Espoon kaupunki Pöytäkirja 216. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / / / Espoo Catering -liikelaitoksen uudelleen organisoinnin vaihtoehtojen tarkastelu ja organisointitavan valinta (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Suuperko, puh Kirsi Remes, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoo Catering -liikelaitoksen uudeksi organisointitavaksi kaupungin omistaman in house -yhtiön, 2 kehottaa kaupunginjohtajaa käynnistämään kohdan 1 edellyttämän yhtiöittämisen ja tarvittavien johtosääntömuutosten valmistelun siten, että ne ovat toimeenpantavissa vuoden 2016 alusta. Käsittely Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Elo ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Byman teki hylkäysehdotuksen. Guzenina kannatti Elon pöydällepanoehdotusta. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hylänneen Elon pöydällepanoehdotuksen. Särkijärvi puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: uusi päätösehdotuksen kohta 3: kehottaa kaupunginjohtajaa liittämään valtuuston esityslistan oheismateriaaliin vastaukset esitettyihin kysymyksiin. Guzenina Ahlforsin kannattamana ehdotti, että kaupunginhallitus palauttaa asian uudelleen valmisteluun siten, että kaupunginhallitus valitsee syksyllä Espoon Catering -liikelaitoksen uudeksi organisointitavaksi kahden eri

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 vaihtoehdon väliltä, joista toinen on esittelytekstin kolmosvaihtoehto ja toinen nelosvaihtoehto. 2. kehottaa kaupunginjohtajaa käynnistämään valmistelun esittelytekstin vaihtoehtojen 3 ja 4 mukaisesti. siten, että valittu vaihtoehto on toimeenpantavissa vuoden 2016 alusta. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu palautusehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hylänneen Guzeninan palautusehdotuksen. Ahlfors Guzeninan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: 1) kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoo Catering - liikelaitoksen uudeksi organisointitavaksi kaupungin omistaman vaihtoehdon VE3. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 4 ääntä vastaan 2 äänestäessä tyhjää hylänneen Ahlforsin muutosehdotuksen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Särkijärven lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus 1 ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoo Catering -liikelaitoksen uudeksi organisointitavaksi kaupungin omistaman in house -yhtiön, 2 kehottaa kaupunginjohtajaa käynnistämään kohdan 1 edellyttämän yhtiöittämisen ja tarvittavien johtosääntömuutosten valmistelun siten, että ne ovat toimeenpantavissa vuoden 2016 alusta, 3 kehottaa kaupunginjohtajaa liittämään valtuuston esityslistan oheismateriaaliin vastaukset esitettyihin kysymyksiin. Liite

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 2 Catering vaihtoehdot 1-3 tulot ja menot avattuina 3 Catering vertailu nykyiseen 4 Catering kooste vaikutuksista 5 Catering materiaali Palmia markkinatarkastelu 6 Catering tilinpäätöksen 2014 lukuerittely 7 Äänestys 216 Selostus Taustaa ja lähtökohta Espoo Catering -liikelaitos on toiminut liikelaitoksena vuodesta 2009 ja laskelmien mukaan tuottavuus on tänä aikana kehittynyt + 24 %. Teknologia ja toimintatapojen kehittyminen ovat mahdollistaneet yhä suuremman ateriatuotannon ja keskittymisen asiakastyöhön. Vuonna 2017 valmistuva keskuskeittiö parantaa tuoteturvallisuutta ja tehostaa edelleen toimintaa. Cateringin liikevaihto on 45 milj. euroa. Liikelaitoksessa työskentelee 487 henkilöä. Keittiöitä on 266, joista tuotantokeittiöitä on 80 ja palvelukeittiöitä on 186. Ruokaa toimitetaan lisäksi 104 palvelupisteeseen. Espoo Catering -liikelaitos tuottaa 15,4 milj. ateriaa vuodessa, päivittäin noin asiakkaalle. Cateringin myynti jakautuu seuraavasti (2014): - suomenkielinen opetus 14,62 milj. euroa - suomenkielinen päivähoito 14,83 milj. euroa - vanhustenpalvelut 6,0 milj. euroa - ruotsinkielinen päivähoito 2,05 milj. euroa - ruotsinkielinen opetus 1,8 milj. euroa - terveyspalvelut 0,49 milj. euroa - perhe- ja sosiaalipalvelut 0,42 milj. euroa - yleishallinto 0,19 milj. euroa - liikelaitokset 0,17 milj. euroa - tekninen ja ympäristötoimi 0,11 milj. euroa - sosiaali- ja terveystoimen esikunta 0,03 - muu sivistystoimi 0,07 - palveluliiketoimen toimiala 0,03 - ulkoinen myynti 2,18 milj. euroa Ulkoista myyntiä ovat mm. eläkeläisateriat, yksittäiset vierasateriat, erilaiset tilaukset ja tarjoilut kaupungin tiloissa, asukaspuistoruokailu, myynti erilaisille sopimuskumppaneille ja henkilöstöruokailu. Suurin ulkoisen myynnin liikevaihto tulee henkilöstöruokailusta. Espoo Catering -liikelaitoksen uudelleen organisoinnin vaihtoehtojen selvittämisen taustalla on kuntalain ja kilpailulain muutokset sekä Kilpailuja kuluttajaviraston tiedustelu liittyen kunnallisen liikelaitoksen ulkoiseen myyntiin. Kuntalain ja kilpailulain mukaan tuli se osa liikelaitosta, jossa toimitaan markkinoilla kilpailutilanteessa, lopettaa tai yhtiöittää mennessä. Selvityksen taustalla oli myös kaupungin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman mukaisten toimialan tavoitteiden toteuttaminen.

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 Valtuusto hyväksyi Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU - ohjelma) hyötytavoitteet ja linjaukset ja ohjelmasuunnitelman Ohjelmasuunnitelmassa on linjattu ja määritetty toimenpiteeksi omistaja-tilaaja-tuottaja -roolien ja nykyisen toimintamallin arviointi sekä jatkokehittämisen kohteista ja aikataulusta sopiminen. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota vuoden 2013 arviointikertomuksessa kaupungin tilaaja-tuottajamalliin ja toteaa, että mallin kattava arviointi ja yhtenäisesti esitetyt tavoitteet mallin kehittämiseksi puuttuvat. Lisäksi lautakunta kehottaa tarkastelemaan tilaaja-tuottajamallin toimivuutta mallin soveltamisesta saatujen kokemusten pohjalta sekä arvioimaan, onko mallilla saavutettu tavoiteltuja hyötyjä. Markkinat Muissa kuusikkokunnissa on käytössä joko liikelaitosmalli (Oulu, Tampere ja koulu- ja päiväkotiruokailun sekä hoivapalvelujen osalta Helsinki) tai yhtiömalli (markkinoilla toimiva yhtiö Turussa ja henkilöstöruokailun osalta Helsingissä, in house yhtiö Vantaalla). Pääkaupunkiseudun markkinoilla toimii yksityisiä catering-yrityksiä, joista liikevaihdoltaan isoimpia ovat Fazer Food Services, Sodexo, Katri Antell ja ISS. Projektointi Liiketoimintajohtaja perusti Cateringin organisoinnin vaihtoehtojen suunnittelua ja arviointia varten projektin. Projektipäällikkönä toimi liiketoimintajohtaja ja sihteerinä Palveluliiketoimialan hallinto- ja kehittämisjohtaja. Projektiryhmässä oli Sivistystoimialan edustaja, Sosiaali- ja terveystoimialan edustaja, henkilöstön edustaja, Cateringin toimitusjohtaja, neljä Cateringin substanssiasiantuntijaa sekä toimialan viestintäpäällikkö. Projektista informoitiin Kuluttaja- ja kilpailuvirastoa ja samalla ilmoitettiin, että markkinoilla kilpaileva toiminta joko yhtiöitetään tai lopetetaan. Toimintaa on jatkettu toistaiseksi entisellään. Yhteistoiminta Liiketoimintajohtaja piti Espoo Catering -liikelaitoksen henkilöstölle infotilaisuudet ja toiminnan järjestämisen selvittämisestä. Tilaisuuksiin oli kutsuttu liikelaitoksen koko henkilöstö. Tilaisuuksissa oli mahdollisuus esittää kysymyksiä, joihin liiketoimintajohtaja vastasi. Lisäksi projekti on viestinyt sähköisellä uutiskirjeellä kohderyhmän henkilöstölle ja esimiesviestinnän kautta. Projektiryhmässä on ollut henkilöstön edustaja. Projektiryhmän työ on edennyt hyvässä yhteishengessä.

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5 Valmistelutyön etenemisestä on raportoitu kaupungin henkilöstötoimikunnalle 11.2., ja Organisointivaihtoehtoja on käsitelty toimialan henkilöstötoimikunnassa tilaaja-tuottaja mallin käsittelyn yhteydessä kuukausittain alkaen otsikolla tilaajatuottajamallin käsittelyn tilannekatsaus (kokoukset ja sekä 8.1., 21.1, 5.2., 17.2., 5.3., 17.3., 14.4., 21.4., 28.4., ja ). Yhteistoimintaneuvottelu pääluottamusmiesten kanssa on pidetty ja Projektiryhmän selvitystyö esiteltiin Palveluliiketoimen toimialan henkilöstötoimikunnassa ja työpaikkakokouksiin asia viedään päätösvaiheen jälkeen. Vaihtoehtojen selvittämisen prosessi Projektiryhmä on kokoontunut 10 kertaa seuraavasti: 8.1., 15.1., 26.1., 4.2., 12.2., 25.2., 11.3., 13.4., ja Projektin tavoitteena oli: 1) Selvittää malli, jolla kaupungin tarvitsemat catering -palvelut voidaan tuottaa lakia noudattaen, kokonaistaloudellisesti ja sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus huomioiden 2) Toteuttaa kaupungin TATU -tavoitteita 3) Toteuttaa kaupunginhallituksen päätöksen linjauksia. Vaihtoehtojen suunnittelun ja arvioinnin taustamateriaali Projektiryhmä keräsi taustamateriaalin, johon sisältyy seuraavat aineistot: - Catering kooste vaikutuksista: taulukko, jossa kuvataan projektissa tarkasteltujen vaihtoehtojen vaikutuksia toiminnan, henkilöstön, kaupungin kokonaistalouden, sisäisten asiakkaiden, johtamisen/organisaation, kuntalaisten ja elinkeinoelämän, sopimustoimittajien/markkinoiden sekä kaupungin sisäisten tukipalvelujen osalta. - Catering vertailu nykyiseen: taulukko, jossa on vertailtu vaihtoehtoja nykyiseen toimintamalliin sovittuja vertailu kriteereitä vasten. - Catering vaihtoehdot 1-3 tulot ja menot avattuina: taulukko, jossa on selvitetty tarkemmin "Catering vertailu nykyiseen" -taulukon lukuja. - Catering tilinpäätöksen 2014 lukuerittely: taulukko, johon on kerätty viimeisimmän tilinpäätöksen mukaiset luvut eriteltyinä.

6 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 6 Palveluliikelaitosten johtokunnalle pidettiin asiasta infotilaisuus ja asiaa selostettiin kaupunginhallitukselle Organisointivaihtoehdot Tarkastelussa olivat seuraavat vaihtoehdot: VE1 Liikelaitos jatkaa ilman ulkoista myyntiä. Ulkoinen myynti lopetetaan - Sosiaalihuoltolain ulkopuolisten eläkeläisaterioiden ja muiden yksittäisten vierasaterioiden myynti lopetetaan - Sopimusruokailu Luksialle loppuu. Asukaspuistojen välipalamyynti loppuu. - Koulujen tiloissa tapahtuvalle ulkoiselle toiminnalle, yksityisille päiväkodeille ja iltapäiväkerhoille ei myydä - Ulkopuoliset tilaukset ja tarjoilut lopetetaan (kaupungin henkilökunta, puolueet, järjestöt) - Haukitalon sekä Espoonlahden ja Tapiolan terveysasemien keittiötoiminta loppuu EC:ltä - Kauklahden Elä ja Asu -yksiköstä,tapiolan ja Kalajärven palvelukeskuksesta, Soukan ja Ruusulinnan palvelutalosta vapautuvaa ruokatuotantokapasiteettia hyödynnetään aterioiden lähettämiseen - Ulkoisen myynnin loppuessa on tuotantokapasiteetti jonkin verran vajaalla käytöllä, samoin tilojen käyttö. VE2 Liikelaitos jatkaa ilman ulkoista myyntiä. Ulkoinen myynti yhtiöitetään. - Ulkoinen liiketoiminta myydään ulkopuoliselle yhtiölle. Tällöin Kauklahden Elä ja Asu-yksikön, Haukitalon sekä Espoonlahden ja Tapiolan terveysasemien keittiötoiminta loppuu EC:ltä ja siirtyy yhtiölle. - Käytännössä myös Espoon keskuksen palvelutalon, Tapiolan ja Kalajärven palvelukeskuksen, Soukan ja Ruusulinnan palvelutalojen keittiötoiminta loppuu EC:ltä ja siirtyy yhtiölle - Sopimusruokailu Luksialle sekä asukaspuistojen välipalamyynti loppuvat EC:ltä ja yhtiö tuottaa niitä halutessaan. Samoin koulujen tiloissa tapahtuva ulkoinen myynti yksityisille päiväkodeille ja iltapäiväkerhoille sekä muut ulkopuoliset tilaukset ja tarjoilut loppuvat EC:ltä ja yhtiö tuottaa niitä halutessaan - Ulkoisen myynnin loppuessa on tuotantokapasiteetti jonkin verran vajaalla käytöllä, samoin tilojen käyttö. VE3 Liikelaitoksen ulkoinen myynti kilpailutetaan ja sen tuottaa markkinoilla toimiva sopimustoimittaja. Liikelaitos tuottaa itse muun tuotannon. - Ulkoinen liiketoiminta kilpailutetaan, jolloin käytännössä kilpailutetaan myös Kauklahden Elä ja Asu-yksikön, Haukitalon, Espoonlahden ja Tapiolan terveysasemien koko keittiötoiminta sekä Tapiolan ja Kalajärven palvelukeskuksen, Espoon keskuksen, Soukan ja Ruusulinnan palvelutalojen koko keittiötoiminta - Liikelaitos tuottaa itse muun tuotannon

7 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 7 - Em. keittiöissä valmistetut, muihin yksiköihin lähtevät ateriat siirretään muiden keittiöiden valmistettavaksi (tuo painetta keskuskeittiön valmistumiselle) - Sopimusruokailu Luksialle loppuu. VE4 Liikelaitos yhtiöitetään in house -yhtiöksi. Tämä yhtiö olisi kaupungin kokonaan omistama yhtiö, joka tuottaa palveluja vähäisissä määrin ulkopuolisille tahoille. - Cateringin koko liiketoiminta siirtyy liikkeenluovutuksena kaupungin perustamalle yhtiölle. Käytännössä toiminta säilyy ennallaan. Henkilöstö siirtyy nykyisine palvelussuhteen ehtoineen. - Yhtiö tuottaa palveluja maks. 10 % liikevaihdostaan (n. 4 milj. euroa) ulkoisille markkinoille - Markkinoilla toimivaa yhtiövaihtoehtoa ei otettu tarkemmin selvitykseen, koska Cateringin koko palvelukokonaisuuden kattavaa kilpailua ei ole riittävästi markkinoilla. Organisointivaihtoehtojen vaikutusten arviointi ja vertailu Selvityksessä on tehty vaikutusarvioita seuraavista näkökulmista: - toiminta - henkilöstö - kaupungin kokonaistalous - sisäiset asiakkaat - kaupungin johtaminen ja organisaatio - sopimustoimittajat/markkinat - kaupungin sisäiset tukipalvelut. Vaikutusarvioinnin jälkeen vaihtoehtoja on verrattu nykyiseen toimintamalliin siten, että vertailukriteereinä on käytetty kaupunginhallituksen asettamia seuraavia linjauksia: - johtamisjärjestelmä selkiytyy - organisointi koko kaupungin näkökulmasta - toimivien markkinoiden hyödyntäminen - merkittävä tuottavuuden kasvattaminen ja taloudelliset säästöt - palvelujen laadun parantaminen. Vertailun lisäksi on tehty riskitarkastelu, jossa on arvioitu kunkin vaihtoehtomallin olennaisimmat riskit vs. kaupunginhallituksen asettamat linjaukset. Tarkoituksena on identifioida riskit, jotta mallin käytännön toteutus voidaan suunnitella niin, että riskit eivät realisoidu. Vaikutusarvioinnit, vaihtoehtojen vertailu nykyiseen toimintamalliin nähden ja riskitarkastelu on koottu liitteenä oleviin taulukoihin. Seuraavassa on esitetty vaikutusten ydinkohdat. Henkilöstövaikutukset Kolmessa ensimmäisessä vaihtoehdossa henkilöä siirtyy Cateringin toimipisteestä toiseen luonnollista poistumaa korvaamaan. Henkilöstövaikutuksia tukipalveluihin ei ole.

8 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 8 Yhtiömallissa koko henkilöstö siirtyy yhtiölle liikkeenluovutuksessa ja työehtosopimus vaihtuu nykyisen sopimuskauden päättyessä Eläkevakuutusyhtiönä säilyy KEVA. Peruskaupungin henkilöstöedut korvautuvat yhtiön henkilöstöeduilla, joista kaupunki päättää erikseen. Yhtiömallissa liiketoimintaosaamisen merkitys hieman kasvaa ja toimenkuviin tulee mahdollisesti muutoksia. Vaikutus kaupungin kokonaistalouteen Vaihtoehtojen 1 ja 2 nettovaikutus kaupungille on -0,3 milj. euroa. Vaihtoehdossa 3 nettovaikutus kaupungille on +0,15 milj. euroa. Mikäli eläkeläisaterioiden subventio lopetettaisiin, säästövaikutus kaikissa vaihtoehdoissa olisi lisäksi +0,2 milj. euroa. Yhtiömallissa nettovaikutus on alla olevien oletusten perusteella arviolta +1,9 milj. euroa (= 1,6 +0,5-0,18): - TES:n vaihtuminen PAMTES:iin mahdollistaisi säästöjä henkilöstökuluihin. Arvio PALMIA casen perusteella +1,6 milj. euroa. PAMTES ei ole ainoa vaihtoehto, mutta kaupungin talouden kannalta sen on arvioitu olevan edullisin - ulkoista myyntiä on mahdollista lisätä noin 2,5 milj. euroa ilman, että yhtiön yleiskulut olennaisesti lisääntyvät. Nettovaikutus + 0,5 milj. euroa - Ostotoiminnon muodostaminen kaupungille lisää kustannuksia arviolta 0,18 milj. euroa - Ulkoinen myynti mahdollistaa kaupungin tilojen monipuolisen hyötykäytön ja lisätulot - Subventioiden lopettaminen mahdollistaisi lisäsäästöjä (ei tarkoita henkilöstöruokailua) - Arvonlisäverottoman kouluruokailun vaikutus arvioidaan erikseen. Muut vaikutukset Vaihtoehdoissa 1 ja 2 eläkeläiset (230 hlö/pv) ja muut ulkopuoliset lounasasiakkaat (80 hlö/pv) eivät ruokaile kaupungin järjestämissä toimipisteissä. Vaihtoehdoilla ei ole käytännön vaikutuksia kaupungin organisaatioon ja sisäisiin tukipalveluihin. Vaihtoehdossa 3 kaupunki tuottaa samat palvelut, mutta kilpailutetuilla markkinahinnoilla. Runsaan yhden miljoonan euron liiketoiminta siirtyy markkinoille. Vaihtoehdolla ei ole käytännön vaikutuksia kaupungin organisaatioon ja sisäisiin tukipalveluihin. Vaihtoehdossa 4 kaupungin tilojen monikäyttö mahdollistuu ja pienentää sisäisten asiakkaiden vuokrakustannuksia. Sivistystoimessa pienille päiväkodeille yhtiö toimittaa ruoan, mutta päivähoito järjestää ruokailun itse. Yhtiöllä on selkä tasejatkuvuus ja joustavammat toimintamallit. VE1:ssä, VE2:ssa ja VE3:ssa alv-vaikutusta ei kouluruokailun osalta ole. VE4:ssa eli yhtiövaihtoehdossa olisi tarkoituksenmukaista ostaa kouluruokailun ruokatarvikkeet suoraan kaupungin omana ostona niin, että

9 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 9 Päätöshistoria yhtiö laskuttaisi kaupungilta vain ruoan valmistuksen ja muun ruokailuun liittyvän palvelun. Tällöin myös tässä vaihtoehdossa kouluruokailun alvvaikutus on kutakuinkin olematon. Kilpailutus ja ulkoistaminen liikkeenluovutuksena ja yhtiöittäminen malleissa kontaktipinnat selkiytyvät ja sisäinen asiakkuus on nykyistä hallitumpaa. Sopimuskumppanit voivat tuottaa tiloissa tarvittavat tukipalvelut, jolloin tilojen laajempi hyötykäyttö mahdollistuu. Johtopäätökset Kaupunginhallitus Projektiryhmä ei ole katsonut, että edellä kuvattujen vaihtoehtojen lisäksi olisi muita selvitettäviä vaihtoehtoja. Projektiryhmä ehdottaa, että vaihtoehtoa 1 ei toteuteta sosiaalisista tarkoituksenmukaisuussyistä. Henkilöstön edustajat pitävät vaihtoehtoa 3 kaupungin kannalta parhaimpana. Toimialajohdon näkemys on, että vaihtoehto 4 (in house -yhtiö) on kaupungin kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 hyväksyy linjaukset palveluliiketoimen ja sisäisten palvelujen tilaajayksiköiden kokonaisuuden kehittämiselle seuraavasti: - Johtamisjärjestelmää selkeytetään. - Palvelujen ja toimintojen järjestämis- ja tuottamistapaa sekä sijoittumista kaupunkiorganisaatioon arvioidaan koko kaupungin näkökulmasta. - Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on taloudellisuus sekä palvelujen ja toiminnan laatu. Mahdollisia organisointitapoja omajohtoisen tuotannon (virastomalli) ohella ja vaihtoehtona ovat liikelaitos, kunnallinen osakeyhtiö, ulkoistaminen ja liikkeen luovutus. - Kaupunki keskittyy valtuuston määrittämiin tehtäviin toimivia markkinoita hyödyntäen - Kilpailutus- ja sopimuskäytäntöjä kehitetään siten, että palveluntuottajille syntyy houkuttimia palvelujen ja tuottavuuden kehittämiseen. - Uudelleenorganisointiehdotusten vaikutuksista tehdään ennakkoarvioinnit. - Muutoksilla tavoitellaan merkittävää tuottavuuden kasvattamista, palvelujen laadun parantamista ja taloudellisia säästöjä.

10 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 10 - Kehittämisvisiota kohti kuljetaan vaiheittain vuosien aikana. - Valmistelut tehdään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Käsittely Päätös Asia käsiteltiin 344 pykälän jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

11 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 11