Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä"

Transkriptio

1 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä

2 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Toukokuu 2005 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 3

3 Sisältö Johdanto 5 Yhteenveto 6 Eri rekrytointikanavien käyttö ja tuloksellisuus 7 Yritykset käyttävät samanaikaisesti useita rekrytointikanavia 7 Miten rekrytointikanavista kysyttiin? 7 Yritykset käyttivät mieluiten omia suoria hankintakanaviaan 8 Mitä eri rekrytointikanavien tuloksellisuus tarkoittaa? 8 Suoria yhteydenottoja suositaan rakentamisessa ja liikenteessä 9 Pienet yritykset suosivat suoria yhteydenottoja ja tuttavavälitystä 9 Rekrytointi omien internetsivujen kautta on lisääntynyt 10 Julkisen työnvälityksen käyttö ennallaan, tuloksellisuus hieman heikentynyt 10 Julkisen työnvälityksen käyttö on yleistä kaikilla aloilla 10 Julkista työnvälitystä pidetään tuloksellisena monilla aloilla 10 Työvoimatoimistojen maksullisten palvelujen käyttö vähäistä 12 Työvoimatoimistojen käyttö on yleisintä Pohjanmaalla ja tuloksellisinta Pohjois-Savossa 12 Yksityisen työnvälityksen merkitys on kasvanut 12 Lehti-ilmoittelun merkitys on säilynyt ennallaan 12 Oppilaitosten merkitys on kasvanut 13 Joka neljännellä yrityksellä rekrytointivaikeuksia 15 Rekrytointivaikeuksia eniten rakentamisessa 15 Rekrytointivaikeudet yleistyneet jälleen teollisuudessa 15 Rekrytointivaikeudet lisääntyneet rakentamisessa 15 Rekrytointivaikeudet yleisiä myös palveluissa 15 Rekrytointivaikeudet yleisimpiä Satakunnassa 16 Puutteet osaamisessa ovat yleisin rekrytointivaikeuksien syy 17 Teollisuudessa korostuu ammatillinen osaaminen ja palveluissa myös henkilöön liittyvät syyt 18 Rekrytointivaikeuksien syyt pysyneet ennallaan 19 Ammattitaidon puute on keskeinen syy rekrytointivaikeuksiin myös palveluissa 20 Rekrytointivaikeudet yleisimpiä perinteisissä työtehtävissä 20 Miten rekrytointivaikeuksia mitattiin? 21 Miten EK:n työvoimatiedustelu 2004 tehtiin? 21 4 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

4 Johdanto Elinkeinoelämän keskusliiton ja sen jäsenliittojen työvoimatiedustelulla kerättiin loka-marraskuulta 2004 tietoja jäsenyritysten työvoimatilanteesta ja työsuhteiden muodoista sekä henkilöstön rekrytoinnista ja siihen liittyvistä ongelmista. Tämä julkaisu sisältää EK:n työvoimatiedustelusta saadut tulokset yritysten käyttämistä rekrytointikanavista ja rekrytointiin liittyvistä vaikeuksista. Työllisyyttä ja työsuhteen muotoja koskevat tulokset EK on julkistanut verkkosivuillaan talvella EK:n jäsenliitot ovat julkistaneet alakohtaisia tuloksia muun muassa verkkosivuillaan. Työvoimatiedustelu tehtiin syksyllä 2004 ensimmäistä kertaa kaikkia EK:n edustamia toimialoja koskevana. Se kattoi lähes kaikki teollisuuden, rakentamisen ja palvelujen toimialat. Tiedustelu lähetettiin otannan perusteella 7 800:lle EK:n jäsenyritykselle tai toimipaikalle. Tiedustelun vastausprosentti oli 55 yrityksistä laskettuna ja 72 yritysten henkilöstömäärästä laskettuna. Tuloksia kuvaavat näin ollen varsin luotettavasti koko yksityistä sektoria. Työvoimatiedustelusta saadut tiedot ovat tärkeä lisä työvoima- ja koulutuspoliittiseen keskusteluun sekä valtakunnallisesti että toimiala- ja aluetasolla. Helsingissä toukokuun 11. päivänä 2005 Markku Koponen Koulutusjohtaja Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 5

5 Yhteenveto Työvoimatiedustelussa selvitettiin, mitä rekrytointikanavia yritykset olivat käyttäneet uuden henkilöstön hankinnassa ja miten ne arvioivat eri kanavien tuloksellisuutta. Yritykset rekrytoivat uutta henkilöstöä edelleen pääosin suorien yhteydenottojen avulla. Niitä pidetään myös selvästi tuloksellisimpana keinona: yli puolet eli 56 prosenttia vastaajista oli tätä mieltä. Suorilla yhteydenotoilla tarkoitetaan sekä yrityksen yhteydenottoja työnhakijoihin että työnhakijoiden omaaloitteisia hakemuksia ja yhteydenottoja yritykseen. Samaan ryhmään kuuluvat myös tiedotus tuttavien ja yrityksen oman henkilöstön kautta sekä yrityksen omien internetsivujen käyttö rekrytoinnissa. Yli puolet eli 56 prosenttia yrityksistä ilmoitti käyttäneensä rekrytoinnissa myös julkista työnvälitystä. Työvoimatoimistojen työnvälityksen arvioi tuloksellisimmaksi rekrytointikanavaksi 17 prosenttia yrityksistä. Vuosituhannen vaihteeseen verrattuna julkisen työnvälityksen käyttö ja tuloksellisuus ovat pysyneet jokseenkin ennallaan. Sen sijaan yksityisen työnvälityksen ja henkilöstövuokrauksen käyttö ja merkitys ovat viime vuosina kasvaneet. Samoin oppilaitosten merkitys rekrytoinnissa on hieman lisääntynyt, kun taas lehti-ilmoittelun merkitys on pysynyt ennallaan. Työvoimatiedustelussa selvitettiin myös, oliko yrityksillä ollut vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnissa. Rekrytointivaikeuksia kohdanneilta yrityksiltä tiedusteltiin lisäksi, missä ammateissa ja tehtävissä niitä oli ollut, mitkä olivat rekrytointivaikeuksien syyt ja monenko henkilön rekrytointitarpeesta oli kysymys. Yrityksistä runsas neljännes eli 27 prosenttia ilmoitti, että niillä oli ollut rekrytointivaikeuksia. Ne yleistyivät vuonna 2004 useilla toimialoilla. Rekrytointivaikeudet ovat siten edelleen yleinen ja vaikea ongelma. Rekrytointivaikeuksia on eniten perinteisissä teollisuuden, rakentamisen ja palvelualojen tehtävissä, kuten toimihenkilö- ja tuotantotyössä. Myös teollisuuden ja rakentamisen ammattityöhön on hankala löytää työntekijöitä. Yritykset pitävät pääasiallisena syynä rekrytointivaikeuksiin sitä, että työnhakijoilta puuttuu tarvittavaa ammatillista osaamista puutteellisen koulutuksen tai työkokemuksen takia. Rekrytointiongelmien voidaan arvioida lähivuosina edelleen jatkuvan ja lisääntyvän, kun suuret ikäluokat siirtyvät pois työelämästä. Työikäisen väestön vähenemistä ei pystytä korvaamaan kokonaan kotimaisilla työvoimareserveillä eikä tuottavuuden kasvulla. 6 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

6 Eri rekrytointikanavien käyttö ja tuloksellisuus Työvoimatiedustelussa selvitettiin, mitä rekrytointikanavia yritykset olivat käyttäneet viimeksi kuluneen vuoden aikana uuden henkilöstön hankinnassa ja miten yritykset arvioivat eri kanavien tuloksellisuutta. Työpaikat täytetään yrityksissä edelleen mieluimmin suoraan ilman välikäsiä. EK:n jäsenyrityksistä yli puolet (56 prosenttia) pitää yrityksen omia kanavia parhaana keinona rekrytoida uutta henkilöstöä. Suorilla yhteydenotoilla tarkoitetaan sekä yrityksen yhteydenottoja työnhakijoihin että työnhakijoiden oma-aloitteisia hakemuksia ja yhteydenottoja yritykseen. Samaan ryhmään kuuluvat myös tiedotus tuttavien ja yrityksen oman henkilöstön kautta sekä yrityksen omien internetsivujen käyttö. Verrattuna tilanteeseen vuosituhannen vaihteessa suorien yhteydenottojen käyttö ja tuloksellisuus ovat pysyneet jokseenkin ennallaan. Myös julkisen työnvälityksen käyttö ja tuloksellisuus ovat pysyneet viime vuosina ennallaan. Sen sijaan yksityisen työnvälityksen ja oppilaitosten kautta tapahtuvan rekrytoinnin käyttö on lisääntynyt ja tuloksellisuus hieman parantunut. Yritykset käyttävät samanaikaisesti useita rekrytointikanavia Yritykset käyttävät uuden henkilöstön hankinnassa yleensä kolmea tai neljää eri kanavaa samanaikaisesti. Tiedustelussa annettiin valmiina kahdeksan eri vaihtoehtoa. Suoria yhteydenottoja yrityksen ja työnhakijoiden välillä oli käyttänyt 68 prosenttia EK:n jäsenyrityksistä. Tiedotusta tuttavien tai yrityksen oman henkilöstön kautta oli käyttänyt 54 prosenttia ja yrityksen omien internetsivujen kautta tapahtuvaa rekrytointia 29 prosenttia yrityksistä. Yli puolet eli 56 prosenttia yrityksistä ilmoitti käyttäneensä rekrytoinnissa myös julkista työnvälitystä. Työvoimatoimistojen työnvälityksen käyttö oli jokseenkin yhtä yleistä kuin vuosituhannen vaihteessa. (Taulukko 1.) Eri rekrytointikanavien käytössä ei ollut merkittäviä eroja eri sektoreiden välillä. Suorien yhteydenottojen, julkisen työnvälityksen ja oppilaitosten käyttö rekrytoinnissa oli jokseenkin yhtä yleistä teollisuudessa, rakentamisessa ja palveluissa. Sen sijaan yksityisen työnvälityksen käyttö oli hieman yleisempää teollisuudessa ja rakentamisessa kuin palveluissa. (Kuvio 1.) Taulukko 1. Eri rekrytointikanavien käyttö EK:n jäsenyrityksissä 2004 Osuus yrityksistä, jotka rekrytoineet henkilöstöä viimeisen vuoden aikana Miten rekrytointikanavista kysyttiin? Tiedustelussa kysyttiin, oliko yritykseen tai toimipaikkaan palkattu työhön henkilökuntaa viimeksi kuluneen vuoden aikana, mukaan lukien osaaikaiseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen palkatut. Mikäli henkilökuntaa oli palkattu, pyydettiin merkitsemään numeroilla tuloksellisuuden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä kaikki ne keinot, joita oli käytetty. Rekrytointikanavina annettiin valmiina 8 eri vaihtoehtoa. Yrityksen omat suorat kanavat Suorat yhteydenotot (yritys/työnhakijat) 68 % Työvoimatoimistojen työnvälitys 56 % Tiedotus tuttavien ja henkilöstön kautta 54 % Yrityksen ulkopuoliset kanavat Lehti-ilmoittelu 45 % Koulut ja oppilaitokset 36 % Yrityksen omat internetsivut 29 % Yksityinen työvoiman vuokraus ja työnvälitys 23 % Työvoimatoimiston maksulliset palvelut 15 % Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 7

7 Kuvio 1. Rekrytointikanavien käyttöaste sektoreittain EK:n jäsenyrityksissä 2004 Suorat yhteydenotot (yritys/työnhakijat) Työvoimatoimistojen työnvälitys Tiedotus tuttavien tai henkilöstön kautta Lehti-ilmoittelu Koulut ja oppilaitokset Yrityksen omat internetsivut Yksityiset vuokraus-ja työnvälityspalvelut Työvoimatoimiston maksulliset palvelut Kaikki yhteensä Teollisuus Rakentaminen Palvelut Yritykset käyttivät mieluiten omia suoria hankintakanaviaan Yli puolet (56 prosenttia) EK:n jäsenyrityksistä pitää yrityksen ja työnhakijoiden suoria yhteydenottoja tuloksellisimpana keinona rekrytoida uutta henkilöstöä. Suorilla yhteydenotoilla tarkoitetaan sekä yrityksen yhteydenottoja työnhakijoihin että työnhakijoiden omaaloitteisia hakemuksia ja yhteydenottoja yritykseen. Samaan ryhmään kuuluvat myös tiedotus tuttavien ja yrityksen oman henkilöstön kautta sekä yrityksen omien internetsivujen käyttö rekrytoinnissa. (Taulukko 2 ja kuvio 2) Taulukko 2. Parhaana pidetty rekrytointikanava EK:n jäsenyrityksissä 2004 Osuus yrityksistä, jotka pitävät ao. rekrytointikanavaa tuloksellisimpana Yrityksen omat suorat kanavat 56 % Suorat yhteydenotot yrityksen ja työnhakijoiden välillä 35 % Tiedotus tuttavien ja henkilöstön kautta 16 % Yrityksen omat internetsivut 5 % Yrityksen ulkopuoliset kanavat 44 % Työvoimatoimistojen työnvälitys 17 % Lehti-ilmoittelu 16 % Koulut ja oppilaitokset 5 % Yksityinen työvoiman vuokraus ja työnvälitys 4 % Työvoimatoimiston maksulliset palvelut 1 % Kaikki 100 % Mitä eri rekrytointikanavien tuloksellisuus tarkoittaa? Työvoimatiedustelussa haluttiin selvittää paitsi eri rekrytointikanavien käytön yleisyyttä myös sitä, miten yritykset arvioivat eri kanavien tuloksellisuutta. Tämän takia yrityksiä pyydettiin ilmoittamaan käyttämänsä rekrytointikanavat tuloksellisuuden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Rekrytointikanavan tuloksellisuus mittaa näin ollen sitä, miten hyvin rekrytointikanava on täyttänyt uuden henkilön palkkaamiselle asetetut kriteerit. On kuitenkin huomattava, että rajanveto eri rekrytointikanavien välillä ei ole yksiselitteistä. Etenkin suorissa yhteydenotoissa yrityksen ja työnhakijoiden välillä on tulkintakysymys, tapahtuuko rekrytointi välittömästi suorien kontaktien vai ns. tuttavavälityksen kautta. Samoin yrityksen internet-kotisivuilta tapahtuva työnhaku on yksi tapa suoralle rekrytoinnille. Samoin on otettava huomioon se, että yritykset käyttävät rekrytoinnissa samanaikaisesti useita eri kanavia ja että erityyppisiin tehtäviin rekrytoitaessa käytetään usein eri kanavia. Työvoimatiedustelussa ei kuitenkaan selvitetty sitä, miten eri rekrytointikanavien käyttö ja tuloksellisuus vaihtelevat erityyppisissä tehtävissä tai yrityksen eri yksiköissä. 8 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

8 Suoria yhteydenottoja suositaan rakentamisessa ja liikenteessä Selvästi tuloksellisimmaksi suorat yhteydenotot koetaan rakentamisen ja liikenteen toimialoilla. Liikenteen yrityksistä 74 prosenttia, rakennusasennuksen yrityksistä 73 prosenttia ja talonrakennuksen yrityksistä 69 prosenttia pitää tätä parhaana kanavana. Palvelualoista vähittäiskaupassa ja teollisuudesta metsäteollisuudessa suoria yhteydenottoja piti parhaana rekrytointikanavana yli 60 prosenttia yrityksistä. (Kuvio 3.) Pienet yritykset suosivat suoria yhteydenottoja ja tuttavavälitystä Pienet yritykset pitävät suoria yhteydenottoja yrityksen ja työnhakijoiden välillä useammin tuloksellisimpana rekrytointikanavana kuin suuret yritykset. Kuitenkin yrityksen omien internetsivujen kautta tapahtuvaa rekrytointia pitää peräti kolmannes suurista yli 250 henkilön yrityksistä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Pienet yritykset pitävät myös julkista työnvälitystä tuloksellisempana kanavana kuin suuret yritykset. Suuret Kuvio 2. Parhaana pidetty rekrytointikanava sektoreittain EK:n jäsenyrityksissä 2004 Kaikki yhteensä Teollisuus Rakentaminen Palvelut 0% 20% 40% 60% 80% 100% Yrityksen omat suorat kanavat Suorat yhteydenotot (yritys/työnhakijat) Tiedotus tuttavien tai henkilöstön kautta Yrityksen omat internet-sivut Yrityksen ulkopuoliset kanavat Työvoimatoimistojen työnvälitys Työvoimatoimiston maksulliset palvelut Lehti-ilmoittelu Koulut ja oppilaitokset Yksityinen työvoiman vuokraus ja työnvälitys Kuvio 3. Parhaana pidetty rekrytointikanava toimialoittain EK:n jäsenyrityksissä 2004 Liikenne Vähittäiskauppa Hotellit ja ravintolat Tieto- ja viestintäpalvelut Henkilökohtaiset palvelut Rahoitus ja vakuutus Kiinteistöpalvelut Tukkukauppa Tutkimus- ja tekniset palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut PALVELUT Puu- ja paperiteollisuus Elintarviketeollisuus Teknologiateollisuus Kemianteollisuus Teva-teollisuus TEOLLISUUS Rakennusasennus Talonrakennus RAKENTAMINEN 0 % 20% 40% 60% 80% 100% Yrityksen omat suorat kanavat Suorat yhteydenotot (yritys/työnhakijat) Tiedotus tuttavien tai henkilöstön kautta Yrityksen omat internet-sivut Yrityksen ulkopuoliset kanavat Työvoimatoimistojen työnvälitys Työvoimatoimiston maksulliset palvelut Lehti-ilmoittelu Koulut ja oppilaitokset Yksityinen työvoiman vuokraus ja työnvälitys Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 9

9 yritykset pitävät puolestaan lehti-ilmoittelua selvästi tuloksellisempana kuin pienet yritykset. Sen sijaan oppilaitosten kautta tapahtuvan rekrytoinnin tuloksellisuudessa ei ole eroja pienten ja suurten yritysten välillä. (Kuvio 4.) Rekrytointi omien internetsivujen kautta on lisääntynyt Viiden viimeisen vuoden aikana rekrytointi yrityksen omien internetsivujen kautta on lisääntynyt selvästi. Vuonna 1999 vain runsas prosentti yrityksistä piti tätä parhaana rekrytointikanavana. Vuonna 2004 vastaava osuus oli jo 5 prosenttia. Internetsivujen kautta tapahtuva rekrytointi oli merkityksellisintä tieto- ja viestintäpalveluissa, rahoitus- ja vakuutusalalla sekä metsäteollisuudessa, missä noin 15 prosenttia yrityksistä piti tätä kanavaa tärkeimpänä. Internetsivujen merkitys rekrytoinnissa oli selvästi suurin suurissa yrityksissä. Julkisen työnvälityksen käyttö ennallaan, tuloksellisuus hieman heikentynyt Julkisen työnvälityksen eli työvoimatoimistojen tarjoaman maksuttoman työnvälityksen käyttö yrityksissä on säilynyt viime vuosina jokseenkin ennallaan, mutta yritysten arvio niiden tuloksellisuudesta henkilöstön rekrytoinnissa on hieman heikentynyt. Yrityksistä yli puolet (55 prosenttia) on käyttänyt rekrytoinnissa julkista työnvälitystä ja joka kuudes yritys (17 prosenttia) pitää tätä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Työnvälitystä parhaana rekrytointikanavana pitäneiden yritysten osuus on pienentynyt viidessä vuodessa 19 prosentista 17 prosenttiin. Julkisen työnvälityksen käyttö on yleistä kaikilla aloilla Kaikilla toimialoilla vähintään kolmannes yrityksistä on käyttänyt henkilöstön hankinnassa myös julkista työnvälitystä. Eniten sitä käytetään sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa. Näillä aloilla kolme neljännestä yrityksistä käyttää rekrytoinnissaan myös julkista työnvälitystä. Vähiten työnvälitystä käytetään rahoitus- ja vakuutusalalla sekä vähittäiskaupassa. (Kuvio 5.) Julkista työnvälitystä pidetään tuloksellisena monilla aloilla Julkista työnvälitystä pidetään monilla toimialoilla myös tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Tekstiilija vaatetusteollisuudessa 42 prosenttia, sosiaali- ja terveyspalveluissa 35 prosenttia ja hotelli- ja ravintolaalalla 27 prosenttia yrityksistä pitää työvoimatoimistojen tarjoamaa työnvälitystä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Kuvio 4. Parhaana pidetty rekrytointikanava yrityksen koon mukaan EK:n jäsenyrityksissä 2004 Yrityksen henkilöstömäärä Yli 500 0% 20% 40% 60% 80% 100% Yrityksen omat suorat kanavat Suorat yhteydenotot (yritys/työnhakijat) Tiedotus tuttavien tai henkilöstön kautta Yrityksen omat internet-sivut Yrityksen ulkopuoliset kanavat Työvoimatoimistojen työnvälitys Työvoimatoimiston maksulliset palvelut Lehti-ilmoittelu Koulut ja oppilaitokset Yksityinen työvoiman vuokraus ja työnvälitys 10 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

10 Useimmilla toimialoilla noin 15 prosenttia yrityksistä pitää julkista työnvälitystä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Työnvälityksen merkitys koetaan vähäisimpänä tieto- ja viestintäpalveluissa sekä rahoitus- ja vakuutusalalla, missä vain 4 6 prosenttia yrityksistä pitää työnvälitystä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Myös rakennusalan yrityksillä työnvälityksen merkitys on varsin pieni. (Kuvio 6.) Julkinen työnvälitys on pienille yrityksille huomattavasti merkityksellisempi rekrytointikanava kuin suurille yrityksille. Alle 100 henkilön yrityksistä lähes viidennes piti työvoimatoimistojen työnvälitystä kaikkein tuloksellisimpana rekrytointikanavana, kun vastaava osuus suurilla yrityksillä oli noin 10 prosenttia. Kuvio 5. Työvoimatoimistojen työnvälitystä rekrytoinnissa käyttäneiden yritysten osuus toimialoittain EK:n jäsenyrityksistä 2004 Sosiaali- ja terveyspalvelut Henkilökohtaiset palvelut Kiinteistöpalvelut Liikenne Hotellit ja ravintolat Tukkukauppa Tieto- ja viestintäpalvelut Vähittäiskauppa Rahoitus ja vakuutus PALVELUT Teva-teollisuus Kemianteollisuus Puu- ja paperiteollisuus Teknologiateollisuus Elintarviketeollisuus TEOLLISUUS Talonrakennus Rakennusasennus RAKENTAMINEN Kuvio 6. Työvoimatoimistojen työnvälitystä parhaana rekrytointikanavana pitäneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä toimialoittain 2004 Sosiaali- ja terveyspalvelut Hotellit ja ravintolat Kiinteistöpalvelut Henkilökohtaiset palvelut Tukkukauppa Tutkimus- ja tekniset palvelut Liikenne Vähittäiskauppa Rahoitus ja vakuutus Tieto- ja viestintäpalvelut PALVELUT Teva-teollisuus Kemianteollisuus Elintarviketeollisuus Teknologiateollisuus Puu- ja paperiteollisuus TEOLLISUUS Talonrakennus Rakennusasennus RAKENTAMINEN Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 11

11 Työvoimatoimistojen maksullisten palvelujen käyttö vähäistä Työvoimatoimistojen maksullisia palveluja käyttää noin 15 prosenttia yrityksistä, mutta vain prosentti yrityksistä pitää niitä parhaana rekrytointikanavana. Maksullisten palvelujen käyttö on selvästi yleisempää teollisuudessa kuin rakentamisessa ja palveluissa. Esimerkiksi kemianteollisuudessa 21 prosenttia yrityksistä oli käyttänyt maksullisia palveluja ja 5 prosenttia yrityksistä piti niitä parhaana rekrytointikanavana. Työvoimatoimistojen käyttö on yleisintä Pohjanmaalla ja tuloksellisinta Pohjois-Savossa Työvoimatoimistojen työnvälityksen käyttö oli vuonna 2004 yleisintä Pohjanmaalla, missä hieman yli 70 prosenttia yrityksistä oli käyttänyt rekrytoinnissa myös julkista työnvälitystä. Vähäisintä työnvälityksen käyttö oli Pohjois-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa, missä hieman alle puolet yrityksistä käytti työnvälitystä. (Kuvio 7.) Tuloksellisuudella mitattuna julkinen työnvälitys koettiin tehokkaimmaksi Pohjois-Savossa, missä lähes neljännes yrityksistä piti tätä rekrytointikanavaa tehokkaimpana. Myös Pirkanmaalla yritykset arvioivat julkisen työnvälityksen tehokkaaksi. (Kuvio 8.) Yksityisen työnvälityksen merkitys on kasvanut Yrityksistä lähes neljännes (23 prosenttia) on käyttänyt rekrytoinnissa myös yksityisiä työvoiman vuokraus- ja rekrytointipalveluja. Viisi vuotta aikaisemmin vastaava osuus oli 17 prosenttia. Yksityisten vuokraus- ja rekrytointipalvelujen käyttöä ovat lisänneet etenkin teollisuus- ja rakennusyritykset. Yrityksistä 4 prosenttia pitää tätä rekrytointikanavaa kaikkein tehokkaimpana. Merkityksellisintä sen käyttö on metsä- ja kemianteollisuudessa sekä tukkukaupassa, missä lähes 10 prosenttia yrityksistä pitää tätä parhaana rekrytointikanavana. (Kuvio 9.) Yksityisen työvoiman vuokrauksen ja työnvälityksen käyttö oli merkityksellisintä pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, joista 7 8 prosenttia piti tätä rekrytointikanavaa tuloksellisimpana. Lehti-ilmoittelun merkitys on säilynyt ennallaan Yrityksistä lähes puolet on käyttänyt rekrytoinnissa myös lehti-ilmoittelua ja joka kuudes (16 prosenttia) yritys pitää tätä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Merkityksellisintä lehti-ilmoittelu on rahoitus- ja vakuutusalalla, missä lähes joka kolmas yritys pitää tätä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Lehtiilmoittelua pidetään tärkeänä myös tukkukaupassa sekä tieto- ja viestintäpalveluissa. (Kuvio 10.) Lehti-ilmoittelu on suurissa yrityksissä selvästi merkityksellisempää kuin pienissä yrityksissä. Yli 100 henkilön yrityksistä noin joka neljäs piti lehti-ilmoittelua tuloksellisimpana rekrytointikanavana, kun vastaava osuus oli alle 50 henkilön yrityksistä 15 prosenttia. Lehti-ilmoittelun käyttö ja merkitys on säilynyt Kuvio 7. Työvoimatoimistojen työnvälitystä käyttäneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä TE-keskuksittain 2004 Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kaakkois-Suomi Kainuu Häme Etelä-Savo Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Uusimaa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

12 viime vuosina jokseenkin muuttumattomana. Teollisuudessa ja rakentamisessa sen merkitys on hieman kasvanut, palveluissa hieman vähentynyt. Muista rekrytointikanavista lehti-ilmoittelu eroaa merkittävästi siinä suhteessa, että sitä käyttäneistä merkittävä osa yli kolmasosa pitää sitä myös tuloksellisimpana kanavana. Tämä heijastaa lehtiilmoittelun kohdennettua luonnetta: avoinna olevat työpaikat ja niiden edellyttämät tiedot ja taidot ovat tarkasti määriteltyjä. Oppilaitosten merkitys on kasvanut Yrityksistä reilu kolmannes (36 prosenttia) on käyttänyt rekrytoinnissa myös kouluja ja oppilaitoksia, mutta vain 5 prosenttia yrityksistä pitää tätä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Kuvio 8. Työvoimatoimistojen työnvälitystä parhaana rekrytointikanavana pitäneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä toimialoittain 2004 Pohjois-Savo Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Satakunta Kaakkois-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Uusimaa Häme Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Kainuu Keski-Suomi Lappi Kuvio 9. Yksityistä työvoiman vuokrausta ja työnvälitystä käyttäneiden ja tätä parhaana rekrytointikanavana pitäneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä 2004 KAIKKI Tieto- ja viestintäpalvelut Liikenne Tukkukauppa Hotellit ja ravintolat Henkilökohtaiset palvelut Tutkimus- ja tekniset palvelut Rahoitus ja vakuutus Kiinteistöpalvelut Vähittäiskauppa Sosiaali- ja terveyspalvelut PALVELUT Kemianteollisuus Teknologiateollisuus Teva-teollisuus Elintarviketeollisuus Puu- ja paperiteollisuus TEOLLISUUS Talonrakennus Rakennusasennus RAKENTAMINEN Käyttäneiden osuus Parhaana pitäneiden osuus Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 13

13 Kuitenkin koulujen ja oppilaitosten kautta tapahtuvan rekrytoinnin merkitys on viime vuosina kasvanut. Vuonna 1999 vain 3 prosenttia yrityksistä piti tätä parhaana rekrytointikanavana. Koulujen ja oppilaitosten käyttäminen rekrytoinnissa on yleisintä rakennusasennuksessa, missä puolet yrityksistä on käyttänyt myös tätä kanavaa. Myös tietoja viestintäpalveluissa sekä kemian- ja teknologiateolli- suudessa lähes puolet yrityksistä on käyttänyt rekrytoinnissa koulu- ja oppilaitosyhteyksiä. Koulu- ja oppilaitosrekrytointi on tuloksellisuuden suhteen merkittävintä tutkimus- ja teknisissä palveluissa, missä 10 prosenttia yrityksistä pitää tätä tuloksellisimpana rekrytointikanavana. Koulu- ja oppilaitosrekrytoinnin käyttö on vähäisintä tukku- ja vähittäiskaupassa. (Kuvio 11.) Kuvio 10. Lehti-ilmoittelua käyttäneiden ja tätä parhaana rekrytointikanavana pitäneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä toimialoittain 2004 KAIKKI Rahoitus ja vakuutus Tieto- ja viestintäpalvelut Kiinteistöpalvelut Tutkimus- ja tekniset palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Tukkukauppa Henkilökohtaiset palvelut Liikenne Vähittäiskauppa Hotellit ja ravintolat PALVELUT Kemianteollisuus Puu- ja paperiteollisuus Teknologiateollisuus Elintarviketeollisuus Teva-teollisuus TEOLLISUUS Talonrakennus Rakennusasennus RAKENTAMINEN Käyttäneiden osuus Parhaana pitäneiden osuus Kuvio 11. Kouluja ja oppilaitoksia käyttäneiden ja tätä parhaana rekrytointikanavana pitäneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä toimialoittain 2004 KAIKKI Tieto- ja viestintäpalvelut Liikenne Henkilökohtaiset palvelut Kiinteistöpalvelut Tutkimus- ja tekniset palvelut Rahoitus ja vakuutus Sosiaali- ja terveyspalvelut Hotellit ja ravintolat Vähittäiskauppa Tukkukauppa PALVELUT Kemianteollisuus Teknologiateollisuus Puu- ja paperiteollisuus Teva-teollisuus Elintarviketeollisuus TEOLLISUUS Rakennusasennus Talonrakennus RAKENTAMINEN Käyttäneiden osuus Parhaana pitäneiden osuus 14 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

14 Joka neljännellä yrityksellä rekrytointivaikeuksia Työvoimatiedustelussa selvitettiin, olivatko yritykset kokeneet vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön palkkaamisessa. Rekrytointivaikeuksia kohdanneilta yrityksiltä tiedusteltiin lisäksi, mihin ammatteihin ja tehtäviin oli vaikea löytää työntekijöitä, mitkä tekijät olivat vaikeuksien syynä ja monenko henkilön rekrytointitarpeesta oli kysymys. Joka neljännellä EK:n jäsenyrityksellä on ollut vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnissa. Vaikeudet ovat yleistyneet vuonna 2004 useilla toimialoilla. Yleisimpiä ne ovat rakentamisessa, teknologiateollisuudessa, tutkimus- ja teknisissä palveluissa sekä kiinteistöpalveluissa. Puutteet työnhakijoiden työkokemuksessa ja ammatillisessa osaamisessa ovat yleisin syy rekrytointivaikeuksiin. Osaamisessa on kysymys lähinnä puutteista ammatillisessa peruskoulutuksessa tai työpaikkakohtaisessa erityisosaamisessa. Työpaikkoja on vaikea täyttää etenkin perinteisissä teollisuuden, rakentamisen ja palvelualojen tehtävissä, kuten toimihenkilö- ja tuotantotyössä. Tarvetta oli yhteensä lähes henkilön palkkaamiseen tehtävissä, joissa yrityksillä oli ollut rekrytointivaikeuksia. Rekrytointivaikeuksia eniten rakentamisessa Rakennusalan yrityksistä 40 prosenttia ilmoitti syksyllä 2004 kokeneensa vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön palkkaamisessa. Rakennusasennuksessa (maalaus-, lvi- ja sähköasennuksessa) rekrytointivaikeuksista ilmoitti peräti 44 prosenttia ja talonrakennuksessa 36 prosenttia yrityksistä. Teollisuuden aloista rekrytointivaikeudet ovat selvästi yleisimpiä rakennustuote- ja teknologiateollisuudessa, missä niitä ilmoitti kokeneensa prosenttia yrityksistä. Vaikeuksia oli etenkin kone- ja metallituoteteollisuudessa (37 prosenttia). Palvelualoilla ongelmat ovat yleisimpiä tutkimus- ja teknisissä palveluissa (40 prosenttia) ja kiinteistöpalveluissa (37 prosenttia). Useimmilla palvelualoilla rekrytointivaikeuksia ilmoitti kokeneensa noin prosenttia yrityksistä. (Kuvio 12.) Rekrytointivaikeudet yleistyneet jälleen teollisuudessa Yritysten kokemat ongelmat työvoiman saamisessa vähenivät vuosituhannen alussa, mutta kääntyivät vuonna 2004 jälleen nousuun. Teollisuudessa rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus oli korkeimmillaan lamaa edeltävinä vuosina, jolloin puolet yrityksistä ilmoitti vaikeuksista ammattityövoiman hankinnassa. Teknologiateollisuudessa osuus oli peräti 65 prosenttia. Lamavuosina rekrytointivaikeudet vähenivät huomattavasti, mutta lisääntyivät jälleen 1990-luvun lopulla. Enimmillään rekrytointivaikeuksista kärsineiden yritysten osuus oli teollisuudessa vuonna 2000, jolloin osuus kohosi 28 prosenttiin, teknologiateollisuudessa 45 prosenttiin. Vuonna 2003 rekrytointivaikeuksia esiintyi enää 20 prosentilla teollisuusyrityksistä, mutta teknologiateollisuudessa edelleen 29 prosentilla. (Kuvio 13.) Rekrytointivaikeudet lisääntyneet rakentamisessa Rakentamisessa rekrytointivaikeuksien esiintymistä on kysytty EK:n työvoimatiedusteluissa vuodesta 1998 lähtien. Seitsemän vuoden aikana rekrytointivaikeuksien esiintymistiheys on vaihdellut 30 ja 40 prosentin välillä. Vuosina 1999 ja 2000 rekrytointivaikeuksia ilmoitti kokeneensa 40 prosenttia yrityksistä, mutta vuonna 2001 osuus laski runsaaseen 30 prosenttiin. Vuoden 2001 jälkeen osuus on jälleen noussut. Rakennusasennuksessa (maalaus-, lvi- ja sähköasennuksessa) rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus on ollut jatkuvasti 40 ja 50 prosentin välillä. Rekrytointivaikeudet yleisiä myös palveluissa Vertailukelpoisia ja kattavia tietoja palvelualojen rekrytointivaikeuksista ei ole kerätty useammalta vuodelta. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 15

15 (TT) tiedustelujen mukaan rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus vaihteli vuosina TT:n edustamilla palvelualoilla 29 ja 34 prosentin välillä. Palvelutyönantajien jäsenyrityksiltä ei kerätty vastaavia tietoja. Vuoden 2004 EK:n työvoimatiedustelun mukaan 26 prosenttia palveluyrityksistä ilmoitti kokeneensa rekrytointivaikeuksia. (Kuvio 14.) Rekrytointivaikeudet yleisimpiä Satakunnassa Alueellisesti tarkasteltuna rekrytointivaikeuksia oli suhteellisesti eniten Satakunnan TE-keskuksessa, missä 36 prosenttia EK:n jäsenyrityksistä ilmoitti kokeneensa vaikeuksia ammattitaitoisen työvoiman rekrytoinnissa. Myös Kaakkois-Suomessa, Hämeessä, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus ylitti 30 prosenttia. Kuvio 12. Rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä toimialoittain 2004 Tutkimus- ja tekniset palvelut Kiinteistöpalvelut Vähittäiskauppa Hotellit ja ravintolat Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikenne Tieto- ja viestintäpalvelut Tukkukauppa Henkilökohtaiset palvelut Rahoitus ja vakuutus PALVELUT Teknologiateollisuus Teva-teollisuus Kemianteollisuus Puu- ja paperiteollisuus Elintarviketeollisuus TEOLLISUUS Rakennusasennus Talonrakennus RAKENTAMINEN Prosenttia yrityksistä, % Kuvio 13. Rekrytointivaikeuksien esiintymistiheys teollisuudessa Teollisuus yhteensä Teknologiateollisuus 50 Osuus yrityksistä, % Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

16 Suhteellisesti vähiten rekrytointivaikeuksia oli Lapissa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. (Kuvio 15.) Puutteet osaamisessa ovat yleisin rekrytointivaikeuksien syy Puutteet työkokemuksessa ja ammatillisessa osaamisessa ovat ylivoimaisesti yleisin syy rekrytointivaikeuksiin. Työkokemuksen ja osaamisen puute oli rekrytointivaikeuksien syynä kahdessa kolmasosassa tapauksista. Osaamisessa on kysymys lähinnä ammatillisesta peruskoulutuksesta tai työpaikkakohtaisesta erityisosaamisesta. Noin kolmasosa rekrytointivaikeuksista aiheutuu henkilöön, työehtoihin ja ulkoisiin edellytyksiin liittyvistä syistä. Näitä ovat lähinnä henkilökohtaiset ominaisuudet sekä työaika ja palkkaus. (Kuvio 16.) Kuvio 14. Rekrytointivaikeuksien esiintymistiheys EK:n jäsenyrityksissä Teollisuus yhteensä Rakentaminen Palvelut Osuus yrityksistä, % Kuvio 15. Rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä TE-keskuksittain 2004, kaikki alat Satakunta Kaakkois-Suomi Häme Etelä-Savo Keski-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Kainuu Varsinais-Suomi Lappi Pohjois-Savo Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Osuus yrityksistä, % Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 17

17 Teollisuudessa korostuu ammatillinen osaaminen... Ammatillisen osaamisen ja työkokemuksen puute korostuu rekrytointivaikeuksien syynä teollisuudessa ja rakentamisessa jonkin verran enemmän kuin palveluissa. Teollisuudessa työkokemuksen ja osaamisen puute oli rekrytointivaikeuksien syynä 73 prosentissa ja rakentamisessa 69 prosentissa tapauksista. Vastaava osuus oli palveluissa 63 prosenttia. Sen sijaan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvät syyt olivat selvästi yleisempiä rakentamisessa kuin teollisuudessa. (Kuvio 17.) (Kuvio 18.)...ja palveluissa myös henkilöön liittyvät syyt Myös palveluissa työnhakijoiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvät vaatimukset ovat varsin yleisesti rekrytointivaikeuksien syynä. Näiden syiden osuus on 14 prosenttia tapauksista. Kuvio 16. Rekrytointivaikeuksien syyt EK:n jäsenyrityksissä 2004 Puutteet työkokemuksessa työpaikkakohtaisessa erityisosaamisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa monitaitoisuudessa kielitaidossa tietotekniikan osaamisessa Henkilökohtaiset ominaisuudet Työaika ja palkkaus Työpaikan sijainti Alan ja yrityksen huono imago Työttömyysturva ja sosiaalietuudet Muu syy % rekrytointivaikeuksia kokeneista yrityksistä Kuvio 17. Rekrytointivaikeuksien syyt EK:n jäsenyrityksissä 2004, teollisuus Puutteet työkokemuksessa työpaikkakohtaisessa erityisosaamisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa monitaitoisuudessa kielitaidossa tietotekniikan osaamisessa Henkilökohtaiset ominaisuudet Työaika ja palkkaus Työpaikan sijainti Alan ja yrityksen huono imago Työttömyysturva ja sosiaalietuudet Muu syy % rekrytointivaikeuksia kokeneista yrityksistä 18 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

18 Myös työehdot eli työaika ja palkkaus ovat palveluissa jonkin verran yleisemmin rekrytointivaikeuksien syynä kuin teollisuudessa ja rakentamisessa. (Kuvio 19.) Rekrytointivaikeuksien syyt pysyneet ennallaan Rekrytointivaikeuksien syissä tapahtuneet muutokset ovat olleet varsin vähäisiä. Kun osaamiseen ja työkokemukseen liittyvien syiden osuus oli vuonna 2004 teollisuudessa 73 prosenttia, oli vastaava osuus vuonna 1999 noin 79 prosenttia. Puutteellinen työkokemus on edelleen suurin yksittäinen rekrytointivaikeuksien syy, mutta puutteellisen ammatillisen koulutuksen osuus on hieman pienentynyt. Vastaavasti henkilöön, työehtoihin ja ulkoisiin edellytyksiin liittyvien syiden osuus on teollisuudessa hieman kasvanut. Kun työnhakijoiden henkilökohtai- Kuvio 18. Rekrytointivaikeuksien syyt EK:n jäsenyrityksissä 2004, rakentaminen Puutteet työkokemuksessa työpaikkakohtaisessa erityisosaamisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa monitaitoisuudessa kielitaidossa tietotekniikan osaamisessa Henkilökohtaiset ominaisuudet Työaika ja palkkaus Työpaikan sijainti Alan ja yrityksen huono imago Työttömyysturva ja sosiaalietuudet Muu syy % rekrytointivaikeuksia kokeneista yrityksistä Kuvio 19. Rekrytointivaikeuksien syyt EK:n jäsenyrityksissä 2004, palvelut Puutteet työkokemuksessa työpaikkakohtaisessa erityisosaamisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa monitaitoisuudessa kielitaidossa tietotekniikan osaamisessa Henkilökohtaiset ominaisuudet Työaika ja palkkaus Työpaikan sijainti Alan ja yrityksen huono imago Työttömyysturva ja sosiaalietuudet Muu syy % rekrytointivaikeuksia kokeneista yrityksistä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 19

19 siin ominaisuuksiin liittyvien syiden osuus rekrytointivaikeuksista oli 8 prosenttia vuonna 1999, oli vastaava osuus 11 prosenttia vuonna Rakentamisessa muutokset ovat olleet samansuuntaisia kuin teollisuudessa. Kun osaamiseen ja työkokemukseen liittyvien syiden osuus oli vuonna 2004 rakentamisessa 69 prosenttia, oli vastaava osuus vuonna 1999 noin 78 prosenttia. Vastaavasti työnhakijoiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvien syiden osuus on kasvanut 6 prosentista 15 prosenttiin. Ammattitaidon puute on keskeinen syy rekrytointivaikeuksiin myös palveluissa Vaikka palvelualoilla ei ole kerätty tietoja rekrytointivaikeuksien syistä useammalta vuodelta, voidaan kuitenkin päätellä, että myös palveluyritykset ovat kokeneet viime vuosina ammattitaidon puutteen keskeiseksi syyksi rekrytointivaikeuksiin. Palvelutyönantajien vuonna 2002 tekemän selvityksen mukaan lähes 60 prosenttia jäsenyrityksistä piti riittämätöntä ammattitaitoa tärkeimpänä esteenä ammattitaitoisen työvoiman saatavuudelle. Selvityksen mukaan palveluyritykset pitivät työntekijöiden riittämätöntä ammattitaitoa ja ammatillista osaamista selvästi useammin syynä rekrytointivaikeuksiin kuin esimerkiksi riittämätöntä koulutustasoa. Tämän perusteella saatettiin päätellä, että huomiota tulisi kiinnittää enemmän ammatillisen koulutuksen sisältöön kuin muodolliseen koulutustasoon. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) tiedustelujen mukaan ammattitaitoon ja työkokemukseen liittyvien syiden osuus vaihteli 65 ja 70 prosentin välillä vuosina TT:n edustamilla palvelualoilla. Rekrytointivaikeudet yleisimpiä perinteisissä työtehtävissä Rekrytointivaikeuksia esiintyy eniten perinteisissä teollisuuden, rakentamisen ja palvelualojen tehtävissä. Tehtävänimikkeiden kärjessä ovat toimihenkilötyö, tuotantotyö sekä kuljetus- ja varastointityö, joissa tarvetta oli yhteensä lähes henkilön palk- Taulukko 3. Rekrytointivaikeuksien esiintyminen tehtäväryhmittäin EK:n jäsenyrityksissä 2004 Tehtäväryhmä Rekrytointitarve henkilöä Toimihenkilötyö Tuotantotyö Kuljetus-, liikenne- ja varastointityö Teknisen konsultoinnin työt Rakentamisen ammattityö Tietotekniikkatyö Asennustyö Hitsaus ja levytyö Kaupan myyntityö Hotelli- ja ravintolatyö 920 Kiinteistö-, pesula-, siivous- ja vartiointityö 890 Koneistus 870 Tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystyö 800 Maalausalan ammattityö 750 Insinöörit ja DI:t 580 Terveys- ja sosiaalipalvelutyö 530 Huolto- ja kunnossapitotyö 260 Kokoonpanotyö 160 Muut työt 20 Yhteensä Taulukko 4. Rekrytointivaikeuksien esiintyminen eräissä tehtävänimikkeissä EK:n jäsenyrityksissä 2004 Tehtävänimike Rekrytointitarve henkilöä Toimihenkilötyö: Myynti- ja markkinointityö Kuljetus-, liikenne- ja varastointityö: Varastotyö Rakentamisen ammattityö: Kirvesmies Tietotekniikkatyö: Ohjelmointi Asennustyö: LVI- ja putkiasennus 710 Hitsaus ja levytyö: Levy-hitsaustyö 670 Kuljetus-, liikenne- ja varastointityö: Ajoneuvon kuljetustyö 620 Teknisen konsultoinnin työt: Talonrakennuksen rakennesuunnittelutyö 570 Koneistus: Työkalunvalmistaja 550 Maalausalan ammattityö: Maalari 530 Kaupan myyntityö: Myyjä vähittäiskaupassa 510 Hotelli- ja ravintolatyö: Tarjoilija 470 Kiinteistö-, pesula-, siivous- ja vartiointityö: Vartija Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

20 kaamiseen. Myös teollisuuden ja rakentamisen ammattitöissä (asennustyö, hitsaus- ja levytyö ja koneistus sekä rakentamisen ja maalausalan ammattityö) rekrytointivaikeudet ovat yleisiä. Rekrytointitarve oli näissä tehtävissä yli henkilöä. Palvelualojen tehtävistä rekrytointivaikeuksia esiintyy eniten kaupan myyntityössä, hotelli- ja ravintolatyössä sekä kiinteistönhoitotyössä, missä rekrytointitarve oli yhteensä henkilöä. Sen sijaan esimerkiksi tietotekniikkatyössä ja insinöörityössä rekrytointivaikeuksia esiintyy selvästi harvemmin kuin vuosituhannen alussa.(taulukko 3 ja 4). Yritykset ilmoittivat rekrytointitarpeeksi henkilöä niissä tehtävissä, missä ne olivat kokeneet rekrytointivaikeuksia. Koska yritykset eivät ole pystyneet toteuttamaan kaikkia näitä rekrytointeja, ovat ne joutuneet korvaamaan rekrytointitarpeen jollakin muulla tavalla tai sopeutuneet ammattitaitoisen työvoiman puutteeseen. Miten EK:n työvoimatiedustelu 2004 tehtiin? Elinkeinoelämän keskusliiton ja sen jäsenliittojen työvoimatiedustelulla kerättiin loka-marraskuulta 2004 tietoja jäsenyritysten työvoimatilanteesta ja työsuhteiden tyypeistä sekä henkilöstön rekrytoinnista ja siihen liittyvistä ongelmista. Tiedustelu kattoi lähes kaikki EK:n jäsenliitot ja jäsenyritykset. Miten tiedustelu toteutettiin? Vuoden 2004 työvoimatiedustelu lähetettiin otannan perusteella 7 800:lle EK:n jäsenyritykselle. Otannassa olivat mukana kaikki yli 50 henkilön yritykset ja tätä pienemmistä yrityksistä joka kolmas. Tiedusteluun ei otettu lainkaan mukaan alle 3 henkilön yrityksiä. Tiedusteluun oli mahdollista vastata myös sähköisellä lomakkeella internetin välityksellä. Tätä mahdollisuutta käytti 53 prosenttia vastaajista. Miten rekrytointivaikeuksia mitattiin? Rekrytointivaikeuksista esitettiin työvoimatiedustelussa seuraavat kysymykset: Onko yrityksessänne tai toimipaikassanne tällä hetkellä sellaisia ammatteja tai tehtäviä, joihin teidän on ollut vaikeaa saada ammattitaitoisia henkilöitä? Jos vastaus oli kyllä, esitettiin seuraavat lisäkysymykset: Missä ammateissa ja tehtävissä olette kokeneet rekrytointivaikeuksia? Monenko henkilön rekrytointitarpeesta on kysymys? Mitä pidätte tärkeimpinä syinä henkilöstön hankinnan vaikeuteen? Ammatti- ja tehtävänimikkeistä annettiin valmis 242 nimikkeen luettelo, josta vastaaja sai valita korkeintaan 3 nimikettä. Lisäksi vastaajan oli mahdollista ilmoittaa jokin muukin tehtävänimike. Hankintavaikeuksien syistä annettiin valmis 12 eri vaihtoehdon luettelo, josta vastaaja sai valita korkeintaan 3 eri syytä. Vastausprosentti oli 75 Tiedusteluun vastasi yritystä tai toimipaikkaa eli 61 prosenttia kaikista vastaajista. Vastanneet yritykset työllistävät henkilöä, mikä on 75 prosenttia tiedustelun piirissä olleiden yritysten henkilöstömäärästä. Tuloksia voidaan näin ollen pitää varsin luotettavina kuvaamaan koko yksityistä sektoria. Työvoimatiedustelujen historia Työvoimatiedusteluja on tehty EK:ta edeltäneissä järjestöissä vuosista 1985 ja 1987 lähtien, joten nyt toteutettu tiedustelu oli järjestyksessään kahdeskymmenes. Tiedustelu on tehty aina syksyisin. Tiedustelu on toistettu vuosittain pääpiirteittäin samansisältöisenä, mutta mukana on ollut myös vaihtuvia, kulloiseenkin ajankohtaan liittyviä kysymyksiä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Rekrytointikanavat ja rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä 21

Rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä. Työvoimatiedustelu 2005

Rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä. Työvoimatiedustelu 2005 Rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Työvoimatiedustelu 2005 Rekrytointivaikeudet EK:n jäsenyrityksissä Työvoimatiedustelu 2005 Esipuhe Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ja sen jäsenliittojen työvoimatiedustelulla

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Rekrytoinnit ja rekrytointivaikeudet teknologiateollisuuden yrityksissä vuonna Lähde: Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013

Rekrytoinnit ja rekrytointivaikeudet teknologiateollisuuden yrityksissä vuonna Lähde: Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013 Rekrytoinnit ja rekrytointivaikeudet teknologiateollisuuden yrityksissä vuonna 2013 Rekrytointivaikeuksia kokeneet teknologiateollisuuden yritykset toimialoittain vuosina 2010-2013. Vastanneet yritykset,

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Palkataan koulutettu osaaja. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007

Palkataan koulutettu osaaja. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Tiivistelmä... 6 1 Rekrytointitarpeet EK:n jäsenyrityksissä 2007... 8 2 Rekrytointi ammatillisesta

Lisätiedot

Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1

Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1 Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1 Tiivistelmä Suomen Yrittäjien jäsenille tehdyn kyselyn perusteella pk-yrityksistä 10 prosentilla on kirjallinen henkilöstöstrategia. Keskisuurista yrityksistä 60

Lisätiedot

Työelämän muutos ja ajankohtaiset haasteet. Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työelämän muutos ja ajankohtaiset haasteet. Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työelämän muutos ja ajankohtaiset haasteet Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön muutos haastaa uudistuksiin koulutuspolitiikassa Globalisaatio ja kansainvälistymisen pakko

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu HENKO Kiinteistöpalvelualan tuloksia/tiia Brax

EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu HENKO Kiinteistöpalvelualan tuloksia/tiia Brax EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu HENKO 2016 Kiinteistöpalvelualan tuloksia/tiia Brax Copyright Kiinteistötyönantajat ry 2017 HENKO 2016 mukana kaikki EK:n edustamat toimialat lähetettiin otannan

Lisätiedot

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2016

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2016 Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2016 EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2016 Tiedustelussa kysyttiin yrityksiltä vuoden 2016 aikana toteutuneiden työaikojen ja poissaolojen määriä. Tiedot

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Vastaajista 82 % uskoo henkilöstöpalveluyritysten roolin kasvavan tulevaisuudessa osana työvoiman saatavuuden ratkaisua.

Vastaajista 82 % uskoo henkilöstöpalveluyritysten roolin kasvavan tulevaisuudessa osana työvoiman saatavuuden ratkaisua. Vastaajista 82 % uskoo henkilöstöpalveluyritysten roolin kasvavan tulevaisuudessa osana työvoiman saatavuuden ratkaisua. Kasvaa merkittävästi 25 % Kasvaa jonkin verran 57 % Pysyy ennallaan 17 % Vähenee

Lisätiedot

Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK. Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän?

Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK. Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän? Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän? Jukka-Pekka Kivioja Elinkeinoelämän keskusliitto EK 1. Työ tapahtuu verkostoissa

Lisätiedot

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014 Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014 EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 Tiedustelussa kysyttiin yrityksiltä vuoden 2013 aikana toteutuneiden työaikojen ja poissaolojen

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Työelämän osaamistarpeita

Työelämän osaamistarpeita Työelämän osaamistarpeita 12.5.2008 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Yritysten tarvitsema osaaminen Tiedot ja taidot Arvot ja asenteet Verkostot 2 1 Rekrytoinnin

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Osaavaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2015

Osaavaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2015 Osaavaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2015 Teknologiateollisuuden jäsenyritysten vastaukset EK:n Henkilöstö- ja koulutustiedustelussa 2014 Julkaisija: Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10 00130

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

Eteläranta 10 00130 Helsinki. puh. (09) 19231 www.teknologiateollisuus.fi. Osaavaaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2013 (pdf)

Eteläranta 10 00130 Helsinki. puh. (09) 19231 www.teknologiateollisuus.fi. Osaavaaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2013 (pdf) Osaavaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2013 Julkaisija: Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10 00130 Helsinki puh. (09) 19231 www.teknologiateollisuus.fi Osaavaaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Kysely koskee yrityksen / organisaation henkilöstöä Suomessa 1 YRITYKSEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA ENNUSTE llmoittakaa yrityksenne palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Nostetta liiketoimintaan osaavilla ihmisillä. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010

Nostetta liiketoimintaan osaavilla ihmisillä. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 Nostetta liiketoimintaan osaavilla ihmisillä EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 Nostetta liiketoimintaan osaavilla ihmisillä EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe...

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Yritysrahoituskysely 2012 Taulukko 1. Yritysten toimialat, % T a ulukko 1. Yrityste n toimia la t, % Teollisuus 23 Sähkö-, kaasu ja vesihuolto 3 Rakentaminen 12 Tukku- ja vähittäiskauppa 18 Majoitus- ja

Lisätiedot

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo LOKAKUU 218 Uusimaa Suhdannetilanteen arvioidaan pysyneen hyvänä kesän lopulla ja syksyn alussa Tuotanto- ja myyntikehitys on jatkunut vakaana Rekrytointivaikeudet ovat yhä yleisempiä Lähikuukausien suhdanneodotukset

Lisätiedot

Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin

Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin Mikko Martikainen Helmikuu 2003 Toimenpiteet työttömien työnhakijoiden työllistämiseksi Vuoden 2003 työvoimatiedustelun yhteydessä Palvelutyönantajat

Lisätiedot

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen Pienyritykset taantumassa Suomalaiset yritykset vuosiliikevaihdon mukaan Kumulatiivinen osuus 100,00 % 90,00 % 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,0000 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Noin 95:llä prosentilla

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2008 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 6 Tietoja ansioista ja työttömyydestä... 8 Vähittäiskaupan yritykset henkilöstön

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 2 TUNTIPALKKATILASTO 4. neljännekseltä 2010 EK 2011 Sisältö 5 Tiivistelmä 6 Palkat nousivat

Lisätiedot

Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen. Aluepäällikkö Jarmo Immonen

Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen. Aluepäällikkö Jarmo Immonen Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen Aluepäällikkö Jarmo Immonen Palvelualat? Yksityiset palvelualat Yksityisten palvelualojen piiriin sisältyy useita erilaisia toimialoja. Suuria

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Eteläranta Helsinki puh. (09) Osaavaaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2016 (pdf)

Eteläranta Helsinki puh. (09) Osaavaaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2016 (pdf) Julkaisija: Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10 00130 Helsinki puh. (09) 19231 www.teknologiateollisuus.fi Osaavaaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2016 (pdf) ISBN 978-952-5998-91-7 Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Mirja Elinkeinoelämän foorumi Kotka

Mirja Elinkeinoelämän foorumi Kotka Osaava työvoima ja koulutuksen uudistukset Mirja Hannula @mirjahannula Elinkeinoelämän foorumi 31.1.2018 Kotka Suomessa ammattityövoiman saatavuus noussut merkittävimmäksi tuotannon tai myynnin kasvun

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 14.3.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2015

Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2015 Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2015 Kysely koskee yrityksen / organisaation henkilöstöä Suomessa 1 YRITYKSEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA ENNUSTE llmoittakaa yrityksenne palveluksessa Suomessa olevan henkilöstön

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo ELOKUU 18 Uusimaa on noussut selvästi tavanomasta paremmaksi Tuotanto ja myynti kasvavat yleisesti Henkilökunnan määrä on noususuunnassa, ammattityövoimasta pulaa 31 %:lla alasta himmenivät hieman kesän

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Eteläranta 10 00130 Helsinki. puh. (09) 19231 www.teknologiateollisuus.fi. Osaavaaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2014 (pdf)

Eteläranta 10 00130 Helsinki. puh. (09) 19231 www.teknologiateollisuus.fi. Osaavaaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2014 (pdf) saavaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 214 Julkaisija: Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1 13 Helsinki puh. (9) 19231 www.teknologiateollisuus.fi saavaaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 214 (pdf)

Lisätiedot

Tiivistelmä keskeisistä tuloksista

Tiivistelmä keskeisistä tuloksista Tiivistelmä keskeisistä tuloksista 1. Palvelutyönantajien jäsenyritykset ennakoivat työvoiman määrän kasvavan hiukan. Vuonna 2003 työvoiman määrän ennakoidaan kasvavan runsaalla 4 600 henkilöllä. Kasvua

Lisätiedot

HPL:n jäsentutkimus 2007

HPL:n jäsentutkimus 2007 HPL lehdistötilaisuus 4.6.2007 HPL:n jäsentutkimus 2007 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL 4.6.2007 Merru Tuliara 1 Menetelmä Sisältö Jäsenkysely HPL:n jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 218 Kiinteät investoinnit kääntyvät laskuun - taso säilyy hyvänä Investointi- aste noin 12 % Teollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnan odotetaan säilyvän viime vuoden tasolla

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2006 Sisällysluettelo PAMin jäsenet... 3 Sopimusalajakauma 31.12.2006...3 Jäsenten ikäjakauma 31.12.2007...4 Palkansaajien määriä ja %-osuus työvoimasta... 4 Palkansaajien määriä

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Työtaistelutilasto. Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006. Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret

Työtaistelutilasto. Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006. Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret Työtaistelutilasto Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006 Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret Työtaistelut painottuivat teollisuuteen ja liikenteeseen Suomi on keskimääräistä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo Uusimaa pysyi alkuvuoden aikana tavanomaista parempana Tuotannon ja myynnin arvioidaan lisääntyneen ensimmäisellä vuosineljänneksellä Ammattityövoiman puute oli yleinen ongelma säilynevät kevään ja kesän

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

1. Missä yrityksenne päätoimipaikka sijaitsee?

1. Missä yrityksenne päätoimipaikka sijaitsee? 1. Missä yrityksenne päätoimipaikka sijaitsee? 100% 90% 80% 70% 60% 50% 52,9% 40% 34,1% 30% 20% 10% 0% 9,4% Etelä-Kymenlaakso Pohjois-Kymenlaakso Sekä Etelä- että Pohjois- Kymenlaakso 3,6% Muu, mikä? 1.

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Yritysten työvoiman saatavuus- ja rekrytointitarpeet Uudellamaalla

Yritysten työvoiman saatavuus- ja rekrytointitarpeet Uudellamaalla Yritysten työvoiman saatavuus- ja rekrytointitarpeet Uudellamaalla Helsingin seudun kauppakamarin selvitys 3/2018 Markku Lahtinen markku.lahtinen@chamber.fi @Fondeo 050 571 3564 Tausta Selvitys toteutettiin

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Kesäduunareita enemmän kuin viime kesänä

Kesäduunareita enemmän kuin viime kesänä Kymenlaakson kauppakamarin kesätyökysely 2017 Kesäduunareita enemmän kuin viime kesänä Kohentunut taloustilanne näkyy Kymenlaakson yrityksissä myös kesätyöntekijärintamalla. Kymenlaakson yritykset ottavat

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2008 1

Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2008 1 PK-YRITYKSEN REKRYTOINNIT KEVÄT 28 Pk-yritysten rekrytoinnit 28 Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 28 1 Tiivistelmä Suomen Yrittäjien kyselyn, johon vastasi 67 yrittäjää 5 lähetetystä, perusteella pk-yrityksistä

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010. Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala

Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010. Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010 Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala Työvoimatiedustelu 2010 Rakennusteollisuus RT:n talonrakennustoimialan jäsenistön piirissä marraskuussa 2010 selvitys

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Henkilöstörakenteet Palkkatilasto

Henkilöstörakenteet Palkkatilasto Henkilöstörakenteet 217 Palkkatilasto LOKAKUU 218 Henkilöstörakenteet 217 H enkilöstörakenteet 217 antaa yleiskuvan EK:n edustamilla aloilla työskentelevistä palkansaajista eri taustamuuttujien kuten toimialan,

Lisätiedot

Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta?

Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta? Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta? Porin ammattiopisto 13..27 1 Sisältö - työvoiman rekrytointi, avoimet paikat - rekrytointiongelmat ja työvoimapula - rekrytointiongelmien syyt ja keinot -

Lisätiedot

Kehitystrendejä kaupan työmarkkinoilla. Jaana Kurjenoja

Kehitystrendejä kaupan työmarkkinoilla. Jaana Kurjenoja Kehitystrendejä kaupan työmarkkinoilla Kaupan työmarkkinoiden kehitys 2000-luvulla Työllisyyskehitys on kääntynyt laskuun vähittäiskaupassa Työllisten ja palkansaajien määrä vähittäiskaupassa Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri I/2019

Pirkanmaan yritysbarometri I/2019 Pirkanmaan yritysbarometri I/19 Toukokuu 19 Markus Sjölund Taustatiedot Kyselyajankohta: 3.5. -15.5.19 Vastanneita 364, vastausprosentti 19 % Vastaajat yrityskoon mukaan: 1-9 44.1% - 49 31.9% - 249 17.4%

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas Suomi vuonna 2030 Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013 Hannu Saarikangas Liiton koulutuspolitiikka Toinen liiton edunvalvonnan painopisteistä Hyvä koulutus edellytys työllistymiselle

Lisätiedot

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio Kaupan päivä 2014 KESKO Puheenjohtaja Ann Selin 20.1.2014 PAM lukuina Jäseniä 230 000 Ammattiosastoja 182 Luottamushenkilöitä noin 5 000 42 työehtosopimusta ja

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaan prosentin 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot