluna tai itsepalveluna. - Tukipalvelujen kustannustehokkuutta tarkastellaan suhteessa muihin palvelujen tuottajiin. 3. Alue- ja kuntayhteistyön kehittäminen - Tavoitteena on yhtenäinen Vakka-Suomi. - Yhteistyötä rakennetaan seutukunnan kuntien kanssa. 4. Henkilöstö - Johtaminen tukee henkilöstön motivoitumista, sitoutumista ja joustavuutta. - Toimintaa tehostetaan luopumalla vanhoista toimintatavoista ja ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja. 5. Verotus - Riskinottoa hajautetaan veroprosenttia nostamalla, jos muut toimenpiteet eivät riitä. 16

20 Ympäristön kehittäminen 1. Turvallisen ympäristön kehittäminen - Turvallista ja esteetöntä liikkumista tuetaan sekä kaavoituksessa että rakentamisessa. - Asuinalueita rakennetaan lähelle työpaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia. 2. Energian hyödyntäminen - Uuteenkaupunkiin houkutellaan erityisesti uusiutuvia energialähteitä käyttäviä ja kehittäviä yrityksiä. - Liikenneväylät rakennetaan tukemaan energiaa säästävää liikkumista. - Uusikaupunkilaisia valistetaan energiajätteen ja kierrätyksen hyödyistä. - Tuulivoimapuiston hyödyt arvioidaan ja tehdään tarvittavat jatkotoimenpiteet arvion pohjalta. 3. Hankkeiden tulosten hyödyntäminen - Ilmaston puolesta / hiilineutraalihankkeen ym. hankkeita ja niiden tuloksia hyödynnetään mahdollisimman paljon kaikissa päätöksen tekoprosesseissa. 4. Imagon luominen ympäristösertifikaatin avulla - Uudenkaupungin ympäristöystävällistä imagoa luodaan hakemalla sertifikaattia. 17

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Käyttösuunnitelma 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Käyttösuunnitelma 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Käyttösuunnitelma 2011 Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 20.12.2010 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI OHJE 1 (8) Talousosasto Talousjohtaja A. Takala 14.12.2010 Palvelukeskus/

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2014

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2014 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2014 Talousarvioseminaari 31.10.2011 Kaupunginhallitus 14.11.2011 Kaupunginvaltuusto 13.12.2011 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT 1. Yleinen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2015

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2015 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2015 Talousarvioseminaari 29.10.2012 Kaupunginhallitus 12.11.2012 Kaupunginvaltuusto 11.12.2012 Kaupunginhallitus 25.2.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2010-2012. Kaupunki ja liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2010-2012. Kaupunki ja liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2010-2012 Kaupunki ja liikelaitokset Kaupunginhallitus 9.11.2009 Kaupunginvaltuusto 14.12.2009 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Suomen kansantalous

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010 Tilastoaineistoa Kaupunginhallitus 4.4.2011 Uusikaupunki, työvoima ja työlliset Muutos vuodesta 2000 Työvoima Muutos vuodesta

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va.

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011 Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Tilikauden tulos elokuu 2011 2008 2009 2010 2011 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 (1000 ) 10 000 0-10

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupunki

Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin kaupunki Kaupunginhallitus 11.11.2013 Kaupunginvaltuusto 9.12.2013 Uudenkaupungin kaupunki HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS Elinkeinopalvelut Hallinto- ja talouspalvelut Henkilöstöpalvelut

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot