Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä"

Transkriptio

1 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä

2 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Toukokuu 2005 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 3

3 Sisältö Johdanto 5 Yhteenveto 6 Eri rekrytointikanavien käyttö ja tuloksellisuus 7 Yritykset käyttävät samanaikaisesti useita rekrytointikanavia 7 Miten rekrytointikanavista kysyttiin? 7 Yritykset käyttivät mieluiten omia suoria hankintakanaviaan 8 Mitä eri rekrytointikanavien tuloksellisuus tarkoittaa? 8 Suoria yhteydenottoja suositaan rakentamisessa ja liikenteessä 9 Pienet yritykset suosivat suoria yhteydenottoja ja tuttavavälitystä 9 Rekrytointi omien internetsivujen kautta on lisääntynyt 10 Julkisen työnvälityksen käyttö ennallaan, tuloksellisuus hieman heikentynyt 10 Julkisen työnvälityksen käyttö on yleistä kaikilla aloilla 10 Julkista työnvälitystä pidetään tuloksellisena monilla aloilla 10 Työvoimatoimistojen maksullisten palvelujen käyttö vähäistä 12 Työvoimatoimistojen käyttö on yleisintä Pohjanmaalla ja tuloksellisinta Pohjois-Savossa 12 Yksityisen työnvälityksen merkitys on kasvanut 12 Lehti-ilmoittelun merkitys on säilynyt ennallaan 12 Oppilaitosten merkitys on kasvanut 13 Joka neljännellä yrityksellä rekrytointivaikeuksia 15 Rekrytointivaikeuksia eniten rakentamisessa 15 Rekrytointivaikeudet yleistyneet jälleen teollisuudessa 15 Rekrytointivaikeudet lisääntyneet rakentamisessa 15 Rekrytointivaikeudet yleisiä myös palveluissa 15 Rekrytointivaikeudet yleisimpiä Satakunnassa 16 Puutteet osaamisessa ovat yleisin rekrytointivaikeuksien syy 17 Teollisuudessa korostuu ammatillinen osaaminen ja palveluissa myös henkilöön liittyvät syyt 18 Rekrytointivaikeuksien syyt pysyneet ennallaan 19 Ammattitaidon puute on keskeinen syy rekrytointivaikeuksiin myös palveluissa 20 Rekrytointivaikeudet yleisimpiä perinteisissä työtehtävissä 20 Miten rekrytointivaikeuksia mitattiin? 21 Miten EK:n työvoimatiedustelu 2004 tehtiin? 21 4 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

4 Johdanto Elinkeinoelämän keskusliiton ja sen jäsenliittojen työvoimatiedustelulla kerättiin loka-marraskuulta 2004 tietoja jäsenyritysten työvoimatilanteesta ja työsuhteiden muodoista sekä henkilöstön rekrytoinnista ja siihen liittyvistä ongelmista. Tämä julkaisu sisältää EK:n työvoimatiedustelusta saadut tulokset yritysten käyttämistä rekrytointikanavista ja rekrytointiin liittyvistä vaikeuksista. Työllisyyttä ja työsuhteen muotoja koskevat tulokset EK on julkistanut verkkosivuillaan talvella EK:n jäsenliitot ovat julkistaneet alakohtaisia tuloksia muun muassa verkkosivuillaan. Työvoimatiedustelu tehtiin syksyllä 2004 ensimmäistä kertaa kaikkia EK:n edustamia toimialoja koskevana. Se kattoi lähes kaikki teollisuuden, rakentamisen ja palvelujen toimialat. Tiedustelu lähetettiin otannan perusteella 7 800:lle EK:n jäsenyritykselle tai toimipaikalle. Tiedustelun vastausprosentti oli 55 yrityksistä laskettuna ja 72 yritysten henkilöstömäärästä laskettuna. Tuloksia kuvaavat näin ollen varsin luotettavasti koko yksityistä sektoria. Työvoimatiedustelusta saadut tiedot ovat tärkeä lisä työvoima- ja koulutuspoliittiseen keskusteluun sekä valtakunnallisesti että toimiala- ja aluetasolla. Helsingissä toukokuun 11. päivänä 2005 Markku Koponen Koulutusjohtaja Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 5

5 Yhteenveto Työvoimatiedustelussa selvitettiin, mitä rekrytointikanavia yritykset olivat käyttäneet uuden henkilöstön hankinnassa ja miten ne arvioivat eri kanavien tuloksellisuutta. Yritykset rekrytoivat uutta henkilöstöä edelleen pääosin suorien yhteydenottojen avulla. Niitä pidetään myös selvästi tuloksellisimpana keinona: yli puolet eli 56 prosenttia vastaajista oli tätä mieltä. Suorilla yhteydenotoilla tarkoitetaan sekä yrityksen yhteydenottoja työnhakijoihin että työnhakijoiden omaaloitteisia hakemuksia ja yhteydenottoja yritykseen. Samaan ryhmään kuuluvat myös tiedotus tuttavien ja yrityksen oman henkilöstön kautta sekä yrityksen omien internetsivujen käyttö rekrytoinnissa. Yli puolet eli 56 prosenttia yrityksistä ilmoitti käyttäneensä rekrytoinnissa myös julkista työnvälitystä. Työvoimatoimistojen työnvälityksen arvioi tuloksellisimmaksi rekrytointikanavaksi 17 prosenttia yrityksistä. Vuosituhannen vaihteeseen verrattuna julkisen työnvälityksen käyttö ja tuloksellisuus ovat pysyneet jokseenkin ennallaan. Sen sijaan yksityisen työnvälityksen ja henkilöstövuokrauksen käyttö ja merkitys ovat viime vuosina kasvaneet. Samoin oppilaitosten merkitys rekrytoinnissa on hieman lisääntynyt, kun taas lehti-ilmoittelun merkitys on pysynyt ennallaan. Työvoimatiedustelussa selvitettiin myös, oliko yrityksillä ollut vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnissa. Rekrytointivaikeuksia kohdanneilta yrityksiltä tiedusteltiin lisäksi, missä ammateissa ja tehtävissä niitä oli ollut, mitkä olivat rekrytointivaikeuksien syyt ja monenko henkilön rekrytointitarpeesta oli kysymys. Yrityksistä runsas neljännes eli 27 prosenttia ilmoitti, että niillä oli ollut rekrytointivaikeuksia. Ne yleistyivät vuonna 2004 useilla toimialoilla. Rekrytointivaikeudet ovat siten edelleen yleinen ja vaikea ongelma. Rekrytointivaikeuksia on eniten perinteisissä teollisuuden, rakentamisen ja palvelualojen tehtävissä, kuten toimihenkilö- ja tuotantotyössä. Myös teollisuuden ja rakentamisen ammattityöhön on hankala löytää työntekijöitä. Yritykset pitävät pääasiallisena syynä rekrytointivaikeuksiin sitä, että työnhakijoilta puuttuu tarvittavaa ammatillista osaamista puutteellisen koulutuksen tai työkokemuksen takia. Rekrytointiongelmien voidaan arvioida lähivuosina edelleen jatkuvan ja lisääntyvän, kun suuret ikäluokat siirtyvät pois työelämästä. Työikäisen väestön vähenemistä ei pystytä korvaamaan kokonaan kotimaisilla työvoimareserveillä eikä tuottavuuden kasvulla. 6 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

6 Eri rekrytointikanavien käyttö ja tuloksellisuus Työvoimatiedustelussa selvitettiin, mitä rekrytointikanavia yritykset olivat käyttäneet viimeksi kuluneen vuoden aikana uuden henkilöstön hankinnassa ja miten yritykset arvioivat eri kanavien tuloksellisuutta. Työpaikat täytetään yrityksissä edelleen mieluimmin suoraan ilman välikäsiä. EK:n jäsenyrityksistä yli puolet (56 prosenttia) pitää yrityksen omia kanavia parhaana keinona rekrytoida uutta henkilöstöä. Suorilla yhteydenotoilla tarkoitetaan sekä yrityksen yhteydenottoja työnhakijoihin että työnhakijoiden oma-aloitteisia hakemuksia ja yhteydenottoja yritykseen. Samaan ryhmään kuuluvat myös tiedotus tuttavien ja yrityksen oman henkilöstön kautta sekä yrityksen omien internetsivujen käyttö. Verrattuna tilanteeseen vuosituhannen vaihteessa suorien yhteydenottojen käyttö ja tuloksellisuus ovat pysyneet jokseenkin ennallaan. Myös julkisen työnvälityksen käyttö ja tuloksellisuus ovat pysyneet viime vuosina ennallaan. Sen sijaan yksityisen työnvälityksen ja oppilaitosten kautta tapahtuvan rekrytoinnin käyttö on lisääntynyt ja tuloksellisuus hieman parantunut. Yritykset käyttävät samanaikaisesti useita rekrytointikanavia Yritykset käyttävät uuden henkilöstön hankinnassa yleensä kolmea tai neljää eri kanavaa samanaikaisesti. Tiedustelussa annettiin valmiina kahdeksan eri vaihtoehtoa. Suoria yhteydenottoja yrityksen ja työnhakijoiden välillä oli käyttänyt 68 prosenttia EK:n jäsenyrityksistä. Tiedotusta tuttavien tai yrityksen oman henkilöstön kautta oli käyttänyt 54 prosenttia ja yrityksen omien internetsivujen kautta tapahtuvaa rekrytointia 29 prosenttia yrityksistä. Yli puolet eli 56 prosenttia yrityksistä ilmoitti käyttäneensä rekrytoinnissa myös julkista työnvälitystä. Työvoimatoimistojen työnvälityksen käyttö oli jokseenkin yhtä yleistä kuin vuosituhannen vaihteessa. (Taulukko 1.) Eri rekrytointikanavien käytössä ei ollut merkittäviä eroja eri sektoreiden välillä. Suorien yhteydenottojen, julkisen työnvälityksen ja oppilaitosten käyttö rekrytoinnissa oli jokseenkin yhtä yleistä teollisuudessa, rakentamisessa ja palveluissa. Sen sijaan yksityisen työnvälityksen käyttö oli hieman yleisempää teollisuudessa ja rakentamisessa kuin palveluissa. (Kuvio 1.) Taulukko 1. Eri rekrytointikanavien käyttö EK:n jäsenyrityksissä 2004 Osuus yrityksistä, jotka rekrytoineet henkilöstöä viimeisen vuoden aikana Miten rekrytointikanavista kysyttiin? Tiedustelussa kysyttiin, oliko yritykseen tai toimipaikkaan palkattu työhön henkilökuntaa viimeksi kuluneen vuoden aikana, mukaan lukien osaaikaiseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen palkatut. Mikäli henkilökuntaa oli palkattu, pyydettiin merkitsemään numeroilla tuloksellisuuden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä kaikki ne keinot, joita oli käytetty. Rekrytointikanavina annettiin valmiina 8 eri vaihtoehtoa. Yrityksen omat suorat kanavat Suorat yhteydenotot (yritys/työnhakijat) 68 % Työvoimatoimistojen työnvälitys 56 % Tiedotus tuttavien ja henkilöstön kautta 54 % Yrityksen ulkopuoliset kanavat Lehti-ilmoittelu 45 % Koulut ja oppilaitokset 36 % Yrityksen omat internetsivut 29 % Yksityinen työvoiman vuokraus ja työnvälitys 23 % Työvoimatoimiston maksulliset palvelut 15 % Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 7

7 Kuvio 1. Rekrytointikanavien käyttöaste sektoreittain EK:n jäsenyrityksissä 2004 Suorat yhteydenotot (yritys/työnhakijat) Työvoimatoimistojen työnvälitys Tiedotus tuttavien tai henkilöstön kautta Lehti-ilmoittelu Koulut ja oppilaitokset Yrityksen omat internetsivut Yksityiset vuokraus-ja työnvälityspalvelut Työvoimatoimiston maksulliset palvelut Kaikki yhteensä Teollisuus Rakentaminen Palvelut Yritykset käyttivät mieluiten omia suoria hankintakanaviaan Yli puolet (56 prosenttia) EK:n jäsenyrityksistä pitää yrityksen ja työnhakijoiden suoria yhteydenottoja tuloksellisimpana keinona rekrytoida uutta henkilöstöä. Suorilla yhteydenotoilla tarkoitetaan sekä yrityksen yhteydenottoja työnhakijoihin että työnhakijoiden omaaloitteisia hakemuksia ja yhteydenottoja yritykseen. Samaan ryhmään kuuluvat myös tiedotus tuttavien ja yrityksen oman henkilöstön kautta sekä yrityksen omien internetsivujen käyttö rekrytoinnissa. (Taulukko 2 ja kuvio 2) Taulukko 2. Parhaana pidetty rekrytointikanava EK:n jäsenyrityksissä 2004 Osuus yrityksistä, jotka pitävät ao. rekrytointikanavaa tuloksellisimpana Yrityksen omat suorat kanavat 56 % Suorat yhteydenotot yrityksen ja työnhakijoiden välillä 35 % Tiedotus tuttavien ja henkilöstön kautta 16 % Yrityksen omat internetsivut 5 % Yrityksen ulkopuoliset kanavat 44 % Työvoimatoimistojen työnvälitys 17 % Lehti-ilmoittelu 16 % Koulut ja oppilaitokset 5 % Yksityinen työvoiman vuokraus ja työnvälitys 4 % Työvoimatoimiston maksulliset palvelut 1 % Kaikki 100 % Mitä eri rekrytointikanavien tuloksellisuus tarkoittaa? Työvoimatiedustelussa haluttiin selvittää paitsi eri rekrytointikanavien käytön yleisyyttä myös sitä, miten yritykset arvioivat eri kanavien tuloksellisuutta. Tämän takia yrityksiä pyydettiin ilmoittamaan käyttämänsä rekrytointikanavat tuloksellisuuden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Rekrytointikanavan tuloksellisuus mittaa näin ollen sitä, miten hyvin rekrytointikanava on täyttänyt uuden henkilön palkkaamiselle asetetut kriteerit. On kuitenkin huomattava, että rajanveto eri rekrytointikanavien välillä ei ole yksiselitteistä. Etenkin suorissa yhteydenotoissa yrityksen ja työnhakijoiden välillä on tulkintakysymys, tapahtuuko rekrytointi välittömästi suorien kontaktien vai ns. tuttavavälityksen kautta. Samoin yrityksen internet-kotisivuilta tapahtuva työnhaku on yksi tapa suoralle rekrytoinnille. Samoin on otettava huomioon se, että yritykset käyttävät rekrytoinnissa samanaikaisesti useita eri kanavia ja että erityyppisiin tehtäviin rekrytoitaessa käytetään usein eri kanavia. Työvoimatiedustelussa ei kuitenkaan selvitetty sitä, miten eri rekrytointikanavien käyttö ja tuloksellisuus vaihtelevat erityyppisissä tehtävissä tai yrityksen eri yksiköissä. 8 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

8 Suoria yhteydenottoja suositaan rakentamisessa ja liikenteessä Selvästi tuloksellisimmaksi suorat yhteydenotot koetaan rakentamisen ja liikenteen toimialoilla. Liikenteen yrityksistä 74 prosenttia, rakennusasennuksen yrityksistä 73 prosenttia ja talonrakennuksen yrityksistä 69 prosenttia pitää tätä parhaana kanavana. Palvelualoista vähittäiskaupassa ja teollisuudesta metsäteollisuudessa suoria yhteydenottoja piti parhaana rekrytointikanavana yli 60 prosenttia yrityksistä. (Kuvio 3.) Pienet yritykset suosivat suoria yhteydenottoja ja tuttavavälitystä Pienet yritykset pitävät suoria yhteydenottoja yrityksen ja työnhakijoiden välillä useammin tuloksellisimpana rekrytointikanavana kuin suuret yritykset. Kuitenkin yrityksen omien internetsivujen kautta tapahtuvaa rekrytointia pitää peräti kolmannes suurista yli 250 henkilön yrityksistä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Pienet yritykset pitävät myös julkista työnvälitystä tuloksellisempana kanavana kuin suuret yritykset. Suuret Kuvio 2. Parhaana pidetty rekrytointikanava sektoreittain EK:n jäsenyrityksissä 2004 Kaikki yhteensä Teollisuus Rakentaminen Palvelut 0% 20% 40% 60% 80% 100% Yrityksen omat suorat kanavat Suorat yhteydenotot (yritys/työnhakijat) Tiedotus tuttavien tai henkilöstön kautta Yrityksen omat internet-sivut Yrityksen ulkopuoliset kanavat Työvoimatoimistojen työnvälitys Työvoimatoimiston maksulliset palvelut Lehti-ilmoittelu Koulut ja oppilaitokset Yksityinen työvoiman vuokraus ja työnvälitys Kuvio 3. Parhaana pidetty rekrytointikanava toimialoittain EK:n jäsenyrityksissä 2004 Liikenne Vähittäiskauppa Hotellit ja ravintolat Tieto- ja viestintäpalvelut Henkilökohtaiset palvelut Rahoitus ja vakuutus Kiinteistöpalvelut Tukkukauppa Tutkimus- ja tekniset palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut PALVELUT Puu- ja paperiteollisuus Elintarviketeollisuus Teknologiateollisuus Kemianteollisuus Teva-teollisuus TEOLLISUUS Rakennusasennus Talonrakennus RAKENTAMINEN 0 % 20% 40% 60% 80% 100% Yrityksen omat suorat kanavat Suorat yhteydenotot (yritys/työnhakijat) Tiedotus tuttavien tai henkilöstön kautta Yrityksen omat internet-sivut Yrityksen ulkopuoliset kanavat Työvoimatoimistojen työnvälitys Työvoimatoimiston maksulliset palvelut Lehti-ilmoittelu Koulut ja oppilaitokset Yksityinen työvoiman vuokraus ja työnvälitys Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 9

9 yritykset pitävät puolestaan lehti-ilmoittelua selvästi tuloksellisempana kuin pienet yritykset. Sen sijaan oppilaitosten kautta tapahtuvan rekrytoinnin tuloksellisuudessa ei ole eroja pienten ja suurten yritysten välillä. (Kuvio 4.) Rekrytointi omien internetsivujen kautta on lisääntynyt Viiden viimeisen vuoden aikana rekrytointi yrityksen omien internetsivujen kautta on lisääntynyt selvästi. Vuonna 1999 vain runsas prosentti yrityksistä piti tätä parhaana rekrytointikanavana. Vuonna 2004 vastaava osuus oli jo 5 prosenttia. Internetsivujen kautta tapahtuva rekrytointi oli merkityksellisintä tieto- ja viestintäpalveluissa, rahoitus- ja vakuutusalalla sekä metsäteollisuudessa, missä noin 15 prosenttia yrityksistä piti tätä kanavaa tärkeimpänä. Internetsivujen merkitys rekrytoinnissa oli selvästi suurin suurissa yrityksissä. Julkisen työnvälityksen käyttö ennallaan, tuloksellisuus hieman heikentynyt Julkisen työnvälityksen eli työvoimatoimistojen tarjoaman maksuttoman työnvälityksen käyttö yrityksissä on säilynyt viime vuosina jokseenkin ennallaan, mutta yritysten arvio niiden tuloksellisuudesta henkilöstön rekrytoinnissa on hieman heikentynyt. Yrityksistä yli puolet (55 prosenttia) on käyttänyt rekrytoinnissa julkista työnvälitystä ja joka kuudes yritys (17 prosenttia) pitää tätä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Työnvälitystä parhaana rekrytointikanavana pitäneiden yritysten osuus on pienentynyt viidessä vuodessa 19 prosentista 17 prosenttiin. Julkisen työnvälityksen käyttö on yleistä kaikilla aloilla Kaikilla toimialoilla vähintään kolmannes yrityksistä on käyttänyt henkilöstön hankinnassa myös julkista työnvälitystä. Eniten sitä käytetään sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa. Näillä aloilla kolme neljännestä yrityksistä käyttää rekrytoinnissaan myös julkista työnvälitystä. Vähiten työnvälitystä käytetään rahoitus- ja vakuutusalalla sekä vähittäiskaupassa. (Kuvio 5.) Julkista työnvälitystä pidetään tuloksellisena monilla aloilla Julkista työnvälitystä pidetään monilla toimialoilla myös tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Tekstiilija vaatetusteollisuudessa 42 prosenttia, sosiaali- ja terveyspalveluissa 35 prosenttia ja hotelli- ja ravintolaalalla 27 prosenttia yrityksistä pitää työvoimatoimistojen tarjoamaa työnvälitystä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Kuvio 4. Parhaana pidetty rekrytointikanava yrityksen koon mukaan EK:n jäsenyrityksissä 2004 Yrityksen henkilöstömäärä Yli 500 0% 20% 40% 60% 80% 100% Yrityksen omat suorat kanavat Suorat yhteydenotot (yritys/työnhakijat) Tiedotus tuttavien tai henkilöstön kautta Yrityksen omat internet-sivut Yrityksen ulkopuoliset kanavat Työvoimatoimistojen työnvälitys Työvoimatoimiston maksulliset palvelut Lehti-ilmoittelu Koulut ja oppilaitokset Yksityinen työvoiman vuokraus ja työnvälitys 10 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

10 Useimmilla toimialoilla noin 15 prosenttia yrityksistä pitää julkista työnvälitystä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Työnvälityksen merkitys koetaan vähäisimpänä tieto- ja viestintäpalveluissa sekä rahoitus- ja vakuutusalalla, missä vain 4 6 prosenttia yrityksistä pitää työnvälitystä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Myös rakennusalan yrityksillä työnvälityksen merkitys on varsin pieni. (Kuvio 6.) Julkinen työnvälitys on pienille yrityksille huomattavasti merkityksellisempi rekrytointikanava kuin suurille yrityksille. Alle 100 henkilön yrityksistä lähes viidennes piti työvoimatoimistojen työnvälitystä kaikkein tuloksellisimpana rekrytointikanavana, kun vastaava osuus suurilla yrityksillä oli noin 10 prosenttia. Kuvio 5. Työvoimatoimistojen työnvälitystä rekrytoinnissa käyttäneiden yritysten osuus toimialoittain EK:n jäsenyrityksistä 2004 Sosiaali- ja terveyspalvelut Henkilökohtaiset palvelut Kiinteistöpalvelut Liikenne Hotellit ja ravintolat Tukkukauppa Tieto- ja viestintäpalvelut Vähittäiskauppa Rahoitus ja vakuutus PALVELUT Teva-teollisuus Kemianteollisuus Puu- ja paperiteollisuus Teknologiateollisuus Elintarviketeollisuus TEOLLISUUS Talonrakennus Rakennusasennus RAKENTAMINEN Kuvio 6. Työvoimatoimistojen työnvälitystä parhaana rekrytointikanavana pitäneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä toimialoittain 2004 Sosiaali- ja terveyspalvelut Hotellit ja ravintolat Kiinteistöpalvelut Henkilökohtaiset palvelut Tukkukauppa Tutkimus- ja tekniset palvelut Liikenne Vähittäiskauppa Rahoitus ja vakuutus Tieto- ja viestintäpalvelut PALVELUT Teva-teollisuus Kemianteollisuus Elintarviketeollisuus Teknologiateollisuus Puu- ja paperiteollisuus TEOLLISUUS Talonrakennus Rakennusasennus RAKENTAMINEN Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 11

11 Työvoimatoimistojen maksullisten palvelujen käyttö vähäistä Työvoimatoimistojen maksullisia palveluja käyttää noin 15 prosenttia yrityksistä, mutta vain prosentti yrityksistä pitää niitä parhaana rekrytointikanavana. Maksullisten palvelujen käyttö on selvästi yleisempää teollisuudessa kuin rakentamisessa ja palveluissa. Esimerkiksi kemianteollisuudessa 21 prosenttia yrityksistä oli käyttänyt maksullisia palveluja ja 5 prosenttia yrityksistä piti niitä parhaana rekrytointikanavana. Työvoimatoimistojen käyttö on yleisintä Pohjanmaalla ja tuloksellisinta Pohjois-Savossa Työvoimatoimistojen työnvälityksen käyttö oli vuonna 2004 yleisintä Pohjanmaalla, missä hieman yli 70 prosenttia yrityksistä oli käyttänyt rekrytoinnissa myös julkista työnvälitystä. Vähäisintä työnvälityksen käyttö oli Pohjois-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa, missä hieman alle puolet yrityksistä käytti työnvälitystä. (Kuvio 7.) Tuloksellisuudella mitattuna julkinen työnvälitys koettiin tehokkaimmaksi Pohjois-Savossa, missä lähes neljännes yrityksistä piti tätä rekrytointikanavaa tehokkaimpana. Myös Pirkanmaalla yritykset arvioivat julkisen työnvälityksen tehokkaaksi. (Kuvio 8.) Yksityisen työnvälityksen merkitys on kasvanut Yrityksistä lähes neljännes (23 prosenttia) on käyttänyt rekrytoinnissa myös yksityisiä työvoiman vuokraus- ja rekrytointipalveluja. Viisi vuotta aikaisemmin vastaava osuus oli 17 prosenttia. Yksityisten vuokraus- ja rekrytointipalvelujen käyttöä ovat lisänneet etenkin teollisuus- ja rakennusyritykset. Yrityksistä 4 prosenttia pitää tätä rekrytointikanavaa kaikkein tehokkaimpana. Merkityksellisintä sen käyttö on metsä- ja kemianteollisuudessa sekä tukkukaupassa, missä lähes 10 prosenttia yrityksistä pitää tätä parhaana rekrytointikanavana. (Kuvio 9.) Yksityisen työvoiman vuokrauksen ja työnvälityksen käyttö oli merkityksellisintä pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, joista 7 8 prosenttia piti tätä rekrytointikanavaa tuloksellisimpana. Lehti-ilmoittelun merkitys on säilynyt ennallaan Yrityksistä lähes puolet on käyttänyt rekrytoinnissa myös lehti-ilmoittelua ja joka kuudes (16 prosenttia) yritys pitää tätä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Merkityksellisintä lehti-ilmoittelu on rahoitus- ja vakuutusalalla, missä lähes joka kolmas yritys pitää tätä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Lehtiilmoittelua pidetään tärkeänä myös tukkukaupassa sekä tieto- ja viestintäpalveluissa. (Kuvio 10.) Lehti-ilmoittelu on suurissa yrityksissä selvästi merkityksellisempää kuin pienissä yrityksissä. Yli 100 henkilön yrityksistä noin joka neljäs piti lehti-ilmoittelua tuloksellisimpana rekrytointikanavana, kun vastaava osuus oli alle 50 henkilön yrityksistä 15 prosenttia. Lehti-ilmoittelun käyttö ja merkitys on säilynyt Kuvio 7. Työvoimatoimistojen työnvälitystä käyttäneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä TE-keskuksittain 2004 Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kaakkois-Suomi Kainuu Häme Etelä-Savo Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Uusimaa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

12 viime vuosina jokseenkin muuttumattomana. Teollisuudessa ja rakentamisessa sen merkitys on hieman kasvanut, palveluissa hieman vähentynyt. Muista rekrytointikanavista lehti-ilmoittelu eroaa merkittävästi siinä suhteessa, että sitä käyttäneistä merkittävä osa yli kolmasosa pitää sitä myös tuloksellisimpana kanavana. Tämä heijastaa lehtiilmoittelun kohdennettua luonnetta: avoinna olevat työpaikat ja niiden edellyttämät tiedot ja taidot ovat tarkasti määriteltyjä. Oppilaitosten merkitys on kasvanut Yrityksistä reilu kolmannes (36 prosenttia) on käyttänyt rekrytoinnissa myös kouluja ja oppilaitoksia, mutta vain 5 prosenttia yrityksistä pitää tätä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Kuvio 8. Työvoimatoimistojen työnvälitystä parhaana rekrytointikanavana pitäneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä toimialoittain 2004 Pohjois-Savo Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Satakunta Kaakkois-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Uusimaa Häme Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Kainuu Keski-Suomi Lappi Kuvio 9. Yksityistä työvoiman vuokrausta ja työnvälitystä käyttäneiden ja tätä parhaana rekrytointikanavana pitäneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä 2004 KAIKKI Tieto- ja viestintäpalvelut Liikenne Tukkukauppa Hotellit ja ravintolat Henkilökohtaiset palvelut Tutkimus- ja tekniset palvelut Rahoitus ja vakuutus Kiinteistöpalvelut Vähittäiskauppa Sosiaali- ja terveyspalvelut PALVELUT Kemianteollisuus Teknologiateollisuus Teva-teollisuus Elintarviketeollisuus Puu- ja paperiteollisuus TEOLLISUUS Talonrakennus Rakennusasennus RAKENTAMINEN Käyttäneiden osuus Parhaana pitäneiden osuus Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 13

13 Kuitenkin koulujen ja oppilaitosten kautta tapahtuvan rekrytoinnin merkitys on viime vuosina kasvanut. Vuonna 1999 vain 3 prosenttia yrityksistä piti tätä parhaana rekrytointikanavana. Koulujen ja oppilaitosten käyttäminen rekrytoinnissa on yleisintä rakennusasennuksessa, missä puolet yrityksistä on käyttänyt myös tätä kanavaa. Myös tietoja viestintäpalveluissa sekä kemian- ja teknologiateolli- suudessa lähes puolet yrityksistä on käyttänyt rekrytoinnissa koulu- ja oppilaitosyhteyksiä. Koulu- ja oppilaitosrekrytointi on tuloksellisuuden suhteen merkittävintä tutkimus- ja teknisissä palveluissa, missä 10 prosenttia yrityksistä pitää tätä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Koulu- ja oppilaitosrekrytoinnin käyttö on vähäisintä tukku- ja vähittäiskaupassa. (Kuvio 11.) Kuvio 10. Lehti-ilmoittelua käyttäneiden ja tätä parhaana rekrytointikanavana pitäneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä toimialoittain 2004 KAIKKI Rahoitus ja vakuutus Tieto- ja viestintäpalvelut Kiinteistöpalvelut Tutkimus- ja tekniset palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Tukkukauppa Henkilökohtaiset palvelut Liikenne Vähittäiskauppa Hotellit ja ravintolat PALVELUT Kemianteollisuus Puu- ja paperiteollisuus Teknologiateollisuus Elintarviketeollisuus Teva-teollisuus TEOLLISUUS Talonrakennus Rakennusasennus RAKENTAMINEN Käyttäneiden osuus Parhaana pitäneiden osuus Kuvio 11. Kouluja ja oppilaitoksia käyttäneiden ja tätä parhaana rekrytointikanavana pitäneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä toimialoittain 2004 KAIKKI Tieto- ja viestintäpalvelut Liikenne Henkilökohtaiset palvelut Kiinteistöpalvelut Tutkimus- ja tekniset palvelut Rahoitus ja vakuutus Sosiaali- ja terveyspalvelut Hotellit ja ravintolat Vähittäiskauppa Tukkukauppa PALVELUT Kemianteollisuus Teknologiateollisuus Puu- ja paperiteollisuus Teva-teollisuus Elintarviketeollisuus TEOLLISUUS Rakennusasennus Talonrakennus RAKENTAMINEN Käyttäneiden osuus Parhaana pitäneiden osuus 14 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

14 Joka neljännellä yrityksellä rekrytointivaikeuksia Työvoimatiedustelussa selvitettiin, olivatko yritykset kokeneet vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön palkkaamisessa. Rekrytointivaikeuksia kohdanneilta yrityksiltä tiedusteltiin lisäksi, mihin ammatteihin ja tehtäviin oli vaikea löytää työntekijöitä, mitkä tekijät olivat vaikeuksien syynä ja monenko henkilön rekrytointitarpeesta oli kysymys. Joka neljännellä EK:n jäsenyrityksellä on ollut vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnissa. Vaikeudet ovat yleistyneet vuonna 2004 useilla toimialoilla. Yleisimpiä ne ovat rakentamisessa, teknologiateollisuudessa, tutkimus- ja teknisissä palveluissa sekä kiinteistöpalveluissa. Puutteet työnhakijoiden työkokemuksessa ja ammatillisessa osaamisessa ovat yleisin syy rekrytointivaikeuksiin. Osaamisessa on kysymys lähinnä puutteista ammatillisessa peruskoulutuksessa tai työpaikkakohtaisessa erityisosaamisessa. Työpaikkoja on vaikea täyttää etenkin perinteisissä teollisuuden, rakentamisen ja palvelualojen tehtävissä, kuten toimihenkilö- ja tuotantotyössä. Tarvetta oli yhteensä lähes henkilön palkkaamiseen tehtävissä, joissa yrityksillä oli ollut rekrytointivaikeuksia. Rekrytointivaikeuksia eniten rakentamisessa Rakennusalan yrityksistä 40 prosenttia ilmoitti syksyllä 2004 kokeneensa vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön palkkaamisessa. Rakennusasennuksessa (maalaus-, lvi- ja sähköasennuksessa) rekrytointivaikeuksista ilmoitti peräti 44 prosenttia ja talonrakennuksessa 36 prosenttia yrityksistä. Teollisuuden aloista rekrytointivaikeudet ovat selvästi yleisimpiä rakennustuote- ja teknologiateollisuudessa, missä niitä ilmoitti kokeneensa prosenttia yrityksistä. Vaikeuksia oli etenkin kone- ja metallituoteteollisuudessa (37 prosenttia). Palvelualoilla ongelmat ovat yleisimpiä tutkimus- ja teknisissä palveluissa (40 prosenttia) ja kiinteistöpalveluissa (37 prosenttia). Useimmilla palvelualoilla rekrytointivaikeuksia ilmoitti kokeneensa noin prosenttia yrityksistä. (Kuvio 12.) Rekrytointivaikeudet yleistyneet jälleen teollisuudessa Yritysten kokemat ongelmat työvoiman saamisessa vähenivät vuosituhannen alussa, mutta kääntyivät vuonna 2004 jälleen nousuun. Teollisuudessa rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus oli korkeimmillaan lamaa edeltävinä vuosina, jolloin puolet yrityksistä ilmoitti vaikeuksista ammattityövoiman hankinnassa. Teknologiateollisuudessa osuus oli peräti 65 prosenttia. Lamavuosina rekrytointivaikeudet vähenivät huomattavasti, mutta lisääntyivät jälleen 1990-luvun lopulla. Enimmillään rekrytointivaikeuksista kärsineiden yritysten osuus oli teollisuudessa vuonna 2000, jolloin osuus kohosi 28 prosenttiin, teknologiateollisuudessa 45 prosenttiin. Vuonna 2003 rekrytointivaikeuksia esiintyi enää 20 prosentilla teollisuusyrityksistä, mutta teknologiateollisuudessa edelleen 29 prosentilla. (Kuvio 13.) Rekrytointivaikeudet lisääntyneet rakentamisessa Rakentamisessa rekrytointivaikeuksien esiintymistä on kysytty EK:n työvoimatiedusteluissa vuodesta 1998 lähtien. Seitsemän vuoden aikana rekrytointivaikeuksien esiintymistiheys on vaihdellut 30 ja 40 prosentin välillä. Vuosina 1999 ja 2000 rekrytointivaikeuksia ilmoitti kokeneensa 40 prosenttia yrityksistä, mutta vuonna 2001 osuus laski runsaaseen 30 prosenttiin. Vuoden 2001 jälkeen osuus on jälleen noussut. Rakennusasennuksessa (maalaus-, lvi- ja sähköasennuksessa) rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus on ollut jatkuvasti 40 ja 50 prosentin välillä. Rekrytointivaikeudet yleisiä myös palveluissa Vertailukelpoisia ja kattavia tietoja palvelualojen rekrytointivaikeuksista ei ole kerätty useammalta vuodelta. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 15

15 (TT) tiedustelujen mukaan rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus vaihteli vuosina TT:n edustamilla palvelualoilla 29 ja 34 prosentin välillä. Palvelutyönantajien jäsenyrityksiltä ei kerätty vastaavia tietoja. Vuoden 2004 EK:n työvoimatiedustelun mukaan 26 prosenttia palveluyrityksistä ilmoitti kokeneensa rekrytointivaikeuksia. (Kuvio 14.) Rekrytointivaikeudet yleisimpiä Satakunnassa Alueellisesti tarkasteltuna rekrytointivaikeuksia oli suhteellisesti eniten Satakunnan TE-keskuksessa, missä 36 prosenttia EK:n jäsenyrityksistä ilmoitti kokeneensa vaikeuksia ammattitaitoisen työvoiman rekrytoinnissa. Myös Kaakkois-Suomessa, Hämeessä, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus ylitti 30 prosenttia. Kuvio 12. Rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä toimialoittain 2004 Tutkimus- ja tekniset palvelut Kiinteistöpalvelut Vähittäiskauppa Hotellit ja ravintolat Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikenne Tieto- ja viestintäpalvelut Tukkukauppa Henkilökohtaiset palvelut Rahoitus ja vakuutus PALVELUT Teknologiateollisuus Teva-teollisuus Kemianteollisuus Puu- ja paperiteollisuus Elintarviketeollisuus TEOLLISUUS Rakennusasennus Talonrakennus RAKENTAMINEN Prosenttia yrityksistä, % Kuvio 13. Rekrytointivaikeuksien esiintymistiheys teollisuudessa Teollisuus yhteensä Teknologiateollisuus 50 Osuus yrityksistä, % Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

16 Suhteellisesti vähiten rekrytointivaikeuksia oli Lapissa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. (Kuvio 15.) Puutteet osaamisessa ovat yleisin rekrytointivaikeuksien syy Puutteet työkokemuksessa ja ammatillisessa osaamisessa ovat ylivoimaisesti yleisin syy rekrytointivaikeuksiin. Työkokemuksen ja osaamisen puute oli rekrytointivaikeuksien syynä kahdessa kolmasosassa tapauksista. Osaamisessa on kysymys lähinnä ammatillisesta peruskoulutuksesta tai työpaikkakohtaisesta erityisosaamisesta. Noin kolmasosa rekrytointivaikeuksista aiheutuu henkilöön, työehtoihin ja ulkoisiin edellytyksiin liittyvistä syistä. Näitä ovat lähinnä henkilökohtaiset ominaisuudet sekä työaika ja palkkaus. (Kuvio 16.) Kuvio 14. Rekrytointivaikeuksien esiintymistiheys EK:n jäsenyrityksissä Teollisuus yhteensä Rakentaminen Palvelut Osuus yrityksistä, % Kuvio 15. Rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä TE-keskuksittain 2004, kaikki alat Satakunta Kaakkois-Suomi Häme Etelä-Savo Keski-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Kainuu Varsinais-Suomi Lappi Pohjois-Savo Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Osuus yrityksistä, % Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 17

17 Teollisuudessa korostuu ammatillinen osaaminen... Ammatillisen osaamisen ja työkokemuksen puute korostuu rekrytointivaikeuksien syynä teollisuudessa ja rakentamisessa jonkin verran enemmän kuin palveluissa. Teollisuudessa työkokemuksen ja osaamisen puute oli rekrytointivaikeuksien syynä 73 prosentissa ja rakentamisessa 69 prosentissa tapauksista. Vastaava osuus oli palveluissa 63 prosenttia. Sen sijaan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvät syyt olivat selvästi yleisempiä rakentamisessa kuin teollisuudessa. (Kuvio 17.) (Kuvio 18.)...ja palveluissa myös henkilöön liittyvät syyt Myös palveluissa työnhakijoiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvät vaatimukset ovat varsin yleisesti rekrytointivaikeuksien syynä. Näiden syiden osuus on 14 prosenttia tapauksista. Kuvio 16. Rekrytointivaikeuksien syyt EK:n jäsenyrityksissä 2004 Puutteet työkokemuksessa työpaikkakohtaisessa erityisosaamisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa monitaitoisuudessa kielitaidossa tietotekniikan osaamisessa Henkilökohtaiset ominaisuudet Työaika ja palkkaus Työpaikan sijainti Alan ja yrityksen huono imago Työttömyysturva ja sosiaalietuudet Muu syy % rekrytointivaikeuksia kokeneista yrityksistä Kuvio 17. Rekrytointivaikeuksien syyt EK:n jäsenyrityksissä 2004, teollisuus Puutteet työkokemuksessa työpaikkakohtaisessa erityisosaamisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa monitaitoisuudessa kielitaidossa tietotekniikan osaamisessa Henkilökohtaiset ominaisuudet Työaika ja palkkaus Työpaikan sijainti Alan ja yrityksen huono imago Työttömyysturva ja sosiaalietuudet Muu syy % rekrytointivaikeuksia kokeneista yrityksistä 18 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

18 Myös työehdot eli työaika ja palkkaus ovat palveluissa jonkin verran yleisemmin rekrytointivaikeuksien syynä kuin teollisuudessa ja rakentamisessa. (Kuvio 19.) Rekrytointivaikeuksien syyt pysyneet ennallaan Rekrytointivaikeuksien syissä tapahtuneet muutokset ovat olleet varsin vähäisiä. Kun osaamiseen ja työkokemukseen liittyvien syiden osuus oli vuonna 2004 teollisuudessa 73 prosenttia, oli vastaava osuus vuonna 1999 noin 79 prosenttia. Puutteellinen työkokemus on edelleen suurin yksittäinen rekrytointivaikeuksien syy, mutta puutteellisen ammatillisen koulutuksen osuus on hieman pienentynyt. Vastaavasti henkilöön, työehtoihin ja ulkoisiin edellytyksiin liittyvien syiden osuus on teollisuudessa hieman kasvanut. Kun työnhakijoiden henkilökohtai- Kuvio 18. Rekrytointivaikeuksien syyt EK:n jäsenyrityksissä 2004, rakentaminen Puutteet työkokemuksessa työpaikkakohtaisessa erityisosaamisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa monitaitoisuudessa kielitaidossa tietotekniikan osaamisessa Henkilökohtaiset ominaisuudet Työaika ja palkkaus Työpaikan sijainti Alan ja yrityksen huono imago Työttömyysturva ja sosiaalietuudet Muu syy % rekrytointivaikeuksia kokeneista yrityksistä Kuvio 19. Rekrytointivaikeuksien syyt EK:n jäsenyrityksissä 2004, palvelut Puutteet työkokemuksessa työpaikkakohtaisessa erityisosaamisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa monitaitoisuudessa kielitaidossa tietotekniikan osaamisessa Henkilökohtaiset ominaisuudet Työaika ja palkkaus Työpaikan sijainti Alan ja yrityksen huono imago Työttömyysturva ja sosiaalietuudet Muu syy % rekrytointivaikeuksia kokeneista yrityksistä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 19

19 siin ominaisuuksiin liittyvien syiden osuus rekrytointivaikeuksista oli 8 prosenttia vuonna 1999, oli vastaava osuus 11 prosenttia vuonna Rakentamisessa muutokset ovat olleet samansuuntaisia kuin teollisuudessa. Kun osaamiseen ja työkokemukseen liittyvien syiden osuus oli vuonna 2004 rakentamisessa 69 prosenttia, oli vastaava osuus vuonna 1999 noin 78 prosenttia. Vastaavasti työnhakijoiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvien syiden osuus on kasvanut 6 prosentista 15 prosenttiin. Ammattitaidon puute on keskeinen syy rekrytointivaikeuksiin myös palveluissa Vaikka palvelualoilla ei ole kerätty tietoja rekrytointivaikeuksien syistä useammalta vuodelta, voidaan kuitenkin päätellä, että myös palveluyritykset ovat kokeneet viime vuosina ammattitaidon puutteen keskeiseksi syyksi rekrytointivaikeuksiin. Palvelutyönantajien vuonna 2002 tekemän selvityksen mukaan lähes 60 prosenttia jäsenyrityksistä piti riittämätöntä ammattitaitoa tärkeimpänä esteenä ammattitaitoisen työvoiman saatavuudelle. Selvityksen mukaan palveluyritykset pitivät työntekijöiden riittämätöntä ammattitaitoa ja ammatillista osaamista selvästi useammin syynä rekrytointivaikeuksiin kuin esimerkiksi riittämätöntä koulutustasoa. Tämän perusteella saatettiin päätellä, että huomiota tulisi kiinnittää enemmän ammatillisen koulutuksen sisältöön kuin muodolliseen koulutustasoon. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) tiedustelujen mukaan ammattitaitoon ja työkokemukseen liittyvien syiden osuus vaihteli 65 ja 70 prosentin välillä vuosina TT:n edustamilla palvelualoilla. Rekrytointivaikeudet yleisimpiä perinteisissä työtehtävissä Rekrytointivaikeuksia esiintyy eniten perinteisissä teollisuuden, rakentamisen ja palvelualojen tehtävissä. Tehtävänimikkeiden kärjessä ovat toimihenkilötyö, tuotantotyö sekä kuljetus- ja varastointityö, joissa tarvetta oli yhteensä lähes henkilön palk- Taulukko 3. Rekrytointivaikeuksien esiintyminen tehtäväryhmittäin EK:n jäsenyrityksissä 2004 Tehtäväryhmä Rekrytointitarve henkilöä Toimihenkilötyö Tuotantotyö Kuljetus-, liikenne- ja varastointityö Teknisen konsultoinnin työt Rakentamisen ammattityö Tietotekniikkatyö Asennustyö Hitsaus ja levytyö Kaupan myyntityö Hotelli- ja ravintolatyö 920 Kiinteistö-, pesula-, siivous- ja vartiointityö 890 Koneistus 870 Tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystyö 800 Maalausalan ammattityö 750 Insinöörit ja DI:t 580 Terveys- ja sosiaalipalvelutyö 530 Huolto- ja kunnossapitotyö 260 Kokoonpanotyö 160 Muut työt 20 Yhteensä Taulukko 4. Rekrytointivaikeuksien esiintyminen eräissä tehtävänimikkeissä EK:n jäsenyrityksissä 2004 Tehtävänimike Rekrytointitarve henkilöä Toimihenkilötyö: Myynti- ja markkinointityö Kuljetus-, liikenne- ja varastointityö: Varastotyö Rakentamisen ammattityö: Kirvesmies Tietotekniikkatyö: Ohjelmointi Asennustyö: LVI- ja putkiasennus 710 Hitsaus ja levytyö: Levy-hitsaustyö 670 Kuljetus-, liikenne- ja varastointityö: Ajoneuvon kuljetustyö 620 Teknisen konsultoinnin työt: Talonrakennuksen rakennesuunnittelutyö 570 Koneistus: Työkalunvalmistaja 550 Maalausalan ammattityö: Maalari 530 Kaupan myyntityö: Myyjä vähittäiskaupassa 510 Hotelli- ja ravintolatyö: Tarjoilija 470 Kiinteistö-, pesula-, siivous- ja vartiointityö: Vartija Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

20 kaamiseen. Myös teollisuuden ja rakentamisen ammattitöissä (asennustyö, hitsaus- ja levytyö ja koneistus sekä rakentamisen ja maalausalan ammattityö) rekrytointivaikeudet ovat yleisiä. Rekrytointitarve oli näissä tehtävissä yli henkilöä. Palvelualojen tehtävistä rekrytointivaikeuksia esiintyy eniten kaupan myyntityössä, hotelli- ja ravintolatyössä sekä kiinteistönhoitotyössä, missä rekrytointitarve oli yhteensä henkilöä. Sen sijaan esimerkiksi tietotekniikkatyössä ja insinöörityössä rekrytointivaikeuksia esiintyy selvästi harvemmin kuin vuosituhannen alussa.(taulukko 3 ja 4). Yritykset ilmoittivat rekrytointitarpeeksi henkilöä niissä tehtävissä, missä ne olivat kokeneet rekrytointivaikeuksia. Koska yritykset eivät ole pystyneet toteuttamaan kaikkia näitä rekrytointeja, ovat ne joutuneet korvaamaan rekrytointitarpeen jollakin muulla tavalla tai sopeutuneet ammattitaitoisen työvoiman puutteeseen. Miten EK:n työvoimatiedustelu 2004 tehtiin? Elinkeinoelämän keskusliiton ja sen jäsenliittojen työvoimatiedustelulla kerättiin loka-marraskuulta 2004 tietoja jäsenyritysten työvoimatilanteesta ja työsuhteiden tyypeistä sekä henkilöstön rekrytoinnista ja siihen liittyvistä ongelmista. Tiedustelu kattoi lähes kaikki EK:n jäsenliitot ja jäsenyritykset. Miten tiedustelu toteutettiin? Vuoden 2004 työvoimatiedustelu lähetettiin otannan perusteella 7 800:lle EK:n jäsenyritykselle. Otannassa olivat mukana kaikki yli 50 henkilön yritykset ja tätä pienemmistä yrityksistä joka kolmas. Tiedusteluun ei otettu lainkaan mukaan alle 3 henkilön yrityksiä. Tiedusteluun oli mahdollista vastata myös sähköisellä lomakkeella internetin välityksellä. Tätä mahdollisuutta käytti 53 prosenttia vastaajista. Miten rekrytointivaikeuksia mitattiin? Rekrytointivaikeuksista esitettiin työvoimatiedustelussa seuraavat kysymykset: Onko yrityksessänne tai toimipaikassanne tällä hetkellä sellaisia ammatteja tai tehtäviä, joihin teidän on ollut vaikeaa saada ammattitaitoisia henkilöitä? Jos vastaus oli kyllä, esitettiin seuraavat lisäkysymykset: Missä ammateissa ja tehtävissä olette kokeneet rekrytointivaikeuksia? Monenko henkilön rekrytointitarpeesta on kysymys? Mitä pidätte tärkeimpinä syinä henkilöstön hankinnan vaikeuteen? Ammatti- ja tehtävänimikkeistä annettiin valmis 242 nimikkeen luettelo, josta vastaaja sai valita korkeintaan 3 nimikettä. Lisäksi vastaajan oli mahdollista ilmoittaa jokin muukin tehtävänimike. Hankintavaikeuksien syistä annettiin valmis 12 eri vaihtoehdon luettelo, josta vastaaja sai valita korkeintaan 3 eri syytä. Vastausprosentti oli 75 Tiedusteluun vastasi yritystä tai toimipaikkaa eli 61 prosenttia kaikista vastaajista. Vastanneet yritykset työllistävät henkilöä, mikä on 75 prosenttia tiedustelun piirissä olleiden yritysten henkilöstömäärästä. Tuloksia voidaan näin ollen pitää varsin luotettavina kuvaamaan koko yksityistä sektoria. Työvoimatiedustelujen historia Työvoimatiedusteluja on tehty EK:ta edeltäneissä järjestöissä vuosista 1985 ja 1987 lähtien, joten nyt toteutettu tiedustelu oli järjestyksessään kahdeskymmenes. Tiedustelu on tehty aina syksyisin. Tiedustelu on toistettu vuosittain pääpiirteittäin samansisältöisenä, mutta mukana on ollut myös vaihtuvia, kulloiseenkin ajankohtaan liittyviä kysymyksiä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 21

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Rekrytoinnit ja rekrytointivaikeudet teknologiateollisuuden yrityksissä vuonna Lähde: Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013

Rekrytoinnit ja rekrytointivaikeudet teknologiateollisuuden yrityksissä vuonna Lähde: Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013 Rekrytoinnit ja rekrytointivaikeudet teknologiateollisuuden yrityksissä vuonna 2013 Rekrytointivaikeuksia kokeneet teknologiateollisuuden yritykset toimialoittain vuosina 2010-2013. Vastanneet yritykset,

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Kysely koskee yrityksen / organisaation henkilöstöä Suomessa 1 YRITYKSEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA ENNUSTE llmoittakaa yrityksenne palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 2 TUNTIPALKKATILASTO 4. neljännekseltä 2010 EK 2011 Sisältö 5 Tiivistelmä 6 Palkat nousivat

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 14.3.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaan prosentin 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar INSINÖÖRILIITTO IL ry Tutkimus/Jlar 14.9. TYÖTTÖMYYS SEURAA KAUSIVAIHTELUA, VASTAVALMISTUNEIDEN TILANNE KOHENTUNUT Työttömyystietoja heinäkuussa t Työttömien insinöörien määrä nousi tyypillisen kausivaihtelun

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Selvityksen keskeiset tulokset

Selvityksen keskeiset tulokset Selvityksen keskeiset tulokset Ammattitaidon riittämättömyys tärkein syy työvoiman saatavuusongelmiin Lähes 60 prosenttia Palvelutyönantajien jäsenyrityksistä pitää ammattitaidon riittämättömyyttä keskeisenä

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma ohjauksen ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen

Elinkeinoelämän näkökulma ohjauksen ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen Elinkeinoelämän näkökulma ohjauksen ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ohjaus Suomessa -asiantuntijaseminaari 3.10.2008 Espoo Esityksen rakenne Toimintaympäristö

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Ansiot nousivat reilun prosentin lokakuusta 2013 syyskuuhun 2014 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Jäsentyytyväisyyskyselyn toteutus 2013 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden luottamushenkilöt sekä jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kyselyyn osallistui

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Työttömyys laskenut Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015 Pirkanmaan yritysbarometri II/215 Lokakuu 215 Markus Sjölund Pirkanmaan yritysbarometri ll/215 Yhteensä 361 vastausta Kysely lähetettiin Pirkanmaalla 1 651:lle Vastausprosentti = 22 Osuus vastaajista Pirkanmaan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Välityömarkkinat työnantajan näkökulmasta

Välityömarkkinat työnantajan näkökulmasta Välityömarkkinat työnantajan näkökulmasta Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi, Rovaniemi 27.3.2012 Kaija Pulkkinen Elinkeinoelämän keskusliitto

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 1 2 3 4 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat Henkilöstöselvitys 216 Raportin kuvat 1.3.214 Tekstiosaan tulevat kuvat 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja ulkomailla 25-212 sekä arvio Suomen henkilöstön määrästä vuodelle 216 34 32 3 28

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Aukiololaki - taustaa 1.12.2009 astui voimaan uusi aukiololaki vähittäiskaupoille mahdollisuus sunnuntai-aukioloon

Lisätiedot

Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta

Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta Palveluyritysten työntekijöillä poissaoloihin kului keskimäärin viidesosa teoreettisesta säännöllisestä työajasta vuonna 2002. Osuus sisältää myös

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Muutamia linkkejä tilastoihin Tilastokeskuksen työvoimatutkimus: http://www.stat.fi/til/tym.html Kuntoutussäätiön tutkimuksessaan suosittamat nuorisotakuun seurantatilastot:

Lisätiedot

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö SOTE-toimialan näkymiä Rovaniemi 20.3.2014 Sanna Hartman, toimialapäällikkö Sosiaalipalvelujen tuotos tuottajittain 2000, 2003, 2006, 2009 ja 2012 Lähde: Pekka Lith, Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEKNIIKAN'AKATEEMISET'TEK' ' TYÖLLISYYSKATSAUS'I/2013' Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys pysynyt ennallaan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot