HYVÄ VASTAANOTTO kierros nro 3, Loppuraportti Keravan terveyskeskus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVÄ VASTAANOTTO kierros nro 3, 2011. Loppuraportti Keravan terveyskeskus"

Transkriptio

1 HYVÄ VASTAANOTTO kierros nro 3, 2011 Loppuraportti Keravan terveyskeskus

2 SISÄLLYS 1 LÄHTÖTILANNE TAVOITTEET MITTAUKSET Tasapainolaskurimittaukset Tulokset tasapainolaskurista Tulokset lääkäreiden mittauksesta Tulokset hoitajien mittauksesta Muut mittaustulokset MUUTOKSET Muutokset lääkärien työssä Muutokset hoitajien työssä Muut muutokset POHDINTA LIITTEET: Liite 1. Toteutetut kehittämiskohteet ja PDSA -syklit Liite 2. Muutoskohteet ja keinoja niiden toteuttamiseksi

3 JOHDANTO Kerava on keskisuuri kaupunki, jossa on n asukasta (7/2011). Keravalla toimii yksi terveysasema, jonka tehtävänä on tuottaa kuntalaisille avoterveydenhuollon palvelut. Samassa rakennuksessa avoterveydenhuollon vastaanoton kanssa toimii ensiapu, toimenpideyksikkö, fysioterapia, puheterapia, toimintaterapia, hammashuolto, neuvola, mielenterveysyksikkö sekä HUS- laboratorio- ja röntgen. Rakennuksessa sijaitsevat lisäksi terveyskeskuksen vuodeosastot, hoivakodin osastoja, vammais- ja vanhuspalvelujen toimijoita sekä terveydenhuollon hallinto. Avoterveydenhuollon vastaanotto on jaettu kolmeen tiimiin: pohjoisen-, etelän- ja idän hoitotiimit. Kussakin tiimissä on 6 lääkärin virkaa, sekä 1 terveyskeskusavustajan, kaksi sairaanhoitajan, ja yksi terveydenhoitajan toimi. Lisäksi terveyskeskuksessa toimii diabeteshoitaja, tartuntatautihoitaja, haavahoitaja (yhden tiimin sairaanhoitaja 2 päivää viikossa) sekä 5 kiertävää sairaanhoitajaa. Keskitetyssä hoidon tarpeen ja ajanvarauksen yksikössä työskentelee 3-4 hoitajaa. Ensiavussa työskentelee 7.5 hoitajaa, joista osa toimii myös toimenpideyksikössä. Toimenpideyksikkö on Keravan ja Tuusulan kunnan yhteinen yksikkö, joka tuottaa kuntalaisille gastro- ja kolonoskopiat, sekä rasitus- EKG- tutkimukset. Yhtenä päivänä viikossa tehdään keravalaisille spirometria tutkimuksia. Terveyskeskuksen lääkärikuntaan kuuluu eri alojen erikoislääkäreitä. Lähiesimiehinä toimivat ylilääkäri ja osastonhoitaja. Lääkärit hoitavat potilaat väestövastuuperiaatteella (n.1900 asukasta/ väestö). Väestövastuujärjestelmässä lääkärillä ei ole määriteltyä työaikaa. Lääkäreillä on erilaisia vastaanoton ulkopuolisia oheistöitä kuten neuvola, kouluterveydenhuolto ja päivystys arkipäivisin. Viikonlopun lääkäripäivystys on ostettu ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Ensiavussa työskentelee vakituisen henkilökunnan lisäksi osa vastaanoton hoitajista ja vastaavasti osa ensiavun hoitajista tekee työvuoroja tiimeissä. Ensiavun potilaat hoidetaan Keravalla joka päivä klo 8-22, yöaikaan päivystys hoidetaan Peijaksen sairaalassa, Vantaalla. Keravan terveyskeskuksen vastaanotot ovat avoinna maanantaista torstaihin klo 8-16 ja perjantaisin klo Keravan terveyskeskuksen johtoryhmä päätti avoterveydenhuollon osallistumisesta Hyvä vastaanotto hankkeeseen. Hankkeeseen oli valittu avoterveydenhuollon vastaanottotoiminta, johon kuuluu lääkärin vastaanotto, hoitajan vastaanotto ja osin ensiapu. Hanke esiteltiin esimiehille ja avoterveydenhuollon henkilökunnalle ja Hyvä vastaanotto - hankkeeseen valittiin jokaisen ammattiryhmän edustaja. Ryhmä muuttui hieman hankkeen aikana. Osallistujat: Leila Seuna, ylilääkäri Anita Putkonen, osastonhoitaja Pirkko Miettinen, apulaisylilääkäri Taras Klimenko, lääkäri Aira Hyyti, sairaanhoitaja Hanna Hukkanen, sairaanhoitaja Annikki Rokka, terveyskeskusavustaja Merja Jyränoja, terveydenhoitaja (ad.8/2011) Eila Uusitalo, sairaanhoitaja (aloitti 8/2011) 3

4 1 LÄHTÖTILANNE Keravan terveyskeskuksessa oli kärsitty erityisesti syksyn 2010 aikana lääkärivajeesta sekä lääkärien ja hoitajien sairaslomista. Lisäksi erilaiset säästötoimet näkyivät määräaikaisten työsuhteiden lisääntymisenä ja kasvavana henkilökunnan vaihtuvuutena. Tyhjät väestövastuualueet kuormittivat lääkäreitä, jolloin oman väestön hoitaminen sopimusten mukaan koettiin lähes mahdottomaksi. Ongelmaksi koettiin nimenomaan lääkäriaikojen huono saatavuus ja kasvava paperityön määrä. Myös hoitajavakanssit koettiin riittämättömiksi suhteessa potilasmäärään. Lähtötilanteessa T3 ajan mediaani kiireettömälle lääkärin vastaanotolle oli 28 päivää ja vaihteli lääkärikohtaisesti 15 päivästä 45 päivään. Puhelinpalvelu oli aikaisemmin tuotettu ostopalveluna Medineuvolta, mutta siirtyi lokakuussa 2010 kahden viikon varoitusajalla takaisin terveyskeskuksen järjestettäväksi yhtiön hakeutuessa konkurssiin. Puhelinsaatavuudesta ei enää saatu minkäänlaista tietoa, koska sen hetkinen puhelinjärjestelmä ei pystynyt tuottamaan tilastoja. Medineuvolta saatujen tietojen perusteella tiedettiin, että puheluita tulee terveyskeskukseen n kuukaudessa. Lähtötilanteessa yleinen käsitys oli, että puhelimitse terveyskeskukseen oli erittäin vaikea saada yhteyttä, ja kiireettömiä lääkärivastaanottoaikoja ei ollut antaa läheskään riittävästi. Akuuttiajat lääkärin vastaanotolle oli usein annettu yli 3 päivän päähän, joten samana päivänä hoitoa tarvitsevat jouduttiin ohjaamaan ensiapuun. Ensiavun liiallinen kuormittuminen näkyi jatkuvasti liian pitkinä jonotusaikoina ja potilaiden tyytymättömyytenä. Hoitajien vastaanottoaikoja ei myöskään ollut antaa riittävästi, jolloin ajanvarausvastaanottoa tarvitsevat potilaat, kuten esimerkiksi astmapotilaiden ohjaukset jouduttiin ohjaamaan päivystävän hoitajan vastaanotolle. Kestämättömän henkilöstötilanteen taustalla vaikutti todennäköisesti myös se, että terveyskeskus oli ollut ilman ylilääkäriä usean vuoden ajan. Lähtötilanteessa koko henkilökunnassa oli aistittavissa väsymystä ja epäilyä koko hanketta kohtaan. Toisaalta sen myötä odotettiin kovasti keinoja ja tietoa, jolla saada työnteko paremmin hallittavaksi ja vastaamaan kuntalaisten tarpeita. 2 TAVOITTEET Tavoitteet asetettiin yhteisessä kokoontumisissa koko vastaanoton henkilökunnan kanssa Kokouksessa henkilökunta sitoutui yhdessä työskentelemään tavoitteiden saavuttamiseksi. Lääkärivakanssien täyttämiseksi tehtiin koko ajan töitä ja lääkäritilanne vaihteli useaan kertaan projektin aikana. Resurssivajeesta huolimatta haluttiin ylläpitää ajatusta, mitä voimme tehdä näillä resursseilla jotka meillä tällä hetkellä on. 4

5 Yhteisesti asetetut tavoitteet: Potilaan on saatava lääkärin kiireellinen LAV aika 2 päivässä Potilaan on saatava lääkärin ei kiireellinen LVO aika 14 päivässä Puhelinvastausprosentin tulee olla 85% Edellä mainitut tavoitteet on saavutettu Hyvä vastaanotto -ryhmä loi toiminnalleen omat tavoitteet. Ryhmän sovittiin kokoontuvan joka keskiviikko klo suunnittelemaan ja sopimaan toimenpiteistä ja projektin toteuttamisesta sekä seuraamaan sen etenemistä. Lisäksi tehtiin päätös, että Hyvä vastaanotto -ryhmä on päätäntävaltainen, kun vähintään kolme henkilöä on paikalla. Hyvä vastaanotto -ryhmää valittiin johtamaan ylilääkäri L. Seuna. Syksyllä 2011 vastuu siirtyi osastonhoitaja A. Putkoselle. 3 MITTAUKSET 3.1 Tasapainolaskurimittaukset Ensimmäisen seminaarin jälkeen, viikolla 5 aloitettiin lääkärien kiireettömän T3 vastaanottoajan mittaaminen. Samaan aikaan aloitettiin kuukausittainen työssä viihtymisen mittaus, joka toteutettiin avovastaanoton lääkäreille ja hoitajille. Viikosta 31 aloitettiin myös hoitajien T3 ajan mittaus. Tasapainolaskurimittaus lääkäreille suoritettiin maaliskuussa Mittaus koski lääkäriaikojen ulkoista kysyntää ja tarjontaa ja siihen osallistui koko avovastaanoton henkilökunta. Esitestauspäivästä saatujen tulosten myötä voitiin olettaa kahden viikon mittauksen antavan meille riittävän varmaa tietoa vastaanoton tilanteesta. Mittaus haluttiin toteuttaa tietyltä osin myös ensiavussa, sillä avovastaanotolla ei ole päiväpäivystystä erikseen. Tämä huomioitiin kuitenkin tasapainolaskurissa niin, ettei ensiavun ja avovastaanoton tietoja yhdistetty, vaan ensiavun kiireetön ulkoinen kysyntä syötettiin erikseen potilasmääränä. Analyysivaiheessa ensiavusta saaduista mittaustuloksista oli selkeä hyöty avovastaanoton toimintaa arvioitaessa. Hoitajien mittaus toteutettiin kesäsupistusajan jälkeen lokakuussa 2011 kahden viikon mittauksena. Siitä jätettiin pois ulkoinen kysyntä sekä puhelinsaatavuus. Mittauksen rajaamiseen vaikutti muun muassa se, että hoitajien T3 ajalla saatiin selville hoitajan vastaanotolle oleva jono. Koska päivystävä hoitaja hoitaa useimmiten ilman vastaanottoaikaa jäävät potilaat, saatiin päivystysjonoa seuraamalla selville, kuinka paljon potilaita pitäisi saada hoidettua ajanvarausvastaanotolla. Lisäksi haluttiin saada tietoa työn sisällöstä eli kuinka paljon erilaiset potilaat keskimäärin vievät hoitajan aikaa ja miten saisimme luotua uudet oikein kohdennetut ajanvaraustyypit hoitajien vastaanotoille. Lisäksi toimistotyön kuormittavuutta ja potilasmääriä haluttiin selvittää. Ensiapu osallistui mittaamalla sen työn osuuden, joka kuuluisi tiimin vastaanotolla hoidettavaksi. Ensiapu toimii usein myös potilaan ohjauspaikkana ja tähän kuluvaa aikaa haluttiin myös selvittää. 5

6 3.2 Tulokset tasapainolaskurista Tulokset lääkäreiden mittauksesta Mittaustulokset syötettiin tasapainolaskuriin. Ne esiteltiin henkilökunnalle Mittauksen aikana lääkärin vakansseilla työskenteli 15/18. Osa-aikatyö, oheistyö ja lomat huomioitiin tuloksia syötettäessä. Lääkäreiden toteutunut työaika oli 11,4% suurempi kuin suunniteltu (Taulukko 1). Tasapainolaskuri näytti, että suurin osa lääkäreistä teki pitkää työpäivää. Keskimääräinen toteutunut työaika täysiltä viikoilta oli 42,5 h. Pitkää työaikaa tekemällä balanssi (Kuva 1.) näytti, että ulkoinen kysyntä saataisiin hoidettua tällä työntekijäpanoksella. Ulkoisessa kysynnässä olivat mukana ne ensiapuun ohjatut potilaat, jotka tulisi hoitaa vastaanotoilla (Taulukko 2). Laskurista ei saatu selville, kuinka kauan potilaat veivät keskimäärin aikaa vastaanotolla eli kuinka pitkiä vastaanottoaikoja todellisuudessa tarvitsisimme. Toteutunut ja ulkoinen kysyntä esitetään potilasmäärinä taulukossa 3. Kuva 1.Tasapainolaskuri lääkärien mittauksesta Mittauksen avulla pystyttiin hahmottamaan selkeästi päiväkohtainen ulkoisen kysynnän vaihtelu, joka korostui etenkin kiireellisten aikojen suhteen. Verrattaessa suunniteltua ja toteutunutta työtä huomattiin, että vastaanottoon kului enemmän aikaa kuin mitä oli suunniteltu. Samoin puhelinaikoihin oli suunniteltu yli puolet vähemmän aikaa kuin mitä siihen todellisuudessa kului. Koulutuksiin ja kokouksiin taas oli suunniteltu aikaa enemmän kuin mitä todellisuudessa käytettiin. Tästä ajasta otettiin todennäköisesti aikaa esimerkiksi reseptinuusimista varten, sillä siihen ei työohjelmassa ole varattu eriteltyä aikaa. Myös eipotilastyöhön liittyvään toimistotyöhön kului lääkäreiltä aikaa ilman, että sitä on huomioitu suunnitellussa päiväohjelmassa. Koulutusten ja kokousten sijoittuminen samalle päivälle näyttäytyi laskurissa aikojen puutteena ja ensiavun kuormittumisena. Lääkäreiden työohjelmien suunnittelun tarkentamiseksi tehtiin yhdessä muutoksia työohjelmien rakenteeseen (kts. 4.1 Muutokset lääkärein työssä). 6

7 Aktivitet KAPACITET Plan. Utfall Aktiviteter - mottagning vastaanotto (lvo,lpk,ltp,lvy,lav,lay,lko) puhelin Summa TOM 0 0 Aktiviteter patientrelatierade toimisto/potilas konsultaatio (hoitaja ja lääkäri konsultaatio) resepti 0 51 Summa TOM 0 0 Aktiviteter - övriga oheistyö (mukaan lukien päivystys) koulutus (sisäinen, ulkoinen) kokous tauot (ruoka, kahvitauko, lääke-esittelyt) hallinto (ei pot.työ, hvo-työ kuuluu) toimisto/muu (tiedonhaku, suunnittelu, ohjelm)0 23 Summa TOM 0 0 Total kapacitet Taulukko 1. Lääkäreiden suunniteltu ja toteutunut työaika (tuntia) Potilaat, jotka oli hoidettu ensiavussa kahden viikon aikana, mutta jotka oireidensa puolesta olisi pitänyt hoitaa arkipäivänä avohoidon vastaanotolla, oli yhteensä 528. Keravan reppu eli jono on edellisten lisäksi "soita tai tule uudelleen" -potilaat (yhteensä 26), jotka olisivat tarvinneet kiireettömän vastaanottoajan, mutta sitä ei ole ollut antaa (Taulukko 2.). Ohjaukset muualle = Hänvisningar ohjattu EA; ei ole antaa aikaa ohjaus ensiapuun, tarvitsee EA hoitoa soita TAI TULE uudelleen tulevat EA; ei ole antaa aikaa vknloppuna EA tulevat; ei ole antaa aikaa Yhteensä = Total Pat Taulukko 2. Ensiavussa hoidetut potilaat, joille ei ollut antaa aikaa vastaanotoille ja Keravan reppu ( soita tai tule uudelleen") kahden viikon aikana. 7

8 15 lääkärillä 2 viikon aikana toteutuneet kontaktit Mittausviikkojen aikana todettu tarve (ulkoinen kysyntä) VO PUH YHT EROTUS 2 viikon aikana - mittauksessa ea:han ohjatut (E-ryhmän potilaat) tai "soita uudelleen" yht.492 LÄÄKÄRIÄ (N=15) KOHDEN lisäpotilaita /pv Taulukko 3. Lääkärin potilaskontaktit mittausviikkojen aikana ja ulkoiseen kysyntään vastaaminen Tulokset hoitajien mittauksesta Hoitajien mittauksessa ei tutkittu ulkoista kysyntää, joten balanssia ei voitu tasapainolaskurista laskea. Hoitajien mittaustulosten syöttämistä vaikeutti se, että vain muutama hoitaja tekee omalla nimellä olevaa suunniteltua listaa. Muiden hoitajien kohdalla huomioitiin syöttövaiheessa jaksotyö, iltavuorot, viikonloput, päivystävän hoitajan vastaanotto ja työajanlyhennykset. Hoitajien mittaustulokset näyttivät, ettei suunniteltu ja toteutunut kokonaistyö kaikelta osin kohtaa (Taulukko 4.; Kuva 2). Suunniteltu ja toteutunut ajanvarausvastaanotto vastaavat toisiaan melko hyvin, osin siksi että päivystävä hoitaja hoitaa ne potilaat, joille ei aikoja ole ollut antaa. Potilaiden asioiminen tiimitoimistossa on suunniteltua vähäisempää. Kun tästä terveyskeskusavustajan suunnitellusta vastaanottoajasta vähentää suunnittelemattoman paperityön osuuden, konsultaatiot sekä muiden hoitajien panoksen tiimitoimistotyöskentelyssä, ei terveyskeskusavustajien työlle ole suunniteltu riittävästi aikaa. Tiimitoimistojen kuormittavuudessa on isoja eroja (Kuva 3.). 8

9 KAPACITET Aktivitet Plan. Utfall Aktiviteter - mottagning vastaanotto Potilas asioimassa tiimitoimistossa päivystävän hoitajan vastaanotto klo 8-> Hoitajan puhelintunti Ajanvarauspuhelin 6 21 Puhelin toimistossa 0 9 Tiimitoimiston jonon purku omassa huoneessa 0 24 Tiimitoimistossa työskentely (sh/th) 0 37 Summa TOM 0 0 Aktiviteter patientrelatierade TOI=Selvitettävä asia, potilas ei paikalla Konsultointi (hoitaja ja lääkäri konsultaatio) 0 49 Summa TOM 0 0 Aktiviteter - övriga Tauko Koulutus Kokous Muu työ Hallinto (ei suoranaisesti potilastyöhön liittyvä) 7 41 Summa TOM 0 0 Total kapacitet Taulukko 4. Hoitajien suunniteltu ja toteutunut työaika (tuntia) Puhelintunneilla ei ole koko ajan puheluita, mikä näkyy taulukossa 4. hyvin vähäisenä puhelintuntien toteutumisena. Sen sijaan ajanvarauspuhelimeen vastaaminen on huomioitu suunnitellussa työjärjestyksessä huonosti toteutuneeseen verrattuna. Myös päivystävän hoitajan vastaanottoa toteutui vähemmän kuin on suunniteltu. Päivystävän hoitajan vastaanotosta kuluu kuitenkin iso osa toimistossa auttamiseen sekä muuhun oheistyöhön. Päivystävän hoitajan työtä arvioitaessa tarvitsimme tasapainolaskurin ohella käytettäviä muita analyysikeinoja, jotta todellinen päivittäinen tarve saatiin selville. Lisäksi selvitettiin muuhun työhön kuluneen ajan sisältö. 9

10 Kuva 2. Kaikkien vastaanoton hoitajien suunniteltu ja toteutunut työ (tuntia) Kuva 3. Toimistossa asioivien potilaiden jakautuminen kolmen eri toimiston välillä 2 viikon aikana (lkm) 10

11 3.3 Muut mittaustulokset Lääkäreiden kiireetöntä T3-aikaa mitattiin koko hankkeen ajan, paitsi kesän supistusaikana (Kuva 2.). Työaikajärjestelyjen jälkeen T3 mittaus päätettiin laajentaa koskemaan myös akuuttia aikaa ja tämä mittaus toteutettiin kolmen viikon jaksona. Akuutin vastaanoton T3 Mediaani lääkärille vaihteli mittausaikana 2 ja 4 päivän välillä. T3 mittaustuloksiin vaikutti alkukesästä lääkäreiden määrän vähentyminen (T3 35 vrk viikolla 20 ja 46 vrk viikolla 21) (Kuva 4.). Elo- syyskuussa 2011 kiireettömiä vastaanottoaikoja annettiin kerralla eteenpäin vain 2 viikkoa, jotta päiväohjelmien muutokset saatiin toteutettua. Tämän takia T3 aika näyttää syksyn aikana lyhentyneen ja myöhemmin taas pidentyneen. Kaksi viimeistä T3 arvoa 31 ja 30 päivää ovat ajalta (viikot 43 ja 44), jolloin ajanantorajoituksia ei ollut, työohjelmamuutokset oli tehty ja avovastaanottojen lääkärinvakansseista täytettynä oli 14/18 (eli vähemmän kuin mittausajankohtana). Nämä T3 -arvot ovat pienemmät kuin kesän alussa mitatut arvot. Kuva 4. Kiireetön vastaanottoaika lääkärille, T3 Mediaani Myös hoitajien T3-aikaa mitattiin kesäsupistusajan jälkeen (kuvat 5-7). Hoitajilla se tarkoitti kaikkien eri aikatyyppien mittaamista, jokaisessa tiimissä erikseen. Hoitajien vastaanottotyön aikatyypit ovat seuraavat: SAI sairaanhoitajan vastaanotto 15 min (Kuva 5.) SVO sairaanhoitajan vastaanotto 30 min (Kuva 5.) SPI spirometria-aika (Kuva 5.) ROK rokotusaika (Kuva 6.) KUU kuulontutkimus (Kuva 6.) TVO terveydenhoitajan vastaanotto 30 min (Kuva 6.) DVO diabeteshoitajan vastaanottoaika 60min (Kuva 7.) 11

12 Kuva 5. Sairaanhoitajan vastaanottotyyppien T3 mediaani Kuva 6. Terveydenhoitajien vastaanottotyyppien T3 -mediaani 12

13 Kuva 7. Diabeteshoitajien vastaanoton T3 mediaani Puhelinsaatavuutta emme voineet mitata ennen uuden puhelinjärjestelmän käyttöönottoa. Hyvä Vastaanotto- projektin käynnistymisvaiheessa meille ei siis ollut tietoa sen hetkisestä tilanteesta. Uuden puhelinjärjestelmän käyttöönottopäivä oli alun perin suunniteltu keväälle, mutta siirtyi monta kertaa, kunnes uusi järjestelmä saatiin käyttöön. Raportteja puhelinsaatavuudesta emme kuitenkaan saaneet tämän raportin kirjoittamiseen mennessä. Järjestelmän myötä otettiin käyttöön myös takaisinsoittomahdollisuus Marevan potilaille. Mittasimme koko Hyvä vastaanotto -hankeen ajan lääkäreiden ja hoitajien työssä viihtymistä (Visual Analogical Scale) -asteikolla 0-10 (Kuva 8.). Lähtötilanteessa helmikuussa 2011 työssä viihtyminen oli 5,3. Kevät- ja alkukesän keskimääräinen VAS oli 5, syyskaudella 6. Parhaimmillaan VAS oli 6,5 elokuun alussa. Työssä viihtymiseen vaikuttivat hankkeen aikana oleellisesti liika työn määrä suhteessa resursseihin. Sekä hoitaja- että lääkärityö tehtiin niukalla työtekijämäärällä. 13

14 Kuva 8. Työssä viihtyminen (VAS 0-10) 4 MUUTOKSET 4.1 Muutokset lääkärien työssä Mittauksesta saatujen tulosten perusteella lääkäreiden työohjelmiin tehtiin muutoksia. Ylilääkäri kävi jokaisen lääkärin kanssa läpi suunnitellun työohjelman ja sen pohjalta tehtiin tarvittavat muutokset, niin että ohjelmat ovat toimivia myös koko terveyskeskuksen näkökulmasta. Puhelinaikojen suunnitellun ja toteutuneen työn välillä vallitsevan suuren epätasapainon vuoksi puhelinajat pidennettiin 5 minuutista 10 minuuttiin / potilas. Lääkäreiden työohjelmia tarkennettiin myös niin, että sieltä poistettiin mahdolliset tyhjät välit ja kaikille lääkäreille lisättiin ohjelmaan ruokatauko. Oman väestön ulkopuolisille potilaille tarkoitetut ajat eriteltiin nyt kaikille lääkäreille, vaikkakin ajanvarauskoodien lisääntyminen oli ajanvarauksen kannalta huono ratkaisu. Sen sijaan puolikiireellisistä ajoista luovuttiin niiden vaikean rajaamisen vuoksi. Työohjelmamuutoksia tehdessä kiinnitettiin huomiota eri päivien erilaiseen kysyntään, jolloin esimerkiksi maanantaille lisättiin akuutteja aikoja. Muutosten aikana aikoja annettiin potilaille vain kahden viikon sykleissä, jotta tehdyt muutokset saadaan voimaan kaikilla samanaikaisesti. 14

15 Lääkäreiden työohjelmiin tehtiin seuraavat muutokset (suluissa lääkärilukumäärä): o akuuttiaikojen lisääminen (2) o akuuttiaikojen vähentäminen (1) o akuuttiaikojen uudelleen kohdentaminen kysynnän mukaan (4) o kiireettömien aikojen lisääminen (3) o kiireettömien aikojen vähentäminen (2) o ei muutoksia aikojen kokonaismäärään (4) o akuuttiaikoja liian vähän ohjelmassa muun ohjelman tiukkuuden vuoksi (4) Koko ajan pidettiin yllä ajatusta, "mitä palveluita voimme näillä resursseilla tuottaa". Lisäksi syntyi ulkoiseen kysyntään vastaava suunniteltu työaikamalli, joka voitaisiin ottaa käyttöön silloin kun kaikki virat olisivat täynnä. 4.2 Muutokset hoitajien työssä Hoitajien mittaus suoritettiin syksyllä niin, ettei tuloksia ehditty vielä syvällisesti analysoida ennen raportin valmistumista. Mittaustulosten perusteella hoitajien suunniteltu työ tullaan järjestämään osin uudelleen. Mittausten mukaan oikean pituisen ajan kohdentaminen potilaalle on hankalaa ja siksi hoitajien ajanvarauksessa tullaan siirtymään ajanvarausmoduuleihin. Terveyskeskusavustajien työn kohdalla suurin muutos tulee olemaan todennäköisesti yhden yhteisen toimiston perustaminen jolloin palvelu ei ole niin haavoittuvaista ja jakautuu tasaisemmin kaikkien tiimien kesken. Ajanvarauspuhelimen osuutta suunnitellussa työssä tulee myös lisätä, sekä kehittää konsultointijärjestelmää lääkäreiden kanssa. Todennäköisesti päivystävän hoitajan työtä tullaan myös uudelleen järjestelemään niin, että työstä tulee suunnitellumpaa ja hallitumpaa. Työyhteisöpalavereissa käsittelemme hoitajien mittausten perusteella seuraavat asiat syksyn 2011 ja vuoden 2012 aikana: o aikamoduulit o yksi yhteinen tiimitoimisto o päivystävän sairaanhoitajan tehtävät o puhelinajanvaraustyön toteutus 4.3 Muut muutokset Puhelinsaatavuuden parantamiseksi päätettiin, että hoitajat vastaavan aamuisin puhelimeen klo Lisäksi antikoagulanttihoidossa (Marevan ) oleville potilaille luotiin takaisinsoittomahdollisuus, jolla ajanvarauslinjan ruuhkaisuutta saadaan helpotettua. Hyvä vastaanotto -hankkeen ohella toteutettiin osin PDSA syklien avulla käytännön työtä helpottamaan hoitomalleja ja potilasohjeita sekä muutettiin joitakin käytänteitä. 15

16 Syksyllä 2010 terveyskeskuksessa alkanutta Rohto-toimintaa harjoiteltiin pajoissa, joissa koko henkilökunta osallistui työskentelyyn. Muun muassa hoitomallien valmistuminen/päivitys, työyhteisön pelisääntöjen luominen, potilaiden kotihoito-ohjeiden laatiminen, kirjaamisen ja tilastoinnin yhdenmukaistaminen, reseptinuusimiskäytännön uusiminen, päivystävänsairaanhoitajan vastaanotolle ilmoittautumisten poistuminen, ja hoitajien osalta resurssitilanteen paraneminen auttoivat osaltaan potilaiden laadukkaamman ja yhdenmukaisemman hoidon edistämistä. Lisäksi vuodelle 2012 luotiin suunnitelmallinen koulutus- ja kehittämisohjelma. 5 POHDINTA Hyvä vastaanotto -hankkeen toteutus tarjosi mielenkiintoisen mahdollisuuden analysoida lääkäreiden ja hoitajien työn järjestämistä terveyskeskuksessamme. Hankkeen tavoitteet hoidon saatavuuden parantamisesta ja "tämän päivän töiden tekemisestä tänään" ovat erittäin tärkeitä ja tavoiteltavia. Hankkeen antama mahdollisuus vertaistukeen toisten terveyskeskusten kanssa oli kannustavaa. Lääkärit ja hoitajat osallistuivat työajanmittauksiin tarmokkaasti ja tarkasti. Mittaukset onnistuivat hyvin. Tästä työryhmä esittää lämpimät kiitokset henkilökunnalle. Projektin päättyessä jäimme vielä kauas omista tavoitteistamme. Lähtötilanteessa T3 aika kiireettömällä vastaanotolle oli 28 päivää ja viimeisessä mittauksessa 30 päivää, kuitenkin vähemmän kuin alkukesän 46 päivää. Tavoitteemme lääkärin kiireettömästä vastaanottoajasta 14 vrk:n sisällä vuoden loppuun mennessä ei tule toteutumaan. Akuutille vastaanotolle T3 mediaani lääkärien työjärjestysmuutosten jälkeen kolmen mittausviikon aikana oli 3 (tuloksia ei näytetty). Akuuttiaikojen määrä on jonkin verran lisääntynyt, ja se näkyy ajanannon helpottumisena tältä osin (henkilökohtainen tiedonanto sh Marja Kehä, ajanvaraus). Ensiapuun ohjataan kuitenkin edelleen merkittävästi potilailta vastaanotoilta. Ajanannon yksi haaste on nyt se, että kysynnän mukaan akuutteja aikoja lääkäreiden työohjelmiin lisättäessä vähennettiin jonkin verran kiireettömiä vastaanottoaikoja. Tämä on selvä pullonkaula. Tällä hetkellä lääkärit tekevät itse työohjelmansa. Jatkossa on tarkoitus tehdä tarkempi työajan erittely laskureilla (laskurit Qulturum, Sipoo modifiointi, Järvenpää modifiointi), jotta voidaan kuvata työohjelman perusmalli. Puhelinsaatavuudesta emme saaneet luotettavaa tietoa, joten tavoitteen täyttymistä on vaikea arvioida. Tuntuma kuitenkin on, että esimerkiksi hoitajan puhelintunneille ei ole samanlaista ruuhkaa kuin alkuvuodesta. Samoin Marevan potilaat ovat olleet tyytyväisiä takaisinsoittomahdollisuuteen. Työssä viihtymisen osatekijä on koettu työmäärä suhteessa resursseihin. Hyvä vastaanotto -hankkeessa nostettiin esiin myös työtapojen ja toimintamallien vaikutus työn 16

17 sujumiseen ja hoidon saatavuuteen sekä koettuun kuormitukseen. Työn sujuvuuden lisäämisessä on tehtävä paljon työtä jatkossa yhdessä ratkaisuja miettien. Tulevaisuudessa Keravan terveyskeskuksessa aiotaan hyödyntää projektissa saatuja työkaluja ja välineitä. Mittaamista tullaan käyttämään yhtenä keinona saatavuuden selvittämiseksi niin lääkäreiden kuin hoitajienkin työtä arvioitaessa. Seuraava T3 mittausjakso lääkäreille toteutetaan maaliskuussa 2012, hoitajien T3 seurantaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2011 loppuun ja arvioida tilanne sen jälkeen uudelleen. Tällä hetkellä (syksy 2011) avoterveydenhuollon vastaanotoilla työskentelee 13 kokoaikaista lääkäriä (18 vakanssia). Uusien työntekijöiden rekrytointi tulee siis olemaan edelleen suuressa roolissa. Lisäksi jää arvioitavaksi väestövastuujärjestelmän toimivuus niin potilaan kuin työntekijänkin kannalta katsottuna. Hoitajan vakansseja on projektin aikana saatu lisää, ja sen on koettu helpottavan painetta hoitajan vastaanotolle pääsemiseksi. Työssä viihtymistä mitataan edelleen ja sen parantamiseksi tehdään työtä. Hyvä vastaanotto -projektin myötä yhteiset tapaamiset ja kehittäminen ovat lähentäneet eri ammattiryhmiä keskenään ja lisänneet merkittävästi uusien ideoiden syntymistä ja käyttöön ottamista. Hyvä vastaanotto -projektin ohella terveyskeskuksessa on panostettu kehittämiseen laajemmaltikin. Liitteissä 1 ja 2 kuvaamme kehittämistyömme aiheita ja toteutustapoja. Monisairaanpotilaan hoitomallia aletaan luoda, ja vanhoja jo käytössä olevia hoitomalleja päivitetään. Samalla on tarkoitus sopia myös hoitosuunnitelmien yhdenmukaisesta käyttöönotosta. Yhteisiä työskentelytapoja kehitetään jatkuvasti parantamaan potilaiden hoidon sisältöä ja helpottamaan henkilökunnan työskentelyä. E-reseptin käyttöönotto sitoo resursseja ja tulee olemaan ponnistus keväällä Lääkäri-hoitaja työparimalli uutena työtapana otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana. Sen avulla tulemme parantamaan potilaiden hoidon saatavuutta ja kohdentumista tasapuolisesti. 17

18 6 LIITTEET: 6.1 Liite 1. Toteutetut kehittämiskohteet ja PDSA -syklit Terveyskeskuksen henkilökunnan yhteisissä kokouksissa suunniteltuja ja toteutettuja muutoskohtia. Osa muutoksista on suunniteltu ja toteutettu Rohto-pajassa ja viety Rohtotietokantaan. Hyvä vastaanotto -hankkeen aikana toteutetut kehittämiskohteet: o Astman hoitomalli o Pitkäaikaissairaiden laboratorioseuranta, malli o Työyhteisön pelisäännöt o Itsemittauspisteiden yhdenmukaistaminen/ kohentaminen o Verenpaineen kotiseurantaohje o Hoitajilla: o yhdenmukainen kirjaaminen o tilastointi o AvoHilmo o perehdytysohjeita hoitajille o haavahoitotyöryhmä o hygieniatyöryhmä o hoitajien sairaslomankirjoitusoikeudet o LOVE o Potilaan seurantalomake ensiapuun atk-kaatumisen varalta o Kesäsupistusajan suunnittelu, toteutus ja arviointi o Reseptin uusiminen 7vrk o VY -mittaus, (tempaus terveyslautakunnalle) o Korvaushoidon hoitomalli o Komplisoimattoman kystiitin hoito- ohje, päivitetty o Diabetes T1DM ja T2DM hoitomallit o Uusi tietokoneavusteinen puhelinjärjestelmä o Ylähengitystieinfektiot hoitomalli o Hypopotilaiden hoito ensiavusta tiimeihin Valmiiksi luodut PDSA- syklit, jotka osin työn alla syksyllä 2011: o Laboratoriovastausten antaminen potilaalle o Lääkärien työohjelmien muutosseuranta o Vuosikontrolleista määräaikaisseurannaksi o Hoitajien ajanvarauksen muutokset o Lääkärien aikamoduulit vastaanotoille (työparimallin myötä) o 1 yhteinen toimisto o Lääkärikokoukset, -ajankohta 18

19 6.2 Liite 2. Muutoskohteet ja keinoja niiden toteuttamiseksi Terveyskeskuksen henkilökunnan yhteisissä kokouksissa suunniteltuja ja osin toteutettuja muutoskohtia Työntekijöiden ideat muutoskohteista ja mahdolliset keinot niiden toteuttamiseksi. o Resurssitilanteen kartoitus keinot: o sijaiset lomille / virkavapaille o avointen virkojen täyttäminen o vuokralääkäreiden käyttäminen? o aktiivinen henkilökunnan rekrytointi o riittävästi henkilökuntaa asukasmäärään nähden (hoitajat ja lääkärit) o puhelimen vastausprosentin seuranta o tasapainolaskurin säännöllinen käyttö o T3 aikojen seuraaminen o Lääkäreiden työohjelmien muuttaminen yksinkertaistamaan ajanvarausta keinot: o yksi ajanvaraustyyppi -> aikamoduulit o pidemmät vastaanottoajat o lääkärin vastaanotolle vain ne jotka tarvitsevat lääkäriä, muut hoitajalle o varajärjestelmän luominen äkillisten ja pidempiaikaisten muutosten varalta o työn suunnittelu kuukausittain o juhlapyhien, lomien ja vapaiden huomiointi suunnittelussa o flunssa-aikana muutettava työjärjestys o resurssien lisääminen ruuhka-aikoina o akuutit vastaanotot lääkäreille ilman ajanvarausta o Lääkäreiden työohjelmien muuttaminen vastaamaan kysyntää keinot: o LAV- aikoja lisää maanantaisin o Puhelinaikoja lisää o "keltaiset" tauot pois listoista o lääkäreiden työohjelmien läpikäyminen, -ylläpitäminen o suunnitellaan päiväohjelmat ulkoisen kysynnän perusteella o oheistyö pois? o iltavastaanotot? o maanantaisin 2 päivystävää, uudelleen järjestely o kaikkien tiimin potilaille akuutit ajat tasaisesti? o työohjelmat suunniteltu huomioiden koko tiimin toiminta o riittävän pitkät vastaanottoajat o koulutusaikataulun suunnitteleminen uudelleen o potilaan asiat hoidetaan kerralla kuntoon -> ei useita käyntejä 19

20 o Hoitosuunnitelmien ja toimintamallien kehittäminen ja systemaattinen käyttöönotto keinot: o aikojen suurkuluttajat otetaan haltuun o hoitajien ja lääkäreiden vastuualueet selviksi o toimintatapojen muutoksia, vuosikontrolli -> määräaikaiskäynnit o eri ammattiryhmien joustava, tarkoituksenmukainen työnjako o reseptiuusinnan pidentäminen o hyvä hoitosuunnitelma jonka potilas ymmärtää o hoitosuunnitelma kirjallisena potilaalle, suunnitelma tulevista kokeista tms. näkyviin o selkeä hoitosuunnitelma o hoitosuunnitelma kirjattu potilastietoihin o kuormittavien potilaiden hoitosuunnitelmat käyttöön ja ajantasalle o käypähoito-ohjeiden noudattaminen toteutuu o toimintamallien uudistaminen ja niiden noudattaminen o hyvät hoitokäytännöt, esim. selkäkipupotilaat fysioterapeuteille o työn laatu ja sisältö o Potilasohjauksen kehittäminen keinot: o HTA -kriteeristö o hyvä potilasohjaus o painopiste potilaan omahoidon ohjaukseen o yhtenäiset hoitomallit ja lomakkeet o pitkäaikaissairailla käynti hoitajalla säännöllisesti o potilasohjaus ajanvarauksesta o erikoisosaamisen varmistaminen o sairauslomakäytännöistä sopiminen, lopetusajankohdan huomioiminen o potilaiden vaatimuksiin vastaaminen o Tietotekniset keinot keinot: o Internet ajantasaiseksi ja sähköinen asiointi o omahoito-ohjeet Internetiin o itsehoito-ohjeiden markkinointi o potilastietojärjestelmän päivitykset / muutokset o Työnjaon kehittäminen keinot: o hoitajakapasiteetin lisääminen o lääkäri - hoitaja työparimalli o pitkäaikaissairaat potilaat hoitajan vastaanotoille aktiivisemmin o vastuutehtäville riittävästi työaikaa o laboratoriovastausten saamisen ja tulkitsemisen ohjeistus o ohjaus työterveyshuoltoon 20

21 o Sisäinen resurssien siirto keinot: o kaikki vastaamaan ajanvarauspuhelimeen klo 8-9 o puhelinajanvarauksen supistaminen? o toimiston aukioloajan lyhentäminen ( ) o torstai-iltapäivien kokousaika siirretään toiselle päivälle o joka toinen koulutusiltapäivä pois -> tilalle vastaanottoa o oheistyömäärän vähentäminen o päivystykseen oma henkilökunta o eri ajanvaraustyyppien vähentäminen, akuuttiaikoja vapaasti tiimien sisällä o väestövastuun purku? o lääkäri-hoitaja työparimalli o työhyvinvoinnin lisääminen o Palveluvalikoiman kehittäminen keinot: o puhelimessa takaisinsoitto tietylle asiakasryhmälle o parempi puhelinsaatavuus o aikuisten neuvolatoiminta o ennaltaehkäisevä työ pitkällä aikavälillä o ryhmävastaanotot o ryhmäohjaus o palvelusetelillä yksityisvastaanottojen käyttäminen 21

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Kuntatalo 8.2 213 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Tavoite: Hyvä vastaanotto-projekti syksy 21-kevät 211 Vastaanottojen lääkäreiden ja hoitajien aikojen saatavuuden parantaminen Jonojen

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI Kierros 5, 2012. Keravan terveyskeskus Suun terveydenhoito

HYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI Kierros 5, 2012. Keravan terveyskeskus Suun terveydenhoito HYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI Kierros 5, 2012 Keravan terveyskeskus Suun terveydenhoito SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. LÄHTÖTILANNE 3. TAVOITTEET 4. MITTAUKSET 4.1 Tasapainolaskurimittaukset 4.2 Tulokset tasapainolaskurista

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO Kierros 4, 2015

HYVÄ VASTAANOTTO Kierros 4, 2015 HYVÄ VASTAANOTTO Kierros 4, 2015 Loppuraportti Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus Yleistä Valkeakosken kaupungissa on n. 21 200 asukasta. Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskuksessa on yksi terveysasema.

Lisätiedot

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010

ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010 LOPPURAPORTTI 5.11.2010 /JL, HMT, HL ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010 Osallistujat: Helena Lappalainen, apulaisylilääkäri Liselott

Lisätiedot

Hyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015

Hyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015 Hyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015 Siilaisen terveysasema, Joensuu Heiskanen Maili, osastonhoitaja Katajavuori Tuulia, apulaisylilääkäri Kosunen Tiina, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2)

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2) HYVÄ POTKU 8. KEHITTÄMISTYÖN RAPORTOINTI Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2) Hoitolaryhmä 2:een kuuluvat

Lisätiedot

Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015

Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015 Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 KOKKOLA... 1 KRUUNUPYY... 3 2 HYVÄ POTKU -HANKE KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN TERVEYSASEMILLA 5 LÄHTÖTILANNE...

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI LUUMÄEN TERVEYSASEMALLA 2015 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Luumäen terveysasemasta 2. Mukaan Hyvä Potku hankkeeseen

Lisätiedot

MÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN

MÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN 2011-2012 MÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTI LOHJAN TERVEYSKESKUS Mäntynummen terveysasema 2011-2012 LOHJAN TERVEYSKESKUKSEN MÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN HYVÄVASTAANOTTOHANKEEN LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

KESKUSTAN JA ROUTION PALVELUALUEIDEN HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTI LOHJAN TERVEYSKESKUS. Keskustan terveysasema

KESKUSTAN JA ROUTION PALVELUALUEIDEN HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTI LOHJAN TERVEYSKESKUS. Keskustan terveysasema 2011-2012 KESKUSTAN JA ROUTION PALVELUALUEIDEN HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTI LOHJAN TERVEYSKESKUS Keskustan terveysasema 2011-2012 LOHJAN TERVEYSKESKUKSEN KESKUSTAN JA ROUTION HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

1. Esitiedot. Ilta- ja yöpäivystys on ulkoistettu.

1. Esitiedot. Ilta- ja yöpäivystys on ulkoistettu. . Esitiedot Helsinki on jaettu neljään alueeseen, joissa jokaisessa on vaihteleva määrä terveysasemia. Jokaisella alueella on johtava ylilääkäri ja jokaisella terveysasemalla on apulaisylilääkäri tai ylilääkäri.

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO KESKUSTAN TERVEYSASEMA, OULU LOPPURAPORTTI

HYVÄ VASTAANOTTO KESKUSTAN TERVEYSASEMA, OULU LOPPURAPORTTI HYVÄ VASTAANOTTO 28.9.2011 26.09.2012 KESKUSTAN TERVEYSASEMA, OULU LOPPURAPORTTI 1 Sisällysluettelo 2. Sisällysluettelo 3. Yleistä Osallistujat 4. Ongelmat 5. Tavoitteet 6. Keinot 7. Toteutus 8. Mittauksia

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Hyvä Potku kehittämistyön loppuraportti

Hyvä Potku kehittämistyön loppuraportti Hyvä Potku kehittämistyön loppuraportti Suomussalmen terveyskeskus Lääkäri Pertti Pasanen Terveydenhoitaja Erja Helttunen Terveyskeskuksen esittely Suomussalmen terveyskeskus on osa Kainuun sosiaali- ja

Lisätiedot

Kotkansaaren ja Länsi-Kotkan terveysasemat HYVÄ VASTAANOTTO 2010

Kotkansaaren ja Länsi-Kotkan terveysasemat HYVÄ VASTAANOTTO 2010 Kotkansaaren ja Länsi-Kotkan terveysasemat HYVÄ VASTAANOTTO 2010 Reima Lavikainen ylilääkäri Saija Hämäläinen osastonhoitaja Kristina Könönen osastonhoitaja Janica Miettinen sairaanhoitaja Sirpa Borodulin

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

Terveysasemien toimistot ovat avoinna normaalisti klo 8.00-15.00. Yhteystiedot liitteessä 1.

Terveysasemien toimistot ovat avoinna normaalisti klo 8.00-15.00. Yhteystiedot liitteessä 1. TERVEYSKESKUKSEN TOIMINTA KESÄLLÄ 2008 Hämeenlinnan kaupungissa, Hauholla, Parolassa, Kalvolassa ja Rengossa terveysasemat ovat auki koko kesän. Pappilanniemen terveysasema on suljettu 23.6.- 3.8.2008.

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Hyvä potku-hanke Limingan terveyskeskuksessa

LOPPURAPORTTI. Hyvä potku-hanke Limingan terveyskeskuksessa LOPPURAPORTTI Hyvä potku-hanke Limingan terveyskeskuksessa Sisällys 1.Johdanto... 3 1.1 Liminka kuntana... 3 1.2 Limingan terveyskeskus... 3 2. Hyvä Potku-hanke... 4 2.1 Hyvä Potku-hanke Limingassa...

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE LOPPURAPORTTI Nastolan terveysasema Suun terveydenhuolto

HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE LOPPURAPORTTI Nastolan terveysasema Suun terveydenhuolto 2013 HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE LOPPURAPORTTI Nastolan terveysasema Suun terveydenhuolto Sisällys 1. Johdanto 2. Lähtötilanne 3. Tavoitteet 4. Mittaukset 4.1 Tasapainolaskurimittaukset 4.2 Tulokset tasapainolaskurista

Lisätiedot

Äänekosken terveyskeskus. Ylilääkäri Keijo Lukkarinen

Äänekosken terveyskeskus. Ylilääkäri Keijo Lukkarinen Äänekosken terveyskeskus Ylilääkäri Keijo Lukkarinen Shp:n talousarvio 2018 Shp:n talousarviossa on Äänekosken osuus 22,425 miljoonaa euroa ( + 2,2 % verrattuna vuoden 2017 ennusteeseen) Kaupungin raami

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO. Hyvä vastaanotto projektin väliraportti Matinkylän terveysasema

HYVÄ VASTAANOTTO. Hyvä vastaanotto projektin väliraportti Matinkylän terveysasema HYVÄ VASTAANOTTO Hyvä vastaanotto projektin väliraportti Matinkylän terveysasema 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.1 Tausta... 3 1.2 Tavoitteet... 3 1.3 Terveysasematiedot... 3 2 Lähtötilanne terveysasemalla...

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

HYVÄ POTKU HANKE. Haukiputaan terveysasema Loppuraportti 30.4.2015

HYVÄ POTKU HANKE. Haukiputaan terveysasema Loppuraportti 30.4.2015 HYVÄ POTKU HANKE Haukiputaan terveysasema Loppuraportti 30.4.2015 Huusko Jarkko Kinnunen Marke Kipinä Heli Laasonen Marja Mustakangas Pirjo Oinas Tarja Seppälä Marja-Liisa Suomi Katja 1 Sisältö sivu 1.

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN PERUSTURVALAUTAKUNNAN SELVITYS KOSKIEN HOITOON PÄÄSYN TOTEUTUMISTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA JA SUUN TERVEYDENHUOLLOSSA

KIRKKONUMMEN PERUSTURVALAUTAKUNNAN SELVITYS KOSKIEN HOITOON PÄÄSYN TOTEUTUMISTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA JA SUUN TERVEYDENHUOLLOSSA 31.8.2017 1 (5) ESAVI/6779/05.07.03/2017 Aluehallintoylilääkäri Jaana Mäkelä Dno 568/06.00.00/2017 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinnan päätoimipaikka Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Lisätiedot

HYVÄ POTKU. Loppuraportti. Lappeenrannan keskustan ja Lauritsalan neuvolat

HYVÄ POTKU. Loppuraportti. Lappeenrannan keskustan ja Lauritsalan neuvolat HYVÄ POTKU Loppuraportti Lauritsalan neuvolat Osallistujat: Terveydenhoitaja Taru Järvinen Terveydenhoitaja Outi Martikainen Terveydenhoitaja Krista Keskisaari Perheohjaaja Anu Simpura Palveluesimies Anu

Lisätiedot

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Työryhmä: ph Päivi Metso, Sinikka Tauriainen, sh Titta Pyttynen, Sari Pekkanen, Tarja Tiusanen, lääkäri Marianne Riekki, Marianne Rasi, Saara Kuula, Tuula

Lisätiedot

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Mikä on pikapoli? Uusi hoitajavetoinen malli tarjota

Lisätiedot

PIHLAJALINNAN HYVÄ POTKU-TYÖRYHMÄN RAPORTTI VUODEN 2015 HANKKEESTA

PIHLAJALINNAN HYVÄ POTKU-TYÖRYHMÄN RAPORTTI VUODEN 2015 HANKKEESTA PIHLAJALINNAN HYVÄ POTKU-TYÖRYHMÄN RAPORTTI VUODEN 2015 HANKKEESTA Työpaikan tiedot: Omapihlaja Kehräsaaren terveysasema Henkilökunta 20 Väestöpohja 18 900 Työparityöskentelymalli Lääkäri-hoitajatyöparimallin

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Hyvä vastaanotto-hanke

Hyvä vastaanotto-hanke Loppuraportti Hyvä vastaanotto-hanke 27.4.211 Jakomäen terveysasema Satu Kaakko-Vornanen, Pirkko Holvitie, Marjo Pärssinen, Eija Ruostela 2 Jakomäen terveysasema sijaitsee Pohjois-Helsingissä, Kehä III:n

Lisätiedot

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mikä on Hyvä vastaanotto = Kaste-rahoitteinen hanke, jonka puitteissa

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta 7 28.01.2016 Kunnanhallitus 43 15.02.2016 Kunnan vastaus aluehallintovirastolle selvityspyyntöön ESAVI/4431/05.07.03/2015, Kirkkonummen kunnan suun terveydenhuollon kuukausikohtainen

Lisätiedot

1. Lääkäreiden sekä terveyden- ja sairaanhoitajien ei-kiireellisille vastaanottoajoille oli pitkät jonot.

1. Lääkäreiden sekä terveyden- ja sairaanhoitajien ei-kiireellisille vastaanottoajoille oli pitkät jonot. HYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI Kalajärven terveysasema YLEISTÄ Pohjois-Espoossa sijaitseva Kalajärven terveysasema kuuluu Espoon keskuksen suuralueeseen. Alueen pääterveysasema Samaria oli mukana Hyvä

Lisätiedot

Hyvä vastaanotto Pälkäneen terveysasemilla Kierros

Hyvä vastaanotto Pälkäneen terveysasemilla Kierros KANGASALAN KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TERVEYSPALVELUT Hyvä vastaanotto Pälkäneen terveysasemilla Kierros 10 11.4.2013-29.11.2013 Mukana kehittäjätiimissä: Marja Mustalahti tkl, Maija Mäkinen oh,

Lisätiedot

Tehokkuutta hoitotyöhön, hukkatyö ja Lean ajattelu terveydenhuollossa. Katja Pesonen, suunnittelija, HUS Perusterveydenhuollon yksikkö

Tehokkuutta hoitotyöhön, hukkatyö ja Lean ajattelu terveydenhuollossa. Katja Pesonen, suunnittelija, HUS Perusterveydenhuollon yksikkö Tehokkuutta hoitotyöhön, hukkatyö ja Lean ajattelu terveydenhuollossa Katja Pesonen, suunnittelija, HUS Perusterveydenhuollon yksikkö Lean ajattelu Filosofia, kulttuuri, arvo, ajattelutapa jne. Parannuskeino,

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 17.02.2016 Sivu 1 / 1 259/2016 06.00.00 25 Selvitys aluehallintovirastolle hoitoonpääsyn toteutumisesta Espoon perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Kumpulainen,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO HANKE 24.8.2011-11.5.2012

HYVÄ VASTAANOTTO HANKE 24.8.2011-11.5.2012 HELSINGIN TERVEYSKESKUS HAAGAN TERVEYSASEMA HYVÄ VASTAANOTTO HANKE 24.8.2011-11.5.2012 LOPPURAPORTTI Projektiin osallistuneet: Ylilääkäri Outi Sammalkorpi, osastonhoitaja Eija Korhonen, tk-lääkäri Arja

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

HELSINGIN TERVEYSKESKUS PITÄJÄNMÄEN TERVEYSASEMA HYVÄ VASTAANOTTO 10.4.-29.11.2013 LOPPURAPORTTI

HELSINGIN TERVEYSKESKUS PITÄJÄNMÄEN TERVEYSASEMA HYVÄ VASTAANOTTO 10.4.-29.11.2013 LOPPURAPORTTI HELSINGIN TERVEYSKESKUS PITÄJÄNMÄEN TERVEYSASEMA HYVÄ VASTAANOTTO 10.4.-29.11.2013 LOPPURAPORTTI Hyvä vastaanotto-tiimi: Marjo Parkkila-Harju, Suvi Paananen, Terttu Henriksson, Jaana Jääskeläinen, Kirsti

Lisätiedot

Puhelutiedot 2015, Joensuun terveysasemat

Puhelutiedot 2015, Joensuun terveysasemat Puhelutiedot 215 kuukausitt Soitetut ja hoidetut puhelut terveysasemittain, Joensuun terveysasemat Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Soitetut Hoidetut

Lisätiedot

Hyvä Potku-työryhmä 21.4.2015

Hyvä Potku-työryhmä 21.4.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvä Potku Loppuraportti Hyvä Potku-työryhmä 21.4.2015 Loppuraportissa kuvataan avovastaanoton kehittämistyötä Hyvä Potku-hankkeessa 10.9.2014-13.5.2015 2 1. OSALLISTUJAT Hyvä Potku

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO. Hyvä vastaanotto projektin väliraportti Puolarmetsän terveysasema

HYVÄ VASTAANOTTO. Hyvä vastaanotto projektin väliraportti Puolarmetsän terveysasema HYVÄ VASTAANOTTO Hyvä vastaanotto projektin väliraportti Puolarmetsän terveysasema 2 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 3 1.1 Tausta... 3 1.2 Tavoite... 3 1.3 Osallistujat... 3 1.4 Terveysasematiedot...

Lisätiedot

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN SAATAVUUS N keskiarvo

TERVEYSPALVELUIDEN SAATAVUUS N keskiarvo LIITE 6 1(2) Taulukko 2. Aloitusvaiheen tulosten keskiarvot ja keskihajonnat. TERVEYSPALVELUIDEN SAATAVUUS N keskiarvo keskihajonta Henkilökunnan riittävyys 32 2,99 6,75 Henkilökuntaa on riittävästi 32

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 1 Vanhusneuvosto 29.05.2017 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 10 Klaukkalan terveysaseman toiminnan esittely / asiantuntijasairaanhoitaja Merja Tuominen 11 Edellisen kokouksen pöytäkirjan

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

VÄLITTÖMÄN ASIAKASTYÖAJAN LISÄÄMINEN

VÄLITTÖMÄN ASIAKASTYÖAJAN LISÄÄMINEN VÄLITTÖMÄN ASIAKASTYÖAJAN LISÄÄMINEN JOHDANTO Hanko, Inkoo, Siuntio, Lohja, PTKY Karviainen, Järvenpää ja Hyvinkää ovat mukana Kaste osaohjelmassa Kotona Kokonainen Elämä. Kunnat muodostavat toiminnallisen

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Hyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015

Hyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015 Hyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015 Työryhmä: Broström Eila, sh Hernetkoski Maili, lh Niskakangas Peppina, tkl Paaso Saara, sh Pikkarainen Mari, tkl Pennanen Harri, tkl

Lisätiedot

HYVÄ POTKU 1 LOPPURAPORTTI Askolan kunta / terveyskeskus Suun terveydenhuolto

HYVÄ POTKU 1 LOPPURAPORTTI Askolan kunta / terveyskeskus Suun terveydenhuolto HYVÄ POTKU 1 LOPPURAPORTTI 2014 Askolan kunta / terveyskeskus Suun terveydenhuolto 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. LÄHTÖTILANNE 3. TAVOITTEET 4. MITTAUKSET - Tasapainolaskurimittaukset - Muut mittaustulokset

Lisätiedot

Hyvä Isokyröläinen! Vuoden 2009 alusta perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen

Hyvä Isokyröläinen! Vuoden 2009 alusta perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen PÄIVITETTY 2015 Hyvä Isokyröläinen! Vuoden 2009 alusta perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Tässä esitteessä

Lisätiedot

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.2.2013 Risto Mäkinen Johtava ylilääkäri, toimitusjohtaja Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Hyvä vastaanotto -hanke Loppuraportti

Hyvä vastaanotto -hanke Loppuraportti Hyvä vastaanotto -hanke Loppuraportti 5.9.2012 Töölön terveysasema Markku Lehikoinen, Tuulia Meriniemi, Cinzia Sarti, Juhani Sorvo, Hillevi Tanhuanpää, Mikko Valkonen ja Shari Vierto Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen PÄIVITETTY 2016 Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Tässä esitteessä kerrotaan järjestettävien

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Hyvä vastaanotto loppuraportti

Hyvä vastaanotto loppuraportti Hyvä vastaanotto loppuraportti Oulun kaupungin suun terveydenhuolto Kaijonharjun, Rajakylän ja Keskustan suun terveydenhuollon piirit (KaRaOKe) Osallistujat: Työryhmä: Tuula Hannu, Taina Hurskainen, Reija

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Ranuan terveyskeskuksen vastaanoton toiminnan kehittäminen. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso syksy 2010

Ranuan terveyskeskuksen vastaanoton toiminnan kehittäminen. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso syksy 2010 Ranuan terveyskeskuksen vastaanoton toiminnan kehittäminen PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso syksy 2010 Terveydenhoitaja Marjatta Pernu ja suunnittelija Jaana Kupulisoja 30.10.2010 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO/ BRA MOTTAGNING

HYVÄ VASTAANOTTO/ BRA MOTTAGNING HYVÄ VASTAANOTTO/ BRA MOTTAGNING kierros nro 1, 2010 Loppuraportti Sipoon terveyskeskus Yleistä Sipoon kunnassa on n. 18 000 asukasta. Sipoon terveyskeskukseen kuuluu kaksi terveysasemaa, joista toinen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 200 Hammaslääkärityövoimatutkimukset lokakuussa 200 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (234 terveyskeskusta) yhden päivän poikkileikkaustilanne

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

LIITE 2. PUHELUIDEN AIHEJAKAUMA YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ. Yhteensä 467 puhelun tilasto. Viikon otanta.

LIITE 2. PUHELUIDEN AIHEJAKAUMA YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ. Yhteensä 467 puhelun tilasto. Viikon otanta. LIITE 2. PUHELUIDEN AIHEJAKAUMA YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ Yhteensä 467 puhelun tilasto. Viikon otanta. PUHELUIDEN AIHEJAKAUMA Jatkohoidon tai nykyisen hoidon tiedustelu 19kpl = 4% --------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Hyvä Potku hanke 2015 Loppuraportti Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ky Suun terveydenhuolto

Hyvä Potku hanke 2015 Loppuraportti Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ky Suun terveydenhuolto 1 Hyvä Potku hanke 2015 Loppuraportti Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ky Suun terveydenhuolto Mikko Neuvonen johtava hammaslääkäri Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ky 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lähtötilanne

Lisätiedot

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013 2013 Minna Mutanen 26.3.2013 terveyspalveluiden johtaja johtava ylilääkäri Terveysneuvonta Tukipalvelut Avopalvelut Sairaanhoitopalvelut Sairaalapalvelut Laitehuolto Fysioterapia Tk-vuodeosastotoiminta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta TERVEYSKESKUSTEN JOHDON NEUVOTTELUPÄIVÄT10.2.2012 Puheenvuoro: Raija Puustinen Helsingin terveysasemien kokemuksia johtamisesta, kehittämisen

Lisätiedot

K A R V I A I S E N PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ TÄRKEIMPIÄ PUHELINNUMEROITA JA YHTEYSTIETOJA. Tiedot on tarkoitettu lähinnä vihtiläisille ikäihmisille.

K A R V I A I S E N PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ TÄRKEIMPIÄ PUHELINNUMEROITA JA YHTEYSTIETOJA. Tiedot on tarkoitettu lähinnä vihtiläisille ikäihmisille. PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ K A R V I A I S E N TÄRKEIMPIÄ PUHELINNUMEROITA JA YHTEYSTIETOJA Tiedot on tarkoitettu lähinnä vihtiläisille ikäihmisille. Tiedot on koottu Karviaisen 27.4.2010 päivittämästä palveluoppaasta.

Lisätiedot

Puhelutiedot

Puhelutiedot Puhelutiedot 1.1.215-3.5.215 12 Soitetut1 Hoidetut1 Soitetut2 Hoidetut2 Soitetut3 Hoidetut3 Soitetut4 Hoidetut4 Soitetut5 Hoidetut5 Siilaisen ta 9 997 4 652 7 54 4 626 1 8 4 967 8 17 4 36 6 485 4 54 Niinivaaran

Lisätiedot

Yhteistyöryhmä

Yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmä 17.11.201 1. Perusterveydenhuolto 2. Aikuissosiaalipalvelut 3. Palveluasuminen 4. Kotihoito. Hyvinvointineuvola & kouluasiat 6. Muut asiat Happy or not Pyhtää elokuu ja lokakuu 201 Potilasjono

Lisätiedot

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26.-27.1.2011 Merja Toivonen Koulutusylilääkäri Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos

Lisätiedot

Hyvä Potku loppuraportti. Kontiolahden terveysasema

Hyvä Potku loppuraportti. Kontiolahden terveysasema Hyvä Potku loppuraportti Kontiolahden terveysasema Hyvä Potku loppuraportti Kontiolahden terveysasema Apulaisylilääkäri Riitta Myyry Lääkäri Tomi Kiiala Sairaanhoitaja Leena Lukkarinen Sairaanhoitaja Tea

Lisätiedot

HYVÄ VASTAANOTTO -SUUN TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET-

HYVÄ VASTAANOTTO -SUUN TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET- HYVÄ VASTAANOTTO -SUUN TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET- SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTILANNE 5 3 TAVOITTEET 6 4 MITTAUKSET 6 4.1 Tasapainolaskuri 6 4.2 Tulokset tasapainolaskurista 6 4.3 Muuta

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008

Lisätiedot

HYVÄ POTKU. HELSINGIN KAUPUNKI SUUN TERVEYDENHUOLTO Hoitolaryhmä1:Kannelmäki, Malminkartano, Pitäjänmäki, LOPPURAPORTTI KIERROS 8, 2015

HYVÄ POTKU. HELSINGIN KAUPUNKI SUUN TERVEYDENHUOLTO Hoitolaryhmä1:Kannelmäki, Malminkartano, Pitäjänmäki, LOPPURAPORTTI KIERROS 8, 2015 HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI KIERROS 8, 2015 HELSINGIN KAUPUNKI SUUN TERVEYDENHUOLTO Hoitolaryhmä1:Kannelmäki, Malminkartano, Pitäjänmäki, Sofianlehto ja Vallila Osallistujat: hml Aini Kalju ja shg Matti Saksa

Lisätiedot

Härkätien terveyskeskuksen astman hoitopolun kehittämishanke

Härkätien terveyskeskuksen astman hoitopolun kehittämishanke Härkätien terveyskeskuksen astman hoitopolun kehittämishanke Sairaanhoitaja (astmahoitaja) Katja Matikka Terveyskeskuslääkäri Maarten de Vocht 9.3.2017 Härkätien kartalla Valtakunnallisen astma-ohjelman

Lisätiedot

KYSTERI esittäytyy. Rautavaara, Juankoski ja Kaavi Mikko Korhonen, Eija Peltonen ja Juha Kauttonen

KYSTERI esittäytyy. Rautavaara, Juankoski ja Kaavi Mikko Korhonen, Eija Peltonen ja Juha Kauttonen KYSTERI esittäytyy Rautavaara, Juankoski ja Kaavi 3.11.2011 Mikko Korhonen, Eija Peltonen ja Juha Kauttonen 04.11.11 1 2 3 KYSTERI PALVELUALUE Keskitetyt palvelut PALVELUYKSIKÖT Seudulliset palvelut Leppävirta

Lisätiedot

Terveysasemien saatavuuden parantaminen Espoossa. Tuija Kumpulainen Johtava ylilääkäri Terveysasematoiminta

Terveysasemien saatavuuden parantaminen Espoossa. Tuija Kumpulainen Johtava ylilääkäri Terveysasematoiminta Terveysasemien saatavuuden parantaminen Espoossa Tuija Kumpulainen Johtava ylilääkäri Terveysasematoiminta Espoo 2015 265 000 asukasta Paljon nuoria ja työikäisiä, koulutettuja ja hyvätuloisia Samalla

Lisätiedot

Hyvä vastaanotto -hanke

Hyvä vastaanotto -hanke Hyvä vastaanotto -hanke Loppuraportti 15.11.211 Malmin terveysasema Liisa Karttunen, Hanna Kuisma, Arja Meriläinen, Päivi Pétas, Päivi Romakkaniemi, Katri Seppänen, Marja Vanha-Perttula, Mirja Vuori 2

Lisätiedot

MIKÄ IHMEEN JYTE? 12 terveysasemaa. 332 sairaansijaa/tks

MIKÄ IHMEEN JYTE? 12 terveysasemaa. 332 sairaansijaa/tks Hyviskokemuksia ja kehittämisideoita Sote2020 seminaari Peurunka MIKÄ IHMEEN JYTE? Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus palvelee Jyväskylän, Muuramen, Hankasalmen ja Uuraisten kunnan asukkaita.

Lisätiedot

FYSIOTERAPEUTIN SUORAVASTAANOTTO Oh Tiina Ajalin, ft Anitta Lehtonen Turun hyvinvointitoimiala, lääkinnällinen kuntoutus

FYSIOTERAPEUTIN SUORAVASTAANOTTO Oh Tiina Ajalin, ft Anitta Lehtonen Turun hyvinvointitoimiala, lääkinnällinen kuntoutus FYSIOTERAPEUTIN SUORAVASTAANOTTO 10.5.2017 Oh Tiina Ajalin, ft Anitta Lehtonen Turun hyvinvointitoimiala, lääkinnällinen kuntoutus SUORAVASTAANOTTO Tehtävänsiirto lääkäreiltä fysioterapeuteille Tarve kirjattu

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Hyvä Potku. Oulun kaupunki/suun terveydenhuolto. Loppuraportti 6.5.2015 1(11)

Hyvä Potku. Oulun kaupunki/suun terveydenhuolto. Loppuraportti 6.5.2015 1(11) 1(11) Hyvä Potku Oulun kaupunki/suun terveydenhuolto Loppuraportti 6.5.215 2(11) 1. Lähtötilanne... 3 2. Tavoitteet... 3 3. Mittaukset... 3 3.1 Tasapainolaskurit... 4 3.1.1 Hammaslääkärit... 4 3.1.2 Suuhygienistit...

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilun tilannekatsaus Riitta Pylvänen projektipäällikkö

Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilun tilannekatsaus Riitta Pylvänen projektipäällikkö Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilun tilannekatsaus 12.10.2017 Riitta Pylvänen projektipäällikkö 16.10.2017 Valinnanvapauskokeilun toteutus Jyväskylässä Kolme palvelutuottajaa hyväksytty (Mehiläinen,

Lisätiedot

Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton

Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen ajanvaraus Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot