Tanja Matikainen Terttu Kauranen Tuuli Mirola. Saimaan ammattikorkeakoulun sidosryhmäkysely 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tanja Matikainen Terttu Kauranen Tuuli Mirola. Saimaan ammattikorkeakoulun sidosryhmäkysely 2012"

Transkriptio

1 Tanja Matikainen Terttu Kauranen Tuuli Mirola Saimaan ammattikorkeakoulun sidosryhmäkysely 2012 Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2012

2 SISÄLTÖ 1 Johdanto Kyselyn tausta ja tarkoitus Kyselyn toteutus Vastaajajakaumat Saimaan ammattikorkeakoulun viestintä sidosryhmien näkökulmasta Tiedon saaminen ammattikorkeakoulun toiminnoista Nykyiset tiedon lähteet Toivotut tavat tiedottaa ammattikorkeakoulusta Vastaajien ehdotukset viestinnän toimivuuden parantamiseksi Toiminnan kehittäminen Ammattikorkeakoulun painoalat Saimaan ammattikorkeakoulun merkitys Saimaan ammattikorkeakoulun koulutuksen ja muun toiminnan merkitys Etelä-Karjalassa Saimaan ammattikorkeakoulun toimintojen kehittäminen Koulutukseen liittyviä kehittämisehdotuksia Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyviä kehitysehdotuksia Yrityksille ja yhteisöille tarjottavia palveluja koskevat kehitysehdotukset Muun toiminnan kehittäminen Yhteenveto ja kehittämistoimenpiteet Kuvaluettelo Lähteet Liitteet... 33

3 1 Johdanto 1.1 Kyselyn tausta ja tarkoitus Saimaan ammattikorkeakoulun sidosryhmille kohdistetulla kyselyllä haluttiin selvittää, kuinka onnistunutta Saimaan ammattikorkeakoulun viestintä on sidosryhmien näkökulmasta ja millä tavalla viestintää voitaisiin kehittää. Lisäksi kartoitettiin sidosryhmien näkemyksiä siitä, millainen toimija Saimaan ammattikorkeakoulu on ja miten ammattikorkeakoulu voisi kehittää toimintaansa. Ammattikorkeakoulu on aikaisemmin tehnyt vastaavan kyselyn vuonna Kyselyn perustella ammattikorkeakoulu teki muutoksia viestintäänsä ja nyt toteutetun kyselyn tarkoituksena oli myös arvioida noiden toimenpiteiden onnistumista. Tämän vuoksi raportissa esitetään myös vertailutietoja edelliseen kyselyyn nähden. 1.2 Kyselyn toteutus Saimaan ammattikorkeakoulun sidosryhmäkyselyn perusjoukkoon kuuluvat kaikki Saimaan ammattikorkeakoulun ulkoiset sidosryhmät. Näitä olivat alueen elinkeinoelämän ja yhteistyöyritysten edustajat, kuntapäättäjät, neuvottelukuntien jäsenet, emoyhtiön Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän päättäjät, järjestöjen sekä koulutussektorin edustajat. Kysely toteutettiin lokakuussa Linkki Webropol-kyselyyn lähetettiin sähköpostitse 553 henkilölle, joista kysellyn vastasi 73. Vastausprosentiksi muodostui 13,2 %. Kyselylomake sisälsi monivalinta- ja vaihtoehtokysymyksiä sekä joitakin avoimia vastauskenttiä, joissa vastaajilla oli mahdollisuus esittää kehittämisehdotuksia esimerkiksi viestinnän toimivuuden ja ammattikorkeakoulun toimintojen parantamiseksi. Kysymyslomake on esitetty liitteessä 1. 3

4 1.3 Vastaajajakaumat Kyselyyn vastasi yhteensä 73 sidosryhmien edustajaa. Vastaajat edustivat erilaisia sidosryhmiä seuraavasti: Kuva 1. Vastaajan taustayhteisö 4

5 Taustatietoina kysyttiin vastaajan asemaa organisaatiossa. Vastaajista 58,9 % toimi organisaation johtotehtävissä, 31,5 % asiantuntijatehtävissä ja 9,6 % yrittäjinä. Kuva 2. Vastaajan asema organisaatiossa 2 Saimaan ammattikorkeakoulun viestintä sidosryhmien näkökulmasta Sidosryhmien edustajia pyydettiin arvioimaan viestinnän toimivuutta ja tehokkuutta sekä esittämään toiveita ja kehitysehdotuksia viestinnän toimivuuden parantamiseksi. 2.1 Tiedon saaminen ammattikorkeakoulun toiminnoista Vastaajilta kysyttiin, miten hyvin he saavat tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun perustehtävistä ja toiminnoista. Tiedonsaantia koulutuksesta, tutkimus- ja kehitystyöstä, palveluista yrityksille ja yhteisöille sekä muusta toiminnasta arvioitiin seuraavasti: Huonosti = 1, Melko huonosti = 2, Melko hyvin = 3, Hyvin = 4. Myös En osaa sanoa vaihtoehto oli mahdollinen. 5

6 Saimaan ammattikorkeakoulun koulutuksen, tutkimus- ja kehitystyön, yrityksille ja yhteisöille tarjottavien palvelujen sekä muun toiminnan tiedottamisen onnistumista tarkasteltiin laskemalla keskiarvot näistä perustehtävistä jokaisesta erikseen (kuva 3). Keskiarvot on laskettu ilman en osaa sanoa vastauksia. Perustehtävien saamien keskimääräisten arvosanojen perusteella laskettiin tiedottamisen kokonaisuuden arvosana. Keskiarvoksi saatiin 2,79. Vastaajat arvioivat ammattikorkeakoulun toiminnoista tiedottamisen kokonaisuudessaan siis keskinkertaiselle tasolle. Tiedottaminen ei ole huonoa, mutta ei vielä melko hyvääkään. Kuva 3. Saimaan ammattikorkeakoulun eri toimintojen tiedotuksen arvosanat 6

7 Seuraavasta kuvasta (kuva 4) käy ilmi sidosryhmien mielipiteet ammattikorkeakoulun tiedottamisen onnistumisesta verrattuna aikaisempaan, vuoden 2009, sidosryhmäkyselyyn. Tässä muuttujat on esitetty uudelleen luokiteltuina ja yhdistettyinä ryhminä siten, että hyvänä ja melko hyvänä tiedonsaantia pitävät on yhdistetty yhdeksi ryhmäksi. Samoin tiedonsaantia huonona tai melko huonona pitävät on yhdistetty yhteen ryhmään. En osaa sanoa ryhmä näkyy erikseen. Tulosten perusteella tiedottaminen kaikista perustehtävistä on parantunut vuoteen 2009 verrattuna. 100% 1,5 % 5,6 % 2,9 % 11,6 % 4,6 % 14,5 % 13,8 % 16,2 % 16,7 % 80% 35,3 % 60% 60,3 % 39,1 % 58,2 % 36,2 % 48,4 % 25,0 % En osaa sanoa Tiedonsaanti huonoa tai melko huonoa 40% 63,2 % 77,8 % 58,8 % Tiedonsaanti hyvää tai melko hyvää 49,3 % 49,3 % 20% 36,8 % 37,3 % 37,9 % 0% Koulutus Tutkimus- ja kehitystyö Palvelut yrityksille ja yhteisöille Muu toiminta Kuva 4. Sidosryhmien mielipiteet Saimaan ammattikorkeakoulun perustehtäviin liittyvästä tiedottamisesta: vertailu vuoteen

8 Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnoista koulutukseen liittyvä tiedottaminen oli vastaajien mielestä onnistunut parhaiten. Vuonna 2012 tiedonsaantia koulutuksesta piti hyvänä tai melko hyvänä 77,8 % vastaajista. Vuoden 2009 sidosryhmäkyselyssä vastaava luku oli 68,2 %. Tiedottaminen muista Saimaan ammattikorkeakoulun perustehtävistä - tutkimus- ja kehitystyöstä, yrityksille ja yhteisöille tarjottavista palveluista sekä muusta toiminnasta on tutkimuksen perusteella melko huonon ja melko hyvän tiedottamisen välimaastossa. Tutkimus- ja kehitystyön tiedottamista pitää hyvänä tai melko hyvänä 49,3 % vastaajista. Yrityksille ja yhteisöille tarjottavien palvelujen tiedottamisen piti niin ikään hyvänä tai melko hyvänä 49,3 %. Vastaajista 58,8 % koki Saimaan ammattikorkeakoulun muun toiminnan tiedottamisen olevan hyvää tai melko hyvää. Tuloksista voidaan myös havaita, että tutkimus- ja kehitystoiminnan, yrityksille ja yhteisöille tarjottavien palvelujen sekä muun toiminnan tiedottamisessa oli enemmän en osaa sanoa vastauksia kuin koulutuksen tiedottamista arvioitaessa. Syynä voi olla se, että nämä ammattikorkeakoulun perustehtävät eivät välttämättä ole kaikille vastaajille tuttuja, eikä näistä toiminta-alueista tiedoteta sidosryhmiä riittävästi. Tätä arviota tukee myös avoimista vastauksista saadut kommentit, joista kerrotaan myöhemmin tässä raportissa. Vastaajan taustayhteisöllä ei ollut merkitystä siihen, kuinka hyvin vastaajat saavat tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun asioista. 2.2 Nykyiset tiedon lähteet Tutkimuksessa selvitettiin, mistä tiedotuskanavista sidosryhmät saavat tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun asioista. Vastaajia pyydettiin arvioimaan Saimaan ammattikorkeakoulun eri tiedotuskanavista saatua tietoa asteikolla Ei lainkaan = 1, Melko vähän = 2, Melko paljon = 3, Paljon = 4 tai En osaa sanoa. Näiden arviointien perusteella laskettiin keskiarvot jokaisen tiedotuskanavan saamista arvosanoista. Keskiarvot on laskettu ilman en osaa sanoa vastauksia. Tulokset on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 5). 8

9 Kuva 5. Eri tiedotuskanaville annettujen arvosanojen keskiarvot Paljon tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun asioista ei vastaajien mielestä tuottanut mikään nykyisistä tiedotuskanavista. Parhaiten tietoa vastaajat saavat henkilöstöltä henkilökohtaisten kontaktien kautta sekä internet sivuilta. Nämä tiedonlähteet tuottavat vastaajien mielestä melko paljon tietoa. Useimmat tiedotuskanavat tuottivat tietoa jonkin verran. Tarkemmat tulokset on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 6). 9

10 0% 20% 40% 60% 80% 100% Henkilökohtaiset kontaktit henkilökunnan kanssa 22,9 % 45,7 % 28,6 % 2,9 % Internet-sivut 12,5 % 50,0 % 26,4 % 4,2 % 6,9 % Lehdet 2,8 % 42,3 % 39,4 % 8,5 % 7,0 % Tiedotteet 5,6 % 39,4 % 35,2 % 12,7 % 7,0 % Toimintaan osallistumalla (mm. työryhmät, neuvottelukunnat) 14,5 % 20,3 % 33,3 % 24,6 % 7,2 % Henkilökohtaiset kontaktit opiskelijoiden kanssa (mm. harjoittelun tai 8,8 % 17,6 % 44,1 % 23,5 % 5,9 % Uutiskirjeet 7,5 % 20,9 % 32,8 % 29,9 % 9,0 % Radio1,4 % 8,7 % 46,4 % 31,9 % 11,6 % Sosiaalinen media (Facebook, Twitter, Wikipedia) 7,2 % 26,1 % 47,8 % 18,8 % Paljon Melko paljon Melko vähän Ei lainkaan En osaa sanoa Kuva 6. Eri tiedotuskanavien tehokkuus Vuoden 2009 sidosryhmäkyselyyn vertailu ei ole mahdollista uutiskirjeiden ja sosiaalisen median osalta, koska näitä tiedotuskanavia ei ollut käytössä vuonna Samoin radion tehokkuutta tiedotuskanavana ei mitattu vuonna Vertailuja vuosien 2009 ja 2012 välillä on esitetty niiden tiedotuskanavien osalta, joilla vertailu oli mahdollista. Henkilökohtaiset kontaktit henkilökunnan kanssa Eniten tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun asioista vastaajat kokivat tällä hetkellä saavansa henkilökohtaisissa kontakteissa henkilökunnan kanssa. Keskiarvo 2,9 kertoo, että vastaajat arvioivat tämän tiedotuskanavan tuottavan melko paljon tietoa. Vastaajista 68,6 % sai tätä kautta paljon tai melko paljon tietoa. Vastaava luku oli 59 % vuonna 2009, joten kanavan tehokkuus on parantunut. Henkilökohtaiset kontaktit henkilökunnan kanssa koettiin myös vuonna 2009 parhaaksi tiedotuskanavaksi yhdessä internet sivujen kanssa. 10

11 Internet sivut Toiseksi tehokkain tiedotuskanava oli vastaajien mielestä Saimaan ammattikorkeakoulun internet sivusto. Internet sivujen saama keskiarvo tietolähteenä oli 2,8. Yhteensä 62,5 % koki saaneensa paljon tai melko paljon tietoa internet sivujen kautta. Tämän tiedotuskanavan tehokkuudessa on tapahtunut jonkin verran laskua, koska vastaava luku oli 69 % vuonna Internet sivujen ulkonäköä on muutettu edellisen sidosryhmäkyselyn toteuttamisen jälkeen ja sivustolla olevan tiedon määrään ja ajankohtaisuuteen on kiinnitetty huomiota. Siksi on yllättävää, että internet sivujen tehokkuus tiedotuskanavana on hieman heikentynyt. Avoimissa vastauksissa tuli esille lukuisia ehdotuksia internet-sivujen sisällön kehittämiseksi esimerkiksi palvelutoiminnan osalta. Lehdet Lehtien kautta vastaajat kokivat saavansa keskinkertaisesti tietoa. Vastaajista 45,1 % koki saavansa lehtien kautta paljon tai melko paljon tietoa, suurin osa tästä määrästä (42,3 %) sai lehdistä melko paljon tietoa. Vuonna 2009 lehtien kautta sai tietoa 47 % vastaajista, joten tämän tiedotuskanavan tehokkuus on pysynyt lähes samana. Tiedotteet Tiedotteet tuottivat vastaajien mielestä yhtä paljon tietoa kuin lehdet. Vuonna 2009 sidosryhmien edustajista 47 % sai tiedotteiden kautta paljon tai melko paljon tietoa, vuonna 2012 vastaava luku oli 45 %, joten tiedotteiden tehokkuus tiedotuskanavana on pysynyt melko samana. Tutkimustuloksia tulkitessa on huomioitava, että tiedotteen käsite on voinut olla kyselyssä epäselvä. On mahdollista, että sähköpostilla sidosryhmille jaettava uutiskirje on mielletty tiedotteeksi tai tiedotteen käsite ei ole ollut yksiselitteinen vastaajille. 11

12 Toimintaan osallistuminen Vastaajat arvioivat saavansa toimintaan osallistumalla jonkin verran tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnasta. Vastaajista 34,8 % koki saavansa paljon tai melko paljon tietoa toimintaan osallistumisen kautta. Tämän tiedotuskanavan tiedottaminen on pysynyt samana vuoden 2009 tasosta, jolloin vastaava luku oli 34 %. Mielenkiintoiseksi tämän tiedotuskanavan saamien arvostelujen tutkimisen tekee niiden vastaajien suuri määrä, jotka eivät saa lainkaan tietoa toimintaan osallistumalla. Vastaajista 24,6 % kertoo, ettei saa lainkaan tietoa tätä kautta. Luultavasti näissä vastaajissa on suuri osa sellaisia, jotka eivät ole aktiivisesti mukana toiminnassa. Henkilökohtaiset kontaktit opiskelijoiden kanssa Vastaajista 26,4 % koki saavansa paljon tai melko paljon tietoa opiskelijakontaktien kautta (esimerkiksi työharjoittelun tai opinnäytetöiden yhteydessä). Tämän tiedotuskanavan tehokkuus on pysynyt melko samana, koska vuonna 2009 vastaava luku oli 30 %. Melko vähän tietoa opiskelijoiden kautta sai 44,1 % vastaajista ja 23,5 % ei kokenut saavansa lainkaan tietoa opiskelijakontaktien kautta. Tämän tiedotuskanavan vähäiseen tehokkuuteen voi olla selityksenä se, ettei läheskään kaikilla vastaajilla ole suoria opiskelijakontakteja. Toisaalta syynä voi olla myös se, ettei opiskelijoilla ole sellaista virallista tiedotuslähteen asemaa, kuten esimerkiksi henkilökunnalla on. Opiskelijoilla ei myöskään välttämättä ole riittävästi tietoa ammattikorkeakoulun asioista kertoakseen niistä. 12

13 Uutiskirjeet Uutiskirjeet koettiin myös melko vähän tietoa tuottavaksi tiedotuslähteeksi. Vastaajista 28,4 % sai uutiskirjeiden kautta paljon tai melko paljon tietoa. Vastaajista 29,9 % ei saanut uutiskirjeiden kautta lainkaan tietoa. Sidosryhmille lähetettävä sähköinen uutiskirje on otettu käyttöön vuoden 2009 sidosryhmäkyselyn jälkeen. Vastauksista voidaan päätellä, ettei uutiskirje toimi niin tehokkaana tiedotusvälineenä sidosryhmätiedottamisessa kuin sen on tarkoitus toimia. Vuoden 2012 sidosryhmäkysely lähetettiin sidosryhmiä edustaville henkilöille, joista osa on myös uutiskirjeen saajien sähköpostilistalla. Uutiskirjeen voi tilata kuka tahansa, myös esimerkiksi ammattikorkeakoulun henkilöstö. Uutiskirje on voitu tässä kyselyssä mieltää myös tiedotteeksi, jonka tehokkuutta vastaajat arvioivat erikseen. Tulosten perusteella uutiskirje ei ole tunnettu sidosryhmien keskuudessa ja se tuottanee myös liian vähän tietoa. Sekä uutiskirjeen sähköpostituslista että uutiskirjeen sisältö kannattaneekin tarkistaa. Radio Vastaajat arvioivat radion tiedotuskanavana vähän tietoa tuottavaksi. Vain noin 10 % koki radion tuottavan paljon tai melko paljon tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnasta. Radiosta ei saanut lainkaan tietoa 31,9 % vastaajista. Paikallisradio olisi todennäköisin Saimaan ammattikorkeakoulun asioista uutisoiva radiokanava, eikä voida varmuudella tietää, kuuntelevatko sidosryhmien edustajat ja tämän kyselyn vastaajat sitä. Sosiaalinen media Vähiten tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnoista vastaajat saivat sosiaalisen median, kuten Facebookin, Twitterin ja Wikipedian kautta. Sosiaalinen media tuottaa hyvin vähän tietoa ja suurin osa vastaajista ei saa lainkaan tietoa tätä kautta tai ei osaa arvioida tämän tiedotuskanavan tehokkuutta. 13

14 Vastaajista 33,3 % koki saavansa sosiaalisen median kautta paljon tai melko paljon tietoa ammattikorkeakoulun toiminnasta. Sosiaalinen media on uusi tiedotuskanava Saimaan ammattikorkeakoulussa. Koska noin kolmannes vastaajista koki saavansa paljon tai melko paljon tietoa tätä kautta, voidaan sanoa sosiaalisen median kanavien onnistuneen tehtävässään siten, että se tuottaa aidosti tietoa ammattikorkeakoulun toiminnasta niille, jotka tietoa sosiaalisen median kautta hakevat. 2.3 Toivotut tavat tiedottaa ammattikorkeakoulusta Vastaajia pyydettiin arvioimaan, mistä he toivoisivat saavansa tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun asioista. Arviointi tapahtui seuraavalla asteikolla: Ei lainkaan tärkeä tietolähde = 1, Vähemmän tärkeä tietolähde = 2, Melko tärkeä tietolähde = 3, Tärkeä tietolähde = 4 ja En osaa sanoa. Näistä laskettiin keskiarvot ilman en osaa sanoa -vastauksia ja keskiarvojen perusteella saatiin selville vastaajien arviot eri tiedotuskanavien tärkeydestä. 14

15 Seuraavassa kuvassa (kuva 7) on esitetty sidosryhmien mielipiteet tiedotuskanavien tärkeydestä. Kuva 7. Sidosryhmien mielipiteet tiedotuskanavien tärkeydestä, keskiarvot 15

16 Eri vastausvaihtoehtojen saama kannatus on esitetty tarkemmin seuraavassa kuvassa (kuva 8). 0% 20% 40% 60% 80% 100% Internet-sivut 47,2 % 43,1 % 9,7 % Henkilökohtaiset kontaktit henkilökunnan kanssa 52,2 % 32,8 % 13,4 % 1,5 % Tiedotteet 27,5 % 53,6 % 11,6 % 7,2 % Toimintaan osallistumalla (mm. työryhmät ja neuvottelukunnat) 26,1 % 46,4 % 14,5 % 5,8 % 7,2 % Uutiskirjeet 26,2 % 38,5 % 29,2 % 3,1 3,1 % % Henkilökohtaiset kontaktit opiskelijoiden kanssa (mm. harjoittelun tai 22,1 % 42,6 % 23,5 % 7,4 % 4,4 % Lehdet 17,6 % 38,2 % 35,3 % 7,41,5 % % Sosiaalinen media (Facebook, Twitter, Wikipedia) 4,5 % 25,8 % 40,9 % 18,2 % 10,6 % Radio 10,3 % 19,1 % 44,1 % 26,5 % Tärkeä tietolähde Melko tärkeä tietolähde Vähemmän tärkeä tietolähde Ei lainkaan tärkeä tietolähde En osaa sanoa Kuva 8. Sidosryhmien mielipiteet tiedotuskanavien tärkeydestä Internet sivut Vastaajien mielestä internet sivut yhdessä henkilöstökontaktien kanssa olisivat tärkeimmät tiedonlähteet Saimaan ammattikorkeakoulun asioista tiedottamisessa. Internet sivut arvioidaan melko tärkeän ja tärkeän tiedonlähteen välimaastoon keskiarvolla 3,4. Vastaajista 90,3 % koki internet sivut tärkeäksi tai melko tärkeäksi tiedonlähteeksi. Internet sivujen tärkeys tiedottamisessa pysynyt vuoden 2009 tasolla. 16

17 Henkilökohtaiset kontaktit henkilökunnan kanssa Internet sivujen kanssa yhtä tärkeänä keskiarvon 3,4 perusteella melko tärkeän ja tärkeän välimaastossa vastaajat pitivät henkilökohtaisia kontakteja henkilökunnan kanssa. Vastaajista 85 % näki henkilökohtaiset kontaktit henkilöstön kanssa tärkeiksi tai melko tärkeiksi tiedonlähteiksi Saimaan ammattikorkeakoulun asioissa. Vuonna 2009 tärkeänä tai melko tärkeänä henkilöstökontakteja piti 82 % vastaajista. Tiedotteet Tiedotteet arvioitiin myös melko tärkeiksi tiedonlähteiksi ammattikorkeakoulun toiminnasta tiedottamisessa. Vastaajista 81,1 % koki tiedotteiden olevan tärkeä tai melko tärkeä tiedonlähde ja ne koettiin nyt tärkeämmiksi kuin vuonna 2009, jolloin 75 % vastaajista piti tiedotteita tärkeänä tai melko tärkeänä tiedotuskanavana. Toimintaan osallistuminen Toimintaan osallistuminen esimerkiksi neuvottelukunta- tai työryhmätyöskentelyn kautta olisi vastaajien mielestä melko tärkeä keino saada tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnasta. Vastaajista 72,5 % piti toimintaan osallistumista esimerkiksi työryhmien tai neuvottelukuntien kautta tärkeänä tai melko tärkeänä tietolähteenä. Vuoden 2009 vastaava luku oli 63 %. Tulos kertoo siitä, että kyselyyn vastanneet henkilöt haluavat aidosti olla mukana Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnassa ja sen kehittämisessä. Uutiskirje Vastaajista 64,7 % piti uutiskirjettä tärkeänä tai melko tärkeänä tiedonlähteenä. Vähemmän tärkeänä tiedonlähteenä uutiskirjettä piti 29,2 % vastaajista. Kuten aiemmin on mainittu, on mahdollista, että uutiskirje on mielletty tiedotteeksi ja sen tärkeyttä on arvioitu kohdassa Tiedote. 17

18 Henkilökohtaiset kontaktit opiskelijoiden kanssa Vastaajista 64,7 % piti henkilökohtaisia kontakteja opiskelijoiden kanssa tärkeinä tai melko tärkeinä tiedonlähteinä. Osuus on pysynyt samana kuin edellisessä kyselyssä. Lehdet Lehtiä piti tärkeänä tai melko tärkeänä tietolähteenä 55,8 % vastaajista. Vastaajat arvostavat siis enemmän ammattikorkeakoululta itseltään tulevaa suoraa tiedottamista kuin lehtien välityksellä saatavaa tietoa ammattikorkeakoulua koskevista asioista. Sosiaalinen media Sosiaalinen media koetaan vähemmän tärkeäksi tiedonlähteeksi. Vain 30,3 % vastaajista piti sosiaalista mediaa tärkeänä tai melko tärkeänä tiedonlähteenä. Vastaajista 18,2 % ei pitänyt Facebookia, Twitteria ja Wikipediaa lainkaan tärkeänä tietolähteenä, 40,9 % vastaajista piti näitä vähemmän tärkeänä tiedonlähteenä. Ongelmana on luultavasti se, ettei sosiaalisen median kanavia tunneta kyselyyn vastanneiden sidosryhmien keskuudessa tai että sosiaalista mediaa ei koeta tässä yhteydessä sopivaksi tietolähteeksi. Radio Myös radio koetaan vähemmän tärkeänä tietolähteenä Saimaan ammattikorkeakoulun asioista tiedottamisessa. Vastaajista 26,5 % ei pitänyt radiota lainkaan tärkeänä tiedotuskanavana. Vähemmän tärkeänä tietolähteenä radiota piti 44,1 %. Tiedotuslähteistä radio on se, jolla vastausten välinen keskihajonta on suurin ja jonka tärkeydestä vastaajat ovat eniten eri mieltä. 18

19 Kun tarkastellaan viestinnän toteutumista ja vastaajien toiveita viestintäkanavista, voidaan havaita, että tiedottamisen lisäämistä toivotaan jokaisen tiedotuskanavan kautta (kuva 9). Lehdistä ja radiosta saatava tieto näyttää olevan lähinnä toivottua tasoa, lisäämistarvetta on erityisesti uutiskirjeiden kohdalla. Henkilökohtaiset kontaktit henkilökunnan kanssa Internet -sivut Lehdet Tiedotteet Toimintaan osallistumalla (mm. työryhmät, Henkilökohtaiset kontaktit opiskelijoiden kanssa (mm. Uutiskirjeet Mistä saatte tietoa Saimaan amk:n toiminnasta? Mistä haluaisitte saada tietoa Saimaan amk:n toiminnasta? Radio Sosiaalinen media (Facebook, Twitter, Keskiarvo ilman en osaa sanoa -vastauksia Mistä haluaisitte saada tietoa Saimaan amk:n toiminnasta? 1 = Ei lainkaan tärkeä tietolähde 2 = Vähemmän tärkeä tietolähde 3 = Melko tärkeä tietolähde 4 = Tärkeä tietolähde Mistä saatte tietoa Saimaan amk:n toiminnasta? 1 = Ei lainkaan 2 = Melko vähän 3 = Melko paljon 4 = Paljon Kuva 9. Erot nykyisten ja toivottujen tiedotuskanavien välillä 19

20 2.4 Vastaajien ehdotukset viestinnän toimivuuden parantamiseksi Vastaajia pyydettiin kertomaan, miten Saimaan ammattikorkeakoulun viestintää voisi parantaa. Tähän kysymykseen vastasi 19 henkilöä. Vastauksista nousivat esille sekä henkilökohtaisten kontaktien että erilaisten tiedotteiden merkitys viestinnän toimivuuden parantajana. Vastaajat toivoivat Saimaan ammattikorkeakoululta henkilökohtaisten kontaktien ylläpitämistä sidosryhmiin päin. Säännöllisiä tapaamisia ja yhteistyökokouksia esimerkiksi kehittämis- ja hankeasioihin liittyen pidettiin tärkeänä. Yhteistyötä ja verkostoitumista sosiaali- ja terveysalan toimijoiden, terveydenhuollon eri liittojen ja järjestöjen sekä kehitysyhtiöiden sekä peruskoulujen opinto-ohjaajien kanssa toivottiin. Yhteistyö voi olla yhteisiä kokouksia tai tapaamisia, tietoiskuja esimerkiksi kuntien valtuustoille ja hallituksille tai avointen ovien tapahtumia myös peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisille. Vastaajien mielestä viestintää voitaisiin parantaa myös erilaisilla tiedotteilla, etenkin sähköpostitse ja sähköisissä uutiskirjeissä. Vastaajat toivoivat paitsi ajankohtaisista asioista tiedottamista, myös tietoa onnistumisista ja hyvistä tarinoista opiskelijoiden keskuudessa. Vastaajat halusivat myös enemmän tietoa siitä, mitä yhteistyömahdollisuuksia ja palvelutoimintaa Saimaan ammattikorkeakoulu tarjoaa yrityksille. Tiedotteita toivottiin myös kohdennettavan sidosryhmien tarpeiden mukaisesti. Vastausten perusteella on syytä tarkastaa uutiskirjeen postituslistaa siten, että se sisältää myös kehitysyhtiöiden, terveydenhuollon liittojen ja järjestöjen, kuntien valtuustojen ja hallitusten sekä yhteistyöyritysten yhteystiedot. 3. Toiminnan kehittäminen Sidosryhmäkyselyllä haluttiin selvittää, millaisena toimijana Saimaan ammattikorkeakoulu näyttäytyy sidosryhmien mielestä. 20

21 3.1 Ammattikorkeakoulun painoalat Saimaan ammattikorkeakoulu on valinnut toiminnalleen neljä painoalaa: johtaminen ja yrittäjyys käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen terveys- ja hyvinvointipalvelut ja palveluprosessit Venäjä-kumppanuus. Ammattikorkeakoulu on panostanut näiden painoalueiden kehittämiseen vuodesta 2010 lähtien. Sidosryhmiä pyydettiin arvioimaan näiden neljän painoalan näkyvyyttä ammattikorkeakoulun toiminnassa. Painoalojen näkyvyyttä arvioitiin asteikolla Hyvin (4), Melko hyvin (3), Melko huonosti (2), Huonosti (1) tai En osaa sanoa. Kuva 10. Sidosryhmien mielipide Saimaan ammattikorkeakoulun painoalojen näkyvyydestä 21

22 Vastauksista ilman en osaa sanoa vastauksia laskettujen keskiarvojen perusteella voidaan todeta, että vastaajien mielestä kaikki painoalat näkyvät Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnassa keskinkertaisesti (kuva 10). Tyypillisin annettu arvosana kaikille painoaloille on melko hyvin eli 3. Kaikkien painoalojen osalta vastauksissa oli jonkin verran hajontaa. Tämä viestii siitä, etteivät painoalat näy kaikille vastaajille samalla tavalla. Puuttuvien vastausten ja en osaa sanoa vastausten määrä oli melko suuri. Vastausten jakauma on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 12). Erityisesti käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen painoala näkyy kyselyyn vastaajien mukaan varsin huonosti ammattikorkeakoulun toiminnassa. Kuva 11. Painoalojen näkyvyys Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnassa 22

23 3.2 Saimaan ammattikorkeakoulun merkitys Sidosryhmiä pyydettiin arvioimaan, millaisena he näkevät Saimaan ammattikorkeakoulun järjestämän koulutuksen ja muun toiminnan merkityksen. Sidosryhmiltä kysyttiin, mikä seuraavista viidestä väittämästä vastaa parhaiten mielikuvaa Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnasta: - Saimaan ammattikorkeakoulu on merkittävä paikallinen ja valtakunnallinen toimija suomalaisessa korkeakoulukentässä. - Saimaan ammattikorkeakoulu on merkittävä paikallinen toimija ja sillä on myös jonkin verran omaa aluettaan laajempaa vaikuttavuutta. - Saimaan ammattikorkeakoulu on kohtuullisen merkittävä paikallinen toimija omalla toimialueellaan. - Saimaan ammattikorkeakoulu on melko heikko paikallinen toimija omalla toimialueellaan. - Saimaan ammattikorkeakoulu on heikko paikallinen toimija omalla toimialueellaan. Suurin osa vastaajista, 56,9 %, piti Saimaan ammattikorkeakoulua merkittävänä paikallisena toimijana, jolla on myös jonkin verran omaa aluettaan laajempaa vaikuttavuutta. Kohtuullisen merkittäväksi paikalliseksi toimijaksi omalla toimialueellaan ammattikorkeakoulun arvioi 23,6 % vastaajista. Merkittäväksi paikalliseksi ja valtakunnalliseksi toimijaksi suomalaisessa korkeakoulukentässä Saimaan ammattikorkeakoulun arvioi 16,7 % vastaajista (kuva 12). 23

24 Kuva 12. Sidosryhmien mielikuvat Saimaan ammattikorkeakoulun merkityksestä Sidosryhmien mielikuva Saimaan ammattikorkeakoulun imagosta on pysynyt melko samana vuoden 2009 sidosryhmäkyselyyn verrattuna (kuva 13). 0% 20% 40% 60% 80% 100% Saimaan amk on merkittävä paikallinen ja valtakunnallinen toimija suomalaisessa korkeakoulukentässä. Saimaan amk on merkittävä paikallinen toimija ja sillä on myös jonkin verran omaa aluettaan Saimaan amk on kohtuullisen merkittävä paikallinen toimija omalla toimialueellaan. Saimaan amk on melko heikko paikallinen toimija omalla toimialueellaan. Saimaan amk on heikko paikallinen toimija omalla toimialueellaan. 13,7 % 16,7 % 19,4 % 23,6 % 2,8 % 3,0 % 64,2 % 56,9 % Kuva 13. Sidosryhmien mielikuva Saimaan ammattikorkeakoulun merkityksestä, sidosryhmäkyselyiden 2009 ja 2012 vertailu 24

25 3.3 Saimaan ammattikorkeakoulun koulutuksen ja muun toiminnan merkitys Etelä-Karjalassa Sidosryhmiä pyydettiin arvioimaan, millaisena he näkevät Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnan merkityksen Etelä-Karjalassa. Koulutuksen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan, yrityksille ja yhteisöille tarjottavien palvelujen sekä muun toiminnan merkitystä arvioitiin asteikolla Suuri merkitys = 4, Keskinkertainen merkitys = 3, Vähäinen merkitys = 2, Ei lainkaan merkitystä = 1 ja En osaa sanoa. Vastausten keskiarvot on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 14). Kuva 14. Sidosryhmien mielipide Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnan merkityksestä Etelä-Karjalassa 25

26 Vastaajien mielestä kaikilla Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnoilla on Etelä-Karjalassa vähintään keskinkertainen merkitys. Vastausten jakauma toiminnoittain on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 15). Saimaan ammattikorkeakoulun toimintojen merkitys Etelä-Karjalassa 100 % 90 % 80 % 9,7 % 4,2 % 1,4 7,0 % 12,7 % 8,5 % 32,8 % 70 % 1,5 % 60 % 45,1 % 56,3 % 13,4 % 50 % 40 % 90,3 % 30 % 37,3 % 20 % 10 % 36,6 % 28,2 % 14,9 % 0 % Koulutus Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Palvelut yrityksille ja yhteisöille Muu toiminta Suuri merkitys Keskinkertainen merkitys Vähäinen merkitys Ei lainkaan merkitystä En osaa sanoa Kuva 15. Sidosryhmien näkemys Saimaan ammattikorkeakoulun koulutuksen ja muun toiminnan merkityksestä Etelä-Karjalassa Koulutuksella oli vastaajien mielestä tärkein merkitys Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnoista. Vastaajista 90,3 % arvioi koulutuksella olevan suuren merkityksen Etelä-Karjalassa. Vastaajat kokivat yhtä tärkeinä Etelä-Karjalalle tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä yrityksille ja yhteisöille tarjottavien palvelujen merkityksen. Vastaajat arvioivat molempien merkityksen olevan keskinkertainen, keskiarvolla 3,2. Näiden toimintojen osalta vastaajien joukossa oli useita, jotka eivät osanneet arvioida näiden toimintojen merkitystä tai jättivät kokonaan vastaamatta. Tämä voi kertoa siitä, ettei vastaajilla ollut kokemusta TKI-toiminnasta tai yrityksille tarjottavista palveluista. Toisaalta se voi kertoa myös siitä, ettei vastaajilla ole 26

27 riittävästi tietoa näistä toiminnoista tai niiden tuloksista, eivätkä he siksi ole voineet arvioida toimintojen merkitystä. Saimaan ammattikorkeakoulun muun toiminnan vastaajat arvioivat keskinkertaiseksi. Vastaajista 32,8 % ei osannut arvioida muun toiminnan merkitystä ja 38,3 % jätti kokonaan vastaamatta tähän kysymykseen. Syynä tähän voi olla tiedottamisen vähyys tai se, ettei vastaajilla ollut selkeää kuvaa siitä, mitä muulla toiminnalla tarkoitetaan. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota seuraavan sidosryhmäkyselyn toteutuksessa. 3.4 Saimaan ammattikorkeakoulun toimintojen kehittäminen Sidosryhmiltä pyydettiin kehittämisehdotuksia Saimaan ammattikorkeakoulun toimintojen kehittämiseksi. Yhteensä 25 vastaajaa kertoi mielipiteensä toiminnan kehittämistarpeista. Koulutukseen liittyviä kehittämisehdotuksia Koulutuksen kehittämiseen liittyvistä vastauksista nousi vahvasti esille sidosryhmien toiveet yritys- ja työelämäyhteistyön lisäämisestä ja vahvistamisesta. Yhteistyötä tulisi lisätä muun muassa tarjoamalla koulutuksia työelämälle, yhteistyöprojekteilla sekä lisäämällä opiskelijoiden ja yritysten välistä vuorovaikutusta. Vastaajat toivoivat, että Saimaan ammattikorkeakoulu tarjoaisi yrittäjien ja työelämän tarpeita vastaavaa ammatillista täydennyskoulutusta. Ammatillista täydennyskoulutusta, lyhytkursseja, koulutuspäiviä tai työpajoja toivoivat sosiaalija terveysalan toimijat, ammattijärjestöjen edustajat ja rakennusalan yritykset. Konkreettisena kehittämisehdotuksena koulutustoiveiden kartoittamiseksi esitettiin ammattikorkeakoulun nettisivuille luotavaa keskustelufoorumia, joka keräisi tietoa yritysten koulutustarpeista ja mahdollistaisi keskustelun koulutusten sisällöistä. Vastaajat toivoivat Saimaan ammattikorkeakoulun tuovan osaamistaan esille nykyistä enemmän. Ammattikorkeakoulun toivottiin olevan mukana erilaisissa 27

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Terttu Kauranen - Mika Lempiäinen Tuuli Mirola Aino-Liisa Sandholm SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄKYSELY 2009

Terttu Kauranen - Mika Lempiäinen Tuuli Mirola Aino-Liisa Sandholm SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄKYSELY 2009 Terttu Kauranen - Mika Lempiäinen Tuuli Mirola Aino-Liisa Sandholm SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄKYSELY 2009 Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2010 SISÄLTÖ 1 Saimaan

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut 9.2.2015 Mikko Kesä Meiju Ahomäki Jari Holttinen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Palveluiden käyttäjien profiili Palveluiden käyttö

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

Kuntapäättäjät ja media 2016

Kuntapäättäjät ja media 2016 Kuntapäättäjät ja media n kuntapäättäjät tyytymättömämpiä paikalliseen mediaan kuin päättäjät muualla maassa. Yli puolet päättäjistä somettaa. Keskipohjanmaalaiset kuntapäättäjät ovat tyytymättömämpiä

Lisätiedot

Kuntapäättäjät ja media 2016

Kuntapäättäjät ja media 2016 Kuntapäättäjät ja media 0 n kuntapäättäjät ovat myönteisempiä paikalliseen ja maakunnalliseen mediaan kuin päättäjät muualla maassa. Puolet päättäjistä somettaa. Eteläpohjanmaalaiset kuntapäättäjät ovat

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden

Lisätiedot

JYVÄLÄ ON ARVOSTETTU YHTEISTYÖKUMPPANI jakautuu 4 osatavoitteeseen

JYVÄLÄ ON ARVOSTETTU YHTEISTYÖKUMPPANI jakautuu 4 osatavoitteeseen Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010, 2009, 2008 Yhteistyökumppanuus Jyvälän Setlementti ry 3 JYVÄLÄ ON ARVOSTETTU YHTEISTYÖKUMPPANI jakautuu 4 osatavoitteeseen 1. Osatavoite: Jyvälää

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

FIDAn merkitys ( oma kokemus)

FIDAn merkitys ( oma kokemus) Suurtalousalan yhteistyöjärjestö FIDA ry:n jäsenkyselyn 2011 tulokset 4.11.11/ MH FIDA ry:n jäsenkysely toteutettiin viikolla 43. sähköpostitse ja FIDAn www-sivuilla. Saimme määräaikaan mennessä 189 vastausta.

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenkysely 2013

Yhdistyksen jäsenkysely 2013 Yhdistyksen jäsenkysely 13 Yhdistys järjesti jäsenkyselyn loka marraskuussa 13. Kysely toteutettiin Googlella ja linkki välitettiin Uutiskirjeen kautta. Kysely toteutettiin myös ruotsinkielisenä. Ensimmäisen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Kuntaliiton asiakaskysely 2012

Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Tuloksia vuoden 2012 kyselystä ja vertailutietoa vuoden 2011 kyselyn tuloksista Marraskuu 2011 tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom KUNTALIITON ASIAKASKYSELY 2012 KENELLE?

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kuntapäättäjät ja media 2016

Kuntapäättäjät ja media 2016 Kuntapäättäjät ja media Varsinais-Suomen kuntapäättäjät ovat myönteisempiä paikalliseen ja maakunnalliseen mediaan kuin päättäjät muualla maassa. Yli puolet päättäjistä somettaa. Varsinaissuomalaiset kuntapäättäjät

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liitto asiakastyytyväisyys kysely

Keski-Pohjanmaan liitto asiakastyytyväisyys kysely KeskiPohjanmaan liitto asiakastyytyväisyys kysely 1. 15 0 0 72 2. Oletko tehnyt yhteistyötä KeskiPohjanmaan liiton kanssa viimeisen 2 vuoden aikana? säännöllisesti 9 49 satunnaisesti 6 22 en lainkaan 0

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Kuntapäättäjät ja media 2016

Kuntapäättäjät ja media 2016 Kuntapäättäjät ja media Lapin kuntapäättäjät toivovat lisää kunta-asioita paikalliseen ja maakunnalliseen mediaan. Puolet päättäjistä somettaa. Lapin kuntapäättäjät ovat tyytyväisempiä paikallisten tiedotusvälineiden

Lisätiedot

Kuntapäättäjät ja media 2016

Kuntapäättäjät ja media 2016 Kuntapäättäjät ja media 0 laiset kuntapäättäjät toivovat lisää kunta-asioita maakunnalliseen mediaan. Kaksi kolmesta päättäjästä somettaa. laiset kuntapäättäjät ovat hieman tyytymättömämpiä maakunnallisen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

asiakastyytyväisyystutkimus

asiakastyytyväisyystutkimus OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2010 Tutkimuksen toteutus Tutkimus tehtiin keväällä 2010 (sama tutkimus toteutettu myös keväällä 2007, 2008 ja 2009) Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2015. 12.6.2015 Hagerlund Tony verkkoviestintäpäällikkö

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2015. 12.6.2015 Hagerlund Tony verkkoviestintäpäällikkö Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 15 Taustaa Kysely toteutettiin huhtikuussa 15 (1.-17.4.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaaville Vastaajia

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

VERKOSTOANALYYSI raportti

VERKOSTOANALYYSI raportti Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston

Lisätiedot

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET YHDISTYSKYSELYN TULOKSET Tiivistelmä 15.8.2014 Projektiharjoittelija Noora Jalonen Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 34 yhdistykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyn vastausprosentti on noin

Lisätiedot

Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten sidosryhmätutkimus Keski-Suomen tulokset

Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten sidosryhmätutkimus Keski-Suomen tulokset Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten sidosryhmätutkimus 2011 Keski-Suomen tulokset MYR tulevaisuusfoorumi 10.05.2011 Ylijohtaja Tutkimuksen toteutus Toteutus Internet-kyselynä helmi-maaliskuussa

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mikä on EK? EK edustaa jäseniään elinkeino- ja työelämäasioissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala Julkinen Iina Mustalampi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet saamastasi

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSFOORUMI

TYÖLLISYYSFOORUMI TYÖLLISYYSFOORUMI 16.9.216 PALAUTERAPORTTI Kirjoittajat: Anu Järvinen, Laura Kallio ja Jemina Niemi, Osuuskunta Motive Työllisyysfoorumi järjestettiin Tampereella Scandic Rosendahlissa 16.9.216. Järjestelyistä

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008 TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä

Lisätiedot

Kuntapäättäjät ja media 2016

Kuntapäättäjät ja media 2016 Kuntapäättäjät ja media Uusmaalaiset kuntapäättäjät ovat kriittisempiä paikalliseen ja maakunnalliseen mediaan kuin kollegansa muualla maassa, mutta ovat ahkeria somettajia Uusmaalaiset kuntapäättäjät

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely Maaliskuu Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna (12.2.-1.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla Vastaajia

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

Kuntapäättäjät ja media 2016

Kuntapäättäjät ja media 2016 Kuntapäättäjät ja media laiset kuntapäättäjät ovat hieman kriittisempiä paikalliseen ja maakunnalliseen mediaan kuin kollegansa muualla maassa. Somettavien päättäjien määrä lisääntynyt. laiset kuntapäättäjät

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

FINNSECURITY RY JÄSENKYSELY (7) Hallitus

FINNSECURITY RY JÄSENKYSELY (7) Hallitus FINNSECURITY RY JÄSENKYSELY 2015 1 (7) YRITYSSUOJELUYHDISTYS RY:N JÄSENKYSELY 2017 Hyvä jäsen, Yhdistyksen hallitus on päättänyt toteuttaa jäsenkyselyn toiminnan kehittämiseksi, jäsenten tarpeita ja toiveita

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot