Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma Järvenpään kaupungissa

Transkriptio

1 Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma Järvenpään kaupungissa alkaen

2 1 Johdanto ja perustelut Palvelujen järjestäminen Terveystarkastukset Äitiysneuvolatoiminta ja perhevalmennus Äitiysneuvolan terveystarkastukset Lastenneuvolatoiminta Lastenneuvolan terveystarkastukset Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon terveystarkastukset Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa: Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon terveystarkastukset Opiskelijoiden sairaanhoito- ja muut terveydenhoitopalvelut Määräaikaiset suun terveystarkastukset Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen Ehkäisy ja muu seksuaaliterveysneuvonta Monialaiset työryhmät Järvenpäässä: Lähteet:

3 1 Johdanto ja perustelut Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) tuli voimaan heinäkuun alusta Asetuksella säännellään erityisesti terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä ja määrää palveluissa. Asetuksella muutettiin aikaisemmat suositukset kuntia velvoittaviksi säännöksiksi. Asetus annettiin, koska kuntien väliset erot lasten ja nuorten ehkäisevien palvelujen voimavaroissa ja sisällössä ovat lisääntyneet, ja palvelut ovat monissa kunnissa suosituksiin ja tarpeisiin nähden riittämättömät. Asetuksen tarkoituksena on ehkäisevää toimintaa tehostamalla varmistaa, että lasten, nuorten ja perheiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Lisäksi asetuksen mukainen toiminta auttaa ehkäisemään lasten ja nuorten syrjäytymistä ja vähentää alueellista eriarvoisuutta. Asetuksella vahvistetaan terveyden edistämistä, johon kuuluu aina myös mielenterveyden edistäminen. Ongelmien varhainen tunnistaminen ja tuen järjestäminen ehkäisevät ongelmien pahenemista ja kustannusten kasvua. Asetuksen toimeenpanossa tulee ottaa huomioon monialaisen yhteistyön tarve. Asetuksen säännökset määräaikaisten terveystarkastusten määristä ja ajankohdista tulevat voimaan Asetus perustuu voimassa oleviin oppaisiin ja suosituksiin, joista keskeisiä ovat "Lastenneuvola lapsiperheiden tukena, Opas työntekijöille" (STM 14/2004), "Kouluterveydenhuolto 2002, Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille" (Stakes 51/2002), "Kouluterveydenhuollon laatusuositus" (STM 8/2004) ja "Opiskeluterveydenhuollon opas" (STM 12/2006). Näissä oppaissa on kuvattu kyseisissä toiminnoissa tarvittava henkilöstömitoitus sekä henkilöstömitoitukseen vaikuttavat tekijät. Asetuksen 4 :ssä edellytetään, että kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma näille palveluille. Toimintaohjelma on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Tämä toimintaohjelma on laadittu perustuen edellä mainittuihin oppaisiin sekä julkaisuihin: "Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto" (STM 20/2009). "Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa" (Stakes 34/1999) ja "Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen, Toimintaohjelma " (STM 17/2007). 3

4 Järvenpään toimintaohjelma on valmisteltu niin, että kaikki toimijat ovat tarkistaneet nykyisen toimintansa ja asetuksen vaatimukset. Lapsi- ja perhetyön palvelualueen Terveysneuvonnassa asetuksen mukainen toiminta voidaan toteuttaa 30 terveydenhoitajan ja viiden ja puolen lääkärin työpanoksella, joka on tämän toimintaohjelman perusoletuksena. Lisäksi käytössä ovat tarvittavat ehkäisevän suun terveydenhuollon resurssit. Ohjelman mukainen toiminta toteutetaan prosessimaisesti neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, toisen asteen oppilaitosten sekä lastensuojelun ja perhepalveluiden yhteistyönä. Yhteistyössä ovat mukana myös muut hallintokunnat. 2 Palvelujen järjestäminen Tämän toimintaohjelman mukaiset palvelut kuuluvat Järvenpään kaupungin lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelman mukaisesti hyvinvointia edistäviin ja tukeviin palveluihin. 4

5 Neuvolapalvelut toteutetaan neljässä neuvolassa, Jampan, Mankalan, Myllytien ja Sipoontien neuvoloissa sekä perhekeskus Maahisessa. Terveydenhoitajat (14,5 neuvolatyössä) tekevät yhdistettyä äitiys- ja lastenneuvolatyötä. Jokaisella terveydenhoitajalla on n. 220 lasta ja heidän perhettään asiakkaina ja noin 35 synnyttäjää vuodessa. Lääkärit tekevät neuvolatyön sektorityönä 2-4 tuntia kerrallaan. Monialainen lastenneuvolatyöryhmä (LNT) kokoontuu säännöllisesti. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajapalvelut (8,5 terveydenhoitajaa peruskouluilla ja 6 toisen asteen oppilaitoksissa) toteutetaan 1-5 päivänä viikossa oppilaitoksen koosta riippuen. Peruskouluissa yhtä terveydenhoitajaa kohti on keskimäärin 520 oppilasta. Opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitajaa kohti on keskimäärin 720 opiskelijaa. Lääkärintarkastukset toteutetaan kouluilla ja oppilaitoksissa sektorityönä, kuten neuvoloissakin. Terveydenhoitajat osallistuvat oppilaitoksissaan oppilashuoltoryhmiin niiden vakituisina jäseninä. Lääkärit osallistuvat oppilashuoltoryhmiin tarvittaessa. Terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoksessa kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden valvontaan ja edistämiseen. Järvenpäässä perusopetusta annetaan 14 oppilaitoksessa, joista yhdeksän alakoulua: Anttilan, Haarajoen, Harjulan, Kinnarin, Kyrölän, Mankalan, Oinaskadun, Saunakallion ja Vihtakadun koulut; kaksi on yhtenäiskoulua: Kartanon koulu ja Yhteiskoulu; yksi yläkoulu: Koivusaaren koulu; yksi erityiskoulu: Juholan koulu; ja yksi yksityinen perusopetusta tarjoava koulu: Keravan Kristillinen koulu. Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutettuja ovat seuraavien oppilaitosten opiskelijat: Järvenpään Lukio, Keuda Sibeliuksenväylän ja Wärtsilänkadun toimipisteet, Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus, Seurakuntaopisto, Diak ammattikorkeakoulu ja Keskuspuiston ammattiopisto. Opiskeluterveydenhuollon palveluja tarjotaan opiskelijoille, jotka opiskelevat opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa. Suoritteita terveysneuvonnassa Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto v v muutos + 4 % + 16 % + 60 % 5

6 2.1 Terveystarkastukset Terveystarkastusten ja terveysneuvonnan suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään muiden lapsiperheiden ja nuorten kanssa työskentelevien sekä erikoissairaanhoidon asiantuntemusta. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat perhepalvelut, varhaiskasvatus, koulut ja oppilaitokset, lastensuojelu ja nuorisopalvelut. Lisäksi yhteistyötä tehdään muiden hallintokuntien kanssa, kuten liikuntapalvelut sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa kuten seurakunta ja Mannerheimin lastensuojeluliitto. Terveystarkastukset toteutetaan: terveydenhoitajan terveystarkastuksena lääkärin terveystarkastuksena terveydenhoitajan ja lääkärin terveystarkastuksena (laaja terveystarkastus) hammaslääkärin, suuhygienistin tai hammashoitajan terveystarkastuksena Terveystarkastuksessa selvitetään yksilöllisen tarpeen mukaan tarkastettavan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia haastattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä esim. erilaisten lomakkeiden avulla. Perheen hyvinvointia selvitetään haastattelulla. Tarkastettavien toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon kehitystason edellyttämällä tavalla. 3 Äitiysneuvolatoiminta ja perhevalmennus Äitiysneuvolatoiminnan tehtävänä on turvata odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheenjäsenten paras mahdollinen terveys ja hyvinvointi. Äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi neuvolan terveystarkastuksissa selvitetään perheen hyvinvointia perehtymällä perheen elinoloihin, tulevien vanhempien, myös isien, terveyteen ja erityisesti sellaisiin sairauksiin tai muihin ongelmiin, joilla on merkitystä tulevan lapsen kasvulle ja kehitykselle sekä parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Terveystarkastuksiin sisältyy yksilöllinen koko perheen huomioonottava terveysneuvonta. Neuvolan ja perhevalmennuksen tehtävänä on auttaa molempia vanhempia luomaan mahdollisimman myönteinen, mutta realistinen kuva vastasyntyneen ominaisuuksista ja kyvyistä sekä vahvistaa äidin ja isän sitoutumista vauvaan. 6

7 3.1 Äitiysneuvolan terveystarkastukset 8-10 raskausviikko (rv) terveydenhoitaja 1-1,5 t ensikäynti rv 1. lääkäri 15 min rv terveydenhoitaja 30 min rv terveydenhoitaja 45 min rv 2. lääkäri 15 min laaja terveystarkastus 1 t 30 raskausviikko terveydenhoitaja 1-1,5 t kotikäynti 32 rv ensisynnyttäjä terveydenhoitaja 30 min 33 rv uudelleen synnyttäjä 34 rv ensisynnyttäjä terveydenhoitaja 30 min rv 3. lääkäri 15 min 37 rv ensisynnyttäjä terveydenhoitaja 30 min 38 rv terveydenhoitaja min 39 rv ensisynnyttäjä terveydenhoitaja min 40 rv terveydenhoitaja min 41 rv terveydenhoitaja min n. 1 vk synnytyksestä terveydenhoitaja 1-1,5 t kotikäynti Käyntien sisällöt ovat Stakesin suositusten mukaisia (Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Suositukset 1999). Varhaisultraääni tutkimus ja veriseerumiseula raskausviikoilla toteutetaan Hyvinkään sairaalan äitiyspoliklinikalla. Rakenneultraääni tutkimus raskausviikolla 20 tehdään Hyvinkään sairaalan äitiyspoliklinikalla. Lasta odottavan perheen laajassa terveystarkastuksessa (7 ja 9 ) äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi selvitetään perheen hyvinvointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Tarkastuksessa kartoitetaan vanhempien terveyshistoria, selvitetään myös isän terveystiedot: mm. paino, pituus ja verenpaine. Laajaa tarkastusta varten annetaan vanhempien täytettäväksi alkoholinkäyttöä kartoittava Audit-kysely ja perheväkivaltakysely sekä lasta odottavan perheen voimavaralomake. Tarvittaessa tehdään yhdessä perheen kanssa hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma. Ensimmäistä lasta odottavan perheen tai ensimmäisen lapsen saaneen perheen luokse tehdään kotikäynti (15 ). Ensisijassa kotikäynti tehdään raskausviikolla 30 ja se korvaa neuvolakäynnin. Muita kotikäyntejä järjestetään tarpeen mukaan pian synnytyssairaalasta kotiutumisen jälkeen ja myöhemminkin harkinnan mukaan. 7

8 Lasta odottavan perheen terveysneuvontaa tarjotaan molemmille vanhemmille. Vanhemmat saavat tietoa raskausajasta ja siihen liittyvistä muutoksista, synnytyksestä ja lapsen hoidosta sekä odotusaikaan ja synnytykseen mahdollisesti liittyvistä mielenterveyden muutoksista. Neuvonnan avulla tuetaan lapsen ja vanhempien välistä varhaista vuorovaikutusta sekä äidin voimavaroja imettää. Terveysneuvontaan sisältyy myös informaatio sikiöseulonnoista ja perhevalmennuksesta. Ensimmäistä lasta odottaville perheille ja perheille, joissa jommallekummalle vanhemmalle tuleva lapsi on ensimmäinen, järjestetään perhekeskus Maahisessa monialaisesti toteutettua perhevalmennusta (15 ), johon sisältyy vanhempainryhmätoimintaa. Vanhemmat tulevat ryhmiin, kun raskausviikkoja on n. 20. Ennen synnytystä on seitsemän kokoontumiskertaa ja synnytyksen seitsemän kertaa. joista viimeinen lapsen ollessa n. 8 kk ikäinen. 4 Lastenneuvolatoiminta Lastenneuvolan perustehtävänä on lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen seuranta, tukeminen ja mahdollisten poikkeamien aikainen toteaminen. Terveystarkastuksiin sisältyy fyysisen kasvun ja terveydentilan seurannan lisäksi psykososiaalisen ja neurologisen kehityksen, kommunikoinnin, puheen ja kielen sekä aistien kehityksen seuranta. Tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman ajoissa epäsuotuisan kehityksen merkit lapsessa, perheessä ja elinympäristöissä sekä puuttua terveyttä vaarantaviin tekijöihin. Terveydenhoitaja on lastenneuvolan keskeisin toimija ja hänellä on tärkeä rooli vanhempien tukemisessa turvalliseen lapsilähtöiseen ja turvallisen aikuisuuden sisältävään kasvatustapaan. Terveydenhoitaja koordinoi perhehoitotyötä ja vahvistaa toiminnallaan lapsiperheiden yhteisöllisyyttä. Terveydenhoitaja toimii saumattomassa yhteistyössä lääkärin ja muiden lapsiperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa lasten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Myös kolmannella sektorilla toimivat ammattihenkilöt ja vapaaehtoistyöntekijät ovat terveydenhoitajalle tärkeä yhteistyökumppani vanhemmuuden tukemisessa ja lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaamisessa. 8

9 4.1 Lastenneuvolan terveystarkastukset ikä terveydenhoitaja lääkäri laajennettu rokote 0-1 vkoa 1-1,5 t, kotikäynti 2-4 vkoa 30 min 6-7 vkoa 5-10 min 20 min rota I 3 kk 45 min rota II, DTaP-IPV- Hib I, pneumokokkirokote 4 kk 40 min X min 5 kk 45 min rota III, DTaP-IPV- Hib II, pneumokokkirokote 6 kk 30 min kausi-inf.rok 6-35 kk marras - tammikuussa 8 kk 20 min 20 min 10 kk 30 min tarvittaessa 1 v 1 t DTaP-IPV-Hib III, pneumokokkirokote 18 kk 40 min 40 min X MPR I 2 v 1 t 3 v 1 t 4 v 40 min X DTaP-IPVmin 5 v 30 min - 1 t 6 v 30 min - 1 t MPR II 7 v 30 min tarvittaessa 9

10 Käyntien sisällöt toteutetaan Lastenneuvolaoppaan (STM 2004) mukaisesti. LENE-seula (Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio) tehdään kaikille 3- ja 4- vuotiaille ja 5-vuotiaille kotihoidossa oleville lapsille sekä heille, joiden kohdalla se on 4-vuotistarkastuksen mukaan perusteltua. Varhaiskasvatuksen, perheen ja neuvolan yhteisen harkinnan perusteella seula tehdään tarvittaessa myös 6-vuotiaille lapsille. Laajaan terveystarkastukseen kutsutaan aina molemmat vanhemmat ja se tehdään tilanteen mukaan joko samanaikaisesti tai erikseen lääkärin ja terveydenhoitajan kesken huomioiden perheiden yksilöllisyys ja toiveet. Joka tapauksessa tarkastus edellyttää yhteistä etukäteissuunnittelua ja yhdessä suoritettua arviota koko perheen hyvinvointitilanteesta ja tarvittaessa hyvinvointi- ja terveyssuunnitelman laatimista yhteistyössä. Kaikille ensimmäisen lapsen vanhemmille annetaan täytettäväksi elämäntilannetta kartoittava Vauvaperheen arjen voimavarat -lomake 3 kk:n käynnillä, muille perheille tarvittaessa. Lomakkeen ja keskustelujen perusteella laajan 4 kk-tarkastuksen yhteydessä tehdään perheen hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma. 6 kk käynnillä annetaan kaikille vanhemmille täytettäväksi perheväkivaltakysely, jonka tarkoituksena on tuoda yhteiseen keskusteluun tämäkin puoli perhe-elämässä. Tarvittaessa tehdään yhdessä vanhemman/vanhempien kanssa suunnitelma toimista väkivaltaisen käyttäytymisen estämiseksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Varpumallin mukaisesti. 18 kk laajan terveystarkastuksen yhteydessä vanhemmille annetaan täytettäväksi alkoholinkäyttöä kartoittava Audit-kysely ja vanhempia haastatellaan hyvinvointiarvioinnin teemojen mukaan ja tarvittaessa tehdään tai tarkistetaan aikaisemmin tehty hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma. 2 vuotiaan lapsen terveystarkastuksen yhteydessä annetaan vanhemmille uudelleentäytettäväksi perheväkivaltakysely. 4 vuotiaan lapsen laajan terveystarkastuksen yhteydessä päivähoidossa olevien lasten kohdalla on käytössä Arjen ylistykset ja Palaute päivähoidolle - lomakkeet tiedon välittämiseksi neuvolan ja päivähoidon välillä. Kotihoidossa oleville on käytössä neuvolan 4 v -kyselylomake. Vanhemmille annetaan täytettäväksi Audit-kysely ja vanhemmat haastatellaan lisäksi hyvinvointiarvioinnin teemojen mukaan. Tarvittaessa tehdään tai tarkistetaan aikaisemmin tehty hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma. Laajennettu (monialainen) neuvolatyöryhmä (LNT) kokoontuu neljän viikon välein suunnittelemaan, sopimaan ja arvioimaan lapselle ja perheelle tarjottavaa tukea kehi- 10

11 tyksellisissä ja kasvatuksellisissa kysymyksissä. Lapsen asioiden käsitteleminen työryhmässä edellyttää vanhempien/huoltajien lupaa, josta on merkinnät asiakastietojärjestelmässä. Työryhmään kuuluvat terveydenhoitaja, lääkäri, perhepsykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, erityislastentarhanopettaja ja tarvittaessa muita ammattihenkilöitä esim. varhaiskasvatuksesta tai lastensuojelusta. 5 Kouluterveydenhuolto Neuvolassa alkanutta lapsen ja hänen perheensä hyvinvoinnin seurantaa jatketaan kouluterveydenhuollossa. Oppilaalle järjestetään terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla. Ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla tarkastus on laaja. Määräaikaisissa terveystarkastuksissa arvioidaan oppilaan fyysistä ja psykososiaalista terveydentilaa ja pyritään löytämään mahdolliset sairaudet. Yhteistyö kodin kanssa ja koko perheen hyvinvoinnin tukeminen ovat tärkeä osa kouluterveydenhuoltoa. 5.1 Kouluterveydenhuollon terveystarkastukset luokka terveydenhoitaja lääkäri laajennettu 1. 1 t 30 min X min min min 5. 1 t 30 min X min min 8. 1 t 30 min X min 11

12 Terveystarkastuksessa selvitetään tarkastettavan oppilaan ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia haastattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Perheen hyvinvointia selvitetään haastatteluilla ja terveyskyselyillä. Oppilaiden toivomukset ja mielipiteet selvitetään ja otetaan huomioon kehitystason edellyttämällä tavalla. Arvio terveydentilasta ja mahdollisesta jatkotutkimuksen, tuen ja hoidon tarpeesta tehdään yhdessä oppilaan ja ikävaiheen mukaisesti myös huoltajien kanssa. Kaikille peruskouluikäisten lasten huoltajille järjestetään mahdollisuus osallistua lastensa laajoihin terveystarkastuksiin. Niihin sisältyy lapsen tai nuoren terveydentilan arvion lisäksi lääkärin ja terveydenhoitajan yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa tekemä koko perheen hyvinvointiarvio. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy huoltajien kirjallisella suostumuksella esiopetuksen henkilökunnan ja/tai opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Huoltajille lähetetään kutsun mukana oppilaan ja vanhempien täytettäviksi lomakkeet koskien oppilaan terveydentilaa. Myös opettajalle annetaan hyvissä ajoin ennen tarkastusta täytettäväksi lomake: arvio oppilaan selviytymisestä koulussa ja/tai terveydenhoitaja ja/tai lääkäri haastattelee opettajan ja täyttää lomakkeen.. Kahdeksannen luokan tarkastuksessa arvioidaan oppilaan erityiset tarpeet ammatinvalinnan ja jatko-opiskelun kannalta sekä suunnitellaan tarvittavat tukitoimet. Kahdeksannen luokan oppilaalle mahdollistetaan myös kahdenkeskinen keskustelu lääkärin kanssa vaikka vanhemmat ja terveydenhoitaja olisivat tarkastuksessa mukana. Laajoista terveystarkastuksista tehdään yhteenveto, jota käytetään arvioitaessa oppilashuollon yhteistyönä luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää henkilötietoja. Pitkäaikaissairauden vuoksi seurantaa tai hoitoa koulupäivän aikana tarvitsevan oppilaan hyvinvointi- ja terveyssuunnitelmaan kirjataan tuki ja seuranta, jota oppilas tarvitsee koulupäivän aikana. Hoidosta ja tuesta sovitaan paikallisesti yhteisessä tapaamisessa perheen, hoidosta vastaavan tahon ja koulun kanssa sekä tehdään kirjallinen sopimus ohjeineen. Kouluterveydenhuollossa tuetaan yhdessä muun oppilashuollon kanssa erityisesti niitä oppilaita, joilla on vaikeuksia koulussa, kotona tai sosiaalisessa toimintaympäristössä. Tuen tarpeen tunnistaminen on osa oppilashuoltoa. 12

13 Kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon lisäksi kouluikäisten perheiden tukena ovat kolmannen sektorin toimijat, mm. seurakunnat, vanhempainyhdistykset ja poliisi, järjestämällä erilaisia koulutustilaisuuksia ja yhteisiä tapahtumia. Oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi on kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastettava joka kolmas vuosi (12 ). Tarkastus on tehtävä yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu ja opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Kouluterveydenhuolto vastaa tarkastuksen suorittamisesta ja rehtorilla on keskeinen vastuu koko kouluyhteisöstä, koulutyöstä ja sen edellytysten järjestämisestä. Puutteiden seuraaminen kuuluu kansanterveyslain mukaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtäviin. 5.2 Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa: Oppilaan tarpeen mukaisesti järjestetään seuraavat erikoistutkimukset (11 ) näön tutkimus asianomaisen erikoislääkärin tekemänä niihin liittyvine laboratorio-, röntgen- ja muine tutkimuksineen järjestetään terveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä ostopalveluna paikallisilta yksityisiltä palveluntuottajilta kuulon tutkimus lääkärin lähetteellä erikoissairaanhoidon poliklinikalla psykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi perheneuvolassa ja/tai erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian poliklinikalla ja erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian poliklinikalla koulupsykologin tekemä tutkimus puheterapeutin tutkimus 6 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon keskeisenä tehtävänä on opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukykyisyyden seuranta ja edistäminen. Terveystarkastuksen tehtävänä on saada kokonaiskäsitys opiskelijan terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ohjata opiskelijaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Terveystarkastus perustuu opiskelijan haastatteluun, työterveydelliseen riskinarvioon ja ohjaukseen. Ammatillisen koulutuksen terveystarkastuksissa kiinnitetään huomiota opiskelualaan liittyviin terveydellisiin vaatimuksiin ja otetaan huomioon työelämää koskevat lait ja säädökset. Opiskelijoiden ensimmäisen vuoden terveystarkastuksia voidaan pitää ikäryhmä- tai elämänvaihetarkastuksina ja sisältö muistuttaa paljon työterveyshuollossa tehtävää terveystarkastusta. 13

14 6.1 Opiskeluterveydenhuollon terveystarkastukset Lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen ensimmäisen lukuvuoden opiskelijalle ja lääkärintarkastus järjestetään ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna, ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. Opiskelijat täyttävät ennen tarkastusta Terveyskysely-lomakkeen, jonka avulla voidaan kartoittaa terveydentilaa sekä opiskeluun ja ihmissuhteisiin liittyviä asioita. Terveydenhoitajan tekemän tarkastuksen perusteella arvioidaan lääkärintarkastuksen tarvetta ja ajankohtaa. Miesopiskelijoille lääkärintarkastus on perusteltua tehdä kutsuntavuonna. Lääkärintarkastus järjestetään aina ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentilan ja opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi. Opiskeluympäristön tulee tukea opiskelijaa terveyttä edistäviin tapoihin ja valintoihin mm. kouluruokailu, terveelliset välipalat. Terveydenhoitaja toimii yhteistyössä oppilaitosten henkilökunnan kanssa. Opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastaminen kuuluu opiskeluterveydenhuollon vastuulle ja järjestetään kuten kouluterveydenhuollossa yhdessä oppilaitoksen rehtorin kanssa. 6.2 Opiskelijoiden sairaanhoito- ja muut terveydenhoitopalvelut Sairaudenhoitopalvelut järjestetään opiskelijoille samoin kuin muille terveyskeskuksen alueella asuville avoterveydenhuollon vastaanotoilla. Hoitoon pääsyä koskevat kriteerit koskevat myös opiskelijoita. Opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua kotikuntansa palvelujen piiriin, mikä on lähialueilta tulevien kohdalla myös tarkoituksenmukaista hoidon jatkuvuuden kannalta. Asiakasmaksulain ja asetuksen mukaisesti terveyskeskuksen järjestämät palvelut ovat maksuttomia alle 18-vuotiaille ja muille opiskelijoille lääkärien antamat avohoidon sairaanhoitopalvelut ja suun terveydenhuollon palvelut sekä kotisairaanhoito ja fysioterapia ovat maksullisia. Äitiysneuvolapalvelut järjestetään opiskelijoille kansanterveyslain mukaisesti samalla tavalla kuin kunnan muille asukkaille. Opiskelijan lapsen lastenneuvolapalvelut eivät kuulu opiskeluterveydenhuollon piiriin, niiden järjestäminen kuuluu lapsen kotikunnalle. Opiskeluterveydenhuollon rooliin mahdollisten mielenterveyshäiriöiden hoidossa kuuluu ongelmien varhainen toteaminen, opiskelijan tukeminen, lievien ongelmien hoito 14

15 ja jatkohoitoon ohjaaminen. Terveydenhoitaja ja lääkäri yhteistyössä oppilaitoksen opiskelijahuollon muiden toimijoiden kanssa järjestävät opiskelijalle riittävän tuen opiskelukyvyn ylläpitämiseksi. Tunnistamisen apuna käytetään tarvittaessa mielialaseulaa BDI- 13 ja SCOFF- syömishäiriöseulaa. Opiskeluterveydenhuolto vastaa omalta osaltaan päihdeongelmien varhaisesta toteamisesta ja hoidosta. Käytössä ovat Nuorten päihdemittari ja Audit-testi (Alcohol Use Disorder Identification Test). Seksuaaliterveyttä edistäminen on osa opiskelijaterveydenhuoltoa ja opiskelija voi halutessaan käyttää myös Jampan ja Myllytien ehkäisyneuvolan palveluja. Järvenpäässä on vuoden 2007 alusta tarjottu vuotiaille nuorille, jotka eivät ole koulu- tai opiskeluterveydenhuollon tai työterveyshuollon palvelujen piirissä, terveydenhoitajan palveluja ns. "Nuorisoneuvolassa", joka on toiminut tiiviissä yhteistyössä Nuorisotoimen, nuorten työpajan ja erityisnuorisotyön kanssa. 7 Määräaikaiset suun terveystarkastukset Suun terveystarkastuksia järjestetään koko ikäluokan kattavina määräaikaistarkastuksina sekä yksilölliseen tarpeeseen perustuvina terveystarkastuksina, joissa selvitetään suun terveydentila, kehitys ja hoidon tarve ja tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Tavoitteena on turvata mahdollisimman monelle lapselle hyvä suun terveys. Ensimmäistä lasta odottavalle perheelle järjestetään vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio, jonka tekee suun terveydenhuollon ammattihenkilö. Arvio on osa neuvolatoimintaa ja maksuton. Haastattelun perusteella annetaan yksilöllistä terveysneuvontaa, jonka tavoitteena on perheen aktiivinen osallistuminen ja terveyttä edistävien käytäntöjen vakiinnuttaminen osaksi perheen jokapäiväistä elämää. Alle kouluikäiselle lapselle järjestetään suun terveystarkastus, kun tämä on 1-vuotias, 3-vuotias ja 5-vuotias. Alle vuoden ikäisten, n. 3-4 kk, lasten vanhemmille järjestetään neuvolan tiloissa ryhmäneuvola, jossa hammashoitaja kertoo hampaiston kehityksestä ja hampaiden puhkeamisesta, kariesbakteerin tarttumisesta, hampaiden reikiintymisestä, terveellisestä ruokavaliosta sekä suun ja hampaiden kotihoidosta. Terveydenhoitaja tarkastaa lapsen suun ja hampaiston 1-vuotistarkastuksen yhteydessä. 3-vuotiaana lapsi kutsutaan hammashoitolaan hammashoitajan tarkastukseen ja 5- vuotiaana suuhygienistin tarkastukseen. 15

16 Kouluikäisille suun terveystarkastus järjestetään ensimmäisellä, kolmannella, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla. Jos oppilaalla on toistuvia sairauksia, pitkäaikaissairauksia tai lääkityksiä, joilla on vaikutusta suun terveyteen, tarkastetaan myös toisella, neljännellä, kuudennella ja yhdeksännellä luokalla, tarvittaessa useamminkin. Riskipotilaiden kriteereinä ovat: yleissairaus, johon on jatkuva lääkitys, hankalia tai useita allergioita jos edellisessä tarkastuksessa on havaittu uutta kariesta, runsaasti plakkia, hammaskiveä ja ientulehdusta suun puhdistus on epäsäännöllistä ja napostelee makeaa ruoka-aikojen välillä päivittäin perheen/oppilaan sosiaalinen ongelma Terveystarkastuksiin sisältyy aina omahoidon ohjaus: hampaiden harjaus, fluorin käyttö, säännölliset ruokailut, veden käyttö ja täysksylitolin käyttö, kuudennesta luokasta lähtien myös tupakka- ja nuuskavalistus. Opiskelijalle järjestetään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palvelujen tarve. 8 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen Terveystarkastukset ja terveysneuvonta järjestetään siten, että lapsen, nuoren ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään. Lasten ja nuorten ehkäisevissä terveyspalveluissa kaikille annetaan tiedollista ja emotionaalista tukea ja osalle erityistä tukea. Myös lastensuojelulaissa edellytetään, että neuvolassa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annetaan erityistä tukea silloin, kun lapsi, nuori tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Jotta erityisen tuen tarpeessa olevat perheet löydetään mahdollisimman varhain, on Järvenpäässä kehitetty ja käytössä Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli (Varpu) neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Kaikki lapsiperheiden kanssa työtä tekevät on koulutettu Stakesissa kehitetyn Huolen puheeksiottotyömenetelmän käyttöön ja koulutukset jatkuvat kaksi kertaa vuodessa kaupungin omien Stakeskin kouluttajakoulutuksen saaneiden henkilöiden toteuttamina. Koulutukseen sisältyy menetelmäkoulutuksen lisäksi lastensuojeluosio. Esimiesten vastuulla on huolehtia henkilökunnan osallistuminen koulutuksiin. 16

17 Erityisen tuen tarve selvitetään, jos lapsessa, nuoressa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa lapsen tai nuoren tervettä kasvua ja kehitystä. Ensimmäinen vihje voi olla työntekijän huolen herääminen ja ensimmäinen askel huolen puheeksiotto lapsen huoltajien kanssa. Erityisen tärkeää on tunnistaa ongelmat, jotka ovat vaarassa siirtyä seuraavalle sukupolvelle. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi terveydenhoitaja järjestää tarvittaessa lisäkäyntejä ja kotikäyntejä määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi mahdollisesti yhdessä muiden toimijoiden kanssa esim. perhevalmentaja, koulukuraattori, nuorisotyöntekijä. Lisäkäynnit suunnitellaan lapsen, nuoren tai perheen yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja järjestämiseksi tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kesken mm. varhaiskasvatus, perhepalvelut, lastensuojelu, oppilashuolto ja erikoissairaanhoito. Tuen järjestämisestä laaditaan suunnitelma yhteistyössä lapsen, oppilaan, opiskelijan ja ikävaiheen mukaisesti hänen perheensä kanssa. Erityisen tuen toteuttamiseksi järjestetään vertaistukea erilaisissa ryhmissä ja mahdollisesti kotiapua sekä käynnistetään yhteistyö monialaisessa työryhmässä (esim. neuvolan LNT, koulun/oppilaitoksen oppilashuoltoryhmä ym). Mikäli on syytä epäillä lapsen kasvun ja kehityksen vaarantuvan, eivätkä em. toimet ole riittäviä, ensisijaisesti otetaan huomioon lapsen etu ja tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus. 9 Ehkäisy ja muu seksuaaliterveysneuvonta Seksuaaliterveyden edistäminen ja seksuaalineuvonta ovat osa neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä. Sitä toteutetaan tasa-arvoisesti asiakkaan tarpeen mukaan riippumatta asiakkaan sukupuolesta, iästä, seksuaalisesta tai sukupuolisesta suuntautumisesta, kulttuuritaustasta tai muista yksilöllisistä ominaisuuksista. Alle kouluikäisen lapsen ja oppilaan seksuaalista kypsymistä ja kehitystä tukeva neuvonta sisältyy terveysneuvontaan ja terveystarkastuksiin. Tavoitteena on, että lapsi oppii myönteisen käsityksen seksuaalisuudesta ja tyttöjen ja poikien erot sekä ymmärtää yksilön koskemattomuuden ja oppii itsesuojeluun tähtääviä tietoja ja taitoja. Nuorelle annetaan tukea itsemääräämisessä ja siinä, ettei seksuaalisten kokemusten kartuttamista ole tarpeen kiirehtiä. 17

18 Neuvontaa raskauden ehkäisystä ja muuta seksuaaliterveysneuvontaa annetaan sekä neuvolassa että koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Järvenpäässä toimii lisäksi Myllytien ja Jampan neuvoloissa ehkäisyneuvola, joissa on terveydenhoitaja ja lääkärin vastaanotto sektorityönä. 10 Monialaiset työryhmät Järvenpäässä: Laajennettu neuvolatyöryhmä (LNT), jonka jäseninä ovat: terveydenhoitaja (ryhmän puheenjohtaja), neuvolalääkäri, perhepsykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, erityislastentarhanopettaja ja tarvittaessa kutsuttuina muita ammattihenkiöitä esim. lastensuojelusta tai lapsen päiväkodista. Monialaisessa työryhmässä käsitellään vanhempien/huoltajien luvalla lapsesta herännyttä huolta, vanhemmuutta tai parisuhdetta. Käsiteltävät asiat ja suunnitelma jatkotoimista, toteutuksesta, arvioinnista ja seurannasta kirjataan asiakastietojärjestelmään. Samalla sovitaan, kuka työryhmän jäsenistä on yhteydessä vanhempiin/huoltajaan. Esiopetuksen LNT kokoontuu kerran vuodessa marras-joulukuussa ja toimii samalla esiopetuksen oppilashuoltoryhmänä. Tarkoituksena on tiedonsiirto varhaiskasvatuksesta ja neuvolasta koulupsykologeille ja kouluterveydenhoitajille ja mahdollisuuksien mukaan koulukuraattoreille. Työryhmässä arvioidaan, ketkä lapset tulevat tarvitsemaan psykologin tekemää kouluvalmiusarviota ja kenelle riittää siirtopalaverina neuvotellen kouluun -malli. Oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmät ovat oppilaitosten rehtoreiden johtamia monialaisia työryhmiä, joiden kokoonpano vaihtelee oppilaitoskohtaisesti, mutta kaikissa ovat mukana koulu- ja opiskeluterveydenhuollon edustajina terveydenhoitaja ja/tai lääkäri. Järvenpäässä on sekä alle kouluikäisten että kouluikäisten lasten kuntoutustyöryhmät, joiden jäseninä ovat lääkäri, terveydenhoitaja, psykologi, puheterapeutti ja alle kouluikäisten ryhmässä toimintaterapeutti. Lisäksi erikseen kokoukseen voidaan kutsua muita ammattihenkilöitä asiantuntijoiksi. Työryhmä käsittelee kuntoutussuunnitelmat lasten lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja järjestää tarvittavan neuvonnan, ohjauksen ja kuntoutuksen. 18

19 Lähteet: Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:20, Yliopistopaino, Helsinki 2010 Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:14, Eidta Prima Oy, Helsinki 2004 Kouluterveydenhuollon laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministerion oppaita, 2004:8, Edita Prima Oy, Helsinki 2004 Kouluterveydenhuolto Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille. STAKES-oppaita, 2002:51, Gummerus Kirjapaino Oy, Saarijärvi 2002 Opiskeluterveydenhuollon opas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, 2006:12, Yliopistopaino, Helsinki 2006 Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Suositukset STAKES-oppaita 1999:34, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen. Toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, 2007:17, Yliopistopaino, Helsinki