UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma Kaupunki ja liikelaitokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kaupunki ja liikelaitokset"

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma Kaupunki ja liikelaitokset Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT 1. Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous vuosina Uudenkaupungin nykytilanne Uudenkaupungin kaupungin strategia Kaupungin päämäärät talousarviovuonna 2011 ja suunnitelmakaudella Tulo- ja menoperusteet Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus Konsernitavoitteet Käyttösuunnitelmat Raportointi Tulos- ja rahoituslaskelmat TALOUSSUUNNITELMAKAUDEN TULOS JA ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN RAHASTOT JA VARAUKSET TALOUDEN LASKELMAT JA YHDISTELMÄT 14. Pitkäaikaiset lainat Talouden tunnusluvut (kaupunki ilman liikelaitoksia) Talouden tunnusluvut (kaupunki ja liikelaitokset) Käyttötalous toimielimittäin, ulkoiset ja sisäiset Palkat ja henkilöstö Investoinnit toimielimittäin KÄYTTÖTALOUS HALLINTO- JA KEHTITÄMISKESKUS Tarkastustoimi Hallinto- ja lupaosasto Henkilöstöosasto Elinkeino-osasto Talousosasto Yritysten toimitilat Teknisten ja sisäisten palvelujen osasto Rakennusyksikkö Tila- ja ruokapalvelu Varikko, puistot ja liikuntapaikat Kiinteistönhoito Puhtaanapitopalvelut Ruokapalvelu Teknisten ja sisäistenpalvelujen osasto yhteensä Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttöosasto Seudullinen ympäristöterveydenhuolto SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS Hallinto Lapsiperheiden palvelut Vanhusten palvelut Sosiaalityö Erikoissairaanhoito Terveyspalvelut

3 SIVISTYSPALVELUKESKUS Hallinto Perusopetuspalvelut Toisen asteen koulutus Lukio Vapaa sivistystyö Kulttuuripalvelut Nuoriso- ja liikuntapalvelut KÄYTTÖTALOUS, UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI YHTEENSÄ INVESTOINNIT KAUPUNKI Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveystoimi Sivistyspalvelukeskus LIIKELAITOKSET UUDENKAUPUNGIN VESI LIIKELAITOS Tulos- ja rahoituslaskelma Käyttötalous Investoinnit UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOS Tulos- ja rahoituslaskelma Käyttötalous Investoinnit UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Tulos- ja rahoituslaskelma Käyttötalous Investoinnit VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Tulos- ja rahoituslaskelma Käyttötalous Investoinnit LIITTEET Säästöt Toimenpideohjelman mukainen tulos- ja rahoituslaskelma, kaupunki ja liikelaitokset Toimenpideohjelman mukainen tulos- ja rahoituslaskelma, kaupunki

4 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Suomen kansantalous on lähtenyt toivottuun kasvuun vuoden 2010 aikana. Vuonna 2009 tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 peräti neljänneksen; myös tuonnin määrä väheni lähes saman verran. Maailmantalouden toipuminen alkoi keväällä 2010 muun muassa massiivisten elvytystoimien johdosta. Elpyminen on jatkunut kohtuullisen ripeänä ja erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Vuodelle 201 Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot olivat keväällä varovaisen toiveikkaita. Loppukesällä laadituissa ennusteissa kasvulukuja vuodelle 2010 on korotettu. Ennustelaitosten arviot talouskasvusta ovat 2-3 %. Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessaan esittämä arvio vuodelle 2010 on kahden prosentin luokkaa. Vuotta 2011 koskevat tähän mennessä julkaistut ennusteet lähtevät noin 3 % tuotannon määrän kasvusta. Vuodelle 2011 arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Tuotannon kasvun odotetaan jäävän keskipitkälläkin aikavälillä tavanomaista suhdannekiertoa hitaammaksi muun muassa vaisuhkoksi ennustetun tuottavuuskehityksen johdosta. Kuluttajahintaindeksi oli vuonna 2009 samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Syinä kehitykseen olivat maailmanmarkkinahintojen laskun ohella asuntohintojen ja lainakorkojen aleneminen sekä yhä kiristyvä kilpailu. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen lokakuussa 2009 laski hintatasoa. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 2010 keskimäärin 1,5 %. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset kuluvan vuoden maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun alussa nopeuttivat kuluttajahintojen nousua. Vuonna 2011 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli 2 %. Palkansaajien yleinen ansiotaso kohosi vuonna 2009 keskimäärin 4 %. Palkansaajien ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan 2,6 % vuonna Vuotta 2011 koskevat palkkaratkaisut ovat osaksi avoinna. Valtiovarainministeriö on arvioinut vuoden 2011 keskimääräiseksi ansiotason nousuksi 2,8 %. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Vuonna 2009 työllisyystilanne heikkeni merkittävästi, ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia. Työllisyystilanne on edelleen heikentynyt vuonna 2010, mutta vähemmän kuin on pelätty. Työttömyysaste kohoaa vuonna 2010 jonkin verran, mutta se jäänee alle kymmenen prosentin. Työttömänä on vuonna 2010 keskimäärin noin 230 tuhatta henkilöä. Talouden elpyessä työvoiman kysynnän arvioidaan kääntyvän nousuun ja työllisten määrä kasvanee vuonna 2011 parisen prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen olevan vuonna 2011 hieman yli 8 %. 1

5 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso Työllisyys Inflaatio (%-yksikköä) Työttömyysaste Verot/BKT Julkiset menot/bkt Rahoitusjäämä/BKT Julkinen velka/bkt Vaihtotase/BKT Euribor 3 kk, % 10 vuoden korko, % 2009* -8,0-1,0 4,0-2,9 0,0 8,2 43,0 56,0-2,7 43,9 1,3 1,2 3,7 2010** 2,1 2,5 2,6-0,5 1,5 8,6 42,7 56,1-3,3 49,1 1,4 1,0 3,3 2011** 2,9 4,5 2,8 1,3 2,5 8,2 43,5 55,2-1,4 50,4 1,1 2,0 4,0 2012** 2,6 4,5 3,0 1,3 2,0 7,9 44,1 55,1-0,8 52,0 0,7 3,0 4,5 2. KUNTATALOUS VUOSINA Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin 4 %. Toimintamenojen kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden 8 %:sta muun muassa kunta-alan ansiotason maltillisemman kehityksen vuoksi sekä kuntien aloittamien säästötoimenpiteitten johdosta. Tilastokeskuksen julkaisemien ennakkotietojen mukaan tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät yli 6 % vuonna Vuonna 2010 toimintamenojen kasvu hidastunee noin 3-3,5 %:iin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännesvuositilaston ja eräiden muidenkin kunta-alan palkkasumman kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut melko vähän. Syinä hitaaseen kasvuun ovat sopimuskorotusten maltillisuus ja kuntien toimenpiteet menojen hillitsemiseksi. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti. Kunta-alalla saavutettiin kuluvan vuoden helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy Sopimukset voidaan irtisanoa päättymään Sopimusten palkankorotukset on toteutettu vuoden 2010 helmikuun ja syyskuun alussa. Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan Sopimusratkaisu nostaa kunta-alan työvoimakustannuksia vuonna 2010 keskimäärin prosentin. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu myös vuoden 2011 loppuun. Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuosille Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2010 keskimäärin hieman yli 3 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2010 ansiotason kohoamista vähemmän eli noin 2,5 %, sillä palkkaa saavan henkilökunnan lukumäärä alenee jonkin verran 2

6 viime vuoden tasosta. Koska helmikuun neuvottelutulos ei sisällä ensi vuotta koskevia mahdollisia sopimustarkistuksia, niin kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu laskentatekniseen oletukseen ansiotason kehityksestä vuonna Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa vuonna 2011 noin 2,5 %, joka on hieman vähemmän kuin arvioitu yleisen ansiotasoindeksin kohoaminen. Vuonna 2011 kuntaalan palkkasumma kasvanee 2,5 % eli saman verran kuin kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa. Kuntatyönantajan kansaneläkevakuutusmaksu aleni huhtikuun 2009 alussa 1,05 %:iin maksun perustana olevasta palkasta. Maksu poistui kokonaisuudessaan vuoden 2010 alusta. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on 2,23 % vuonna 2010 maksun perusteena olevasta palkasta. Maksun suuruutena vuonna 2011 on peruspalvelubudjetissa käytetty 2,11 % maksun perusteena olevasta palkasta. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kohoavan vuonna Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on 2010 noin 2,8 %, niin vuonna 2011 sen arvioidaan olevan 3,1 %. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu on ollut vuosina 2009 ja 2010 samansuuruinen eli 23,6 % palkkasummasta. Tällä hetkellä käytettävissä olevan arvion mukaan työnantajan keskimääräinen maksu pysyisi lähivuosina ennallaan ja olisi siten 23,6 % vuosina Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2009 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 2,0 %. Kustannustason kohoaminen hidastui merkittävästi vuonna 2008 toteutuneesta kustannustason muutoksesta, joka oli samalla indeksillä mitattuna 5,2 %. Vuosina peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousu jäänee 2-2,5 %:iin. Kuntien verotulojen kehitys Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina nopeasti, keskimäärin noin 6,4 % vuodessa. Vuonna 2009 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu hyytyi lähelle nollaa, ja verotulojen tilitykset kohosivat vain puolisen prosenttia. Kunnille tilitettiin vuonna 2009 verotuloja kaikkiaan 17,6 miljardia euroa eli vain hieman vuotta 2008 enemmän. Kunnallisveron tilityksiä vuonna 2009 kasvattivat jonkin verran ansiotulojen lisäys ja osittain tästä johtuva kuntaryhmän jako-osuuden kohottaminen. Ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot kohosivat vain vähän kansantalouden palkkasumman lievän supistumisen vuoksi. Kuntaryhmän jako-osuus ansio- ja pääomatuloista kertyvistä veroista kasvoi sen johdosta, että pääomatulot supistuivat vuonna 2009 voimakkaasti, ennakkotietojen mukaan noin 30 %. Vuonna 2009 kuntien osuus maksettavasta yhteisöveron tuotosta oli 1,2 miljardia euroa, mikä merkitsi huomattavaa supistumista edellisestä vuodesta. Näin siitä huolimatta, että kuntien ryhmäosuutta korotettiin 10 prosenttiyksikköä. Kiinteistöveron tuotto oli vuonna 2009 lähes miljardi euroa. Kaiken kaikkiaan kuntien verotulot olivat kohtuullisella tasolla vuonna 2009 huomioon ottaen Suomen taloudellisen taantuman syvyys. Ennakkotiedot verovuoden 2009 verotiedoista osoittavat, että valtaosassa kuntia maksuunpantu kunnallisvero supistui ja koko maassakin supistuminen oli keskimäärin puolisen prosenttia. 3

7 Kunnallisveron veropohja ei juuri kasva vuonna Vaikka ansiotulojen kasvuvauhti jonkin verran nopeutuukin edellisestä vuodesta, vähennysten korottaminen kaventaa kuntien veropohjaa. Kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan 2-3 %. Kunnallisverotuksen vähennysten merkittävä lisäys johtuu pääasiassa perusvähennyksen muutoksista. Myös 2009 käyttöön otetun työtulovähennyksen vähennysmäärän lisäys supistaa kunnallisveron tilityksiä. Merkittävä kunnallisveroa lisäävä tekijä on kuntien tuloveroprosenttien nousu keskimäärin noin 0,4 prosenttiyksiköllä, mikä kasvattaa kunnallisveroa yli kolmesataa miljoonaa euroa. Vaikka kuntaryhmän jako-osuus on kohonnut vuonna 2010, niin kunnallisveron tilitykset ovat kokonaisuudessaan vuonna 2010 edellisen vuoden tasolla. Yleisen taloudellisen tilanteen mahdollinen muuttuminen heijastuu myös loppuvuoden ennakoiden kertymiin. Kunnille tilitettäneen vuonna 2010 kunnallisveroa kaikkiaan noin 15,4 miljardia euroa eli vuoden 2009 tilityksiä vastaava määrä. Talouskehityksen arvioitu paraneminen vaikuttaa myös verotuloarvioihin. Kunnallisveroa arvioidaan vuonna 2011 tilitettävän kokonaisuudessaan 2 % enemmän kuin vuonna Kuntien yhteisöveron tilitysten arvioidaan olevan vuonna 2010 noin 1,4 miljardia euroa. Vuonna 2011 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat noin 1,6 miljardiin euroon, mutta yleisen talouskehityksen ja erityisesti yritysten tuloskehitykseen liittyvän epävarmuuden sekä vanhojen tappioiden vähentämisoikeuden johdosta arvioon pitää suhtautua varauksella. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2009 noin 970 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 tilitykset nousevat arvion mukaan viidenneksen lähinnä sen johdosta, että kiinteistöveroprosentteja nostettiin. Vuonna 2011 tilitysten kokonaismääräksi arvioidaan 1,2 miljardia euroa, mikä on parisen prosenttia enemmän kuin vuoden 2010 tilitykset. Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti * 2010e 2011e 2012e 2013e 2014e Toimintamenot yht. 31,18 32,41 33,54 34,76 36,07 37,46 38,87 - Palkat 14,16 14,60 14,97 15,35 15,81 16,29 16,77 - Muut henkilöstömenot 4,44 4,45 4,43 4,56 4,72 4,89 5,01 - Ostot 10,22 10,85 11,51 12,20 12,93 13,70 14,53 - Muut toimintamenot 2,36 2,51 2,63 2,65 2,61 2,58 2,56 Korkomenot 0,43 0,29 0,27 0,37 0,45 0,51 0,57 Investoinnit 4,13 3,99 3,80 3,80 3,80 3,80 3,80 Yhteensä 35,73 36,69 37,61 38,92 40,33 41,77 43,24 Muutos-%: Toimintamenot yht. -Palkat 7,9 6,3 4,0 3,1 3,5 2,5 3,6 2,5 3,8 3,0 3,8 3,0 3,7 3,0 -Ostot 12,4 6,2 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 Menot yhteensä 8,1 2,7 2,5 3,5 3,6 3,6 3,5 4

8 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti 2011 Toimintakate Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos Tulorah. korjauserät -0,53-0,38-0,40-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,13 2,08 2,22 2,27 2,25 2,28 2,30 Investoinnit, netto -3,01-3,09-2,80-2,80-2,80-2,80-2,80 Rahoitusjäämä 1) -0,88-1,00-0,58-0,53-0,55-0,52-0,50 Lainakanta Rahavarat ,53 6,43-0,13 2,40-1,94 0,26 0,72 9,60 4, * 17,61 6,90 0,20 2,31-2,04 0,16 0,43 10,88 4,22 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto 2010e 2011e 18,56 7,82 0,10 2,47-2,20 0,25 0,52 12,28 4,31 Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 2012e 19,14 8,15 0,08 2,45-2,29 0,25 0,41 12,98 4, e -21,43-22,40-23,18-24,01-24,92-25,88-26,85 17,93 7,52 0,14 2,42-2,12 0,20 0,50 11,63 4,29 19,88 8,44 0,04 2,48-2,38 0,25 0,35 13,68 4, e 20,64 8,71 0,01 2,50-2,48 0,25 0,28 14,28 4,44 5

9 3. UUDENKAUPUNGIN NYKYTILANNE Uudenkaupungin kaupungin kehitykseen ja talouteen vaikuttavat keskeiset tekijät: 1. Uudenkaupungin taloudessa suurin muutos on tapahtunut verotuloissa: verotulot ovat vuodesta 2002 laskeneet alle maan keskiarvon, ja Uusikaupunki saa verotulotasausta. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä Uudenkaupungin verotulot asukasta kohden olivat 3062 euroa ja koko maan 3291 euroa/asukas. Muutos on merkittävä, koska Uudenkaupungin verotulot asukasta kohden olivat koko 1990-luvun yli maan keskitason - myös pahimpina työttömyysvuosina. Uudenkaupungin yhteisöverotuotto oli korkeimmillaan vuonna 2000 noin 2000 euroa asukasta kohden eli neljä kertaa niin paljon kuin koko maassa keskimäärin. Tämän jälkeen Uudenkaupungin yhteisöveron tuotto on ollut poikkeuksellisen alhainen: Vuonna 2009 Uudenkaupungin asukaskohtainen yhteisövero oli 108 euroa, kun se koko maassa oli 224 euroa. 2. Väestökehitys on ollut jo 20 vuotta negatiivinen. Uudenkaupungin asukasluku on laskenut vuodesta 1990 lähes 2600 henkilöllä. Uudenkaupungin ikärakenne vinoutuu nopeasti: lasten määrä laskee ja työikäisten ja vanhusten määrä nousee muuta maata ja vastaavankokoisia kuntia nopeammin. Työssäkäyvien palkansaajien määrä laskee ja samalla huoltosuhde heikkenee, ja tämä heikentää edelleen verotulojen kasvua. Rohkaisevaa jatkoa ajatellen on, että muuttoliike on kuitenkin vuonna 2010 ollut tasapainossa ja että asukasmäärä on pysynyt viime vuoden tasolla. Väestön väheneminen pienentää sekä verotuloja että valtionosuuksia Uudenkaupungin menotaso ja palvelujen tuotantokustannukset alenivat 2000-luvulla muihin kuntiin verrattuna, mutta se ei ole riittänyt tasapainottamaan taloutta. Vuonna 2007 tapahtui käänne huonompaan, ja Uudenkaupungin menot kasvoivat muuta maata enemmän. Tämä ei voi jatkua, jos ja kun kaupungin talous on tervehdytettävä. Uudenkaupungin perusongelmana on tällä hetkellä tulojen pienuus, ja sosiaali- ja terveystoimen erittäin korkeat menot, joiden osuus kaupungin menoista kasvaa koko ajan. Kun verrataan Uudenkaupungin henkilöstömäärää ja kokonaismenoja muihin kuntiin, on muistettava, että Uudenkaupungin kaupungilla on oma terveyskeskus ja että se on vuoden 2010 alusta vastannut Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan perusterveydenhoidon järjestämisestä. Lisäksi Uudellakaupungilla on oma ammatillinen oppilaitos vuoden 2011 alkuun saakka. Useimmissa vastaavankokoisissa ja pienemmissä kunnissa edellä mainitut toiminnot on siirretty kuntayhtymän hoidettaviksi. 6

10 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS /09 syntyneet kuolleet nettomuutto väkiluku muutos kum. muutos / VÄESTÖENNUSTE Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Ikäluokat Lähde: Tilastokeskus Tot. Osuus v Osuus v Osuus v Muutos > kaikista % kaikista % 2030 kaikista % kpl %:ia , , , ,7 Peruskoulu, , , , ,4 Lukio, , , , ,9 Työikä, , , , , , , , , , , , ,3 yli , , , ,5 Eläkeikä, yi 64 v , , , ,7 Yhteensä ,5 Uudenkaupungin asukasluku on ollut pitkään laskussa, ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan se laskee edelleen. Lasten ja nuorten sekä työikäisten määrä on ennusteiden mukaan edelleen selvässä laskussa. Eläköityminen ja ikääntyminen on keskimääräistä nopeampaa. 7

11 UUDENKAUPUNGIN TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN Toimiala Muutos 2000->2007 Maa- ja metsätalous Mineraalien kaivu Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa, majoitustoiminta ym Kuljetus, varastointi ja tietoliik Rahoitustoiminta ym Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä Suurin muutos on ollut teollisissa työpaikoissa. Niiden määrä laski 769 kappaletta. Uudenkaupungin työpaikat toimialoittain v Yhteiskunnalliset palvelut. 28 % Toimiala tuntematon 1 % Maa- ja metsätalous 6 % Mineraalien kaivu 0 % Teollisuus 32 % Rahoitustoiminta ym. 9 % Kuljetus, varastointi ja tietoliik. Kauppa, 6 % majoitustoiminta ym. 10 % Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1 % Rakentaminen 7 % 8

12 TYÖLLISYYSASTEEN KEHITYS TYÖTTÖMYYSASTE /09 35,0 30,0 25,0 20, ,0 10,0 5,0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Uudenkaupungin työttömyys kehittyi suotuisasti aina vuoden 2008 loppupuolelle saakka. Vuonna 2008 työttömyys laski jo alle koko maan tason, ja se oli 6,7 %. Vuoden 2009 aikana työttömyys puolitoistakertaistui edellisvuodesta, ja se oli 9,3 %. Syyskuussa 2010 Uudenkaupungin työttömyys oli 9,9 %, kun se koko maassa oli 9,1 %. Vuosi 2011 tulee olemaan edelleen paha työttömyysvuosi. 9

13 4. UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA UUSIKAUPUNKI UUTTA ENERGIAA STRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Uudenkaupungin strategia päivitettiin keväällä Strategiatyön lähtökohtana oli mahdollisimman laajan joukon osallistaminen ja siksi strategian päivittämisessä olivat mukana esimiehet, johtoryhmä, henkilöstön edustajat, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto. Strategian tavoitteiksi asetettiin: 1) Strategia tukee me hengen syntymistä ja kaupungin talouden kuntoon saattamista. 2) Tulevaisuutta rakennetaan yhdessä aktiivisesti ja ennakoivasti uusia avauksia tekemällä. VISIO Uudenkaupungin kaupungin visio muodostuu johtamis-, palvelu-, elinkeinoja asumisvisioista. Vision läpileikkaavina teemoina ovat talous ja ympäristö. TALOUS YMPÄRISTÖ JOHTAMINEN: Uudellakaupungilla on valmius yhteistyöhön. Tavoitteena on yhtenäinen Vakka-Suomi. TALOUS YMPÄRISTÖ ASUMINEN: Uusikaupunki on turvallinen ja ainutlaatuinen asuinpaikka. UUSIKAUPUNKI - UUTTA ENERGIAA 2016 ELINKEINOT: Uusikaupunki tarjoaa Suomen parhaat yritysyhteistyön edellytykset. TALOUS YMPÄRISTÖ PALVELUT: Uusikaupunki takaa laadukkaat, tehokkaat ja helposti saavutettavat palvelut. TALOUS YMPÄRISTÖ 10

14 PAINOPISTE 1: JOHTAMISSTRATEGIA Visio: Uudellakaupungilla on valmius yhteistyöhön. Tavoitteena on yhtenäinen Vakka-Suomi. Päätavoitteet: 3) Uudessakaupungissa on hyvin toimiva, yhteistyökykyinen sekä sitoutunut luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto. 4) Poliittinen ja virkamiesjohto seuraa aktiivisesti toimintaympäristön muutoksia ja reagoi niihin välittömästi. 5) Johtamisen avulla edistetään henkilöstön hyvinvointia ja osaamista. Henkilöstöä kannustetaan itsensä kehittämiseen ja toimintatapojen uudistamiseen. Johtamiskulttuuri tukee kaupungin imagoa hyvänä työnantajana. Tavoite talouden tasapainottamiseen: 6) Toteutetaan välttämättömät rakenneuudistukset talouden tasapainon saavuttamiseksi. Tavoite ympäristötekijöiden huomioimiseen: 7) Ilmaston puolesta hankkeen tulokset huomioidaan päätöksenteossa. Alatavoitteet Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen päästy. Uudistetut rakenteet Tarkistetaan prosessit ja niissä esiintyvät päällekkäisyydet ja puutteet. Tunnistetaan parhaat käytännöt ja kehitetään toimintatapoja niiden mukaisesti. Toimintatapojen uudistaminen Tuottavuus nousee niin, että kaupungin henkilöstö vähenee 30 henkilöllä taloussuunnitelman tavoitteen mukaisesti vuosina Tehdään uudet rakenteet kustannustehokkaiksi. Varaudutaan henkilökunnan eläköitymiseen laatimalla henkilöstösuunnitelma. Toiminnan tehostuminen Ennakoiva henkilöstösuunnitelma Kaupungin käyttötalouden nettokustannukset /as kasvavat vuodessa prosenttiyksikön vähemmän kuin vertailukuntien kustannukset (FCG:n selvitys). Kaupungin käyttötalouden nettokustannusten ja odotekustannusten (FCG:n selvitys) erotus pienenee väh. 5 % vuodessa/ euroa/v. Laadittu 6/2010 Aktiivinen reagoija Päätöksenteko on johdonmukaista, linjakasta ja ennakoivaa. Strategian toteuttaminen Päätöksentekoprosessit tukevat strategiaa. Strategiasta on toteutunut 90 % v mennessä. Johtaminen on kannustavaa Kannustetaan henkilöstöä kehittämään itseään koulutuksella. Ikäjohtaminen on johdonmukaista, sitouttavaa ja kannustavaa. Koulutuksiin osallistuminen Eläköityminen Min. 2½ koulutuspäivää/työntekijä/v Eläkeikä nousee nykyisestä 6 kk vuoteen 2012 mennessä. Ympäristön kehittäminen Toteutetaan hiilineutraalihankkeen tavoitteita päätöksenteossa. Hankkeiden lukumäärä 20 hanketta/vuosi 11

15 PAINOPISTE 2: ELINKEINOSTRATEGIA Visio: Uusikaupunki tarjoaa Suomen parhaat yritysyhteistyön edellytykset. Päätavoitteet: 1) Yritykset otetaan vastaan ja palvellaan yksilöllisesti ja räätälöidysti kaikissa yrityksen elinkaaren vaiheissa. Asiakas nähdään yhtenä kaupungin elinkeinostrategian toteuttajana ja yhteistyökumppanina. 2) Elinkeinorakenne monipuolistuu kuuntelemalla heikkoja signaaleja ja reagoimalla niihin nopeasti, mikä edellyttää kaikkien osapuolien sitoutumista sekä tarvittaessa valmiutta riskien ottamiseen. 3) Yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan panostamalla sataman, tiestön, rautatien ja tietoliikenneyhteyksien toimivuuteen niin, että ne vahvistavat Uudenkaupungin logistista asemaa. Tavoite talouden tasapainottamiseen: 4) Yritysten toimitiloihin investoidaan tarvittaessa, ja toimitilat ovat käytössä. Tavoite ympäristötekijöiden huomioimiseen: 5) Uuteenkaupunkiin houkutellaan erityisesti uusiutuvia energialähteitä käyttäviä ja kehittäviä yrityksiä. Alatavoitteet Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen päästy. Työpaikkojen lisääminen Luodaan uusia työpaikkoja uusien yritysten ja innovaatioiden kautta. Elinkeinotoimi toimii nopeana reagoijana ja uusien elinkeinohankkeitten oivaltajana, joka luo vahvuutensa yhteistyössä kaupungin koko organisaation kanssa ja on tehokas toimija muitten elinkeinoelämän kehittäjien tuella. Kehitetään, lisätään ja kannustetaan yritysten yhteistyöhön. Työpaikkojen määrä Työttömyysaste Uudet yli 10 henkilöä työllistävät yritykset. Uusiutuvia energialähteitä käyttävien ja kehittävien yritysten määrä Nettolisäys 80 työpaikkaa/ vuosi ( yht. 700 työpaikkaa) Työttömyysaste on alle Varsinais-Suomen keskitason. 2 yritystä / vuosi 1 yritys / vuosi Matkailustrategian toteuttaminen Maanhankinta on ennakoivaa ja kaavoitus sekä toimitilojen tarjoaminen on joustavaa. Strategian toteutuminen Kulunut aika raakamaasta rakentamiseen. 80 % strategiasta toteutunut vuona 2013 Nopeissa hankkeissa < 1 vuosi Sataman toimintaedellytysten varmistaminen Lisätään satamaan tukeutuvia yrityksiä Tonnit 1 milj. tn/vuodessa vuonna 2016 Uusiutuvat energialähteet Tuetaan alan yritysten kehittymistä Hiilidioksiidipäästöjen määrä Hiilidioksiidipäästöjen määrä vähenee 30 % vuoteen 2015 mennessä Tuulivoimapuisto Valitaan yhteistyökumppani ja arvioidaan hyödyt. Aikataulu Työpaikat Valinta ja arviointi vuoden 2009 aikana 50 työpaikkaa vuoden 2012 loppuun mennessä Sähköinen ratayhteys Vaikuttaminen hankkeen toteuttamiseen Suunnittelu ja aikataulu Suunnittelu vuonna 2010 Valmis vuoteen 2012 mennessä 12

16 PAINOPISTE 3: PALVELUSTRATEGIA Visio: Uusikaupunki takaa laadukkaat, tehokkaat ja helposti saavutettavat palvelut. Päätavoitteet: 1) Uudistetaan ja kehitetään palvelutuotannon laatua ja rakennetta jatkuvasti. 2) Edistetään asukkaiden hyvinvointia moniammatillisesti ja poikkihallinnollisesti. 3) Panostetaan hyvinvointiin ja terveyteen ennakoivasti ja laaja-alaisesti. 4) Kehitetään liikekeskustan palveluja. Tavoite talouden tasapainottamiseen: 5) Järjestetään palvelut kokonaistaloudellisesti nykyistä edullisemmalla tavalla. Tavoite ympäristötekijöiden huomioimiseen: 6) Tuetaan esteetöntä ja energiaa säästävää liikkumista. Alatavoitteet Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen on päästy. Siirtyminen korjaavasta työstä ehkäisevään työhön Ehkäisevä ja kuntouttava työote kaikissa ikäryhmissä. Laitoshoitojaksojen pituus Lyhenee 10 % vuoden 2008 tasosta Vahvistetaan varhaista vaikuttamista ja uusia perhekeskeisiä toimintamalleja. Laaditaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma. Huolen vyöhykkeet Suunnitelma valmis 75 %:lla 0-6-vuotiaista ei huolta Valmis 12 / 2010 Palvelurakenteen kehittäminen Selkiytetään työnjako ja toimivat hoitoketjut perusterveyden, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä. Suunnitelma Valmis vuoden 2012 loppuun mennessä Lääkärien vastaanotolle pääsyä nopeutetaan. Jonotusajan lyheneminen Enintään 2 viikkoa Organisoidaan toisen asteen ammatillinen koulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus kuntaja palvelurakenneuudistusten mukaisesti. Toteutuminen Valmis vuoden 2012 loppuun mennessä Kaikki peruskoulun päättävät saavat päättötodistuksen Vahvistetaan varhaiskas vatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyötä. Ilman päättötodistusta peruskoulusta eronneiden määrä 0 oppilasta Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea kehitetään niin, että mahdolliset ongelmat tunnistetaan varhain ja niihin kohdistetaan moniammatillista ja poikkihallinnollista osaamista. 13

17 Alatavoitteet Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen on päästy. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluilla parannetaan asukkaiden hyvinvointia Tuetaan uusikaupunkilaisten liikunnan harrastamisen lisääntymistä. Seurantatutkimus uusikaupunkilaisten liikkumisesta Uusikaupunkilaiset liikkuvat enemmän kuin vuonna 2009 Tuetaan uusikaupunkilaisten kulttuuritoimijoiden toimintaa. Kulttuuritoimijoiden rooli vahvistuu Kulttuurialojen ryhmien/toimijoiden määrä kasvaa Kaupallisten palveluiden riittävä tarjonta ja keskustaalueen yleisilmeen parantaminen Uusien liikkeiden sijoittuminen keskustaalueelle Uudessakaupungissa tapahtuvat ostot lisääntyvät Ostot lisääntyvät 10 % vuoteen 2012 mennessä Talouden tasapainottaminen Seurataan kustannuksia (FCG) ja muutetaan palveluita kustannustehokkaampaan suuntaan. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset Kokonaiskustannukset kasvavat vähemmän kuin vertailukunnissa keskimäärin Jätteen hyötykäyttövalistus Uusiutuvan energian käytön lisääminen, kierrätys, energiajäte Kaatopaikalle menevän jätteen määrä Jäte vähenee 50 % vuoteen 2016 mennessä 14

18 PAINOPISTE 4: ASUMISSTRATEGIA Visio: Uusikaupunki on turvallinen ja ainutlaatuinen asuinpaikka. Päätavoitteet: 1) Koko kaupungin alueella asuinalueet ovat monimuotoisia ja niissä on otettu huomioon erityisryhmien tarpeet. 2) Kaupungin omistamat asunto- ja kiinteistöyhtiöt ja niiden ympäristö vastaavat nykyajan tarpeita ja vaatimuksia. 3) Harrastuksiin perustuvia ja niitä tukevia asumismahdollisuuksia kehitetään. 4) Puutaloalueen ainutlaatuisuutta asuinympäristönä korostetaan. Tavoite talouden tasapainottamiseen: 5) Asuinaluerakenne on tiivis ja ehyt. Tavoite ympäristötekijöiden huomioimiseen: 6) Asuinalueet ovat lähellä työpaikkoja. Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, ettätavoitteeseen päästy. Monipuolinen asuntotarjonta Ennakoiva maanhankinta ja laadukas kaavoitus Noudatetaan asumisstrategian toimenpiteitä Tonttivaranto Asuntojen määrällinen jakaantuma Vastaa 5 vuoden tarvetta Asukasluvun kasvu 30 henkeä /vuosi Esteetön asuminen Rakennetaan hissejä Toteutetaan esteettömyysraportin toimenpiteitä Rakennettujen hissien määrä Toimenpiteiden määrä 91 % yli 75-vuotiaista asuu omassa kodissa Harrastuksiin liittyvien alueiden kaavoitus. Kehitetään alueita yleiskaavoituksella (teollisuus, asunnot, loma). Suunnittelu ja myynti Asuntoja / vuosi 6 asuntoa / vuosi Kunnostetut asunnot ja pihat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuki ja rahoitus sekä suunnittelu Kunnostusten lukumäärä 1 yhtiö/vuosi, 5 taloa vuodessa 15

19 LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT Pakolliset ja välittömät toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi 1. Rakenteiden uudistaminen - Tehokas kouluverkko muodostetaan mahdollisimman nopeasti. - Prosessit tarkistetaan, poistetaan niissä ilmenneet päällekkäisyydet ja toteutetaan tarvittavat rakenneuudistukset. - Vakka-Suomeen rakennetaan yhteinen vesihuolto. - Luodaan rakenteet, jotka tukevat palvelukeskusten yhteistyötä asiakkaan palvelun parantamiseksi. Työnjako ja toimivat hoitoketjut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä selkeytetään. 2. Palveluiden kehittäminen - Olemassa olevat palvelut ja niiden todellinen tarve selvitetään. Mitkä ovat lakisääteiset palvelut, mitä palveluja voimme jättää pois ja mitä tarpeita on uusille palveluille. - Kunkin palvelun tuottamisen kokonaiskustannukset selvitetään ja tämän perusteella päätetään, mitkä palvelut on kokonaistaloudellisesti edullisinta tuottaa omana palveluna ja mitkä ostopalveluna tai itsepalveluna. - Tukipalvelujen kustannustehokkuutta tarkastellaan suhteessa muihin palvelujen tuottajiin. 3. Alue- ja kuntayhteistyön kehittäminen - Tavoitteena on yhtenäinen Vakka-Suomi. - Yhteistyötä rakennetaan seutukunnan kuntien kanssa. 4. Henkilöstö - Johtaminen tukee henkilöstön motivoitumista, sitoutumista ja joustavuutta. - Toimintaa tehostetaan luopumalla vanhoista toimintatavoista ja ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja. 5. Verotus - Riskinottoa hajautetaan veroprosenttia nostamalla, jos muut toimenpiteet eivät riitä. 16

20 Ympäristön kehittäminen 1. Turvallisen ympäristön kehittäminen - Turvallista ja esteetöntä liikkumista tuetaan sekä kaavoituksessa että rakentamisessa. - Asuinalueita rakennetaan lähelle työpaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia. 2. Energian hyödyntäminen - Uuteenkaupunkiin houkutellaan erityisesti uusiutuvia energialähteitä käyttäviä ja kehittäviä yrityksiä. - Liikenneväylät rakennetaan tukemaan energiaa säästävää liikkumista. - Uusikaupunkilaisia valistetaan energiajätteen ja kierrätyksen hyödyistä. - Tuulivoimapuiston hyödyt arvioidaan ja tehdään tarvittavat jatkotoimenpiteet arvion pohjalta. 3. Hankkeiden tulosten hyödyntäminen - Ilmaston puolesta / hiilineutraalihankkeen ym. hankkeita ja niiden tuloksia hyödynnetään mahdollisimman paljon kaikissa päätöksen tekoprosesseissa. 4. Imagon luominen ympäristösertifikaatin avulla - Uudenkaupungin ympäristöystävällistä imagoa luodaan hakemalla sertifikaattia. 17

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Käyttösuunnitelma 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Käyttösuunnitelma 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Käyttösuunnitelma 2011 Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 20.12.2010 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI OHJE 1 (8) Talousosasto Talousjohtaja A. Takala 14.12.2010 Palvelukeskus/

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2014

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2014 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2014 Talousarvioseminaari 31.10.2011 Kaupunginhallitus 14.11.2011 Kaupunginvaltuusto 13.12.2011 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT 1. Yleinen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.4.2015 Kumulatiivinen toteuma 33,33 % TULOSLASKELMA TA 2015 Toteuma 30.4.2015 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 311 095 311 090 23,7

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016

TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016 LOIMAAN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016 Asukasluku tammikuussa 16466 (laskeva) Muuttotase kotimaassa 201 oli -72 henkeä Syntyvyystase 201 oli - 8 henkeä Nettomaahanmuutto 201 oli + 16

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI LOKAKUU 215 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-lokakuussa 215 on kirjattu henkilöstökuluja n. 1,5 milj. euroa (1,2 %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kuntatalouden realiteetit ja kuntarakenteen mahdollisuudet

Kuntatalouden realiteetit ja kuntarakenteen mahdollisuudet Päijät-Hämeen kuntajakoselvityksen seminaari, Lahti 7.4.2010 Kuntatalouden realiteetit ja kuntarakenteen mahdollisuudet Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset

Väkiluku ja sen muutokset KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Absoluuttinen väkilukumäärän kehitys - 155 145 135 125 115 105 95 85 75 65 55 45 35 25 15 5-5 -15-25 -35-45 -55-65 -75-85 -29-32 toukok.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 31.7.216 Väestömäärä kesäkuussa 75 422 Joensuun väestömäärä oli kesäkuun lopussa 75 422. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden kesäkuuhun nähden 481 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talousarvioon nähden Toimintatulot ylittynevät Toimintamenot ylittynevät Verotulot alittunevat Valtionosuudet ylittynevät Vuosikate toteutunee Tulos heikkenee

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.212 ALUSTAVA ARVIO Maakunnan talousarvio 212 ja toimintasuunnitelma 213 215 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 28.11.211 62. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2015 Väestömäärä syyskuussa 75 489 Joensuun väestömäärä oli syyskuussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 489. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden syyskuuhun nähden 465 henkilöllä.

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot