Tanja Matikainen Terttu Kauranen Tuuli Mirola. Saimaan ammattikorkeakoulun sidosryhmäkysely 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tanja Matikainen Terttu Kauranen Tuuli Mirola. Saimaan ammattikorkeakoulun sidosryhmäkysely 2012"

Transkriptio

1 Tanja Matikainen Terttu Kauranen Tuuli Mirola Saimaan ammattikorkeakoulun sidosryhmäkysely 2012 Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2012

2 SISÄLTÖ 1 Johdanto Kyselyn tausta ja tarkoitus Kyselyn toteutus Vastaajajakaumat Saimaan ammattikorkeakoulun viestintä sidosryhmien näkökulmasta Tiedon saaminen ammattikorkeakoulun toiminnoista Nykyiset tiedon lähteet Toivotut tavat tiedottaa ammattikorkeakoulusta Vastaajien ehdotukset viestinnän toimivuuden parantamiseksi Toiminnan kehittäminen Ammattikorkeakoulun painoalat Saimaan ammattikorkeakoulun merkitys Saimaan ammattikorkeakoulun koulutuksen ja muun toiminnan merkitys Etelä-Karjalassa Saimaan ammattikorkeakoulun toimintojen kehittäminen Koulutukseen liittyviä kehittämisehdotuksia Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyviä kehitysehdotuksia Yrityksille ja yhteisöille tarjottavia palveluja koskevat kehitysehdotukset Muun toiminnan kehittäminen Yhteenveto ja kehittämistoimenpiteet Kuvaluettelo Lähteet Liitteet... 33

3 1 Johdanto 1.1 Kyselyn tausta ja tarkoitus Saimaan ammattikorkeakoulun sidosryhmille kohdistetulla kyselyllä haluttiin selvittää, kuinka onnistunutta Saimaan ammattikorkeakoulun viestintä on sidosryhmien näkökulmasta ja millä tavalla viestintää voitaisiin kehittää. Lisäksi kartoitettiin sidosryhmien näkemyksiä siitä, millainen toimija Saimaan ammattikorkeakoulu on ja miten ammattikorkeakoulu voisi kehittää toimintaansa. Ammattikorkeakoulu on aikaisemmin tehnyt vastaavan kyselyn vuonna Kyselyn perustella ammattikorkeakoulu teki muutoksia viestintäänsä ja nyt toteutetun kyselyn tarkoituksena oli myös arvioida noiden toimenpiteiden onnistumista. Tämän vuoksi raportissa esitetään myös vertailutietoja edelliseen kyselyyn nähden. 1.2 Kyselyn toteutus Saimaan ammattikorkeakoulun sidosryhmäkyselyn perusjoukkoon kuuluvat kaikki Saimaan ammattikorkeakoulun ulkoiset sidosryhmät. Näitä olivat alueen elinkeinoelämän ja yhteistyöyritysten edustajat, kuntapäättäjät, neuvottelukuntien jäsenet, emoyhtiön Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän päättäjät, järjestöjen sekä koulutussektorin edustajat. Kysely toteutettiin lokakuussa Linkki Webropol-kyselyyn lähetettiin sähköpostitse 553 henkilölle, joista kysellyn vastasi 73. Vastausprosentiksi muodostui 13,2 %. Kyselylomake sisälsi monivalinta- ja vaihtoehtokysymyksiä sekä joitakin avoimia vastauskenttiä, joissa vastaajilla oli mahdollisuus esittää kehittämisehdotuksia esimerkiksi viestinnän toimivuuden ja ammattikorkeakoulun toimintojen parantamiseksi. Kysymyslomake on esitetty liitteessä 1. 3

4 1.3 Vastaajajakaumat Kyselyyn vastasi yhteensä 73 sidosryhmien edustajaa. Vastaajat edustivat erilaisia sidosryhmiä seuraavasti: Kuva 1. Vastaajan taustayhteisö 4

5 Taustatietoina kysyttiin vastaajan asemaa organisaatiossa. Vastaajista 58,9 % toimi organisaation johtotehtävissä, 31,5 % asiantuntijatehtävissä ja 9,6 % yrittäjinä. Kuva 2. Vastaajan asema organisaatiossa 2 Saimaan ammattikorkeakoulun viestintä sidosryhmien näkökulmasta Sidosryhmien edustajia pyydettiin arvioimaan viestinnän toimivuutta ja tehokkuutta sekä esittämään toiveita ja kehitysehdotuksia viestinnän toimivuuden parantamiseksi. 2.1 Tiedon saaminen ammattikorkeakoulun toiminnoista Vastaajilta kysyttiin, miten hyvin he saavat tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun perustehtävistä ja toiminnoista. Tiedonsaantia koulutuksesta, tutkimus- ja kehitystyöstä, palveluista yrityksille ja yhteisöille sekä muusta toiminnasta arvioitiin seuraavasti: Huonosti = 1, Melko huonosti = 2, Melko hyvin = 3, Hyvin = 4. Myös En osaa sanoa vaihtoehto oli mahdollinen. 5

6 Saimaan ammattikorkeakoulun koulutuksen, tutkimus- ja kehitystyön, yrityksille ja yhteisöille tarjottavien palvelujen sekä muun toiminnan tiedottamisen onnistumista tarkasteltiin laskemalla keskiarvot näistä perustehtävistä jokaisesta erikseen (kuva 3). Keskiarvot on laskettu ilman en osaa sanoa vastauksia. Perustehtävien saamien keskimääräisten arvosanojen perusteella laskettiin tiedottamisen kokonaisuuden arvosana. Keskiarvoksi saatiin 2,79. Vastaajat arvioivat ammattikorkeakoulun toiminnoista tiedottamisen kokonaisuudessaan siis keskinkertaiselle tasolle. Tiedottaminen ei ole huonoa, mutta ei vielä melko hyvääkään. Kuva 3. Saimaan ammattikorkeakoulun eri toimintojen tiedotuksen arvosanat 6

7 Seuraavasta kuvasta (kuva 4) käy ilmi sidosryhmien mielipiteet ammattikorkeakoulun tiedottamisen onnistumisesta verrattuna aikaisempaan, vuoden 2009, sidosryhmäkyselyyn. Tässä muuttujat on esitetty uudelleen luokiteltuina ja yhdistettyinä ryhminä siten, että hyvänä ja melko hyvänä tiedonsaantia pitävät on yhdistetty yhdeksi ryhmäksi. Samoin tiedonsaantia huonona tai melko huonona pitävät on yhdistetty yhteen ryhmään. En osaa sanoa ryhmä näkyy erikseen. Tulosten perusteella tiedottaminen kaikista perustehtävistä on parantunut vuoteen 2009 verrattuna. 100% 1,5 % 5,6 % 2,9 % 11,6 % 4,6 % 14,5 % 13,8 % 16,2 % 16,7 % 80% 35,3 % 60% 60,3 % 39,1 % 58,2 % 36,2 % 48,4 % 25,0 % En osaa sanoa Tiedonsaanti huonoa tai melko huonoa 40% 63,2 % 77,8 % 58,8 % Tiedonsaanti hyvää tai melko hyvää 49,3 % 49,3 % 20% 36,8 % 37,3 % 37,9 % 0% Koulutus Tutkimus- ja kehitystyö Palvelut yrityksille ja yhteisöille Muu toiminta Kuva 4. Sidosryhmien mielipiteet Saimaan ammattikorkeakoulun perustehtäviin liittyvästä tiedottamisesta: vertailu vuoteen

8 Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnoista koulutukseen liittyvä tiedottaminen oli vastaajien mielestä onnistunut parhaiten. Vuonna 2012 tiedonsaantia koulutuksesta piti hyvänä tai melko hyvänä 77,8 % vastaajista. Vuoden 2009 sidosryhmäkyselyssä vastaava luku oli 68,2 %. Tiedottaminen muista Saimaan ammattikorkeakoulun perustehtävistä - tutkimus- ja kehitystyöstä, yrityksille ja yhteisöille tarjottavista palveluista sekä muusta toiminnasta on tutkimuksen perusteella melko huonon ja melko hyvän tiedottamisen välimaastossa. Tutkimus- ja kehitystyön tiedottamista pitää hyvänä tai melko hyvänä 49,3 % vastaajista. Yrityksille ja yhteisöille tarjottavien palvelujen tiedottamisen piti niin ikään hyvänä tai melko hyvänä 49,3 %. Vastaajista 58,8 % koki Saimaan ammattikorkeakoulun muun toiminnan tiedottamisen olevan hyvää tai melko hyvää. Tuloksista voidaan myös havaita, että tutkimus- ja kehitystoiminnan, yrityksille ja yhteisöille tarjottavien palvelujen sekä muun toiminnan tiedottamisessa oli enemmän en osaa sanoa vastauksia kuin koulutuksen tiedottamista arvioitaessa. Syynä voi olla se, että nämä ammattikorkeakoulun perustehtävät eivät välttämättä ole kaikille vastaajille tuttuja, eikä näistä toiminta-alueista tiedoteta sidosryhmiä riittävästi. Tätä arviota tukee myös avoimista vastauksista saadut kommentit, joista kerrotaan myöhemmin tässä raportissa. Vastaajan taustayhteisöllä ei ollut merkitystä siihen, kuinka hyvin vastaajat saavat tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun asioista. 2.2 Nykyiset tiedon lähteet Tutkimuksessa selvitettiin, mistä tiedotuskanavista sidosryhmät saavat tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun asioista. Vastaajia pyydettiin arvioimaan Saimaan ammattikorkeakoulun eri tiedotuskanavista saatua tietoa asteikolla Ei lainkaan = 1, Melko vähän = 2, Melko paljon = 3, Paljon = 4 tai En osaa sanoa. Näiden arviointien perusteella laskettiin keskiarvot jokaisen tiedotuskanavan saamista arvosanoista. Keskiarvot on laskettu ilman en osaa sanoa vastauksia. Tulokset on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 5). 8

9 Kuva 5. Eri tiedotuskanaville annettujen arvosanojen keskiarvot Paljon tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun asioista ei vastaajien mielestä tuottanut mikään nykyisistä tiedotuskanavista. Parhaiten tietoa vastaajat saavat henkilöstöltä henkilökohtaisten kontaktien kautta sekä internet sivuilta. Nämä tiedonlähteet tuottavat vastaajien mielestä melko paljon tietoa. Useimmat tiedotuskanavat tuottivat tietoa jonkin verran. Tarkemmat tulokset on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 6). 9

10 0% 20% 40% 60% 80% 100% Henkilökohtaiset kontaktit henkilökunnan kanssa 22,9 % 45,7 % 28,6 % 2,9 % Internet-sivut 12,5 % 50,0 % 26,4 % 4,2 % 6,9 % Lehdet 2,8 % 42,3 % 39,4 % 8,5 % 7,0 % Tiedotteet 5,6 % 39,4 % 35,2 % 12,7 % 7,0 % Toimintaan osallistumalla (mm. työryhmät, neuvottelukunnat) 14,5 % 20,3 % 33,3 % 24,6 % 7,2 % Henkilökohtaiset kontaktit opiskelijoiden kanssa (mm. harjoittelun tai 8,8 % 17,6 % 44,1 % 23,5 % 5,9 % Uutiskirjeet 7,5 % 20,9 % 32,8 % 29,9 % 9,0 % Radio1,4 % 8,7 % 46,4 % 31,9 % 11,6 % Sosiaalinen media (Facebook, Twitter, Wikipedia) 7,2 % 26,1 % 47,8 % 18,8 % Paljon Melko paljon Melko vähän Ei lainkaan En osaa sanoa Kuva 6. Eri tiedotuskanavien tehokkuus Vuoden 2009 sidosryhmäkyselyyn vertailu ei ole mahdollista uutiskirjeiden ja sosiaalisen median osalta, koska näitä tiedotuskanavia ei ollut käytössä vuonna Samoin radion tehokkuutta tiedotuskanavana ei mitattu vuonna Vertailuja vuosien 2009 ja 2012 välillä on esitetty niiden tiedotuskanavien osalta, joilla vertailu oli mahdollista. Henkilökohtaiset kontaktit henkilökunnan kanssa Eniten tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun asioista vastaajat kokivat tällä hetkellä saavansa henkilökohtaisissa kontakteissa henkilökunnan kanssa. Keskiarvo 2,9 kertoo, että vastaajat arvioivat tämän tiedotuskanavan tuottavan melko paljon tietoa. Vastaajista 68,6 % sai tätä kautta paljon tai melko paljon tietoa. Vastaava luku oli 59 % vuonna 2009, joten kanavan tehokkuus on parantunut. Henkilökohtaiset kontaktit henkilökunnan kanssa koettiin myös vuonna 2009 parhaaksi tiedotuskanavaksi yhdessä internet sivujen kanssa. 10

11 Internet sivut Toiseksi tehokkain tiedotuskanava oli vastaajien mielestä Saimaan ammattikorkeakoulun internet sivusto. Internet sivujen saama keskiarvo tietolähteenä oli 2,8. Yhteensä 62,5 % koki saaneensa paljon tai melko paljon tietoa internet sivujen kautta. Tämän tiedotuskanavan tehokkuudessa on tapahtunut jonkin verran laskua, koska vastaava luku oli 69 % vuonna Internet sivujen ulkonäköä on muutettu edellisen sidosryhmäkyselyn toteuttamisen jälkeen ja sivustolla olevan tiedon määrään ja ajankohtaisuuteen on kiinnitetty huomiota. Siksi on yllättävää, että internet sivujen tehokkuus tiedotuskanavana on hieman heikentynyt. Avoimissa vastauksissa tuli esille lukuisia ehdotuksia internet-sivujen sisällön kehittämiseksi esimerkiksi palvelutoiminnan osalta. Lehdet Lehtien kautta vastaajat kokivat saavansa keskinkertaisesti tietoa. Vastaajista 45,1 % koki saavansa lehtien kautta paljon tai melko paljon tietoa, suurin osa tästä määrästä (42,3 %) sai lehdistä melko paljon tietoa. Vuonna 2009 lehtien kautta sai tietoa 47 % vastaajista, joten tämän tiedotuskanavan tehokkuus on pysynyt lähes samana. Tiedotteet Tiedotteet tuottivat vastaajien mielestä yhtä paljon tietoa kuin lehdet. Vuonna 2009 sidosryhmien edustajista 47 % sai tiedotteiden kautta paljon tai melko paljon tietoa, vuonna 2012 vastaava luku oli 45 %, joten tiedotteiden tehokkuus tiedotuskanavana on pysynyt melko samana. Tutkimustuloksia tulkitessa on huomioitava, että tiedotteen käsite on voinut olla kyselyssä epäselvä. On mahdollista, että sähköpostilla sidosryhmille jaettava uutiskirje on mielletty tiedotteeksi tai tiedotteen käsite ei ole ollut yksiselitteinen vastaajille. 11

12 Toimintaan osallistuminen Vastaajat arvioivat saavansa toimintaan osallistumalla jonkin verran tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnasta. Vastaajista 34,8 % koki saavansa paljon tai melko paljon tietoa toimintaan osallistumisen kautta. Tämän tiedotuskanavan tiedottaminen on pysynyt samana vuoden 2009 tasosta, jolloin vastaava luku oli 34 %. Mielenkiintoiseksi tämän tiedotuskanavan saamien arvostelujen tutkimisen tekee niiden vastaajien suuri määrä, jotka eivät saa lainkaan tietoa toimintaan osallistumalla. Vastaajista 24,6 % kertoo, ettei saa lainkaan tietoa tätä kautta. Luultavasti näissä vastaajissa on suuri osa sellaisia, jotka eivät ole aktiivisesti mukana toiminnassa. Henkilökohtaiset kontaktit opiskelijoiden kanssa Vastaajista 26,4 % koki saavansa paljon tai melko paljon tietoa opiskelijakontaktien kautta (esimerkiksi työharjoittelun tai opinnäytetöiden yhteydessä). Tämän tiedotuskanavan tehokkuus on pysynyt melko samana, koska vuonna 2009 vastaava luku oli 30 %. Melko vähän tietoa opiskelijoiden kautta sai 44,1 % vastaajista ja 23,5 % ei kokenut saavansa lainkaan tietoa opiskelijakontaktien kautta. Tämän tiedotuskanavan vähäiseen tehokkuuteen voi olla selityksenä se, ettei läheskään kaikilla vastaajilla ole suoria opiskelijakontakteja. Toisaalta syynä voi olla myös se, ettei opiskelijoilla ole sellaista virallista tiedotuslähteen asemaa, kuten esimerkiksi henkilökunnalla on. Opiskelijoilla ei myöskään välttämättä ole riittävästi tietoa ammattikorkeakoulun asioista kertoakseen niistä. 12

13 Uutiskirjeet Uutiskirjeet koettiin myös melko vähän tietoa tuottavaksi tiedotuslähteeksi. Vastaajista 28,4 % sai uutiskirjeiden kautta paljon tai melko paljon tietoa. Vastaajista 29,9 % ei saanut uutiskirjeiden kautta lainkaan tietoa. Sidosryhmille lähetettävä sähköinen uutiskirje on otettu käyttöön vuoden 2009 sidosryhmäkyselyn jälkeen. Vastauksista voidaan päätellä, ettei uutiskirje toimi niin tehokkaana tiedotusvälineenä sidosryhmätiedottamisessa kuin sen on tarkoitus toimia. Vuoden 2012 sidosryhmäkysely lähetettiin sidosryhmiä edustaville henkilöille, joista osa on myös uutiskirjeen saajien sähköpostilistalla. Uutiskirjeen voi tilata kuka tahansa, myös esimerkiksi ammattikorkeakoulun henkilöstö. Uutiskirje on voitu tässä kyselyssä mieltää myös tiedotteeksi, jonka tehokkuutta vastaajat arvioivat erikseen. Tulosten perusteella uutiskirje ei ole tunnettu sidosryhmien keskuudessa ja se tuottanee myös liian vähän tietoa. Sekä uutiskirjeen sähköpostituslista että uutiskirjeen sisältö kannattaneekin tarkistaa. Radio Vastaajat arvioivat radion tiedotuskanavana vähän tietoa tuottavaksi. Vain noin 10 % koki radion tuottavan paljon tai melko paljon tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnasta. Radiosta ei saanut lainkaan tietoa 31,9 % vastaajista. Paikallisradio olisi todennäköisin Saimaan ammattikorkeakoulun asioista uutisoiva radiokanava, eikä voida varmuudella tietää, kuuntelevatko sidosryhmien edustajat ja tämän kyselyn vastaajat sitä. Sosiaalinen media Vähiten tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnoista vastaajat saivat sosiaalisen median, kuten Facebookin, Twitterin ja Wikipedian kautta. Sosiaalinen media tuottaa hyvin vähän tietoa ja suurin osa vastaajista ei saa lainkaan tietoa tätä kautta tai ei osaa arvioida tämän tiedotuskanavan tehokkuutta. 13

14 Vastaajista 33,3 % koki saavansa sosiaalisen median kautta paljon tai melko paljon tietoa ammattikorkeakoulun toiminnasta. Sosiaalinen media on uusi tiedotuskanava Saimaan ammattikorkeakoulussa. Koska noin kolmannes vastaajista koki saavansa paljon tai melko paljon tietoa tätä kautta, voidaan sanoa sosiaalisen median kanavien onnistuneen tehtävässään siten, että se tuottaa aidosti tietoa ammattikorkeakoulun toiminnasta niille, jotka tietoa sosiaalisen median kautta hakevat. 2.3 Toivotut tavat tiedottaa ammattikorkeakoulusta Vastaajia pyydettiin arvioimaan, mistä he toivoisivat saavansa tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun asioista. Arviointi tapahtui seuraavalla asteikolla: Ei lainkaan tärkeä tietolähde = 1, Vähemmän tärkeä tietolähde = 2, Melko tärkeä tietolähde = 3, Tärkeä tietolähde = 4 ja En osaa sanoa. Näistä laskettiin keskiarvot ilman en osaa sanoa -vastauksia ja keskiarvojen perusteella saatiin selville vastaajien arviot eri tiedotuskanavien tärkeydestä. 14

15 Seuraavassa kuvassa (kuva 7) on esitetty sidosryhmien mielipiteet tiedotuskanavien tärkeydestä. Kuva 7. Sidosryhmien mielipiteet tiedotuskanavien tärkeydestä, keskiarvot 15

16 Eri vastausvaihtoehtojen saama kannatus on esitetty tarkemmin seuraavassa kuvassa (kuva 8). 0% 20% 40% 60% 80% 100% Internet-sivut 47,2 % 43,1 % 9,7 % Henkilökohtaiset kontaktit henkilökunnan kanssa 52,2 % 32,8 % 13,4 % 1,5 % Tiedotteet 27,5 % 53,6 % 11,6 % 7,2 % Toimintaan osallistumalla (mm. työryhmät ja neuvottelukunnat) 26,1 % 46,4 % 14,5 % 5,8 % 7,2 % Uutiskirjeet 26,2 % 38,5 % 29,2 % 3,1 3,1 % % Henkilökohtaiset kontaktit opiskelijoiden kanssa (mm. harjoittelun tai 22,1 % 42,6 % 23,5 % 7,4 % 4,4 % Lehdet 17,6 % 38,2 % 35,3 % 7,41,5 % % Sosiaalinen media (Facebook, Twitter, Wikipedia) 4,5 % 25,8 % 40,9 % 18,2 % 10,6 % Radio 10,3 % 19,1 % 44,1 % 26,5 % Tärkeä tietolähde Melko tärkeä tietolähde Vähemmän tärkeä tietolähde Ei lainkaan tärkeä tietolähde En osaa sanoa Kuva 8. Sidosryhmien mielipiteet tiedotuskanavien tärkeydestä Internet sivut Vastaajien mielestä internet sivut yhdessä henkilöstökontaktien kanssa olisivat tärkeimmät tiedonlähteet Saimaan ammattikorkeakoulun asioista tiedottamisessa. Internet sivut arvioidaan melko tärkeän ja tärkeän tiedonlähteen välimaastoon keskiarvolla 3,4. Vastaajista 90,3 % koki internet sivut tärkeäksi tai melko tärkeäksi tiedonlähteeksi. Internet sivujen tärkeys tiedottamisessa pysynyt vuoden 2009 tasolla. 16

17 Henkilökohtaiset kontaktit henkilökunnan kanssa Internet sivujen kanssa yhtä tärkeänä keskiarvon 3,4 perusteella melko tärkeän ja tärkeän välimaastossa vastaajat pitivät henkilökohtaisia kontakteja henkilökunnan kanssa. Vastaajista 85 % näki henkilökohtaiset kontaktit henkilöstön kanssa tärkeiksi tai melko tärkeiksi tiedonlähteiksi Saimaan ammattikorkeakoulun asioissa. Vuonna 2009 tärkeänä tai melko tärkeänä henkilöstökontakteja piti 82 % vastaajista. Tiedotteet Tiedotteet arvioitiin myös melko tärkeiksi tiedonlähteiksi ammattikorkeakoulun toiminnasta tiedottamisessa. Vastaajista 81,1 % koki tiedotteiden olevan tärkeä tai melko tärkeä tiedonlähde ja ne koettiin nyt tärkeämmiksi kuin vuonna 2009, jolloin 75 % vastaajista piti tiedotteita tärkeänä tai melko tärkeänä tiedotuskanavana. Toimintaan osallistuminen Toimintaan osallistuminen esimerkiksi neuvottelukunta- tai työryhmätyöskentelyn kautta olisi vastaajien mielestä melko tärkeä keino saada tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnasta. Vastaajista 72,5 % piti toimintaan osallistumista esimerkiksi työryhmien tai neuvottelukuntien kautta tärkeänä tai melko tärkeänä tietolähteenä. Vuoden 2009 vastaava luku oli 63 %. Tulos kertoo siitä, että kyselyyn vastanneet henkilöt haluavat aidosti olla mukana Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnassa ja sen kehittämisessä. Uutiskirje Vastaajista 64,7 % piti uutiskirjettä tärkeänä tai melko tärkeänä tiedonlähteenä. Vähemmän tärkeänä tiedonlähteenä uutiskirjettä piti 29,2 % vastaajista. Kuten aiemmin on mainittu, on mahdollista, että uutiskirje on mielletty tiedotteeksi ja sen tärkeyttä on arvioitu kohdassa Tiedote. 17

18 Henkilökohtaiset kontaktit opiskelijoiden kanssa Vastaajista 64,7 % piti henkilökohtaisia kontakteja opiskelijoiden kanssa tärkeinä tai melko tärkeinä tiedonlähteinä. Osuus on pysynyt samana kuin edellisessä kyselyssä. Lehdet Lehtiä piti tärkeänä tai melko tärkeänä tietolähteenä 55,8 % vastaajista. Vastaajat arvostavat siis enemmän ammattikorkeakoululta itseltään tulevaa suoraa tiedottamista kuin lehtien välityksellä saatavaa tietoa ammattikorkeakoulua koskevista asioista. Sosiaalinen media Sosiaalinen media koetaan vähemmän tärkeäksi tiedonlähteeksi. Vain 30,3 % vastaajista piti sosiaalista mediaa tärkeänä tai melko tärkeänä tiedonlähteenä. Vastaajista 18,2 % ei pitänyt Facebookia, Twitteria ja Wikipediaa lainkaan tärkeänä tietolähteenä, 40,9 % vastaajista piti näitä vähemmän tärkeänä tiedonlähteenä. Ongelmana on luultavasti se, ettei sosiaalisen median kanavia tunneta kyselyyn vastanneiden sidosryhmien keskuudessa tai että sosiaalista mediaa ei koeta tässä yhteydessä sopivaksi tietolähteeksi. Radio Myös radio koetaan vähemmän tärkeänä tietolähteenä Saimaan ammattikorkeakoulun asioista tiedottamisessa. Vastaajista 26,5 % ei pitänyt radiota lainkaan tärkeänä tiedotuskanavana. Vähemmän tärkeänä tietolähteenä radiota piti 44,1 %. Tiedotuslähteistä radio on se, jolla vastausten välinen keskihajonta on suurin ja jonka tärkeydestä vastaajat ovat eniten eri mieltä. 18

19 Kun tarkastellaan viestinnän toteutumista ja vastaajien toiveita viestintäkanavista, voidaan havaita, että tiedottamisen lisäämistä toivotaan jokaisen tiedotuskanavan kautta (kuva 9). Lehdistä ja radiosta saatava tieto näyttää olevan lähinnä toivottua tasoa, lisäämistarvetta on erityisesti uutiskirjeiden kohdalla. Henkilökohtaiset kontaktit henkilökunnan kanssa Internet -sivut Lehdet Tiedotteet Toimintaan osallistumalla (mm. työryhmät, Henkilökohtaiset kontaktit opiskelijoiden kanssa (mm. Uutiskirjeet Mistä saatte tietoa Saimaan amk:n toiminnasta? Mistä haluaisitte saada tietoa Saimaan amk:n toiminnasta? Radio Sosiaalinen media (Facebook, Twitter, Keskiarvo ilman en osaa sanoa -vastauksia Mistä haluaisitte saada tietoa Saimaan amk:n toiminnasta? 1 = Ei lainkaan tärkeä tietolähde 2 = Vähemmän tärkeä tietolähde 3 = Melko tärkeä tietolähde 4 = Tärkeä tietolähde Mistä saatte tietoa Saimaan amk:n toiminnasta? 1 = Ei lainkaan 2 = Melko vähän 3 = Melko paljon 4 = Paljon Kuva 9. Erot nykyisten ja toivottujen tiedotuskanavien välillä 19

20 2.4 Vastaajien ehdotukset viestinnän toimivuuden parantamiseksi Vastaajia pyydettiin kertomaan, miten Saimaan ammattikorkeakoulun viestintää voisi parantaa. Tähän kysymykseen vastasi 19 henkilöä. Vastauksista nousivat esille sekä henkilökohtaisten kontaktien että erilaisten tiedotteiden merkitys viestinnän toimivuuden parantajana. Vastaajat toivoivat Saimaan ammattikorkeakoululta henkilökohtaisten kontaktien ylläpitämistä sidosryhmiin päin. Säännöllisiä tapaamisia ja yhteistyökokouksia esimerkiksi kehittämis- ja hankeasioihin liittyen pidettiin tärkeänä. Yhteistyötä ja verkostoitumista sosiaali- ja terveysalan toimijoiden, terveydenhuollon eri liittojen ja järjestöjen sekä kehitysyhtiöiden sekä peruskoulujen opinto-ohjaajien kanssa toivottiin. Yhteistyö voi olla yhteisiä kokouksia tai tapaamisia, tietoiskuja esimerkiksi kuntien valtuustoille ja hallituksille tai avointen ovien tapahtumia myös peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisille. Vastaajien mielestä viestintää voitaisiin parantaa myös erilaisilla tiedotteilla, etenkin sähköpostitse ja sähköisissä uutiskirjeissä. Vastaajat toivoivat paitsi ajankohtaisista asioista tiedottamista, myös tietoa onnistumisista ja hyvistä tarinoista opiskelijoiden keskuudessa. Vastaajat halusivat myös enemmän tietoa siitä, mitä yhteistyömahdollisuuksia ja palvelutoimintaa Saimaan ammattikorkeakoulu tarjoaa yrityksille. Tiedotteita toivottiin myös kohdennettavan sidosryhmien tarpeiden mukaisesti. Vastausten perusteella on syytä tarkastaa uutiskirjeen postituslistaa siten, että se sisältää myös kehitysyhtiöiden, terveydenhuollon liittojen ja järjestöjen, kuntien valtuustojen ja hallitusten sekä yhteistyöyritysten yhteystiedot. 3. Toiminnan kehittäminen Sidosryhmäkyselyllä haluttiin selvittää, millaisena toimijana Saimaan ammattikorkeakoulu näyttäytyy sidosryhmien mielestä. 20

21 3.1 Ammattikorkeakoulun painoalat Saimaan ammattikorkeakoulu on valinnut toiminnalleen neljä painoalaa: johtaminen ja yrittäjyys käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen terveys- ja hyvinvointipalvelut ja palveluprosessit Venäjä-kumppanuus. Ammattikorkeakoulu on panostanut näiden painoalueiden kehittämiseen vuodesta 2010 lähtien. Sidosryhmiä pyydettiin arvioimaan näiden neljän painoalan näkyvyyttä ammattikorkeakoulun toiminnassa. Painoalojen näkyvyyttä arvioitiin asteikolla Hyvin (4), Melko hyvin (3), Melko huonosti (2), Huonosti (1) tai En osaa sanoa. Kuva 10. Sidosryhmien mielipide Saimaan ammattikorkeakoulun painoalojen näkyvyydestä 21

22 Vastauksista ilman en osaa sanoa vastauksia laskettujen keskiarvojen perusteella voidaan todeta, että vastaajien mielestä kaikki painoalat näkyvät Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnassa keskinkertaisesti (kuva 10). Tyypillisin annettu arvosana kaikille painoaloille on melko hyvin eli 3. Kaikkien painoalojen osalta vastauksissa oli jonkin verran hajontaa. Tämä viestii siitä, etteivät painoalat näy kaikille vastaajille samalla tavalla. Puuttuvien vastausten ja en osaa sanoa vastausten määrä oli melko suuri. Vastausten jakauma on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 12). Erityisesti käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen painoala näkyy kyselyyn vastaajien mukaan varsin huonosti ammattikorkeakoulun toiminnassa. Kuva 11. Painoalojen näkyvyys Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnassa 22

23 3.2 Saimaan ammattikorkeakoulun merkitys Sidosryhmiä pyydettiin arvioimaan, millaisena he näkevät Saimaan ammattikorkeakoulun järjestämän koulutuksen ja muun toiminnan merkityksen. Sidosryhmiltä kysyttiin, mikä seuraavista viidestä väittämästä vastaa parhaiten mielikuvaa Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnasta: - Saimaan ammattikorkeakoulu on merkittävä paikallinen ja valtakunnallinen toimija suomalaisessa korkeakoulukentässä. - Saimaan ammattikorkeakoulu on merkittävä paikallinen toimija ja sillä on myös jonkin verran omaa aluettaan laajempaa vaikuttavuutta. - Saimaan ammattikorkeakoulu on kohtuullisen merkittävä paikallinen toimija omalla toimialueellaan. - Saimaan ammattikorkeakoulu on melko heikko paikallinen toimija omalla toimialueellaan. - Saimaan ammattikorkeakoulu on heikko paikallinen toimija omalla toimialueellaan. Suurin osa vastaajista, 56,9 %, piti Saimaan ammattikorkeakoulua merkittävänä paikallisena toimijana, jolla on myös jonkin verran omaa aluettaan laajempaa vaikuttavuutta. Kohtuullisen merkittäväksi paikalliseksi toimijaksi omalla toimialueellaan ammattikorkeakoulun arvioi 23,6 % vastaajista. Merkittäväksi paikalliseksi ja valtakunnalliseksi toimijaksi suomalaisessa korkeakoulukentässä Saimaan ammattikorkeakoulun arvioi 16,7 % vastaajista (kuva 12). 23

24 Kuva 12. Sidosryhmien mielikuvat Saimaan ammattikorkeakoulun merkityksestä Sidosryhmien mielikuva Saimaan ammattikorkeakoulun imagosta on pysynyt melko samana vuoden 2009 sidosryhmäkyselyyn verrattuna (kuva 13). 0% 20% 40% 60% 80% 100% Saimaan amk on merkittävä paikallinen ja valtakunnallinen toimija suomalaisessa korkeakoulukentässä. Saimaan amk on merkittävä paikallinen toimija ja sillä on myös jonkin verran omaa aluettaan Saimaan amk on kohtuullisen merkittävä paikallinen toimija omalla toimialueellaan. Saimaan amk on melko heikko paikallinen toimija omalla toimialueellaan. Saimaan amk on heikko paikallinen toimija omalla toimialueellaan. 13,7 % 16,7 % 19,4 % 23,6 % 2,8 % 3,0 % 64,2 % 56,9 % Kuva 13. Sidosryhmien mielikuva Saimaan ammattikorkeakoulun merkityksestä, sidosryhmäkyselyiden 2009 ja 2012 vertailu 24

25 3.3 Saimaan ammattikorkeakoulun koulutuksen ja muun toiminnan merkitys Etelä-Karjalassa Sidosryhmiä pyydettiin arvioimaan, millaisena he näkevät Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnan merkityksen Etelä-Karjalassa. Koulutuksen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan, yrityksille ja yhteisöille tarjottavien palvelujen sekä muun toiminnan merkitystä arvioitiin asteikolla Suuri merkitys = 4, Keskinkertainen merkitys = 3, Vähäinen merkitys = 2, Ei lainkaan merkitystä = 1 ja En osaa sanoa. Vastausten keskiarvot on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 14). Kuva 14. Sidosryhmien mielipide Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnan merkityksestä Etelä-Karjalassa 25

26 Vastaajien mielestä kaikilla Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnoilla on Etelä-Karjalassa vähintään keskinkertainen merkitys. Vastausten jakauma toiminnoittain on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 15). Saimaan ammattikorkeakoulun toimintojen merkitys Etelä-Karjalassa 100 % 90 % 80 % 9,7 % 4,2 % 1,4 7,0 % 12,7 % 8,5 % 32,8 % 70 % 1,5 % 60 % 45,1 % 56,3 % 13,4 % 50 % 40 % 90,3 % 30 % 37,3 % 20 % 10 % 36,6 % 28,2 % 14,9 % 0 % Koulutus Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Palvelut yrityksille ja yhteisöille Muu toiminta Suuri merkitys Keskinkertainen merkitys Vähäinen merkitys Ei lainkaan merkitystä En osaa sanoa Kuva 15. Sidosryhmien näkemys Saimaan ammattikorkeakoulun koulutuksen ja muun toiminnan merkityksestä Etelä-Karjalassa Koulutuksella oli vastaajien mielestä tärkein merkitys Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnoista. Vastaajista 90,3 % arvioi koulutuksella olevan suuren merkityksen Etelä-Karjalassa. Vastaajat kokivat yhtä tärkeinä Etelä-Karjalalle tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä yrityksille ja yhteisöille tarjottavien palvelujen merkityksen. Vastaajat arvioivat molempien merkityksen olevan keskinkertainen, keskiarvolla 3,2. Näiden toimintojen osalta vastaajien joukossa oli useita, jotka eivät osanneet arvioida näiden toimintojen merkitystä tai jättivät kokonaan vastaamatta. Tämä voi kertoa siitä, ettei vastaajilla ollut kokemusta TKI-toiminnasta tai yrityksille tarjottavista palveluista. Toisaalta se voi kertoa myös siitä, ettei vastaajilla ole 26

27 riittävästi tietoa näistä toiminnoista tai niiden tuloksista, eivätkä he siksi ole voineet arvioida toimintojen merkitystä. Saimaan ammattikorkeakoulun muun toiminnan vastaajat arvioivat keskinkertaiseksi. Vastaajista 32,8 % ei osannut arvioida muun toiminnan merkitystä ja 38,3 % jätti kokonaan vastaamatta tähän kysymykseen. Syynä tähän voi olla tiedottamisen vähyys tai se, ettei vastaajilla ollut selkeää kuvaa siitä, mitä muulla toiminnalla tarkoitetaan. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota seuraavan sidosryhmäkyselyn toteutuksessa. 3.4 Saimaan ammattikorkeakoulun toimintojen kehittäminen Sidosryhmiltä pyydettiin kehittämisehdotuksia Saimaan ammattikorkeakoulun toimintojen kehittämiseksi. Yhteensä 25 vastaajaa kertoi mielipiteensä toiminnan kehittämistarpeista. Koulutukseen liittyviä kehittämisehdotuksia Koulutuksen kehittämiseen liittyvistä vastauksista nousi vahvasti esille sidosryhmien toiveet yritys- ja työelämäyhteistyön lisäämisestä ja vahvistamisesta. Yhteistyötä tulisi lisätä muun muassa tarjoamalla koulutuksia työelämälle, yhteistyöprojekteilla sekä lisäämällä opiskelijoiden ja yritysten välistä vuorovaikutusta. Vastaajat toivoivat, että Saimaan ammattikorkeakoulu tarjoaisi yrittäjien ja työelämän tarpeita vastaavaa ammatillista täydennyskoulutusta. Ammatillista täydennyskoulutusta, lyhytkursseja, koulutuspäiviä tai työpajoja toivoivat sosiaalija terveysalan toimijat, ammattijärjestöjen edustajat ja rakennusalan yritykset. Konkreettisena kehittämisehdotuksena koulutustoiveiden kartoittamiseksi esitettiin ammattikorkeakoulun nettisivuille luotavaa keskustelufoorumia, joka keräisi tietoa yritysten koulutustarpeista ja mahdollistaisi keskustelun koulutusten sisällöistä. Vastaajat toivoivat Saimaan ammattikorkeakoulun tuovan osaamistaan esille nykyistä enemmän. Ammattikorkeakoulun toivottiin olevan mukana erilaisissa 27

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut 9.2.2015 Mikko Kesä Meiju Ahomäki Jari Holttinen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Palveluiden käyttäjien profiili Palveluiden käyttö

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Terttu Kauranen - Mika Lempiäinen Tuuli Mirola Aino-Liisa Sandholm SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄKYSELY 2009

Terttu Kauranen - Mika Lempiäinen Tuuli Mirola Aino-Liisa Sandholm SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄKYSELY 2009 Terttu Kauranen - Mika Lempiäinen Tuuli Mirola Aino-Liisa Sandholm SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄKYSELY 2009 Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2010 SISÄLTÖ 1 Saimaan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

asiakastyytyväisyystutkimus

asiakastyytyväisyystutkimus OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2010 Tutkimuksen toteutus Tutkimus tehtiin keväällä 2010 (sama tutkimus toteutettu myös keväällä 2007, 2008 ja 2009) Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liitto asiakastyytyväisyys kysely

Keski-Pohjanmaan liitto asiakastyytyväisyys kysely KeskiPohjanmaan liitto asiakastyytyväisyys kysely 1. 15 0 0 72 2. Oletko tehnyt yhteistyötä KeskiPohjanmaan liiton kanssa viimeisen 2 vuoden aikana? säännöllisesti 9 49 satunnaisesti 6 22 en lainkaan 0

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista Viides valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2013. KTAMKn vastauksia kertyi 282 kappaletta.

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj.

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj. Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm rjestelmästä Kesäkuu 2007 1 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksessa selvitettiin ajokorttiseuraamusjärjestelmän tunnettuutta ajokortin haltijoiden keskuudessa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 2016 aikana asioineiden

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Tampereen Kaupunki etampere/ Infocity 2002 -tutkimus 11 7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Vastaajilta kysyttiin myös tamperelaisten mahdollisuuksista osallistua päätöksentekoon.

Lisätiedot

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin Palvelunlaatukysely: Kokoelmapalvelut Kokoelmapalvelujen tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 1 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskyselyt toteutettiin vuosien 2015 ja 2016 keväällä. Kyselylomakkeet annettiin sillä hetkellä hoidossa/asiakkaana

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Jyväskylä 22112010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki. Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva

Hämeenlinnan kaupunki. Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2011 Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva Tutkimusraportti 11.1.2012 MIKKO KESÄ MERJA LEHTINEN JUUSO HEINISUO INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tommi Kukkonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tuomas Kallinki Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma 2016-2017 Orimattilan visio 2020: Itsenäinen Orimattila on uudistumiskykyinen ja yhteisöllinen maaseutukaupunki metropolialueen

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Asukaskysely

Siilinjärven kunta. Asukaskysely Siilinjärven kunta Asukaskysely 01 5.1.01 Sisältö Tutkimuksen toteutus Huomioita tutkimuksesta Vastaajarakenne 5 Kokonaistyytyväisyys Siilinjärveen Suositteluhalukkuus 8 Tyytyväisyys kunnan palveluihin

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut 9.2.2015 Mikko Kesä Meiju Ahomäki Jari Holttinen 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKAN ARVIOINTI KYSELYN NÄKÖKULMASTA

OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKAN ARVIOINTI KYSELYN NÄKÖKULMASTA OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKAN ARVIOINTI KYSELYN NÄKÖKULMASTA Emmi Hakala 2014 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (JY) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KÄYTÄNNÖNOPETTAJA-KOULUTUS... 4 3 PRAKSIS-TOIMINTA... 7 4 YHTEISTYÖ...

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

IT palveluiden palautekysely henkilökunnalle helmikuu 2013 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Rovaniemen ammattikorkeakoulu

IT palveluiden palautekysely henkilökunnalle helmikuu 2013 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Rovaniemen ammattikorkeakoulu IT palveluiden palautekysely henkilökunnalle helmikuu 2013 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kysely lähetettiin Kemi Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian, Lapin yliopiston

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia.

Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia. Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Siun soten järjestämisvastuulle vuoden 2017 alussa. Tällä kyselyllä haetaan vastauksia siihen,

Lisätiedot

Maalahti. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti Maalahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Kouvola. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti Kouvola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Polycon Oy toteutti helmikuussa 2016 palse.fi -portaalin käyttäjille kohdistetun kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää palveluntuottajien kokemuksia

Lisätiedot

3. Ikä. Määrä % EOS Alle Yli

3. Ikä. Määrä % EOS Alle Yli 7 1 3. Ikä Määrä % EOS 6 0.81 Alle 30 1.8 30-245 33. Yli 50 4 64.1 2 5. Seudullinen viestintä on avointa 6. Seudullinen viestintä on helposti ymmärrettävää 7. Seudullä on selkeä yhteinen tahtotila 8. Toimijoiden

Lisätiedot

Paltamo. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti Paltamo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Innovaatiosetelin kiinnostavuus ja hyödynnettävyys pk-yrityksissä. EK:n Yrittäjäpaneelin tuloksia 10/2016

Innovaatiosetelin kiinnostavuus ja hyödynnettävyys pk-yrityksissä. EK:n Yrittäjäpaneelin tuloksia 10/2016 Innovaatiosetelin kiinnostavuus ja hyödynnettävyys pk-yrityksissä EK:n Yrittäjäpaneelin tuloksia 10/2016 EK:n Yrittäjäpaneeli: keino välittää pk-yrittäjien näkemyksiä päättäjien tietoon Yrittäjäpaneeli

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV. 2015-2016 Yleistä kyselystä Arviointikyselyn saivat 36 huoltajaa, joista palautui 32 Vastausprosentti 89 % Arviointikyselyn ajankohta oli 2.5

Lisätiedot

SGY:n jäsentyytyväisyyskysely 2012

SGY:n jäsentyytyväisyyskysely 2012 SGY:n jäsentyytyväisyyskysely 2012 1 Jäsentyytyväisyyskyselyn tulokset SGY teki jäsenistölleen jäsenkyselyn syksyllä 2012 Vastausaika oli 18.10. - 7.11.2012 Jäsenkyselyyn vastasi 79 jäsentä (n. 15 %) 2

Lisätiedot

Lappeenranta. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti Lappeenranta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Parikkala. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti Parikkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hamina. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti Hamina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Suomalaisen Työn Liitto teetti keväällä 2016 kunnanvaltuutettujen, kuntien hankinnoista

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2006

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2006 AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2006 Ammattikorkeakoulujen toinen yhteinen kirjaston asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin 14.3.-13.4.2006 lähes samansisältöisenä kuin vuonna 2004. Vastausten

Lisätiedot

Lahti. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti Lahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Heinola. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti Heinola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Orimattila. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti Orimattila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hartola. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti Hartola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suomussalmi. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti Suomussalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot