UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma Kaupunki ja liikelaitokset

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma Kaupunki ja liikelaitokset Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Suomen kansantalous on ollut vuonna 2009 nopeassa syöksykierteessä. Alkuvuoden aikana tuotannon supistuminen vuoden 2008 vastaavaan aikaan verrattuna on ollut lähes 10 %. Teollisuustuotannon arvioidaan vähenevän vuonna 2010 suhteellisesti enemmän kuin lamavuonna Alhaisen vientikysynnän johdosta Suomen teollisuustuotanto laskee 15 % vuodesta Viestit maailmantalouden kehityksestä ja maailmankaupan mahdollisesta piristymisestä ovat olleet syksyllä 2009 jossain määrin erisuuntaisia. Aasiassa Kiinan talouden kasvuvauhti on ollut nopeaa ja uutiset Yhdysvalloista ovat olleet pääosin toiveikkaita talouden kääntymisestä parempaan suuntaan. Euroalueen kansantuote on laskenut alkuvuonna 2009 ja euroalueen maat ovat kärsineet vientimarkkinoiden huonosta tilanteesta. Julkisen vallan elvytystoimet ovat olleet monissa maissa mittavat. Elvytystoimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan, jolla on lisätty kulutusta ja investointeja. Korkotaso on alentunut merkittävästi, mikä periaatteessa rohkaisee myös yksityisiä yrityksiä investoimaan. Kysynnän alhainen taso on kuitenkin vielä pitänyt investoinnit vähäisinä. Yksityistä kulutusta on pyritty elvyttämään verohelpotuksin. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta on velkaantunut merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa yhtenä keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Vaikka maailmantalouden taantuma on alkanut osoittaa toipumisen merkkejä, niin elpymisen voidaan arvioida olevan varsin hidasta tuotannon alhaisesta vertailutasosta huolimatta. Työttömyyden odotettavissa oleva kasvu teollistuneissa maissa hidastaa kotitalouksien kulutuskysyntää. Talouden ennustamisen vaikeudesta ja Suomen kansantalouden nopeasta syöksykierteestä kertoo muun muassa se, että syksyllä 2008 taloudellisten ennustelaitosten laatimissa arvioissa kansantuotteen kasvu vuodelle 2009 oli keskimäärin noin 1,5 % (vaihteluvälin ollessa 1 2 %). Syksyllä 2009 vastaavien arvioiden vaihteluväli on -4,5 %:sta aina -7 %:iin. Vuoden 2010 taloudellista kasvua koskevat arviot vaihtelevat -1 %:sta + 2,5 prosenttiin. Suomen kokonaistuotannon arvioidaan supistuvan kuluvana vuonna 6 %. Vuode 2010 ennuste perustuu siihen, että kansainvälinen talous alkaa toipua loppuvuotta 2009 kohden. Tuotannon kasvu Suomessa jää kuitenkin vielä vuonna 2010 verrattain heiveröiseksi eli se on vain 0,3 %. Työllisyyskehitys oli vielä vuonna 2008 suotuisaa. Koko vuoden tasolla palkansaajien ansiotyöpanos työtunneilla mitattuna lisääntyi ja työllisyysaste kohosi yli 70 prosenttiin. Vuonna 2009 työllisyysaste alenee parisen prosenttiyksikköä ja 2010 työllisyysasteen arvioidaan olevan 66 %. Työtön työvoima on ennusteen mukaan tänä vuonna henkeä ja vuonna 2010 keskimäärin henkeä. Työttömyysaste kohoaa vuonna 2010 yli kymmenen prosentin. Kuluttajahintojen vuoden 2008 nopeahko kohoaminen pysähtyi Vuonna 2009 kuluttajahintojen vuosikeskiarvon nousu onkin vain 0,1 prosenttia. Vuonna 2010 kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 1,2 %. Tuontihintojen ennustetaan kohoavan maltillisesti ja kotimaisten työvoimakustannusten nousun arvioidaan olevan hidasta. Ennakkotietoja ja arvioita eräiden kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina Lähde: Valtiovarainministeriön suhdanne-ennuste 1

3 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (% muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso Palkansaajien työpanos Inflaatio (%-yksikköä) Työttömyysaste Verot/BKT Julkiset menot/bkt Rahoitusjäämä/BKT Julkinen velka/bkt Vaihtotase/BKT Euribor 3 kk, % 10 vuoden korko, % ,9 4,9 3,0 1,8 1,6 7,7 43,4 48,7 3,9 39,2 4,9 3,1 3,8 2007* 4,2 5,9 3,4 2,0 2,5 6,9 42,9 47,3 5,2 35,2 4,0 4,3 4,3 2008* 1,0 6,8 5,6 1,2 4,1 6,4 43,0 49,0 4,4 34,2 2,6 4,8 4,3 2009** -6,0-2,8 4,2-6,0 0,1 9,0 41,6 54,6-2,7 41,4 1,5 1,5 3,8 2010** 0,3 0,9 3,0-2,0 1,2 10,5 41,0 55,8-4,5 48,2 2,0 2,0 4,1 2. KUNTATALOUS VUOSINA Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien vuosikate heikkeni vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon aikana merkittävästi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kuntien toimintamenot kasvoivat kuutisen prosenttia samaan aikaan kuin verotulojen kasvu romahti. Verotulojen kasvun hiipuminen lähelle nollaa johtui ennen kaikkea yhteisöverojen vähenemisestä noin viidenneksellä. Kuntien tuloveroa kertyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla parisen prosenttia enemmän vuoden 2008 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna osittain kuntaryhmän jako-osuuden kohoamisen johdosta. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen nopeahkon kasvun taustalla on henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen kohoamisen jatkuminen verrattain nopeana. Henkilöstömenojen suhteellinen kasvu tosin hidastui vuoden 2008 kuudesta prosentista parilla prosenttiyksiköllä. Palvelujen ostojen lisäyksessä sen sijaan ei ole ollut näkyvissä hidastumista huolimatta yleisen kustannustason nousun hiipumisesta. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2009 nelisen prosenttia. Ansiotaso kohoaa noin 3,5 % eli parisen prosenttiyksikköä hitaammin kuin vuonna Henkilöstömenoihin kohdistuvista säästötoimista huolimatta paineet palkkasumman kasvuun ovat olleet kovat muun muassa lisääntyvien velvoitteiden ja laajenevien tehtävien vuoksi. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun ja Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle Neuvottelut kunta-alan seuraavista työ- ja virkaehtosopimuksista käynnistynevät vasta vuoden 2009 loppupuolella ja ne käydään tilanteessa, jossa kuntatalouden kiristyminen näyttää yhä ilmeisemmältä kasvavan työttömyyden aiheuttaman verotulojen hiipumisen johdosta. Vuoden 2010 palkkasummaa arvioitaessa on tällä hetkellä lähdettävä laskentateknisestä oletuksesta kunta-alan ansiotason kohoamisesta. Ansiotason muutoksen arvioidaan olevan 2,5-3 % vuonna

4 Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu poistuu vuoden 2010 alusta kokonaan. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksua on nousemassa 2,27 %:iin palkkasummasta. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu kohoaa vuonna Alle euroon saakka maksuprosentti on 0,75 % ja sen ylittävältä osalta ehdotuksen mukaan 2,95 %. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu säilynee nykyisellä tasollaan eli se on noin 23,6 % palkkasummasta. Kuntien eläkevakuutus päättää vuoden 2010 kokonaismaksun vuoden loppupuolella. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2008 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 5,3 %. Kustannustason kohoaminen on hidastunut vuonna 2009 merkittävästi. Peruspalvelubudjetissa kustannustason arvioidaan kohoavan 3 % vuonna 2009 ja ensi vuonna 2 %. Valtionosuusindeksin kohoaminen on tämän hetken arvioiden mukaan hieman nopeampaa. Tilastokeskuksessa uudistetaan julkisten menojen hintaindeksiä. Samassa yhteydessä uudistetaan peruspalvelujen hintaindeksi vastaamaan nykyistä paremmin kuntien tehtävä- ja menorakennetta. Tilastokeskuksen ohella työhön osallistuvat Suomen Kuntaliitto ja valtiovarainministeriö. Kuntien verotulojen kehitys Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet vuoden 2009 vuoden tammi-elokuussa 2,2 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Työllisyyden heikkeneminen ei ole vielä täysimääräisesti näkynyt kuntien tilityksissä, koska kuntaryhmän jako-osuutta nostettiin kesäkuussa. Ansio- ja pääomatuloista maksetut tuloverot ovat kuitenkin kokonaisuutena ottaen alentuneet vuoden 2008 tasosta nelisen prosenttia. Työttömyyden lisääntyessä näiden tilitysten arvioidaan supistuvan loppuvuonna 6 7 % edellisestä vuodesta. Toteutuessaan tämänkaltainen kehitys merkitsee sitä, että kunnallisveron tilitykset jäänevät vuonna 2009 suunnilleen vuoden 2008 tasolle. Vuonna 2010 kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan prosentin verran. Kuntien tulopohja kunnallisverotuksessa kasvanee parisen prosenttia. Tuloista tehtävät vähennykset kasvavat 10 %, mikä merkitsee sitä, että verotettava tulo vähenee noin 2 %. Kuntien tuloveroista tehtävät vähennykset kasvoivat jo vuonna 2009 merkittävästi. Vuodelle 2010 ehdotettavat tuloverotusta koskevat perustemuutokset vähentäisivät kuntien tuloveroa merkittävästi. Veroperustemuutosten arvioidaan vähentävän tuottoa 375 miljoonaa euroa, joka kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 18,59 vuonna Vaikean kuntatalouden tilanteen vuoksi monissa kunnissa on yhtenä keinona jouduttu harkitsemaan tuloveroprosentin nostamista.. Kuntien keskimääräisen tuloveroprosentin oletetaan kohoavan vuonna 2010 huomattavasti enemmän kuin aiemmin kuluvalla vuosikymmenellä. Yhteisövero supistuu vuonna 2009 merkittävästi, arviolta kolmanneksen ja on noin 3,8 miljardia euroa. Koska kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin vuosille , niin yhteisöveron aleneminen ei toteudu kuntasektorilla aivan näin rajuna. Kuitenkin tilitysmenettelystä johtuu, että kuntien saamat tilitykset supistunevat lähes neljänneksen vuonna Yhteisöveron tilitykset kunnille ovat vuonna 2009 arvion mukaan noin 1,1 1,2 miljardia euroa. Vuonna 2010 tilitykset kasvanevat jonkin verran, mutta epävarmuus yhteisöjen tuloskehityksestä on suuri. 3

5 Kiinteistöverojen tilitykset ovat vuonna 2009 noin 950 miljoonaa euroa. Kiinteistöverojen alaja ylärajoja ehdotetaan korotettavaksi ensi vuodeksi. Kiinteistöveron tuoton on arvioitu olevan vuonna 2010 runsaan miljardi euroa. Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti * 2009** 2010** Toimintamenot yht. - Palkat - Muut henkilöstömenot - Ostot - Muut toimintamenot 28,90 13,32 4,22 9,09 2,26 31,12 14,16 4,44 10,16 2,36 32,51 14,74 4,49 10,87 2,41 33,69 15,17 4,46 11,52 2,54 Korkomenot Investoinnit Yhteensä 0,36 3,79 33,05 0,43 4,13 35,68 0,38 3,70 36,59 0,43 3,33 37,45 Muutos-%: Toimintamenot yht. -Palkat -Ostot Menot yhteensä 5,0 4,2 6,9 5,5 7,7 6,3 11,8 7,9 4,5 4,1 7,0 2,5 3,6 3,0 6,0 2,4 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti * 2009** 2010** Toimintakate -19,78 Verotulot 16,30 Käyttötalouden valt.os. 5,76 Muut rahoituserät, netto 0,11 Vuosikate 2,39 Poistot -1,84 Satunnaiset erät, netto 0,23-21,43 17,53 6,43-0,13 2,40-1,94 0,26-22,33 17,11 6,90 0,02 1,70-2,00 0,25-23,00 16,77 7,42 0,00 1,19-2,06 0,25 Tilikauden tulos 0,78 0,72-0,05-0,63 Tulorahoitus 2,09 Investoinnit, netto -2,68 Rahoitusjäämä 1) -0,59 Lainakanta Rahavarat 9,01 4,30 2,13-3,01-0,88 9,60 4,04 1,55-2,90-1,35 10,80 3,90 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 1,04-2,53-1,49 12,15 3,75 4

6 3. UUDENKAUPUNGIN NYKYTILANNE Uudenkaupungin kaupungin kehitykseen ja talouteen vaikuttavat keskeiset tekijät: 1. Uudenkaupungin taloudessa suurin muutos on tapahtunut verotuloissa: verotulot ovat vuodesta 2002 laskeneet alle maan keskiarvon, ja Uusikaupunki saa verotulotasausta. Vuoden 2008 tilinpäätöksessä Uudenkaupungin verotulot asukasta kohden olivat 3048 euroa ja koko maan 3291 euroa/asukas. Muutos on merkittävä, koska Uudenkaupungin verotulot asukasta kohden olivat koko 1990-luvun yli maan keskitason - myös pahimpina työttömyysvuosina. Uudenkaupungin yhteisöverotuotto oli korkeimmillaan vuonna 2000 noin 2000 euroa asukasta kohden eli neljä kertaa niin paljon kuin koko maassa keskimäärin. Tämän jälkeen Uudenkaupungin yhteisöveron tuotto on ollut poikkeuksellisen alhainen: Vuonna 2008 Uudenkaupungin asukaskohtainen yhteisövero oli 128 kun se koko maassa oli 288 euroa. 2. Väestökehitys on ollut jo 20 vuotta negatiivinen. Uudenkaupungin asukasluku on laskenut vuodesta 1990 lähes 2600 henkilöllä. Uudenkaupungin ikärakenne vinoutuu nopeasti: lasten määrä laskee ja työikäisten ja vanhusten määrä nousee muuta maata ja vastaavankokoisia kuntia nopeammin. Työssäkäyvien palkansaajien määrä laskee ja samalla huoltosuhde heikkenee, ja tämä heikentää edelleen verotulojen kasvua. Rohkaisevaa jatkoa ajatellen on, että muuttoliike on kuitenkin vuonna 2009 ollut lievästi positiivinen. Väestön väheneminen pienentää sekä verotuloja että valtionosuuksia Uudenkaupungin menotaso ja palvelujen tuotantokustannukset alenivat 2000-luvulla muihin kuntiin verrattuna, mutta se ei ole riittänyt tasapainottamaan taloutta. Vuonna 2007 tapahtui käänne huonompaan, ja Uudenkaupungin menot kasvoivat muuta maata enemmän. Tämä ei voi jatkua, jos ja kun kaupungin talous on tervehdytettävä. Kun verrataan Uudenkaupungin henkilöstömäärää ja kokonaismenoja muihin kuntiin, on aina muistettava, että Uudenkaupungin kaupungilla on sekä oma terveyskeskus että ammatillinen oppilaitos, jotka useimmiten vastaavankokoisissa ja pienemmissä kunnissa on siirretty kuntayhtymän hoidettaviksi. Uudenkaupungin perusongelmana on tällä hetkellä tulojen pienuus eikä enää poikkeuksellisen korkea menotaso. 5

7 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS syntyneet kuolleet nettomuutto väkiluku muutos kum. muutos / VÄESTÖENNUSTE Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Ikäluokat Tot. Osuus v Osuus v Osuus v Muutos > kaikista % kaikista % 2030 kaikista % kpl %:ia , , , ,8 Peruskoulu, , , , ,4 Lukio, , , , ,5 Työikä, , , , , , , , , , , , ,8 yli , , , ,2 Eläkeikä, yi 64 v , , , ,8 Yhteensä ,6 Asukasluku on ollut laskussa ja sen ennustetaan laskevan edelleen. Lasten ja nuorten sekä työikäisten määrä on selvässä laskussa. Eläköityminen ja ikääntyminen on keskimääräistä nopeampaa. 6

8 UUDENKAUPUNGIN TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN Toimiala Muutos 2000-> 2006 Maa- ja metsätalous Mineraalien kaivuu Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa, majoitustoiminta ym Kuljetus, varastointi ja tietoliik Rahoitustoiminta ym Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä Uudenkaupungin työpaikat toimialoittain v Yhteiskunnalliset palvelut. 28 % Toimiala tuntematon 0,9 % Maa- ja metsätalous 5,2 % Mineraalien kaivuu 0,0 % Teollisuus 35,3 % Rahoitustoiminta ym. 8,4 % Kuljetus, varastointi ja tietoliik. 5,5 % Kauppa, majoitustoiminta ym. 10,3 % Rakentaminen 6,5 % Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 0,4 % 7

9 TYÖLLISYYSASTEEN KEHITYS 35,0 TYÖTTÖMYYSASTE ,0 25,0 20, ,0 10,0 5,0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Uudenkaupungin työttömyys kehittyi suotuisasti aina vuoden 2008 loppupuolelle saakka. Vuonna 2008 työttömyys laski jo alle koko maan tason, ja se oli 6,7 %. Vuoden 2009 aikana se on puolitoistakertaistunut edellisvuodesta. Syyskuussa 2009 se oli jo noussut 9,9 %:iin ja oli koko maan tasolla. Työttömyys on edelleen nousussa ja vuosi 2010 tullee olemaan paha työttömyysvuosi. 8

10 4. UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA UUSIKAUPUNKI UUTTA ENERGIAA STRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Uudenkaupungin strategia päivitettiin keväällä Strategiatyön lähtökohtana oli mahdollisimman laajan joukon osallistaminen ja siksi strategian päivittämisessä olivat mukana esimiehet, johtoryhmä, henkilöstön edustajat, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto. Strategian tavoitteiksi asetettiin: 1) Strategia tukee me hengen syntymistä ja kaupungin talouden kuntoon saattamista. 2) Tulevaisuutta rakennetaan yhdessä aktiivisesti ja ennakoivasti uusia avauksia tekemällä. VISIO Uudenkaupungin kaupungin visio muodostuu johtamis-, palvelu-, elinkeinoja asumisvisioista. Vision läpileikkaavina teemoina ovat talous ja ympäristö. TALOUS YMPÄRISTÖ JOHTAMINEN: Uudellakaupungilla on valmius yhteistyöhön. Tavoitteena on yhtenäinen Vakka-Suomi. TALOUS YMPÄRISTÖ ASUMINEN: Uusikaupunki on turvallinen ja ainutlaatuinen asuinpaikka. UUSIKAUPUNKI - UUTTA ENERGIAA 2016 ELINKEINOT: Uusikaupunki tarjoaa Suomen parhaat yritysyhteistyön edellytykset. TALOUS YMPÄRISTÖ PALVELUT: Uusikaupunki takaa laadukkaat, tehokkaat ja helposti saavutettavat palvelut. TALOUS YMPÄRISTÖ 9

11 PAINOPISTE 1: JOHTAMISSTRATEGIA Visio: Uudellakaupungilla on valmius yhteistyöhön. Tavoitteena on yhtenäinen Vakka-Suomi. Päätavoitteet: 3) Uudessakaupungissa on hyvin toimiva, yhteistyökykyinen sekä sitoutunut luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto. 4) Poliittinen ja virkamiesjohto seuraa aktiivisesti toimintaympäristön muutoksia ja reagoi niihin välittömästi. 5) Johtamisen avulla edistetään henkilöstön hyvinvointia ja osaamista. Henkilöstöä kannustetaan itsensä kehittämiseen ja toimintatapojen uudistamiseen. Johtamiskulttuuri tukee kaupungin imagoa hyvänä työnantajana. Tavoite talouden tasapainottamiseen: 6) Toteutetaan välttämättömät rakenneuudistukset talouden tasapainon saavuttamiseksi. Tavoite ympäristötekijöiden huomioimiseen: 7) Ilmaston puolesta hankkeen tulokset huomioidaan päätöksenteossa. Alatavoitteet Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen päästy. Uudistetut rakenteet Tarkistetaan prosessit ja niissä esiintyvät päällekkäisyydet ja puutteet. Tunnistetaan parhaat käytännöt ja kehitetään toimintatapoja niiden mukaisesti. Toimintatapojen uudistaminen Tuottavuus nousee niin, että kaupungin henkilöstö vähenee 30 henkilöllä taloussuunnitelman tavoitteen mukaisesti vuosina Tehdään uudet rakenteet kustannustehokkaiksi. Varaudutaan henkilökunnan eläköitymiseen laatimalla henkilöstösuunnitelma. Toiminnan tehostuminen Ennakoiva henkilöstösuunnitelma Kaupungin käyttötalouden nettokustannukset /as kasvavat vuodessa prosenttiyksikön vähemmän kuin vertailukuntien kustannukset (FCG:n selvitys). Kaupungin käyttötalouden nettokustannusten ja odotekustannusten (FCG:n selvitys) erotus pienenee väh. 5 % vuodessa/ euroa/v. Laadittu 6/2010 Aktiivinen reagoija Päätöksenteko on johdonmukaista, linjakasta ja ennakoivaa. Strategian toteuttaminen Päätöksentekoprosessit tukevat strategiaa. Strategiasta on toteutunut 90 % v mennessä. Johtaminen on kannustavaa Kannustetaan henkilöstöä kehittämään itseään koulutuksella. Ikäjohtaminen on johdonmukaista, sitouttavaa ja kannustavaa. Koulutuksiin osallistuminen Eläköityminen Min. 2½ koulutuspäivää/työntekijä/v Eläkeikä nousee nykyisestä 6 kk vuoteen 2012 mennessä. Ympäristön kehittäminen Toteutetaan hiilineutraalihankkeen tavoitteita päätöksenteossa. Hankkeiden lukumäärä 20 hanketta/vuosi 10

12 PAINOPISTE 2: ELINKEINOSTRATEGIA Visio: Uusikaupunki tarjoaa Suomen parhaat yritysyhteistyön edellytykset. Päätavoitteet: 1) Yritykset otetaan vastaan ja palvellaan yksilöllisesti ja räätälöidysti kaikissa yrityksen elinkaaren vaiheissa. Asiakas nähdään yhtenä kaupungin elinkeinostrategian toteuttajana ja yhteistyökumppanina. 2) Elinkeinorakenne monipuolistuu kuuntelemalla heikkoja signaaleja ja reagoimalla niihin nopeasti, mikä edellyttää kaikkien osapuolien sitoutumista sekä tarvittaessa valmiutta riskien ottamiseen. 3) Yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan panostamalla sataman, tiestön, rautatien ja tietoliikenneyhteyksien toimivuuteen niin, että ne vahvistavat Uudenkaupungin logistista asemaa. Tavoite talouden tasapainottamiseen: 4) Yritysten toimitiloihin investoidaan tarvittaessa, ja toimitilat ovat käytössä. Tavoite ympäristötekijöiden huomioimiseen: 5) Uuteenkaupunkiin houkutellaan erityisesti uusiutuvia energialähteitä käyttäviä ja kehittäviä yrityksiä. Alatavoitteet Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen päästy. Työpaikkojen lisääminen Luodaan uusia työpaikkoja uusien yritysten ja innovaatioiden kautta. Elinkeinotoimi toimii nopeana reagoijana ja uusien elinkeinohankkeitten oivaltajana, joka luo vahvuutensa yhteistyössä kaupungin koko organisaation kanssa ja on tehokas toimija muitten elinkeinoelämän kehittäjien tuella. Kehitetään, lisätään ja kannustetaan yritysten yhteistyöhön. Työpaikkojen määrä Työttömyysaste Uudet yli 10 henkilöä työllistävät yritykset. Uusiutuvia energialähteitä käyttävien ja kehittävien yritysten määrä Nettolisäys 80 työpaikkaa/ vuosi ( yht. 700 työpaikkaa) Työttömyysaste on alle Varsinais-Suomen keskitason. 2 yritystä / vuosi 1 yritys / vuosi Matkailustrategian toteuttaminen Maanhankinta on ennakoivaa ja kaavoitus sekä toimitilojen tarjoaminen on joustavaa. Strategian toteutuminen Kulunut aika raakamaasta rakentamiseen. 80 % strategiasta toteutunut vuona 2013 Nopeissa hankkeissa < 1 vuosi Sataman toimintaedellytysten varmistaminen Lisätään satamaan tukeutuvia yrityksiä Tonnit 1 milj. tn/vuodessa vuonna 2016 Uusiutuvat energialähteet Tuetaan alan yritysten kehittymistä Hiilidioksiidipäästöjen määrä Hiilidioksiidipäästöjen määrä vähenee 30 % vuoteen 2015 mennessä Tuulivoimapuisto Valitaan yhteistyökumppani ja arvioidaan hyödyt. Aikataulu Työpaikat Valinta ja arviointi vuoden 2009 aikana 50 työpaikkaa vuoden 2012 loppuun mennessä Sähköinen ratayhteys Vaikuttaminen hankkeen toteuttamiseen Suunnittelu ja aikataulu Suunnittelu vuonna 2010 Valmis vuoteen 2012 mennessä 11

13 PAINOPISTE 3: PALVELUSTRATEGIA Visio: Uusikaupunki takaa laadukkaat, tehokkaat ja helposti saavutettavat palvelut. Päätavoitteet: 1) Uudistetaan ja kehitetään palvelutuotannon laatua ja rakennetta jatkuvasti. 2) Edistetään asukkaiden hyvinvointia moniammatillisesti ja poikkihallinnollisesti. 3) Panostetaan hyvinvointiin ja terveyteen ennakoivasti ja laaja-alaisesti. 4) Kehitetään liikekeskustan palveluja. Tavoite talouden tasapainottamiseen: 5) Järjestetään palvelut kokonaistaloudellisesti nykyistä edullisemmalla tavalla. Tavoite ympäristötekijöiden huomioimiseen: 6) Tuetaan esteetöntä ja energiaa säästävää liikkumista. Alatavoitteet Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen on päästy. Siirtyminen korjaavasta työstä ehkäisevään työhön Ehkäisevä ja kuntouttava työote kaikissa ikäryhmissä. Laitoshoitojaksojen pituus Lyhenee 10 % vuoden 2008 tasosta Vahvistetaan varhaista vaikuttamista ja uusia perhekeskeisiä toimintamalleja. Laaditaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma. Huolen vyöhykkeet Suunnitelma valmis 75 %:lla 0-6-vuotiaista ei huolta Valmis 12 / 2010 Palvelurakenteen kehittäminen Selkiytetään työnjako ja toimivat hoitoketjut perusterveyden, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä. Suunnitelma Valmis vuoden 2012 loppuun mennessä Lääkärien vastaanotolle pääsyä nopeutetaan. Jonotusajan lyheneminen Enintään 2 viikkoa Organisoidaan toisen asteen ammatillinen koulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus kuntaja palvelurakenneuudistusten mukaisesti. Toteutuminen Valmis vuoden 2012 loppuun mennessä Kaikki peruskoulun päättävät saavat päättötodistuksen Vahvistetaan varhaiskas vatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyötä. Ilman päättötodistusta peruskoulusta eronneiden määrä 0 oppilasta Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea kehitetään niin, että mahdolliset ongelmat tunnistetaan varhain ja niihin kohdistetaan moniammatillista ja poikkihallinnollista osaamista. 12

14 Alatavoitteet Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen on päästy. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluilla parannetaan asukkaiden hyvinvointia Tuetaan uusikaupunkilaisten liikunnan harrastamisen lisääntymistä. Seurantatutkimus uusikaupunkilaisten liikkumisesta Uusikaupunkilaiset liikkuvat enemmän kuin vuonna 2009 Tuetaan uusikaupunkilaisten kulttuuritoimijoiden toimintaa. Kulttuuritoimijoiden rooli vahvistuu Kulttuurialojen ryhmien/toimijoiden määrä kasvaa Kaupallisten palveluiden riittävä tarjonta ja keskustaalueen yleisilmeen parantaminen Uusien liikkeiden sijoittuminen keskustaalueelle Uudessakaupungissa tapahtuvat ostot lisääntyvät Ostot lisääntyvät 10 % vuoteen 2012 mennessä Talouden tasapainottaminen Seurataan kustannuksia (FCG) ja muutetaan palveluita kustannustehokkaampaan suuntaan. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset Kokonaiskustannukset kasvavat vähemmän kuin vertailukunnissa keskimäärin Jätteen hyötykäyttövalistus Uusiutuvan energian käytön lisääminen, kierrätys, energiajäte Kaatopaikalle menevän jätteen määrä Jäte vähenee 50 % vuoteen 2016 mennessä 13

15 PAINOPISTE 4: ASUMISSTRATEGIA Visio: Uusikaupunki on turvallinen ja ainutlaatuinen asuinpaikka. Päätavoitteet: 1) Koko kaupungin alueella asuinalueet ovat monimuotoisia ja niissä on otettu huomioon erityisryhmien tarpeet. 2) Kaupungin omistamat asunto- ja kiinteistöyhtiöt ja niiden ympäristö vastaavat nykyajan tarpeita ja vaatimuksia. 3) Harrastuksiin perustuvia ja niitä tukevia asumismahdollisuuksia kehitetään. 4) Puutaloalueen ainutlaatuisuutta asuinympäristönä korostetaan. Tavoite talouden tasapainottamiseen: 5) Asuinaluerakenne on tiivis ja ehyt. Tavoite ympäristötekijöiden huomioimiseen: 6) Asuinalueet ovat lähellä työpaikkoja. Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, ettätavoitteeseen päästy. Monipuolinen asuntotarjonta Ennakoiva maanhankinta ja laadukas kaavoitus Noudatetaan asumisstrategian toimenpiteitä Tonttivaranto Asuntojen määrällinen jakaantuma Vastaa 5 vuoden tarvetta Asukasluvun kasvu 30 henkeä /vuosi Esteetön asuminen Rakennetaan hissejä Toteutetaan esteettömyysraportin toimenpiteitä Rakennettujen hissien määrä Toimenpiteiden määrä 91 % yli 75-vuotiaista asuu omassa kodissa Harrastuksiin liittyvien alueiden kaavoitus. Kehitetään alueita yleiskaavoituksella (teollisuus, asunnot, loma). Suunnittelu ja myynti Asuntoja / vuosi 6 asuntoa / vuosi Kunnostetut asunnot ja pihat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuki ja rahoitus sekä suunnittelu Kunnostusten lukumäärä 1 yhtiö/vuosi, 5 taloa vuodessa 14

16 LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT Pakolliset ja välittömät toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi 1. Rakenteiden uudistaminen - Tehokas kouluverkko muodostetaan mahdollisimman nopeasti. - Prosessit tarkistetaan, poistetaan niissä ilmenneet päällekkäisyydet ja toteutetaan tarvittavat rakenneuudistukset. - Vakka-Suomeen rakennetaan yhteinen vesihuolto. - Luodaan rakenteet, jotka tukevat palvelukeskusten yhteistyötä asiakkaan palvelun parantamiseksi. Työnjako ja toimivat hoitoketjut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä selkeytetään. 2. Palveluiden kehittäminen - Olemassa olevat palvelut ja niiden todellinen tarve selvitetään. Mitkä ovat lakisääteiset palvelut, mitä palveluja voimme jättää pois ja mitä tarpeita on uusille palveluille. - Kunkin palvelun tuottamisen kokonaiskustannukset selvitetään ja tämän perusteella päätetään, mitkä palvelut on kokonaistaloudellisesti edullisinta tuottaa omana palveluna ja mitkä ostopalveluna tai itsepalveluna. - Tukipalvelujen kustannustehokkuutta tarkastellaan suhteessa muihin palvelujen tuottajiin. 3. Alue- ja kuntayhteistyön kehittäminen - Tavoitteena on yhtenäinen Vakka-Suomi. - Yhteistyötä rakennetaan seutukunnan kuntien kanssa. 4. Henkilöstö - Johtaminen tukee henkilöstön motivoitumista, sitoutumista ja joustavuutta. - Toimintaa tehostetaan luopumalla vanhoista toimintatavoista ja ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja. 5. Verotus - Riskinottoa hajautetaan veroprosenttia nostamalla, jos muut toimenpiteet eivät riitä. 15

17 Ympäristön kehittäminen 1. Turvallisen ympäristön kehittäminen - Turvallista ja esteetöntä liikkumista tuetaan sekä kaavoituksessa että rakentamisessa. - Asuinalueita rakennetaan lähelle työpaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia. 2. Energian hyödyntäminen - Uuteenkaupunkiin houkutellaan erityisesti uusiutuvia energialähteitä käyttäviä ja kehittäviä yrityksiä. - Liikenneväylät rakennetaan tukemaan energiaa säästävää liikkumista. - Uusikaupunkilaisia valistetaan energiajätteen ja kierrätyksen hyödyistä. - Tuulivoimapuiston hyödyt arvioidaan ja tehdään tarvittavat jatkotoimenpiteet arvion pohjalta. 3. Hankkeiden tulosten hyödyntäminen - Ilmaston puolesta / hiilineutraalihankkeen ym. hankkeita ja niiden tuloksia hyödynnetään mahdollisimman paljon kaikissa päätöksen tekoprosesseissa. 4. Imagon luominen ympäristösertifikaatin avulla - Uudenkaupungin ympäristöystävällistä imagoa luodaan hakemalla sertifikaattia. 16

18 YLEISET MITTARIT Mitä tunnuslukuja erityisesti valtuustossa ja kunnassa seuraamme Asukasluvun kehitys Asukasluku ei vähene vuonna Asukasluku kasvaa vuosittain 30 hengellä vuosina Asukasluku on vuonna Muut asukkaisiin liittyvät tunnusluvut: Talouden tavoitteet: 1-6 -vuotiaiden määrä pysyy vuoden 2007 tasolla vuoteen 2016 saakka (850 lasta). Työikäisten (17-64-vuotiaiden) määrä ei laske alle 9300 vuoteen 2016 mennessä. Huoltosuhde (alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä vuotiasta kohti) säilyy strategiakaudella vähintään vuoden 2010 tasolla. Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlaskettu vuosikate kattaa poistot vuonna Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlaskettu tulos on ylijäämäinen vuonna Liikelaitosten tilikausien tulokset ovat ylijäämäisiä. Taseessa ei ole kattamatonta alijäämää vuoden 2014 tilinpäätöksessä. 17

19 5. KAUPUNGIN PÄÄMÄÄRÄT TALOUSARVIOVUONNA 2010 JA SUUNNITELMAKAUDELLA Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevia säännöksiä on muutettu voimaan tulleessa kuntalain tarkistuksessa. Säännösmuutoksilla on pyritty lisäämään talouden suunnitelmallisuutta sekä selkeyttämään ja täsmentämään kunnan talouden tasapainosääntelyä. Taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Tarkastuslautakunnan on arvioitava arviointikertomuksessa tasapainotuksen toteutumista sekä toimenpiteiden riittävyyttä ja realistisuutta. Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvio on alijäämäinen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion yli- ja alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Kirjanpidollisesti eriytettyjen liikelaitosten arvioidut yli-/alijäämät otetaan huomioon kunnan talousarviovuoden yli-/alijäämäarviossa. Samoin yli-/alijäämäarvioon otetaan mukaan talousarviomuutokset. Taloussuunnitelmaan kuuluvien vuosien tilikauden tuloksella tarkoitetaan tulosta ennen tilinpäätössiirtoja eli ennen varaus-, poistoero- ja rahastosiirtoja. Tämä merkitsee Uudenkaupungin osalta noin miljoonan euron tiukennusta aikaisempiin säännöksiin verrattuna. Toimeenpanosuunnitelmaan tulee sisällyttää kuntalain 65.1 :ssä tarkoitettu kunnan taloussuunnitelma ja 65.3 :n perusteella laadittu toimenpideohjelma, jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi. Valtuuston on hyväksyttävä toimenpideohjelma taloussuunnitelman yhteydessä. Toimenpideohjelma voi myös olla erillinen, valtuuston hyväksymä asiakirja. Toimenpideohjelma voidaan hyväksyä myös osana taloussuunnitelmaa. Usealle vuodelle ulottuva toimenpideohjelma tarkistetaan ja hyväksytään vuosittain talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Toimenpideohjelmaan otetaan ne tuloja lisäävät ja menoja vähentävät toimenpiteet, jotka eivät sisälly varsinaiseen taloussuunnitelmaan. Toimenpiteet on esitettävä yksilöityinä, rahamääräisinä ja ajallisesti kohdistettuina. Uudenkaupungin vuoden 2010 talousarvion ja taloussuunnitelmavuosien tulos on negatiivinen. Taseeseen on muodostumassa kattamatonta alijäämää. Jotta Uudenkaupungin tulos saadaan positiiviseksi ja kaupungin taseessa ei ole kattamatonta alijäämää vuoden 2014 tilinpäätöksessä, on kaupungille hyväksyttävä toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi. Ohjelma perustuu syksyllä 2009 hyväksyttyyn Uusikaupunki - Uutta energiaa -strategiaan. Vuonna 2009 perustettu talouden tasapainottamista varten perustettu toimenpideohjelman valmistelutyöryhmä jatkaa toimintaansa vuonna Yksilöity toimenpideohjelma, jolla katetaan kaupungin taseeseen syntynyt alijäämä: 1. Kaupungin henkilöstön määrää vähennetään yhteensä 30 henkilöllä vuosina Vähenemisessä hyödynnetään luonnollinen poistuma (eläköityminen ja irtisanoutuminen). Vähennysten vaikutus on vuositasolla yhteensä euroa vuonna Tästä euroa sisältyy taloussuunnitelman lukuihin. Taloussuunnitelmassa eivät ole mukana vuoden 2011 lisäsäästö euroa ja 2012 lisäsäästö euroa. Talo- 18

20 ussuunnitelmaan sisältymätön henkilöstösäästö on yhteensä euroa vuonna Vanhusten kotihoidon, palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen sekä pitkäaikaisten laitospaikkojen yhteiskustannuksia karsitaan. Kaupunki on vuosina panostanut merkittävästi sekä kotipalveluihin, kansanterveystyöhön että eri tasoiseen palveluasumiseen. Tämän kustannusten kasvua estävä vaikutus on vuodesta 2011 alkaen euroa vuodessa. 3. Kaupungin rakenteet tehdään kustannustehokkaiksi toiminnan yleisen tehostumisen kautta. Kaupungin käyttötalouden kustannukset /as kasvavat vuodessa prosenttiyksikön vähemmän kuin vertailukuntien kustannukset (FCG:n selvitys) sekä kaupungin käyttötalouden nettokustannusten ja odotekustannusten (FCG:n selvitys) erotus pienenee väh. 5 % vuodessa / /v. Taloussuunnitelmaan sisältymätön säästövaikutus on euroa vuonna FCG:n selvitys kaupungin kustannuksista suhteessa vertailukuntien kustannuksiin esitellään kaupunginvaltuustolle sen jälkeen kun uudet tiedot ovat tulleet. Kaupungin strategian mukaisena tavoitteena on kaupungin palvelurakenteiden kehittäminen. Tämä tarkoittaa, että koko kaupungin mutta erityisesti kaupungin taloudellisesti merkittävimmän sektorin sosiaali- ja terveystoimen palveluita muutetaan kustannustehokkaampaan suuntaan. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset saavat kasvaa vähemmän kuin vertailukunnissa keskimäärin. Tämä tarkoittaa sitä, että mm. selkiytetään työnjako ja toimivat hoitoketjut perusterveyden, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä. Selvityksen on oltava valmiina vuoden 2010 loppuun mennessä. Toiminnan muutoksia tehdään jo tätä ennen koko ajan. Tähän liittyen selvitetään mm. kansanterveyspalvelujen järjestelyt. 4. Uudenkaupungin Satama liikelaitoksen tulos on euroa ylijäämäinen ennen varauksia vuodesta 2012 alkaen. Nettomenojen vähennykset ja kustannusten nousua estävä vaikutus ovat yhteensä euroa vuonna Talousarvioesityksen liitteenä on toimenpideohjelman mukainen kaupungin tulos- ja rahoituslaskelma sekä kaupungin ja liikelaitosten yhdistetty tulos- ja rahoituslaskelma. Kaupungin talous on vuosikatteella mitattuna suunnitelmakaudella ilman toimenpideohjelman toimenpiteitä heikko. Vuonna 2010 vuosikate kattaa 84 % poistoista, vuonna 2011 n. 96 % ja vuonna 2012 n. 87 % poistoista. Kaupungin ja liikelaitosten pitkäaikainen korollinen lainamäärä kasvaa noin 8 miljoonalla eurolla noin 29 miljoonaan euroon. Uudenkaupungin taseessa on kattamatonta alijäämää suunnitelmakaudella. Toteuttamalla toimenpideohjelma talous on vuonna 2012 vahvistuva ja tulos on positiivinen. Kaupungin tulojen on riitettävä menoihin, koska toimintaa ei voida pitkään rahoittaa lainanotolla. Lainanotto lisää kaupungin korko- ja lainanlyhennysmenoja, ja rahaa jää entistä vähemmän varsinaisen palvelutuotannon rahoittamiseen. Tasapainon saavuttamisessa tarvitaan sekä tulojen lisäystä että menotason laskemista. Taloutta ei voi myöskään rakentaa valtionosuuksien tai harkinnanvaraisen avustuksen lisäyksen varaan, sillä valtiontalouden tulopohjaa rapauttavat laman aiheuttama verotulojen lasku ja lisääntyneet lainanhoitokulut. Uudenkaupungin valtionosuuksia pienentää mm. perusopetuksen oppilasmäärän pieneneminen. 19

21 Kaupungin strategian ja taloussuunnitelman toteuttaminen Kaupunginvaltuusto on syksyllä 2009 hyväksynyt Uusikaupunki - Uutta energiaa strategian vuosille Sitä toteutetaan suunnitelmakaudella Uudenkaupungin talouden ja toiminnan tavoitteet ja palvelukeskusten toteuttamat kehittämis- ja muutostoimenpiteet on johdettava siitä. Kaupungin menotason sopeuttaminen pysyvästi alentuneeseen tulotasoon vaatii edelleen koko suunnitelmakauden poikkeuksellisen voimakkaita ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä, jotka on aloitettu vuonna Määrätietoinen prosessiorganisaation rakentaminen jatkuu, ja kaupunki siirtyy prosessimaiseen toimintatapaan. Kaupungin kaikkien toimintojen tarkastelu ja työprosessien analysointi on jatkuvaa toimintaa - kaupungin uusi toimintamalli. Tätä kehittämistä suoritetaan jatkuvana prosessina, ja painopiste on niissä toiminnoissa ja prosesseissa, joihin liittyvät suurimmat käyttömenot. Kaupungin toiminnan rakenteet on uudistettava. Strategian mukaisesti tämä tarkoittaa, että tarkistetaan prosessit ja niissä esiintyvät päällekkäisyydet ja puutteet ja tunnistetaan parhaat käytännöt ja kehitetään toimintatapoja niiden mukaisesti. Kaupunginvaltuusto velvoittaa kaikki palvelukeskukset osallistumaan edellä selostettuun menettelyyn kaikkien toimintojensa ja prosessiensa osalta. Muut toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi Valtuusto hyväksyi syksyllä 2009 Uudenkaupungin strategian Uusikaupunki - Uutta energiaa. Kaupungin erittäin vakava taloustilanne on otettu siinä huomioon, ja strategiassa sovittuja toimenpiteitä toteutetaan vuosien talousarvioissa. Strategiassa on määritelty Uudenkaupungin tavoitteet, toimenpiteet niiden mittarit ja tavoitetasot. Palvelukeskusten ja tulosalueiden tavoitteiden (tavoitetaso ja mittarit) on oltava em. strategioiden mukaiset. 2. Määrätietoinen prosessiorganisaation rakentaminen jatkuu. Toiminnan tavoitteena on päästä tehokkaisiin tuottajamalleihin, hyvään palvelujen laatuun ja hyvään maineeseen. 3. Peruskouluverkkouudistus toteutetaan vuonna Siihen liittyvät muut palvelutoiminnan kehittämistoimenpiteet tehdään samoin vuoden 2010 aikana ja päätetään vapautuvien kiinteistöjen jatkokäytöstä. 4. Kaupungin omalla alueohjelmalla selvitetään Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakan kanssa yhteistyössä kaupungin eri haja-asutusalueiden ja erityisesti entisten kuntakeskusten kokonaisvaltaisen kehittämisen periaatteet, erilaisten palvelujen kokonaistilanne sekä muut sisäiseen alueelliseen kehitykseen vaikuttavat asiat. 5. Toteutetaan kaupungin asumisstrategian mukaisia toimenpiteitä monipuolisen ja houkuttelevan asuntotarjonnan edistämiseksi, jotta kaupunkiin saadaan uusia asukkaita ja kaupungissa on tarjolla eri ikäryhmille soveltuvia asuntoja. Kotona asumista edistetään ja tätä tavoitetta tuetaan mm. selvittämällä hissien todellinen tarve, ja millä perusteella kaupunki myöntää tukea hissien rakentamiseen. Selvitys tehdään kesäkuun 2010 loppuun mennessä. 20

22 Kaupungin omistamien asuntojen käytön tehostamiseksi ja tyhjien asuntojen myymiseksi laaditun ohjelman toteuttamista jatketaan. 6. Suositaan erilaisia säästöjä tuovia henkilöratkaisuja ottaen huomioon henkilöstön jaksaminen ja palvelujen turvaaminen. 7. Investointiesitysten yhteydessä on aina esitettävä niiden käyttötalousvaikutukset. 8. Uudenkaupungin Veden talous on tasapainotettava kestävällä tavalla suunnitelmakaudella. Kaupungin on myös laadittava säännöt, joissa määritellään millä alueilla ja millä ehdoilla se tukee ja myöntää takauksia jätevesiosuuskunnille. Määritellään kanta, otetaanko vesi- ja viemäriosuuskunnat kaupungin haltuun tai ei. Jos otetaan, niin millä ehdoilla. 9. Kaupungin kaikkien liikelaitosten tulee toimia tehokkaasti ja tuottavasti. Liikelaitosten on arvioitava tarkkaan toteutettavien investointien kannattavuus ja tarpeellisuus. Tavoitteena on, että liikelaitosten tuottamien palveluiden hinnat ovat kilpailukykyiset. 10. Kaupungin tuottamat tukipalvelut ja niiden tuottamistavat arvioidaan kesäkuun 2010 loppuun mennessä. 11. Kaatopaikan ja varikon jatkokäyttö ja toimintamallit päätetään vuoden 2010 aikana. 12. Kaupungin käyttämät ostopalvelut selvitetään. Arvioidaan mitä kaupungin kannattaa tuottaa itse ja mitä sen kannattaa ostaa muilta. Vuoden 2010 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on vuosittain tulona euron omaisuuden myyntivoitot. Tämä edellyttää, että kaupunki saa kaavoitettua ja myyntiin omistamansa vapaa-ajan asutukseen soveltuvat alueet. Palvelukeskusten on sopeutettava toimintansa valtuuston hyväksymien määrärahojen tasolle. YLEISET PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET Henkilöstöpolitiikka Kaupungin henkilöstöpolitiikkaa ohjaa vuonna 2004 valmistunut henkilöstöstrategia. Tavoitteena on, että työyhteisöjen toimivuus ja tehokkuus kehittyvät jatkuvasti positiiviseen suuntaan. Toimintakaudella kaupungin vakituisesta henkilöstöstä jää vanhuuseläkkeelle vajaat 90 henkilöä. Lisäksi muita eläkeratkaisuja on vuosittain noin kpl. Työvoiman saatavuuden parantamiseksi ja henkilöstön ikärakenteen monipuolistamiseksi vakinaiseen virkaan tai toimeen suoritetaan pääsääntöisesti aina ulkoinen haku, sama koskee myös yli kuuden kuukauden sijaisuuksia, poikkeuksena opettajat. Kaupungin henkilöstöstä tulevia hakijoita kohdellaan tasavertaisesti muiden hakijoiden kanssa. Lisäksi pääsääntönä on, että virkavapautta/työlomaa ulkopuolisen vakituisen työn hoitamiseen myönnetään koeajaksi, jos on pätevä sijainen ja työn sujuvuus ei vaarannu. Vastuutaho: henkilöstöosasto. 21

23 Vakka-Suomen seutukunta, koheesio- ja kilpailukykyohjelma Vuoden vaihteessa päättyvä aluekeskusohjelma saatetaan loppuun mennessä. Sen sijaan tulee koheesio- ja kilpailukykyohjelma, johon on hakeuduttu määräaikaan mennessä. Valtakunnallisen KOKO-ohjelman ohjeistuksen perusteella Vakka-Suomen seutukunnan ohjelmaehdotukseen on toiminnan organisoinnista kirjattu, että toiminta organisoidaan siten, että ohjelmaa hallinnoiva organisaatio palkkaa koordinaatiotyöstä vastaavan henkilöstön. Tämä poikkeaa aluekeskusohjelmassa noudatetusta käytännöstä siten, että Vakka-Suomen seutukunnan kuntayhtymä, joka on hallinnoinut ohjelmaa, on ostanut koordinaatiopalvelun Vakka-Suomen Kehityskeskus Oy:ltä. KOKO-ohjelma ja yritysneuvonnan ja kehittämisen perushankkeiden toteuttaminen tultaneen tekemään siten, että ne sijoitetaan useimpien muiden seutukuntien tapaan yhtiömuotoiseen kuntien kokonaan omistamaan organisaatioon. Vakka-Suomeen tällainen organisaatio on tarkoitus muodostaan Ukipolis Oy:stä siten, että muut kunnat tulevat osakkaiksi UUdenkaupungin kaupungin nyt yksinään omistamaan yhtiöön. Käytännössä uuden organisaation toiminta alkanee aikaisintaan maaliskuussa, lukuun ottamatta yritysneuvontahankkeiden osioita, joiden luontevin muutosajankohta on vuoden vaihde. Aluekeskusohjelma saatetaan loppuun nykyisin järjestelyin. Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä jatkaa toimintaansa ja sinne jäävät hallinnon kulut ja yhteinen hankkeeseen käytettävä kuntaraha. Maankäytön suunnittelun osalta seutukunta joutuu ottamaan aikaisempaa enemmän vastuuta. Ohjelma- ja kehitystyön sisällön ohjaus tapahtuu edelleenkin työvaliokunnan ja seudullisen poliittisen organisaation toimesta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukainen seudullinen perusterveydenhuollon ja työterveydenhuollon yksikkö Uuttakaupunkia ja Vehmassalon sekä Pyhärannan kuntia koskevana aloittaa toimintansa Maakuntakaava, jonka ohjausryhmänä seutukunnan yhtymähallitus on toiminut, on maakuntahallituksen ja valtuuston käsittelyssä siten, että se valmistuu mennessä. Omistaja- ja asuntopolitiikka Tarpeettoman omaisuuden/kiinteistöjen myynti jatkuu. Valtion asuntorahaston käyttöasteprojektissa löydettyjä hyviä toimintamalleja jatketaan. Asuntorahaston kanssa on keskusteltu myös kokonaisvaltaisesta asuntoalueen kehittämisestä. Kaavoitus- ja tonttipolitiikka Kaupungin maa-, kaavoitus- ja tonttipolitiikassa otetaan huomioon erityisesti uusien asukkaiden ja työpaikkojen saaminen kaupunkiin. Maapoliittinen ohjelma päivitetään kerran valtuustokaudessa. Vuoden 2010 aikana tärkeimpinä hankkeina on saada Uudenkaupungin väestötappio kääntymään positiiviseen suuntaan. Janhuan alueen markkinointia jatketaan ja alueen rakennusten rakentaminen alkaa Hiun alueen kaavoitus ja kunnallistekniikan suunnittelu teh- 22

24 dään vuoden 2010 aikana. Kaavoituksessa yhtenä tavoitteena on löytää uusia kestäviä energiaratkaisuja. Asunto- ja tonttitarjonta on kaupungissa monipuolista. Tonttitarjontaa on koko kaupungin alueella. Yritystoimintaa edistetään maanhankinnalla ja kaavoituksella. Viikaisten kadun talojen alueelle pyritään löytämään uusia asumisratkaisuja. Kaupungin omistamien lähisaarten kaavoitus tehdään vuoden 2010 aikana. Pyritään käynnistämään kulttuurihistoriallisesti arvokkaan puutalokeskustan korjaussuunnitelma ja neuvonta-hanke, joka valmistelee kaupunkia osaksi Turku 2011 kulttuuripääkaupunkihanketta. Käyttötalous- ja investointimenot Kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden nettomenot (tulojen ja menojen erotus) ilman poistoja laskevat vuonna 2010 noin 2,6 miljoonaa euroa eli noin 3,4 % vuoden 2009 muutetusta talousarviosta. Henkilöstökulut nousevat 13 % 5,7 miljoonaa euroa. Kova nousu johtuu siitä, että Uusikaupunki vastaa alkaen myös Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan perusterveydenhuollosta ja Vehmassalon ja Laitila-Pyhärannan kansanterveystyön kuntayhtymistä siirtyy Uudenkaupungin palvelukseen 99 henkilöä. Ilman tätä henkilöstömenot nousisivat 2,5 %. Kaupungin oma henkilöstö ei kasva vuonna Muut menot eivät esityksen mukaan kasva, ja tämä edellyttää todellisia toiminnanmuutoksia ja asettaa toimiyksiköt kovan taloudellisen haasteen eteen. Koska Uusikaupunki vastaa 2010 alkaen Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan perusterveydenhuollosta, kaupungin henkilöstömenot ja palvelujen ostot eivät ole vertailukelpoisia vuoteen 2009 nähden. Käyttötalouden nettomenot kasvavat 2,2 % vuonna 2011 ja 2,7 % vuonna Kaupungin investointimenot ovat suunnitelmakaudella 3,2-5,4 miljoonaa euroa ja kaupungin ja liikelaitosten yhteensä 4,4-9,2 miljoonaa euroa vuodessa. Investoinneissa on varauduttu vuosittain 0,5 miljoonan yritysten toimitilainvestointeihin, jotka katetaan investointivarauksella. Kaupungin investoinnit ovat 5,0 miljoonaa ja kaupungin ja liikelaitosten yhteensä 9,2 miljoonaa euroa vuonna Kaikki vuonna 2009 aloitetut vuonna 2010 jatkuvat hankkeet tai vuoteen 2010 siirtyvät hankkeet eivät vielä ole tiedossa, joten kokonaisinvestointien määrä voi kasvaa vielä tästä jonkin verran. Vuoden 2010 isoin ja myös uusi hanke on Betorantien jatkaminen. Siihen on varattu euroa. Hankkeeseen saadaan työllistämisperusteita investointitukea. Muita merkittäviä hankkeita ovat mm. tielaitoksen kanssa yhdessä toteutettavat Laivanrakentajantien korjaus ja Lokalahden kevyen liikenteen väylän rakentaminen. Uudenkaupungin Veden talousarviossa on varattu määrärahat Kustavi-Lokalahti siirtoviemärin rakentamiseen. Hiun alueen kunnallistekniikan suunnittelu- ja rakentaminen alkaisi. Kaupungin investoinnit keskittyvät tasapainottamisohjelman ja strategian mukaisesti korjaus- ja ylläpitoinvestointeihin. Vain kunnallistekniikan ja liikelaitosten puolella on uudisrakentamista. 23

25 6. TULO- JA MENOPERUSTEET Vuoden 2010 veroprosentti on 20,25. Kiinteistövero vuodelle 2010: Uusikaupunki Koko maa (2009) painotettu ka - yleinen kiinteistövero 0,95 % 0,74% - vakituinen asunto 0,42 % 0,29 % - vapaa-ajanasunto 1,02 % 0,89 % - yleishyödyllinen yhdistys 0,00 % - voimalaitos 1,20 % 2,47 % Vuonna 2009 kuntien tuloveroprosentin aritmeettinen keskiarvo oli 19,25 % ja painotettu keskiarvo 18,59 %. Aritmeettinen keskiarvo lasketaan jakamalla yhteenlasketut kuntien tuloveroprosentit kuntien määrällä ja painotetussa jaetaan koko maan verotettavat tulot saaduilla verotuloilla. Kiinteistöverojen painotettu keskiarvo lasketaan laskemalla kiinteistöjen verotusarvot ja maksetut verot. Suuret kaupungit, joiden tuloveroprosentti on yleensä alempi kuin pienten kuntien, laskevat tuloveroprosentin painotettua keskiarvoa. Uudenkaupungin kunnallisveron tuotto nousi 6,6 % vuonna 2008, kun koko maassa tuloverot nousivat 8 %. Yhteisöveron tuotto nousi Uudessakaupungissa noin 11 % ja koko maassa kasvu oli 4 %. Vuonna 2010 tuloveron tuotoksi arvioidaan 20,25 tuloveroprosentilla euroa. Tässä on 0,8 miljoonaa euroa, pari prosenttia, kasvua vuoteen 2009 verrattuna. Ilman veroprosentin korotusta verotulo pienenisi 1,2 miljoonalla eurolla. Koko maassa tuloverojen arvioidaan laskevan noin 4 %. Kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan korotusten jälkeen noin euroa. Uudenkaupungin yhteisöveron tuoton arvioidaan olevan noin 1,9 milj. euroa vuodessa vuonna 2010 ja 2,0 miljoonaa euroa vuonna 2011 ja 1,6 miljoonaa euroa vuonna Yhteisöveron jako-osuudet perustuvat kahden edellisen vuoden verotietoihin. Vuonna 2009 päätetty kuntien yhteisöveron jako-osuuden korotus on voimassa vuosina Vuonna 2012 kuntien saama osuus laskee ja kuntien saamat yhteisöverot pienenevät. Uudenkaupungin yhteisöveron tuottoa on vaikea arvioida, koska sekä Uudenkaupungin yhteisöverolaskennassa olevien yritysten maksamat verot että Uudessakaupungissa olevien toimipaikkojen työntekijämäärät vaihtelevat vuositasolla merkittävästi. Koska koko maan yhteisöverotuotto voi talouden taantuman jatkuessa edelleen laskea merkittävästikin, yhteisöveron tuottoon kohdistuu isoja epävarmuustekijöitä. Uudenkaupungin verotulojen arvioidaan vuonna 2010 kasvavan veronkorotusten takia 2 miljoonalla eurolla, 4,4 %:lla, vuodesta