HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ pöydälle pantu asia PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke Esityslistan asia TJA/4 TJA Terveyslautakunta päätti hyväksyä osaltaan lasta odottavien perheiden, lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden terveystarkastuksia sekä opiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa koskevan Helsingin terveyskeskuksen kokonaissuunnitelman toimeenpano-ohjelman. Hyväksyessään perheiden ja lasten sekä oppilaiden terveystarkastusten ja opiskelijaterveydenhuollon toimeenpanoohjelman terveyslautakunta edellyttää, että sille valmistellaan selvitys asetuksen 380/2009 toteutumisesta ja resurssien riittävyydestä vuonna 2011 saatavien kokemusten perusteella. Lisäksi terveyslautakunta edellyttää, että huolehditaan tarkastuksia tekevän henkilöstön riittävästä ja jatkuvasta täydennyskoulutuksesta lapsille ja nuorille lähetettävässä tarkastuskutsussa tulee mainita, mikä ammattihenkilö tarkastuksen suorittaa; ja että selvitetään, kuinka paljon suuhygienistien ja hammashoitajien tekemistä tarkastuksista lähetetään hammaslääkärin uudelleen tutkittaviksi. Pöytäkirjanote liitteenään kokonaissuunnitelma terveysasematosastolle ja suun terveydenhuollolle. Käsittely Merkittiin, että terveyslautakunnalle oli jaettu sähköpostilla henkilöstötoimikunnan asiasta antama lausunto. Terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti seuraavat kaksi muutosehdotusta: 1) Jäsen Heistaro esitti jäsen Kousan kannattamana päätökseen seuraavaa lisäystä: Hyväksyessään perheiden ja lasten sekä oppilaiden terveystarkastusten ja opiskelijaterveydenhuollon

2 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ toimeenpano-ohjelman terveyslautakunta edellyttää, että sille valmistellaan selvitys asetuksen 380/2009 toteutumisesta ja resurssien riittävyydestä vuonna 2011 saatavien kokemusten perusteella. 2) Jäsen Snäll ehdotti jäsen Kuuskosken kannattamana päätökseen seuraavaa lisäystä: Lisäksi terveyslautakunta edellyttää, että huolehditaan tarkastuksia tekevän henkilöstön riittävästä ja jatkuvasta täydennyskoulutuksesta lapsille ja nuorille lähetettävässä tarkastuskutsussa tulee mainita, mikä ammattihenkilö tarkastuksen suorittaa; ja että selvitetään, kuinka paljon suuhygienistien ja hammashoitajien tekemistä tarkastuksista lähetetään hammaslääkärin uudelleen tutkittaviksi. Lisäksi jäsen Autti ehdotti päätökseen seuraavia lisäyksiä: Terveyslautakunta yhtyy terveyskeskuksen yhteistoimintaryhmän lausuntoon ja katsoo tarpeelliseksi, että asetuksen toimeenpanon toteuttamisen seurantaa varten tulee perustaa työryhmä, johon kuuluu myös henkilöstön edustus. Seurantaryhmän tulee antaa terveyslatuakunnalle raportti havainnoistaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Terveyslautakunta pitää tärkeänä, että Helsingin saamat neuvolatoiminnan lisäresursointiin osoitetut valtionosuudet 3, 40 euroa/ asukas myös ohjataan kaupungin varoista terveyskeskukselle neuvolatoiminnasta annetun asetuksen mukaisten laajojen terveystarkastusten mahdollistamiseksi asetuksen mukaisessa laajuudessa. Tämä esitys raukesi jäätyään kannatuksetta., minkä jälkeen jäsen Autti jätti päätökseen seuraavan eriävän mielipiteensä: Terveyslautakaunassa käsiteltiin useampaan kertaan esitystä perheiden ja lasten sekä oppilaiden terveystarkastusten ja opiskelijaterveydenhuollon toimeenpano-ohjelmasta, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen, joka tuli voimaan Työntekijät ilmaisivat terveyslautakunnalle useaan otteeseen huolensa siitä, miten he tulevat selviytymään asetuksen vaatimista lisävelvoitteista mm.

3 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ neuvoloissa perheille tehtävistä laajoista terveystarkastuksista nykyisellä henkilökuntamitoituksella ja mihin asetuksen toimenpanoon myönnetyt valtionosuudet on käytetty. Asetuksen toimeenpanon toteuttamisen seurantaa varten esitetty työryhmän perustaminen, joka ei saanut kannatusta, olisi vahvistanut omalta osaltaan henkilöstön osallistumisen seurantaan ja näkemysten esille tuomiseen. Siksi on tärkeää, että terveyslautakunnalle asian käsittelyn yhteydessä annetut lupaukset henkilöstön paremmasta kuulemisesta ja reaaliaikaisen tiedon antamisesta lautakunnalle toteutuvat tulevan vuoden aikana. Lisäksi on hyvä, että terveyslautakunta saa yksimielisesti hyväksymänsä selvityksen vuoden 2011 kokemuksista. Asetuksen mukaisten palvelujen järjestämiseksi Helsinki on saanut vuosille 2010 ja 2011 neuvolatoiminnan lisäresursointiin 3,40 euroa / asukas. Esityslistan mukaan nämä osuudet sisältyvät keskitetysti kaupungin talousarvion rahoitusosaan, eivätkä ne näy millään tavalla terveyskeskuksen budjetissa. Juuri tämän takia terveyslautakunnan olisi tullut ottaa kantaa siihen, että se pitää tärkeänä näiden valtionosuuksien ohjaamisen terveyskeskukselle laajojen terveystarkastusten mahdollistamiseksi asetuksen mukaisessa laajuudessa. Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee hyväksyä osaltaan lasta odottavien perheiden, lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden terveystarkastuksia sekä opiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa koskevan Helsingin terveyskeskuksen kokonaissuunnitelman toimeenpano-ohjelman. Esittelijä Helsingin terveyskeskuksen toimeenpano-ohjelman kokonaissuunnitelma Valtioneuvoston asetus (380/2009) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on annettu ja tuli voimaan Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. Asetus edellyttää, että kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toimeenpano-ohjelma

4 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Säädöksen edellyttämät toimenpiteet tarkastusten osalta tulee käynnistää viimeistään Terveyskeskuksen toimeenpano-ohjelmassa määritellään asetuksen eri pykälissä säädettyjen keskeisten terveystarkastusten ja muiden palvelujen laajuus ja ajankohdat. Terveyslautakunta hyväksyy asetuksen toimeenpanon kokonaissuunnitelmaan liittyvän ohjelmarungon. Asetuksen käsittely terveyskeskuksessa Asetuksen pohjalta laadittu toimeenpano-ohjelma on hyväksytty terveyskeskuksen johtoryhmässä / Terveyskeskuksen henkilöstötoimikunta käsitteli asiaa kokouksessaan ja henkilöstön yhteistoimintaryhmän antama lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä. Terveysasematosastossa asetusta on käsitelty johtoryhmässä, neuvolantyön ja terveyden edistämisen yksikön johtoryhmässä ja kehittämisryhmässä, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon johtoryhmässä ja kehittämisryhmässä. Myös suun terveydenhuollossa asetusta on käsitelty johtoryhmässä, henkilöstötoimikunnassa ja kehittämisryhmässä. Kaikissa näissä ryhmissä on henkilöstön edustus. Asetusta on käsitelty ylihoitajien pitämissä kokouksissa, henkilökunnan koulutuspäivillä ja henkilökuntakokouksissa. Lisäksi määräaikainen projektikoordinaattori ohjaa neuvoloiden henkilökuntaa sisällöllisissä asioissa. Terveysasematosaston asetuksen toimeenpanoon liittyvistä prosesseista jaetaan lautakunnan jäsenille erillinen kooste esityslistan mukana. Viime kokouksen jälkeen asiaa on käsitelty neuvolatyön ja terveydenedistämisen yksikön kaikkien neljän yksikön yhteistoimintakokouksessa ja terveysasematosaston henkilöstötoimikunnassa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yksikössä asiaa ei ole enää uudelleen käsitelty, koska yksikkö on jo vuoden ajan toiminut asetuksen mukaisesti ja asiaa ennen uuteen toimintamalliin siirtymistä useita kertoja henkilöstön kanssa eri yhteyksissä. 4 Palvelujen järjestäminen Asetus edellyttää, että kunnan toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja

5 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Yhteistyömuotona toimii Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, joka laaditaan valtuustokausittain ja kytkeytyy Helsingin strategiaohjelmaan Muun muassa neuvolatarkastusohjelman 4-vuotistarkastus kuuluu tähän suunnitelman ja sitä kehitetään yhteistyössä päiväkotien kanssa. Terveystarkastusten ja niiden perusteella suunnitellun terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen yksilön ja perheen niihin osallistumisen mahdollistava kokonaisuus. Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös kehitysympäristöihin. 7 Laajan terveystarkastuksen sisältö Asetuksen 7 :ssä määritellään, että laajassa terveystarkastuksessa tulee normaalin tarkastuksen lisäksi selvittää perheen hyvinvointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Asetus velvoittaa yhden äitiysneuvolatarkastuksen, kolmen lasten neuvolan ja kolmen kouluterveydenhuollon tarkastuksen olevan ns. laajoja tarkastuksia. Tarkastuksen voi tehdä joko terveydenhoitaja, kätilö tai lääkäri yksin tai terveydenhoitaja tai kätilö yhdessä lääkärin kanssa. Tarkastusten ei tarvitse olla samanaikaisia. Lapsen huoltajien kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen alle kouluikäisillä sisältyy päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä päivähoidossa ja peruskoulun oppilaalla opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. 9 Määräaikaiset terveystarkastukset A. Lasta odottavan naisen/perheen terveystarkastukset äitiysneuvolassa Äitiysneuvolatyössä noudatetaan vuoden 1999 suositusta, kunnes valmistelussa olevat uudet valtakunnalliset suositukset julkaistaan. Helsingin terveyskeskuksessa äiti /perhe käy ensimmäisen raskauden aikana keskimäärin 15 kertaa neuvolassa, joista lääkärin vastaanotolla keskimäärin kolme kertaa. Uudelleen synnyttäjä käy neuvolassa keskimäärin 12 kertaa, joista lääkärin vastaanotolla kolme kertaa. Yksi käynneistä on terveydenhoitajan tekemä kotikäynti synnytyksen jälkeen. Tarvittaessa perheelle varataan missä tahansa vaiheessa tarpeen mukaisia lisäkäyntejä. Kaikilla ensisynnyttäjillä on mahdollisuus osallistua perhevalmennukseen.

6 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Asetus edellyttää yhden laajan terveystarkastuksen toteuttamista lasta odottavalle perheelle. Tämä ei edellytä muutoksia äitiysneuvolan tarkastusohjelmaan, vaan odottavan äidin normaaliin seurantaan liittyvän yhden käynnin laajentamista koskemaan koko perheen hyvinvointia. Suositeltava ajankohta on raskauden keskivaihe eli raskausviikoilla. Terveyskeskuksen äitiysneuvolatoiminnassa tämä merkitsee työn nykyisten tarkastuskäyntien uudelleen kohdentamista ja sisällön tarkentamista siten, että laajassa terveystarkastuksessa ei keskitytä ainoastaan äidin vaan koko perheen hyvinvoinnin selvittämiseen ja tukemiseen. Resurssimäärittelyt selviävät sen jälkeen kun valtakunnalliset suositukset valmistuvat ja ne on otettu käyttöön. Terveydenhoitaja tekee vastasyntyneen lapsen ja perheen luo kotikäynnin tai varaa ajan neuvolavastaanotolle. Kotikäynti lasketaan äitiysneuvolakäynteihin. Lapsen suun terveyden edistäminen alkaa jo ennen lapsen syntymää. Asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä ensimmäistä lasta odottavalle perheelle vähintään yksi suun terveydenhuollon ammattihenkilön tekemä suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Terveydenhoitaja ohjaa ensimmäistä lasta odottavan perheen hammashoitajan käynnille, jossa arvioidaan vanhempien suun ja hoidon tarve sekä annetaan terveysneuvontaa. Hoidon tarpeessa olevat vanhemmat ohjataan suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolle. Ensimmäistä lasta odottavat perheet ovat suun terveydenhuollossa uusi asiakasryhmä, minkä hoito vaatii hammashoitajaresurssien uudelleen kohdentamista ja hammashoitajien täydennyskoulutusta. Lapsen syntymän jälkeen perheellä on mahdollisuus valita yhdeksi synnytyksen jälkeiseksi perhevalmennuksen teemaksi: Kaikki, mitä on tarpeen tietää vauvan suun ja hampaiden hoidosta. B. Neuvolaikäisen lapsen ja perheen terveystarkastukset lastenneuvolassa Asetuksen mukaan ensimmäisen ikävuoden aikana lapselle tulee tehdä vähintään 9 terveystarkastusta, mikä tarkoittaa yhden terveydenhoitajan tarkastuskäynnin lisäämistä nykyisiin. Terveydenhoitajan ja lääkärintarkastus aikaistetaan nykyisestä 6-8 viikon ikäisen tarkastuksesta 4-6 viikon ikäisen tarkastukseksi. Uutena toimintona 4 kk:n iässä tehdään terveydenhoitajan

7 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ tarkastuksen lisäksi lääkärintarkastus; joka on aikaisemmin tehty vain tarvittaessa. Tämä 4 kk:n iässä tehtävä laaja terveystarkastus sisältää terveydenhoitajan ja lääkärin tekemän lapsen kliinisen tutkimuksen sekä arvion koko perheen hyvinvoinnista. Laajan terveystarkastuksen sisällyttäminen 4 kuukauden ajankohtaan edellyttää, että koko tarkastusohjelma mukaan lukien kaikki terveydenhoitajan tarkastusten ajankohdat rytmitetään kokonaisuuteen sopiviksi mukaan lukien rokotusten antaminen. Ensimmäinen Rotavirus-rokote annetaan 2 kuukauden ikäiselle lapselle, mikä edellyttää terveydenhoitajan vastaanottokäyntiä. Perheelle varataan missä tahansa vaiheessa tarpeen mukaisia lisäkäyntejä. Yhden uuden terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksen osalta kummassakin ikäryhmässä on n lasta tarkastettavana vuositasolla. Asetus edellyttää lapsen täytettyä yhden vuoden, että hänelle tehdään lastenneuvolassa vähintään kuusi terveystarkastusta, joihin sisältyvät laajat terveystarkastukset 1½ ja 4 vuoden iässä. Helsingin terveyskeskuksessa tehdään tällä hetkellä 1-6 -vuotiaille kuusi terveystarkastusta. Tällä hetkellä terveystarkastusohjelmaan jo sisältyy terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastus 1½ vuodeniässä. Sitä vastoin nyt 5 vuoden iässä tehtävä laaja terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastus siirretään tehtäväksi 4 vuoden iässä. Lastenneuvolatoiminnan vuotiaiden lasten tarkastusten osalta asetuksen mukainen toiminta edellyttää tarkastusten sisällöllistä uudistamista ja uudelleen kohdentamista koskemaan koko perheen hyvinvointia ja terveyden edistämistä. Raskauteen ja synnytykseen liittyen on ensisynnyttäjällä äidille ja perheelle perhevalmennus mukaan luettuna yhteensä 23 tarkastusohjelman mukaista tapaamista neuvolassa ja uudelleensynnyttäjälle 12. Ensimmäisen ikävuoden aikana lastenneuvolatarkastusohjelmaan kuuluu yhdeksän tarkastusta. Yhteensä ensisynnyttäjällä on lapsen ensimmäiseen ikävuoteen mennessä yhteensä 32 ja uudelleensynnyttäjän 21 äitiys ja lastenneuvolaohjelman mukaista tarkastusta. Tämän lisäksi tulevat tarvittaessa sovittavat käynnit äiti tai lapsikohtaisesti. Yhteistyö päiväkotien kanssa tarkoittaa, että 4-vuotistarkastus tehdään moniammatillisesti päiväkodin henkilökunnan kanssa, jolloin päiväkodista saatava tieto lapsesta voidaan paremmin hyödyntää.

8 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Aikaisemmin päiväkodin tietoja on tuotu neuvolaan täytettyinä lomakkeina 3-vuotis- ja 5 -vuotistarkastuksien osana. Tämä käytäntö ei ole kuitenkaan toteutunut toivotulla tavalla. Lisäksi 4- vuotistarkastukseen lisätään lasten neurologinen arvio (LENE), jota ei aikaisemmin ole kuulunut tarkastukseen. Arvio parantaa lasten neurologisten häiriöiden varhaista tunnistamista ja ennaltaehkäisevää tukea ja ohjausta. Hyve 4 v -hankkeessa kehitetään toimintamallia neuvolan ja päivähoidon yhteistyössä tehtävälle 4-vuotiaan lapsen hyvinvointitarkastukselle. Kehittämistyötä tehdään yhdessä Espoon ja Vantaan kanssa. Tätä kehittämistyötä seurataan pks-seudun yhteistyöryhmässä. THL seuraa kehittämistyötä ja jos toimintamallit katsotaan hyviksi luoda niistä valtakunnallinen malli. Toimintamallissa yhdistyy päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma ja neuvolan 4- vuotistarkastus. Malli vakiinnutetaan osaksi 4-vuotiaan lapsen perheen, neuvolan ja päivähoidon yhteistyökäytäntöä. Tarkoitus on, että vanhempien luvalla voidaan päivähoidon ja neuvolan välillä puolin ja toisin antaa lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvää kuvausta, jotta voidaan paremmin tukea lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia. Hankkeen muita tavoitteita lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämisen lisäksi ovat lasten psykososiaalisen kehityksen tukeminen ja mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäiseminen moniammatillisen ja hallintokuntaisen yhteistyön keinoin. Hanke on osa Lapsen äänihanketta ja se on saanut puolentoista vuoden rahoituksen ajalle Hankkeella on oma projektikoordinaattori. Espoo ja Vantaa kehittävät puolestaan 4 kk ja 1,5-vuotiaan lapsen laajojen tarkastusten toimintamallia. Espoo kehittää keskiraskauden ja 4 kk ikäisen terveystarkastusten tekemistä ja Vantaa Lenen (Lasten neurologisen kehityksen arviointimenetelmä) käyttöönottoa. Keittämistyössä yhteistyössä THL:n kanssa selvitetään kehitettyjen mallien sopimista valtakunnalliseksi malliksi. Lastenneuvolassa terveydenhoitajat ohjaavat perheitä lapsen suun ja hampaidenhoidossa neuvolatarkastusten yhteydessä; 6 kk:n tarkastuskäynnin lapsi saa ensimmäisen hammasharjansa ja vanhemmille annetaan kirjallinen hampaidenhoito-ohje. Asetuksen mukaan kunnan tulee järjestää alle kouluikäiselle lapselle suun terveystarkastus, kun tämä on 1- tai 2-vuotias, 3- tai 4-vuotias ja 5- tai 6-vuotias. Asetus ei määrittele tarkastuksen tekijää, mutta yleisen käytännön mukaisesti hoitotyön koulutuksen saanut tekee suun terveystarkastuksen ja hammaslääkäri tekee tutkimuksen. Lapsi tulee vanhempiensa kanssa 1 -vuotiaana ensimmäisen kerran

9 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ hammashoitolaan, jolloin hammashoitaja tekee suun terveystarkastuksen ja neuvoo vanhempia lapsen suun terveydentilaan liittyvissä asioissa. Terveydenhoitaja tekee suun terveydentilan arvion lapsen ollessa 2 -vuotias. Seuraavan kerran lapsi kutsutaan hammashoitolaan 3- ja 5 -vuotiaana. Suun terveystarkastusten yhteydessä määritellään lapsen riski sairastua suun ja hampaiston sairauksiin. Terveet ja kevyen riskin omaavat lapset käyvät suun terveystarkastuksissa edellä kuvatun perusohjelman mukaisesti. Suuren riskin lapset käyvät tiheämmin tarkastuksissa yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan. Tarvittaessa hammashoitaja tai suuhygienisti lähettää potilaan aina hammaslääkärin tutkimukseen tai korjaavaan hammashoitoon. Neuvoloiden nykyisiä voimavaroja uudelleen kohdentamalla ja Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamiseen kohdennetulla erillismäärärahalla tehdään laajat terveystarkastukset väliaikaisesti asti asetuksen mukaisina. Tarkat resurssitarpeet selviävät vasta sen jälkeen, kun koko tarkastusohjelman sisältö on käyty yksityiskohtaisesti läpi. Asetuksen edellyttämään 4-vuotistarkastukseen siirtyminen aiheuttaa yhden vuoden ylimenokauden ja mahdollisen lisäresurssitarpeen vuonna 2011, jolloin tehdään laaja tarkastus sekä 4- ja 5-vuotiaille. Tämän johdosta mahdollisen lisäresurssin palkkaaminen lastenneuvolaan hoidetaan samalla tavalla kuin pandemiarokotusten jälkeisten neuvolatarkastusjonojen purkamisessakin. Liitteessä 1 on kuvattu neuvolaikäisten terveystarkastukset taulukkomuodossa. C. Peruskoulua käyvien oppilaiden ja opiskelijoiden terveystarkastukset Asetuksen mukaan oppilaalle tulee tehdä terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla. Ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla tarkastuksen on oltava laaja. Helsingin terveyskeskuksessa tehdään jo nyt asetuksen mukaisesti terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla sekä 1:llä, 5:llä ja 8:lla vuosiluokilla laaja terveydenhoitajan ja lääkärin suorittama terveystarkastus. Asetus ei tuo muutoksia Helsingin kouluja opiskeluterveydenhuollon tarkastusohjelmaan. Terveystarkastuksissa toteutuu perhekeskeisyys: terveystietojen kysely lähetään vanhemmille täytettäväksi ennen tarkastusta ja perheet kutsutaan lapsen laajoihin terveystarkastuksiin. Laatumittauksen mukaan lukuvuonna luokan oppilaiden vanhemmista 87

10 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ % ja 5. luokan oppilaiden vanhemmista noin 57 % osallistuivat lapsensa lääkärintarkastukseen koulussa. Vanhempien toivotaan osallistuvan myös lapsensa muihin terveystarkastuksiin. Kouluikäisistä kutsutaan kattavasti hammashoitolaan 1., 3., 5., 7. ja 8. luokan oppilaat. Näistä 1., 5. ja 7. luokkalaiset kutsutaan suuhygienistin tekemään suun terveystarkastukseen ja 3. ja 8. luokkalaiset hammaslääkärin tutkimukseen. Suun terveystarkastuksissa arvioidaan oppilaan riski sairastua suun ja hampaiston sairauksiin. Korjaavan hoidon tarpeessa oleva potilas lähetetään aina hammaslääkärin hoitoon. Terveillä noudatetaan edellä kuvattua perusohjelmaa. Suuren riskin potilaat käyvät joko hammaslääkärin tai suuhygienistin hoidossa yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti, yleensä vähintään kerran vuodessa. Kolmasluokkalaisten suun tutkimuksessa, joka on asetuksen perusteella ylimääräinen koko luokka-asteen kattava tutkimus, keskeistä on hammaslääkärin tekemä purennan kontrolli. Oikomishoidon erikoishammaslääkärit ovat lisäksi kouluttaneet suuhygienistejä arvioimaan lapsen purentaa aina suun terveystarkastuksien yhteydessä. Suuhygienistit lähettävät tarvittaessa oppilaan ohjeiden mukaisesti joko terveyskeskushammaslääkärin tai oikomishoidon erikoishammaslääkärin vastaanotolle purennan tutkimista ja mahdollista oikomishoidon suunnittelua varten. Hammashoitolassa tapahtuvien yksilöllisten suun terveystarkastusten ja tutkimusten lisäksi kaikille 6. luokkalaisille järjestetään yhteisöllistä terveysneuvontaa kouluissa ja samoin 2. luokkalaisille suun terveydenhuollon resurssien puitteissa. Opiskelijalle, joka opiskelee ammatillisessa koulutuksessa, ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, lukioissa tai vapaassa sivistystyöstä annetun lain mukaisessa koulutuksessa, on toteutettava ensimmäisenä opiskeluvuonna terveydenhoitajan tarkastus ja ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna lääkärin tarkastus, ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. Lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentilan ja opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi. Helsingin terveyskeskuksen tarkastusohjelma sisältää jo nyt asetuksen mukaiset terveystarkastukset. Opiskelijalle, joka opiskelee ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa

11 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ koulutuksessa, tehdään ensimmäisenä opiskeluvuonna terveyskysely, jonka perusteella toteutetaan tarvittaessa terveystarkastus. Helsingin terveyskeskuksessa tehdään jo nyt terveystarkastukset asetuksen mukaisesti. Kunnan on järjestettävä opiskelijalle vähintään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palvelujen tarve. Peruskoulun jälkeen nuoria (15 v.) ei ole järjestelmällisesti kutsuttu suun terveystarkastuksiin, vaan he ovat oma-aloitteisesti hakeutuneet hoitoon hammaslääkärin tekemän hoitosuunnitelman mukaisesti. Asetuksen toteuttamiseksi kaikille 17 vuotta täyttäville lähetetään kehotus hakeutua suun terveystarkastukseen. Opiskelijoiden, myös ulkokuntalaisten, suun terveystarkastusten järjestäminen kattavasti esim. kutsujärjestelmällä on selkeä lisäys nykytoimintaan. Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa (11 ) toimivat Helsingissä asetuksen mukaisesti. Liitteessä 1 on kuvattu peruskoulua käyvien oppilaiden terveystarkastukset sekä lukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakoulussa opiskelevien terveystarkastukset taulukkomuodossa. 17 Terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille Asetuksen 4. luvussa 17 määrätään terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden järjestämisestä opiskelijoille. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat terveystarkastusten ja terveysneuvonnan lisäksi kansanterveyslain (66/1972) 14 :n 1 momentin 6 kohdassa säädetyt terveyden- ja sairaanhoitopalvelut kuten: 1) mahdollisten mielenterveyshäiriöiden varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus; 2) mahdollisten päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus; 3) seksuaaliterveyttä edistävät palvelut; 4) suun terveydenhuollon palvelut, jotka sisältävät terveysneuvonnan, suun- ja hampaiden yksilöllisen tarpeen mukaiset tutkimukset ja hoidon sekä suun terveydenhuollon ammattihenkilön terveystarkastuksen perusteella laatiman omahoidon sisältävän hoitosuunnitelman.

12 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Helsingin terveyskeskuksen opiskeluterveydenhuollon tarjoama opiskelijoiden sairaanhoito järjestetään terveysasemilla oman kotiosoitteen perusteella. Ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoiden sairaanhoito toteutetaan sillä terveysasemalla, minkä toiminta-alueella oppilaitos sijaitsee. Kaikilla terveydenhuollon toimijoilla, jotka havaitsevat opiskelijalla mielenterveyshäiriöitä tai päihdeongelmia, on velvollisuus jo varhaisessa vaiheessa puuttua oireisiin ja häiriöihin sekä ohjata hoitoon. Opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää terveyskeskuksen keskitetyn ehkäisyneuvolan palveluita. Opiskelijan suun terveydenhuollon palveluissa noudatetaan Helsingin terveyskeskuksessa yhtenäisiä kiireettömän hoidon perusteita ja hoitoon pääsyn määräaikoja. Hoito perustuu yksilöllisen hoidon tarpeen ja riskin perusteella laadittuihin hoitoväleihin. Yhteenveto Äitiysneuvolassa yksi tarkastus muutetaan laajaksi terveystarkastukseksi. Valtakunnallisia äitiysneuvonnan suosituksia päivitetään parhaillaan. Lastenneuvolan toiminta alle 1-vuotiaiden tarkastusten kohdalla tulee uudelleen kohdentaa vastamaan asetuksen vaatimuksia. Neuvoloiden nykyisiä voimavaroja uudelleen kohdentamalla ja Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamiseen kohdennetulla erillismäärärahalla tehdään laajat terveystarkastukset väliaikaisesti asti asetuksen mukaisina. Mahdollisen lisäresursoinnin tarve täsmentyy kun laajojen tarkastusten ja muun terveystarkastusohjelman sisältö on tarkastettu ja toiminnasta on saatu kokemuksia. Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuolto toimii jo nyt asetuksen mukaisella tavalla. Suun terveydenhuollossa asetuksen mukainen toiminta vaatii uutena palveluna ensimmäistä lasta odottavien perheiden suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioinnin sekä vähintään kerran opiskelun aikana opiskelijalle tehtävän suun terveystarkastuksen. Nämä vaativat suun terveydenhuollossa hoitohenkilökunnan resurssien kohdentamista uuteen toimintaan. Alle kouluikäisten tarkastuksia tehdään jo nyt asetuksen mukaisella tavalla. Kouluikäisten suun terveystarkastukset tullaan järjestämään asetuksen mukaisesti kolmella vuosiluokalla. Näiden lisäksi myös kolmas- ja seitsemäsluokkalaiset kutsutaan kattavasti hammashoitoon. Asetuksen mukainen toiminta ei vähennä suun terveystarkastuksia eikä terveysneuvontaa. Päinvastoin uusina toimintamuotoina aloitetaan v.

13 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ alusta ensimmäistä lasta odottavien perheiden neuvontakäynnit ja 17 -vuotiaat nuoret kutsutaan kattavasti suun terveystarkastukseen osana opiskeluterveydenhuoltoa. Hammaslääkäri tutkii lapset yksilöllisen tarpeen mukaisesti ja lisäksi 3. ja 8. luokalla kattavasti. Valtioneuvoston asetus (380/2009) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on kokonaisuudessaan liitteessä 2. Toimitusjohtaja toteaa vielä lopuksi, että Helsingin saamat valtionosuudet sisältyvät keskitetysti kaupungin talousarvion rahoitusosaan ( ) eivätkä ne eivät näy millään tavalla terveyskeskuksen budjetissa. Terveyskeskuksen toimintaansa käytettävissä olevan rahoituksen määrä ilmenee sen omasta talousarviokohdasta../. Terveyskeskuksen henkilöstötoimikunta käsitteli asiaa kokouksissaan ja ja henkilöstön yhteistoimintaryhmän antamat lausunnot ovat esityslistan tämän asian liitteinä. Lisätiedot: Kupiainen Marketta, hallintoylihoitaja, puhelin