HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) SAIRAANHOITOPIIRI. Hallituksen kokoushuone, hallintokeskus, Stenbäckink. 9, 4. krs

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS AIKA klo 08:30-10:15 PAIKKA Hallituksen kokoushuone, hallintokeskus, Stenbäckink. 9, 4. krs KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 47 INFO-OSUUS 5 48 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSME- NETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 49 ERON MYÖNTÄMINEN LÄNSI-UUDENMAAN SAI- RAANHOITOALUEEN LAUTAKUNNAN JÄSEN JA VARAPUHEENJOHTAJA ELISABETH KAJANDERIL- LE JA UUDEN JÄSENEN JA VARAPUHEENJOHTA- JAN VALINTA HÄNEN TILALLEEN 50 MAANVUOKRASOPIMUKSEN TEKEMINEN KIIN- TEISTÖ OY UUSI LASTENSAIRAALAN JA HUO- NEENVUOKRASOPIMUKSEN TEKEMINEN STIF- TELSEN NYA BARNSJUKHUSETS STÖD - UUDEN LASTENSAIRAALAN TUKISÄÄTIÖN KANSSA 51 UUDEN LASTENSAIRAALAN HANKESUUNNITEL- MAN HYVÄKSYMINEN 52 HUS:N SIVUTOIMIOHJEEN JA -KÄYTÄNNÖN TAR- KISTAMINEN PROFESSOREIDEN SIVUVIRAT HUS:SSA TAIDETOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS VUODEL- TA VÄHEMMISTÖKIELISEN LAUTAKUNNAN TOIMIN- TAKERTOMUS 2013 / NÄMNDENS FÖR DEN SPRÅKLIGA MINORITETEN VERKSAMHETSBE- RÄTTELSE TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS PROFESSORI, OYL ANTTI MÄKITIEN JA NETMEDI OY:N OIKAISUVAATIMUS OPERATIIVISEN EETTI- SEN TOIMIKUNNAN LAUSUNTOMAKSUPÄÄTÖK- SESTÄ 196,

2 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) 58 MICROSOFT-TYÖASEMIEN JA -PALVELINTEN YRITYSLISENSSIEN KÄYTTÖOIKEUS JA HANKIN- TASOPIMUKSIEN UUSINTA JA TYTÄR- JA OSAK- KUUSYHTIÖIDEN LISENSSISOPIMUS MUUT ASIAT 67

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Urho Ulla-Marja 08:30-10:15 puheenjohtaja Slunga-Poutsalo Riikka 08:30-10:15 varapj. Dahlberg Birgitta 08:30-10:15 varajäsen Grönfors Eija 08:30-10:15 varajäsen Haahtela Tari 08:35-10:15 jäsen Heinimäki Heikki 08:30-10:15 jäsen Ikävalko Suzan 08:35-10:15 jäsen Karma Pekka 08:30-10:15 jäsen Laine Leena 08:30-10:15 jäsen Luhtanen Leena 08:30-10:15 jäsen Niemi Marika 09:00-10:15 jäsen Murto Pekka 08:30-10:15 varajäsen Oksanen Jari 08:30-10:15 jäsen Ranki Risto 08:30-10:15 jäsen Vanhanen Reetta 08:30-10:15 varajäsen Vuorento Reijo 08:30-10:15 varajäsen Yltävä Harry 08:30-10:15 jäsen Karhu Ulla-Mari 08:30-10:15 valtuuston pj. Könkkölä Kalle 08:30-10:15 valtuuston I vpj. Äyräväinen Irene 08:30-10:15 valtuuston II vpj. Lindén Aki 08:30-10:15 toimitusjohtaja Frostell Mari 08:30-10:15 talousjohtaja Lehtonen Lasse 08:30-10:15 hallintoylilääkäri Kauppinen Ilkka 08:30-10:15 hallintojohtaja Mäkinen Anne-Maria 08:30-10:15 henkilöstöjohtajan vs. Renkonen Risto 09:40-10:15 dekaani :t Saukkomaa Johanna 08:30-10:15 viestintäjohtaja Torppa Kaarina 08:30-10:15 hallintoylihoitaja :t 47-49, Viinikka Lasse 08:30-10:15 johtajaylilääkärin vs. ;t 47-49, Lähteenmäki Hannu - kiinteistöjohtaja :t Priha Anne - investointijohtaja 51 Lahdenne Pekka - projektinjohtaja 51 Kauppinen Ilkka 08:30-10:15 sihteeri ALLEKIRJOITUKSET Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Ilkka Kauppinen sihteeri

4 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) PÖYTÄKIRJAN Pöytäkirja tarkastettu TARKASTUS Jari Oksanen pöytäkirjantarkastaja Pekka Karma pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA YLEISESTI Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, hallintokeskus, vahtimestari, NÄHTÄVÄNÄ Stenbäckink. 9, 1. krs., KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Päätös Kokous todettiin laillisesti ko koonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jari Oksanen ja Pekka Karma.

5 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS INFO-OSUUS 27/00/02/00/01/2014 HALL 47 * Toimitusjohtajan ajankohtaiskatsaus, Aki Lindén - vuoden 2014 talous verrattuna tilinpäätökseen 2013, oheismateriaali - HYKS-psykiatrian rakenteellinen säästö vuosina Päätösesitys Päätös Merkitään selostus tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

6 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 25/00/02/00/01/2014 HALL Sairaanhoidollisten tukipalvelujen liikelaitosten johtokunta Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset, HUSLAB 14 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset, HUS-Kuvantaminen 15 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset, HUS-Apteekki 16 HUS-Kuvantaminen liikelaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta HUSLAB liikelaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta HUS-Apteekki liikelaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta Lisäselvitys osastonylilääkärin virantäyttöä (1A ) koskevasta oikaisuvaatimuksesta koskien HUSLABin patologian ja genetiikan vatuualueella tehtyä päätöstä osastonylilääkärin virkavalinnasta 20 Neuvotteluiden käynnistäminen HUSLABin ja muiden sairaanhoitopiirien välisen yhteistyön jatkamiseksi terveydenhuoltolain mukaisten työnjakosopimusten perusteella 21 Radiologian vuokralääkäripalveluiden hankinta 22 Sairaanhoidollisten liikelaitosten liiketoimintamallivaihtoehdot 23 Muut asiat 2. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta Info-osuus 2 Tiedoksi merkittäviä asioita 3 Kuntalain 51.n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 4 Vuoden 2013 tilinpäätös ja toimintakertomus 5 Vuoden 2014 talousarvio ja tulosyksikköjen käyttösuunnitelmat 6 Toiminnan ja talouden seurantaraportti tammikuulta Muut asiat 3. Nämnden för den språkliga minoriteten Premiering med diplom för goda tvåspråkiga insatser 16 Nämndens verksamhetsberättelse Budgetuppföljning 18 Övriga ärenden 19 Anmälningsärenden 20 Nästä möte 4. Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunta Lohjan sairaanhoitoalueen toimintakertomus ja tilinpäätös v Lohjan sairaanhoitoalueen käyttösuunnitelma v Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet

7 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS Ohje toiminnan järjestämisestä Lohjan sairaanhoitoalueella alkaen 8 Tiedoksi merkittävät viranhaltijapäätökset 9 Infoasiat 5. Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta HUS:n hallituksen päätösten jatkovalmistelu ja päätösten vaikutukset erityisesti Lohjan sairaanhoitoalueen näkökulmasta 5 Muut asiat 6. Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunta Ajankohtaiskatsaus 9 Porvoon sairaanhoitoalueen vuoden 2013 tilinpäätös ja toimintakertomus 10 Hoitotyön esittely 11 Hallituksen kokoukset 12 Seuraavan kokouksen ajankohta 7. Toimitusjohtajan päätökset Soccan neuvottelukunnan asettaminen toimikaudelle Määräaikaisen vakanssin perustaminen yhtymähallintoon, perusterveydenhuollon yksikköön HYKS Operatiivisen tulosyksikön toimialajohtaja Reijo Haapiaisen tulokseen sidotun muuttuvan palkanosan maksaminen vuodelta Sydän- ja keuhkokeskus Hyksin toimialajohtaja Markku Niemisen tulokseen sidotun muuttuvan palkanosan maksaminen vuodelta HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikön toimialajohtaja Jari Petäjän tulokseen sidotun muuttuvan palkanosan maksaminen vuodelta HYKS Psykiatrian tulosyksikön toimialajohtaja Grigori Joffen tulokseen sidotun muuttuvan palkanosan maksaminen vuodelta Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saaren virkamatka HUS-Servis liikelaitoksen toimitusjohtajan Leena Koposen tavoitteisiin ja tulokseen sidotun muuttuvan palkanosan maksaminen vuodelta HUS-Logistiikka liikelaitoksen toimitusjohtaja Markku Laakson tavoitteisiin ja tulokseen sidotun muuttuvan palkanosan maksaminen vuodelta HUS-Desiko liikelaitoksen toimitusjohtajan Tuula Karhumäen tavoitteisiin ja tulokseen sidotun muuttuvan palkanosan maksaminen vuodelta Ravioli liikelaitoksen toimitusjohtaja Pirjo Hakala-Lahtisen tavoitteisiin ja tulokseen sidotun muuttuvan palkanosan maksaminen vuodelta HUS-Tietohallinnon taseyksikön johtaja Pertti Mäkelän tavoitteisiin ja tulokseen sidotun muuttuvan palkanosan maksaminen vuodelta 2013

8 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS HUS-Tilakeskuksen johtaja Hannu Lähteenmäen tavoitteisiin ja tulokseen sidotun muuttuvan palkanosan maksaminen vuodelta Tuotteistuksen ja hinnoittelun kehittämisryhmän nimittäminen Kaihipalveluseteleiden ja suonikohjuseteleiden hintakattojen korottaminen HUS-kuntayhtymän yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tutkimuslaitehankkeet vuonna Paikallinen sopimus HYKSin Oy:n kanssa tehtyihin palvelusopimuksiin liittyvän lisätyön korvausperusteista HUS:n edustajien nimeäminen yliopistotoimikuntaan 8. HUS-Tilakeskus tulosalueen johtajan päätös Toimitilan vuokraaminen Leif Fredrikssonilta Porvoon lastenpsykiatrian poliklinikan ja psykiatrian poliklinikan toimintaa varten alkaen, osoite Iso Kylätie 20, Sipoo 9. HUS-Tilakeskus, tilahallintopäällikön päätökset Tilojen vuokraaminen HUSLABin toimintaa varten Nikkilän sosiaali- ja terveysasemalta, osoitteesta Jussaksentie 14, Sipoo, alkaen. Vuokranantaja Sipoon kunta Tilojen vuokraaminen HUS-Kuvantamisen toimintaa varten Nikkilän sosiaali- ja terveysasemalta, osoitteesta Jussaksentie 14, Sipoo, alkaen. Vuokranantaja Sipoon kunta Päätösesitys Hallitus päättää 1. merkitä tiedoksi toimitusjohtajan päätökset ajalta :t 23-34; ja 2. ettei se ota käsiteltäväkseen muita esittelytekstissä lueteltuja kuntalain 51 :ssä tarkoitettuja päätöksiä. Päätös Esitys hyväksyttiin.

9 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS ERON MYÖNTÄMINEN LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNNAN JÄSEN JA VARAPUHEENJOHTAJA ELISABETH KAJANDERILLE JA UUDEN JÄSENEN JA VARAPUHEEN- JOHTAJAN VALINTA HÄNEN TILALLEEN 65/00/00/01/02/2013 HALL 49 Perussopimuksen 10 :n mukaan hallituksen alaisena sairaanhoitopiirissä toimivat 4 :ssä mainittujen sairaanhoitoalueiden toimintaa varten valtuuston toimikaudekseen asettamat lautakunnat. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnassa on 9-13 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee yhden (1) lautakunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Jäsenet lautakuntaan valitaan sairaanhoitoalueeseen kuuluvista kunnista. Lautakunnan kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Lisäksi lautakunnan kokoonpano muodostetaan myös alueellisesti ja kielisuhteiden kannalta tasapuoliseksi siten, että jokainen jäsenkunta on edustettuna. Tätä sopimusmääräystä ei sovelleta jäseneen, joka valitaan muihin sairaanhoitoalueisiin kuuluvista kunnista HYKS-sairaanhoitoalueen lautakuntaan eikä Helsingin yliopiston nimeämään jäseneen. Tasa-arvolain 4,2 :n mukaisesti kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta valtuustoa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Valtuusto päätti valita jäsenet ja varajäsenet Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakuntaan valtuustokaudeksi seuraavasti: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Erkki Rissanen, pj. Raasepori Päivi Sirén-Laine Raasepori Anja Roos Hanko Timo Riikkilä Hanko Seija Kähkönen Raasepori Kalervo Heinonen Raasepori Jari Wetterstrand Inkoo Barbro Viljanen Inkoo Elisabeth Kajander, vpj Raasepori Jorma Saaristo Raasepori Jouko Veikanmaa Hanko Ulf Lindström Hanko Niina Holmström Inkoo Gunnar Nyberg Inkoo Charlotta Wolff Raasepori Marko Reinikainen Raasepori Ira Enckell Raasepori Susanna Grönqvist Raasepori Pekka Tuunanen Hanko Veijo Ratilainen Inkoo Mikko Vainio Raasepori Birgitta Gran Hanko Roger Engblom Raasepori Marie Bergman-Auvinen Inkoo Eero Koli Hanko Riitta Rossi Raasepori

10 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsen ja varapuheenjohtaja Elisabeth Kajander on pyytänyt eroa henkilökohtaisista ja ammatillisista syistä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenen ja varapuheenjohtajan tehtävästä. Kuntalain 38 :n 3 momentin mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Päätösesitys Hallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää 1. myöntää Elisabeth Kajanderille pyynnöstään eron Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenen ja varapuheenjohtajan tehtävästä; 2. valita Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakuntaan Elisabeth Kajanderin tilalle uuden jäsenen ja varapuheenjohtajan jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09)

11 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS MAANVUOKRASOPIMUKSEN TEKEMINEN KIINTEISTÖ OY UUSI LASTENSAIRAALAN JA HUO- NEENVUOKRASOPIMUKSEN TEKEMINEN STIFTELSEN NYA BARNSJUKHUSETS STÖD - UU- DEN LASTENSAIRAALAN TUKISÄÄTIÖN KANSSA 697/10/03/02/00/2011 HALL 50 Säätiömalli Valtuusto päätti , että uusi lastensairaalahanke toteutetaan säätiö -mallin mukaisena, jolla mahdollistetaan laajamittainen ulkopuolisen rahoituksen kerääminen ja saadaan korkean luokan asiantuntemusta mukaan hankkeeseen ja että edellytysten täyttyessä perustetulle säätiölle lahjoitetaan vuosien aikana 40 miljoonaa euroa lastensairaalan rakentamista varten edellyttäen, että säätiö saa merkittävää rahoitusta kansalaiskeräyksellä ja valtionrahoituksella. Sääntöjensä mukaisesti Uuden Lastensairaalan Tukisäätiön tarkoitus on edistää molemmilla kotimaisilla kielillä tapahtuvaa lastenlääketieteellistä tutkimusta, opetusta ja erikoistumista pediatriseen lääketieteeseen sekä näiden hyödyntämistä etupäässä rakennuttamalla ja ylläpitämällä tähän tarkoitukseen sopivia tiloja sekä edistämällä tutkimusta lastenlääketieteen yhteydessä. Aiesopimus Valtuusto päätti hyväksyä osaltaan aiesopimuksen tehtäväksi Stiftelsen Nya Barnsjukhusets Stöd - Uuden Lastensairaalan Tukisäätiön kanssa, ja että HUS sitoutuu myöntämään 40 milj. euroa em. säätiölle Uuden Lastensairaalan rakennuttamista varten. Lahjoituksen maksamisesta ja sen ehdoista valtuusto päättää erikseen. Aiesopimuksessa sovitaan muun muassa, että 1. HUS vuokraa maa-alueen Kiinteistö Oy:lle 30 vuoden määräajaksi Lastensairaalan rakennuksen toteuttamista varten. Maanvuokrasopimuksen keskeinen ehto on, että HUS perii Uuden Lastensairaalan maa-alueesta vuokraa, joka on määrältään nimellinen. 2. HUS:n ja Säätiön välillä solmitaan pääomavuokrasopimus, jolla HUS vuokraa rakennuksen Säätiöltä 30 vuoden määräajaksi. Aiesopimuksen mukaan vuokrasopimuksen keskeiset ehdot perustuvat seuraaviin lähtökohtiin: HUS maksaa Säätiölle vuotuista omakustannusperusteista vuokraa, jolla katetaan seuraavat kustannukset ja kulut: jäljempänä kuvatun Hankkeeseen käytettävän vieraan pääomanehtoisen rahoituksen rahoituskustannukset ja Kiinteistö Oy:n kiinteistö- ja muihin vakuutuksiin liittyvät vakuutusmaksut. Osapuolet toteavat kuitenkin, että edellä mainitun vuokran lisäksi Säätiöllä ja Kiinteistö Oy:llä ei ole muita tuloja, joilla voidaan kattaa

12 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS Kiinteistö Oy:n yleiskustannuksia, poistoja ja muita kuluja. Osapuolten välisissä neuvotteluissa lopullisesta sopimuksesta HUS:n Säätiölle maksettavasta vuokrasta huomioidaan myös nämä asiat. Vuokra on käytettävissä vain tässä kohdassa tarkoitettujen sekä muiden Kiinteistö Oy:n normaaliin toimintaan liittyvien kustannusten ja kulujen kattamiseksi. Kiinteistö Oy:n talous rakennetaan siten, että se ei tuota voittoa, jollei Sopijapuolten kesken yhteisesti muuta sovita. Selvyyden vuoksi todetaan, että vuokratuloja ei voi käyttää Säätiön (muun kuin sairaalarakennukseen ja Kiinteistö Oy:n toimintaan liittyvän) hallinnon taikka Säätiön mahdollisesti harjoittaman tutkimus-, koulutus- tai kehitystyön taikka vastaavan toiminnan kulujen kattamiseen. HUS huolehtii ja vastaa yhteisesti sovittavalla tavalla rakennuksen kaikesta yllä- ja kunnossapidosta sekä peruskorjaustarpeista sekä niiden aiheuttamista kustannuksista Lastensairaalan toiminnan edellyttämällä tavalla; Toiminnan edellyttämästä lisärakentamisesta ja muutostöistä ja niihin liittyvästä kustannusten jakamisesta sovitaan Säätiön ja HUS:n välillä erikseen; Säätiö ei saa luovuttaa Kiinteistö Oy:n osakkeitaan kolmannelle osapuolelle ilman HUS:n nimenomaista suostumusta. Kiinteistö Oy:llä ei ole oikeutta ilman HUS:n lupaa myydä tai muutoin luovuttaa Lastensairaalarakennusta kolmannelle. Kiinteistö Oy saa kuitenkin pantata lastensairaalarakennusta ja siihen liittyvää maavuokrasopimusta vieraan pääoman takaisinmaksun vakuudeksi. Lahjoitus Valtuusto päätti lahjoittaa Uuden Lastensairaalan rakentamiseen 40 miljoonaa euroa, lahjoitus maksetaan tasaerinä vuosina Lahjoitukselle asetettiin mm. seuraavia ehtoja: tukisäätiö toimittaa HUS:lle kalenterivuosittain, seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä kirjanpitoaineistoon perustuvat selvitykset hankkeen toteutuneista kustannuksista ja rahoituslähteistä sekä vakuutuksen lahjoituksen ehtojen täyttymisestä päättyneen vuoden osalta, rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sitoudutaan kaikin keinoin ympäristön ja kestävän kulutuksen huomioimiseen ja noudatetaan kaikkia Suomessa sovellettavia harmaan talouden torjuntaa edistäviä ohjeita, sopimuksia ja määräyksiä, uuden lastensairaalan hankeselvitystä ja myöhemmin HUS:n hyväksyttäväksi esitettävää hankesuunnitelmaa noudatetaan hankkeen sisältöä ja laajuutta sitovasti ohjaavina suunnitelmina,

13 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS lastensairaalan rakennussuunnitelmat ja alueen maankäyttö- ja liikennesuunnitelmat esitetään HUS:n kiinteistöjohtajan hyväksyttäviksi, lastensairaalasta perittävä pääomavuokra on omakustannusperusteinen; lähtökohtaisesti se sisältää vain vieraalla pääomalla rahoitetun osuuden rakennusinvestoinnista, ei esimerkiksi sijoitetun pääoman tuottotavoitteita. Määräalan vuokrasopimus Määräalan vuokrasopimuksen laadinnan lähtökohtana on ollut HUS:n ja sen omistajakuntien väliset vastaavat sopimukset sekä edellä mainitussa hallituksen ja valtuuston hyväksymässä aiesopimuksessa sovitut asiat. Määräalan vuokraaminen mahdollistaa Uuden Lastensairaalan rakentamisen Meilahden sairaala-alueelle. Samalla HUS pystyy vuokrasopimukseen kirjatuilla ehdoilla ohjaamaan ja valvomaan rakennushanketta. Esityslistan liitteenä 1 olevan maanvuokrasopimusluonnoksen mukaan HUS-kuntayhtymä vuokraa Uuden Lastensairaalan tukisäätiön omistamalle kiinteistöosakeyhtiölle 33 vuodeksi määräalan HUS:n omistamasta Meilahden sairaala-alueen tontista Uuden Lastensairaalan rakentamiseksi. Uuden Lastensairaalan rahoittamiseen osallistuu merkittävällä panoksella myös Suomen valtio, joka tullee myöntämänsä valtionavustuksen ehtona edellyttämään, että lastensairaalaa saa käyttää vain julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvaan toimintaan, toisin sanoen lainsäädännössä säädetyn, julkisen terveydenhuollon palveluvelvoitteen toteuttamiseen. HUS:n hallituksen hyväksymän toimitilapolitiikan mukaisesti HUS ei peri sisäisessä vuokrauksessaan maanvuokraa. Eri toimialojen tasapuolisen kohtelun vuoksi ei myöskään HUS:n käyttöön rakennettavalta Uudelta Lastensairaalalta peritä maanvuokraa niin kauan kuin rakennusta käytetään pelkästään julkisen terveydenhuollon palveluvelvoitteen toteuttamiseen. Jos HUS perisi maanvuokraa kiinteistöosakeyhtiöltä tulisi vuokra sairaalarakennuksen vuokralaisen, HUS:n itsensä maksettavaksi. Rakennus tulee toteuttaa HUS:n hallituksen hyväksymän hankesuunnitelman mukaisesti. Hankesuunnitelmassa asetetaan tavoitteet jatkosuunnittelulle ja toteutukselle, määritellään toiminnan sisältö, hankkeen laajuus ja budjetti. Hankesuunnitelma on hankkeen myöhempiä vaiheita sitova. Uuden Lastensairaalan hankesuunnitelman hyväksyminen on seuraavana asiana kokouksen esityslistalla. Hankkeeseen sisältyy myös 100 pysäköintipaikan rakentaminen sairaalan kellariin, minkä säätiö sitoutuu kustantamaan omalla ei-vieraan pääoman ehtoisella varainhankinnallaan. Näin ollen autopaikat eivät vaikuta sairaalasta maksettavaan vuokraan.

14 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS Muita oleellisia ehtoja sopimuksessa ovat mm. seuraavat: Vuokralainen vastaa siitä, että hankkeen toteutuksessa noudatetaan kaikkia hankkeelle myönnettävälle valtionavustukselle asetettavia ehtoja ja HUS:n lahjoitukselleen asettamia ehtoja. Maa-alueelle jäävät purettavat rakennukset, niiden osat tai rakenteet sisältyvä hankkeeseen ja niiden purkamiskustannukset sisältyvät hankkeen kustannuksiin. Hankkeen toteutussuunnitelmat tulee laatia hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti. Suunnittelussa on noudatettava vuokranantajan laatimia suunnitteluohjeita ja määräyksiä. Suunnitelmista on pyydettävä lausunto HUS:n työsuojeluorganisaatiolta. Sairaalalle on laadittava jätehuoltosuunnitelma, mikä yhdessä jätetilojen suunnitelmien kanssa on hyväksytettävä HUS-Ympäristökeskuksella. Sairaalan laitoshuolto- ja siivoustilojen suunnitelmista on pyydettävä lausunto HUS-Desikolta. Rakennusta koskevat rakennussuunnitelmat, tekniset suunnitelmat, alueen maankäyttö- ja liikennesuunnitelmat tulee hyväksyttää vuokranantajalla. Kun Uusi Lastensairaala rakennetaan HUS:n omistamalle maalle, on sopimuksessa lähdetty siitä, että vuokralaisella on etuoikeus vuokra-ajan päättyessä saada vuokra-alue uudelleen vuokralle 30 vuodeksi lähtökohtaisesti samoilla ehdoilla. Ellei vuokralainen halua jatkaa vuokrasuhdetta, on vuokranantajalla oikeus lunastaa rakennus vuokra-ajan päättyessä, sekä sen laitteet ja järjestelmät (eli toimiva sairaala) perustuksineen maksamalla vuokralaiselle lunastushintana rakentamista ja/tai peruskorjausta varten vuokranantajan suostumuksella otetusta vieraasta pääomasta mahdollisesti jäljellä olevan määrän siten, että vuokralainen voi suorittaa kyseisen vieraan pääoman pois. Lisäksi vuokralainen tilittää vuokranantajalle mahdollisen käyttämättä olevan rakennuksen vakuutuskorvauksen Määräalan vuokrasopimuksessa todetaan myös, että maanvuokrasopimus ja säätiön ja HUS:n välille solmittava sairaalaa koskeva vuokrasopimus liittyvät toisiinsa ja täydentävät toisiaan. Sairaalan vuokrasopimusta jatkettaessa on etusija vuokrasopimuksen jatkamiseen HUS:lla tai sillä taholla, joka vastaa kyseisellä alueella julkisesta erikoissairaanhoidosta lainsäädännön perusteella. Uuden Lastensairaalan huoneenvuokrasopimus HUS:n ja säätiön välillä solmitussa aiesopimuksessa on sovittu, että Uuden Lastensairaalan rakennuksen rakennuttajana toimii Säätiön perustama kiinteistöosakeyhtiö. Uusi Lastensairaalan rakennus kirjataan Kiinteistö Oy:n taseeseen. Kiinteistö Oy on keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö ja sen koko osakekannan omistaa Säätiö. Aiesopimuksessa sovitulla tavalla HUS vuokraa Uuden Lastensairaalan Stiftelsen Nya Barnsjukhusets Stöd - Uuden Lastensairaalan Tukisäätiöltä. Vuokrasopimusluonnos on esityslistan liitteenä 2.

15 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS HUS vuokraa uuden lastensairaalan säätiöltä pääomavuokralla. HUS maksaa vuokranantajalle vuotuista omakustannusperusteista vuokraa, jolla vuokranantaja kattaa vastikkeiden muodossa sairaalan rakentamiseen käytetyn, Kiinteistö Oy Uusi Lastensairaala-nimisen kiinteistöosakeyhtiön ottaman vieraan pääomanehtoisen rahoituksen rahoituskustannukset, vieraan pääoman lyhennykset, kiinteistö- ja muihin vakuutuksiin liittyvät vakuutusmaksut, vuokranantajalle kiinteistöstä aiheutuvat muut suorat kustannukset sekä kiinteistöverot. Vuokra saa sisältää vain rakennuksen omistavan kiinteistöosakeyhtiön normaaliin toimintaan liittyvät kohtuulliset kustannukset. Rakennuksen omistavan kiinteistöosakeyhtiön talous järjestetään niin, että se ei tuota voittoa. Vuokrasopimuksen lähtökohtana on, että vierasta pääomaa on enintään 50 miljoonaa euroa. Jos tämä vieraan pääoman määrä ylittyy, tuodaan vuokrasopimus uudestaan HUS:n hallituksen päätettäväksi. Jotta toimitilakustannukset saadaan mahdollisimman vakaiksi ja ennalta arvattaviksi, määritellään pääomavuokra 6-10 vuoden jaksoissa siten, että kunkin jakson alkaessa pääomavuokra määritellään omakustannusperusteisesti kiinteistöosakeyhtiön talousarviota vastaavasti ja sidotaan jakson ajaksi elinkustannusindeksiin. Lääketieteen kehittyminen on nopeaa, ja jotta Uusi Lastensairaala säilyisi jatkossakin maailman parhaana lastensairaalana, HUS maksaa edellä mainitulla tavalla lasketun vuokran lisäksi 1 /brm2/kk varattavaksi lastensairaalan toiminnan edellyttämästä lisärakentamisesta, muutostöistä ja perusparannuksista aiheutuviin investointeihin. Yli kustannusten peritty pääomavuokra rahastoidaan ja sitä ja sen tuottoa voidaan käyttää ainoastaan Uuden Lastensairaalan rakennusinvestointeihin. Vuokranantajan on huolehdittava siitä, että kerättyä rahastoa säilytetään ja hoidetaan rahaston arvon säilyttävällä tavalla. Kiinteistöosakeyhtiön hallitus laatii rahastoitujen varojen käytöstä yhdessä vuokralaisen kanssa suunnitelman vähintään 5 vuoden välein. Säätiö raportoi rahastoitujen varojen määrän ja tuoton vuosittain kiinteistöosakeyhtiölle ja HUS:lle huhtikuun loppuun mennessä. Vuokrasopimuksen päättyessä yli kustannusten peritty käyttämätön vuokra ja sen tuotto hyvitetään vuokralaiselle. Säätiö ei ole ilmoittanut arviotaan Uuden Lastensairaalan tulevasta vuokrasta. HUS:n kiinteistöjohtajan arvion mukaan säätiölle maksettava lastensairaalan vuokra tulee tämän hetken arvion mukaan olemaan 3,5 miljoonaa euroa vuodessa. Vuokra muodostuu säätiölle maksettavista vieraan pääoman lyhennyksistä 1,67 milj. /v vieraan pääoman korosta 0,75 milj. /v kiinteistöverosta 0,5 milj. /v kiinteistövakuutuksesta arvio 0,04 milj. /vuosi, sairaalan muutos-, peruskorjaus- ja perusparannusinvestointeihin varattavasta 0,54 milj. /v ja hallintokuluista. Tämän lisäksi tulevat ylläpitokustannukset arvio 3,4 milj. /v, HUS:n lahjoittaman osuuden poisto 2 milj. /v. Uuden Lastensairaalan sisäinen vuokra on siis n. 8,9 milj. /vuosi (n. 21 /hum2).

16 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS HUS vastaa kaikista rakennuksen käyttömenoista kuten, lämpö-, sähkö-, kylmä-, vesi-, jätevesi- ja jätehuoltomaksuista sekä kiinteistön siivouksesta ja puhtaanapidosta myös ulkoalueiden osalta (myös talvipuhtaanapito), huollosta ja kunnossapidosta sekä solmii näitä koskevat toimitussopimukset siis vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi Kätilöopiston sairaala on vuokrattu Helsingin kaupungilta. Vuokralaisella on oikeus nimetä edustajansa vuokrakohteen omistavan kiinteistöosakeyhtiön hallitukseen ja vuokralaiselle raportoiva tilintarkastaja tarkastamaan kiinteistöosakeyhtiön toimintaa sekä rahastoituja vuokravaroja koko vuokrasopimuksen voimassaolokauden alkaen. Kiinteistöosakeyhtiön hallitus raportoi yhtiön taloudesta ja toiminnasta kaksi kertaa vuodessa HUS:n hallitukselle. Säätiö ei myöskään saa myydä tai muutoin luovuttaa vuokrakohteen omistavaa kiinteistöosakeyhtiötä tai osaa siitä ilman HUS:n nimenomaista kirjallista lupaa. Sopimuskauden päätyttyä HUS:lla on etuoikeus saada rakennus uudelleen vuokralle ehdoilla, joissa noudatetaan samoja periaatteita kuin tässä vuokrasopimuksessa. Uusi vuokrasopimus ja samaan aikaan laadittava maanvuokrasopimuksen jatkosopimus liittyvät toisiinsa ja niiden vuokra-aikojen ja muiden ehtojen tulee olla yhteensopivat. HUS:n ohjaus ja valvontamahdollisuudet Uuden Lastensairaalan rakentamisessa

17 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS Rakennustoimikunta Projektin johtoryhmä HUS:n kiinteistöjohtaja Säätiön perustaman Rakennustoimikunnan tehtävänä on ohjata, koordinoida ja valvoa hankkeen toteutumista säätiön ja HUS:n hallitusten päätösten mukaisesti. Rakennustoimikuntaan kuuluu 6 jäsentä, 3 HUS:ilta ja 3 säätiöltä. Säätiö nimeää toimikunnan puheenjohtajan. Rakennustoimikunta sopii HUS:n kanssa hankkeen toiminnallisesta suunnittelusta, sisällöstä ja laajuudesta sekä valmistelee tarvittavat päätösaineistot HUS:n, säätiön ja Kiinteistö Oy:n hallituksille. Rakennustoimikunnassa HUS:a edustavat investointijohtaja Anne Priha, kiinteistöjohtaja Hannu Lähteenmäki sekä Nalan toimialajohtaja Jari Petäjä. Projektin johtoryhmä vastaa hankkeen operatiivisesta ja käytännön toteuttamisesta säätiön hallituksen, Kiinteistö Oy:n tai rakennustoimikunnan päätösten mukaisesti. Johtoryhmään kuuluu 6 jäsentä; 3 HUS:n ja 3 Säätiön edustajaa. Sen puheenjohtajana toimii säätiön asiamies. Projektinjohtoryhmässä HUS:a edustavat lastensairaalan projektipäällikkö Pekka Lahdenne, HUS-Kiinteistöt Oy:n rakennuttajapäällikkö Vesa Vainiotalo ja HUS-Tilakeskuksen arkkitehti Salla Itäaho. Projektin rakentamisvaiheessa HUS-Tilakeskusta edustaa kiinteistöpäällikkö Pasi Tuominen. HUS:n kiinteistöjohtaja on edellä mainitussa maanvuokrasopimuksessa ja valtuuston lahjoituspäätöksessä valtuutettu hyväksymään Uuden Lastensairaalan rakennussuunnitelmat. Lisäksi maanvuokrasopimuksessa määrätään, että suunnitelmista on pyydettävä lausunto HUS:n työsuojeluorganisaatiolta. Sairaalalle on laadittava jätehuoltosuunnitelma, mikä yhdessä jätetilojen suunnitelmien kanssa on hyväksytettävä HUS-Ympäristökeskuksella. Sairaalan laitoshuolto- ja siivoustilojen suunnitelmista on pyydettävä lausunto HUS-Desikolta. Sopimusten valmistelun yhteydessä on HUS:n taholta konsultoitu ulkopuolista asianajotoimistoa, joka on tarkistanut sopimusten sisällön ja ovatko sopimukset HUS:n edun mukaisia. Lisäksi HUS on pyytänyt KPMG:ltä arviota hankkeeseen liittyvistä arvonlisäverotusta ja tuloverotusta koskevista riskeistä. HUS:n hallintosäännön mukaan hallitus päättää vuokrasopimuksista, joiden arvo on yli miljoona euroa. Kiinteistöjohtaja Hannu Lähteenmäki on kokouksessa varautunut vastaamaan yksityiskohtaisiin kysymyksiin.

18 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS Päätösesitys Hallitus päättää 1. hyväksyä liitteenä 1 olevan luonnoksen Kiinteistö Oy Uusi Lastensairaalan kanssa tehtäväksi maanvuokrasopimukseksi; 2. hyväksyä liitteenä 2 olevan luonnoksen Stiftelsen Nya Barnsjukhusets Stöd - Uuden Lastensairaalan Tukisäätiön kanssa tehtäväksi Uuden Lastensairaalan tilojen vuokraamista koskevaksi vuokrasopimukseksi; 3. todeta, että kiinteistöosakeyhtiön hallituksen tulee raportoida yhtiön taloudesta ja toiminnasta 2 kertaa vuodessa HUS:n hallitukselle myös rakentamisen aikana; 4. oikeuttaa kiinteistöjohtaja sopimaan vähäisiä muutoksia vuokrasopimuksiin; 5. oikeuttaa toimitusjohtajan ja kiinteistöjohtajan allekirjoittamaan vuokrasopimukset; ja 6. että valtuustoa informoidaan hankkeen edistymisestä ja ko. sopimuksista kokouksessa. Asian käsittely Päätös Ote Merkittiin, että Kaarina Torppa ja Lasse Viinikka ilmoittivat olevansa asiassa esteellisiä. He poistuivat kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Esitys hyväksyttiin. Stiftelsen Nya Barnsjukhusets Stöd - Uuden Lastensairaalan Tukisäätiö, sosiaali- ja terveysministeriö (Kirsi Talonen) Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p ja Hannu Lähteenmäki, p

19 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS UUDEN LASTENSAIRAALAN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN 697/10/03/02/00/2011 HALL 51 Meilahden sairaala-alueelle rakennettava uusi lastensairaala on HUS:n kehittämisen kannalta mittava strateginen projekti. Sen avulla HUS ja HYKS voivat edistää palvelujen laatuun ja saatavuuteen, potilaslähtöisyyteen, kilpailukykyyn, tuottavuuteen ja mm. henkilöstön rykrytointiin liittyviä tavoitteitaan. Lastensairaala on laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavan suuri hanke, jonka valmisteluun on lastensairaalan tukisäätiön organisaation lisäksi myös HUS:ssa sidottu merkittävä määrä resursseja. HUS:n valtuuston hyväksymän aiesopimuksen mukaan Meilahden sairaala-alueelle suunniteltavan uuden lastensairaalan hankesuunnitelma laaditaan HUS:n noudattamien käytäntöjen mukaisesti ja sen tulee olla sekä lastensairaalan tukisäätiön että HUS:n hallituksen hyväksymä. Hankesuunnitelmassa asetetaan rakennettavaa kapasiteettia, hankkeen laajuutta, kustannuksia ja ajoitusta koskevat tavoitteet ja se on seuraavia hankevaiheita ohjaava ja sitova. Uuden lastensairaalan hankesuunnitelman on laatinut hankkeessa rakennuttajana toimiva Sweco PM Oy yhteistyössä Naisten- ja lastentautien tulosyksikön, HUS-Tilakeskuksen ja mm. HUS:n hankejohdon edustajien kanssa, liite 3. Lastensairaalaprojektin ainutkertaisesta toteutusmallista ja tavoiteaikataulusta johtuen rakennusta koskevat hankesuunnitelman tiedot täydentyvät vielä kevään 2014 aikana erillisillä tilaratkaisujen suunnitelmaluonnoksilla, rakennustapaselostuksilla ja vastaavilla aineistoilla. Uuden lastensairaalan rakennus suunnitellaan ja rakennetaan niin, että se mahdollistaa HYKS:n lastentautien osaamiskeskuksen kehittämisen maailman parhaaksi lastensairaalaksi. Hankesuunnitelmassa kuvataan projektille asetetut monipuoliset tavoitteet ja niitä varten kehitettävä mittaristo. Lääketieteellisten prosessien arviointia varten luodaan kansainvälisten esimerkkien pohjalta kriteerit, joilla mitataan sekä sairaalan rakenteellisia resursseja, hoitoprosesseja että hoidon tuloksia. Lisäksi systemaattisen arvioinnin kohteeksi tulevat lapsen ja perheen kokemus, uusi sairaala työpaikkana, sairaalan suorituskyky/tehokkuus ja lastensairaalan rooli yhteiskunnassa. Mittariston laadinta on laajoina yhteistyöprojekteina meneillään ja tavoitteena on saada se valmiiksi kevätkauden 2014 aikana. Hankesuunnitelmassa lastensairaalan laajuudeksi on määritelty hym2 ( brm2), mikä vastaa aikaisemmin hankeselvityksen osana tehtyjä tarvelaskelmia ja ennakkotietoa siitä, millaisen uudisrakentamisen Meilahden uusi asemakaava mahdollistaa. Sen ohella, että hankkeen laajuus rajataan hankesuunnitelman hyväksymispäätöksillä, uuden lastensairaalan kokoa määrittävät vahvasti sekä asemakaava että kustannusraami. Kun erillisehtoja asetetaan myös valtionavustuspäätöksen ja HUS:n lahjoituksen ehtojen kautta, uuden lastensairaalan rakennuttamisen, suunnittelun ja toteutuksen haasteeksi jää parhaan mahdollisen lastensairaalan rakentaminen näiden raamien puitteissa.

20 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS Uuteen lastensairaalaan kuuluvat tukitoimintoineen nykyisen Lastenklinikan yksiköt, Lastenlinnan sairaalassa oleva lastenneurologinen toiminta, lastenpsykiatrian yleissairaalapsykiatrisen työryhmän toiminnat, Töölön sairaalassa olevan huuli-suulakihalkiokeskuksen alle 16-vuotiaiden hoito, Silmä-korvasairaalan lasten päiväkirurgia, Korvaklinikan lasten polikliiniset toiminnat ja elektiivisten lapsipotilaiden erityislaitteistoja vaativien leikkausten jälkeinen hoito sekä lasten audiofoniatrinen päivätoiminta. Osa toiminnasta sijoitetaan korjattaviin Lastenklinikan tiloihin. Tilasuunnittelu ei perustu em. yksiköiden nykyisille toimintamalleille ja yksikköjaolle vaan päivittäisprosessien kokonaan uudelleen suunnittelulle, uusien laadullisten ja mitattavien tavoitteiden asettamiselle, uusille sairaalan valtakunnalliseen rooliin liittyville arvioille sekä mm. tuottavuutta lisääville tavoitteille. Hankesuunnittelun yhteydessä on käyty tilankäytön kannalta keskeisten potilasryhmien tutkimuksen ja hoidon kysyntäennusteet läpi yhdessä lastensairaalan, eräiltä osin myös muiden tulosyksiköiden, liikelaitosten, Tilakeskuksen, HUS:n hankejohdon ja mm. rakennuttajan asiantuntijoiden kesken. Yksityiskohtaiseen laskentaan perustuneiden ennusteiden mukaisesti uuteen lastensairaalaan suunnitellaan uusiutuvia potilashoidon prosesseja palvelevat, laajat yhteispoliklinikka- ja muut päiväaikaisen toiminnan tilat, päivystysalue seuranta- ja valvontatiloineen, 11 salin leikkaus- ja anestesiaosasto oheistiloineen, 16 potilaspaikan teho-osasto, yhteensä 152 sairaansijan vuodeosastotilat, kuvantamisen ja muiden liikelaitosten tiloja sekä mm. opetuksen ja tutkimustoiminnan tiloja. Mitoitusperusteiden ytimenä on vanhempien mahdollisuus osallistua ja olla mukana lapsen hoidossa. Mitoitus on yksikkötasolla esitetty hankesuunnitelmassa. Lastensairaalan potilasmääriin ennakoidaan väestökehityksen sekä hoitomenetelmien muuttumisen ja lääketieteen kehityksen tuomien muutosten ja jäsenkunnista tulevan kysynnän lisäksi merkittävää kasvua muiden sairaanhoitopiirien alueelta ja ulkomailta. Osaamisen keskittyminen ja potilaiden vapaa hoitopaikan valintaoikeus lisäävät edelleen HYKS:n lastensairaalan valtakunnallista merkitystä, vaikka valtaosa potilaista jatkossakin on HUS-alueella asuvia. Myös muista EU-maista tulevan kysynnän arvioidaan kasvavan. Ennusteissa on otettu huomioon, että lastensairaalalle myönnettävän valtionavustuksen ehtona on, että sairaalassa annettava hoito rajoittuu lainsäädännöllä julkisen terveydenhuollon tehtäväksi määriteltyyn toimintaan. Uusi lastensairaala ei kilpaile markkinoilla saadakseen hoidettavia potilaita. Lastensairaalan tukisäätiön ja HUS:n yhteisenä tavoitteena on saada sairaala käyttöön vuoden 2017 lopulla. HUS on säätiön kanssa tehdyllä sopimuksella sitoutunut kaikin tavoin edistämään mm. tätä aikataulutavoitetta ja varautuu Lastenklinikan ja Lastenlinnan rakennusten huonosta kunnosta johtuen erityisjärjestelyin varmistamaan lasten erikoissairaanhoidolle asialliset tilat vuoden 2017 lopulle asti. Potilasmäärien arvioidaan uudessa sairaalassa kasvavan asteittain. Kun kysynnän ei vielä vuosina oleteta nousevan hankesuunnitelmassa ennustettuun määrään, voidaan alkuvaiheessa kaikki

21 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS toimintayksiköt sijoittaa uudisrakennukseen. Tämä mahdollistaa Lastenlinnan sairaalasta luopumisen ja Lastenklinikan peruskorjausten aloittamisen viiveettä uuden sairaalan käyttöönoton jälkeen. Kustannukset Rakennuttajan arvio uuden lastensairaalan rakentamisen kustannuksista joulukuun 2013 hintatasossa on 165 milj. euroa. Siitä 5 milj. euroa aiheutuu hankeselvityksen jälkeen projektiin lisätystä asiakaspysäköintijärjestelystä (kellari-), jonka rakentamiskustannukset tukisäätiö kattaa nostamalla varainkeräystavoitetta vastaavasti. Lasten vanhempien mahdollisuus pysäköintiin sairaalan yhteydessä nähdään oleellisena palvelutasoasiana. Hanke sisältää HUS:ssa sovelletun käytännön mukaisesti kiinteät sairaalalaitteet ja muun ensikertaisen toimintavarustuksen. Muut tutkimus- ja hoitolaitteet ja kalusteet HUS budjetoi ja hankkii erikseen laadittavan suunnitelman mukaan. Hankintarajoista koskien myös ICT-järjestelmiä ja vastaavia on valmisteltavana erillinen asiakirja, joka esitetään hallituksen hyväksyttäväksi toukokuussa Tällöin myös rakennushankkeesta voidaan esittää tämän hetkistä tarkemmat tiedot. Lastensairaala-investoinnin kustannusraami on sovittu HUS:n ja tukisäätiön kesken aiesopimuksella. Mikäli suunnittelun edetessä kustannusarviossa ei pysytä, HUS varautuu yhteistyössä rakennuttajan kanssa ensisijaisesti arvioimaan uudelleen hankkeen sisältöä ja laajuutta. HUS lahjoittaa valtuuston päätöksen mukaisesti lastensairaalan rakentamista varten 40 milj. euroa vuosina HYKS:n Naisten- ja lastentautien tulosyksikön lasten erikoissairaanhoidon menot vuonna 2012 olivat yhteensä noin 151 milj. euroa. Määrä sisältää myös kuluja, jotka eivät liity uuteen lastensairaalaan sijoittuviin palveluihin (koko lastenpsykiatria ja toiminnot muissa HYKS-sairaaloissa). Hankesuunnitelman laskelmissa käytetään vuoden 2012 kustannustietoja, koska vuosi 2013 soveltuu väistö- ja muista poikkeusjärjestelyistä johtuen huonosti vertailuvuodeksi. Hankesuunnitelmassa eriteltyjen tietojen mukaan uuden sairaalan toimintakulut, mukaan lukien mm. operatiivisesta tulosyksiköstä lastensairaalaan siirtyvä toiminta, olivat vuonna 2012 yhteensä 95,5 milj. euroa. Toiminnan laajentumisen, vaikeahoitoisten kalliiden potilaiden osuuden kasvun ja mm. tilakustannusten lisäyksen jälkeen arvioidaan, että vuonna 2021 vastaavat kustannukset ilman rahanarvon muutosta ja vastaavasti jäsenkunta-, ulkokunta- ja muut tuotot ovat noin 131 milj. euroa. Hankkeelle asetettu keskeinen tuottavuustavoite liittyy henkilökunnan määrään. Mikäli lastensairaalan tehtävämäärittelyssä ei tapahdu oleellisia muutoksia, perustettava uusi lastentautien osaamiskeskus sitoutuu siihen, että suunniteltu potilasvolyymi hoidetaan vuonna 2021 samalla henkilöstön kokonaismäärällä (1 015) kuin vuonna Muut tuottavuustavoitteet liittyvät tilatehokkuuteen ja mm. päivystyksen läpimenoaikaan. Lastensairaalan prosesseja kehitetään lisäämällä päiväsairaalatoiminnan osuutta ja leikkaussalien käyttöastetta, siirtämällä lyhyitä hoitojaksoja avohoidon palveluiksi ja tehostamalla ajanvarauspoliklinikan huonekohtaista tehokkuutta. Uuden sairaalan nykyistä suuremmat tilakustannukset katetaan

22 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS tuottavuushyödyillä. Samalla prosessien kehittäminen edistää uuden lastensairaalan muita tavoitteita kuten perheen osallistumismahdollisuuksia ja sitä, että lapsi otetaan sairaalahoitoon vain silloin kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Lastensairaalan hankesuunnitelma esitetään tukisäätiön kanssa tehdyn aiesopimuksen mukaisesti HUS:n hallituksen hyväksyttäväksi samassa kokouksessa, jossa käsitellään osapuolten väliset vuokrasopimukset. Liitteenä oleva hankesuunnitelma vastaa pääosin HUS:n omaa ohjeistusta siitä, mitkä asiat ja missä laajuudessa suunnitelmaraportin tulee sisältää. Eräät tavoitemäärittelyyn ja mm. seurantamittarointiin liittyvät kysymykset on lastensairaalan hankesuunnitelmaan valmisteltu laajemmin kuin HUS-ohjeet edellyttävät. Myös yleisen tilamitoituksen ja potilasprosessien kehittämisen osalta valmistelussa on edetty jo nyt huomattavan pitkälle, vaikka toiminnan suunnittelu jatkuukin koko hankeprosessin ajan. Suunniteltavaa rakennusta koskevat tiedot (raportissa luku 6), alustavat arkkitehdin pohjakuvat tilayksiköiden keskinäisesti sijoituksesta ja mm. rakennustapaselostuksen yhteenvetotiedot eivät vielä ole käytettävissä eivätkä siten sisälly hankesuunnitelmaan. Suunnitteluvaihe täydentyy näiltä osin toukokuun 2014 loppuun mennessä. Hallitukselle esitetään tarvittaessa tämän jälkeen tarkempi selvitys suunniteltavasta rakennuksesta. Hankesuunnitelman luku 6 esitetään hallituksen hyväksyttäväksi alustavana suunnitelmana; muilta osin päätösesitys lähtee siitä, että hankesuunnitelma on sitova suunnitelma, jonka hyväksyessään rakennuksen vuokraava HUS määrittelee, millaisen sairaalan se lastensairaalan tukisäätiöltä vuokraa. Investointijohtaja Anne Priha ja kiinteistöjohtaja Hannu Lähteenmäki ovat varautuneet vastaamaan yksityiskohtaisiin kysymyksiin. Päätösesitys Asian käsittely Hallitus päättää hyväksyä liitteenä 3 olevan uuden lastensairaalan hankesuunnitelman hankkeen jatkosuunnittelua sitovana ja ohjaavana suunnitelmana. Hankesuunnitelman luku 6 (Tilaratkaisut ja niiden tekninen toteutus) on alustava. Puheenjohtaja Urho ehdotti, että toukokuussa 2014 hallituksen hyväksyttäväksi esitetään tarkennettu hankesuunnitelma ja hankintarajoja koskeva asiakirja. Merkittiin, että esittelijä otti puheenjohtajan ehdotuksen esittelyynsä. Päätös Ote Hallitus päätti hyväksyä liitteenä 3 olevan uuden lastensairaalan hankesuunnitelman hankkeen jatkosuunnittelua sitovana ja ohjaavana suunnitelmana. Hankesuunnitelman luku 6 (Tilaratkaisut ja niiden tekninen toteutus) on alustava. Toukokuussa 2014 hallituksen hyväksyttäväksi esitetään tarkennettu hankesuunnitelma ja hankintarajoja koskeva asiakirja. Stiftelsen Nya Barnsjukhusets Stöd - Uuden Lastensairaalan Tukisäätiö, sosiaali- ja terveysministeriö (Kirsi Talonen) Lisätietoja Mari Frostell, p , Anne Priha, p

23 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS HUS:N SIVUTOIMIOHJEEN JA -KÄYTÄNNÖN TARKISTAMINEN 141/00/01/08/00/2014 HALL 52 HUS:n pysyväisohje "Sivutoimi ja kilpaileva toiminta sekä henkilöstön ja luottamushenkilöiden esteellisyyskysymykset" esitetään oheismateriaalina 1. Todettakoon, että ohjeistus on ollut saman sisältöinen HUS:n perustamisesta lähtien. Toimitusjohtaja Aki Lindén on esityslistan oheismateriaalina 2 olevassa muistiossaan käsitellyt julkisen terveydenhuollon sivutoimiasiaa toiminnalliselta kannalta. Muistio painottuu lääkäreiden sivutoimiin. Selvää tietysti on, että sivutoimia koskeva sääntely koskee esimerkiksi kaikkia HUS:n palveluksessa olevia, kuten muistiossa todetaankin. Muistiossa selostetaan asian tausta ja historia, tilanteen asteittainen muuttuminen ja viime vuosien kehitys. Toimitusjohtajan esittää näkemyksenään ohjeistuksen kehittämisestä ja sen noudattamisen valvonnan parantamisesta seuraavaa: 1. Perinteinen lääkärin yksityisvastaanottotoiminta siihen liittyvine pienimuotoisine diagnostisine ja hoidollisine toimenpiteineen ei ole HUS:n palvelutuotannon kanssa kilpailevaa toimintaa. 2. Siinä tapauksessa tällainenkin vastaanottotoiminta voidaan arvioida kilpailevaksi, jos sen sisältönsä puolesta tulisi kuulua HUS:in lakisääteisiin palveluihin ja yksityisen toiminnan laajamittainen harjoittaminen ilmeisesti haittaa HUS:n virkamiehelle kuuluvaa velvollisuutta kehittää aktiivisesti HUS:n omaa palvelutoimintaa. 3. Palveluiden tuottaminen sivutoimessa kuntamyyntiä varten tai lakisääteisten vakuutusten korvaaman hoidon tuottaminen (ns. täkymyynti) on kilpailevaa toimintaa. HUS:n työntekijän välillinenkin osallistuminen tällaiseen toimintaan on kilpailevaa, esimerkiksi toimiminen tällaista toimintaa harjoittavan yhtiön hallinnossa tai kuntien maksamien potilaiden hoito satunnaisesti 1. kohdassa tarkoitetun yksityisvastaanoton ohessa, koska tällöin henkilö osaltaan ylläpitää HUS:n kanssa kilpailevaa toimintaa, vaikka ei itse laajamittaisesti tuottaisikaan tällaisia palveluja. 4. Vaativan erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaminen yksityisesti kaikissa muodoissaan on kilpailevaa toimintaa, koska tämä on HUS:n sairaaloiden ydintehtävä eikä voida ajatella, että yksityistä kysyntää olisi, ellei HUS ole laiminlyönyt ydintehtäväänsä. Potilaiden hoidosta saatavalla rahoituksella - oli maksajana kunta tai vakuutusyhtiö tai potilas itse - HUS ylläpitää korkeatasoista osaamistaan, päivystysvalmiuttaan ja muuta toimintansa aineellista ja aineetonta infrastruktuuria.

24 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS Viime kuukausina on käynyt ilmi, että vaikka HUS:lla on tuore sivutoimintaa koskeva ohjeistus (voimassa alkaen) on sen sisältämien linjausten tulkintoja edelleen täsmennettävä esimiesten päätöksenteon helpottamiseksi. Samoin ohjeen noudattamisen valvontaa on parannettava. Ohjeeseen on syytä sisällyttää rajaus sivutoimen keskimääräisestä viikoittaisesta enimmäistuntimäärästä. Tällainen rajaus (10 tuntia viikossa 100 % työaikaa tekevällä) sisältyy mm. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vastaavaan ohjeistukseen." Työoikeuden professori Seppo Koskinen on antanut päivätyn lausunnon kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 18 :n soveltamisesta HUS-konsernissa, oheismateriaali 3. Lainsäädäntö Viranhaltijoita ja työntekijöitä koskevat eri normit, kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 18 ja työsopimuslain 3:3, poikkeavat jonkin verran toisistaan. KVhL 18 Sivutoimi ja kilpaileva toiminta "Sivutoimella tarkoitetaan virkasuhdetta, palkattua työtä ja pysyväisluonteista tehtävää, joista viranhaltijalla on oikeus kieltäytyä, sekä ammatin, elinkeinon ja liikkeen harjoittamista. Viranhaltija ei saa ottaa vastaan eikä pitää sellaista sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei työnantaja hakemuksesta myönnä siihen lupaa. Lupa voidaan antaa myös määräajaksi ja rajoitettuna. Lupa voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä. Viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen peruuttamista. Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on otettava huomioon, että viranhaltija ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään. Sivutoimi ei myöskään saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoitamista. Sivutoimena ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Viranhaltija ei saa virkasuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita 3 momentissa säädetty huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyttävinä. Muusta kuin 2 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta viranhaltijan on tehtävä ilmoitus työnantajalle. Työnantaja voi varattuaan viranhaltijalle tilaisuuden tulla kuulluksi kieltää tällaisen sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen 3 momentissa säädetyillä perusteilla." TSL 3.3 Kilpaileva toiminta "Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.

25 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS Viranhaltijat 1.1 Sivutoimilupa 1.2. Sivutoimi-ilmoitus ja sivutoimen kieltäminen Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita 1 momentissa säädetty huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyttävinä. Työnantaja, joka ottaa työhön henkilön, jonka tietää olevan 1 momentin perusteella estynyt ryhtymästä työhön, vastaa työntekijän ohella aikaisemmalle työnantajalle aiheutuneesta vahingosta." Viranhaltijan asemaa arvioidaan julkisen vallan käytölle asetettavien periaatteiden nojalla. Työsuhteisten osalta keskeisessä asemassa on työntekijän lojaliteettivelvoite työnantajaansa kohtaan. Käytännössä kyseisten säännösten erot eivät ole merkittäviä. Viranhaltijoiden osalta tehdään tarvittaessa (sivutoimilupa ja sivutoimen kieltäminen) muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä, kun taas työntekijöillä ei ole lupa- eikä ilmoitusmenettelyä laissa vaan työnantaja voi tarvittaessa puuttua haittaaviin sivutoimiin työnjohdollisilla ohjeilla, antamalla varoituksen ja viime kädessä irtisanomalla tai purkamalla työsuhteen. Sivutoimilupa tarvitaan silloin, kun sivutoimen hoitaminen edellyttää viran työajan käyttämistä. Työnantajalla on laaja harkintavalta. Halutessaan työnantaja voinee aina evätä luvan, jollei erityissäännöksistä muuta aiheudu. Lupa voi olla määräaikainen ja siinä voi olla rajoituksia. Luvan myöntämistä harkittaessa on otettava huomioon KVhL 18 :n 3 mom:ssa mainitut perusteet: 1) ei saa tulla esteelliseksi, 2) ei saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tai haitata virkatehtävien asianmukaista hoitamista ja 3) ei saa kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Lisäksi on aina otettava huomioon hallintolain 6 :n oikeusperiaatteet: tasapuolinen kohtelu, käytettävä toimivaltaa hyväksyttäviin tarkoituksiin (tarkoitussidonnaisuuden periaate, mm. HUS:n tehtävän ja edun huomioon ottaminen), puolueettomuus ja toimien oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden (suhteellisuusperiaate). Jos sivutoimi ei edellytä viran työajan käyttämistä sivutoimen tehtävien hoitamiseen, on tehtävä sivutoimi-ilmoitus työnantajalle. Sivutoimi voidaan kieltää vain laissa mainituilla perusteilla (KVhL 18 :n 3 mom., ks. ed kohta). Tässä on otettava huomioon myös edellä mainitut hallinnon oikeusperiaatteet, kuten tasapuolinen kohtelu ja HUS:n etu (tarkoitussidonnaisuus). Kilpailevan toiminnan pitää ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa, että se voi olla kieltoperuste eli asian pitää olla selvä, pelkkä epäily ei riitä. Laissa puhutaan työnantajasta eli tässä se on HUS. On hyvin kyseenalaista, voidaanko HYKSin Kliiniset Palvelut Oy:n etu ottaa huomioon HUS:n viranhaltijaa koskevassa päätöksenteossa, vaikka HUS omistaakin yli puolet yhtiöstä.

26 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS Työntekijät 3 Yhteenveto Oikeuskäytännöstä Sivutoimi ei saa työn luonne ja työntekijän asema huomioon ottaen ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa hyvän tavan vastaisena kilpailutekona (TSL 3:3). Tässäkin vahingoittamisen pitää olla selvä, että työnantaja voisi kieltää sivutoimen hoitamisen. Jos työntekijä ei tottele varoituksen jälkeenkään, työnantaja voi irtisanoa tai törkeissä tapauksissa purkaa työsuhteen. Työnantaja voi antaa työnjohdollisia ohjeita sivutoimien ilmoittamisesta ym.. Viranhaltijan sivutoimiluvat (käytetään viran työaikaa) työnantaja voi halutessaan evätä. Jos lupia myönnetään, pitää ottaa huomioon KVhL 18,3 :n säännökset ja hallintolain 6 :n oikeusperiaatteet (mm. tasapuolinen kohtelu ja HUS:n etu). Jos sivutoimen hoitaminen ei edellytä viran työajan käyttöä, sivutoimi voidaan kieltää vain KVhL 18,3 :ssa mainituilla perusteilla. Pitää ottaa huomioon hallintolain 6 :n oikeusperiaatteet. Työntekijän sivutoimiin voidaan puuttua vain TSL 3:3:ssa mainitulla perusteella (ilmeisesti työnantajaa vahingoittava hyvän tavan vastainen kilpailu). Tunnetuin oikeustapaus terveydenhuollon alalta on KHO:n ratkaisu /3044, joka on julkaistu myös vuosikirjaratkaisuna KHO 1995-A-28. "Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yliopistollisen sairaalan va. osastonylilääkäri, joka oli sairaalan leikkaustoiminnan tulosyksikön tulosjohtaja, oli ilmoittanut kuntayhtymän hallitukselle toimittamassaan sivutoimi-ilmoituksessa toimivansa virka-ajan ulkopuolella erään syöpäyhdistyksen poliklinikan vastaavana ylilääkärinä. Kun otettiin huomioon va. osastonylilääkärin asema ja tehtävät sairaalan tulosjohtajana samoin kuin yhdistyksen poliklinikan vastaavana ylilääkärinä sekä se, että yhdistyksen poliklinikka tarjosi ja myi kunnille, kuntayhtymille ja niiden laitoksille osittain samoja palveluja kuin yliopistollinen sairaala, hänen sivutoimensa hoitaminen edellä kuvattu kilpailutilanne huomioon ottaen haittasi kuntayhtymän toimintaa virkasäännössä tarkoitetulla tavalla. - Sanotun yliopistollisen sairaalan röntgenosaston osastonhoitaja oli ilmoittanut toimivansa virka-ajan ulkopuolella erään röntgentutkimuspalvelu- ja yksityisvastaanottoa pitäville lääkäreille sekä kunnille, kuntayhtymille ja niiden laitoksille tarjoavan osakeyhtiön toimitusjohtajana ja röntgenhoitajana.

27 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS Yhtiö myi kunnille, kuntayhtymille ja niiden laitoksille osittain samoja palveluja kuin yliopistollinen sairaala. Kun otettiin huomioon yhtiön ja kuntayhtymän välinen kilpailutilanne sekä osastonhoitajan asema yhtiön toimitusjohtajana, hänen sivutoimiensa hoitaminen haittasi virkasäännössä tarkoitetulla tavalla kuntayhtymän toimintaa. Kuntayhtymän hallitus oli siten voinut kieltää heiltä sanottujen sivutoimien pitämisen. Äänestys 5-2. Yliopistollisessa sairaalassa eri tehtävässä toimivat lääkärit hoitivat virka-ajan ulkopuolella sivutoiminaan oman erikoisalansa konsultaatioita terveyskeskuksissa ja sairaaloissa yliopistollisen sairaalan toimialueella. Yliopistollinen sairaala tarjosi terveyskeskuksille ja sairaaloille samoja palveluja. Lääkärien virka-asema ja tehtävät yliopistollisessa sairaalassa sekä heidän sivutoimi-ilmoituksista ilmenevät tehtävänsä, oman erikoisalansa konsultaatiot terveyskeskuksissa ja sairaalassa sekä näihin konsultaatiotehtäviin käytettäväksi ilmoitettu aika ja heidän asemansa näissä terveydenhuollon yksiköissä, lääkäreiden sanottujen sivutoimien hoitaminen ei haitannut kuntayhtymän virkasäännössä tarkoitetulla tavalla viranhaltijoiden virkatehtävien asianmukaista suorittamista eikä kuntayhtymän toimintaa muutoinkaan. Kuntayhtymän hallitus ei siten voinut kieltää heidän sivutoimien pitämisen. Myös D:1210/1/94 Äänestys 5-2 KunL 139 KunL 140 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän virkasääntö _20_ _2_mom" Tiedossamme ei ole, että olisi tuoreempia aiheeseen liittyviä KHO:n ratkaisuja. Ko. KHO:n ratkaisu on osin edelleenkin relevantti. On kuitenkin huomattava, että lainsäädäntö on muuttunut kyseisen ratkaisun jälkeen, KVhL tuli voimaan Vasta tässä laissa säädettiin kunnallisen viranhaltijan sivutoimesta ja kilpailevasta toiminnasta. KHO:n ratkaisussa ei viitattu kilpailutilanteeseen. HUS:n sivutoimiohjeen ja -käytännön uudistaminen KVhL 18 :n mukaan sivutoimiluvan peruuttaminen on mahdollista. Lain esitöissä on todettu, että koska luvan myöntämisessä on viranomaisella laaja harkintavalta, on sama oikeus myös peruuttamisen osalta. Kuitenkaan peruuttaminen ei saa olla mielivaltaista. Sivutoimi-ilmoituksen osalta laissa ei ole mainintaa tämän osalta, mutta esimerkiksi professori Koskinen katsoo, että sen suhteen työnantaja voi käyttää vielä laajempaa harkintaa, koska sivutoimi-ilmoituksen hyväksyminen ei tarkoita "todellisen oikeuden" myöntämistä viranhaltijalle. Edellä mainitulla perusteella voidaan todeta, että työnantajan on ainakin hyväksyttävästi perusteltava muuttunut linjaus. Tätä kantaa tukee muun muassa em. oikeustapauksen perustelu, jonka mukaan muutos on mahdollinen, jos olosuhteet ovat muuttuneet (KHO hyväksyi lääninoikeuden päätöksen tämän osuuden KHO 1995-A-28). Myös professori Koskinen toteaa, että perusteena kannan muuttamiselle voi olla esimerkiksi kilpailutilanteen muuttuminen tai syntyneet haitat (s. 26->).

28 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS Em. oikeustapauksessa valtionosuuslainsäädännön muuttuminen katsottiin olosuhteiden muutokseksi, jonka perusteella aiemmin sallittu sivutoimi voitiin kieltää. Koskinen katsoo, että potilaiden vapaa liikkuvuus yhdistettynä Helsinki Hospitalin perustamiseen on riittävä muutos ja linjaa voisi tällä perusteella tarkastella HUS:ssa uudelleen (s. 12). Itse asiassa Koskisen mielestä tilannetta voisi nyt tarkastella jopa merkittävämmin ja voimakkaammin myös muiden kuin johtavassa asemassa olevien kannalta kuin ko. oikeustapauksen aikaan. On kuitenkin huomattava, että potilaiden vapaa liikkuvuus koskee vain julkista terveydenhuoltoa. Potilashan on voinut aiemmin ja voi nykyäänkin käyttää yksityisen sektorin terveyspalveluja. Samalla on kuitenkin todettava, että viimeisen vuosikymmenen aikana Suomen yksityisen terveydenhuollon toimijoiden rakenne on muuttunut varsin rajusti. Kansainväliset pääomasijoittajat ovat ostaneet lukuisia lääkäriasemia ja muita terveydenhuollon yrityksiä vallaten määräävän aseman markkinoilla. Ne ovat myös panostaneet voimakkaasti mainontaan. Enää ei voitane puhua yksityisestä terveydenhuollosta pelkästään julkisen terveydenhuollon täydentäjänä. Kokonaisuutena arvioiden on tilanteen muuttuminen esimerkiksi 1990-lukuun nähden selvästi todennettavissa. Kuten toimitusjohtaja Lindén muistiossaan toteaa, kilpailevaa toimintaa voi olla sekä toiselle työnantajalle tehtävä työ kuin itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiminen. Ei ole tarpeen erotella, tehdäänkö työ yksityisellä vai julkisella puolella. Merkittävää tarkastelussa on se, aiheutuuko tästä kilpailevasta toiminnasta ilmeistä vahinkoa HUS:lle. Ilmeinen vahinko ei tarkoita, että vahingon tulisi olla pelkästään taloudellista, vaan myös esimerkiksi henkilöstön saatavuusongelmat voidaan lukea tähän mukaan. Ilmeisyys kuitenkin edellyttää, että vahinko on todellinen, pelkästään mahdollinen vahinko ei riitä. Professori Koskisen mukaan on perusteltua, että Hyksin Oy:n kanssa kilpaileva toiminta voidaan lukea mukaan arvioinnissa. Toisaalla lausunnossaan hän kuitenkin toteaa, että sivutoimisääntely on lähtökohtaisesti työnantajakohtaista. Edelleen Koskinen toteaa, että sivutoimisääntely on luonteeltaan pakottavaa, joten siitä ei voida sopia viranhaltijan asemaa heikentävästi ja että konsernin toisen yksikön ottaminen arvioinnissa oman työnantajan kanssa samalla tavoin huomioon voitaisiin ajatella heikentävän kyseisen viranhaltijan asemaa. Koskinen perustelee konserniajattelua HUS:n ja HYK- Sin Oy:n yhteisellä henkilöstöpolitiikalla. Kuten aiemmin on todettu, professori Koskisen lausunnossaan esittämä konserniajattelu kilpailevan toiminnan ilmeistä vahingollisuutta harkittaessa ei käy ilmi laista. Tästä syystä konserniajatteluun tässä yhteydessä on syytä suhtautua varovaisesti. Sivutoimen kieltäminen perustuu loppujen lopuksi kokonaisharkintaan tapauskohtaisesti. Tämän vuoksi on mahdotonta etukäteen asettaa selvää linjaa tai käytäntöä, jonka mukaan sivutoimet kiellettäisiin tai sallittaisiin.

29 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS Kokonaisharkinnassa tulee ottaa huomioon lainsäännöksen kokonaisuus ja kuinka sivutoimi vaikuttaa päätyön tekemiseen (esteellisyys, luottamus, miltä näyttää ulospäin jne.). Myöskään ilmeistä vahinkoa ei voi arvioida muutoin kuin tapauskohtaisesti, koska pelkkä mahdollisuus vahinkoon ei ole riittävä peruste. HUS:n sivutoimiohje on nykyiselläänkin varsin hyvä, mutta joitakin muutoksia on syytä harkita. Sivutoimi-ilmoituksen ja -luvan välistä suhdetta pitää selventää. Ehkä pitäisi harkita myös viranhaltijoiden ja työntekijöiden käsittelyn selkeämpää erottelua HUS:n ohjeissa erilaisista normeista johtuen, vaikka pyrkimys samanlaiseen kohteluun puoltaa nykyisenkaltaista ohjeistusta. Yhdenmukaisen käsittelyn turvaamisen parantamista on syytä harkita (esimerkiksi sisäinen lausuntomenettely joissakin tulkinnanvaraisissa asioissa - pyydettävä ennen päätöksen tekemistä esimerkiksi henkilöstöjohtajan lausunto, yksityiskohtaisemmat ohjeet tulkinnanvaraisissa asioissa ja esimerkkien lisääminen). Missään muodossa tapahtuvaa sivutointa ei hyväksytä, jos viranhaltija sivutoimen vuoksi tulee pysyvästi tai pitkäaikaisesti esteelliseksi tehtävässään. Sivutoimi ei myöskään saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoitamista. Sivutoimena ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Kussakin yksittäistapauksessa asian arviointi tehdään kokonaisharkinnan perusteella noudattaen myös hallintolain oikeusperiaatteita. Edellä sanottuun lähtökohtaan viitaten, asian arvioinnissa voidaan yleisperiaatteina lähteä seuraavista linjauksista: Ns. rivilääkäri tai muu terveydenhuollon ammatinharjoittaja voi toimia säännöllisen työajan ulkopuolella toisessa terveydenhuollon toimintayksikössä palvelussuhteessa ns. rivilääkärinä tai ammatinharjoittajana; Kilpailutuksesta ja hankinnoista vastaava viranhaltija voi toimia säännöllisen työaikansa ulkopuolella ammatinharjoittajana, pitäen esim. lääkärivastaanottoa; Esimiesasemassa oleva, kilpailutuksesta ja hankinnoista vastaava lääkäri ei voi olla yksinomaisena tai pääasiallisena (vastuullisena) omistajana, hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana tai muussa johtavassa asemassa yrityksessä, joka kilpailee samoista potilaista HUS:n kanssa; Sama henkilö ei voi esimerkiksi päättää palvelusetelipalveluntuottajan hyväksymisestä, myöntää palveluseteliä ja samalla toimia itse palvelusetelipalveluntuottajana. Täyttä työaikaa tekevä voi käyttää sivutoimen hoitamiseen keskimäärin enintään 10 tuntia viikossa; Osa-aikaista työaikaa HUS:ssa tekevien sivutoimeen käyttämä työaika voi olla edellä mainittua suurempi.

30 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS HUSPlussassa sivuilmoituksen hyväksymisen yhteydessä ilmoituksen tekijälle menisi jatkossa automaattinen viesti, jossa sivutoimi-ilmoitus hyväksytään edellyttäen, että sivutoimi ei aiheuta henkilölle liiallista työkuormitusta, työhön käytetty aika on täyttä työaikaa tekevällä keskimäärin enintään 10 h/viikko, ei vaaranna virka- tai työtehtävien asianmukaista hoitamista, ei aiheuta ristiriitaa sivutoimen ja sairaanhoitopiirin toiminnan välillä eikä muutoinkaan vahingoita työnantajan etua. Mikäli sivutoimeen tulee muutoksia, tulee niistä ilmoittaa viipymättä ennen muuttuvan tehtävän aloittamista. Ohjeiden uudistamista harkittaessa voidaan hyödyntää professori Koskisen lausuntoa, joka on esimerkiksi oikeuskäytännön osalta perusteellinen. Tässä vaiheessa asia esitellään hallitukselle keskusteltavaksi. Ohjeiden uusiminen on syytä tehdä huolella ja avoimesti. Ennen kuin hallitus voi päättää asiasta, on se käsiteltävä HUS:n henkilöstötoimikunnassa. Päätösesitys Hallitus päättää 1. käydä asiasta yleiskeskustelun, ja 2. hyväksyä jatkovalmistelun pohjaksi esityslistalla esitetyt periaatteet. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Aki Lindén, p , Ilkka Kauppinen, p

31 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS PROFESSOREIDEN SIVUVIRAT HUS:SSA 141/00/01/08/00/2014 HALL 53 HUS:n hallituksen pidetyn kokouksen yhteydessä syntyi keskustelua professoreiden sivuviroista HUS:ssa. Asia on ollut viime kuukausina muutoinkin virkamiesjohdon aktiivisten toimenpiteiden kohteena ja siitä on keskusteltu myös HUS:n ja Helsingin yliopiston välisessä ohjausryhmässä. Em. syistä johtuen asiasta esitetään tässä yhteydessä hallitukselle tiivis yhteenveto. Yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan professorien työskentelyllä yliopistollisen sairaalan lääkäreinä ja heidän osallistumisella yliopistollisen sairaalaan johtotehtäviin on pitkä perinne. Professorit muodostivat pitkään yliopistollisen sairaalan ylilääkärikunnan ja he käyttivät ylilääkäreille mm. lainsäädännössä määrättyjä valtuuksia johtaa asianomaisen erikoisalan toimintaa sairaalassa. Jo HYKS:n edeltäjässä, Helsingin yleisessä sairaalassa ylilääkärit muodostivat keskuudestaan sairaalahallituksen, joka huolehti sekä useista hallinnollisista että ennen kaikkea lääketieteellistä johtamista koskevista tehtävistä. Kun HYKS aloitti kuntainliittosairaalana edellytti jo lainsäädäntö, että sairaalalla on erillinen sisäinen sairaalahallitus. Se koostui professori-ylilääkäreiden keskuudestaan valitsemista edustajista. Se vuorostaan valitsivat keskuudestaan esimiehen, joka toimi HYKS:n johtajaylilääkärinä. Järjestelmä, jossa yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kliinisten oppiaineiden professoreilla oli pääsääntöisesti kaikilla sairaalassa ylilääkärin sivuvirka ja he samalla toimivat klinikoiden suoraan keskushallintoon raportoivina johtajina, jatkui vallitsevana toimintatapana HYKS:ssa 1990-luvulle saakka ja eräissä muissa yliopistosairaaloissa vielä pitkälle 2000-luvulle saakka. Professori-ylilääkäreiden asemaa korosti, että muita ylilääkäri-nimikkeisiä viranhaltijoita oli yliopistosairaaloissa vain vähän. Myös klinikkaorganisaatio rakentui yliopiston professorien opetusalojen alojen mukaisesti. Mikäli jollakin ns. suurella erikoisalalla oli useita professoreita, perustettiin myös useita itsenäisiä saman alan klinikoita. Niinpä HYKS:issakin oli aikanaan esim. neljä sisätautien klinikkaa, kolme kirurgian klinikkaa, kaksi lastentautien klinikkaa ja kaksi synnytys- ja naistentautiopin klinikkaa. Järjestelmä alkoi muuttua 1990-luvun lopulla, mutta purkautui laajamittaisesti vasta HUS:n aloittaessa toimintansa v. 2000, jolloin yhdeksästä toimialajohtajasta vain kaksi tuli valituksi professorikunnan joukosta ja hekin ryhtyivät johtamaan toimialojaan päätoimisesti ja hoitivat professuurejaan kuntayhtymän päätoimensa rinnalla sivutoimisesti. Syynä muutokseen oli toisaalta se, että yksikköjen koon kasvaessa ja toiminnan monimutkaistuessa niiden aktiivinen johtaminen sivutoimisesti vaikeutui ja toisaalta se, että sairaaloiden omistajat halusivat avainjohtajiin tiukemman otteen kuin mitä yliopiston päätoimiseen professoriin voitiin saada.

32 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS Yliopistosairaalan professori-ylilääkäri-järjestelystä säädettiin erikoissairaanhoitolain 28 1 momentissa: "Yliopistollisessa sairaalassa toimivan yliopiston lääketieteellisen koulutusyksikön professorit voivat toimia sairaanhoitopiirin kuntainliitolle antamansa suostumuksen mukaisesti samalla yliopistollisen sairaalan ylilääkärin sivuviran tai -toimen haltijoina. Yliopiston muut opettajat voivat sairaanhoitopiirin kuntainliitolle antamansa suostumuksen mukaisesti samalla toimia yliopistollisen sairaalan lääkärin tai muun sivuviran tai -toimen haltijana sen mukaan, kuin johtokunta ylilääkäritoimikunnan esityksestä tarkemmin määrää." ja 29 1 momentissa: "Yliopiston lääketieteellisen koulutusyksikön professoreiden ja muiden opettajien toimimisesta yliopistollisen sairaalan lääkäreinä tai muina toimihenkilöinä sovitaan sairaanhoitopiirin kuntainliiton ja yliopiston kesken erikseen. Samoin erikseen sovitaan muun korkeakoulun professoreiden ja muiden opettajien toimimisesta sairaalan toimihenkilöinä." Erikoissairaanhoitolain 28 1 momentti on usein tulkittu lääketieteellisten tiedekuntien kliinisten ja osin kliinisteoreettisten alojen professorien subjektiiviseksi oikeudeksi sivuvirkaan. On kuitenkin huomattava, että Terveydenhuoltolian 37 2 momentin samansisältöistä määräystä (Yliopiston lääketieteellisen, hammaslääketieteellisen ja terveystieteellisen koulutusyksikön opettaja tai ammattikorkeakoulun terveysalan opettaja voi toimia suostumuksensa mukaisesti terveyskeskuksen sivutoimisessa virassa.) ei ole tulkittu samalla tavalla. HUS:n ja Helsingin yliopiston välisestä sivuvirkajärjestelystä on sovittu seuraavaa: "Professorien ja muiden opettajien toimimisesta yliopistollisen sairaalan sivuviran tai toimenhaltijoina säädetään erikoissairaanhoitolain 28 ja 29 :ssä. Näitä määräyksiä sovelletaan HUS:n yliopistolliseen yksikön ja Yliopiston välillä myös sivuviran haltijana toimimiseen. Yliopiston julistaessa haettavaksi palvelussuhteen, johon liittyy yliopistollisen yksikön sivuvirka, Yliopisto ilmoittaa hakuilmoituksessaan siitä, että tehtävään valittu voi hoitaa suostumuksensa mukaisesti HUS:n yliopistollisen yksikön sivuvirkaa. Jos yliopistoon perustetaan uusia toimia sellaisilla erikoisaloilla, joilla professori tai muu opettaja voi toimia yliopistollisen sairaalana tai muun HUS:n ylipistollisen yksikön lääkärinä tai hammaslääkärinä, voi yliopisto tehdä esityksen HUS:lle vastaavien sivuvirkojen perustamisesta. HUS ei julista haettavaksi HUS yliopistollisen yksikön sivuvirkaa. Sivuvirasta irtisanoutumista koskevat yleiset palvelussuhteen päättämistä koskevat ehdot."

33 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS Lääketieteellisten tiedekuntien professuurit voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri ryhmään: (1) kliiniset professuurit, (2) kliinis-teoreettiset professuurit ja (3) teoreettisten eli ei-kliinisten alojen professuurit. Lisäksi voidaan esimerkiksi hammaslääketieteen professuureja tarkastella erillisinä. Aikaisempi "pääsääntö" oli se, että ylilääkärin sivuvirkajärjestely koski nimenomaisesti kliinisiä professuureja. Yliopistolla ei ylipäätään edes ollut erillisiä toimitiloja, luentosaleja tms. näille oppiaineille (esimerkiksi sisätaudit, kirurgia, lastentaudit jne.) vaan myös yliopiston toiminta eli opetus ja tutkimus tapahtuivat kokonaan sairaalassa. Jo tämänkin vuoksi oli ylilääkärin sivuvirka välttämätön. Se missä määrin sivuvirkajärjestely on koskenut kliinis-teoreettisia aloja (esimerkiksi immunologia, patologia jne.) tai kokonaan ei-kliinisiä aloja (esimerkiksi fysiologia, kansanterveystiede jne.) on vaihdellut yliopistosairaaloittain. Aikana, jolloin terveystieteellisen tutkimustoiminnan erityisvaltionosuus (EVO) perustui kokonaan ns. julkaisupisteisiin, oli voimakas pyrkimys lisätä oman sairaalan julkaisupisteitä perustamalla mahdollisimman monelle tieteellisesti aktiiviselle lääketieteellisen tiedekunnan professorille sairaalan sivuvirka. Pisimmälle tässä suhteessa mentiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, joka menestyikin kokoonsa nähden eriomaisen hyvin tutkimus-evon valtakunnallisessa jaossa. Pidättyväisempiä ollaan oltu esimerkiksi TYKS:ssa, jossa mm. hammaslääketieteen professoreille ja eräille ei-kliinisten alojen professoreille tuli sairaalan sivuvirat vasta 2000-luvun lopulla "Kuopion esimerkin innostamana". Maaliskuussa 2014 HUS:n palvelusuhteessa on 52 päätoimista Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan professoria, yksi luonnontieteellisen tiedekunnan professori ja yksi Kuopion yliopiston professori. Lisäksi 31:llä Hyksin (osaston)ylilääkärillä on osa-aikainen (35 %) professorin toimi lääketieteellisessä tiedekunnassa. Tiedekunnassa on myös parikymmentä sellaista professoria, joilla ei ole virkaa HUS:ssa. Professorien lisäksi lääketieteellisen tiedekunnan kliinisillä opettajilla on sairaalassa erikoislääkärin sivuvirat ja joillakin tiedekunnan assistenteilla sairaalalääkärin sivuvirat. Oheismateriaalina 4 jaetaan taulukko, josta käy selville HY:n lääketieteellisen tiedekunnan professoreiden sivuvirat HYKSissä, ja koko maan erikoislääkäreiden lukumäärä. Muiden kuin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan professoreilla on ollut Hyksissä joitakin sivuvirkoja, esimerkkeinä vaikkapa Teknisen korkeakoulun yhden professorin yli-insinöörin sivuvirka ja toisen ylilääkärin sivuvirka sekä Åbo Akademin hoitotieteen professorin johtavan ylihoitajan sivuvirka. Sivuvirkoja on ja on ollut myös akatemiaprofessoreilla tilanteissa, joissa heidän tutkimushankkeensa ovat liittyneet läheisesti HUS:n potilaiden hoitamiseen. Tätä nykyä Kuopion yliopiston potilasturvallisuuden professorilla on HUS:ssa ylilääkärin sivuvirka ja Helsingin yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan lääketieteellisen fysiikan professorilla ylifyysikon sivuvirka. Lääketieteellisten tiedekuntien kliinisten alojen professorien kaksoisvirkasuhteet yliopistoon ja yliopistosairaalaan ovat kansainvälinen käytäntö. Sen taustana on yliopistosairaalan jatkuva tarve uudistua nopeasti,

34 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS jotta annettavan hoidon taso voidaan pitää ajan tasalla. HUS:ssa tehdyn selvityksen mukaan sen sairaaloissa otetaan useammin kuin viikossa käyttöön uusi omaan tutkimukseen perustuva hoitomenetelmä. Aktiivisen kliinisen tutkimustyön välttämätön edellytys on hyvin läheinen yhteistoiminta yliopiston ja sairaalan välillä. Yhteisvirat ovat tällaisen yhteistyön yksi muoto. Sairaaloissa toimiessaan yliopistojen professorit tuovat potilaiden hoidon hyväksi alansa kansainvälisen verkottumisen kautta ajantasaisen tiedon jopa vuosia ennen kuin se saataisiin julkaisujen, oppikirjojen tai hoitosuositusten kautta. Professorien aktiivinen osallistuminen käytännön sairaanhoitoon ja sitä kautta syntyvä jatkuva kosketus käytännön työhön on edellytys myös sille, että heidän antamansa lääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutuksen sisältö jatkuvasti vastaa palvelutuotannon tarpeita. Oma asiakokonaisuutensa on ollut sivuviran palkka, johon liittyen HUS:n sisällä onkin viime kuukausina käynnistynyt keskustelu. Sen seurauksena toimitusjohtaja käynnisti selvityksen sivuviroista maksetuista palkoista ja niiden perusteista. Aikanaan lääkärien virkaehtosopimuksessa määriteltiin keskitetysti professorin sivuviran palkka. Erikseen määritellyistä lisätehtävistä, kuten esimerkiksi klinikan johtajana toimimisesta, palkka saattoi olla korkeampi. Nykyisin sivuviran palkkaa ei ole enää lääkärisopimuksessa hinnoiteltu ja asiasta on ollut HUS:n oma suositus. Se on kuitenkin ollut ns. minimisuositus, mikä on johtanut siihen, että konkreettisissa palkkaustilanteissa eri yksiköissä tehdyt palkkausratkaisut ovat alkaneet eriytyä toisistaan. Osin tämä on perusteltua, osin ei, minkä johdosta selvitykseen onkin ryhdytty ja tilanne tullaan tämän vuoden aikana saattamaan nykyistä oikeudenmukaisemmaksi. Tähän liittyy myös se asia, josta mm. yliopistotoimikunnassa on keskusteltu, että minkälainen tulisi päävirkaisen professorin, jolla on sairaalan ylilääkärin sivuvirka, "sairaalatyöpanoksen" olla. Osalla professori-ylilääkäreistä kokonaistyöpanos painottuu vahvastikin sairaalatehtäviin, osalla taas yliopistotehtäviin. Tarkkaa esimerkiksi tuntimäärillä rajattua työnjakoa ei ole syytäkään noudattaa, koska kyse on hyvin pitkälle yhdestä viranhoitokokonaisuudesta, jossa on kaksi eri työnantajaa ja palkanmaksajaa. Tässä suhteessa vallinneet ongelmat ovat asteittain korjautumassa. Lopuksi on vielä syytä mainita, että viime vuosina on yleistynyt sellainen virkojen yhdistelmä, jossa päävirka on sairaalan ylilääkärin tai osastonylilääkärin virka ja tähän liittyy yliopiston osa-aikainen professuuri. Näiden yleistyminen johtuu kahdesta syystä. Halutaan lääketieteen kaikille erikoisaloille (50 kpl) akateeminen oppituoli, mutta osa erikoisaloista on opetus- ja jatkokoulutusvolyymiltaan varsin pieniä, jolloin kokoaikainen professuuri ei ole perusteltu. Osin on myös kysymys yliopiston sisäisistä säästöpaineista. Johtuen siitä, että ylilääkärin palkka on keskimäärin hieman korkeampi kuin professorin palkka, on näissä virkajärjestelyissä vähennetty sairaalan viran palkkausta noin 10 %:lla samalla kun siihen on liitetty osa-aikainen professuuri. Tällä järjestelyllä kokonaispalkkaus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla kuin "pääsäännön" mukaisessa järjestelyssä eli päävirkainen professori, jolla on ylilääkärin sivuvirka.

35 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS Päätösesitys Asian käsittely Hallitus päättää merkitä selostuksen tiedoksi. Merkittiin, että esittelijä poisti perustelutekstistä: "Pisimmälle tässä suhteessa mentiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, joka menestyikin kokoonsa nähden eriomaisen hyvin tutkimus-evon valtakunnallisessa jaossa. Pidättyväisempiä ollaan oltu esimerkiksi TYKS:ssa, jossa mm. hammaslääketieteen professoreille ja eräille ei-kliinisten alojen professoreille tuli sairaalan sivuvirat vasta 2000-luvun lopulla "Kuopion esimerkin innostamana." Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Aki Lindén, p

36 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS TAIDETOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS VUODELTA /00/00/01/05/2012 HALL 54 Hallitus päätti perustaa taidetoimikunnan; 2. toimikunnan tehtävänä on edistää ja yhtenäistää HUS:n taidetoimintaa, siinä noudatettavia toimintamalleja ja pelisääntöjä, tehdä suosituksia hankittavista taidehankinnoista ja niiden sijoituspaikoista, tehdä suosituksia muotokuvien maalauttamisen periaatteista, ja tehdä suosituksia henkilöstön ja HUS:n hyväksi merkittävästi vaikuttaneiden ulkopuolisten henkilöiden muistamiseksi; 3. nimetä toimikuntaan hallituksen jäljellä olevaksi toimikaudeksi ja toimikaudeksi hallituksen jäsenet Ilkka Taipale pj. ja Kirsi Siren vpj. ja muiksi jäseniksi hallintojohtaja Gabriela Errol Länsi-Uudenmaan sh-alue, ylilääkäri Kari Murros Jorvin sairaala ja neuropsykologi Marjatta Jaakkola Hyksin psykiatrian yksikkö. Toimikunnan sihteerinä toimii erikoissuunnittelija Krista Kopola; ja 4. oikeuttaa toimikunnan kutsumaan kaksi ulkopuolista jäsentä. Taidetoimikunta on keväällä 2013 täydentänyt kokoonpanoaan kutsumalla toimikuntaan jäseniksi professori Seppo Seitsalon ja VT Hanna-Liisa Liikasen. Toimikunnan vuosikertomus vuodelta 2013 on liitteenä 4. Päätösesitys Päätös Hallitus päättää merkitä tiedoksi taidetoimikunnan vuosikertomuksen vuodelta Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Ilkka Taipale, p , Ilkka Kauppinen, p

37 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS VÄHEMMISTÖKIELISEN LAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2013 / NÄMNDENS FÖR DEN SPRÅKLIGA MINORITETEN VERKSAMHETSBERÄTTELSE /00/01/04/00/2014 HALL 55 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vähemmistökielisen lautakunnan tulee hallintosäännön 8 :ssä määriteltyjen tehtäviensä mukaan antaa hallitukselle kertomus toiminnastaan. Vähemmistökielinen lautakunta on kokouksessaan hyväksynyt vuoden 2013 toimintakertomuksen annettavaksi hallitukselle. Toimintakertomus suomen- ja ruotsinkielisenä versiona on esityslistan liitteenä 5. Päätösesitys Päätös Hallitus päättää merkitä tiedoksi vähemmistökielisen lautakunnan toimintakertomuksen vuodelta Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p , Stig Stolt, p

38 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS /02/02/00/01/2012 HALL 56 Eräitä merkittäviä tapahtumia tilikaudella Lastensairaala Huonokuntoisen ja ahtaan Lastenklinikan tilannetta ja käyttöä vaativan lasten erikoissairaanhoidon tarpeisiin on selvitelty jo usean vuoden ajan. Hanke muuntui vuoden 2013 aikana konkreettiseksi uuden sairaalan rakentamisprojektiksi. Vuoden 2013 keskeiset tapahtumat hankkeessa olivat: HUS:n hallituksen ja valtuuston päätökset, joilla todettiin uuden sairaalan tarve ja kiireellisyys sekä HUS:n avoimuus myös uudelle rahoitusjärjestelylle. Kansalaisaktiivisuus järjestäytyi yhdistysmuotoiseksi (Uusi lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry). Samoin kansalaisaktiivisuuden pohjalta syntyi Säätiö (Stiftelsen Nya Barnsjukhusets Stöd - Säätiö Uuden Lastensairaalan Tuki) kantamaan vastuun sairaalan rakentamisesta. Tukiyhdistys käynnisti varainkeruun helmikuussa. Valtioneuvosto päätti budjettikehysriihessään , että valtio lahjoittaa säätiölle 40 miljoonaa euroa lastensairaalan rakentamiseen. HUS:n valtuusto päätti kesäkuussa sitoutua 40 miljoonan euron lahjoituksen myöntämiseen vastaavin ehdoin kuin valtio. Valtuuston päätöksen pohjalta allekirjoitettiin Säätiön ja HUS:n välinen aiesopimus lastensairaalan rakentamisesta ja Lastensairaalan vuokraamisesta HUS:lle. Tukiyhdistyksen varainkeruun menestys on ollut erinomainen. Vuoden 2013 loppuun mennessä suunnitellun 6 milj. euron sijasta lahjoituksia oli kertynyt 18,9 milj. euroa ja 19 % suomalaisista ilmoittaa lahjoittaneensa hankkeeseen. Tavoite vähintään miljoonan kansalaisen osallistumisesta on siis saavutettu ja koko 5 vuoden keräysajan tavoitteesta kertyi ensimmäisenä vuonna 63 %. Yritysten, säätiöiden, yhdistysten ja yksityisten lahjoitukset ovat kaikki ylittäneet ennakko-odotukset. Säätiö on vuoden 2013 aikana luonut tehokkaan rakennusorganisaation. Rakennuttajakonsulttina hankkeessa aloitti Sweco PM Oy ja pääarkkitehdiksi on valittu Antti-Matti Siikala (arkkitehtitoimisto Sarc). Kaavoitusyhteistyö Helsingin kaupungin kanssa on edennyt suotuisasti ja vuoden loppuun mennessä kyettiin julkaisemaan ensimmäiset havainnekuvat rakennuspaikasta ja rakennuksen massoittelusta vanhan Lastenklinikan ja Naistenklinikan väliin. HUS:n keskeisimpänä vastuuna on toiminnallinen suunnittelu, jotta sairaala kaikin puolin täyttää ne tarpeet, joita HUS:lla lastensairaalan yksinomaisena

39 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS toimijana on. Suunnitteluun osallistuu yksi päätoiminen henkilö ja osa-aikaisesti lukuisia lastensairaalan omia asiantuntijoita. Sairaalan eri osaprosessien vastuuryhmiin osallistuu lisäksi kymmeniä Lastenklinikan ammattilaisia. Suunnittelua tehdään tiiviissä yhteistyössä myös yhtymähallinnon investointija hankejohdon kanssa. Hankesuunnitelman on määrä valmistua HUS:n hallituksen käsittelyyn maaliskuussa Visiona on, että Meilahteen valmistuu vuonna 2017 maailman paras sairaala lapsille ja heidän auttajilleen. Hanke on vuoden 2013 aikana edennyt kohti tavoitettaan laajalla rintamalla ja aikataulussa. Jorvin päivystys HUS on vastannut alkaen Jorvin erikoissairaanhoidon päivystyksen lisäksi Espoon kanssa tehdyn sopimuksen perusteella myös yleislääketieteen eli terveyskeskuspäivystyksen toiminnasta. Ensimmäiset vuodet yleislääketieteen päivystyksen lääkäritoiminta jouduttiin vuokraamaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Suomen 50:s erikoisala eli akuuttilääketiede käynnistyi vuoden 2013 alussa, ja sen myötä valtaosa vuokralääkäritoiminnasta voitiin korvata alkaen HUS:n omilla akuuttilääketieteeseen erikoistuvilla lääkäreillä. Erikoisalan periaatteisiin kuuluu päivystyspotilaiden diagnostiikan monipuolinen osaaminen, alkuvaiheen hoito ja muiden erikoisalojen osaamista vaativien potilaiden tunnistaminen. Ala täydentää muiden erikoisalojen päivystystä ja luo uudenlaista joustavuutta toimintaan. Tulevaisuuden päivystys onkin tarkoitus hoitaa pääasiassa HUS:n omien akuuttilääkärien voimin. Marraskuussa 2013 Jorvin päivystys alkoi toimia uudenlaisella ns. akuuttilääketieteen mallilla. Yhdenmukaisen ja tasalaatuisen hoidon takaamiseksi lääkäri- ja sairaanhoitajaresurssit on jaettu potilaslähtöisesti uudella tavalla. Sen sijaan, että aiemmin yleislääkärit tutkivat 3/5 potilaista, ohjautuu 4/5 potilaista nyt suoraan sisätautien ja kirurgian erikoisaloille. Periaatteena on, että kutakin potilasta ja hänen ongelmaansa varten on yksi tiimi eikä vastuuta tarvitse siirtää tiimiltä toiselle. Yleislääketieteen päivystys keskittyy etupäässä nopean läpimenoajan potilaisiin, mikä vähentää päivystyksen ruuhkautumista. Toimintaa tukee merkittävästi hoitajavastaanotto, jonka turvin kiireettömämpiäkään potilaita ei ohjata suoraan pois päivystyksestä vaan ongelmiin haetaan tarkoituksenmukainen ratkaisu ennen kotiutusta. Vuonna 2013 Jorvin päivystyksessä kävi aikuispotilasta, joista hoitajalla kävi potilasta, mutta osuutta pyritään lisäämään osaamisen kehittymisen myötä. Jorvin päivystys on ollut edelläkävijä toiminnan kehittämisessä LEAN-periaatteiden mukaisesti. Suuri haaste on erittäin suuret potilasmäärät viikonloppuisin terveysasemien päivystysvastaanottojen ollessa kiinni. Sydän-keuhkokeskuksen ensimmäinen toimintavuosi Hyksin Sydän- ja keuhkokeskus aloitti ensimmäisenä uudentyyppisenä HUS:n osaamiskeskuksena toimintansa vuoden 2013 alussa. Sydän- ja keuhkokeskus muodostuu keuhkosairauksien klinikasta, yleisrintaontelokirurgiasta, kardiologiasta ja sydänkirurgiasta. Nämä muodostavat nk. prosessimaisina organisaatioina rintaontelosairauksien linjan ja sydänlinjan. Linjojen ajatuksena on potilaan hoito yhteistyössä ja entistä sujuvammin.

40 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS Sydän- ja keuhkokeskus on omalla erikoisalallaan Suomen suurin yksikkö. Sydän- ja keuhkokeskukseen on keskitetty useiden erittäin vaativien sairauksien hoito. Keskus vastaa kansallisesti sydän- ja keuhkosiirroista ja mm. myös erittäin vaativien synnynnäisten sydänvikojen hoidosta aikuispotilailla. Yleisthorax- ja ruokatorvikirurgian klinikka (ns. rintaontelokirurgia tai thoraxkirurgia) on Pohjoismaiden johtava video- ja robottiavusteisen mini-invasiivisen keuhko- ja ruokatorvikirurgian keskus. Rintaontelosairauksien osalta keuhkojen harvinaiset sairaudet ja vaativan keuhkoverenpaineen hoito on niin ikään keskitetty Sydän- ja keuhkokeskukseen Kardiologian poliklinikan yhteydessä on perinnöllisten rytmihäiriöiden ja sydänlihassairauksien poliklinikka. Sydänkirurgisia toimenpiteitä tehtiin 1 580, sepelvaltimotutkimuksia yhteensä ja pallolaajennuksia lähes Suurin kasvu oli tahdistinlaitteiden asennuksissa, joita laitettiin yhteensä eli n. 20 % enemmän kuin vuonna Sydänpotilaista 60 % tulee Sydän- ja keuhkokeskukseen päivystyksen kautta. Nämä potilaat hoidetaan välittömästi tai lyhyellä viiveellä tapauksesta riippuen. Yleisthorax- ja ruokatorvikirurgian klinikassa keuhko- ja ruokatorvisyövän kirurginen hoito tapahtuu nykyään useimmiten video- tai robottiavusteisesti. Klinikka tekee ainoana Suomessa keuhkopussin syövän (yleensä asbestin aiheuttama työperäinen tauti) radikaalileikkauksia, joihin on yhdistetty rintaontelon lämmitetty solunsalpaajahuuhtelu. Sydän-keuhkokoneen käyttö sydämestä lähteviin suoniin kiinnikasvavien syöpien hoidossa mahdollistaa monissa tapauksissa kasvaimen täydellisen poiston. Vuonna 2013 Rintaontelokirurgian klinikka leikkasi potilasta ja teki n. 800 tähystystoimenpidettä. Keuhkosairauksien klinikalla on yli potilaskäyntiä ja konsultaatiota, ja lähetteiden määrä kasvaa 5-10 % eri yksiköissä. Organisaatio luotiin ohueksi ja sen toiminnasta vastaavat klinikoiden ylilääkärit yhdessä henkilöstön edustajien ja esimiesten kanssa. Hallintohenkilöstö on vähäinen ja ylilääkärit osallistuvat myös kliiniseen toimintaan. Toimintavuosi 2013 onnistui hienosti ja oli ennätyksellinen. Kustannustaso on hyvin hallinnassa. Sekä polikliiniset jonot että odotusajat toimenpiteisiin ovat lyhentyneet. Nettiterapiat paikkaavat aukkoja psykiatrisissa hoitoketjuissa HYKS:n psykiatrian tulosyksikkö ja HUS:n tietohallinto ovat kehittäneet viime vuosina nettiterapioita keskeisiin ja soveltuviin mielenterveysongelmiin. Vuonna 2013 kehitystyö eteni niin pitkälle, että alkuvuodesta masennuksen, ja syksystä lähtien myös paniikkihäiriön nettiterapiaa alettiin tarjota pääkaupunkiseudun terveyskeskuksiin. Nettiterapiat ovat näyttöön perustuvia, pitkälle automatisoituja terapeuttisia hoitomuotoja, jotka etenevät tarkan struktuurin mukaan. Terapia pitää sisällään video-, kuva- ja tekstimateriaalin omaksumista, tehtävien tekoa sekä session aikana että sessioiden välissä, sekä harvajaksoista yhteydenpitoa terapiaa seuraavan nettiterapeutin kanssa. Ne perustuvat kognitiivisbehavioraaliseen ajatteluun. Sisällöstä on vastannut psykologi Jan-Henry Stenberg tukenaan laaja asiantuntijaryhmä.

41 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS Terapiat on suunnattu lieviin ja keskivaikeisiin tiloihin, joissa oirehtiminen ei ole kroonistunut. Valtaosa tällaisista potilaista löytyy perusterveydenhuollosta, jossa ei psykoterapeuttisia interventioita ole paljoakaan tarjolla. Nettiterapiat siis paikkaavat aukkoa nykyisissä psykiatrisissa hoitoketjuissa. Masennuksen ja Paniikin nettiterapioissa potilaan hoitovastuu säilyy perusterveydenhuollon lääkärillä, joka myös vastaa mahdollisesta samanaikaisesta lääkehoidosta. Nettiterapiat ovat tärkeä työkalu perusterveydenhuollolle, jonka avulla potilaat pyritään hoitamaan oirehdinnan alkuvaiheessa, jossa hoito on usein tehokkainta. Tällä tavoin saatetaan usein välttää tarve erikoissairaanhoidolle. Terveyskeskukseen sekä potilaalle annetaan terapian jälkeen raportti hoidosta ja saavutetuista tuloksista konsultaatiovastauksen muodossa. Vuonna 2013 käyttöönotetuissa masennuksen ja paniikkihäiriön nettiterapioissa oli vuodenvaihteessa noin kaksisataa potilasta ja määrä tulee kohoamaan vuonna 2014 useisiin satoihin. Nettiterapiat eivät ole paikkaan sidottuja, ja ne ovatkin leviämässä nopeasti HUS:n omistajakuntien ulkopuolelle; vuoden vaihteessa potilaita oli pääkaupunkiseudun lisäksi Päijät-Hämeestä ja Lapista. Psykiatrian tulosyksikössä on koulutettu kymmenkunta osa-aikaista nettiterapeuttia, joilta kuluu yhden potilaan nettiterapiaan keskimäärin 1-2 tuntia. Nettiterapioista on viestitty laajasti ja ne ovat saaneet laajaa valtakunnallista huomiota. Osana onnistunutta viestintää on ollut yhteistyö Duodecimin kanssa, jonka tuloksena nettiterapioiden valmistumistahdissa on julkaistu hyvin menestyneitä nettiterapioihimme perustuvia itsehoito-oppaita. Hyvinkään kaupungin ja HUS:n yhteiskeittiöhanke Ajatus Hyvinkään kaupungin ja HUS:n yhteiskeittiön perustamisesta syntyi vuonna 2010, kun Hyvinkään kaupungin johtavat virkamiehet tiedustelivat HUS:n halukkuutta yhteisen tuotantoyksikön perustamiseksi. Lähtötilanteessa sekä Hyvinkään kaupungin että HUS-kuntayhtymän, Raviolin Hyvinkään yksikön keittiön tuotantotilat olivat huonossa kunnossa ja tilojen täydellinen peruskorjaus tai uudisrakentaminen oli välttämättömiä. Ravioli ja Hyvinkään kaupunki ovat tehneet vuosia yhteistyötä ja Ravioli on toimittanut ateriapalvelut Hyvinkään terveyskeskuksen vuodeosastoille useiden vuosien ajan. Osakeyhtiön perustamisesta päätettiin Hyvinkään kaupungin hallituksen kokouksessa sekä Hyvinkään kaupungin valtuuston kokouksessa HUS:n hallitus päätti osakeyhtiön perustamisesta sekä HUS:n valtuusto kokouksessa Hyvinkää omistaa 60 % ja HUS 40 % perustetusta osakeyhtiöstä. Yhtiön osakepääoma on euroa ja osakkeen nimellisarvo euroa. Yhtiön virallinen nimi on Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy. Yhtiö on sidosyksikköasemassa omistajiinsa nähden, minkä vuoksi yhtiöllä ei voi olla ulkoista myyntiä. Yhteiskeittiö päätettiin rakentaa Hyvinkään Sairaalanmäelle Raviolin nykyisten keittiötilojen yhteyteen. Tämä vaihtoehto oli muihin vaihtoehtoihin nähden selvästi kokonaistaloudellisin. Yhteiskeittiön tavoitteena on tuottaa pääosa ruokapalveluista Hyvinkään kaupungin kouluille, päiväkoteihin, henkilökunnalle sekä vanhuspalveluihin

42 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS sekä HUS:n Hyvinkään sairaalassa olevaan asiakastarpeeseen, päivittäin yhteensä n ateriaa. Alkuperäisenä tavoitteena oli saada ruokatuotanto ja -toimitukset käyntiin , aikataulu osoittautui kuitenkin liian kireäksi ja aloitusaikataulua siirrettiin siten, että tavoitteena on käynnistää ruokatoimitukset helmikuussa Ensimmäisen toimintavuoden keskeisenä tehtävänä oli suunnitella uuden tuotannon mukaiset tuotantotilat. Pääosin yhteiskeittiö suunniteltiin HUS:n omistamiin Raviolin käytössä oleviin keittiötiloihin. Lisäksi HUS - Logistiikalta vapautuneista tiloista otettiin yhteiskeittiön käyttöön 488 m2. Tulevan keittiön hyötypinta-ala on n m2 (brutto 1998 m2). Rakentaminen käynnistyi tammikuussa Sisäiset ja ulkoiset työnjaolliset muutokset vuonna 2013 Espoon perusturvalautakunta teki päätöksen , että Espoon sairaankuljetustoiminta siirrettiin liikkeenluovutuksella HUS-Logistiikka sairaankuljetukseen Liikkeenluovutuksen myötä Espoon kaupungilta siirtyi sairaankuljetuskalusto ja henkilöstö HUS-Logistiikka liikelaitoksen palvelukseen. Espoolta HUS:lle siirtyvä vuotuinen kuljetusmäärä on yli kuljetusta. Muutoksen myötä HUS:iin siirtyi Espoosta 11 potilaskuljettajaa ja 5 ajoneuvoa. Muutoksen vaikutus HUS-Logistiikan ja HUS-kuntayhtymän toimintatuottoihin ja -kuluihin oli vuonna 2013 noin 0,6 milj. euroa. Muutoksesta ei tehty erillistä talousarviomuutosta. Strategisten avaintavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 Talousarvion 2013 ja taloussuunnitelman kuntayhtymätasoinen tavoiteasetanta ja toiminnalliset tavoitteet perustuivat voimassa olevaan strategiaan. Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. Avaintavoitteiden osalta on lähdetty siitä, että ne ovat pitkäkestoisia kattaen koko strategiakauden. Avaintavoitteet ryhmiteltiin viiden eri näkökulman alle; Potilas/asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Opetus ja tutkimus Prosessit, rakenteet ja johtaminen Henkilöstö Talous Vuodelle 2013 valittiin yhteensä 19 strategista avaintavoitetta, jotka jakaantuivat edelleen 38 erilliseen mittariin. Toteutuminen on selostettu tilinpäätösasiakirjassa.

43 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS Hoitopalvelut Palvelujen kysynnän kasvu näkyi palvelutuotannossa. Palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi kasvoi 2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna ja se ylitti talousarvion 1,4 %. Palvelurakenteen ja hoitokäytäntöjen muuttuminen avohoitopainotteisemmaksi jatkui. Avohoitokäyntejä tuotettiin (+4,9 %) ja NordDRG-tuotteita (+3,1 %). Laskutettujen psykiatrian hoitopäivien määrä väheni -10,6 % vuodesta HUS:n erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset kustannukset olivat keskimäärin 899 euroa/ asukas. Tämä on 2,1 % enemmän kuin kunnallistalouden terveystoimen hintaindeksillä korjatut vuoden 2012 euroa/ asukas kustannukset (deflatointikerroin 1,017 eli 1,7 %). Henkilötyön tuottavuus parani edellisestä vuodesta 1,1 % ja kokonaistuottavuus (deflatoitu DRG-pistekustannus) parani 0,9 %. Talousarviossa vahvistettua 1,5 prosentin tuottavuustavoitetta ei saavutettu. Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2013 TA 2013 TP 2012 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos Muutos-% TP 2013/ TP ,4 % 2,5 % - Psykiatrian hoitopäivät, lkm /0-10,5 % - NordDRG-tuotteet, lkm ,3 % 3,1 % joista klassiset DRG-tuotteet, % 24,0 % 25,0 % 24,9 % joista avohoidon DRG-tuotteet, % 76,0 % 75,0 % 75,1 % - Käyntituotteet, lkm ,0 % 4,9 % - Tk-päivystyskäynnit, lkm ,7 % -0,3 % - Kokonaissiirtoviivepäivät, lkm ,2 % laskutettujen siirtoviivehoitopäivien lkm /0-44,5 % Hoidetut eri henkilöt Erikoissairaanhoidossa oli hoidossa eri potilasta. Määrä kasvoi 2,5 % edellisestä vuodesta. HUS:ssa hoidettujen eri henkilöiden kokonaismäärä, johon sisältyivät yhteispäivystysten terveyskeskuspotilaat, oli henkilöä. Kasvua vuoteen 2012 verrattuna oli 2,2 %.

44 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS Yhteensä jäsenkuntien asukasta käytti erikoissairaanhoidon palveluja. Määrä kasvoi 2,5 % edellisestä vuodesta, kun samanaikaisesti HUS-alueen väestömäärä kasvoi 1,2 % (ennakkoväkiluku 2013). Noin joka kolmas jäsenkuntien asukkaista (29 %) käytti vuoden 2013 aikana HUS:n tuottamia tai järjestämiä erikoissairaanhoidon palveluita. Palveluiden käytössä suhteessa kokonaisväestöön on suuria kuntakohtaisia eroja. Hoidon saatavuus, hoitoon pääsy ja siirtoviiveet HUS:n tarjoamien palvelujen kysynnän kasvu jatkui vuonna Elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 5,5 % ja päivystyskäyntien määrä 1,1 %. Ennalta suunniteltuun hoitoon otetuista potilaista 60,9 % saapui terveyskeskuksen ja 30,1 % yksityislääkärin lähettäminä. Loppuosa lähetteistä tuli muista sairaaloista. Osuudet pysyivät lähes muuttumattomina edelliseen vuoteen verrattuna. 43,4 % potilaista saapui HUS:iin päivystyksellisinä potilaina. Palvelutuotannon kasvusta huolimatta hoitoon pääsyä odottavien hoitotakuun piiriin kuuluvien potilaiden kokonaismäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Kiireettömään polikliiniseen tutkimukseen ja hoitoon odottavien potilaiden lukumäärä kasvoi 7,5 % ja yli 3 kk odottaneiden lukumäärä kasvoi potilaaseen (+126,9 %). Vuodeosastohoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä sen sijaan laski 2,1 % edelliseen vuoteen verrattuna ja yli 6 kk odottaneiden potilaiden lukumäärä laski 297 potilaaseen (-27,4 %). Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2013 TP 2012 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,8 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 1) > 6 kk ,4 % kaikki ,1 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 1) > 3 kk ,9 % kaikki ,5 % Kokonaissiirtoviivepäiviä kertyi jäsenkunnille Navitas -portaalin mukaan (2012: ). Psykiatristen erikoisalojen siirtoviivepäiviä kertyi ja siirtoviivepotilaita oli 182 (2012: päivää ja 162 potilasta). Somaattisten erikoisalojen siirtoviivepotilaiden määrä oli yhteensä (2012: potilasta). Molempien erikoisalojen siirtoviivepotilaita oli yhteensä (2012:8 193). Siirtoviivehoitopäivän hinta somaattisilla erikoisaloilla oli 600 euroa ja psykiatristen erikoisalojen siirtoviivehoitopäivien hintoina käytettiin HUS:n suoriteperusteisen hinnaston mukaisia vastuuyksikkökohtaisia hoitopäivävälisuoritehintoja. Vuonna 2014 siirtoviivehoitopäivän hinta on molemmilla erikoisaloilla 600 euroa. Opetus ja tutkimus Yliopistosairaalaa ylläpitävänä sairaanhoitopiirinä HUS:n ydintoimintana ja lakisääteisenä tehtävänä on erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisen lisäksi opetus ja tutkimus.

45 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS HUS:n strategian mukaan sairaanhoitopiirin antaman perus-, erikoistumis-, jatko- ja täydennyskoulutuksen tavoitteena on turvata ammattitaitoisen työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa. HUS toteuttaa opetustehtäväänsä osallistumalla Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan antamaan lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutukseen ja tarjoamalla käytännön koulutusjaksojen ajaksi oppimisympäristön ja ohjausta ammattikorkeakouluissa hoitajiksi opiskeleville. Lisäksi HUS:ssa koulutetaan akateemisia erityistyöntekijöitä (esim. sairaalakemistit ja -fyysikot). Koulutusta pyritään kehittämään erityisvastuualuetasoisesti. Vuonna 2013 perustettiin erityisvastuualueen koulutusvaliokunta, jonka tehtävänä on ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyyden varmistaminen ja sijoittumisen optimoiminen. Sen työn lähtökohtana ovat vuonna 2012 valmistuneet erikoislääkäreiden ja hoitohenkilöstön sekä akateemisten erityistyöntekijöiden pitkän aikavälin (vuoteen 2025) tarvetta koskevat selvitykset. Strategian mukaan HUS:ssa tehtävä tutkimus suunnataan niin, että se onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon ja sen avulla parantuneeseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Tehdyn selvityksen mukaan HUS:ssa on yhdentoista viime vuoden aikana otettu käyttöön uusi potilaan tutkimusta tai hoitoa koskeva omaan tutkimustyöhön liittyvä parannus useammin kuin kerran viikossa (yht. yli 700 yhdentoista vuoden aikana). HUS:n sairaanhoidon vastuuhenkilöistä yli 91,4 % arvioi tutkimustyön parantavan henkilöstön ammattitaitoa, 87,4 % arvioi sen parantavan sairaanhoidon vaikuttavuutta ja 82,6 % arvioi sen parantavan toiminnan tuottavuutta. Kliinisen lääketieteen tutkimus on välttämätön edellytys sille, että HUS:n tuottamat palvelut pysyvät lääketieteellisesti ajan tasalla ja vastaavat alueen kuntien ja eräiltä osin koko valtakunnan asukkaiden perustellusti niille asettamia odotuksia. Tutkimustyön edellytysten turvaaminen on siten välttämätöntä jatkossakin. Meilahden kampukselta tulevia tieteellisiä julkaisuja voi seurata kerran vuorokaudessa päivittyvältä Terkon sivustolta ( HUS:n piirissä tehtävästä tutkimustyöstä tiedottaminen tullee entistä tärkeämmäksi tulevaisuudessa, kun potilaat voivat valita hoitopaikkansa ja tehnevät sen osin myös sillä perusteella, kuinka hyvin missäkin sairaalassa sovelletaan uusinta lääketieteellistä tietoa. HUS:n saama valtion korvaus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen aiheuttamiin ylimääräisiin kustannuksiin oli 19,4 milj. euroa ja valtion korvaus HYK- Sin ulkopuolelle suoritettavasta koulutuskuukauksiin perustuvasta lääkäreiden koulutuksesta oli noin 2,1 milj. euroa. Sen käyttö on esitetty kuvassa Valtion tutkimusta ja opetusta varten antaman määrärahan käyttö vuonna Korvaus ei kuitenkaan läheskään kata edes koulutuksesta aiheutuvia suoria kustannuksia, joiden lisäksi HUS:lle aiheutuu koulutukseen liittyen toiminnan hidastumisesta syntyviä merkittäviä epäsuoria kuluja. Aikaisempien ekonometristen laskelmien tulosten perusteella voidaan HUS:n arvioida vuositalossa panostaneen lääkäri- ja erikoislääkärikoulutukseen lähes 60 milj. euroa. Merkittävä osa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta jää siis nykyään kuntien maksettavaksi. Muuhun yliopistokoulutukseen verrattuna tilanne on poikkeava. Muiden alojen yliopistokoulutuksen maksaa valtio.

46 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (75) HALLITUS HUS sai oppilaitoksilta korvausta hoitajien kliinisen vaiheen opetuksen järjestämisestä yhteensä noin 0,6 milj. euroa. Tiedossa ei ole, kuinka hyvin se vastaa kustannuksia. HUS:n tutkimuksen tärkein yksittäinen rahoituslähde on valtion rahoitus yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen). Sen kokonaismäärä oli euroa, josta hankkeille myönnettiin euroa ja erva-tutkimustoimikunnalle euroa. Hankkeet ovat monivuotisia, täten rahoituksen myöntö ja rahoituksen käyttö eroavat vuosittain. Vuonna 2013 valtion rahoituksella tuettuja tutkimushankkeita myönnettiin 119 kpl. HUS:n suoraan saama ulkopuolinen rahoitus oli noin 0,8 milj. euroa (0,9 milj. euroa vuonna 2012). Siitä EU rahoituksen osuus oli 0,4 milj. euroa (0,4 milj. euroa vuonna 2012), Suomen Akatemian 0,3 milj. euroa ja Tekes-rahoituksen osuus 0,1 milj. euroa (0,3 milj. euroa vuonna 2012). *) Tutkimustoimintaa palvelevat resurssit rahoitetaan HUS:n omalla tutkimusmäärärahalla Valtion tutkimusta ja opetusta varten antaman määrärahan käyttö vuonna 2013 (1 000 euroa) Talous Vuonna 2013 HUS:n toimintakulujen kasvu oli maltillinen. Loppuvuoden sopeuttamistoimenpiteiden ansiosta sitovat nettokulut alitti alkuperäisen talousarvion 1,3 milj. eurolla (0,1 %) ja sitovien nettokulujen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,6 %. HUS:n toimintakuluista yli 60 % on henkilöstökuluja ja niiden hallittu kasvu sopeuttamistoimenpiteiden myötä vaikutti koko kuntayhtymän kustannuskehitykseen. Henkilöstökulujen vertailukelpoinen kasvu oli 1,8 % edelliseen vuoteen verrattuna ja siinä on huomioitu vuoden