UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma Talousarvioseminaari Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT 1. Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous vuosina Uudenkaupungin nykytilanne Uudenkaupungin kaupungin strategia Kaupungin päämäärät talousarviovuonna 2013 ja suunnitelmakaudella Tulo- ja menoperusteet Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus Kaupungin yleiset tavoitteet ja konsernitavoitteet Käyttösuunnitelmat Raportointi Tulos- ja rahoituslaskelmat Uudenkaupungin kaupungin organisaatio TALOUSSUUNNITELMAKAUDEN TULOS JA ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN RAHASTOT JA VARAUKSET TALOUDEN LASKELMAT JA YHDISTELMÄT 15. Pitkäaikaiset lainat Talouden tunnusluvut Käyttötalous palvelukeskuksittain Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto Liikelaitosten vaikutus kunnan tuloksen ja toiminnan muodostumiseen Palkat ja henkilöstö, eläköityminen Investoinnit palvelukeskuksittain...56 HALLINTO- JA KEHTITÄMISKESKUS VIRANHALTIJAORGANISAATIO...57 KÄYTTÖTALOUS...58 Tarkastustoimi...62 Elinkeinopalvelut...63 Hallinto- ja talouspalvelut...66 Henkilöstöpalvelut...69 Tietohallintopalvelut...71 Maankäyttöpalvelut...73 Yritysten toimitilat...77 Rakennuttaminen...78 Tukipalvelut Kiinteistönhoitopalvelut...82 Puhtaanapitopalvelut...89 Ruokapalvelu...91 Tukipalvelut yhteensä...95 Jätehuoltopalvelut...96 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu...98

3 SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS VIRANHALTIJAORGANISAATIO KÄYTTÖTALOUS Sosiaali- ja terveyskeskuksen hallinto Vanhusten palvelut Sosiaalityö Erikoissairaanhoito Terveyspalvelut Seudullinen ympäristöterveydenhuolto SIVISTYSPALVELUKESKUS VIRANHALTIJAORGANISAATIO KÄYTTÖTALOUS Sivistyspalvelukeskuksen hallinto Varhaiskasvatus Perusopetuspalvelut Lukio Vapaa sivistystyö Kulttuuripalvelut Nuoriso- ja liikuntapalvelut KÄYTTÖTALOUS, UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI YHTEENSÄ INVESTOINNIT KAUPUNKI Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Pitkän tähtäimen investointihankkeet LIIKELAITOKSET Uudenkaupungin Vesi liikelaitos Vakka-Suomen Vesi liikelaitos...160

4 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Suomen kansantalous on vuoden 2012 aikana hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös vuodelle 2013 povataan yleisesti varsin vaatimatonta, noin prosentin, kasvua. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantalouden kehitykseen vaikuttaa Suomen omien talouspoliittisten toimenpiteitten onnistuminen. Joka tapauksessa Suomella on edessään pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Vuonna 2012 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin noin 2,5 prosenttia. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa vuonna 2013 osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6-0,7 prosenttiyksikköä. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan kuitenkin lievästi hidastuvan vuonna 2013, ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan 3,5 % vuonna Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että yleinen ansiotasoindeksi kohoaa vuonna 2013 ennusteen mukaan 2,6 %. Työllisyystilanne heikkeni vielä vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä, ja se oli 7,8 %. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee, että työttömänä on keskimäärin noin henkilöä. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 8,1 % vuonna Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso Työllisyys (määrä) Inflaatio (%-yksikköä) Työttömyysaste Verot/BKT Julkiset menot/bkt Rahoitusjäämä/BKT Julkinen velka/bkt Vaihtotase/BKT Euribor 3 kk, % 10 vuoden korko, % ,5-1,1 4,0-2,9 0,0 8,2 42,7 56,1-2,7 43,5 2,0 1,2 3,7 Lähde: VM, Taloudellinen katsaus, syyskuu 2010* 3,3 2,3 2,6-0,4 1,2 8,4 42,4 55,8-2,8 48,6 1,6 0,8 3,0 2011* 2,7 4,5 2,7 1,1 3,4 7,8 43,3 54,8-0,9 49,1-1,1 1,4 3,0 2012** 1,0 3,1 3,5 0,1 2,6 7,6 43,2 55,0-1,7 53,0-1,5 0,6 1,8 2013** 1,0 2,5 2,6-0,4 2,4 8,1 43,8 55,4-1,2 54,9-1,4 0,6 1,7 1

5 2. KUNTATALOUS VUOSINA Kuntien menot vuosina Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2011 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,3 %. Vuonna 2012 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuotta hieman hitaampaa. Vuonna 2013 kustannustason kohoaminen hidastuisi edelleen, ja se on arviolta 2,3 prosenttiin. Kuntien toimintamenot kasvoivat vuonna 2011 lähes 5 % ja arviolta 4,4 % vuonna 2012 ja 3,6 % vuonna Kokonaismenot kasvoivat 0,8 % vuonna 2011 ja arviolta 3,7 % vuonna 2012 ja 3,3 % vuonna 2013 Kunta-alalla saavutettiin syksyllä 2011 neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Niin sanottu raamisopimus tuli voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 3,2 % vuonna Tämä sisältää vuodelta 2011 siirtyvän palkkaperinnön ja vuoden 2012 sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman enemmän. Vuonna 2013 kunta-alan ansiotasoindeksi kohonnee 2,3 %. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2013 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2012 vahvistettiin vuoden 2011 loppupuolella. Valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille annettiin oletusarvot maksujen suuruudelle kyseisinä vuosina. Viime vuosien päätöksissä yleinen piirre arvioidussa maksujen kehityksessä on ollut, etteivät maksujen tasot juurikaan muuttuisi tarkasteluajanjaksona. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on 2,12 % maksun perusteena olevasta palkasta. Peruspalvelubudjetin laskelmien taustaoletuksena on, että maksun suuruus alenee vuonna 2013 vuoden 2012 tasosta. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kohoavan vuonna 2013 vain hieman eli keskimäärin noin 0,01 prosenttiyksikköä. Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on nyt noin 3,05 %, niin vuonna 2013 sen arvioidaan olevan noin 3,06 %. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu on ollut vuosina samansuuruinen eli noin 23,6 % suhteessa KuEL-palkkasummaan. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan työnantajan keskimääräinen maksu pysyisi edelleen lähivuosina ennallaan. Opettajien keskimääräinen VaEL-maksu alenee 19,8 prosentista 0,2 prosenttiyksikköä vuonna 2013, ja se on 19,6 % vuonna Kuntien verotulot vuosina Vuonna 2011 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin 4 prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat paria edellistä vuotta nopeammin eli kolmisen prosenttia. Yhteisöveron tilitykset lisääntyivät erityisen ripeästi, lähes 20 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät parisen prosenttia. Yhteensä tilityksiä kertyi vuonna 2011 hieman yli 19 miljardia euroa. 2

6 Vuonna 2012 kunnallisveron tilityksiä lisäävät lähinnä ansiotulojen lähes 4 prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi 0,09 prosenttiyksikköä, ja se on 19,25. Tilityksiä pienentävät osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset, joista merkittävimmät ovat perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutokset. Tuloista tehtävät vähennykset kasvavat vuonna 2012 yli 7 prosenttia. Valtion vuoden 2012 talousarviossa kuntien tuloverotukseen tehdyt veroperustemuutoksista johtuva kunnallisveron tuoton menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 3,8 %. Vuonna 2013 ansiotulojen kasvuvauhti hieman hidastuu ja on arvion mukaan 3,4 %. Kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän noina vuosina vain vähän eli parisen prosenttia. Myös kunnallisverosta tehtävät vähennykset pysyvät suurin piirtein vuoden 2012 nimellisellä tasolla. Indeksien jäädytys kasvattaa osaltaan myös kunnallisveron tuottoa. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 17,5 miljardia euroa eli 4 % vuonna 2012 kertyviä tilityksiä enemmän. Työllisyystilanteen mahdollinen heikkeneminen ennustettua enemmän pienentäisi kuitenkin varsin optimistista arviota ensi vuoden tilitysten kasvusta. Talouskehityksen paraneminen parina viime vuonna heijastui myös yhteisöveron tuottoon. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kasvu jatkui voimakkaana myös vuonna Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuuden korotusta jatketaan 5 prosenttiyksiköllä vuosina Yhteisöverokantaa alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Vuonna 2012 jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 28,34 %. Vuonna 2013 sovellettava jakoosuus noussee vuoden 2012 luvusta, mutta täsmällinen jako-osuus on vielä päättämättä. Yritystoiminnan tukemiseksi esitetään erilaisia verokannusteita vuoden 2013 alusta, ja nämä toimenpiteet vaikuttavat jako-osuuteen. Muutoksilla ei ole periaatteessa vaikutusta kuntien tilityksiin, koska väliaikaisesti voimassa olevat yhteisöjen verohuojennukset kompensoidaan kunnille. Veroennustekehikossa on kuntien jako-osuutena vuodelle 2013 käytetty prosenttilukua 29,08. Peruspalvelubudjetissa vastaava luku on 29,40. Luku täsmentyy, kun jakoosuuteen vaikuttavista toimista on päätetty. Kuntien jako-osuuteen Valtiontalouden kehyspäätöksessä liittyy kirjaus, jonka mukaan vuosina kuntien yhteisöveron jako-osuuden 5 prosenttiyksikön korotus jatkuu. Yhteisöveron tuottoon liittyy paljon epävarmuutta lähinnä yleisen taloudellisen kehityksen johdosta, mutta myös kuntien jako-osuutta koskevien päätösten vuoksi. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2012 yhteisöveroa kokonaisuudessaan vajaat 1,3 miljardia euroa eli noin 23 % vähemmän kuin vuonna Vielä vuosi sitten muutosarvio yhteisöveron tilityksistä oli 8 prosentin supistuminen. Vuonna 2013 yhteisöveron tilitykset kunnille pysyvät näillä näkymin kuluvan vuoden tasolla. Vuonna 2012 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2013 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistö- 3

7 verotuksen uudistamistarpeita. Mahdolliset toimenpide-ehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden 2013 kiinteistöveron tilityksiin. Kuntien verotuloarvio on verrattain optimistinen sekä kunnallisveron tuoton että yhteisöveron tuoton suhteen. Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. (painelaskelma) 2011* 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** Toimintamenot yht. - Palkat - Muut henkilöstömenot - Ostot - Muut toimintamenot 35,48 15,65 4,67 12,52 2,64 37,04 16,20 4,82 13,34 2,68 38,39 16,57 4,92 14,18 2,72 39,96 17,07 5,09 15,06 2,74 41,61 17,63 5,23 15,99 2,76 43,33 18,21 5,37 16,98 2,77 Korkomenot Investoinnit Yhteensä 0,35 4,31 40,14 0,27 4,30 41,61 0,29 4,30 42,98 0,40 4,30 44,66 0,54 4,30 46,45 0,69 4,30 48,32 Muutos-%: Toimintamenot yht. -Palkat -Ostot Menot yhteensä 4,8 4,3 6,8 0,8 4,4 3,5 6,5 3,7 3,6 2,3 6,3 3,3 4,1 3,0 6,2 3,9 4,1 3,3 6,2 4,0 4,1 3,3 6,2 4,0 Lähde: Vuosi 2011 Tilastokeskus. Vuosien painelaskelman arviot PPB Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelma) Toimintakate Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos 2011* -24,27 19,07 7,66 0,08 2,54-2,23 0,13 0, ** 2013** 2014** 2015** 2016** -25,34 19,43 8,11 0,18-26,26 20,20 8,22 0,18-27,33 21,07 8,35 0,13-28,46 21,98 8,61 0,02-29,64 22,61 8,87-0,10 2,39 2,34 2,22 2,16 1,75-2,33-2,801) -2,72-2,80-2,84 0,17 0,17 0,17 0,17 0,17 0,23-0,29-0,33-0,47-0,92 Tulorah. korjauserät -0,46-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,21 2,11 2,06 1,94 1,88 1,47 Investoinnit, netto -3,32-3,30-3,30-3,30-3,30-3,30 Rahoitusjäämä 2) -1,11-1,19-1,24-1,36-1,42-1,83 Lainakanta 12,29 13,44 14,64 15,94 17,29 19,04 Rahavarat 4,53 4,39 4,25 4,09 3,91 3,73 Lähde: Vuosi 2011 Tilastokeskus. Vuosien painelaskelman arviot PPB ) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 350 milj. ) 2) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 4

8 3. UUDENKAUPUNGIN NYKYTILANNE Uudenkaupungin kaupungin kehitykseen ja talouteen vaikuttavat keskeiset tekijät: 1. Uudenkaupungin taloudessa suurin muutos on tapahtunut verotuloissa: kaupungin verotulot laskivat vuonna 2002 alle maan keskiarvon, ja Uusikaupunki on saanut verotulotasausta. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä Uudenkaupungin verotulot asukasta kohden olivat 3449 euroa ja koko maan 3530 euroa/asukas. Kunnallisveron tuottoa kasvattaa se, että kaupunki on kymmenen vuoden aikana nostanut useaan otteeseen tuloveroprosenttia, ja se on nyt prosenttiyksikön keskimääräistä korkeampi. Yhden veroprosentin vaikutus on noin 2,2 miljoonaa euroa. Verotettavien tulojen kasvu on pitkään ollut muuta maata hitaampaa. Muutos on merkittävä, koska Uudenkaupungin verotulot asukasta kohden olivat koko 1990-luvun yli maan keskitason - myös pahimpina työttömyysvuosina. Uudenkaupungin yhteisöverotuotto oli korkeimmillaan vuonna 2000 noin 2000 euroa asukasta kohden eli neljä kertaa niin paljon kuin koko maassa keskimäärin. Tämän jälkeen Uudenkaupungin yhteisöveron tuotto on ollut vuotta 2011 lukuun ottamatta merkittävästi alle koko maan tason. Vuonna 2012 yhteisövero laskee uudelleen noin euroon. 2. Väestökehitys on ollut jo 20 vuotta negatiivinen. Uudenkaupungin asukasluku on laskenut vuodesta 1990 lähes 2900 henkilöllä. Uudenkaupungin ikärakenne vinoutuu nopeasti: lasten määrä laskee ja työikäisten ja vanhusten määrä nousee muuta maata ja vastaavankokoisia kuntia nopeammin. Työpaikkojen määrä on 2000-luvulla laskenut noin tuhannella hengellä ja työssäkäyvien palkansaajien noin 850 hengellä ja samalla huoltosuhde on heikentynyt. Tämä heikentää koko ajan verotulojen kasvua. Väestön väheneminen pienentää verotulojen lisäksi valtionosuuksia. 3. Uudenkaupungin menotaso ja palvelujen tuotantokustannukset alenivat 2000-luvulla muihin kuntiin verrattuna, mutta se ei riittänyt tasapainottamaan taloutta. Viime vuosina Uudenkaupungin menot ovat uudelleen kasvaneet joko yhtä paljon tai enemmän kuin koko maassa. Kaupungin talous on tervehdytettävä, ja se edellyttää yhteisesti hyväksyttyjen säästötoimenpiteiden toteuttamista. Erityisesti sosiaali- ja terveystoimen menot ovat erittäin korkeat ja niiden osuus kaupungin menoista kasvaa koko ajan. Kun verrataan Uudenkaupungin henkilöstömäärää ja kokonaismenoja muihin kuntiin, on muistettava, että Uudenkaupungin kaupungilla on oma terveyskeskus ja että se on vuoden 2010 alusta vastannut Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan perusterveydenhoidon järjestämisestä. Lisäksi Uudellakaupungilla oli oma ammatillinen oppilaitos vuoden 2011 alkuun saakka. Useimmissa vastaavankokoisissa ja pienemmissä kunnissa edellä mainitut toiminnot on siirretty kuntayhtymän hoidettaviksi. 5

9 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS /08 syntyneet kuolleet nettomuutto väkiluku muutos kum. muutos /

10 VÄESTÖENNUSTE Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Ikäluokat Tot Osuus v Osuus v Muutos > kaikista % kaikista % 2030 kaikista % kpl %:ia , , , ,9 Peruskoulu, , , , ,2 Lukio, , , , ,8 Työikä, , , , , , , , , , , , ,4 yli , , , ,9 Eläkeikä, yli 64 v , , , ,3 Yhteensä Lähde: Tilastokeskus Uudenkaupungin asukasluku on ollut pitkään laskussa, ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan se laskee tuhannella hengellä. Lasten ja nuorten sekä työikäisten määrä pienenee ennusteiden mukaan edelleen selvästi. Ikärakenteen ja huoltosuhteen muutos on Uudessakaupungissa keskimääräistä nopeampaa. Niihin voidaan vaikuttaa vain saamalla kaupunkiin uusia työikäisiä asukkaita. 7

11 UUDENKAUPUNGIN TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN Toimiala Muutos 2000->2010 Maa- ja metsätalous Mineraalien kaivu Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa, majoitustoiminta ym Kuljetus, varastointi ja tietoliik Rahoitustoiminta ym Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä Uudenkaupungin työpaikat toimialoittain 2010 Yhteiskunnalliset palvelut 21,4 % Toimiala tuntematon 0,8 % Toimiala 24,0 % Rahoitustoiminta ym. 7,8 % Kuljetus, varastointi ja tietoliik. 1,0 % Kauppa, majoitustoiminta ym. 11,6 % Rakentaminen 5,7 % Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 0,5 % Maa- ja metsätalous 3,8 % Mineraalien kaivu 0,1 % Teollisuus 23,4 % Työpaikkojen määrä on kymmenen vuoden aikana laskenut 1042 kappaleella. Suurin muutos on tapahtunut teollisissa työpaikoissa, joiden määrä on laskenut 965:llä. 8

12 TYÖLLISYYSASTEEN KEHITYS Työttömyysaste tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Uudenkaupungin työllisyys kehittyi 2000-luvun puolivälin jälkeen suotuisasti aina vuoden 2008 loppupuolelle saakka, mutta sen jälkeen se on heilahdellut. Vuonna 2008 työttömyys laski jo alle koko maan tason ollen vain 6,7 %. Maailmanlaajuisen laman takia vuoden 2009 aikana työttömyys puolitoistakertaistui, ja se nousi 9,3 %:iin. Vuonna 2010 työttömyys oli jo yli 10 %. Vuoden 2011 aikana työllisyystilanne hieman parani. Vuonna 2012 työttömyys on ollut uudelleen nousussa. Syyskuussa Uudenkaupungin työttömyysaste oli 9,8 %, kun se koko maassa oli 8,9 % ja Varsinais-Suomessa 9,3 %. Vuoden 2013 työllisyystilannetta on tällä hetkellä vaikea arvioida, koska Euroopan ja Yhdysvaltojen talous on edelleen vaikeuksissa, mutta Uudessakaupungissa autotehtaan työllisyystilanne on paranemassa. 9

13 4. UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA UUSIKAUPUNKI UUTTA ENERGIAA STRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Uudenkaupungin strategia päivitettiin keväällä Strategiatyön lähtökohtana oli mahdollisimman laajan joukon osallistaminen ja siksi strategian päivittämisessä olivat mukana esimiehet, johtoryhmä, henkilöstön edustajat, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto. Strategian tavoitteiksi asetettiin: 1) Strategia tukee me hengen syntymistä ja kaupungin talouden kuntoon saattamista. 2) Tulevaisuutta rakennetaan yhdessä aktiivisesti ja ennakoivasti uusia avauksia tekemällä. VISIO Uudenkaupungin kaupungin visio muodostuu johtamis-, palvelu-, elinkeinoja asumisvisioista. Vision läpileikkaavina teemoina ovat talous ja ympäristö. TALOUS YMPÄRISTÖ JOHTAMINEN: Uudellakaupungilla on valmius yhteistyöhön. Tavoitteena on yhtenäinen Vakka-Suomi. TALOUS YMPÄRISTÖ ASUMINEN: Uusikaupunki on turvallinen ja ainutlaatuinen asuinpaikka. UUSIKAUPUNKI - UUTTA ENERGIAA 2016 ELINKEINOT: Uusikaupunki tarjoaa Suomen parhaat yritysyhteistyön edellytykset. TALOUS YMPÄRISTÖ PALVELUT: Uusikaupunki takaa laadukkaat, tehokkaat ja helposti saavutettavat palvelut. TALOUS YMPÄRISTÖ 10

14 PAINOPISTE 1: JOHTAMISSTRATEGIA Visio: Uudellakaupungilla on valmius yhteistyöhön. Tavoitteena on yhtenäinen Vakka-Suomi. Päätavoitteet: 3) Uudessakaupungissa on hyvin toimiva, yhteistyökykyinen sekä sitoutunut luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto. 4) Poliittinen ja virkamiesjohto seuraa aktiivisesti toimintaympäristön muutoksia ja reagoi niihin välittömästi. 5) Johtamisen avulla edistetään henkilöstön hyvinvointia ja osaamista. Henkilöstöä kannustetaan itsensä kehittämiseen ja toimintatapojen uudistamiseen. Johtamiskulttuuri tukee kaupungin imagoa hyvänä työnantajana. Tavoite talouden tasapainottamiseen: 6) Toteutetaan välttämättömät rakenneuudistukset talouden tasapainon saavuttamiseksi. Tavoite ympäristötekijöiden huomioimiseen: 7) Ilmaston puolesta hankkeen tulokset huomioidaan päätöksenteossa. Alatavoitteet Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen päästy. Uudistetut rakenteet Tarkistetaan prosessit ja niissä esiintyvät päällekkäisyydet ja puutteet. Tunnistetaan parhaat käytännöt ja kehitetään toimintatapoja niiden mukaisesti. Toimintatapojen uudistaminen Tuottavuus nousee niin, että kaupungin henkilöstö vähenee 30 henkilöllä taloussuunnitelman tavoitteen mukaisesti vuosina Tehdään uudet rakenteet kustannustehokkaiksi. Varaudutaan henkilökunnan eläköitymiseen laatimalla henkilöstösuunnitelma. Toiminnan tehostuminen Ennakoiva henkilöstösuunnitelma Kaupungin käyttötalouden nettokustannukset /as kasvavat vuodessa prosenttiyksikön vähemmän kuin vertailukuntien kustannukset (FCG:n selvitys). Kaupungin käyttötalouden nettokustannusten ja odotekustannusten (FCG:n selvitys) erotus pienenee väh. 5 % vuodessa/ euroa/v. Laadittu 6/2010 Aktiivinen reagoija Päätöksenteko on johdonmukaista, linjakasta ja ennakoivaa. Strategian toteuttaminen Päätöksentekoprosessit tukevat strategiaa. Strategiasta on toteutunut 90 % v mennessä. Johtaminen on kannustavaa Kannustetaan henkilöstöä kehittämään itseään koulutuksella. Ikäjohtaminen on johdonmukaista, sitouttavaa ja kannustavaa. Koulutuksiin osallistuminen Eläköityminen Min. 2½ koulutuspäivää/työntekijä/v Eläkeikä nousee nykyisestä 6 kk vuoteen 2012 mennessä. Ympäristön kehittäminen Toteutetaan hiilineutraalihankkeen tavoitteita päätöksenteossa. Hankkeiden lukumäärä 20 hanketta/vuosi 11

15 PAINOPISTE 2: ELINKEINOSTRATEGIA Visio: Uusikaupunki tarjoaa Suomen parhaat yritysyhteistyön edellytykset. Päätavoitteet: 1) Yritykset otetaan vastaan ja palvellaan yksilöllisesti ja räätälöidysti kaikissa yrityksen elinkaaren vaiheissa. Asiakas nähdään yhtenä kaupungin elinkeinostrategian toteuttajana ja yhteistyökumppanina. 2) Elinkeinorakenne monipuolistuu kuuntelemalla heikkoja signaaleja ja reagoimalla niihin nopeasti, mikä edellyttää kaikkien osapuolien sitoutumista sekä tarvittaessa valmiutta riskien ottamiseen. 3) Yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan panostamalla sataman, tiestön, rautatien ja tietoliikenneyhteyksien toimivuuteen niin, että ne vahvistavat Uudenkaupungin logistista asemaa. Tavoite talouden tasapainottamiseen: 4) Yritysten toimitiloihin investoidaan tarvittaessa, ja toimitilat ovat käytössä. Tavoite ympäristötekijöiden huomioimiseen: Uuteenkaupunkiin houkutellaan erityisesti uusiutuvia energialähteitä käyttäviä ja kehittäviä yrityksiä. Alatavoitteet Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen päästy. Työpaikkojen lisääminen Luodaan uusia työpaikkoja uusien yritysten ja innovaatioiden kautta. Elinkeinotoimi toimii nopeana reagoijana ja uusien elinkeinohankkeitten oivaltajana, joka luo vahvuutensa yhteistyössä kaupungin koko organisaation kanssa ja on tehokas toimija muitten elinkeinoelämän kehittäjien tuella. Kehitetään, lisätään ja kannustetaan yritysten yhteistyöhön. Työpaikkojen määrä Työttömyysaste Uudet yli 10 henkilöä työllistävät yritykset. Uusiutuvia energialähteitä käyttävien ja kehittävien yritysten määrä Nettolisäys 80 työpaikkaa/ vuosi ( yht. 700 työpaikkaa) Työttömyysaste on alle Varsinais-Suomen keskitason. 2 yritystä / vuosi 1 yritys / vuosi Matkailustrategian toteuttaminen Maanhankinta on ennakoivaa ja kaavoitus sekä toimitilojen tarjoaminen on joustavaa. Strategian toteutuminen Kulunut aika raakamaasta rakentamiseen. 80 % strategiasta toteutunut vuona 2013 Nopeissa hankkeissa < 1 vuosi Sataman toimintaedellytysten varmistaminen Lisätään satamaan tukeutuvia yrityksiä Tonnit 1 milj. tn/vuodessa vuonna 2016 Uusiutuvat energialähteet Tuetaan alan yritysten kehittymistä Hiilidioksiidipäästöjen määrä Hiilidioksiidipäästöjen määrä vähenee 30 % vuoteen 2015 mennessä Tuulivoimapuisto Valitaan yhteistyökumppani ja arvioidaan hyödyt. Aikataulu Työpaikat Valinta ja arviointi vuoden 2009 aikana 50 työpaikkaa vuoden 2012 loppuun mennessä Sähköinen ratayhteys Vaikuttaminen hankkeen toteuttamiseen Suunnittelu ja aikataulu Suunnittelu vuonna 2010 Valmis vuoteen 2012 mennessä 12

16 PAINOPISTE 3: PALVELUSTRATEGIA Visio: Uusikaupunki takaa laadukkaat, tehokkaat ja helposti saavutettavat palvelut. Päätavoitteet: 1) Uudistetaan ja kehitetään palvelutuotannon laatua ja rakennetta jatkuvasti. 2) Edistetään asukkaiden hyvinvointia moniammatillisesti ja poikkihallinnollisesti. 3) Panostetaan hyvinvointiin ja terveyteen ennakoivasti ja laaja-alaisesti. 4) Kehitetään liikekeskustan palveluja. Tavoite talouden tasapainottamiseen: 5) Järjestetään palvelut kokonaistaloudellisesti nykyistä edullisemmalla tavalla. Tavoite ympäristötekijöiden huomioimiseen: 6) Tuetaan esteetöntä ja energiaa säästävää liikkumista. Alatavoitteet Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen on päästy. Siirtyminen korjaavasta työstä ehkäisevään työhön Ehkäisevä ja kuntouttava työote kaikissa ikäryhmissä. Laitoshoitojaksojen pituus Lyhenee 10 % vuoden 2008 tasosta Vahvistetaan varhaista vaikuttamista ja uusia perhekeskeisiä toimintamalleja. Laaditaan terveyden ja hy vinvoinnin edistämisen suunnitelma. Huolen vyöhykkeet Suunnitelma valmis 75 %:lla 0-6-vuotiaista ei huolta Valmis 12 / 2010 Palvelurakenteen kehittäminen Selkiytetään työnjako ja toimivat hoitoketjut perusterveyden, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä. Suunnitelma Valmis vuoden 2012 loppuun mennessä Lääkärien vastaanotolle pääsyä nopeutetaan. Jonotusajan lyheneminen Enintään 2 viikkoa Organisoidaan toisen asteen ammatillinen koulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus kuntaja palvelurakenneuudistusten mukaisesti. Toteutuminen Valmis vuoden 2012 loppuun mennessä Kaikki peruskoulun päättävät saavat päättötodistuksen Vahvistetaan varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyötä. Ilman päättötodistusta peruskoulusta eronneiden määrä 0 oppilasta Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea kehitetään niin, että mahdolliset ongelmat tunnistetaan varhain ja niihin kohdistetaan moniammatillista ja poikkihallinnollista osaamista. 13

17 Alatavoitteet Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen on päästy. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluilla parannetaan asukkaiden hyvinvointia Tuetaan uusikaupunkilaisten liikunnan harrastamisen lisääntymistä. Seurantatutkimus uusikaupunkilaisten liikkumisesta Uusikaupunkilaiset liikkuvat enemmän kuin vuonna 2009 Tuetaan uusikaupunkilaisten kulttuuritoimijoiden toimintaa. Kulttuuritoimijoiden rooli vahvistuu Kulttuurialojen ryhmien/toimijoiden määrä kasvaa Kaupallisten palveluiden riittävä tarjonta ja keskustaalueen yleisilmeen parantaminen Uusien liikkeiden sijoittuminen keskustaalueelle Uudessakaupungissa tapahtuvat ostot lisääntyvät Ostot lisääntyvät 10 % vuoteen 2012 mennessä Talouden tasapainottaminen Seurataan kustannuksia (FCG) ja muutetaan palveluita kustannustehokkaampaan suuntaan. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset Kokonaiskustannukset kasvavat vähemmän kuin vertailukunnissa keskimäärin Jätteen hyötykäyttövalistus Uusiutuvan energian käytön lisääminen, kierrätys, energiajäte Kaatopaikalle menevän jätteen määrä Jäte vähenee 50 % vuoteen 2016 mennessä 14

18 PAINOPISTE 4: ASUMISSTRATEGIA Visio: Uusikaupunki on turvallinen ja ainutlaatuinen asuinpaikka. Päätavoitteet: 1) Koko kaupungin alueella asuinalueet ovat monimuotoisia ja niissä on otettu huomioon erityisryhmien tarpeet. 2) Kaupungin omistamat asunto- ja kiinteistöyhtiöt ja niiden ympäristö vastaavat nykyajan tarpeita ja vaatimuksia. 3) Harrastuksiin perustuvia ja niitä tukevia asumismahdollisuuksia kehitetään. 4) Puutaloalueen ainutlaatuisuutta asuinympäristönä korostetaan. Tavoite talouden tasapainottamiseen: 5) Asuinaluerakenne on tiivis ja ehyt. Tavoite ympäristötekijöiden huomioimiseen: 6) Asuinalueet ovat lähellä työpaikkoja. Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen päästy. Monipuolinen asuntotarjonta Ennakoiva maanhankinta ja laadukas kaavoitus Noudatetaan asumisstrategian toimenpiteitä Tonttivaranto Asuntojen määrällinen jakaantuma Vastaa 5 vuoden tarvetta Asukasluvun kasvu 30 henkeä /vuosi Esteetön asuminen Rakennetaan hissejä Toteutetaan esteettömyysraportin toimenpiteitä Rakennettujen hissien määrä Toimenpiteiden määrä 91 % yli 75-vuotiaista asuu omassa kodissa Harrastuksiin liittyvien alueiden kaavoitus. Kehitetään alueita yleiskaavoituksella (teollisuus, asunnot, loma). Suunnittelu ja myynti Asuntoja / vuosi 6 asuntoa / vuosi Kunnostetut asunnot ja pihat Asumisen rahoitus - ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuki ja rahoitus sekä suunnittelu Kunnostusten lukumäärä 1 yhtiö/vuosi, 5 taloa vuodessa 15

19 LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT Pakolliset ja välittömät toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi 1. Rakenteiden uudistaminen - Tehokas kouluverkko muodostetaan mahdollisimman nopeasti. - Prosessit tarkistetaan, poistetaan niissä ilmenneet päällekkäisyydet ja toteutetaan tarvittavat rakenneuudistukset. - Vakka-Suomeen rakennetaan yhteinen vesihuolto. - Luodaan rakenteet, jotka tukevat palvelukeskusten yhteistyötä asiakkaan palvelun parantamiseksi. Työnjako ja toimivat hoitoketjut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä selkeytetään. 2. Palveluiden kehittäminen - Olemassa olevat palvelut ja niiden todellinen tarve selvitetään. Mitkä ovat lakisääteiset palvelut, mitä palveluja voimme jättää pois ja mitä tarpeita on uusille palveluille. - Kunkin palvelun tuottamisen kokonaiskustannukset selvitetään ja tämän perusteella päätetään, mitkä palvelut on kokonaistaloudellisesti edullisinta tuottaa omana palveluna ja mitkä ostopalveluna tai itsepalveluna. - Tukipalvelujen kustannustehokkuutta tarkastellaan suhteessa muihin palvelujen tuottajiin. 3. Alue- ja kuntayhteistyön kehittäminen - Tavoitteena on yhtenäinen Vakka-Suomi. - Yhteistyötä rakennetaan seutukunnan kuntien kanssa. 4. Henkilöstö - Johtaminen tukee henkilöstön motivoitumista, sitoutumista ja joustavuutta. - Toimintaa tehostetaan luopumalla vanhoista toimintatavoista ja ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja. 5. Verotus - Riskinottoa hajautetaan veroprosenttia nostamalla, jos muut toimenpiteet eivät riitä. 16

20 Ympäristön kehittäminen 1. Turvallisen ympäristön kehittäminen - Turvallista ja esteetöntä liikkumista tuetaan sekä kaavoituksessa että rakentamisessa. - Asuinalueita rakennetaan lähelle työpaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia. 2. Energian hyödyntäminen - Uuteenkaupunkiin houkutellaan erityisesti uusiutuvia energialähteitä käyttäviä ja kehittäviä yrityksiä. - Liikenneväylät rakennetaan tukemaan energiaa säästävää liikkumista. - Uusikaupunkilaisia valistetaan energiajätteen ja kierrätyksen hyödyistä. - Tuulivoimapuiston hyödyt arvioidaan ja tehdään tarvittavat jatkotoimenpiteet arvion pohjalta. 3. Hankkeiden tulosten hyödyntäminen - Ilmaston puolesta / hiilineutraalihankkeen ym. hankkeita ja niiden tuloksia hyödynnetään mahdollisimman paljon kaikissa päätöksen tekoprosesseissa. 4. Imagon luominen ympäristösertifikaatin avulla - Uudenkaupungin ympäristöystävällistä imagoa luodaan hakemalla sertifikaattia. YLEISET MITTARIT Mitä tunnuslukuja erityisesti valtuustossa ja kunnassa seuraamme Asukasluvun kehitys Asukasluku ei vähene vuonna Asukasluku kasvaa vuosittain 30 hengellä vuosina Asukasluku on vuonna Muut asukkaisiin liittyvät tunnusluvut: Talouden tavoitteet: 1-6 -vuotiaiden määrä pysyy vuoden 2007 tasolla vuoteen 2016 saakka (850 lasta). Työikäisten (17-64-vuotiaiden) määrä ei laske alle 9300 vuoteen 2016 mennessä. Huoltosuhde (alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä vuotiasta kohti) säilyy strategiakaudella vähintään vuoden 2010 tasolla. Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlaskettu vuosikate kattaa poistot vuonna Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlaskettu tulos on ylijäämäinen vuonna Liikelaitosten tilikausien tulokset ovat ylijäämäisiä. Taseessa ei ole kattamatonta alijäämää vuoden 2014 tilinpäätöksessä. 17

21 5. KAUPUNGIN PÄÄMÄÄRÄT TALOUSARVIOVUONNA 2013 JA SUUNNITELMAKAUDELLA Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevia säännöksiä on muutettu voimaan tulleessa kuntalain tarkistuksessa. Säännösmuutoksilla on pyritty lisäämään talouden suunnitelmallisuutta sekä selkeyttämään ja täsmentämään kunnan talouden tasapainosääntelyä. Taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Tarkastuslautakunnan on arvioitava arviointikertomuksessa tasapainotuksen toteutumista sekä toimenpiteiden riittävyyttä ja realistisuutta. Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvio on alijäämäinen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion yli- ja alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Kirjanpidollisesti eriytettyjen liikelaitosten arvioidut yli-/alijäämät otetaan huomioon kunnan talousarviovuoden yli-/alijäämäarviossa. Samoin yli-/alijäämäarvioon otetaan mukaan talousarviomuutokset. Taloussuunnitelmaan kuuluvien vuosien tilikauden tuloksella tarkoitetaan tulosta ennen tilinpäätössiirtoja eli ennen varaus-, poistoero- ja rahastosiirtoja. Tämä merkitsee Uudenkaupungin osalta noin miljoonan euron tiukennusta aikaisempiin säännöksiin verrattuna. Toimeenpanosuunnitelmaan tulee sisällyttää kuntalain 65.1 :ssä tarkoitettu kunnan taloussuunnitelma ja 65.3 :n perusteella laadittu toimenpideohjelma, jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi. Valtuuston on hyväksyttävä toimenpideohjelma taloussuunnitelman yhteydessä. Toimenpideohjelma voi myös olla erillinen, valtuuston hyväksymä asiakirja. Toimenpideohjelma voidaan hyväksyä myös osana taloussuunnitelmaa. Usealle vuodelle ulottuva toimenpideohjelma tarkistetaan ja hyväksytään vuosittain talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Toimenpideohjelmaan otetaan ne tuloja lisäävät ja menoja vähentävät toimenpiteet, jotka eivät sisälly varsinaiseen taloussuunnitelmaan. Toimenpiteet on esitettävä yksilöityinä, rahamääräisinä ja ajallisesti kohdistettuina. Kaupungin strategian mukaan Uudenkaupungin kaupungilla ei saa olla kattamatonta alijäämää vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Tavoitteena on, että kaupungin talous on tasapainossa suunnitelmakauden loppuun mennessä. Jotta kaupunki saa katettua taseessa olevan kattamattoman alijäämän suunnitelmakauden jälkeen ja jotta tilikauden tulos on jatkossa positiivinen, kaupunginvaltuuston on tarkistettava ja tiukennettava aikaisemmin hyväksymäänsä erillistä toimenpideohjelmaa/säästöohjelmaa talouden tasapainottamiseksi. Sen painopistealueena on edelleen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kustannusten alentaminen vertailukuntien tasolle. Säästöohjelma perustuu Uudenkaupungin terveydenhuollon järjestämiseen liittyvään selvitykseen ja siinä oleviin toimenpide-ehdotuksiin, ja syksyllä 2009 hyväksytty Uusikaupunki - Uutta energiaa -strategia. 18

22 KUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUS KUNTIEN TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEEN Hallitusohjelmassa on päätetty kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta, ja hallitus on kesäkuussa 2012 päättänyt kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit. Kriteerit: yleiset edellytykset perustuslain reunaehdot kolme pääkriteeriä - palvelu- ja väestöpohjakriteeri - työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteeri - talouskriteeri Hallituksen kuntarakenneuudistusesitys on tarkoitus julkistaa syksyllä 2012 ja esitys sosiaalija terveydenhuollon palvelurakenteeksi valmistellaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Kuntarakenneuudistuksen pohjalta ja sen takia valmistellaan lisäksi kuntalain ja valtionosuuslain kokonaisuudistusta. Uudistukset vaikuttavat kuntien määrään, tehtäviin ja rahoitukseen, mutta Uusikaupunki ei voi jäädä odottamaan päätöksiä kuntarakenteesta tai sote-alueesta ja laiminlyödä taloutensa ja toimintansa uudistamista. Kunnat on jo nykyisen kuntalain perusteella velvoitettu hoitamaan talouttaan siten, että terveen talouden kriteerit täyttyvä, ja kunta pystyy järjestämään kuntalaisille kuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut. Uudenkaupungin tulee siis hyväksyä toimenpideohjelma ja jatkaa säästöohjelman toteuttamista. SÄÄSTÖOHJELMAN TOIMENPITEIDEN TOTEUTUS JA SEURANTA Kaupunginhallitus vastaa kuntalain 23 :n mukaan kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta. Kaupunginhallitus vastaa tämän takia toimenpideohjelmassa olevien toimenpiteiden valmistelusta, toteuttamisesta ja seurannasta. 19

23 TOIMENPIDEOHJELMA / SÄÄSTÖOHJELMA Kaupungin strategian mukaisena tavoitteena on kaupungin palvelurakenteiden kehittäminen. Tämä tarkoittaa, että koko kaupungin mutta erityisesti kaupungin taloudellisesti merkittävimmän sektorin sosiaali- ja terveystoimen palveluita muutetaan kustannuksiltaan edullisimpaan suuntaan. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset saavat kasvaa vähemmän kuin vertailukunnissa keskimäärin. Työnjakoa ja toimivien hoitoketjujen selkiyttämistä perusterveyden, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä jatketaan edelleen. Kaupungin talous on vuosikatteella mitattuna suunnitelmakaudella heikko. Kaupungin ja liikelaitosten pitkäaikainen korollinen lainamäärä kasvaa noin 12,9 miljoonalla eurolla noin 38 miljoonaan euroon. Uudenkaupungin taseessa on koko suunnitelmakauden kattamatonta alijäämää. Kaupungin tulojen on riitettävä käyttötalous- ja investointimenoihin, koska toimintaa ei voida pitkään rahoittaa lainanotolla. Lainanotto lisää kaupungin korko- ja lainanlyhennysmenoja, ja rahaa jää entistä vähemmän varsinaisen palvelutuotannon rahoittamiseen. Tasapainon saavuttamisessa tarvitaan sekä tulojen lisäystä että menotason laskemista. Taloutta ei voi myöskään rakentaa valtionosuuksien tai harkinnanvaraisen avustuksen lisäyksen varaan, sillä valtiontalouden tulopohjaa rapauttavat mm. kahden taantuman aiheuttama verotulojen lasku ja lisääntyneet lainanhoitokulut. Uudenkaupungin valtionosuuksia pienentää mm. lasten määrän lasku. Sosiaali- ja terveyspalvelut A. Terveyspalvelut 1. Terveyskeskuksen vuodeosastolta varataan hoitopaikkoja siten, että potilas voidaan siirtää erikoissairaanhoidosta mahdollisimman pian. 2. Uudessakaupungissa on tehtävä akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaispaikkojen kehittämissuunnitelma vuoteen 2020, koska Uudessakaupungissa näiden palvelujen tarve kasvaa vuoteen 2020 yhteensä 25 paikkaa. 3. Terveyskeskuksen työntekijöiden osaamisrakenne muutetaan sairaanhoitajapainotteiseksi. Vastaanotto- ja kontrollikäyntejä sairaanhoitajille lisätään. 4. Mielenterveyskuntoutujien perustason kuntoutuskäynnit toteutetaan perusterveydenhuollossa nykyisen erikoissairaanhoidon sijaan. 5. Kotisairaalatoimintaa kehitetään, niin että Uudessakaupungissa ja yhteistoiminta-alueella toimii erikoissairaanhoidon kanssa yhteistyössä kotisairaala (vuoden 2013 aikana), jonka tehtävänä on kotisairaala-toiminnan lisäksi mm. vanhusten akuuttisairauksien ensihoito (henkilökunta siirretään muualta, kustannusneutraali). Päivystystoiminnan laajentaminen kotiin tuotettavaksi palveluksi. B. Ehdotukset erikoissairaanhoidon osalta 1. Uusikaupunki on aloittanut neuvottelut TYKS-Vakka-Suomen sairaalan toimintojen rationalisoimiseksi ja sopeuttamiseksi vastaamaan kuntien taloudellisia edellytyksiä. Neuvotteluissa on esitetty kaupungin vähimmäistavoitteet ja niiden toteuttaminen peruserikoissairaanhoidossa, keskeisin ajatus vuodeosastokapasiteetin merkittävä vähentäminen sekä 20

24 leikkaus- ja poliklinikkatoiminnan rationalisoiminen. Peruserikoissairaanhoidon ylikapasiteetin purkamisen kustannusvaikutus on euroa vuoden 2013 aikana. 2. Vanhuspsykiatrinen hoito toteutetaan perusterveydenhuollon koordinoimana. Tarvittaessa yhteistoiminta-alueella perustetaan oma kuntoutusyksikkö levottomille vanhuspotilaille. 3. Sairaanhoitopiiri jatkaa suunnitelmaa kirurgisten toimintojen järjestämisestä siten, että toimintojen nettokustannukset laskevat euroa vuoteen 2013 mennessä. 4. Toteutetaan sairaanhoitopiirin toimintaehdotus TYKS Vakka-Suomen sairaalan avohoidon ja vuodeosastohoidon yhteiskustannusten alentamiseksi eurolla. (Uudenkaupungin osuus euroa) Muut toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi suunnitelmakaudella Valtuusto hyväksyi syksyllä 2009 Uudenkaupungin strategian Uusikaupunki - Uutta energiaa. Strategia tullaan päivittämään uuden valtuustokauden alussa. Voimassa olevan strategian mukaisia toimenpiteitä toteutetaan vuosien talousarvioissa. Strategiassa on määritelty Uudenkaupungin tavoitteet, toimenpiteet niiden mittarit ja tavoitetasot. Palvelukeskusten ja tulosalueiden tavoitteiden (tavoitetaso ja mittarit) on oltava em. strategioiden mukaiset. 2. Kaupungin strategian pohjalta laaditaan kaupungin palvelustrategia, jossa määritellään kaupungin palvelut ja niiden tavoitteellinen tuottamistapa valtuustokaudella. Kaupunginvaltuusto hyväksyy palvelustrategian 9/2013. Strategiset linjaukset otetaan huomioon vuoden 2014 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa. 3. Sosiaali- ja terveyskeskuksen ja sivistyspalvelukeskuksen vuoden 2014 talousarvio laaditaan Kuntamaisemamallilla. Mallin avulla tuotettavat palvelut ja niiden kustannukset ja riippuvuussuhteet saadaan selkeästi näkyviin. 4. Määrätietoinen prosessiorganisaation rakentaminen jatkuu. Toiminnan tavoitteena on päästä tehokkaisiin tuottajamalleihin, hyvään palvelujen laatuun ja hyvään maineeseen. Painopiste on niissä toiminnoissa ja prosesseissa, joihin liittyvät suurimmat käyttömenot. 5. Toteutetaan kaupungin asumisstrategian mukaisia toimenpiteitä monipuolisen ja houkuttelevan asuntotarjonnan edistämiseksi. Tavoitteena on, että kaupunkiin saadaan uusia asukkaita ja kaupungissa on tarjolla eri ikäryhmille soveltuvia asuntoja. Kaupunkiin rakennetaan joko kaupungin tai muun yhteisön toimesta laadukkaita vuokra-asuntoja edistämään työperäistä muuttoa. Toimenpiteet esitetään helmikuussa 2013 kaupunginvaltuustossa. 6. Vuoden 2013 aikana rekrytoidaan henkilöitä uusiin tehtäviin vain kaupunginhallituksen luvalla. Vapautuvien virkojen ja toimien osalta noudatetaan erityistä harkintaa täyttölupien myöntämisessä. 7. Investointiesitysten yhteydessä on aina esitettävä niiden käyttötalousvaikutukset. 21

25 8. Kaupungin kaikkien liikelaitosten tulee toimia tehokkaasti ja tuottavasti. Liikelaitosten on arvioitava tarkkaan toteutettavien investointien kannattavuus ja tarpeellisuus. Tavoitteena on, että liikelaitosten tuottamien palveluiden hinnat ovat kilpailukykyiset. Vuoden 2013 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on vuosittain tulona euron omaisuuden myyntivoitot. Palvelukeskusten on sopeutettava toimintansa valtuuston hyväksymien määrärahojen tasolle. Kaupungin strategian ja taloussuunnitelman toteuttaminen Kaupunginvaltuusto on syksyllä 2009 hyväksynyt Uusikaupunki - Uutta energiaa strategian vuosille Se päivitetään uuden valtuustokauden alussa. Strategiaa toteutetaan suunnitelmakaudella Uudenkaupungin talouden ja toiminnan tavoitteet ja palvelukeskusten toteuttamat kehittämis- ja muutostoimenpiteet on aina johdettava siitä. Kaupungin on pakko hyväksyä päivitetyssä strategiassa nykyistä tiukemmat ohjelmat ja toimenpiteet, joilla kaupungin menotason sopeuttaminen pysyvästi alentuneeseen tulotasoon toteutetaan. Sekä kuntarakenneuudistus että sosiaali- ja terveysrakenneuudistus tulevat vaikuttamaan tarpeellisiin toimenpiteisiin. Kaupungin toiminnan rakenteet on uudistettava, ja kaupunginvaltuusto velvoittaa kaikki palvelukeskukset osallistumaan toimintojensa ja prosessiensa arviointiin ja uudistamiseen. 22

26 YLEISET PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET Henkilöstöpolitiikka Kaupungin henkilöstöpolitiikkaa ohjaa henkilöstöstrategia vuosille Tavoitteena on, että kaupungin henkilöstö on osaava, motivoitunut ja uudistushaluinen. Palvelut asiakkaille järjestetään kokonaistaloudellisesti edullisesti toimintatapoja kehittämällä ja tuloksellisuutta parantamalla. Toimintakauden aikana kaupungin vakituisesta henkilöstöstä arvioidaan jäävän vanhuuseläkkeelle 87 henkilöä. Lisäksi muita eläkeratkaisuja on vuosittain kpl. Vakinaiseen virkaan tai toimeen suoritetaan aina pääsääntöisesti ulkoinen haku, sama koskee myös yli kuuden kuukauden sijaisuuksia, poikkeuksena opettajat. Lisäksi pääsääntönä on, että virkavapautta/työlomaa ulkopuolisen vakituisen työn hoitamiseen myönnetään koeajaksi, mikäli työn sujuvuus ei vaarannu. Vastuutaho: henkilöstöpalvelut Omistaja- ja asuntopolitiikka Uudenkaupungin Satama Oy aloittaa toimintansa Sataman tärkeimpänä tehtävänä on turvata kilpailukykyiset merikuljetuspalvelut Uudessakaupungissa toimiville tai tänne sijoittuville uusille yrityksille. Tarpeettoman omaisuuden/kiinteistöjen myynti jatkuu. Kaupungin lähivuosien kehittämisen painopisteenä on monimuotoisen vuokraasuntotarjonnan turvaaminen. Tarvittaessa kaupunki rakentaa joko itse uusia vuokraasuntoja ja edistää uusien laadukkaiden vuokra-asuntojen rakentamista. Kaupunki toimii kiinteässä yhteistyössä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kanssa, ja kaupunki on valmis toimimaan uusien rahoitusmallien pilottikuntana. Monipuolinen tonttitarjonta on turvattava koko kaupungin alueella. Kaavoitus- ja tonttipolitiikka Kaupungin maa-, kaavoitus- ja tonttipolitiikassa otetaan huomioon erityisesti uusien asukkaiden ja työpaikkojen saaminen kaupunkiin. Vuoden 2013 uutena ja tärkeimpänä haasteena on saada uusien työpaikkojen työntekijöiden perheet asumaan Uuteenkaupunkiin. Vuoden 2013 hankkeina ovat Hiun ja Janhuan alueiden rakentaminen. Maapoliittinen ohjelma päivitetään kerran valtuustokaudessa. Maanhankinta on maapoliittisen ohjelman tavoitteiden mukaista. Tonttitarjontaa on koko kaupungin alueella. Tuulivoimayleiskaavalla luodaan edellytykset uusiutuvan energian käytölle. 23

27 Käyttötalous- ja investointimenot Kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden nettomenot (tulojen ja menojen erotus) ilman poistoja kasvavat vuonna 2013 noin 3,0 miljoonaa euroa eli noin 4,1 % vuoden 2012 talousarviosta. Henkilöstökuluista säästöä voidaan hakea vapaaehtoisuuteen perustuvilla toimilla esim. palkattomilla ns. talkoovapailla tai / ja lomarahojen vaihdoilla vapaaksi. Kaupungin investointimenot ovat suunnitelmakaudella 5,0-6,3 miljoonaa euroa ja kaupungin ja liikelaitosten yhteensä 5,4-9,0 miljoonaa euroa vuodessa. Investoinneissa on vuosittain euron määräraha yritysten toimitilainvestointeihin. Vuonna 2013 kaupungin investoinnit ovat 6,3 miljoonaa ja kaupungin ja liikelaitosten yhteensä 9,0 miljoonaa euroa. Kaikki vuonna 2012 aloitetut seuraavana vuonna jatkuvat hankkeet tai vuodelle 2013 siirtyvät hankkeet eivät ole vielä tiedossa, joten kokonaisinvestointien määrä kasvaa vielä jonkin verran. Suurimmat yksittäiset investoinnit ovat Seikowin päiväkodin saneeraus ( euroa), Hiun kunnallistekniikka ( euroa, suunnitelmakaudella euroa), Terveyskeskuksen ja sairaalakoulun tilojen saneeraus ja hissi ( euroa ja suunnitelmakaudella euroa) sekä katuvalaistuksen uusiminen ( euroa ja suunnitelmakaudella euroa). Kaupungin investoinnit keskittyvät tasapainottamisohjelman ja strategian mukaisesti korjaus- ja ylläpitoinvestointeihin. Vain kunnallistekniikan ja liikelaitosten puolella on uudisrakentamista. 6. TULO- JA MENOPERUSTEET Vuoden 2013 veroprosentti on 20,25. Kiinteistövero vuodelle 2013: Uusikaupunki Koko maa (2012) painotettu ka - yleinen kiinteistövero 0,95 % 0,90 % - vakituinen asunto 0,42 % 0,40 % - vapaa-ajanasunto 1,02 % 1,00 % - yleishyödyllinen yhdistys 0,00 % - voimalaitos 2,80 % Vuonna 2012 kuntien tuloveroprosentin aritmeettinen keskiarvo oli 19,81 % ja painotettu keskiarvo 19,25 %. Aritmeettinen keskiarvo lasketaan jakamalla yhteenlasketut kuntien tuloveroprosentit kuntien määrällä ja painotetussa jaetaan koko maan verotettavat tulot saaduilla verotuloilla. Kiinteistöverojen painotettu keskiarvo lasketaan laskemalla kiinteistöjen verotusarvot ja maksetut verot. Suuret kaupungit, joiden tuloveroprosentti on yleensä alempi kuin pienten kuntien, laskevat tuloveroprosentin painotettua keskiarvoa. Uudenkaupungin vuodelta 2011 maksuunpantavat verot kasvoivat 4,5 %. Koko maassa kasvu oli 5,1 %. Uudenkaupungin kunnallisveron tuotto pysyi vuonna 2011 edellisen vuoden tasolla, kun koko maassa tuloverot nousivat 2,9 %. Yhteisöveron määrä nousi Uudessakaupungissa 21,8 % ja koko maassa 18,6 %. 24