Kaupunginhallitus Sivu 1 / 54. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 54 Kokoustiedot Aika maanantai klo 13:05-13:40 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja Seppo Huhta Tiina Elo Maria Guzenina Mikko Hintsala Saara Hyrkkö Stig Kankkonen, saapui klo käsittelyn aikana Pia Kauma Laura Kiijärvi Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola Markku Sistonen Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Jyrki Kasvi Marika Niemi Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olavi Louko Mauri Suuperko Timo Kuismin Reijo Tuori Satu Tyry-Salo Jorma Valve Mari Immonen Riitta-Liisa Kammonen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja, saapui klo käsittelyn aikana kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja lakiasiainjohtaja rahoitusjohtaja viestintäjohtaja strategiajohtaja kaupunginsihteeri sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 54 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Mia Laiho Tiina Elo Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 54 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 168 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja 6 tilaajayksiköiden organisoinnin vaihtoehtojen tarkastelu ja organisointitavan valinta (Kv-asia) (pöydälle ) 171 Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen (Kv-asia) Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätöksistä koskien 18 elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston sijoitusperiaatteita ja vaalilautakuntien kokoonpanojen muuttamista 173 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle palkan 20 takaisinperintää koskevassa asiassa Lausunnon pyytäminen tarkastuslautakunnan 24 arviointikertomuksesta sekä tilintarkastajan tilintarkastusmuistiosta vuodelta Terveydenhuoltolain 12 :n mukainen hyvinvointiraportti 26 (Kv-asia) Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 28 ( ) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kv-asia) Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n 32 Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kv-asia) 178 Valtuustoaloite vähäpäästöisten autojen 38 edistämisohjelman toteuttamisesta pääkaupunkiseudulla (Kv-asia) 179 Valtuustoaloite sähköautojen käytön edistämisestä 41 Espoossa (Kv-asia) 180 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 44 valituksesta koskien asemakaavan Klovinportti, muutos, alue , hyväksymispäätöstä 181 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 49

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 168 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 169 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mia Laiho ja Tiina Elo.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / /2014 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden organisoinnin vaihtoehtojen tarkastelu ja organisointitavan valinta (Kv-asia) (pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh Mauri Suuperko, puh Olavi Louko, puh Reijo Tuori, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 ehdottaa, että valtuusto kehottaa jatkamaan kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisoinnin valmistelua seuraavien linjausten mukaisesti: - kaupungin tilojen ja niiden hoidon omistaja-, tilaaja- ja tuottajatehtävät yhdistetään yhteen ja samaan organisaatioon ja kaupunkitekniikan ylläpidon ja rakentamisen omistaja-, tilaaja- ja tuottajatehtävät yhdistetään yhteen ja samaan organisaatioon valmistelussa olleen peruskaupunkivaihtoehdon pohjalta, - toimivilta kilpailluilta markkinoilta hankittavan työn määrää kasvatetaan sekä kiinteistöpalveluissa että kaupunkitekniikassa, silloin kun se parantaa laatua, pienentää kustannuksia ja on muutenkin tarkoituksenmukaista. Kilpailutukset määritellään siten, että myös pk-yritysten osallistuminen on mahdollista. 2 kehottaa kaupunginjohtajaa jatkamaan valmistelua, ja tekemään talousarviokehyksen käsittelyn yhteydessä esityksen, joka mahdollistaa tuottavuuden parantamisen organisaatiota selkeyttämällä ja johtamista parantamalla sekä toimivien markkinoiden hyödyntämisen ostopalveluina. Toteutus voidaan tehdä vaiheittain. Jatkovalmistelussa tulee huomioida Espoon kaupungin kasvu, markkinoiden toimivuus, henkilöstön luonnollinen poistuma ja eläköityminen sekä työtilanne. Valmistelua ja tuottavuuden parantamista jatketaan yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa henkilöstösopimuksen mukaisesti. Jatkovalmistelun tavoite on, että tuottavuus kasvaa vuositasolla vähintään 10 milj. euroa vuoden 2017 loppuun mennessä.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 54 Valmistelussa tulee ottaa toiminnoittain huomioon kokonaistaloudelliset vaikutukset ja vaikutukset muun muassa palveluiden laatuun ja työllisyyteen. 3 kehottaa kaupunginjohtajaa käynnistämään kohdan 1 edellyttämä toimialarakenteen ja muiden tarvittavien johtosääntömuutosten valmistelu siten, että ne ovat toimeenpantavissa vuoden 2016 alusta. Valmistelua ohjaa valtuuston neuvottelutoimikunta. Toimialajaon muutostarpeisiin liittyvästä valmistelusta raportoidaan talousarviokehyksen käsittelyn yhteydessä. 4 päättää, että uudelleenorganisoinnin tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia seurataan seurantaraporttien yhteydessä neljännesvuosittain. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Vaikutusten arviointi vaihtoehdoittain 2 Vertailu nykyiseen - Lukuyhteenveto - Taustamateriaali Kiinteistökorjaus laskelma oma osto Kiinteistönhoidon laskelma oma osto Kunnallistekniikan rakentamisen säästöpotentiaalin laskelmat - Kunnossapidon yksikköhintaisten töiden EKA YKSITYISET hintavertailu Laskelma aula- ja turvallisuuspalvelut säästöistä Laskelmia siivouspalvelut säästöistä Säästöerittely - Tuottavuuden kehitys EKI-EKA - Ylläpidon EKA YKSITYISET hintavertailu 2015 Taustaa ja lähtökohta Vuosien valtuustosopimuksessa on kirjaus, että selvitetään nykyisen tilaaja-tuottajamallin toimivuus ja liikelaitosten palveluiden hintataso suhteessa yksityisiin palvelumarkkinoihin ja tehdään tarvittavat päätökset. Valtuusto hyväksyi Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATUohjelma) hyötytavoitteet ja linjaukset ja ohjelmasuunnitelman

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunginhallitus Sivu 8 / Ohjelmasuunnitelmassa on linjattu ja määritetty toimenpiteeksi omistaja-tilaaja-tuottaja -roolien ja nykyisen toimintamallin arviointi sekä jatkokehittämisen kohteista ja aikataulusta sopiminen. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota vuoden 2013 arviointikertomuksessa kaupungin tilaaja-tuottajamalliin ja toteaa, että mallin kattava arviointi ja yhtenäisesti esitetyt tavoitteet mallin kehittämiseksi puuttuvat. Lisäksi lautakunta kehottaa tarkastelemaan tilaaja-tuottajamallin toimivuutta mallin soveltamisesta saatujen kokemusten pohjalta sekä arvioimaan, onko mallilla saavutettu tavoiteltuja hyötyjä. Kaupunginhallitus käsitteli omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn arviointia, päätti linjaukset palveluliiketoimen ja sisäisten palvelujen tilaajayksiköiden kokonaisuuden kehittämiselle ja kehotti kaupunginjohtajaa käynnistämään selvityksen, joka arvioi kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisoinnin vaihtoehtoja ja tekemään ehdotuksen valittavaksi organisointitavaksi. Vaihtoehtojen ja vaikutusarvioinnin organisointi Kaupunginjohtaja nimesi organisoinnin vaihtoehtojen suunnittelua ja arviointia varten pääryhmän ja pääryhmälle työtä valmistelevan substanssiryhmän, joiden kokoonpanot ovat olleet seuraavat: Pääryhmä: Jukka Mäkelä, pj Jorma Valve, siht. Mauri Suuperko Olavi Louko Reijo Tuori Juha Lindqvist, henkilöstön edustaja Kai Liistokki, henkilöstön edustaja Substanssiryhmä: Mauri Suuperko, pj Maija Lehtinen Anu Hilpi Carl Slätis Harri Tanska Olli Isotalo Kirsi Remes, siht. Reino Leimola, PALIn henkilöstön edustaja Toni Korjus TYTin henkilöstön edustaja Citha Dahl ja Ilkka Paalanen, viestintä Kari Sirviö, asiantuntija Yhteistoiminta Ennen kaupunginhallituksen joulukuun 2014 käsittelyä liiketoimintajohtaja piti kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 54 uudelleenorganisoinnin arvioinnin valmistelusta tiedotustilaisuuden sekä Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksessa että Kaupunkitekniikka -liikelaitoksessa. Tilaisuuksiin oli kutsuttu liikelaitosten koko henkilöstö. Tilaisuuksissa oli mahdollisuus esittää kysymyksiä, joihin liiketoimintajohtaja vastasi. Yhteistoimintasuunnitelmaa koskeva suunnittelukokous pidettiin yhdessä pääluottamusmiesten kanssa. Pääryhmässä ja substanssiryhmässä on kummassakin ollut kaksi henkilöstön edustajaa. Työryhmien työ on edennyt hyvässä yhteishengessä. Valmistelutyön etenemisestä on raportoitu kaupungin henkilöstötoimikunnalle 14.1., 11.2., ja Asiaa on käsitelty palveluliiketoimen toimialan henkilöstötoimikunnassa kuukausittain alkaen otsikolla tilaajatuottajamallin käsittelyn tilannekatsaus (kokoukset ja sekä 8.1., 21.1, 5.2., 17.2., 5.3., 17.3., 14.4., ja ) ja teknisen ja ympäristötoimen henkilöstötoimikunnassa Yhteistoimintaneuvottelu on pidetty Vaihtoehtojen ja vaikutusarvioinnin prosessi Pääryhmä aloitti työnsä ja se on pitänyt 12 kokousta: 7.1., 14.1., 29.1., 6.2., 16.2., 26.2., 9.3., 26.3., 15.4., ja Substanssiryhmän työ käynnistyi ja ryhmä on kokoontunut 15 kertaa: 12.1., 14.1., 16.1., 21.1., 28.1., 2.2., 5.2., 18.2., 23.2., 2.3., 9.3., 24.3., 30.3., ja Käyttäjätoimialoja, sivistystoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi, on kuultu ja Kaupunginhallituksen ja valtuuston neuvottelutoimikunnan iltakoulu oli Iltakoulussa käsiteltiin koottua taustamateriaalia ja alustavia organisointivaihtoehtoja. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoksen, palveluliikelaitosten johtokunnan ja teknisen lautakunnan yhteinen iltakoulu oli Iltakoulussa esiteltiin toteutettu prosessi ja käsiteltiin organisointivaihtoehdot ja niiden vaikutusarvioinnit. Vaihtoehtojen suunnittelun ja arvioinnin taustamateriaali Substanssiryhmä keräsi laajan taustamateriaalin, johon sisältyy seuraavat aineistot:

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 54 - toiminnot luettelona - yhteenveto luvuista (menot, henkilöstö, ostopalvelun prosentti- ja euromäärät) - organisaatiokaaviot - kalustotiedot - järjestelmät - markkinatarkastelu - vaihtoehtojen avaus - karkea vastuunjakotaulukko eri vaihtoehdoista. Taustamateriaalia ja alustavia organisointivaihtoehtoja käsiteltiin kaupunginhallituksen ja valtuuston neuvottelutoimikunnan iltakoulussa Tarkasteltaviksi toiminnoiksi rajattiin Espoo Kaupunkitekniikka - liikelaitoksen, Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen, Tilakeskusliikelaitoksen ja teknisen keskuksen seuraavat toiminnot, joissa on yhteensä 912 henkilöä: - kiinteistönhoito (108 henkilöä) - siivous (330 henkilöä) - korjaustoiminta; rakennusten pienkorjaukset, vuosikorjaukset ja pienet peruskorjaukset (85 henkilöä) - aula- ja vahtimestaripalvelut sekä turvaamistehtävät (84 henkilöä) - katujen ja viheralueiden ylläpito; puhtaanapito ja talvikunnossapito, kunnossapitokorjaukset ja peruskorjaukset) sekä päällysteet (172 henkilöä) - katujen ja viheralueiden rakentaminen; kadut, vesihuolto ja viheralueet (133 henkilöä). Tarkastelun ulkopuolelle rajattiin seuraavat toiminnot: puutyöpajatoiminta, kaupunginpuutarha, metsien ja viljelypalstojen hoito. Nämä toiminnot vaativat erillisen tarkastelun ja ne käsitellään kokonaisuutena, kun edellä mainittujen päätoimintojen organisointi on ratkaistu. Kaupungin omistukseen ja hallintaan jäävät siilot, puupankki, maan ja lumen vastaanotto. Organisointivaihtoehdot Alkuvaiheessa tarkastelussa oli useita erilaisia organisointivaihtoehtoja, jotka iltakoulun jälkeen rajattiin ja määritettiin seuraavasti: - Peruskaupunkimalli - Tuotantoliikelaitos - Kilpailutus ja ulkoistus liikkeenluovutuksena - Yhtiöittäminen (vapaasti markkinoilla toimiva yhtiö)

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 54 Vaihtoehdoilla tarkoitetaan seuraavaa: Peruskaupunkimalli: Tuotantoliikelaitosmalli: Kaksi peruskaupunkiin kuuluvaa yksikköä (tilat ja infra), jotka vastaavat ko. toiminnan järjestämisestä ja tuottamisesta. Suunnitteluvastuu ja tuotantovastuu on eriytetty johtosäännöillä toisistaan omiin yksiköihin. Kilpailutus ja liikkeenluovutusmalli: Toiminnot kilpailutetaan ja toiminta henkilöstöineen, kalustoineen ja varastoineen siirretään liikkeenluovutuksella kilpailun voittajalle/voittajille. Markkinoilla toimiva yhtiö: Kaupunki perustaa omistukseensa yhtiön (yhtiöt), jolle toiminta henkilöstöineen, kalustoineen ja varastoineen siirretään liikkeenluovutuksella. Organisointivaihtoehtojen vaikutusarviointi ja vertailu Selvityksessä on tehty vaikutusarvioita seuraavista näkökulmista: toiminta, henkilöstö, kaupungin kokonaistalous, sisäiset asiakkaat, kaupungin johtaminen ja organisaatio, sopimustoimittajat/markkinat ja kaupungin sisäiset tukipalvelut. Vaikutusarvioinnit on laadittu toiminnoittain, joiden pohjalta on muodostettu kokonaisarviot. Vaikutusarvioinnin jälkeen vaihtoehtoja on verrattu nykyiseen tilaajatuottaja -malliin siten, että vertailukriteereinä on käytetty kaupunginhallituksen asettamia seuraavia linjauksia: johtamisjärjestelmä selkiytyy, organisointi koko kaupungin näkökulmasta, toimivien markkinoiden hyödyntäminen, merkittävä tuottavuuden kasvattaminen, taloudelliset säästöt, palvelujen laadun parantaminen. Vertailun lisäksi on tehty riskitarkastelu, jossa on arvioitu kunkin vaihtoehtomallin olennaisimmat riskit vs. kaupunginhallituksen asettamat linjaukset. Tarkoituksena on identifioida riskit, jotta mallin toteutus voidaan suunnitella niin, että riskit eivät realisoidu. Vaikutusarvioinnit, vaihtoehtojen vertailu nykyiseen tilaaja-tuottaja -malliin nähden ja riskitarkastelu on koottu liitteenä oleviin taulukoihin. Seuraavassa on esitetty vaikutusten ydinkohdat. Henkilöstövaikutukset Peruskaupunki- ja tuotantoliikelaitosmalleissa kaupungin oma henkilöstömäärä säilyy ennallaan. Tuotantoliikelaitosmallissa arvioilta 43 henkilöä sijoittuu suunnitteluun ja loput 869 henkilöä tuotantoon. VES/TES, henkilöstöedut ja eläkevakuutusratkaisut säilyvät ennallaan.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 54 Kilpailutus ja ulkoistaminen liikkeenluovutuksena vaihtoehdossa kaupungille omistaviin yksiköihin jää 103 henkilöä tilaamista, valvomista ja teettämistä/rakennuttamista varten. Kilpailutetuille palvelutuottajille siirtyy yhteensä 809 henkilöä. Tukipalvelujen henkilöstötarpeen vähenemä on arviolta yhteensä 12 henkilöä. VES/TES, henkilöstöedut ja eläkevakuutusyhtiö vaihtuvat siirtyvällä henkilöstöllä kilpailutuksessa valittujen palveluntuottajien noudattamiin. Ns. kunnallinen lisäeläketurva poistuu. Yhtiöittämisvaihtoehdossa kaupungille omistaviin yksiköihin jää arviolta 103 henkilöä tilaamista, valvomista ja teettämistä/rakennuttamista varten. Yhtiöön siirtyy 809 henkilöä. Tukipalvelujen henkilöstötarpeen vähenemä on arviolta yhteensä 13 henkilöä. Yhtiölle siirtyvillä henkilöillä työehtosopimus vaihtuu. Espoon kaupungin henkilöstöedut vaihtuvat yhtiön henkilöstöetuihin, joista on erikseen neuvoteltava. Vaikutus kaupungin kokonaistalouteen Peruskaupunki- ja tuotantoliikelaitosmalleissa taloudellisen säästön arvioidaan vuositasolla olevan 0,3 1,0 milj. euroa. Kilpailutus ja ulkoistaminen liikkeenluovutuksena tuo vuositasolla arviolta milj. euron säästön. Arviolta samanlainen säästö tulee myös yhtiöittämisellä, mutta se realisoituu siirtymäkauden jälkeen ja diskontattuna säästön arvioidaan olevan 8-13 milj. euroa. Molemmat mallit mahdollistavat tilojen laajemman vuokrauksen päätoiminnan ulkopuolella siten, että sopimuskumppanit voivat tuottaa tiloissa tarvittavat tukipalvelut. Vaikutus sisäisiin asiakkaisiin Peruskaupunki- ja tuotantoliikelaitosmalleissa kontaktipinnat selkiytyvät ja sisäinen asiakkuus on nykyistä hallitumpaa. Kilpailutus ja ulkoistaminen liikkeenluovutuksena ja yhtiöittäminen malleissa kontaktipinnat selkiytyvät ja sisäinen asiakkuus on nykyistä hallitumpaa. Sopimuskumppanit voivat tuottaa tiloissa tarvittavat tukipalvelut, jolloin tilojen laajempi hyötykäyttö mahdollistuu. Projekti ei sisältänyt sisäisten palvelujen käyttäjien vastuiden/roolien muutostarkastelua. Vaikutus kaupungin johtamiseen ja organisaatioon Peruskaupunkimallissa organisaatio yksinkertaistuu, mutta toimialarakenne tulee tarkistaa. Tuotantoliikelaitosmallissa vastuut määritellään johtosäännöissä eikä mallissa ole tilaajaa.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 54 Kilpailutus ja ulkoistaminen liikkeenluovutuksena sekä yhtiöittämismallissa on hankinta- ja osto-osaamista vahvistettava ja toimialarakenne tulee tarkistaa. Vaikutus sopimustoimittajiin / markkinoihin Peruskaupunki- ja tuotantoliikelaitosmalleissa rajapinta sopimustoimittajiin selkiytyy. Kilpailutus ja ulkoistaminen liikkeenluovutuksena -mallissa sekä yhtiöittämismallissa noin 40 milj. euron liiketoiminta avautuu markkinoille, jossa hinnat määräytyvät. Tuotannollinen ketteryys lisääntyy, sillä tuottaja ei ole hankintalain alainen. Kaikissa neljässä mallissa toimittajahallinta yksinkertaistuu ja paranee. Vaikutus kaupungin sisäisiin tukipalveluihin Peruskaupunki- ja tuotantoliikelaitosmalleilla ei ole vaikutusta sisäisiin tukipalveluihin. Kilpailutus- ja ulkoistaminen liikkeenluovutuksena -mallissa kaupunki ei voi tuottaa ulkoisille palveluntuottajille tukipalveluja. Myöskään yhtiöittämismallissa peruskaupunki ei voi tuottaa tukipalveluja markkinoilla toimivalle yhtiölleen. Henkilöstön edustajien eriävät näkemykset Yhteisesti on todettu, että projektia on toteutettu hyvässä yhteistyössä, vaikka joistakin kohdista onkin erilainen näkemys. Kaikki osapuolet ovat hyväksyneet tarkastelussa noudatetun systematiikan. Eriäviä näkemyksiä on ainoastaan eri mallien vaikutuksesta kaupungin kokonaistalouteen. Tilakeskus-liikelaitoksen ja Espoo Kiinteistöpalvelut - liikelaitoksen säästöarviot ovat yhtenevät. Teknisellä keskuksella ja Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksella ei ole kaikilta osin yhteneviä säästöarvioita. Henkilöstön edustajien kanssa näkemykset eivät ole yhteneviä vaihtoehtojen vaikutuksista kaupungin kokonaistalouteen, eri mallien riskeistä ja toimivien markkinoiden hyödyntämisestä. Johtopäätökset Esitetyillä linjauksilla saavutetaan organisointityölle asetetut tavoitteet. Johtaminen, budjetointi ja talousohjaus selkeytyvät, kun toiminnot muodostavat kokonaisuuden ilman ylimääräisiä organisaatiorajoja. Lisäksi vastuurajat selkeytyvät, päällekkäiset työt poistuvat ja sisäiseen tilaajatuottaja -malliin liittyvät transaktiokustannukset poistuvat. Liikelaitosten henkilöstö on tehnyt hyvää työtä ja liikelaitosten tuottavuus on kehittynyt. Nykyinen tilaaja-tuottaja -malli ei kuitenkaan mahdollista enää Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman edellyttämää tuottavuuden kasvua. Toimivia markkinoita on pystyttävä hyödyntämään, mikä on edellytys, jotta

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 54 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa asetetut taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Kaupungin on myös huolehdittava mahdollisuudesta reagoida markkinoiden muutoksiin. Esitetyillä linjauksilla markkinatuntemus kasautuu samaan paikkaan, mikä mahdollistaa kilpailutus- ja sopimusosaamisen vahvistumisen ja tehokkaan kilpailuttamisen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 hyväksyy linjaukset palveluliiketoimen ja sisäisten palvelujen tilaajayksiköiden kokonaisuuden kehittämiselle seuraavasti: - Johtamisjärjestelmää selkeytetään. - Palvelujen ja toimintojen järjestämis- ja tuottamistapaa sekä sijoittumista kaupunkiorganisaatioon arvioidaan koko kaupungin näkökulmasta. - Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on taloudellisuus sekä palvelujen ja toiminnan laatu. Mahdollisia organisointitapoja omajohtoisen tuotannon (virastomalli) ohella ja vaihtoehtona ovat liikelaitos, kunnallinen osakeyhtiö, ulkoistaminen ja liikkeen luovutus. - Kaupunki keskittyy valtuuston määrittämiin tehtäviin toimivia markkinoita hyödyntäen - Kilpailutus- ja sopimuskäytäntöjä kehitetään siten, että palveluntuottajille syntyy houkuttimia palvelujen ja tuottavuuden kehittämiseen. - Uudelleenorganisointiehdotusten vaikutuksista tehdään ennakkoarvioinnit. - Muutoksilla tavoitellaan merkittävää tuottavuuden kasvattamista, palvelujen laadun parantamista ja taloudellisia säästöjä. - Kehittämisvisiota kohti kuljetaan vaiheittain vuosien aikana. - Valmistelut tehdään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. 2 kehottaa kaupunginjohtajaa käynnistämään projektin arvioimaan kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisoinnin vaihtoehtoja, suunnittelemaan yhteistoimintamenettelyt yhdessä henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa, tekemään ehdotuksen valittavaksi organisointitavaksi ja tuomaan esityksen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi kokoukseen.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunginhallitus Sivu 15 / 54 3 kehottaa valmistelemaan väliraportin käsiteltäväksi kaupunginhallituksen ja valtuuston neuvottelutoimikunnan iltakoulussa Käsittely Päätös Asia käsiteltiin 344 pykälän jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 ehdottaa, että valtuusto kehottaa jatkamaan kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisoinnin valmistelua seuraavien linjausten mukaisesti: - kaupungin tilojen ja niiden hoidon omistaja-, tilaaja- ja tuottajatehtävät yhdistetään yhteen ja samaan organisaatioon ja kaupunkitekniikan ylläpidon ja rakentamisen omistaja-, tilaaja- ja tuottajatehtävät yhdistetään yhteen ja samaan organisaatioon valmistelussa olleen peruskaupunki-vaihtoehdon pohjalta. - toimivilta kilpailluilta markkinoilta hankittavan työn määrää kasvatetaan sekä kiinteistöpalveluissa että kaupunkitekniikassa. 2 kehottaa kaupunginjohtajaa jatkamaan valmistelua, ja tekemään talousarviokehyksen käsittelyn yhteydessä esityksen, joka mahdollistaa toimivien markkinoiden hyödyntämisen. Jatkovalmistelussa tulee tarkastella sekä liikkeenluovutusta että kilpailutusta, ja toteutus voidaan tehdä vaiheittain. Jatkovalmistelussa tulee huomioida Espoon kaupungin kasvu, markkinoiden toimivuus, henkilöstön luonnollinen poistuma ja eläköityminen sekä työtilanne. Valmistelua jatketaan yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Jatkovalmistelun tavoite on, että tuottavuus kasvaa vuositasolla vähintään 10 milj. euroa vuoden 2017 loppuun mennessä. 3 kehottaa kaupunginjohtajaa käynnistämään kohdan 1 edellyttämä toimialarakenteen ja muiden tarvittavien johtosääntömuutosten valmistelu siten, että ne ovat toimeenpantavissa vuoden 2016 alusta. Toimialajaon muutostarpeisiin liittyvästä valmistelusta raportoidaan talousarviokehyksen käsittelyn yhteydessä.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 54 4 päättää, että uudelleenorganisoinnin tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia seurataan vuosittain raportoimalla siitä kaupunginhallitukselle tilinpäätöksen yhteydessä. Käsittely Asia käsiteltiin 148 pykälän jälkeen. Byman puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Bymanin ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 171 Kaupunginhallitus Sivu 17 / / / Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Jura Jukolan tilalle. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Valtuusto on kokouksessaan valinnut Espoon käräjäoikeuden lautamiehet toimikaudeksi Espoon käräjäoikeuden laamanni Olli Saunanoja ilmoittaa päivätyllä kirjeellään, että Jura Jukola on pyytänyt eroa Espoon käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä, koska hän on muuttanut pois Espoosta ja kehottaa Espoon kaupunkia valitsemaan uuden lautamiehen valtuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota pidetään sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka, joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoja harjoittava henkilö (KäräjäoikeusL 6 ). Tiedoksi - Espoon käräjäoikeus - Valittu

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 172 Kaupunginhallitus Sivu 18 / / / Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätöksistä koskien elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston sijoitusperiaatteita ja vaalilautakuntien kokoonpanojen muuttamista Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hylkää oikaisuvaatimuksen, joka on tehty kaupunginhallituksen päätöksistä ja 120 koskien elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahastojen sijoitusperiaatteita ja vaalilautakuntien kokoonpanojen muuttamista. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Oikaisuvaatimus - Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Oikaisuvaatimuksessa pyydetään uudelleen käsittelemään Espoon kaupunginhallituksen päätökset ja 120 koskien elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston sijoitusperiaatteita sekä vaalilautakuntien kokoonpanojen muuttamista. Oikaisuvaatimuksessa esitetään muutosta sijoitusperiaatteisiin ja vaalilautakunnan kokoonpanojen osalta esitetään kysymys siitä ketä henkilöä on tarkoitettu esitettävän lautakuntaan äänestysalueella nro 50. Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston sijoitusperiaatteet ja sijoitussuunnitelma on perusteltu kaupunginhallituksen päätöksessä eikä asiaa ole tarkoituksenmukaista ottaa kaupunginhallituksen uudelleen käsiteltäväksi oikaisuvaatimuksessa esitetyillä perusteilla. Vaalilautakuntien kokoonpanoja on muutettu pöytäkirjasta ilmenevällä tavalla. Vaalilautakunnan nro 50 osalta, on ehdotus lautakuntaan nimettävästä henkilöstä tehty kokouksessa, mikä myös ilmenee kaupunginhallituksen pöytäkirjasta. Edellä mainituilla perusteilla, oikaisuvaatimus ei anna aihetta päätöksien muuttamiseen.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 172 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 54 Tiedoksi - Timo Issakainen

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 173 Kaupunginhallitus Sivu 20 / / / Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle palkan takaisinperintää koskevassa asiassa Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Harju, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Kaupunginhallitus pyytää Helsingin hallinto-oikeutta hylkäämään valituksen kokonaisuudessaan. Kaupunginhallitus viittaa valituksen kohteena olevan kaupunginhallituksen päätöksen ( ) selostusosassa mainittuihin seikkoihin ja henkilöstöjohtajan päätökseen ( ) sekä lausuu lisäksi seuraavaa: Kuulemisesta Henkilöstöjohtajan päätöksessä takaisinperintään on sovellettu lakia kunnallisesta viranhaltijasta (KVhL), joka on kunnallista virkasuhdetta määrittävä yleislaki. Valittajan mainitsema hallintolaki on puolestaan hallinnon yleislaki. Hallintolain 5.1 :n mukaan hallintolaki ei tule sovellettavaksi, jos muussa laissa on hallintolaista poikkeavia säännöksiä. Kun palkan takaisinperinnästä on KVhL 56 :ssä nimenomainen määräys, ei hallintolaki ole voinut tulla takaisinperintäpäätöksen yhteydessä sovellettavaksi, ja hallintolain mukaista kuulemisvelvoitetta ei siten ole ollut. KVhL 56 ei sisällä kuulemisvelvoitetta. Kuten valituksessakin todetaan, tietyissä KVhL:n säännöksissä on erikseen määrätty kuulemisvelvollisuudesta, esimerkiksi 23, 24 ja 43 :ssä. Lain esitöistä ei ole löydettävissä sellaista perustetta, jonka mukaan kuulemisvelvoite syntyisi kaikissa muissa KVhL:n tarkoittamissa tilanteissa hallintolain nojalla. Valittaja on viitannut hallintolain esitöihin, jonka mukaan Hallintoasian rajoja määräävänä yleisohjeena voidaan pitää asian kuulumista hallinto-oikeudellisen muutoksenhakujärjestelmän piiriin. Tätä perustaa vasten asiat, jotka eivät voi tulla käsiteltäväksi hallintotuomioistuimissa, eivät lähtökohdiltaan ole hallintoasioita. Kaupunginhallitus toteaa, että edellä mainitusta lainauksesta ei voi tehdä sellaista päätelmää, että kaikki hallintotuomioistuimessa käsiteltäväksi tulevat asiat olisivat luonteeltaan sellaisia, että niiden valmisteluvaiheessa tulisi soveltaa kaikkia hallintolain määräyksiä. Kuten edellä on todettu, hallintolain 5.1 :ssä on selvä määräys siitä, milloin hallintolaki ei tule sovellettavaksi. Hallituksen esityksestä lainatulla asialla voidaan ajatella olevan lähinnä merkitystä sen eron tekemisessä, että esimerkiksi selvästi

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 173 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 54 yksityisoikeudelliset asiat eivät kuulu hallinto-oikeuden, vaan käräjäoikeuden toimivaltaan. Viranhaltijalle aiheettomasti maksetun palkan takaisinperintää on käsitelty esimerkiksi Kunnallisen esimiehen virkasuhdeoppaassa (Kunnallinen työmarkkinalaitos, 2008). Kyseisen teoksen esipuheessa todetaan, että opas koskee kunnallisia viranhaltijoita, ja että oppaasta on neuvoteltu asianomaisten viranhaltijajärjestöjen kanssa ja sen sisällöstä on saavutettu yksimielisyys. Oppaan sivulla 78 käsitellään aiheettomasti maksetun palkan takaisinperintää. Oppaassa ei ole tältä osin minkäänlaista mainintaa hallintolaista tai erillisestä kuulemismenettelystä päätöksenteon edellytyksenä. Kuten kaupunginhallituksen päätöksessä ( ) on todettu, asianosaiseen on oltu yhteydessä ennen henkilöstöjohtajan tekemää päätöstä sekä kirjallisesti että suullisesti. Alustavissa keskusteluissa asianosaisen esimiesten kanssa ei valituksen mukaan ole ollut käytettävissä tarkkoja takaisinperittäviä summia. Olennaista on kuitenkin se, että palkanlaskennan kanssa käydyissä keskusteluissa asianosaiselle on kerrottu tarkat summat, ja tuolloin on myös kerrottu mahdollisuudesta sopia maksuerien suuruudesta ja maksuaikataulusta. Asianosaisella on siten ollut tosiasiallinen mahdollisuus kysyä lisätietoja ja ottaa kantaa koko asiaan ennen henkilöstöjohtajan päätöksentekoa. Asianosainen on kuitenkin kieltäytynyt takaisinperinnästä, ja asiassa on tullut edetä päätöksenteon kautta. Päätöksenteko on mahdollistanut asiaan liittyvien muutoksenhakukeinojen käyttämisen, ja toteuttaa siten parhaalla mahdollisella tavalla asianosaisen oikeusturvaa. Väitetyt puutteet asiakirjoissa ja tiedoksiannossa Valituksessa on mainittu, että toisin kuin kaupunginhallituksen päätöksessä lukee, ei henkilöstöjohtajan päätöksessä - tai itse asiassa missään muussakaan asiaan liittyvässä asiakirjassa - ole mainittu mistä lisätietoja voisi kysyä. Tämän väitteen osalta kaupunginhallitus viittaa kyseessä olevaan henkilöstöjohtajan päätökseen, jossa päätöksentekijän nimen alla on mainittu valmistelijan / lisätietojen antajan nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Valituksessa on edelleen mainittu, että henkilöstöjohtajan päätös (on) lähetetty asianosaiselle ja hän on sen saanut haltuunsa Päätös on lähetetty tavallisella kirjeellä eikä siinä ole mainintaa lähettämisajasta. Epäselvyyksien välttämiseksi kaupunginhallitus toteaa, että asianosaiselle lähetetyn päätösotteen sivulla kolme (3) on mainittu otteen lähettämispäivä: Ote lähetetty Kuntalain 95 :n perusteella päätöksen tiedoksianto asianosaiselle on tapahtunut asianmukaisesti. Lopuksi Edellä mainituilla ja asiassa aiemmin lausutuilla perusteilla kaupunginhallitus katsoo, että perusteita valituksen hyväksymiselle ei ole. Henkilöstöjohtajan päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä,

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 173 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 54 päätöksentekijä ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös muutoinkaan ole lainvastainen. Asianosainen ei ole kiistänyt palkan takaisinperinnän perusteena olevien seikkojen tai takaisinperittävän summan oikeellisuutta. Kaupungilla on siten kiistatta oikeus periä takaisin aiheettomasti maksettua palkkaa siten kuin henkilöstöjohtajan päätöksessä on todettu. Mikäli hallinto-oikeus vastoin kaupunginhallituksen näkemystä tulisi siihen lopputulokseen, että henkilöstöjohtajan päätöstä rasittaa kuulemiseen liittyvä muotovirhe, pyytää kaupunginhallitus hallinto-oikeutta harkitsemaan mahdollisuutta olla palauttamatta asiaa uudelleenkäsiteltäväksi. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että Menettelyvirhe saattaa olla sellainen, ettei se ole voinut vaikuttaa lopputulokseen. Tällöin on katsottu voitavan, vaikka virhe valitusviranomaisen päätöksen perusteluissa todetaankin, jättää valituksen kohteena oleva päätös kumoamatta, varsinkin milloin on ilmeistä, että päätös, jos se kumottaisiin ja asia palautettaisiin uudestaan käsiteltäväksi, tulisi olemaan sama. Näin asia voidaan enemmiltä viivytyksiltä ja mutkallisuuksilta välttyen saada selväksi. (Hannus Hallberg 2000: Kuntalaki, s. 579) Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Henkilöstöjohtajan päätös Oikaisuvaatimus Kaupunginhallituksen päätös Valitus Vuoromestarin virassa toimivalle valituksen tekijälle on maksettu liikaa palkkaa ajalla valituksen tekijä teki palomestarin sijaisuutta ajalla sekä toista palomestarin sijaisuutta ajalla Palattuaan hoitamaan vuoromestarin virkaa, valituksen tekijälle maksettiin virheellisesti palomestarin viran mukaista palkkaa. Palkkaa on maksettu liikaa yhteensä ,92 euroa. Henkilöstöjohtajan päätöksellä edellä mainittu summa on päätetty periä kokonaisuudessaan takaisin. Valituksen tekijä teki henkilöstöjohtajan päätöksestä oikaisuvaatimuksen, jonka kaupunginhallitus hylkäsi päätöksellään Tähän kaupunginhallituksen päätökseen valituksen tekijä on hakenut muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta. Valituksen tekijä on vaatinut hallinto-oikeutta kumoamaan valituksen kohteena olevan kaupunginhallituksen päätöksen. Lisäksi valituksen tekijä vaatii, että Espoon kaupunki velvoitetaan korvaamaan hänelle asiasta aiheutuvat oikeudenkäyntikulut.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 173 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 54 Valituksen tekijä on perustellut vaatimuksiaan lähinnä muotovirheen perusteella. Valituksen tekijä katsoo, että häntä olisi tullut ennen henkilöstöjohtajan tekemää takaisinperintäpäätöstä kuulla perustuslain ja hallintolain edellyttämällä tavalla, ja että hänen esimiestensä yhteydenotot puhelimitse ja sähköpostilla eivät täytä kuulemiselle asetettuja vaatimuksia. Valituksen tekijälle kertoo saaneensa takaisinperittävän summan tietoonsa vasta henkilöstöjohtajan päätöksestä. Valituksen tekijä väittää, että henkilöstöjohtajan päätöksessä ei olisi mainittu lainkaan mistä asiaan liittyviä lisätietoja olisi saatavilla. Samoin valituksen tekijä väittää, että hänen saamassaan päätöksessä ei ole ollut lainkaan mainintaa kyseisen päätöksen lähettämisajasta. Valituksen tekijä on valituksessaan kertonut joutuneensa tässä epäselvässä tilanteessa jättämään asiasta oikaisuvaatimuksen, jotta hänelle ei aiheutuisi oikeudenmenetyksiä. Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta antamaan asiassa lausunnon mennessä. Hallinto-oikeus antoi pyynnöstä lisäaikaa lausunnon antamiselle saakka. Tiedoksi

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 174 Kaupunginhallitus Sivu 24 / / / Lausunnon pyytäminen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta sekä tilintarkastajan tilintarkastusmuistiosta vuodelta 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 pyytää lautakunnilta ja johtokunnilta selvitykset mennessä arviointikertomuksessa esitettyihin havaintoihin, 2 lähettää tilintarkastusmuistion toimialoille toimenpiteitä varten ja toteaa, että kaupunginhallitus antaa tilintarkastajalle selvityksen tehdyistä toimenpiteistä mennessä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 4 Tilintarkastusmuistio vuodelta Tilintarkastuskertomus Arviointikertomus 2014 Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n mukaisesti arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Arviointikertomus on tarkastuslautakunnan käsitys siitä, kuinka kaupunginhallitus ja muut kaupungin viranomaiset ovat onnistuneet valtuuston tahdon toteuttamisessa. Tarkastuslautakunta ehdottaa esittäessään valtuustolle vuoden 2014 arviointikertomustaan, että valtuusto velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta ja johtokunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle sekä tiedoksi tarkastuslautakunnalle. Kaupunginhallitus pyytää lautakuntia ja johtokuntia antamaan selvityksensä arviointikertomuksen havainnoista mennessä.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 174 Kaupunginhallitus Sivu 25 / 54 Selvityksissä tulee huomioida myös arviointikertomushavaintojen jälkiseurannassa esitetyt havainnot. Lausunnot tuodaan kootusti valtuuston käsiteltäviksi ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi seurantaraportti I:n ja kehyksen yhteydessä syyskuun 7. päivän kokoukseen. Näin lautakuntien kannanotot ovat käytettävissä vuosien kehyksiä käsiteltäessä. Tilintarkastusmuistio Tilintarkastaja on antanut kaupunginhallitukselle tiedoksi ja toimenpiteitä varten tilintarkastusmuistion, jossa on käsitelty seuraavia asioita - valtionavustuksen hakematta jättäminen ja kaupunkitasoinen hakuprosessi, - hankintojen, sopimusten ja menojen valvontajärjestelmä sekä hankintojen ohjeistukset ja sopimusten rekisteröinti, - talousarvion tuloarvioiden oikeellisuus. Tiedoksi

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 175 Kaupunginhallitus Sivu 26 / / /2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveydenhuoltolain 12 :n mukainen hyvinvointiraportti (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Terhi Pippuri, puh Teuvo Savikko, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus merkitsee liitteenä olevan hyvinvointiraportin tiedoksi ja ehdottaa sen edelleen valtuustolle tiedoksi merkittäväksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 7 Sähköinen hyvinvointikertomus 2014 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Hyvinvointiraportointi on osa kunnan strategista toiminnan ja talouden suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Terveydenhuoltolain (1326/2010, 12 ) mukaisesti Espoossa tehdään kerran valtuustokaudessa laaja hyvinvointikertomus ja välivuosina suppeampi hyvinvointiraportti. Sosiaalija terveyslautakunnassa hyväksytty Espoolaisten hyvinvoinnin tila raportti oli lain edellyttämä laajempi hyvinvointikertomus. Raportista pidettiin info kaupunginhallituksen kokouksessa ja se jaettiin valtuustolle kokouksen yhteydessä. Näiden käsittelyiden yhteydessä päätettiin, että jatkossa hyvinvointikertomukset Espoossa tehdään sähköisenä hyvinvointikertomuksena. Sähköinen hyvinvointikertomus 2014 esittelee hyvinvointitietoa vuosilta sekä suunnitelmia vuodelle Raportissa on kaksi osaa: I) Päättyneen ja kuluvan vuoden arviointi ja raportointi sekä II) Tulevan vuoden suunnittelu. Raporttiin on valittu kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita ikäryhmittäin. Raportissa nostetaan esille kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ilon aiheita sekä haasteita kunnan hyvinvointityölle. Hyvinvointia edistävien toimenpiteiden osalta painopiste on lasten ja nuorten sekä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Espoolaisten hyvinvoinnin vahvuuksia ovat elinvoimainen ja nuorekas ikärakenne, koulutettu väestö ja hyvä taloudellinen huoltosuhde.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 175 Kaupunginhallitus Sivu 27 / 54 Espoolaiset ovat myös terveempiä kuin suomalaiset keskimäärin. Vaikka Espoon ikärakenne on vielä nuori, kasvaa ikääntyneen väestön määrä sekä suhteellinen osuus nopeasti. Yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu nykyisestä vuoteen 2024 mennessä. Samanaikaisesti lapsiperheiden, erityisesti vieraskielisten, palvelutarve kasvaa. Ajankohtaisena haasteena on kasvussa oleva työttömyys. Työttömyys, erityisesti pitkittyneenä, vaikuttaa haitallisesti sekä terveyteen että hyvinvointiin. Hyvinvointiraportti auttaa huomioimaan hyvinvointieroja eri väestöryhmien ja alueiden välillä. Se auttaa suuntaamaan oikein hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Hyvinvointiraportointia ohjaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sivistystoimen johtaja Sampo Suihko. Hyvinvointiraportin koonnista vastaa toimialojen asiantuntijoista koostuva hyvinvointiraportoinnin työryhmä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan lisäksi raportti tuodaan tiedoksi myös sivistystoimen lautakunnille (opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, svenska rum -lautakunta, kulttuurilautakunta sekä liikunta- ja nuorisolautakunta). Lautakuntien käsittelyn jälkeen raportti tuodaan tiedoksi kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee liitteenä olevan hyvinvointiraportin tiedoksi ja esittää sen kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle tiedoksi merkittäväksi. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 176 Kaupunginhallitus Sivu 28 / / /2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ( ) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Elina Palojärvi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus 1 merkitsee liitteenä olevan väliraportin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanosta tiedoksi ja esittää sen edelleen valtuustolle tiedoksi merkittäväksi, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosille liitteenä olevassa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanoa koskevassa väliraportissa esitetyn mukaisesti, 3 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy toisen liitteen mukaisesti oppilashuoltoa koskevat lisäykset lasten ja nuorten hyvinvointi-suunnitelman luvuksi 4.5. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 8 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanosta 9 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivitetty versio Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille hyväksyttiin valtuustossa Suunnitelman liitteinä ovat: 1) Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kehittämissuunnitelma sekä 2) Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 176 Kaupunginhallitus Sivu 29 / 54 Kaikki mainitut asiakirjat ovat lakisääteisiä (lastensuojelulaki 417/2007, asetus 338/2011) ja ne tulee ottaa huomioon laadittaessa laajempaa kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Esityslistan liitteenä on väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja sen liitteenä olevien asiakirjojen toimeenpanosta Espoossa vuosina Raportointi keskittyy siihen, mitä Espoossa on tehty lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Raportti ei ole kaiken kattava, vaan sisältää nostoja lähinnä sosiaali- ja terveystoimesta ja sivistystoimesta. Lasten ja nuorten hyvinvointityötä seurataan myös osana talouden ja toiminnan seurantaa, sillä keskeisimmät kehittämiskohteet on nostettu strategisiksi tavoitteiksi. Espoolaisten hyvinvoinnin tilasta raportoidaan erikseen sähköisessä hyvinvointi-kertomuksessa, joka valmistuu samanaikaisesti tämän raportoinnin kanssa. Johtopäätökset Kaupungin tulee tukea toimintaa, joka vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden omaa osallistumista ja aktiivisuutta hyvinvoinnin edistämisessä. Sähköisen asioinnin kehittäminen turvaa työntekijäresurssin riittävyyden eniten palveluja tarvitseville. Sähköiset palvelut on otettu hyvin vastaan kuntalaisten taholta. Maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa Espoossa voimakkaasti. Maahanmuuttajaperheiden hyvinvointi on jäänyt liian vähäiselle huomiolle ja se nostetaan keskeiseksi painopistealueeksi tulevina vuosina. Myös nuorten perustason päihde- ja mielenterveyspalvelut vaativat kehittämistä jatkovuosina. Lastensuojelusijoitusten määrä on kääntynyt laskuun vuonna 2014 ensimmäistä kertaa. Samanaikaisesti on lisätty lapsiperheiden kotipalvelua ja perhetyötä sekä erityispalveluiden konsultaatioita peruspalveluille. Painopisteen siirtämistä ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen tulee jatkaa. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja sosiaalihuoltolaki korostavat asiakkaan kanssa tekemistä, eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja painopisteen siirtämistä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään. Yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi on kehitetty ja lisätty sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimen välillä. Hyvinvointityölle on luotu rakenteet perustamalla kaupunkitasoinen monialainen lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä ja neljä alueellista hyvinvointiryhmää. Pois-lähettämisen kulttuurista ja siiloissa työskentelystä tulee päästä sujuviin, yhteisiin asiakasprosesseihin. Lasta ja nuorta on autettava arjen ympäristöissä ja tämän toteutumiseksi erityispalvelujen konsultaatioita peruspalveluille tulee edelleen lisätä. Erityiseksi painopisteeksi tulee nostaa nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy. Systemaattista seurantaa lapsiperheiden ja nuorten osallistumisesta, tilanteesta ja palvelujen käytöstä on kehitettävä (mittarit, tilastot).

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 176 Kaupunginhallitus Sivu 30 / 54 Painopistealueet Lasten ja nuorten osallisuutta ja omaa toimijuutta lisätään - Monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvät toimenpiteet viedään käytäntöön - Nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta ja palvelujen sujuvuutta parannetaan - Monialaista yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvointityön johtamisessa ja kehittämisessä vahvistetaan o Sosiaalihuoltolain sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokseen liittyvä kehittämistyö ja toimenpiteiden vieminen käytäntöön - Seuranta- ja hyvinvointitietoa hyödynnetään nykyistä paremmin - Kulttuurilautakunta lisäsi kokouksessaan seuraavan painopistealueen: - Huomioidaan kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja tehostetaan osallistavaa ja tasapuolisesti kaikki ryhmät huomioon ottavaa toimintaa. Espoossa tätä toimintaa edustavat esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! sekä kulttuurikaveritoiminta perheille. Oppilashuollon lisäykset Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tulee päivittää oppilas- ja opiskelijahuollon osalta seuraavat asiat: 1) Opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet; 2) Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta; 3) Toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea; 4) Tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista Nämä asiat on lisätty suunnitelmaan luvuksi 4.5. Alkuvaiheen painopistealueina ovat opiskeluhuollon strategisen johtamisen vahvistaminen, tuen ja palvelujen saatavuuden parantaminen sekä yhteisöllisen oppilashuollon vahvistaminen. Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä toimii oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmänä ja seuraa säännöllisesti työskentelyn etenemistä. Oppilashuollollisia asioita on myös viety tulosyksiköiden/palvelualueiden tuloskortteihin. Sosiaali- ja terveyslautakunnan lisäksi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivitys ja väliraportti käsiteltiin myös sivistystoimen lautakunnissa (opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, svenska rum -lautakunta, kulttuurilautakunta sekä liikunta- ja