UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma Kaupunki ja liikelaitokset

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma Kaupunki ja liikelaitokset Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT 1. Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous vuosina Uudenkaupungin nykytilanne Uudenkaupungin kaupungin strategia Kaupungin päämäärät talousarviovuonna 2011 ja suunnitelmakaudella Tulo- ja menoperusteet Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus Konsernitavoitteet Käyttösuunnitelmat Raportointi Tulos- ja rahoituslaskelmat TALOUSSUUNNITELMAKAUDEN TULOS JA ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN RAHASTOT JA VARAUKSET TALOUDEN LASKELMAT JA YHDISTELMÄT 14. Pitkäaikaiset lainat Talouden tunnusluvut (kaupunki ilman liikelaitoksia) Talouden tunnusluvut (kaupunki ja liikelaitokset) Käyttötalous toimielimittäin, ulkoiset ja sisäiset Palkat ja henkilöstö Investoinnit toimielimittäin KÄYTTÖTALOUS HALLINTO- JA KEHTITÄMISKESKUS Tarkastustoimi Hallinto- ja lupaosasto Henkilöstöosasto Elinkeino-osasto Talousosasto Yritysten toimitilat Teknisten ja sisäisten palvelujen osasto Rakennusyksikkö Tila- ja ruokapalvelu Varikko, puistot ja liikuntapaikat Kiinteistönhoito Puhtaanapitopalvelut Ruokapalvelu Teknisten ja sisäistenpalvelujen osasto yhteensä Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttöosasto Seudullinen ympäristöterveydenhuolto SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS Hallinto Lapsiperheiden palvelut Vanhusten palvelut Sosiaalityö Erikoissairaanhoito Terveyspalvelut

3 SIVISTYSPALVELUKESKUS Hallinto Perusopetuspalvelut Toisen asteen koulutus Lukio Vapaa sivistystyö Kulttuuripalvelut Nuoriso- ja liikuntapalvelut KÄYTTÖTALOUS, UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI YHTEENSÄ INVESTOINNIT KAUPUNKI Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveystoimi Sivistyspalvelukeskus LIIKELAITOKSET UUDENKAUPUNGIN VESI LIIKELAITOS Tulos- ja rahoituslaskelma Käyttötalous Investoinnit UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOS Tulos- ja rahoituslaskelma Käyttötalous Investoinnit UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Tulos- ja rahoituslaskelma Käyttötalous Investoinnit VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Tulos- ja rahoituslaskelma Käyttötalous Investoinnit LIITTEET Säästöt Toimenpideohjelman mukainen tulos- ja rahoituslaskelma, kaupunki ja liikelaitokset Toimenpideohjelman mukainen tulos- ja rahoituslaskelma, kaupunki

4 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Suomen kansantalous on lähtenyt toivottuun kasvuun vuoden 2010 aikana. Vuonna 2009 tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 peräti neljänneksen; myös tuonnin määrä väheni lähes saman verran. Maailmantalouden toipuminen alkoi keväällä 2010 muun muassa massiivisten elvytystoimien johdosta. Elpyminen on jatkunut kohtuullisen ripeänä ja erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Vuodelle 201 Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot olivat keväällä varovaisen toiveikkaita. Loppukesällä laadituissa ennusteissa kasvulukuja vuodelle 2010 on korotettu. Ennustelaitosten arviot talouskasvusta ovat 2-3 %. Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessaan esittämä arvio vuodelle 2010 on kahden prosentin luokkaa. Vuotta 2011 koskevat tähän mennessä julkaistut ennusteet lähtevät noin 3 % tuotannon määrän kasvusta. Vuodelle 2011 arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Tuotannon kasvun odotetaan jäävän keskipitkälläkin aikavälillä tavanomaista suhdannekiertoa hitaammaksi muun muassa vaisuhkoksi ennustetun tuottavuuskehityksen johdosta. Kuluttajahintaindeksi oli vuonna 2009 samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Syinä kehitykseen olivat maailmanmarkkinahintojen laskun ohella asuntohintojen ja lainakorkojen aleneminen sekä yhä kiristyvä kilpailu. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen lokakuussa 2009 laski hintatasoa. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 2010 keskimäärin 1,5 %. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset kuluvan vuoden maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun alussa nopeuttivat kuluttajahintojen nousua. Vuonna 2011 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli 2 %. Palkansaajien yleinen ansiotaso kohosi vuonna 2009 keskimäärin 4 %. Palkansaajien ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan 2,6 % vuonna Vuotta 2011 koskevat palkkaratkaisut ovat osaksi avoinna. Valtiovarainministeriö on arvioinut vuoden 2011 keskimääräiseksi ansiotason nousuksi 2,8 %. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Vuonna 2009 työllisyystilanne heikkeni merkittävästi, ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia. Työllisyystilanne on edelleen heikentynyt vuonna 2010, mutta vähemmän kuin on pelätty. Työttömyysaste kohoaa vuonna 2010 jonkin verran, mutta se jäänee alle kymmenen prosentin. Työttömänä on vuonna 2010 keskimäärin noin 230 tuhatta henkilöä. Talouden elpyessä työvoiman kysynnän arvioidaan kääntyvän nousuun ja työllisten määrä kasvanee vuonna 2011 parisen prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen olevan vuonna 2011 hieman yli 8 %. 1

5 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso Työllisyys Inflaatio (%-yksikköä) Työttömyysaste Verot/BKT Julkiset menot/bkt Rahoitusjäämä/BKT Julkinen velka/bkt Vaihtotase/BKT Euribor 3 kk, % 10 vuoden korko, % 2009* -8,0-1,0 4,0-2,9 0,0 8,2 43,0 56,0-2,7 43,9 1,3 1,2 3,7 2010** 2,1 2,5 2,6-0,5 1,5 8,6 42,7 56,1-3,3 49,1 1,4 1,0 3,3 2011** 2,9 4,5 2,8 1,3 2,5 8,2 43,5 55,2-1,4 50,4 1,1 2,0 4,0 2012** 2,6 4,5 3,0 1,3 2,0 7,9 44,1 55,1-0,8 52,0 0,7 3,0 4,5 2. KUNTATALOUS VUOSINA Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin 4 %. Toimintamenojen kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden 8 %:sta muun muassa kunta-alan ansiotason maltillisemman kehityksen vuoksi sekä kuntien aloittamien säästötoimenpiteitten johdosta. Tilastokeskuksen julkaisemien ennakkotietojen mukaan tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät yli 6 % vuonna Vuonna 2010 toimintamenojen kasvu hidastunee noin 3-3,5 %:iin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännesvuositilaston ja eräiden muidenkin kunta-alan palkkasumman kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut melko vähän. Syinä hitaaseen kasvuun ovat sopimuskorotusten maltillisuus ja kuntien toimenpiteet menojen hillitsemiseksi. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti. Kunta-alalla saavutettiin kuluvan vuoden helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy Sopimukset voidaan irtisanoa päättymään Sopimusten palkankorotukset on toteutettu vuoden 2010 helmikuun ja syyskuun alussa. Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan Sopimusratkaisu nostaa kunta-alan työvoimakustannuksia vuonna 2010 keskimäärin prosentin. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu myös vuoden 2011 loppuun. Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuosille Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2010 keskimäärin hieman yli 3 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2010 ansiotason kohoamista vähemmän eli noin 2,5 %, sillä palkkaa saavan henkilökunnan lukumäärä alenee jonkin verran 2

6 viime vuoden tasosta. Koska helmikuun neuvottelutulos ei sisällä ensi vuotta koskevia mahdollisia sopimustarkistuksia, niin kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu laskentatekniseen oletukseen ansiotason kehityksestä vuonna Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa vuonna 2011 noin 2,5 %, joka on hieman vähemmän kuin arvioitu yleisen ansiotasoindeksin kohoaminen. Vuonna 2011 kuntaalan palkkasumma kasvanee 2,5 % eli saman verran kuin kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa. Kuntatyönantajan kansaneläkevakuutusmaksu aleni huhtikuun 2009 alussa 1,05 %:iin maksun perustana olevasta palkasta. Maksu poistui kokonaisuudessaan vuoden 2010 alusta. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on 2,23 % vuonna 2010 maksun perusteena olevasta palkasta. Maksun suuruutena vuonna 2011 on peruspalvelubudjetissa käytetty 2,11 % maksun perusteena olevasta palkasta. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kohoavan vuonna Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on 2010 noin 2,8 %, niin vuonna 2011 sen arvioidaan olevan 3,1 %. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu on ollut vuosina 2009 ja 2010 samansuuruinen eli 23,6 % palkkasummasta. Tällä hetkellä käytettävissä olevan arvion mukaan työnantajan keskimääräinen maksu pysyisi lähivuosina ennallaan ja olisi siten 23,6 % vuosina Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2009 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 2,0 %. Kustannustason kohoaminen hidastui merkittävästi vuonna 2008 toteutuneesta kustannustason muutoksesta, joka oli samalla indeksillä mitattuna 5,2 %. Vuosina peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousu jäänee 2-2,5 %:iin. Kuntien verotulojen kehitys Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina nopeasti, keskimäärin noin 6,4 % vuodessa. Vuonna 2009 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu hyytyi lähelle nollaa, ja verotulojen tilitykset kohosivat vain puolisen prosenttia. Kunnille tilitettiin vuonna 2009 verotuloja kaikkiaan 17,6 miljardia euroa eli vain hieman vuotta 2008 enemmän. Kunnallisveron tilityksiä vuonna 2009 kasvattivat jonkin verran ansiotulojen lisäys ja osittain tästä johtuva kuntaryhmän jako-osuuden kohottaminen. Ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot kohosivat vain vähän kansantalouden palkkasumman lievän supistumisen vuoksi. Kuntaryhmän jako-osuus ansio- ja pääomatuloista kertyvistä veroista kasvoi sen johdosta, että pääomatulot supistuivat vuonna 2009 voimakkaasti, ennakkotietojen mukaan noin 30 %. Vuonna 2009 kuntien osuus maksettavasta yhteisöveron tuotosta oli 1,2 miljardia euroa, mikä merkitsi huomattavaa supistumista edellisestä vuodesta. Näin siitä huolimatta, että kuntien ryhmäosuutta korotettiin 10 prosenttiyksikköä. Kiinteistöveron tuotto oli vuonna 2009 lähes miljardi euroa. Kaiken kaikkiaan kuntien verotulot olivat kohtuullisella tasolla vuonna 2009 huomioon ottaen Suomen taloudellisen taantuman syvyys. Ennakkotiedot verovuoden 2009 verotiedoista osoittavat, että valtaosassa kuntia maksuunpantu kunnallisvero supistui ja koko maassakin supistuminen oli keskimäärin puolisen prosenttia. 3

7 Kunnallisveron veropohja ei juuri kasva vuonna Vaikka ansiotulojen kasvuvauhti jonkin verran nopeutuukin edellisestä vuodesta, vähennysten korottaminen kaventaa kuntien veropohjaa. Kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan 2-3 %. Kunnallisverotuksen vähennysten merkittävä lisäys johtuu pääasiassa perusvähennyksen muutoksista. Myös 2009 käyttöön otetun työtulovähennyksen vähennysmäärän lisäys supistaa kunnallisveron tilityksiä. Merkittävä kunnallisveroa lisäävä tekijä on kuntien tuloveroprosenttien nousu keskimäärin noin 0,4 prosenttiyksiköllä, mikä kasvattaa kunnallisveroa yli kolmesataa miljoonaa euroa. Vaikka kuntaryhmän jako-osuus on kohonnut vuonna 2010, niin kunnallisveron tilitykset ovat kokonaisuudessaan vuonna 2010 edellisen vuoden tasolla. Yleisen taloudellisen tilanteen mahdollinen muuttuminen heijastuu myös loppuvuoden ennakoiden kertymiin. Kunnille tilitettäneen vuonna 2010 kunnallisveroa kaikkiaan noin 15,4 miljardia euroa eli vuoden 2009 tilityksiä vastaava määrä. Talouskehityksen arvioitu paraneminen vaikuttaa myös verotuloarvioihin. Kunnallisveroa arvioidaan vuonna 2011 tilitettävän kokonaisuudessaan 2 % enemmän kuin vuonna Kuntien yhteisöveron tilitysten arvioidaan olevan vuonna 2010 noin 1,4 miljardia euroa. Vuonna 2011 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat noin 1,6 miljardiin euroon, mutta yleisen talouskehityksen ja erityisesti yritysten tuloskehitykseen liittyvän epävarmuuden sekä vanhojen tappioiden vähentämisoikeuden johdosta arvioon pitää suhtautua varauksella. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2009 noin 970 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 tilitykset nousevat arvion mukaan viidenneksen lähinnä sen johdosta, että kiinteistöveroprosentteja nostettiin. Vuonna 2011 tilitysten kokonaismääräksi arvioidaan 1,2 miljardia euroa, mikä on parisen prosenttia enemmän kuin vuoden 2010 tilitykset. Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti * 2010e 2011e 2012e 2013e 2014e Toimintamenot yht. 31,18 32,41 33,54 34,76 36,07 37,46 38,87 - Palkat 14,16 14,60 14,97 15,35 15,81 16,29 16,77 - Muut henkilöstömenot 4,44 4,45 4,43 4,56 4,72 4,89 5,01 - Ostot 10,22 10,85 11,51 12,20 12,93 13,70 14,53 - Muut toimintamenot 2,36 2,51 2,63 2,65 2,61 2,58 2,56 Korkomenot 0,43 0,29 0,27 0,37 0,45 0,51 0,57 Investoinnit 4,13 3,99 3,80 3,80 3,80 3,80 3,80 Yhteensä 35,73 36,69 37,61 38,92 40,33 41,77 43,24 Muutos-%: Toimintamenot yht. -Palkat 7,9 6,3 4,0 3,1 3,5 2,5 3,6 2,5 3,8 3,0 3,8 3,0 3,7 3,0 -Ostot 12,4 6,2 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 Menot yhteensä 8,1 2,7 2,5 3,5 3,6 3,6 3,5 4

8 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti 2011 Toimintakate Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos Tulorah. korjauserät -0,53-0,38-0,40-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,13 2,08 2,22 2,27 2,25 2,28 2,30 Investoinnit, netto -3,01-3,09-2,80-2,80-2,80-2,80-2,80 Rahoitusjäämä 1) -0,88-1,00-0,58-0,53-0,55-0,52-0,50 Lainakanta Rahavarat ,53 6,43-0,13 2,40-1,94 0,26 0,72 9,60 4, * 17,61 6,90 0,20 2,31-2,04 0,16 0,43 10,88 4,22 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto 2010e 2011e 18,56 7,82 0,10 2,47-2,20 0,25 0,52 12,28 4,31 Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 2012e 19,14 8,15 0,08 2,45-2,29 0,25 0,41 12,98 4, e -21,43-22,40-23,18-24,01-24,92-25,88-26,85 17,93 7,52 0,14 2,42-2,12 0,20 0,50 11,63 4,29 19,88 8,44 0,04 2,48-2,38 0,25 0,35 13,68 4, e 20,64 8,71 0,01 2,50-2,48 0,25 0,28 14,28 4,44 5

9 3. UUDENKAUPUNGIN NYKYTILANNE Uudenkaupungin kaupungin kehitykseen ja talouteen vaikuttavat keskeiset tekijät: 1. Uudenkaupungin taloudessa suurin muutos on tapahtunut verotuloissa: verotulot ovat vuodesta 2002 laskeneet alle maan keskiarvon, ja Uusikaupunki saa verotulotasausta. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä Uudenkaupungin verotulot asukasta kohden olivat 3062 euroa ja koko maan 3291 euroa/asukas. Muutos on merkittävä, koska Uudenkaupungin verotulot asukasta kohden olivat koko 1990-luvun yli maan keskitason - myös pahimpina työttömyysvuosina. Uudenkaupungin yhteisöverotuotto oli korkeimmillaan vuonna 2000 noin 2000 euroa asukasta kohden eli neljä kertaa niin paljon kuin koko maassa keskimäärin. Tämän jälkeen Uudenkaupungin yhteisöveron tuotto on ollut poikkeuksellisen alhainen: Vuonna 2009 Uudenkaupungin asukaskohtainen yhteisövero oli 108 euroa, kun se koko maassa oli 224 euroa. 2. Väestökehitys on ollut jo 20 vuotta negatiivinen. Uudenkaupungin asukasluku on laskenut vuodesta 1990 lähes 2600 henkilöllä. Uudenkaupungin ikärakenne vinoutuu nopeasti: lasten määrä laskee ja työikäisten ja vanhusten määrä nousee muuta maata ja vastaavankokoisia kuntia nopeammin. Työssäkäyvien palkansaajien määrä laskee ja samalla huoltosuhde heikkenee, ja tämä heikentää edelleen verotulojen kasvua. Rohkaisevaa jatkoa ajatellen on, että muuttoliike on kuitenkin vuonna 2010 ollut tasapainossa ja että asukasmäärä on pysynyt viime vuoden tasolla. Väestön väheneminen pienentää sekä verotuloja että valtionosuuksia Uudenkaupungin menotaso ja palvelujen tuotantokustannukset alenivat 2000-luvulla muihin kuntiin verrattuna, mutta se ei ole riittänyt tasapainottamaan taloutta. Vuonna 2007 tapahtui käänne huonompaan, ja Uudenkaupungin menot kasvoivat muuta maata enemmän. Tämä ei voi jatkua, jos ja kun kaupungin talous on tervehdytettävä. Uudenkaupungin perusongelmana on tällä hetkellä tulojen pienuus, ja sosiaali- ja terveystoimen erittäin korkeat menot, joiden osuus kaupungin menoista kasvaa koko ajan. Kun verrataan Uudenkaupungin henkilöstömäärää ja kokonaismenoja muihin kuntiin, on muistettava, että Uudenkaupungin kaupungilla on oma terveyskeskus ja että se on vuoden 2010 alusta vastannut Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan perusterveydenhoidon järjestämisestä. Lisäksi Uudellakaupungilla on oma ammatillinen oppilaitos vuoden 2011 alkuun saakka. Useimmissa vastaavankokoisissa ja pienemmissä kunnissa edellä mainitut toiminnot on siirretty kuntayhtymän hoidettaviksi. 6

10 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS /09 syntyneet kuolleet nettomuutto väkiluku muutos kum. muutos / VÄESTÖENNUSTE Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Ikäluokat Lähde: Tilastokeskus Tot. Osuus v Osuus v Osuus v Muutos > kaikista % kaikista % 2030 kaikista % kpl %:ia , , , ,7 Peruskoulu, , , , ,4 Lukio, , , , ,9 Työikä, , , , , , , , , , , , ,3 yli , , , ,5 Eläkeikä, yi 64 v , , , ,7 Yhteensä ,5 Uudenkaupungin asukasluku on ollut pitkään laskussa, ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan se laskee edelleen. Lasten ja nuorten sekä työikäisten määrä on ennusteiden mukaan edelleen selvässä laskussa. Eläköityminen ja ikääntyminen on keskimääräistä nopeampaa. 7

11 UUDENKAUPUNGIN TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN Toimiala Muutos 2000->2007 Maa- ja metsätalous Mineraalien kaivu Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa, majoitustoiminta ym Kuljetus, varastointi ja tietoliik Rahoitustoiminta ym Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä Suurin muutos on ollut teollisissa työpaikoissa. Niiden määrä laski 769 kappaletta. Uudenkaupungin työpaikat toimialoittain v Yhteiskunnalliset palvelut. 28 % Toimiala tuntematon 1 % Maa- ja metsätalous 6 % Mineraalien kaivu 0 % Teollisuus 32 % Rahoitustoiminta ym. 9 % Kuljetus, varastointi ja tietoliik. Kauppa, 6 % majoitustoiminta ym. 10 % Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1 % Rakentaminen 7 % 8

12 TYÖLLISYYSASTEEN KEHITYS TYÖTTÖMYYSASTE /09 35,0 30,0 25,0 20, ,0 10,0 5,0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Uudenkaupungin työttömyys kehittyi suotuisasti aina vuoden 2008 loppupuolelle saakka. Vuonna 2008 työttömyys laski jo alle koko maan tason, ja se oli 6,7 %. Vuoden 2009 aikana työttömyys puolitoistakertaistui edellisvuodesta, ja se oli 9,3 %. Syyskuussa 2010 Uudenkaupungin työttömyys oli 9,9 %, kun se koko maassa oli 9,1 %. Vuosi 2011 tulee olemaan edelleen paha työttömyysvuosi. 9

13 4. UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA UUSIKAUPUNKI UUTTA ENERGIAA STRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Uudenkaupungin strategia päivitettiin keväällä Strategiatyön lähtökohtana oli mahdollisimman laajan joukon osallistaminen ja siksi strategian päivittämisessä olivat mukana esimiehet, johtoryhmä, henkilöstön edustajat, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto. Strategian tavoitteiksi asetettiin: 1) Strategia tukee me hengen syntymistä ja kaupungin talouden kuntoon saattamista. 2) Tulevaisuutta rakennetaan yhdessä aktiivisesti ja ennakoivasti uusia avauksia tekemällä. VISIO Uudenkaupungin kaupungin visio muodostuu johtamis-, palvelu-, elinkeinoja asumisvisioista. Vision läpileikkaavina teemoina ovat talous ja ympäristö. TALOUS YMPÄRISTÖ JOHTAMINEN: Uudellakaupungilla on valmius yhteistyöhön. Tavoitteena on yhtenäinen Vakka-Suomi. TALOUS YMPÄRISTÖ ASUMINEN: Uusikaupunki on turvallinen ja ainutlaatuinen asuinpaikka. UUSIKAUPUNKI - UUTTA ENERGIAA 2016 ELINKEINOT: Uusikaupunki tarjoaa Suomen parhaat yritysyhteistyön edellytykset. TALOUS YMPÄRISTÖ PALVELUT: Uusikaupunki takaa laadukkaat, tehokkaat ja helposti saavutettavat palvelut. TALOUS YMPÄRISTÖ 10

14 PAINOPISTE 1: JOHTAMISSTRATEGIA Visio: Uudellakaupungilla on valmius yhteistyöhön. Tavoitteena on yhtenäinen Vakka-Suomi. Päätavoitteet: 3) Uudessakaupungissa on hyvin toimiva, yhteistyökykyinen sekä sitoutunut luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto. 4) Poliittinen ja virkamiesjohto seuraa aktiivisesti toimintaympäristön muutoksia ja reagoi niihin välittömästi. 5) Johtamisen avulla edistetään henkilöstön hyvinvointia ja osaamista. Henkilöstöä kannustetaan itsensä kehittämiseen ja toimintatapojen uudistamiseen. Johtamiskulttuuri tukee kaupungin imagoa hyvänä työnantajana. Tavoite talouden tasapainottamiseen: 6) Toteutetaan välttämättömät rakenneuudistukset talouden tasapainon saavuttamiseksi. Tavoite ympäristötekijöiden huomioimiseen: 7) Ilmaston puolesta hankkeen tulokset huomioidaan päätöksenteossa. Alatavoitteet Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen päästy. Uudistetut rakenteet Tarkistetaan prosessit ja niissä esiintyvät päällekkäisyydet ja puutteet. Tunnistetaan parhaat käytännöt ja kehitetään toimintatapoja niiden mukaisesti. Toimintatapojen uudistaminen Tuottavuus nousee niin, että kaupungin henkilöstö vähenee 30 henkilöllä taloussuunnitelman tavoitteen mukaisesti vuosina Tehdään uudet rakenteet kustannustehokkaiksi. Varaudutaan henkilökunnan eläköitymiseen laatimalla henkilöstösuunnitelma. Toiminnan tehostuminen Ennakoiva henkilöstösuunnitelma Kaupungin käyttötalouden nettokustannukset /as kasvavat vuodessa prosenttiyksikön vähemmän kuin vertailukuntien kustannukset (FCG:n selvitys). Kaupungin käyttötalouden nettokustannusten ja odotekustannusten (FCG:n selvitys) erotus pienenee väh. 5 % vuodessa/ euroa/v. Laadittu 6/2010 Aktiivinen reagoija Päätöksenteko on johdonmukaista, linjakasta ja ennakoivaa. Strategian toteuttaminen Päätöksentekoprosessit tukevat strategiaa. Strategiasta on toteutunut 90 % v mennessä. Johtaminen on kannustavaa Kannustetaan henkilöstöä kehittämään itseään koulutuksella. Ikäjohtaminen on johdonmukaista, sitouttavaa ja kannustavaa. Koulutuksiin osallistuminen Eläköityminen Min. 2½ koulutuspäivää/työntekijä/v Eläkeikä nousee nykyisestä 6 kk vuoteen 2012 mennessä. Ympäristön kehittäminen Toteutetaan hiilineutraalihankkeen tavoitteita päätöksenteossa. Hankkeiden lukumäärä 20 hanketta/vuosi 11

15 PAINOPISTE 2: ELINKEINOSTRATEGIA Visio: Uusikaupunki tarjoaa Suomen parhaat yritysyhteistyön edellytykset. Päätavoitteet: 1) Yritykset otetaan vastaan ja palvellaan yksilöllisesti ja räätälöidysti kaikissa yrityksen elinkaaren vaiheissa. Asiakas nähdään yhtenä kaupungin elinkeinostrategian toteuttajana ja yhteistyökumppanina. 2) Elinkeinorakenne monipuolistuu kuuntelemalla heikkoja signaaleja ja reagoimalla niihin nopeasti, mikä edellyttää kaikkien osapuolien sitoutumista sekä tarvittaessa valmiutta riskien ottamiseen. 3) Yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan panostamalla sataman, tiestön, rautatien ja tietoliikenneyhteyksien toimivuuteen niin, että ne vahvistavat Uudenkaupungin logistista asemaa. Tavoite talouden tasapainottamiseen: 4) Yritysten toimitiloihin investoidaan tarvittaessa, ja toimitilat ovat käytössä. Tavoite ympäristötekijöiden huomioimiseen: 5) Uuteenkaupunkiin houkutellaan erityisesti uusiutuvia energialähteitä käyttäviä ja kehittäviä yrityksiä. Alatavoitteet Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen päästy. Työpaikkojen lisääminen Luodaan uusia työpaikkoja uusien yritysten ja innovaatioiden kautta. Elinkeinotoimi toimii nopeana reagoijana ja uusien elinkeinohankkeitten oivaltajana, joka luo vahvuutensa yhteistyössä kaupungin koko organisaation kanssa ja on tehokas toimija muitten elinkeinoelämän kehittäjien tuella. Kehitetään, lisätään ja kannustetaan yritysten yhteistyöhön. Työpaikkojen määrä Työttömyysaste Uudet yli 10 henkilöä työllistävät yritykset. Uusiutuvia energialähteitä käyttävien ja kehittävien yritysten määrä Nettolisäys 80 työpaikkaa/ vuosi ( yht. 700 työpaikkaa) Työttömyysaste on alle Varsinais-Suomen keskitason. 2 yritystä / vuosi 1 yritys / vuosi Matkailustrategian toteuttaminen Maanhankinta on ennakoivaa ja kaavoitus sekä toimitilojen tarjoaminen on joustavaa. Strategian toteutuminen Kulunut aika raakamaasta rakentamiseen. 80 % strategiasta toteutunut vuona 2013 Nopeissa hankkeissa < 1 vuosi Sataman toimintaedellytysten varmistaminen Lisätään satamaan tukeutuvia yrityksiä Tonnit 1 milj. tn/vuodessa vuonna 2016 Uusiutuvat energialähteet Tuetaan alan yritysten kehittymistä Hiilidioksiidipäästöjen määrä Hiilidioksiidipäästöjen määrä vähenee 30 % vuoteen 2015 mennessä Tuulivoimapuisto Valitaan yhteistyökumppani ja arvioidaan hyödyt. Aikataulu Työpaikat Valinta ja arviointi vuoden 2009 aikana 50 työpaikkaa vuoden 2012 loppuun mennessä Sähköinen ratayhteys Vaikuttaminen hankkeen toteuttamiseen Suunnittelu ja aikataulu Suunnittelu vuonna 2010 Valmis vuoteen 2012 mennessä 12

16 PAINOPISTE 3: PALVELUSTRATEGIA Visio: Uusikaupunki takaa laadukkaat, tehokkaat ja helposti saavutettavat palvelut. Päätavoitteet: 1) Uudistetaan ja kehitetään palvelutuotannon laatua ja rakennetta jatkuvasti. 2) Edistetään asukkaiden hyvinvointia moniammatillisesti ja poikkihallinnollisesti. 3) Panostetaan hyvinvointiin ja terveyteen ennakoivasti ja laaja-alaisesti. 4) Kehitetään liikekeskustan palveluja. Tavoite talouden tasapainottamiseen: 5) Järjestetään palvelut kokonaistaloudellisesti nykyistä edullisemmalla tavalla. Tavoite ympäristötekijöiden huomioimiseen: 6) Tuetaan esteetöntä ja energiaa säästävää liikkumista. Alatavoitteet Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen on päästy. Siirtyminen korjaavasta työstä ehkäisevään työhön Ehkäisevä ja kuntouttava työote kaikissa ikäryhmissä. Laitoshoitojaksojen pituus Lyhenee 10 % vuoden 2008 tasosta Vahvistetaan varhaista vaikuttamista ja uusia perhekeskeisiä toimintamalleja. Laaditaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma. Huolen vyöhykkeet Suunnitelma valmis 75 %:lla 0-6-vuotiaista ei huolta Valmis 12 / 2010 Palvelurakenteen kehittäminen Selkiytetään työnjako ja toimivat hoitoketjut perusterveyden, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä. Suunnitelma Valmis vuoden 2012 loppuun mennessä Lääkärien vastaanotolle pääsyä nopeutetaan. Jonotusajan lyheneminen Enintään 2 viikkoa Organisoidaan toisen asteen ammatillinen koulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus kuntaja palvelurakenneuudistusten mukaisesti. Toteutuminen Valmis vuoden 2012 loppuun mennessä Kaikki peruskoulun päättävät saavat päättötodistuksen Vahvistetaan varhaiskas vatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyötä. Ilman päättötodistusta peruskoulusta eronneiden määrä 0 oppilasta Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea kehitetään niin, että mahdolliset ongelmat tunnistetaan varhain ja niihin kohdistetaan moniammatillista ja poikkihallinnollista osaamista. 13

17 Alatavoitteet Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen on päästy. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluilla parannetaan asukkaiden hyvinvointia Tuetaan uusikaupunkilaisten liikunnan harrastamisen lisääntymistä. Seurantatutkimus uusikaupunkilaisten liikkumisesta Uusikaupunkilaiset liikkuvat enemmän kuin vuonna 2009 Tuetaan uusikaupunkilaisten kulttuuritoimijoiden toimintaa. Kulttuuritoimijoiden rooli vahvistuu Kulttuurialojen ryhmien/toimijoiden määrä kasvaa Kaupallisten palveluiden riittävä tarjonta ja keskustaalueen yleisilmeen parantaminen Uusien liikkeiden sijoittuminen keskustaalueelle Uudessakaupungissa tapahtuvat ostot lisääntyvät Ostot lisääntyvät 10 % vuoteen 2012 mennessä Talouden tasapainottaminen Seurataan kustannuksia (FCG) ja muutetaan palveluita kustannustehokkaampaan suuntaan. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset Kokonaiskustannukset kasvavat vähemmän kuin vertailukunnissa keskimäärin Jätteen hyötykäyttövalistus Uusiutuvan energian käytön lisääminen, kierrätys, energiajäte Kaatopaikalle menevän jätteen määrä Jäte vähenee 50 % vuoteen 2016 mennessä 14

18 PAINOPISTE 4: ASUMISSTRATEGIA Visio: Uusikaupunki on turvallinen ja ainutlaatuinen asuinpaikka. Päätavoitteet: 1) Koko kaupungin alueella asuinalueet ovat monimuotoisia ja niissä on otettu huomioon erityisryhmien tarpeet. 2) Kaupungin omistamat asunto- ja kiinteistöyhtiöt ja niiden ympäristö vastaavat nykyajan tarpeita ja vaatimuksia. 3) Harrastuksiin perustuvia ja niitä tukevia asumismahdollisuuksia kehitetään. 4) Puutaloalueen ainutlaatuisuutta asuinympäristönä korostetaan. Tavoite talouden tasapainottamiseen: 5) Asuinaluerakenne on tiivis ja ehyt. Tavoite ympäristötekijöiden huomioimiseen: 6) Asuinalueet ovat lähellä työpaikkoja. Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, ettätavoitteeseen päästy. Monipuolinen asuntotarjonta Ennakoiva maanhankinta ja laadukas kaavoitus Noudatetaan asumisstrategian toimenpiteitä Tonttivaranto Asuntojen määrällinen jakaantuma Vastaa 5 vuoden tarvetta Asukasluvun kasvu 30 henkeä /vuosi Esteetön asuminen Rakennetaan hissejä Toteutetaan esteettömyysraportin toimenpiteitä Rakennettujen hissien määrä Toimenpiteiden määrä 91 % yli 75-vuotiaista asuu omassa kodissa Harrastuksiin liittyvien alueiden kaavoitus. Kehitetään alueita yleiskaavoituksella (teollisuus, asunnot, loma). Suunnittelu ja myynti Asuntoja / vuosi 6 asuntoa / vuosi Kunnostetut asunnot ja pihat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuki ja rahoitus sekä suunnittelu Kunnostusten lukumäärä 1 yhtiö/vuosi, 5 taloa vuodessa 15

19 LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT Pakolliset ja välittömät toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi 1. Rakenteiden uudistaminen - Tehokas kouluverkko muodostetaan mahdollisimman nopeasti. - Prosessit tarkistetaan, poistetaan niissä ilmenneet päällekkäisyydet ja toteutetaan tarvittavat rakenneuudistukset. - Vakka-Suomeen rakennetaan yhteinen vesihuolto. - Luodaan rakenteet, jotka tukevat palvelukeskusten yhteistyötä asiakkaan palvelun parantamiseksi. Työnjako ja toimivat hoitoketjut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä selkeytetään. 2. Palveluiden kehittäminen - Olemassa olevat palvelut ja niiden todellinen tarve selvitetään. Mitkä ovat lakisääteiset palvelut, mitä palveluja voimme jättää pois ja mitä tarpeita on uusille palveluille. - Kunkin palvelun tuottamisen kokonaiskustannukset selvitetään ja tämän perusteella päätetään, mitkä palvelut on kokonaistaloudellisesti edullisinta tuottaa omana palveluna ja mitkä ostopalveluna tai itsepalveluna. - Tukipalvelujen kustannustehokkuutta tarkastellaan suhteessa muihin palvelujen tuottajiin. 3. Alue- ja kuntayhteistyön kehittäminen - Tavoitteena on yhtenäinen Vakka-Suomi. - Yhteistyötä rakennetaan seutukunnan kuntien kanssa. 4. Henkilöstö - Johtaminen tukee henkilöstön motivoitumista, sitoutumista ja joustavuutta. - Toimintaa tehostetaan luopumalla vanhoista toimintatavoista ja ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja. 5. Verotus - Riskinottoa hajautetaan veroprosenttia nostamalla, jos muut toimenpiteet eivät riitä. 16

20 Ympäristön kehittäminen 1. Turvallisen ympäristön kehittäminen - Turvallista ja esteetöntä liikkumista tuetaan sekä kaavoituksessa että rakentamisessa. - Asuinalueita rakennetaan lähelle työpaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia. 2. Energian hyödyntäminen - Uuteenkaupunkiin houkutellaan erityisesti uusiutuvia energialähteitä käyttäviä ja kehittäviä yrityksiä. - Liikenneväylät rakennetaan tukemaan energiaa säästävää liikkumista. - Uusikaupunkilaisia valistetaan energiajätteen ja kierrätyksen hyödyistä. - Tuulivoimapuiston hyödyt arvioidaan ja tehdään tarvittavat jatkotoimenpiteet arvion pohjalta. 3. Hankkeiden tulosten hyödyntäminen - Ilmaston puolesta / hiilineutraalihankkeen ym. hankkeita ja niiden tuloksia hyödynnetään mahdollisimman paljon kaikissa päätöksen tekoprosesseissa. 4. Imagon luominen ympäristösertifikaatin avulla - Uudenkaupungin ympäristöystävällistä imagoa luodaan hakemalla sertifikaattia. 17