Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma Järvenpään kaupungissa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma Järvenpään kaupungissa"

Transkriptio

1 Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma Järvenpään kaupungissa alkaen

2 1 Johdanto ja perustelut Palvelujen järjestäminen Terveystarkastukset Äitiysneuvolatoiminta ja perhevalmennus Äitiysneuvolan terveystarkastukset Lastenneuvolatoiminta Lastenneuvolan terveystarkastukset Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon terveystarkastukset Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa: Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon terveystarkastukset Opiskelijoiden sairaanhoito- ja muut terveydenhoitopalvelut Määräaikaiset suun terveystarkastukset Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen Ehkäisy ja muu seksuaaliterveysneuvonta Monialaiset työryhmät Järvenpäässä: Lähteet:

3 1 Johdanto ja perustelut Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) tuli voimaan heinäkuun alusta Asetuksella säännellään erityisesti terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä ja määrää palveluissa. Asetuksella muutettiin aikaisemmat suositukset kuntia velvoittaviksi säännöksiksi. Asetus annettiin, koska kuntien väliset erot lasten ja nuorten ehkäisevien palvelujen voimavaroissa ja sisällössä ovat lisääntyneet, ja palvelut ovat monissa kunnissa suosituksiin ja tarpeisiin nähden riittämättömät. Asetuksen tarkoituksena on ehkäisevää toimintaa tehostamalla varmistaa, että lasten, nuorten ja perheiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Lisäksi asetuksen mukainen toiminta auttaa ehkäisemään lasten ja nuorten syrjäytymistä ja vähentää alueellista eriarvoisuutta. Asetuksella vahvistetaan terveyden edistämistä, johon kuuluu aina myös mielenterveyden edistäminen. Ongelmien varhainen tunnistaminen ja tuen järjestäminen ehkäisevät ongelmien pahenemista ja kustannusten kasvua. Asetuksen toimeenpanossa tulee ottaa huomioon monialaisen yhteistyön tarve. Asetuksen säännökset määräaikaisten terveystarkastusten määristä ja ajankohdista tulevat voimaan Asetus perustuu voimassa oleviin oppaisiin ja suosituksiin, joista keskeisiä ovat "Lastenneuvola lapsiperheiden tukena, Opas työntekijöille" (STM 14/2004), "Kouluterveydenhuolto 2002, Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille" (Stakes 51/2002), "Kouluterveydenhuollon laatusuositus" (STM 8/2004) ja "Opiskeluterveydenhuollon opas" (STM 12/2006). Näissä oppaissa on kuvattu kyseisissä toiminnoissa tarvittava henkilöstömitoitus sekä henkilöstömitoitukseen vaikuttavat tekijät. Asetuksen 4 :ssä edellytetään, että kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma näille palveluille. Toimintaohjelma on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Tämä toimintaohjelma on laadittu perustuen edellä mainittuihin oppaisiin sekä julkaisuihin: "Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto" (STM 20/2009). "Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa" (Stakes 34/1999) ja "Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen, Toimintaohjelma " (STM 17/2007). 3

4 Järvenpään toimintaohjelma on valmisteltu niin, että kaikki toimijat ovat tarkistaneet nykyisen toimintansa ja asetuksen vaatimukset. Lapsi- ja perhetyön palvelualueen Terveysneuvonnassa asetuksen mukainen toiminta voidaan toteuttaa 30 terveydenhoitajan ja viiden ja puolen lääkärin työpanoksella, joka on tämän toimintaohjelman perusoletuksena. Lisäksi käytössä ovat tarvittavat ehkäisevän suun terveydenhuollon resurssit. Ohjelman mukainen toiminta toteutetaan prosessimaisesti neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, toisen asteen oppilaitosten sekä lastensuojelun ja perhepalveluiden yhteistyönä. Yhteistyössä ovat mukana myös muut hallintokunnat. 2 Palvelujen järjestäminen Tämän toimintaohjelman mukaiset palvelut kuuluvat Järvenpään kaupungin lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelman mukaisesti hyvinvointia edistäviin ja tukeviin palveluihin. 4

5 Neuvolapalvelut toteutetaan neljässä neuvolassa, Jampan, Mankalan, Myllytien ja Sipoontien neuvoloissa sekä perhekeskus Maahisessa. Terveydenhoitajat (14,5 neuvolatyössä) tekevät yhdistettyä äitiys- ja lastenneuvolatyötä. Jokaisella terveydenhoitajalla on n. 220 lasta ja heidän perhettään asiakkaina ja noin 35 synnyttäjää vuodessa. Lääkärit tekevät neuvolatyön sektorityönä 2-4 tuntia kerrallaan. Monialainen lastenneuvolatyöryhmä (LNT) kokoontuu säännöllisesti. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajapalvelut (8,5 terveydenhoitajaa peruskouluilla ja 6 toisen asteen oppilaitoksissa) toteutetaan 1-5 päivänä viikossa oppilaitoksen koosta riippuen. Peruskouluissa yhtä terveydenhoitajaa kohti on keskimäärin 520 oppilasta. Opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitajaa kohti on keskimäärin 720 opiskelijaa. Lääkärintarkastukset toteutetaan kouluilla ja oppilaitoksissa sektorityönä, kuten neuvoloissakin. Terveydenhoitajat osallistuvat oppilaitoksissaan oppilashuoltoryhmiin niiden vakituisina jäseninä. Lääkärit osallistuvat oppilashuoltoryhmiin tarvittaessa. Terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoksessa kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden valvontaan ja edistämiseen. Järvenpäässä perusopetusta annetaan 14 oppilaitoksessa, joista yhdeksän alakoulua: Anttilan, Haarajoen, Harjulan, Kinnarin, Kyrölän, Mankalan, Oinaskadun, Saunakallion ja Vihtakadun koulut; kaksi on yhtenäiskoulua: Kartanon koulu ja Yhteiskoulu; yksi yläkoulu: Koivusaaren koulu; yksi erityiskoulu: Juholan koulu; ja yksi yksityinen perusopetusta tarjoava koulu: Keravan Kristillinen koulu. Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutettuja ovat seuraavien oppilaitosten opiskelijat: Järvenpään Lukio, Keuda Sibeliuksenväylän ja Wärtsilänkadun toimipisteet, Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus, Seurakuntaopisto, Diak ammattikorkeakoulu ja Keskuspuiston ammattiopisto. Opiskeluterveydenhuollon palveluja tarjotaan opiskelijoille, jotka opiskelevat opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa. Suoritteita terveysneuvonnassa Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto v v muutos + 4 % + 16 % + 60 % 5

6 2.1 Terveystarkastukset Terveystarkastusten ja terveysneuvonnan suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään muiden lapsiperheiden ja nuorten kanssa työskentelevien sekä erikoissairaanhoidon asiantuntemusta. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat perhepalvelut, varhaiskasvatus, koulut ja oppilaitokset, lastensuojelu ja nuorisopalvelut. Lisäksi yhteistyötä tehdään muiden hallintokuntien kanssa, kuten liikuntapalvelut sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa kuten seurakunta ja Mannerheimin lastensuojeluliitto. Terveystarkastukset toteutetaan: terveydenhoitajan terveystarkastuksena lääkärin terveystarkastuksena terveydenhoitajan ja lääkärin terveystarkastuksena (laaja terveystarkastus) hammaslääkärin, suuhygienistin tai hammashoitajan terveystarkastuksena Terveystarkastuksessa selvitetään yksilöllisen tarpeen mukaan tarkastettavan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia haastattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä esim. erilaisten lomakkeiden avulla. Perheen hyvinvointia selvitetään haastattelulla. Tarkastettavien toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon kehitystason edellyttämällä tavalla. 3 Äitiysneuvolatoiminta ja perhevalmennus Äitiysneuvolatoiminnan tehtävänä on turvata odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheenjäsenten paras mahdollinen terveys ja hyvinvointi. Äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi neuvolan terveystarkastuksissa selvitetään perheen hyvinvointia perehtymällä perheen elinoloihin, tulevien vanhempien, myös isien, terveyteen ja erityisesti sellaisiin sairauksiin tai muihin ongelmiin, joilla on merkitystä tulevan lapsen kasvulle ja kehitykselle sekä parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Terveystarkastuksiin sisältyy yksilöllinen koko perheen huomioonottava terveysneuvonta. Neuvolan ja perhevalmennuksen tehtävänä on auttaa molempia vanhempia luomaan mahdollisimman myönteinen, mutta realistinen kuva vastasyntyneen ominaisuuksista ja kyvyistä sekä vahvistaa äidin ja isän sitoutumista vauvaan. 6

7 3.1 Äitiysneuvolan terveystarkastukset 8-10 raskausviikko (rv) terveydenhoitaja 1-1,5 t ensikäynti rv 1. lääkäri 15 min rv terveydenhoitaja 30 min rv terveydenhoitaja 45 min rv 2. lääkäri 15 min laaja terveystarkastus 1 t 30 raskausviikko terveydenhoitaja 1-1,5 t kotikäynti 32 rv ensisynnyttäjä terveydenhoitaja 30 min 33 rv uudelleen synnyttäjä 34 rv ensisynnyttäjä terveydenhoitaja 30 min rv 3. lääkäri 15 min 37 rv ensisynnyttäjä terveydenhoitaja 30 min 38 rv terveydenhoitaja min 39 rv ensisynnyttäjä terveydenhoitaja min 40 rv terveydenhoitaja min 41 rv terveydenhoitaja min n. 1 vk synnytyksestä terveydenhoitaja 1-1,5 t kotikäynti Käyntien sisällöt ovat Stakesin suositusten mukaisia (Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Suositukset 1999). Varhaisultraääni tutkimus ja veriseerumiseula raskausviikoilla toteutetaan Hyvinkään sairaalan äitiyspoliklinikalla. Rakenneultraääni tutkimus raskausviikolla 20 tehdään Hyvinkään sairaalan äitiyspoliklinikalla. Lasta odottavan perheen laajassa terveystarkastuksessa (7 ja 9 ) äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi selvitetään perheen hyvinvointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Tarkastuksessa kartoitetaan vanhempien terveyshistoria, selvitetään myös isän terveystiedot: mm. paino, pituus ja verenpaine. Laajaa tarkastusta varten annetaan vanhempien täytettäväksi alkoholinkäyttöä kartoittava Audit-kysely ja perheväkivaltakysely sekä lasta odottavan perheen voimavaralomake. Tarvittaessa tehdään yhdessä perheen kanssa hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma. Ensimmäistä lasta odottavan perheen tai ensimmäisen lapsen saaneen perheen luokse tehdään kotikäynti (15 ). Ensisijassa kotikäynti tehdään raskausviikolla 30 ja se korvaa neuvolakäynnin. Muita kotikäyntejä järjestetään tarpeen mukaan pian synnytyssairaalasta kotiutumisen jälkeen ja myöhemminkin harkinnan mukaan. 7

8 Lasta odottavan perheen terveysneuvontaa tarjotaan molemmille vanhemmille. Vanhemmat saavat tietoa raskausajasta ja siihen liittyvistä muutoksista, synnytyksestä ja lapsen hoidosta sekä odotusaikaan ja synnytykseen mahdollisesti liittyvistä mielenterveyden muutoksista. Neuvonnan avulla tuetaan lapsen ja vanhempien välistä varhaista vuorovaikutusta sekä äidin voimavaroja imettää. Terveysneuvontaan sisältyy myös informaatio sikiöseulonnoista ja perhevalmennuksesta. Ensimmäistä lasta odottaville perheille ja perheille, joissa jommallekummalle vanhemmalle tuleva lapsi on ensimmäinen, järjestetään perhekeskus Maahisessa monialaisesti toteutettua perhevalmennusta (15 ), johon sisältyy vanhempainryhmätoimintaa. Vanhemmat tulevat ryhmiin, kun raskausviikkoja on n. 20. Ennen synnytystä on seitsemän kokoontumiskertaa ja synnytyksen seitsemän kertaa. joista viimeinen lapsen ollessa n. 8 kk ikäinen. 4 Lastenneuvolatoiminta Lastenneuvolan perustehtävänä on lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen seuranta, tukeminen ja mahdollisten poikkeamien aikainen toteaminen. Terveystarkastuksiin sisältyy fyysisen kasvun ja terveydentilan seurannan lisäksi psykososiaalisen ja neurologisen kehityksen, kommunikoinnin, puheen ja kielen sekä aistien kehityksen seuranta. Tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman ajoissa epäsuotuisan kehityksen merkit lapsessa, perheessä ja elinympäristöissä sekä puuttua terveyttä vaarantaviin tekijöihin. Terveydenhoitaja on lastenneuvolan keskeisin toimija ja hänellä on tärkeä rooli vanhempien tukemisessa turvalliseen lapsilähtöiseen ja turvallisen aikuisuuden sisältävään kasvatustapaan. Terveydenhoitaja koordinoi perhehoitotyötä ja vahvistaa toiminnallaan lapsiperheiden yhteisöllisyyttä. Terveydenhoitaja toimii saumattomassa yhteistyössä lääkärin ja muiden lapsiperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa lasten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Myös kolmannella sektorilla toimivat ammattihenkilöt ja vapaaehtoistyöntekijät ovat terveydenhoitajalle tärkeä yhteistyökumppani vanhemmuuden tukemisessa ja lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaamisessa. 8

9 4.1 Lastenneuvolan terveystarkastukset ikä terveydenhoitaja lääkäri laajennettu rokote 0-1 vkoa 1-1,5 t, kotikäynti 2-4 vkoa 30 min 6-7 vkoa 5-10 min 20 min rota I 3 kk 45 min rota II, DTaP-IPV- Hib I, pneumokokkirokote 4 kk 40 min X min 5 kk 45 min rota III, DTaP-IPV- Hib II, pneumokokkirokote 6 kk 30 min kausi-inf.rok 6-35 kk marras - tammikuussa 8 kk 20 min 20 min 10 kk 30 min tarvittaessa 1 v 1 t DTaP-IPV-Hib III, pneumokokkirokote 18 kk 40 min 40 min X MPR I 2 v 1 t 3 v 1 t 4 v 40 min X DTaP-IPVmin 5 v 30 min - 1 t 6 v 30 min - 1 t MPR II 7 v 30 min tarvittaessa 9

10 Käyntien sisällöt toteutetaan Lastenneuvolaoppaan (STM 2004) mukaisesti. LENE-seula (Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio) tehdään kaikille 3- ja 4- vuotiaille ja 5-vuotiaille kotihoidossa oleville lapsille sekä heille, joiden kohdalla se on 4-vuotistarkastuksen mukaan perusteltua. Varhaiskasvatuksen, perheen ja neuvolan yhteisen harkinnan perusteella seula tehdään tarvittaessa myös 6-vuotiaille lapsille. Laajaan terveystarkastukseen kutsutaan aina molemmat vanhemmat ja se tehdään tilanteen mukaan joko samanaikaisesti tai erikseen lääkärin ja terveydenhoitajan kesken huomioiden perheiden yksilöllisyys ja toiveet. Joka tapauksessa tarkastus edellyttää yhteistä etukäteissuunnittelua ja yhdessä suoritettua arviota koko perheen hyvinvointitilanteesta ja tarvittaessa hyvinvointi- ja terveyssuunnitelman laatimista yhteistyössä. Kaikille ensimmäisen lapsen vanhemmille annetaan täytettäväksi elämäntilannetta kartoittava Vauvaperheen arjen voimavarat -lomake 3 kk:n käynnillä, muille perheille tarvittaessa. Lomakkeen ja keskustelujen perusteella laajan 4 kk-tarkastuksen yhteydessä tehdään perheen hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma. 6 kk käynnillä annetaan kaikille vanhemmille täytettäväksi perheväkivaltakysely, jonka tarkoituksena on tuoda yhteiseen keskusteluun tämäkin puoli perhe-elämässä. Tarvittaessa tehdään yhdessä vanhemman/vanhempien kanssa suunnitelma toimista väkivaltaisen käyttäytymisen estämiseksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Varpumallin mukaisesti. 18 kk laajan terveystarkastuksen yhteydessä vanhemmille annetaan täytettäväksi alkoholinkäyttöä kartoittava Audit-kysely ja vanhempia haastatellaan hyvinvointiarvioinnin teemojen mukaan ja tarvittaessa tehdään tai tarkistetaan aikaisemmin tehty hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma. 2 vuotiaan lapsen terveystarkastuksen yhteydessä annetaan vanhemmille uudelleentäytettäväksi perheväkivaltakysely. 4 vuotiaan lapsen laajan terveystarkastuksen yhteydessä päivähoidossa olevien lasten kohdalla on käytössä Arjen ylistykset ja Palaute päivähoidolle - lomakkeet tiedon välittämiseksi neuvolan ja päivähoidon välillä. Kotihoidossa oleville on käytössä neuvolan 4 v -kyselylomake. Vanhemmille annetaan täytettäväksi Audit-kysely ja vanhemmat haastatellaan lisäksi hyvinvointiarvioinnin teemojen mukaan. Tarvittaessa tehdään tai tarkistetaan aikaisemmin tehty hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma. Laajennettu (monialainen) neuvolatyöryhmä (LNT) kokoontuu neljän viikon välein suunnittelemaan, sopimaan ja arvioimaan lapselle ja perheelle tarjottavaa tukea kehi- 10

11 tyksellisissä ja kasvatuksellisissa kysymyksissä. Lapsen asioiden käsitteleminen työryhmässä edellyttää vanhempien/huoltajien lupaa, josta on merkinnät asiakastietojärjestelmässä. Työryhmään kuuluvat terveydenhoitaja, lääkäri, perhepsykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, erityislastentarhanopettaja ja tarvittaessa muita ammattihenkilöitä esim. varhaiskasvatuksesta tai lastensuojelusta. 5 Kouluterveydenhuolto Neuvolassa alkanutta lapsen ja hänen perheensä hyvinvoinnin seurantaa jatketaan kouluterveydenhuollossa. Oppilaalle järjestetään terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla. Ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla tarkastus on laaja. Määräaikaisissa terveystarkastuksissa arvioidaan oppilaan fyysistä ja psykososiaalista terveydentilaa ja pyritään löytämään mahdolliset sairaudet. Yhteistyö kodin kanssa ja koko perheen hyvinvoinnin tukeminen ovat tärkeä osa kouluterveydenhuoltoa. 5.1 Kouluterveydenhuollon terveystarkastukset luokka terveydenhoitaja lääkäri laajennettu 1. 1 t 30 min X min min min 5. 1 t 30 min X min min 8. 1 t 30 min X min 11

12 Terveystarkastuksessa selvitetään tarkastettavan oppilaan ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia haastattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Perheen hyvinvointia selvitetään haastatteluilla ja terveyskyselyillä. Oppilaiden toivomukset ja mielipiteet selvitetään ja otetaan huomioon kehitystason edellyttämällä tavalla. Arvio terveydentilasta ja mahdollisesta jatkotutkimuksen, tuen ja hoidon tarpeesta tehdään yhdessä oppilaan ja ikävaiheen mukaisesti myös huoltajien kanssa. Kaikille peruskouluikäisten lasten huoltajille järjestetään mahdollisuus osallistua lastensa laajoihin terveystarkastuksiin. Niihin sisältyy lapsen tai nuoren terveydentilan arvion lisäksi lääkärin ja terveydenhoitajan yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa tekemä koko perheen hyvinvointiarvio. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy huoltajien kirjallisella suostumuksella esiopetuksen henkilökunnan ja/tai opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Huoltajille lähetetään kutsun mukana oppilaan ja vanhempien täytettäviksi lomakkeet koskien oppilaan terveydentilaa. Myös opettajalle annetaan hyvissä ajoin ennen tarkastusta täytettäväksi lomake: arvio oppilaan selviytymisestä koulussa ja/tai terveydenhoitaja ja/tai lääkäri haastattelee opettajan ja täyttää lomakkeen.. Kahdeksannen luokan tarkastuksessa arvioidaan oppilaan erityiset tarpeet ammatinvalinnan ja jatko-opiskelun kannalta sekä suunnitellaan tarvittavat tukitoimet. Kahdeksannen luokan oppilaalle mahdollistetaan myös kahdenkeskinen keskustelu lääkärin kanssa vaikka vanhemmat ja terveydenhoitaja olisivat tarkastuksessa mukana. Laajoista terveystarkastuksista tehdään yhteenveto, jota käytetään arvioitaessa oppilashuollon yhteistyönä luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää henkilötietoja. Pitkäaikaissairauden vuoksi seurantaa tai hoitoa koulupäivän aikana tarvitsevan oppilaan hyvinvointi- ja terveyssuunnitelmaan kirjataan tuki ja seuranta, jota oppilas tarvitsee koulupäivän aikana. Hoidosta ja tuesta sovitaan paikallisesti yhteisessä tapaamisessa perheen, hoidosta vastaavan tahon ja koulun kanssa sekä tehdään kirjallinen sopimus ohjeineen. Kouluterveydenhuollossa tuetaan yhdessä muun oppilashuollon kanssa erityisesti niitä oppilaita, joilla on vaikeuksia koulussa, kotona tai sosiaalisessa toimintaympäristössä. Tuen tarpeen tunnistaminen on osa oppilashuoltoa. 12

13 Kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon lisäksi kouluikäisten perheiden tukena ovat kolmannen sektorin toimijat, mm. seurakunnat, vanhempainyhdistykset ja poliisi, järjestämällä erilaisia koulutustilaisuuksia ja yhteisiä tapahtumia. Oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi on kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastettava joka kolmas vuosi (12 ). Tarkastus on tehtävä yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu ja opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Kouluterveydenhuolto vastaa tarkastuksen suorittamisesta ja rehtorilla on keskeinen vastuu koko kouluyhteisöstä, koulutyöstä ja sen edellytysten järjestämisestä. Puutteiden seuraaminen kuuluu kansanterveyslain mukaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtäviin. 5.2 Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa: Oppilaan tarpeen mukaisesti järjestetään seuraavat erikoistutkimukset (11 ) näön tutkimus asianomaisen erikoislääkärin tekemänä niihin liittyvine laboratorio-, röntgen- ja muine tutkimuksineen järjestetään terveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä ostopalveluna paikallisilta yksityisiltä palveluntuottajilta kuulon tutkimus lääkärin lähetteellä erikoissairaanhoidon poliklinikalla psykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi perheneuvolassa ja/tai erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian poliklinikalla ja erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian poliklinikalla koulupsykologin tekemä tutkimus puheterapeutin tutkimus 6 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon keskeisenä tehtävänä on opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukykyisyyden seuranta ja edistäminen. Terveystarkastuksen tehtävänä on saada kokonaiskäsitys opiskelijan terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ohjata opiskelijaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Terveystarkastus perustuu opiskelijan haastatteluun, työterveydelliseen riskinarvioon ja ohjaukseen. Ammatillisen koulutuksen terveystarkastuksissa kiinnitetään huomiota opiskelualaan liittyviin terveydellisiin vaatimuksiin ja otetaan huomioon työelämää koskevat lait ja säädökset. Opiskelijoiden ensimmäisen vuoden terveystarkastuksia voidaan pitää ikäryhmä- tai elämänvaihetarkastuksina ja sisältö muistuttaa paljon työterveyshuollossa tehtävää terveystarkastusta. 13

14 6.1 Opiskeluterveydenhuollon terveystarkastukset Lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen ensimmäisen lukuvuoden opiskelijalle ja lääkärintarkastus järjestetään ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna, ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. Opiskelijat täyttävät ennen tarkastusta Terveyskysely-lomakkeen, jonka avulla voidaan kartoittaa terveydentilaa sekä opiskeluun ja ihmissuhteisiin liittyviä asioita. Terveydenhoitajan tekemän tarkastuksen perusteella arvioidaan lääkärintarkastuksen tarvetta ja ajankohtaa. Miesopiskelijoille lääkärintarkastus on perusteltua tehdä kutsuntavuonna. Lääkärintarkastus järjestetään aina ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentilan ja opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi. Opiskeluympäristön tulee tukea opiskelijaa terveyttä edistäviin tapoihin ja valintoihin mm. kouluruokailu, terveelliset välipalat. Terveydenhoitaja toimii yhteistyössä oppilaitosten henkilökunnan kanssa. Opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastaminen kuuluu opiskeluterveydenhuollon vastuulle ja järjestetään kuten kouluterveydenhuollossa yhdessä oppilaitoksen rehtorin kanssa. 6.2 Opiskelijoiden sairaanhoito- ja muut terveydenhoitopalvelut Sairaudenhoitopalvelut järjestetään opiskelijoille samoin kuin muille terveyskeskuksen alueella asuville avoterveydenhuollon vastaanotoilla. Hoitoon pääsyä koskevat kriteerit koskevat myös opiskelijoita. Opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua kotikuntansa palvelujen piiriin, mikä on lähialueilta tulevien kohdalla myös tarkoituksenmukaista hoidon jatkuvuuden kannalta. Asiakasmaksulain ja asetuksen mukaisesti terveyskeskuksen järjestämät palvelut ovat maksuttomia alle 18-vuotiaille ja muille opiskelijoille lääkärien antamat avohoidon sairaanhoitopalvelut ja suun terveydenhuollon palvelut sekä kotisairaanhoito ja fysioterapia ovat maksullisia. Äitiysneuvolapalvelut järjestetään opiskelijoille kansanterveyslain mukaisesti samalla tavalla kuin kunnan muille asukkaille. Opiskelijan lapsen lastenneuvolapalvelut eivät kuulu opiskeluterveydenhuollon piiriin, niiden järjestäminen kuuluu lapsen kotikunnalle. Opiskeluterveydenhuollon rooliin mahdollisten mielenterveyshäiriöiden hoidossa kuuluu ongelmien varhainen toteaminen, opiskelijan tukeminen, lievien ongelmien hoito 14

15 ja jatkohoitoon ohjaaminen. Terveydenhoitaja ja lääkäri yhteistyössä oppilaitoksen opiskelijahuollon muiden toimijoiden kanssa järjestävät opiskelijalle riittävän tuen opiskelukyvyn ylläpitämiseksi. Tunnistamisen apuna käytetään tarvittaessa mielialaseulaa BDI- 13 ja SCOFF- syömishäiriöseulaa. Opiskeluterveydenhuolto vastaa omalta osaltaan päihdeongelmien varhaisesta toteamisesta ja hoidosta. Käytössä ovat Nuorten päihdemittari ja Audit-testi (Alcohol Use Disorder Identification Test). Seksuaaliterveyttä edistäminen on osa opiskelijaterveydenhuoltoa ja opiskelija voi halutessaan käyttää myös Jampan ja Myllytien ehkäisyneuvolan palveluja. Järvenpäässä on vuoden 2007 alusta tarjottu vuotiaille nuorille, jotka eivät ole koulu- tai opiskeluterveydenhuollon tai työterveyshuollon palvelujen piirissä, terveydenhoitajan palveluja ns. "Nuorisoneuvolassa", joka on toiminut tiiviissä yhteistyössä Nuorisotoimen, nuorten työpajan ja erityisnuorisotyön kanssa. 7 Määräaikaiset suun terveystarkastukset Suun terveystarkastuksia järjestetään koko ikäluokan kattavina määräaikaistarkastuksina sekä yksilölliseen tarpeeseen perustuvina terveystarkastuksina, joissa selvitetään suun terveydentila, kehitys ja hoidon tarve ja tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Tavoitteena on turvata mahdollisimman monelle lapselle hyvä suun terveys. Ensimmäistä lasta odottavalle perheelle järjestetään vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio, jonka tekee suun terveydenhuollon ammattihenkilö. Arvio on osa neuvolatoimintaa ja maksuton. Haastattelun perusteella annetaan yksilöllistä terveysneuvontaa, jonka tavoitteena on perheen aktiivinen osallistuminen ja terveyttä edistävien käytäntöjen vakiinnuttaminen osaksi perheen jokapäiväistä elämää. Alle kouluikäiselle lapselle järjestetään suun terveystarkastus, kun tämä on 1-vuotias, 3-vuotias ja 5-vuotias. Alle vuoden ikäisten, n. 3-4 kk, lasten vanhemmille järjestetään neuvolan tiloissa ryhmäneuvola, jossa hammashoitaja kertoo hampaiston kehityksestä ja hampaiden puhkeamisesta, kariesbakteerin tarttumisesta, hampaiden reikiintymisestä, terveellisestä ruokavaliosta sekä suun ja hampaiden kotihoidosta. Terveydenhoitaja tarkastaa lapsen suun ja hampaiston 1-vuotistarkastuksen yhteydessä. 3-vuotiaana lapsi kutsutaan hammashoitolaan hammashoitajan tarkastukseen ja 5- vuotiaana suuhygienistin tarkastukseen. 15

16 Kouluikäisille suun terveystarkastus järjestetään ensimmäisellä, kolmannella, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla. Jos oppilaalla on toistuvia sairauksia, pitkäaikaissairauksia tai lääkityksiä, joilla on vaikutusta suun terveyteen, tarkastetaan myös toisella, neljännellä, kuudennella ja yhdeksännellä luokalla, tarvittaessa useamminkin. Riskipotilaiden kriteereinä ovat: yleissairaus, johon on jatkuva lääkitys, hankalia tai useita allergioita jos edellisessä tarkastuksessa on havaittu uutta kariesta, runsaasti plakkia, hammaskiveä ja ientulehdusta suun puhdistus on epäsäännöllistä ja napostelee makeaa ruoka-aikojen välillä päivittäin perheen/oppilaan sosiaalinen ongelma Terveystarkastuksiin sisältyy aina omahoidon ohjaus: hampaiden harjaus, fluorin käyttö, säännölliset ruokailut, veden käyttö ja täysksylitolin käyttö, kuudennesta luokasta lähtien myös tupakka- ja nuuskavalistus. Opiskelijalle järjestetään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palvelujen tarve. 8 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen Terveystarkastukset ja terveysneuvonta järjestetään siten, että lapsen, nuoren ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään. Lasten ja nuorten ehkäisevissä terveyspalveluissa kaikille annetaan tiedollista ja emotionaalista tukea ja osalle erityistä tukea. Myös lastensuojelulaissa edellytetään, että neuvolassa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annetaan erityistä tukea silloin, kun lapsi, nuori tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Jotta erityisen tuen tarpeessa olevat perheet löydetään mahdollisimman varhain, on Järvenpäässä kehitetty ja käytössä Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli (Varpu) neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Kaikki lapsiperheiden kanssa työtä tekevät on koulutettu Stakesissa kehitetyn Huolen puheeksiottotyömenetelmän käyttöön ja koulutukset jatkuvat kaksi kertaa vuodessa kaupungin omien Stakeskin kouluttajakoulutuksen saaneiden henkilöiden toteuttamina. Koulutukseen sisältyy menetelmäkoulutuksen lisäksi lastensuojeluosio. Esimiesten vastuulla on huolehtia henkilökunnan osallistuminen koulutuksiin. 16

17 Erityisen tuen tarve selvitetään, jos lapsessa, nuoressa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa lapsen tai nuoren tervettä kasvua ja kehitystä. Ensimmäinen vihje voi olla työntekijän huolen herääminen ja ensimmäinen askel huolen puheeksiotto lapsen huoltajien kanssa. Erityisen tärkeää on tunnistaa ongelmat, jotka ovat vaarassa siirtyä seuraavalle sukupolvelle. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi terveydenhoitaja järjestää tarvittaessa lisäkäyntejä ja kotikäyntejä määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi mahdollisesti yhdessä muiden toimijoiden kanssa esim. perhevalmentaja, koulukuraattori, nuorisotyöntekijä. Lisäkäynnit suunnitellaan lapsen, nuoren tai perheen yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja järjestämiseksi tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kesken mm. varhaiskasvatus, perhepalvelut, lastensuojelu, oppilashuolto ja erikoissairaanhoito. Tuen järjestämisestä laaditaan suunnitelma yhteistyössä lapsen, oppilaan, opiskelijan ja ikävaiheen mukaisesti hänen perheensä kanssa. Erityisen tuen toteuttamiseksi järjestetään vertaistukea erilaisissa ryhmissä ja mahdollisesti kotiapua sekä käynnistetään yhteistyö monialaisessa työryhmässä (esim. neuvolan LNT, koulun/oppilaitoksen oppilashuoltoryhmä ym). Mikäli on syytä epäillä lapsen kasvun ja kehityksen vaarantuvan, eivätkä em. toimet ole riittäviä, ensisijaisesti otetaan huomioon lapsen etu ja tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus. 9 Ehkäisy ja muu seksuaaliterveysneuvonta Seksuaaliterveyden edistäminen ja seksuaalineuvonta ovat osa neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä. Sitä toteutetaan tasa-arvoisesti asiakkaan tarpeen mukaan riippumatta asiakkaan sukupuolesta, iästä, seksuaalisesta tai sukupuolisesta suuntautumisesta, kulttuuritaustasta tai muista yksilöllisistä ominaisuuksista. Alle kouluikäisen lapsen ja oppilaan seksuaalista kypsymistä ja kehitystä tukeva neuvonta sisältyy terveysneuvontaan ja terveystarkastuksiin. Tavoitteena on, että lapsi oppii myönteisen käsityksen seksuaalisuudesta ja tyttöjen ja poikien erot sekä ymmärtää yksilön koskemattomuuden ja oppii itsesuojeluun tähtääviä tietoja ja taitoja. Nuorelle annetaan tukea itsemääräämisessä ja siinä, ettei seksuaalisten kokemusten kartuttamista ole tarpeen kiirehtiä. 17

18 Neuvontaa raskauden ehkäisystä ja muuta seksuaaliterveysneuvontaa annetaan sekä neuvolassa että koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Järvenpäässä toimii lisäksi Myllytien ja Jampan neuvoloissa ehkäisyneuvola, joissa on terveydenhoitaja ja lääkärin vastaanotto sektorityönä. 10 Monialaiset työryhmät Järvenpäässä: Laajennettu neuvolatyöryhmä (LNT), jonka jäseninä ovat: terveydenhoitaja (ryhmän puheenjohtaja), neuvolalääkäri, perhepsykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, erityislastentarhanopettaja ja tarvittaessa kutsuttuina muita ammattihenkiöitä esim. lastensuojelusta tai lapsen päiväkodista. Monialaisessa työryhmässä käsitellään vanhempien/huoltajien luvalla lapsesta herännyttä huolta, vanhemmuutta tai parisuhdetta. Käsiteltävät asiat ja suunnitelma jatkotoimista, toteutuksesta, arvioinnista ja seurannasta kirjataan asiakastietojärjestelmään. Samalla sovitaan, kuka työryhmän jäsenistä on yhteydessä vanhempiin/huoltajaan. Esiopetuksen LNT kokoontuu kerran vuodessa marras-joulukuussa ja toimii samalla esiopetuksen oppilashuoltoryhmänä. Tarkoituksena on tiedonsiirto varhaiskasvatuksesta ja neuvolasta koulupsykologeille ja kouluterveydenhoitajille ja mahdollisuuksien mukaan koulukuraattoreille. Työryhmässä arvioidaan, ketkä lapset tulevat tarvitsemaan psykologin tekemää kouluvalmiusarviota ja kenelle riittää siirtopalaverina neuvotellen kouluun -malli. Oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmät ovat oppilaitosten rehtoreiden johtamia monialaisia työryhmiä, joiden kokoonpano vaihtelee oppilaitoskohtaisesti, mutta kaikissa ovat mukana koulu- ja opiskeluterveydenhuollon edustajina terveydenhoitaja ja/tai lääkäri. Järvenpäässä on sekä alle kouluikäisten että kouluikäisten lasten kuntoutustyöryhmät, joiden jäseninä ovat lääkäri, terveydenhoitaja, psykologi, puheterapeutti ja alle kouluikäisten ryhmässä toimintaterapeutti. Lisäksi erikseen kokoukseen voidaan kutsua muita ammattihenkilöitä asiantuntijoiksi. Työryhmä käsittelee kuntoutussuunnitelmat lasten lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja järjestää tarvittavan neuvonnan, ohjauksen ja kuntoutuksen. 18

19 Lähteet: Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:20, Yliopistopaino, Helsinki 2010 Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:14, Eidta Prima Oy, Helsinki 2004 Kouluterveydenhuollon laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministerion oppaita, 2004:8, Edita Prima Oy, Helsinki 2004 Kouluterveydenhuolto Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille. STAKES-oppaita, 2002:51, Gummerus Kirjapaino Oy, Saarijärvi 2002 Opiskeluterveydenhuollon opas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, 2006:12, Yliopistopaino, Helsinki 2006 Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Suositukset STAKES-oppaita 1999:34, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen. Toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, 2007:17, Yliopistopaino, Helsinki

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 338/2011 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon sisältö Susanna Fagerlund-Jalokinos

Opiskeluterveydenhuollon sisältö Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuollon sisältö Lähtökohdat Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus 338/2011 Opiskeluterveydenhuollon sisältöä ohjaa Opiskeluterveydenhuollon

Lisätiedot

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen?

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Marjaana Pelkonen 15.10.2008 Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa Asetuksen

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI. 20.11.2008 Oulu. Osaamisen ja sivistyksen asialla

OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI. 20.11.2008 Oulu. Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI 20.11.2008 Oulu Ehdotus asetukseksi neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin.

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin. Liite 3/Perusturvaltk. 24.3.2011 NEUVOLANTOIMINTAOHJE LASTA ODOTTAVAT PERHEET Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin ja sikiön sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhoito

Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle. HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 319 PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan asia TJA/4 TJA Käsittely Terveyslautakunta

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. 380/2009 ; voimaan 1.7.

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. 380/2009 ; voimaan 1.7. Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 ; voimaan 1.7.09 Miksi uusi asetus? lisääntyneet kuntien väliset erot

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Kainuun sote. Perhekeskus

Kainuun sote. Perhekeskus Kainuun sote Perhekeskus Perheiden hyvinvointi on meille tärkeintä. Neuvolatoiminta Neuvolapalvelut ovat kuntalaisille maksuttomia. Neuvolan laajat terveystarkastukset tarjoavat perheille tilaisuuden keskustella

Lisätiedot

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Hailuodon kunnan neuvolatyön, kouluterveydenhuollon ja ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma. vuosille 2015 2017

Hailuodon kunnan neuvolatyön, kouluterveydenhuollon ja ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma. vuosille 2015 2017 Hailuodon kunnan neuvolatyön, kouluterveydenhuollon ja ehkäisevän suun terveydenhuollon toitaohjelma vuosille 2015 2017 Toim. Hyrynkangas-Järvenpää Pirkko Jokitalo Tuula Sipola Sinikka Viitaluoma Anneli

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009)

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu-

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 14.12.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 14.12.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/2010 1 338 30.11.2010 pöydälle pantu asia PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 15 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Opiskeluterveydenhuolto Laatija: opiskeluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: opiskeluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 1 (8) NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 2 (8) Toimintaohjelma on valmisteltu yhteistyössä Uudenkaupungin terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaalitoimen,

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Järvenpää 28.11.2013 Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM etunimi.sukunimi(at) stm.fi 27.11.2013

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon prosessit. Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tietosisältömäärittely

Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon prosessit. Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tietosisältömäärittely Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon prosessit Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tietosisältömäärittely Perusprosessit Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Syntymä Yhteydenotto lastenneuvolaan Ensikäynti:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 4/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 11.12.2012 207 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta 22.9.2017 Autio Eva Opiskeluhuolto sisältää koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Opiskeluhuollon palvelut. Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen

Opiskeluhuollon palvelut. Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen Opiskeluhuollon palvelut Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen 24.3.2015 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan 1.8.2014, mikä muuttui? Opiskeluhuollon suunnittelu

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa. Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki

Terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa. Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki Terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki 30.10.2013 Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) Tausta kansainvälisessä kirjallisuudessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (7) 275 Lausunto aloitteesta aivotoiminnan ja aistitasapainon häiriöitä sairastavien lasten perheiden tukimallista HEL 2012-013151 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Yhteiset työvälineemme Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu. Koulutuspäivä Oulussa

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu. Koulutuspäivä Oulussa Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Oulussa 6.2.2014 Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumisesta 2. yhteistyön

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -menetelmä

Lapset puheeksi -menetelmä Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM maire.kolimaa@stm.fi 24.9.2015 Opiskeluterveydenhuollon toimivuus Helsinki 17.9.2015 Sisältö opiskeluterveydenhuollon taustaa

Lisätiedot

Pidän tärkeänä, että asetusta täydentävässä muistiossa tuodaan esille myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolo ja sen luomat velvoitteet.

Pidän tärkeänä, että asetusta täydentävässä muistiossa tuodaan esille myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolo ja sen luomat velvoitteet. LAPSIASIAVALTUUTETTU 26.3.2008 / Maria Kaisa Aula LAUSUNTO Lapsiasiavaltuutetun kommentit työryhmälle, joka valmistelee valtioneuvoston asetusta lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevistä terveyspalveluista

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Riskipotilaat hammashoidossa

Riskipotilaat hammashoidossa TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE VUOSILLE 2012-2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN KAUPUNGIN

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 19.8.2015 2 Sisällysluettelo JOHDANTO...

Lisätiedot

Selvitys (LSAVI/2877/ /2012)

Selvitys (LSAVI/2877/ /2012) 23.1.2013 Lounais-Suomen aluehallintovirasto PL 22 20801 TURKU Selvitys (LSAVI/2877/05.07.03/2012) Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Raision sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnalta,

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä

Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä Terveydenhoitaja Päivi Muhonen ja lääkäri Satu Kotiaho /Saarikka 16.5.2017 Historiaa Ensimmäiset koulutarkastukset

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (7) 85 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 38/29 Ptl 23.3.21 / Johtava hoitaja Anne Valtonen Asetuksen voimaantulo, sisältö

Lisätiedot

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2

Lisätiedot

Opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto

Opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto Heidi Peltonen 11.2.2014 1 (5) Eduskunnan tarkastusvaliokunta Eduskunta Miten kouluongelmat vaikuttavat nuorten syrjäytymiseen ja miten kouluterveydenhuollon avulla ehkäistään nuorten syrjäytymistä? Tarkastusvaliokunnan

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 29.11.2012 Marjaana Pelkonen 29.11.2012 Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Sisältö Koulu-

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (6) 256 Lausunto Päivi Lipposen kirjeestä kaupunginhallitukselle Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä yhtenäiskouluissa HEL 2012-012641 T

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia 1 Esipuhe Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin(1287/2013), joka astui voimaan 1.8.2014. Strategian tavoitteena

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lahdessa Hannele Poutiainen

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lahdessa Hannele Poutiainen Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lahdessa 9.10.2014 Hannele Poutiainen Lahti: lapsiystävällinen, ympäristökaupunki Lahdessa on yli 100 000 asukasta Päijät-Häme on yli 200 000 asukkaan maakunta

Lisätiedot