Talouden näkymät ja riskit

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talouden näkymät ja riskit"

Transkriptio

1 Johtokunnan varapuheenjohtaja, Suomen Pankki Talouden näkymät ja riskit Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 1

2 Ajankohtaista taloudesta maailma, euroalue ja Suomi 2

3 Lähtökohta: maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin ei niin laaja-alaisena kuin edellisvuonna ei niin varmana, sillä riskit ovat kasvaneet 10 BKT:n kasvu Maailmantalous Kehittyneet taloudet Nousevat ja kehittyvät taloudet Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Maailmantalous 2018: 3.7% 2019: 3.7% -0.2% -0.2% Lähde: IMF, World Economic Outlook Kehittyneet taloudet 2018: 2.4% 2019: 2.1% Nousevat ja kehittyvät taloudet 2018: 4.7% 2019: 4.7% -0.1% -0.1% -0.2% -0.4% Lähde: IMF:n ennuste, lokakuu

4 Ennusteiden mukaan talouskasvu on hidastumassa asteittain 4

5 Pörssikurssit laskivat globaalisti vuoden 2018 aikana ja öljyn hinta halpeni rajusti lokakuun jälkeen 5

6 Kiinan talouskasvu hidastuu, mutta presidentti Xin kasvutavoitteeseen päästään (likimain) BKT:n reaalikasvu (%) ja kasvukontribuutiot Kulutus Investoinnit Nettovienti BKT BOFIT-ennuste Lähde: Kiinan tilastovirasto ja BOFIT 6

7 Ei uusia tuontitullikorotuksia syyskuun jälkeen, Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppaneuvottelut käynnissä 7

8 Kuinka merkittäviä Kiinan ja Yhdysvaltain toisilleen asettamat tullit ovat niiden ulkomaankaupalle? 8

9 Suomen talous 9

10 Talouskasvu jatkunut vuoden lopulla Talouskasvu jatkunut vuoden lopulla BKT:n kasvu ollut hieman euroaluetta nopeampaa Työllisyys kohentunut entisestään Luottamus heikentynyt Viennin ja teollisuustuotannon kasvu hidastunut Rakennusluvat viittavat asuinrakentamisen käänteeseen 10

11 Talouskasvu jatkui vuoden 2018 lopulla 115 Tuotannon suhdannekuvaaja Bruttokansantuotteen volyymi Indeksi, 2010 = Kausipuhdistettuja lukuja. Lähde: Tilastokeskus. 11

12 Tulevaisuudenodotukset heikentyneet Luottamus silti yhä normaalia parempi 120 Koko talouden luottamusindikaattori Teollisuus Palvelualat Kuluttajat Vähittäiskauppa Rakentaminen Koko talouden luottamus Indeksi ( = 100) Lähde: Euroopan komissio ja Suomen Pankin laskelmat. 12

13 Teollisuuden nopein kasvu takana 1.5 Toimialojen vaikutus arvonlisäyksen kasvuun Teollisuus Rakentaminen Kauppa, liikenne, majoitus- ja ravitsemus Informaatio ja viestintä Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta hallinto, koulutus ja sote Muut toimialat Arvonlisäys yhteensä %, arvonlisäyksen trendin muutos edellisestä vuosineljänneksestä Teollisuustuotannon kasvu hidastunut Lähde: Tilastokeskus. Teollisuus vastasi noususuhdanteessa merkittävästä osasta koko talouden kasvua 2018 talouskasvu ollut enemmän palvelualojen harteilla 13

14 Rakennusluvat viittaavat asuinrakentamisen käänteeseen Asuinrakennusluvat kääntyneet laskuun Aloitetut ja valmistuneet asuinrakennustyöt Aloitetut Valmistuneet Myönnetyt luvat Rakentamisen kysyntä edelleen hyvää Rakennusalan yritysten osuus, joiden tuotannon kasvua rajoittaa kysynnän puute % Milj. m3, liukuva vuosisumma Kausipuhdistettuja lukuja. Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (kausipuhdistus). aloit&valmist Lähde: ECFIN Business and consumer survey. Eurojatalous.fi

15 Työmarkkinoiden koheneminen jatkunut Työlliset, trendi (vasen asteikko) Työttömyysaste, trendi (oikea asteikko) henkeä % Työllisyys parantunut vuoden lopulla ja työllisyysaste kohonnut 72 %:iin Työllisyys kohentunut varsinkin rakennusalalla ja palveluissa Työttömyysaste painunut alle arvioidun rakenteellisen tasonsa Lähde: Tilastokeskus. Eurojatalous.fi trend 15

16 Kustannuskilpailukyky parani 2017 ja parantumassa edelleen hieman Vaihtosuhdekorjatut yksikkötyökustannukset* Suomi Euroalue 12** Kauppakumppanimaat*** Europohjainen indeksi, 2005 = *) Palkansaajakorvaukset suhteessa kansantulon määrään. **) Euroalueen 12 ensimmäistä jäsenmaata. ***) 14 perinteistä teollisuusmaata. Ennusteet: Suomen Pankki (Suomi) ja Euroopan komissio (muut maat). Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Euroopan komissio Kustannuskilpailukyky ei kuitenkaan vielä vahvalla tasolla Viennin markkinaosuus Vientialojen työllisyys Koko talouden työllisyystilanne Työn hinnan vaimea kehitys muissa maissa hidastanut Suomen kustannuskilpailukyvyn paranemista Nyt tilanne muuttumassa 16

17 Vientialojen menestykseen vaikuttaa moni tekijä, mukana työn ja energian hinnat Työn hinta ja tuottavuus muualla taloudessa Työn hinta vientialoilla Kotimaisten välituotteiden hinnat Työn tuottavuus vientialoilla Vientialojen kustannukset Tuotanto ja työllisyys vientialoilla Ulkomaisten välituotteiden hinnat Energiahinnat Ulkomainen kysyntä Ulkomainen kilpailu Yritys- ja alakohtaiset tekijät Suorat energiakustannukset monilla teollisuuden aloilla n % kokonaiskustannuksista Sähkön hinta nykyisellään kauppakumppanimaihin verrattuna melko kilpailukykyinen 17

18 Yhteenveto Euroalueen talouden perustekijät hyvässä kunnossa, mutta maailmantalouden poliittiset riskit varjostavat kehitystä Suomi on päässyt kiinni euroalueen kasvuvauhtiin, suomalaisen työn kilpailukyky on parantunut ja työllisyys kohentunut Suomessa on perusteltua varautua huonompaan suhdanteeseen ja ikääntyvän väestön hoitotarpeen lisääntymiseen Julkisen talouden nopea vahvistaminen Työllisyysasteen nostaminen edelleen pitkäaikaisesti Tuottavuuden kasvu haasteena: jatkossa painopistettä realiseen, rakenteelliseen kilpailukykyyn eli osaamiseen, tutkimukseen jne. 18

19 Ilmastonmuutos on riski myös talouskasvulle ja rahoitusvakaudelle 19

20 Ilmastonmuutoksen haittavaikutukset ovat laaja-alaisia Ilmastonmuutos on globaali ja laajaalainen riski, jolla on merkittäviä vaikutuksia talouskasvuun ja rahoitusvakauteen Ensisijaisesti kuitenkin humanitäärinen ongelma Ilmastonmuutoksen arvioidut kustannukset ovat merkittäviä, mutta arvioiden hajonta suuri Riippuu skenaariosta Globaali ilmastopolitiikka on näiden kulujen jakamista maksutavallisesti, ajallisesti sekä maantieteellisesti Lähde: World Economic Forum Global Risks Perception Survey

21 Ilmastovelka Ilmastovelkaa syntyy, kun jätetään tekemättä investointeja, joita pitäisi ilmastonäkökulmasta tehdä tai tehdään investointeja, joita ei pitäisi tehdä. Investoidaan liiketoimintaan (esim. energian tuotantomuotoihin), jotka ajettava alas ennen taloudellisen takaisinmaksuajan päättymistä Suunnitellaan yhdyskuntarakenne (kaavoitus), joka ei mahdollista ekologisia ratkaisuja Sitoudutaan pitkäaikaisesti teknologiaan, joka ei toimi tehokkaasti ilmaston hyväksi Ilmastovelkaa voi ajatella kiinteistöjen korjausvelan tapaisena näkymättömänä mittarina Erona on, että uutta maapalloa ei voida rakentaa Eri arvioiden mukaan tarvitaan merkittäviä lisäinvestointeja ilmaston kannalta kestäviin asioihin (energiatehokkuus, energiantuotanto, jne). Joka vuosi kun näitä investointeja ei tehdä, ilmastovelka kasvaa 21

22 Fyysiset riskit Fyysisillä riskeillä tarkoitetaan sekä suoria vahinkoja kiinteistöille että epäsuoria vaikutuksia mm. tuotantoketjujen katkeamisesta Sään ääri-ilmiöiden yleistyminen ja voimistuminen korostavat merkitystä Vakuutettujen vahinkojen osalta maksajana on vakuutusyhtiöt, jälleenvakuuttajat ja katastrofibondien omistajat, vakuuttamattomien osalta lopulta maksajiksi voivat päätyä pankit Ns. tuplaosuma: pk-yrityksen toimitilan tulviminen lopettaa lainan takaisinmaksun ja tuhoaa lainan vakuutena olevan kiinteistön arvon Jos alueesta tulee vakuuttamaton tai jos alueelle on vaikea saada esim. asuntolainaa ilmastoriskien takia, on tällä vaikutus kiinteistöjen arvoihin Pidemmän ajan vaikutukset, esim. merenpinnan nousun tai muuttuvan alueellisen sateisuuden kautta vaikuttavat myös maapallon eri alueiden elinkelpoisuuteen 22

23 Vakuutetut vs. vakuuttamattomat vahingot taloudelle Lähde: Swiss Re, Sigma nro 1/2018, Natural Catastrophes and man-made disasters in 2017: a year of record-breaking losses 23

24 Siirtymäriskit (transition risks) Kun siirrytään käyttämään vähähiilisiä teknologioita, niin hiili-intensiivisiin arvoketjuihin sitoutunut varallisuus menettää arvoaan Siirtymä voi tulla sääntelyn, teknologisen kehityksen tai markkinavoimien kautta Erityisen alttiita ovat yritykset, jotka suoraan tuottavat tai käyttävät fossiilisia polttoaineita sekä yritykset, jotka kuluttavat merkittävästi energiaa Englannin keskuspankin arvion mukaan kolmasosa kaikista osakkeista ja yritysvelkakirjoista kuuluu näihin luokkiin Mikäli muutos tapahtuu nopeasti, eivät yritykset ehdi muuttaa liiketoimintaansa eivätkä sijoittajat ehdi tasapainottaa sijoitusportfolioitaan 24

25 Miten minimoida ilmastonmuutoksen vaikutukset rahoitusvakauteen? Ennakoitava ja läpinäkyvä ilmastonmuutospolitiikka vähentää hiilikuplan riskiä ja pienentää kustannuksia yleisemminkin Mahdollistaa pehmeän laskun ja vähentää haittavaikutuksia rahoitusvakaudelle Päästökauppa ja hiilenhinta mahdollistavat markkinaehtoiset ratkaisut Selkeä globaali hinta hiilidioksidipäästöille esim. päästökaupan avulla tuo markkinaohjauksen vähäpäästöisen tavoitteen saavuttamiseksi, mikä myös lisää läpinäkyvyyttä Ilmastoriskien raportointi lisää ohjattavuutta sekä vähentää riskejä Läpinäkyvyys ohjaa sijoituksia vähähiilisempään suuntaan sekä auttaa riskienhallinnassa Rahoituspalvelulainsäädännön ei tulisi olla ensisijainen keino edistää ympäristöasioita, koska sillä on muu tarkoitus Voi kuitenkin olla osana tukemassa kokonaisuutta 25

26 26