Mitä tiedämme 65-vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista helsinkiläisistä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä tiedämme 65-vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista helsinkiläisistä?"

Transkriptio

1 Mitä tiedämme 65-vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista helsinkiläisistä? Asta Manninen & tieken asiantuntijat Helsingin kaupungin tietokeskus

2 Väestö

3 Väestö Helsingissä asui vuoden 214 alussa henkilöä, jotka olivat täyttäneet 65 vuotta, 3 45 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Osuus Helsingin väestöstä oli 16,1 prosenttia. Ennusteen mukaan 65 täyttäneitä tulee Helsingissä vuonna 224 asumaan henkilöä, mikä on 18 prosenttia väestöstä. 75 vuotta täyttäneitä oli 41 8 ja määrä kohoaa 61 3:aan vuoteen 224 mennessä

4 Väestö Vuoden 214 alussa Helsingissä asui henkilöä, jotka olivat täyttäneet 85 vuotta. Osuus Helsingin väestöstä oli 2 prosenttia. Määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 232 mennessä ja kolminkertaistuvan vuoteen 247 mennessä. 95 vuotta täyttäneiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Määrän ennustetaan kasvavan kolmasosalla vuoteen

5 Yli 65-vuotiaiden määrä , 224 ja ennustettu muutos vuoteen Muutos % Yli 65- vuotiaat % Yli 75- vuotiaat % Yli 85- vuotiaat % Yli 95- vuotiaat % Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste

6 Yli 65-vuotiaat äidinkielen mukaan Helsingissä Suomi Ruotsi Muu kieli Yli 65-vuotiaista 87 % on suomenkielisiä, 1 % ruotsinkielisiä ja 3 % vieraskielisiä Yli 85-vuotiaista 12,5 % on ruotsinkielisiä Yli 85-vuotiaita vieraskielisiä on Helsingissä vain Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 6

7 Yli 65-vuotiaat yleisimmät vieraat äidinkielet Venäjä Eesti, viro Englanti Saksa Somali Arabia Muut Venäjänkielisiä on yli kolmasosa, 38 % Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 7

8 Yli 65-vuotiaat Syntymäpaikka iän mukaan 8 1 % % 5 Ulkomaat Ulkomaat 4 Luovutettu alue Muu Suomi 5 % Luovutettu alue Muu Suomi 3 Muu seutu Muu seutu 2 Helsinki 25 % Helsinki % Yli 65-vuotiaista Helsingissä syntyneitä on 3 % Luovutetulla alueella syntyneitä on yli 7, ja yli 75-vuotiaista 15 prosenttia Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 8

9 Eläkeikäiset Helsingissä sekä ennusteen perusvaihtoehto vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste

10 Vanhushuoltosuhde ja ennuste Helsingin vanhushuoltosuhde on jo alkanut heikentyä, mutta tulevaisuudessa muualla Suomessa huoltosuhde on paljon Helsinkiä heikompi. Helsinki kasvaa nopeasti ja saa paljon nuoria muuttajia sekä kotimaasta että ulkomailta, ja siksi ikärakenne on muuta maata nuorempi.,5,45,4,35,3,25,2,15,1,5, Helsinki Koko maa Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste Vanhushuoltosuhde = yli 65-v. / vuotiaat

11 Yli 65-vuotiaiden muutot Helsinkiin/Helsingistä Muusta Suomesta/-een 75 5 Ulkomailta/-lle Tulo Lähtö Netto Tulo Lähtö Netto Muutot vähenevät merkittävästi iän myötä. Helsingistä muuttaa muihin kuntiin jonkin verran enemmän eläkeikäisiä kuin muualta tänne. Tämä pieni muuttotappio (keskim. 2 henkeä) on pysynyt likipitäen samansuuruisena viimeiset 15 vuotta. Ulkomaiden suuntaan Helsinki saa pientä muuttovoittoa ulkomailta, yleensä alle 5 henkeä vuodessa. Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus

12 Helsingin sisäiset muutot iän mukaan keskimäärin Helsingin sisäiset muutot muihin asuntoihin vähenevät myös iän myötä, ja muutot laitoksiin kasvavat. Muutot laitoksiin ovat vähentyneet. Tämän kuvion data on saatu VRK:n väestökirjanpidosta, eikä siinä ole mukana kaikkia muuttoja laitoksiin. Helsingin sisäisiä muuttoja keskim. 3 8/vuosi, joista 12 prosenttia suuntautuu laitoksiin Muuttoja lkm. Laitoksiin % % Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus

13 Yli 65-vuotiaat: muutos osa-alueittain Eläkeikäisen väestön määrä kasvaa useantyyppisillä alueilla: Uudet, rakennettavat alueet. Erityisesti 196- ja 197-luvun esikaupunkialueet. Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste

14 Yli 75-vuotiaat: muutos osa-alueittain Yli 75-vuotiaiden määrä kasvavat myös monentyyppisillä alueilla: Uudet, rakennettavat alueet. Erityisesti 196- ja 197- luvun esikaupunkialueet Kantakaupunki. Sen sijaan vanhimmissa 195-luvun ja 196-luvun alun lähiöissä tämä ikäluokka on jo nyt niin suuri, että kasvun ennustetaan taittuvan. Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste

15 Asuminen 65 vuotta täyttäneiden asuntokuntia oli vuonna 213 yhteensä noin 72, mikä oli 23 prosenttia kaikista asuntokunnista

16 Asuntokunnat, joissa vanhin yli 65-vuotias Yksinasuvien miesten määrä kasvaa selvästi nopeammin kuin naisten, syynä elinajan piteneminen ja avioerot. Asuntokuntarakenne Asuntokuntarakenne Yks.naiset Yks.miehet Kaksi henkeä Kolme tai enemm Kolme tai enemm. Kaksi henkeä Yks.miehet Yks.naiset Lähde: Tietokeskus

17 Asuntokunnat, joissa vanhimman ikä yli 65-vuotta 214 Alueet, joilla suurin osuus yksinasuvia miehiä: Kallio, Vallila, Alppiharju. Alueet, joilla suurin osuus yksinasuvia naisia: Reijola, Haaga, Munkkiniemi. Alueet, joilla suurin osuus pariskuntia: Österdundom, Tuomarinkylä, Pakilat. Lähde: Tietokeskus

18 65 vuotta täyttäneiden yhden hengen asuntokunnat, % vastaavanikäisten asuntokunnista Helsinki Koko maa Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilasto-ja indikaattoripankki SOTKAnet

19 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet sukupuolen mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä Helsingissä ja koko maassa 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 89 prosenttia asui kotona vuonna 212. Väestöön suhteutettuna miehet asuivat naisia useammin kotona, miehistä kotona asui 92 prosenttia ja naisista 87 prosenttia. Kuitenkin, jos samaa katsotaan lukumäärinä, asuu kotona naisia lähes 12 enemmän kuin miehiä. Espoossa ja Vantaalla kotona asui kaksi prosenttiyksikköä enemmän (91 %) 75 vuotta täyttäneistä, ja koko maassa kotona asuvien osuus oli yhden prosenttiyksikön (9 %) suurempi. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilasto-ja indikaattoripankki SOTKAnet % Koko maa, miehet Koko maa, naiset Helsinki, miehet Helsinki, naiset

20 Tulot ja eläkkeet

21 Vanhuuseläkkeet Helsingissä siirryttiin vuonna 213 vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,9 vuoden iässä. Tämä oli hieman korkeampi kuin koko maassa, jossa vanhuuseläkkeelle siirtymisen keskiarvoikä oli 63,6 vuotta. Vanhuuseläkkeellä Helsingissä oli vuonna 213 yhteensä 14 8 henkeä, joista 61 prosenttia oli naisia. Vanhuuseläkkeensaajista 95 5 oli täyttänyt 65 vuotta ja 24 3 oli vähintään 8-vuotiaita. Varsinkin 8 vuotta täyttäneistä eläkkeensaajista naisten osuus oli ylivoimainen, kaikista 8 vuotta täyttäneistä eläkkeensaajista 7 prosenttia oli naisia ja naisia oli lähes 1 enemmän kuin miehiä. Tämä selittyy kuitenkin naisten pidemmällä eliniällä

22 Keskimääräinen vanhuuseläke Vanhuuseläkettä saavan helsinkiläiseläkeläisen keskimääräinen kokonaiseläke oli vuoden 213 lopussa 2 64 euroa kuukaudessa. Helsinkiläisen naisten eläke oli 7 senttiä, miesten eläkkeen ollessa euroa kuukaudessa, kun naisilla keskimääräinen kokonaiseläke oli naisilla euroa kuukaudessa. Kuitenkin helsinkiläisillä naisillakin keskimääräinen vanhuuseläke oli korkeampi kuin kaikkien Suomessa asuvien vanhuuseläkeläisen keskimääräinen kokonaiseläke, koko maassa keskimääräisen eläkkeen ollessa euroa kuukaudessa

23 65 vuotta täyttäneet vanhuuseläkettä saavat Helsinkiläiset joulukuussa Luku Lähde: Kela, TilastotietokantaKelasto

24 65 vuotta täyttäneet tulosaajat sukupuolen mukaan Helsingissä Luku Lähde: Tilastokeskus, Veronalaiset tulot

25 65 vuotta täyttäneiden keskimääräiset valtionveron alaiset tulot sukupuolen mukaan Helsingissä Vuoden 212 rahana Euroa/vuosi Yhteensä Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus, Veronalaiset tulot

26 Keskimääräiset vanhuuseläkeet sukupuolen mukaan Helsingissä ja koko maassa Euroa kk Helsinki miehet Koko maa miehet Helsinki naiset Koko maa naiset Lähde: Kela, TilastotietokantaKelasto

27 Keskimääräiset valtionveronalaiset tulot ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan Helsingissä vuonna Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 27

28 Eri ikäiset tulonsaajat tuloluokittain (%) Helsingissä vuonna 212 Lähes puolet (49%) vähintään 7-vuotta täyttäneistä kuuluu alimpiin tuloluokkiin (tulot alle 2 ) vuonna vuotiaiden kohdalla vastaava osuus oli 31%. 13%:lla 6-69-vuotiaista ja 6%:lla 7-vuotta täyttäneistä tulotaso oli vähintään 6 vuonna 212 Lisätietoja: Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 212. Helsingin kaupungin tietokeskus, Tilastoja 28/ Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. 28

29 Terveys ja toimintakyky

30 Erikoiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut 65 vuotta täyttäneet 1 vastaavanikäistä kohti Helsingissä Verenpainetauti Diabetes 25 Diabetes Psykoosi Sepelvaltimotauti Astma 2 15 Sydämen vajaatoiminta Nivelreuma Nivelreuma 1 Astma Psykoosi 5 Verenpainetauti Sydämen vajaatoiminta Sepelvaltimotauti Lähde: Kela, TilastotietokantaKelasto

31 Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%) 213 Helsinkiläisistä 63 vuotta täyttäneistä 54 %, koko maassa 52 % koki elämänlaatunsa hyväksi. 7 6 % Helsinkiläisistä miehistä koko maata ja helsinkiläisiä naisia suurempi osuus koki elämänlaatunsa hyväksi. Elämänlaatunsa hyväksi kokeneiden osuus oli korkein vuotiailla ja tässä ikäryhmässä helsinkiläisten osuus oli selvästi koko maata korkeampi Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Vanhuspalvelulain seurantaosoittimet. THL, alueellinen terveys-ja hyvinvointitutkimus,

32 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%) 213 Hiukan yli puolet 63 vuotta täyttäneestä väestöstä kokee terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi. Helsingissä 53 %, koko maassa 56% % Helsinkiläiset naiset kokevat oman terveytensä koko maata paremmaksi kaikissa ikäryhmissä, miehistä vain 7 79-vuotiaat. Keskitason koulutuksen saaneet helsinkiläiset kokevat terveytensä huonommaksi, matalan koulutason saaneet samanlaiseksi ja korkean koulutustason saaneet paremmaksi kuin koko maassa v v yli 8 -v Kaikki Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki Lähde: Vanhuspalvelulain seurantaosoittimet. THL, alueellinen terveys-ja hyvinvointitutkimus,

33 Muistinsa huonoksi kokeneiden osuus % 63+vuotiaat % Muistinsa huonoksi kokevien osuus on koko maassa 6,1 %, Helsingissä 5,5 % 63 vuotta täyttäneistä. Korkein osuus muistinsa huonoksi kokeneita on 8 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Helsinkiläisistä miehistä muistinsa huonoksi kokevien osuus on koko maata alempi, naisilla taas hiukan korkeampi Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Vanhuspalvelulain seurantaosoittimet. THL, alueellinen terveys-ja hyvinvointitutkimus,

34 Alkoholia humalahakuisesti käyttävien osuus (AUDIT-1k) (%) % Humalahakuisesti alkoholia käyttävien osuus 63 vuotta täyttäneistä oli Helsingissä 18 % ja koko maassa 14 % vuonna 213. Humalahakuinen alkoholinkäyttö oli yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä vuotiaat Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Vanhuspalvelulain seurantaosoittimet. THL, alueellinen terveys-ja hyvinvointitutkimus,

35 Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI >= 3 kg/m2) (%) % Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI >= 3 kg/m²) oli 19 % helsinkiläisistä ja 21 % koko maan 63 vuotta täyttäneistä. Vain 7-79-vuotiaista miehistä lihavien osuus oli Helsingissä koko maata korkeampi Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Vanhuspalvelulain seurantaosoittimet. THL, alueellinen terveys-ja hyvinvointitutkimus,

36 Puolen kilometrin kävelyssä suuria vaikeuksia kokeneiden osuus (%) 213 % 15 % koki puolen kilometrin kävelyssä suuria vaikeuksia sekä Helsingin että koko maan 63 vuotta täyttäneistä. Yleisimmin kävelyvaikeuksia kokivat 8 vuotta täyttäneet. Helsinkiläisissä miehissä vaikeuksia kokeneita oli hiukan koko maata suurempi osuus, naisista taas hiukan koko maata pienempi osuus Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Vanhuspalvelulain seurantaosoittimet. THL, alueellinen terveys-ja hyvinvointitutkimus,

37 Arkitoimissaan apua tarvitsevien osuus 63 vuotta täyttäneistä (%) 213 Helsinkiläisistä 63 vuotta täyttäneistä 27 % ja koko maassa 28 % koki tarvitsevansa apua arkitoimissaan. Sekä naisista että miehistä helsinkiläisten apua tarvitsevien osuus oli koko maata alempi. Avun tarve on suurin 8 vuotta täyttäneillä, joista yli puolet tarvitsi apua. Apua tarvitsivat eniten matalan koulutustason saaneet ja Helsingissä myös keskitason koulutustason saaneet. 63 vuotta täyttäneistä Helsingissä 9 % ja koko maassa 6 % koki saavansa riittämättömästi apua. Korkein osuus riittämättömästi apua saavia oli 8 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Lähde: Vanhuspalvelulain seurantaosoittimet. THL, alueellinen terveys-ja hyvinvointitutkimus,

38 Avun tarve arkitoimissa (%) 63 vuotta täyttäneistä Arkitoimissaan apua tarvitsevien osuus % 63 vuotta täyttäneistä Kokee saavansa riittämättömästi apua, osuus % 63 vuotta täyttäneistä Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Vanhuspalvelulain seurantaosoittimet. THL, alueellinen terveys-ja hyvinvointitutkimus,

39 Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%) 213 Itsensä yksinäiseksi tuntevien 63 vuotta täyttäneiden osuus on Helsingissä 9,8 %, koko maassa 9,1 %. Naiset kokevat itsensä miehiä yksinäisemmiksi kaikissa ikäryhmissä Helsingissä ja koko maassa. Ero miesten ja naisten välillä on Helsingissä koko maata suurempi. Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on korkein 8 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä sekä Helsingissä, että koko maassa % v v yli 8 -v Kaikki Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki Lähde: Vanhuspalvelulain seurantaosoittimet. THL, alueellinen terveys-ja hyvinvointitutkimus,

40 Pitää yhteyttä kotitalouden ulkopuolella ystäviin ja sukulaisiin (%) % Kotitalouden ulkopuolisiin ystäviin ja sukulaisiin pitää 63 vuotta täyttäneistä yhteyttä Helsingissä 81 % ja koko maassa 77 %. Yhteyttä pitävien osuus on Helsingissä koko maata korkeampi kaikissa ikäryhmissä ja kaikilla koulutustasoilla Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki v v yli 8 -v Kaikki Lähde: Vanhuspalvelulain seurantaosoittimet. THL, alueellinen terveys-ja hyvinvointitutkimus,

41 Internetiä sähköiseen asiointiin käyttävien osuus (%) 213 Internetiä käytti sähköiseen asiointiin 54% Helsingin ja 46 % koko maan 63 vuotta täyttäneistä vuonna % Internetin käyttö oli yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä vuotiaat. Miehistä internetiä käytti naisia suurempi osuus sekä Helsingissä että koko maassa ja kaikissa ikäryhmissä. Korkean koulutustason saaneilla internetin käyttö oli yleisempää kuin alemmilla koulutustasoilla v v yli 8 -v Kaikki Miehet Suomi Miehet Helsinki Naiset Suomi Naiset Helsinki Lähde: Vanhuspalvelulain seurantaosoittimet. THL, alueellinen terveys-ja hyvinvointitutkimus,

42 Hyvinvointi

43 65 8-vuotiaiden tyytyväisyys hyvinvoinnin tekijöihin ja niiden merkitys omalle hyvinvoinnille Asteikot 4=tyytymätön 1=tyytyväinen ja 1=ei lainkaan merkitystä 5=erittäin suuri merkitys Merkitys 4,5 4, 3,5 3, 2,5 3,46 terveys fyysinen kunto ympäristön puhtaus palvelujen läheisyys rakastetuksi tunteminen varallisuus tulot ja kulutus matkustelu uuden oppiminen ulkonäkö viihde sukupuolielämä järjestötoiminta työtilanne 7,87 luottamukselliset ihmissuhteet luonnosta nauttiminen kotoinen ympäristö ystäväsuhde iloa arkisista asioista sukulaissuhde arvostuksen saaminen liikunta naapurisuhde kulttuuriharrastus kuuluu yhteisöön vapaaehtoistoiminta perhesuhde uskonnon harjoittaminen Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus, Kvartti 3/214: Kolmannessa iässä koettu hyvinvointi Helsingissä. Pääkaupunkiseudun hyvinvointikysely 28. 2, 6,5 7, 7,5 8, 8,5 9, Tyytyväisyys

44 65 8-vuotiaiden tyytyväisyys hyvinvoinnin tekijöihin ja niiden merkitys omalle hyvinvoinnille Ikääntyneille perhesuhteet ja muut läheiset ihmissuhteet ovat erityisen tärkeitä. Nuoremmille naapureiden merkitys on vähäinen, mutta kasvaa ikääntyneillä. Luonnosta nauttiminen ja lähiympäristö ovat ikääntyneillä tärkeitä elämänilon tuottajia. Terveyden merkitys korostuu, mutta tyytyväisyys vähenee. Suuri osa on tyytymättömiä tuloihin ja kulutus-mahdollisuuksiin, mutta niiden merkityskin vähenee ikääntyessä. Uskontojen harjoittaminen ja yhteisöllinen toiminta eivät keskimäärin ole tärkeitä, mutta ne joille on, ovat myös tyytyväisiä mahdollisuuksiin

45 Hyvin ja huonosti taloudellisesti toimeentulevien kokema hyvinvointi Itse arvioitu hyvinvointi asteikolla 4 1 Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus, Kvartti 3/214: Kolmannessa iässä koettu hyvinvointi Helsingissä. Pääkaupunkiseudun hyvinvointikysely

46 Hyvin ja huonosti taloudellisesti toimeentulevien kokema hyvinvointi Huonosti taloudellisesti toimeentulevat arvioivat jokaisella ulottuvuudella hyvinvointinsa heikommaksi kuin hyvin toimeentulevat ja pitkään huonosti toimeen tulleilla hyvinvointivaje oli vielä isompi. Asumisessa ja yhteisyyssuhteissa toimeentuloeroilla ei paljoa merkitystä. Pitkään köyhyydessä eläneet kokivat erityisesti terveydentilansa ja harrastusmahdollisuutensa muita huonommaksi

47 Palvelut ja etuudet

48 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin (PTH) potilaana olleet ja yksityislääkärin palkkioista korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet vuonna vuotta täyttäneet olivat perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaana useammin kuin yksityislääkärin potilaana sekä Helsingissä että koko maassa per 1 PTH lääkäri Helsinki Helsinkiläiset 65 vuotta täyttäneet olivat perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaana hiukan useammin kuin vastaavanikäiset koko maassa ja käyttivät myös yksityislääkärin palveluja koko maata useammin. Eniten perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin palvelua 65 vuotta täyttäneistä käyttivät 85 vuotta taäyttäneet, yksityislääkärin palvelua taas vuotiaat PTH lääkäri Koko maa Kela Lääkärinpalkkio t Helsinki Kela Lääkärinpalkkio t Koko maa Koko väestö Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilasto-ja indikaattoripankki SOTKAnet. Ikä

49 Vanhusten palvelujen käyttö 75 vuotta täyttäneet Kotona asuvista 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 12 prosenttia sai joulukuun 213 aikana säännöllistä kotihoitoa eli kotipalveluita tai kotisairaanhoitoa vähintään kerran viikossa. Tämä oli useampi kuin Espoossa (8 %) tai Vantaalla (7 %). 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 4 prosentilla oli vuoden 213 aikana omaishoitaja, jolle maksettiin omaishoidon tukea. Espoossa ja Vantaalla omaishoidon tukea sai 3 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä

50 Vanhusten palvelujen käyttö 75 vuotta täyttäneet Tehostettua palveluasumista ja laitoshoidoksi luokiteltavaa vanhainkotihoitoa voidaan tarkastella yhtenäisenä ympärivuorokautisen hoidon kokonaisuutena. Helsingissä, kuten Suomessa yleisemminkin, on laitospalveluja viimeisten vuosien aikana systemaattisesti vähennetty ja siirrytty laitosasumisesta kohti palveluasumista. Vuoden 213 lopussa yhteensä 6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä ikääntyneistä helsinkiläisistä asui tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa eli vanhainkodeissa hoidettiin 3 prosenttia ikäryhmästä. Sekä Espoossa että Vantaalla laitoksissa asuvien vanhusten osuus oli Helsinkiä pienempi, mutta samalla kuitenkaan palveluasumisessa olevien osuudessa ei ollut suuria eroja Helsinkiin. Kokonaisuutena ympärivuorokautisen hoidon piirissä oli vuoden 213 lopussa 1 % helsinkiläisvanhuksista, Espoossa ja Vantaalla prosenttiyksikön vähemmän

51 Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä Helsingissä 213 Erikoissairaanhoito,4 Tk-lyhytaikainen 1,3 Tk-pitkäaikainen,3 Vanhainkoti 3,4 Tehost. palveluasuminen 6,3 Omaishoidon tuki 3,7 Säännöllinen kotihoito 12, % Lähde: Kuusikkotyöryhmä. Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu

52 Eri vanhusikäryhmistä vanhusten asumispalvelujen käyttäjinä vuonna 213, % Helsingissä % ikäryhmästä vuotiaat vuotiaat 85 vuotta täyttäneet Tehostetussa palveluasumisessa Laitoshoidossa Lähde: Kuusikkotyöryhmä. Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu

53 Eri vanhusikäryhmien vanhusten kotipalvelujen käyttäjät vuonna 213, % Helsingissä % Ikäryhmästä vuotta täyttäneet vuotiaat vuotiaat Säännöllisen kotihoidon asiakkaat joulukuussa Omaishoidon tuen asiakkaat vuoden aikana Lähde: Kuusikkotyöryhmä. Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu

54 Eläkkeensaajan asumistuen saajat ja keskimääräiset tuet Eläkkeensaajan asumistukea sai vuoden 213 lopussa yhteensä helsinkiläistä eläkkeensaajaa. Eläkkeensaajan asumistuen saajista 62 prosenttia oli naisia ja 91 prosenttia asui yksin. Tukea saatiin keskimäärin 241 euroa kuukaudessa ja saajista 95 prosenttia asui vuokraasunnossa. Luku Lähde: Kela, Tilastotietokanta Kelasto

55 65 vuotta täyttäneet eläkkeensaajan hoitotuen saajat vastaavan ikäistä kohti % Helsinki Koko maa Lähde: Kela, Tilastotietokanta Kelasto

56 Elinajanodote ja kuolleisuus Helsingissä kuoli vuosien aikana 65-vuotiaana tai sitä vanhempana vuosittain keskimäärin 3 94 henkilöä. Naisten pidempi elinikä näkyy helsinkiläisten kuolleisuudessa. Naisia oli vuotiaana kuolleista vähemmistö, 42 prosenttia, vuotiaana kuolleista noin puolet, 52 prosenttia ja 85 vuotta tai sitä vanhempana kuolleista 73 prosenttia

57 65-vuotiaan elinajanodote Helsingissä ja koko maassa Helsinki, miehet Suomi, miehet Helsinki,naiset Suomi, naiset Lähde: Tilastokeskus ja Helsingin kaupungin tietokeskus

58 22 Helsinkiläisten 65 vuotta täyttäneiden kuolleisuus 1 vastaavanikäistä kohti Helsingissä (3 vuoden liukuva keskiarvo) Miehet 22 Naiset v v. 85+-v v v. 85+-v. Lähde: Tilastokeskus

59 65 vuotta täyttäneiden yleisimmät kuolemansyyt Helsingissä. Osuus % vastaavan ikäryhmän kuolleista vuosien keskiarvo vuotiaiden yleisin kuolemansyy ovat kasvaimet, lähinnä syöpätaudit Tapaturmat vuotialla ja 85 vuotta täyttäneillä yleisin kuolemansyy ovat verenkiertoelinten sairaudet, joista noin puolet on sepelvaltimotautia ja noin neljäsosa aivoverisuonien sairauksia. % Hengityselinten sairaudet Dementia, Alzheimerintauti Kasvaimet Dementia ja Alzheimerin tauti ovat toiseksi yleisin kuolemansyy 85 vuotta täyttäneillä. Lähde: Tilastokeskus v v. 85+-v. Verenkiertoelinte n sairaudet

60 Kiitos! Helsingin kaupungin tietokeskus

Mitä tiedämme 65 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista helsinkiläisistä?

Mitä tiedämme 65 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista helsinkiläisistä? Mitä tiedämme 65 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista helsinkiläisistä? Asta Manninen & tieken asiantuntijat Helsingin kaupungin tietokeskus 27.1.214 Väestö 5.2.215 2 Väestö Helsingissä asui vuoden

Lisätiedot

65 vuotta täyttäneet Helsingissä

65 vuotta täyttäneet Helsingissä 216:14 65 vuotta täyttäneet Helsingissä 65 vuotta täyttäneet Helsingissä Ikääntyvät 65 vuotta täyttäneet ovat tärkeä ryhmä kaupungin asukkaita. Väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä tulee

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2011 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Helsingissä keskitulot 30 000 euroa Pääomatulot laskivat viidenneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 200 euroa

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Ikääntyminen ja kotona asumisen tukeminen

Ikääntyminen ja kotona asumisen tukeminen Ikääntyminen ja kotona asumisen tukeminen Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut juha.jolkkonen@hel.fi www.hel.fi/sote Väestö Helsingissä

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Kunta Ikäluokat 2003 2013 2025 Imatra Yhteensä 29 969 ikäryhmän osuus 28 219 ikäryhmän osuus 26 467 ikäryhmän osuus 0-14 4 491 15,0 % 3 658 13,0 % 3 371 12,7 % 15-64

Lisätiedot

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa

Lisätiedot

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty Väestö Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 6.2.2018 Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: - Pääkaupunkiseutu:,

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015 2017:10 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015 Tulot eivät juuri kasvaneet edellisvuodesta Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 35 100 euroa Helsingissä mediaanitulo 27 200 euroa Veroja ja veroluonteisia

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Ikääntyneiden köyhyys Helsingissä Vanhusneuvoston kokous Hanna Ahlgren-Leinvuo, tutkija Helsingin kaupungin tietokeskus

Ikääntyneiden köyhyys Helsingissä Vanhusneuvoston kokous Hanna Ahlgren-Leinvuo, tutkija Helsingin kaupungin tietokeskus Ikääntyneiden köyhyys Helsingissä Vanhusneuvoston kokous 26.4.2017 Hanna Ahlgren-Leinvuo, tutkija Helsingin kaupungin tietokeskus % Työikäiset ja ikääntyneet tuloluokittain vuonna 2014, osuus % ikäryhmän

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Tietopaketti 4: Ikäihmiset Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut ja väestöennusteet eri ikäryhmittelyillä 65 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAPROFIILI

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAPROFIILI PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAPROFIILI Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O-kärkihanke) 21.6.2018 1 1. PALVELUTARPEEN ENNAKOINTI 21.6.2018 2 PALVELUTARPEEN ENNAKOINTI

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAPROFIILI

KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAPROFIILI KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAPROFIILI Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O-kärkihanke) 3.8.2018 1 1. PALVELUTARPEEN ENNAKOINTI 3.8.2018 2 PALVELUTARPEEN ENNAKOINTI

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 35 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2009 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste peruspiireittäin Helsingissä 2009. Nuorten

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot Helsingissä vuonna 2016

Yksityishenkilöiden tulot ja verot Helsingissä vuonna 2016 2018:16 Yksityishenkilöiden tulot ja verot Helsingissä vuonna 2016 Tulokehitys pysähtyi Mediaanitulo ennallaan edelleen 27 200 euroa Vuositulot keskimäärin 35 900 euroa Veroja ja veroluonteisia maksuja

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 2 211 Yleinen asumistuki Helsingissä 21 Yleistä asumistukea sai Helsingissä noin 2 ruokakuntaa. Helsingin asuntokunnista 8 prosenttia sai yleistä asumistukea.

Lisätiedot

Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus

Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus Terve Kunta -verkostopäivä 10.4.2019 Hollola Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus Suvi Parikka, kehittämispäällikkö, THL FinSote-tulokset/Parikka Esityksen sisältö Mikä on

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231

Lisätiedot

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu?

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 31.1.-1.2.2013 Asta Manninen ja Tieken asiantuntijat Maailman kaupunkiväestön alueellinen jakautuminen vuosina 1950,

Lisätiedot

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- 2013 www.thl.fi Matti Rekiaro 11.2.2015 ATH 2012 2014 Kansallinen tutkimus Vastanneita Koko maa 95 000 (vastausosuus 53 %) Seinäjoki 1020 (53 %),

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ LOIMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012 Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 32 2008 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingissä keskitulot 28 333 euroa Veroja ja veroluonteisia maksuja helsinkiläisillä 7 520 euroa maksajaa

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

5 Keskivaikean ja sitä vaikeamman dementian esiintyvyys Etelä-Karjalassa vuonna 2012 ja ennuste vuoteen Palvelurakenne yli 75-vuotiaat

5 Keskivaikean ja sitä vaikeamman dementian esiintyvyys Etelä-Karjalassa vuonna 2012 ja ennuste vuoteen Palvelurakenne yli 75-vuotiaat Liite 1 Tilastot TILASTOLIITTEEN SISÄLTÖ 1 Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue 2 Yli 63-vuotiaat kunnittain, Eksoten alue 3 Väestöllinen huoltosuhde 4 Eläkkeensaajien lukumäärä ja kokonaiseläke /kk, Eksoten

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 2018

ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 2018 TILASTOKATSAUS 4/219 Lisätietoja: 28.2.219 Heidi Kemppinen, puh. 2 634 137, etunimi.sukunimi@kela.fi ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 218 Kela maksoi asumistukia vuonna 218 yhteensä 2 112 milj.

Lisätiedot

Lasten hyvinvointi Helsingissä

Lasten hyvinvointi Helsingissä Lasten hyvinvointi Helsingissä katsaus hyvinvointiin 2017 30.3.2017 Sanna Ranto Tilannekatsaus Tilastotietokantaan www.hyvinvointitilastot.fi lasten hyvinvoinnin osalta on viety ne indikaattorit, joita

Lisätiedot

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2012

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2012 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 212 Väestömäärät kunnittain/sote-alueittain (Väestörekisterikeskus, rekisteritilanne 31.12.212) 6 5 4 3 2 1 927 45619 39647 43984 37583 34499 5375 25618 4729 28851 18751 37942

Lisätiedot

2017:3 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ VUONNA 2016

2017:3 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ VUONNA 2016 2017:3 Hanna Ahlgren-Leinvuo YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ VUONNA 2016 Helsingissä oli vuoden 2016 lopussa yli 44 000 yleistä asumistukea saavaa ruokakuntaa, joissa asui yhteensä lähes 83 000 henkilöä.

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O kärkihanke)

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O kärkihanke) Sosiaali- ja terveysvaliokunta keskiviikko 12.10.2016 klo 09:30 / HE 134/2016 Pyydetty tilastoyhteenveto (12.10.2016) Asiantuntija: Anja Noro, THT, dosentti, Projektipäällikkö, STM kotihoitoa ja vahvistetaan

Lisätiedot