Hailuodon kunnan neuvolatyön, kouluterveydenhuollon ja ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma. vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hailuodon kunnan neuvolatyön, kouluterveydenhuollon ja ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma. vuosille 2015 2017"

Transkriptio

1 Hailuodon kunnan neuvolatyön, kouluterveydenhuollon ja ehkäisevän suun terveydenhuollon toitaohjelma vuosille Toim. Hyrynkangas-Järvenpää Pirkko Jokitalo Tuula Sipola Sinikka Viitaluoma Anneli 1

2 Sisällys 1 Johdanto Neuvolatoitaa ja ehkäisevää suun terveydenhoitoa koskevat ohjeet Neuvolapalvelut Äitiysneuvola Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Suun terveydenhuolto Lähteet Liite 1: Valtioneuvoston asetus neuvolatoinasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011)

3 1 JOHDANTO Neuvolatyön tavoite on lisätä lasta odottavien ja lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä. Terveyden edistäen edellyttää moniammatillista suunnitelmallista yhteistyötä sekä lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin huomioimisen kunnallisessa päätöksenteossa. Tässä suunnitelmassa kuvataan äitiys-, lastenneuvola ja kouluterveydenhoidon sekä suun terveydenhoitopalvelujen nykytilanne ja kehittämistarpeet Hailuodon kunnassa. Terveydenhuoltolaki (1326/2011) ja Valtioneuvoston asetus (338/2011) ovat sekä Hailuodon neuvolatyön että suun terveyden ja hyvinvoinnin toinan kehittämisen ja toteuttamisen lähtökohtana. Hailuodon kunta on ollut mukana seudullisessa Tukeva-hankkeessa, jossa kehitettiin neuvolatoitaa vastaamaan entistä parem lasta odottavien parien ja lapsiperheiden arjen haasteisiin. Hankeen tavoite oli lisätä yhteistyötä perheiden ja kaikkien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavien tahojen kesken. Paikallisesti yhteistyötä on tehty muiden lasten ja nuorten parissa toimivien ryhmien kanssa. Esimerkkejä yhteistyöstä ovat mm. lapsityöryhmä ja suuhygienistin terveyskasvatustunnit koululla. Alkuperäisen suunnitelman ovat laatineet: Anu Sauvola, terveyskeskuslääkäri Anneli Viitaluoma, terveydenhoitaja Sinikka Sipola, hammaslääkäri Tuula Jokitalo, suuhygienisti Suun terveydenhuollon osuus päivitetty : Sinikka Sipola hammaslääkäri ja Tuula Jokitalo suuhygienisti Neuvolatyön osuus päivitetty : Pirkko Hyrynkangas-Järvenpää vastaava lääkäri ja Anneli Viitaluoma terveydenhoitaja 3

4 2 NEVOLATOIMINTAA JA EHKÄISEVÄÄ SN TERVEYDENHOITOA KOSKEVAT OH- JEET Kuntalakiin vuonna 1995 tulleiden muutosten jälkeen kunnat saivat aikaisempaa itsenäisem järjestää lasten- ja äitiysneuvolatyötä, koulu- ja opiskelijaterveydenhoitoa sekä suun terveydenhuoltoa luvulla toteutettiin erilaisia kehittämis-ohjelmia, joiden tavoitteena oli lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäen sekä turvattomuuteen liittyvien oireiden vähentäen. Keskeisiä toitaa ohjaavia hankkeita ovat edelleen Terveys 2015 kansanterveys-ohjelma ja Kaste-ohjelma. Kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras-hanke), Toimiva terveyskeskus- toimenpideohjelma ja mielenterveys- ja päihdesuunnitelma ovat vaikuttaneet osaltaan perusterveydenhuollon toteuttamiseen. Kansanterveyslain muutoksen ( ) myötä alettiin valmistella säädöstä palvelujen turvaamiseksi ja yhtenäisten käytäntöjen luomiseksi. Ohjeita julkaistiin oppaiden ja toita-ohjelmien muodossa. Suun terveydenhuollon ohjeistus sisältyy lastenneuvolaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskeviin oppaisiin. Neuvolatoitaa, kouluterveydenhuolto- ja opiskelijaterveydenhuoltotyötä ohjaavia oppaita: Äitiysneuvolaopas (THL opas 29) Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14. Neuvokas perhe, ohjauskansio Seulontatutkimukset ja yhteystyö äitiyshuollossa. Suositukset (Stakes 1999, oppaita 34) - lisäksi huomioitava Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toitaohjelma (STM 2007a) Lastenneuvola lapsiperheiden tukena - opas työntekijöille. (STM oppaita 2004:14) Kouluterveydenhuollon opas (Stakes 2002, oppaita 51) Kouluterveydenhuollon laatusuositukset (STM oppaita 2004: 8) 4

5 Opiskeluterveydenhuollon opas (STM, julkaisuja 2006:12) Neuvolatoitaa ja ehkäisevää suun terveydenhoitoa koskeva asetus (338/2011; Liite 1) säilyttää em. oppaiden ohjeistuksen pääosin ennallaan. Asetuksen myötä ohjeistus on muuttunut kuntia sitoviksi velvoitteiksi, joiden noudattamista valvotaan. Asetuksen tarkoitus on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Suunnitelmallisuus edellyttää kirjallista toitaohjelmaa, jonka kansanterveystyöstä vastaava viranomainen hyväksyy. Vuonna 2010 voimaan tullut Terveydenhuoltolaki (1326/2010) puolestaan edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua. Laissa annetaan selkeät ohjeet ja velvoitteet kunnille neuvolapalvelujen järjestämisestä alueensa raskaana olevien naisten, lasta odottavien perheiden sekä alle oppivelvollisuusikäisten lasten ja heidän perheilleen yhteistyössä varhaiskasvatuksesta, lastensuojelusta ja muusta sosiaalihuollosta, erikoissairaanhoidosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Terveydenhoito lain (1326/2010) mukaan neuvolapalveluihin sisältyvät: sikiön terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin sekä raskaana olevan ja synnyttäneen naisen terveyden määräajoin toteutettava ja yksilöllisen tarpeen mukainen seuranta ja edistäen; lapsen terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistäen sekä seuranta ensimmäisen ikävuoden aikana keskimäärin kuukauden välein ja sen jälkeen vuosittain sekä yksilöllisen tarpeen mukaisesti; lapsen suun terveydentilan seuranta vähintään joka toinen vuosi; vanhemmuuden ja perheen muun hyvinvoinnin tukeen; lapsen kodin ja muun kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyden edistäen; lapsen ja perheen erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaen sekä lapsen ja perheen tukeen ja tarvittaessa tutkimuksiin tai hoitoon ohjaaen. 5

6 3 NEVOLAPALVELT Pienen kunnan perusterveydenhuollossa muodostuu helposti käsitys lasten ja nuorten terveydentilasta, koska yhteistyö henkilökunnan välillä on saumatonta. Myös yhteistyö terveydenhuollon, päiväkodin ja koulun välillä on helposti toteutettavissa. Kuitenkin saatujen tietojen hyödyntäen palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä on ollut aikaisem puutteellista. Yhteistyötä laajojen terveystarkastusten järjestämisessä päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kanssa on viime vuosina kehitetty ja tietojen hyödynnettävyys on parantunut uusien tietojen keruu- ja palautelomakkeiden käyttöönoton myötä. Säännöllisesti toteutuvat yhteiset palaverit, kuten oppilashuoltoryhmä ja lapsityöryhmä edistävät osaltaan yhteistyötä. Neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa terveystarkastuksia tehdään kaikille ikä- ja vuosiluokille ja äitiysneuvolassa panostetaan myös isän terveyteen ja osallisuuteen sekä koko perheen hyvinvointiin. Äitiys- ja lastenneuvolaan perheet tilaavat yleensä itse ajan, tai aika annetaan neuvolakäynnin aikana. Kouluterveydenhuollossa lähetetään haastattelukaavake ja tarkastusaika kotiin. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsu lähetetään kotiin. Määräaikaistarkastuksista poisjääneille ja niille, joille annettu aika ei sovi, tarjotaan mahdollisuus varata uusi aika. 3.1 Äitiysneuvola Neuvolatarkastuksia synnyttäjälle tehdään raskausaikana. Lääkärin suorittamia tarkastuksia on 2-3 ja ultraäänitutkimuksia tehdään kaksi kertaa raskauden aikana. Raskaana oleville tarjotaan mahdollisuus osallistua alkuraskauden verikoeseulaan. Alkuraskauden ultraäänitutkimus yhdistettynä verikokeeseen seuloo mahdollisia jatkotutkimuksia vaativat raskaana olevat naiset. Riskiraskaudet (OYS äitiyspoliklinikka ohjeet 2011) lähetetään erikoissairaanhoitoon ohjeiden mukaisesti. Ensisynnyttäjille järjestetään perhe/synnytysvalmennusta. Ensisynnyttäjälle ja uusperheille tarjotaan kaksi kotikäyntiä, joista toinen on raskausaikana (raskausviikoilla 30 32) ja toinen synnytyksen jälkeen viikon sisällä kotiutumisesta. udelleensynnyttäjälle tarjotaan yksi kotikäynti synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkitarkastuksen tekee lääkäri. 6

7 Määräaikaisten käyntien lisäksi raskaana olevalle naiselle ja synnyttäneelle järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan lisäkäyntejä äitiysneuvolaan. Hailuodossa syntyy 5-8 lasta vuodessa. Äitiysneuvolassa käytetään mm. mielialakyselyä synnytyksen jälkeisen masennuksen seulomiseksi, päihdekyselyä, perheväkivaltakyselyä ja voimavarakyselyä. Kyselyissä esille tulleet asiat käsitellään neuvolakäyntien yhteydessä ja tarvittaessa ohjataan ammattiavun tms. piiriin. Taulukko 1. Äitiysneuvola käynnit ensi- (E) ja uudelleensynnyttäjälle () rvk E, Ensikontakti: puhelimessa tai tarvittaessa kasvokkain tapahtuva palvelutarpeen arviointi rvk E, Ensikäynti terveydenhoitajalle 1 t rvk E, Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus: terveydenhoitajan osuus 1 t rvk E, Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus: lääkärin osuus rvk E, Terveydenhoitaja rvk E Terveydenhoitaja rvk E, Terveydenhoitajan vastaanottokäynti, tai kotikäynti ensisynnyttäjälle 30 tai 2 t rvk E, Lääkäri 30 7

8 rvk E, Terveydenhoitajan vastaanottokäynti 2 viikon välein, tarvittaessa tiheäm 30 Synnytys vrk kotiutuksesta E, Terveydenhoitajan vastaanotto tai kotikäynti 60 2 t vk E, Synnytyksen jälkitarkastus, jonka tekee lääkäri 30 8

9 3.2 Lastenneuvola Lastenneuvolan toinan periaatteita ovat perhekeskeisyys, lapsen edun huomioien tarvittaessa vanhempien edun edelle, yksilöllisyys, asiakaslähtöisyys ja vanhempien ja lasten kunnioittaen ja tosiasioiden esille ottaen. Työssä pyritään terveyden edistämiseen, lapsen ja perheen omien voimavarojen tukemiseen, ongelmien ja häiriöiden ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, yhteisöllisyys ovat neuvolatyön lähtökohtia. Työtä tehdään moniammatillisena yhteistyönä. Toitatavat perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Lapsiperheiden voimavaroja sekä lapsen kehitystä arvioidaan mm. THL: n menetelmäkäsikirjan kaavakkeiden avulla. Lääkäri tekee terveystarkastuksen 4-6 viikon ikäiselle, 4 kk ikäiselle, 8 kk ikäiselle, 1½- ja 4- vuotiaille. Terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksia vauva-ajan kotikäynti mukaan lukien 10 kertaa ensimmäisen ikävuoden aikana ja 16 kertaa koko lapsen neuvolaikä aikana. Terveydenhoitaja arvioi myös 2-vuotiaan lapsen suun terveydentilaa. Taulukko 2. Terveydenhoitajan vastaanotot lastenneuvolassa Käyntikerta Lapsen ikä vkoa vkoa 3. 2 kk 4. 3 kk 5. laaja terveystarkastus 4 kk 6. 5 kk 7. 6 kk 8. 8 kk kk 10. laaja terveystarkastus 18 kk v v 13. laaja terveystarkastus 4 v v v 9

10 Taulukko 3. Lääkärin vastaanotot lastenneuvolassa Käyntikerta Lapsen ikä vkoa 2. laaja terveystarkastus 4 kk 3. 8 kk 4. laaja terveystarkastus 18 kk 5. laaja terveystarkastus 4 v Laajat terveystarkastukset Laajoissa terveystarkastuksissa huomioidaan koko perheen terveys ja hyvinvointi. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy terveydenhoitajan ja lääkärin tekemä tarkastus. Lastenneuvolassa laajoja terveystarkastuksia on kolme ja ne ovat 4 kuukauden, 1½-vuotiaan ja 4-vuotiaan lapsen neuvolatarkastukset. Tarkastukseen kutsutaan mukaan molemmat vanhemmat. 10

11 3.3 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata jokaiselle koululaiselle mahdollisimman terve kasvu sekä kehitys ja siten luoda perusta terveelle lapsuudelle. Koululainen viettää suurimman osan valveilla olo ajastaan koulussa ja koululla onkin hyvät edellytykset edistää hyvinvointia ja toisaalta aikaisessa vaiheessa huomata häiriöitä ja ongelmia. Oppilashuolto on osa koulun toitaa. Terveydenhoitaja ja lääkäri osallistuvat moniammatillisen ryhmän kokouksiin tarvittaessa. Yhteistyötä opettajien ja vanhempien kanssa tehdään tarkastuksien yhteydessä. Terveystarkastuksia tehdään joka vuosiluokalla (taulukko 4). Lääkärillä käyvät I-, V-, VIII- luokan oppilaat. Nämä tarkastukset ovat laajoja tarkastuksia. VIII- luokalla tapahtuvan tarkastuksen yhteydessä oppilaalle kirjoitetaan nuorison terveystodistus. Vanhemmat kutsutaan koululaisten tarkastuksiin ja tavoitteena on, että he osallistuisivat ainakin kerran I-VI- luokalla ja ainakin kerran VII- IX luokilla suoritettaviin tarkastuksiin. 3.4 Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Oppilashuoltoryhmä on kokoontunut vähintään 1-2 kertaa lukukaudessa ja tarvittaessa useam. Ryhmässä on pohdittu moniammatillisesti oppilaiden asioita. Ryhmän koostumus on vaihdellut ja siinä on voinut olla mukana oppilas, oppilaan vanhemmat, erityisopettaja, rehtori, luokanopettaja, kouluterveydenhoitaja, opo, koululääkäri, psykologi tai koulukuraattori. Oppilaan asioita käsiteltäessä ryhmässä on aina mukana oppilas ja vanhemmat, tai heiltä on kirjallinen lupa puhua oppilaan asioista. Keväällä pidetään esikoululaisia esittelevä kokoontuen, jossa on läsnä myös päivähoidon työntekijä. Sosiaalitoimen kanssa yhteistyötä on tehty ennaltaehkäisevän toinan kaltaisesti lasta odottavien perheisiin ja uusperheisiin kotikäyntien muodossa. Perhetyöntekijä on ollut mukana kotikäynnillä ensimmäisen lapsen synnytyksen jälkeisissä kotikäynneissä. Päiväkodin kanssa yhteistyötä tehdään 4-vuotiaiden laajoissa terveystarkastuksissa varhaiskasvatuksessa olevien lasten osalta, ja lisäksi yhteistyöpalavereja pidetään 1-2 kertaa vuodessa. Vuoden 2014 alusta perustettiin lapsityöryhmä, jossa työnohjauksellisesti mietitään perheiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita ja keinoja perheiden tukemiseen. 11

12 Taulukko 4. Koululaisten terveystarkastukset Laaja-alainen Terveys Seulontatutkimukset terveystarkastunen tapaami- lk th lääk th pit., ryh pub. näkrinä- vä- kuulo RR Hb R- painkdio- ti aste audio- BDI, A- metri DIT, Terveyskysely 1. x x x x x x x x 2. x x x x x x 3. x x x 4. x x x x 5. x x x x x x x x 6. x x x x x 7. x x x x x x tarv. 8. x x x x x x x x x x x 9. x x x tarv. 12

13 4 SN TERVEYDENHOLTO Suun terveystarkastukset järjestetään Valtioneuvoston asetuksen 338/2011 mukaisesti (LIITE 1). Tarkastuksia järjestetään koko ikäluokan kattavina määräaikaistarkastuksina (Taulukko 5) sekä yksilölliseen tarpeeseen perustuvina terveystarkastuksina. Tarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, kehitys ja hoidon tarve sekä tehdään henkilökohtainen terveyssuunnitelma tai tarkistetaan jo aiem tehtyä suunnitelmaa. Taulukko 5. Määräaikaiset suun terveystarkastukset Hailuodossa Ikäluokka Äitiysneuvola, molemmat vanhemmat 1v 2v 3-4v 5-6v 1lk 3lk 5lk 8lk Tarkastava ammattihenkilö: Hammaslääkäri X x x x x Suuhygienisti x x x x Terveydenhoitaja x* * Terveydenhoitajan tekemä suun terveyden tilan arvio Ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille järjestetään vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arviointi. Lautakunta on päättänyt, että suun terveydentilan arviointikäynti on maksuton kaikille odottaville vanhemmille. Lisäksi odottavat vanhemmat pääsevät hammaslääkärin tarkastukseen raskausaikana. Alle kouluikäisille järjestetään suuhygienistin tekemiä suun terveystarkastuksia ja tarpeen mukaisesti hammaslääkärin tutkimuksia viimeistään 1-vuotiaana, 3-vuotiaana ja 5-vuotiaana. Vanhemmat varaavat ensimmäisen tarkastusajan suuhygienistille lapsen ollessa 1-vuotias. Terveydenhoitaja 13

14 tekee suun terveydentilan arvion lapsen 2-vuotis neuvolassa. Arvion pohjalta terveydenhoitaja ohjaa lapsen vanhempineen tarvittaessa suuhygienistin vastaanotolle ennen kolmen ikävuoden laajaa suun terveystarkastusta. Oppilaille tehtävät suun määräaikaiset tarkastukset sisältävät suuhygienistin tekemiä suun terveystarkastuksia ja tarpeen mukaiset hammaslääkärin terveystarkastukset kerran vuodessa 1., 3., 5. ja 8. luokilla, mukaan lukien erikoisalakohtaiset tutkimukset (Taulukko 4). Opiskelijoille järjestetään vähintään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus oman valinnan mukaan joko kotikunnassa tai opiskelupaikkakunnalla. Suun terveys on osa lapsen kokonaisterveyttä, jolle luodaan pohja jo lapsen ensimmäisinä ikävuosina. Hyvän suun terveyden säilymisen ja edistämisen onnistumiseksi tarvitaan yhteistyötä vanhempien sekä suun terveydenhuollon ja muun terveydenhuollon ammattiryhmien kesken. Kaikkien ikäluokkien tarkastuksissa korostetaan suun terveyden säilyttämistä sekä suu- ja hammassairauksien ehkäisyä. Yhteisölliseen suun terveyden edistämiseen kuuluvat mm. vuosittaiset ryhmätilaisuudet peruskoulun kaikilla luokka-asteilla ja päiväkodilla. Vanhempien osallistaen lapsen suun hoitoon pienestä alkaen on hyvän suun hoidon perusta. Vanhempien osallistuen lapsen hammashoitokäynneille on tärkeää vähintään 10 ikävuoteen asti. Kehitettäviä osa-alueita suun terveydenhuollossa ovat: 1) riskiryhmiin(*) kuuluvien motivoien hyödyntämään tarjolla olevia suun terveydenhoitopalveluja, 2) vanhempien sitouttaen koko perheen hyvän suuhygienian ja terveellisten ruokailutottumusten noudattamiseen, 3) terveyskyselyjen ja asiakaspalautteiden toteuttaen, 4) terveyskyselyistä ja asiakaspalautteista saatujen tietojen hyödyntäen suun terveydenhuollon toitojen suunnittelussa, 5) moniammatillisen yhteistyön kehittäen muun terveydenhuollon sekä koulu- ja päiväkotitoimen kanssa. *Riskipotilas on lapsi/nuori, jolla on kohonnut riski suun sairauksiin ja joka käy useam hammashoitolassa. Suun sairauksien riski on koholla: 1) jos lapsella on yleissairaus, johon jatkuva lääkitys, hankalia tai useita allergioita tai toistuvia infektiosairauksia; 2) lapsella ei ole normaalia ateriarytmiä, vaan napostelee useita kertoja päivässä; 3) lapsella on näkyvää plakkia etuhampaiden pinnoilla, 4) lapsella on alkavia reikiä tai maitohampaita on paikattu, 5) sisaruksilla on reikiä tai paikattuja hampaita, 6) vanhemmilla on välinpitämätön asenne hammashoitoon, 7) perheellä on sosiaalinen ongelma tai perhe on syrjäytynyt. 14

15 LÄHTEET Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toitaohjelma Sosiaali- ja terveysisteriö 2004: Kouluterveydenhuollon laatusuositus. Suomen kuntaliitto. Oppaita 2004:8. Sosiaali- ja terveysisteriö 2004: Lastenneuvola lapsiperheen tukena. Opas työntekijöille. Oppaita 2004:14. Sosiaali- ja terveysisteriö: Neuvolatoita, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. Julkaisuja 2009:20. Stakes 1999: Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Suositukset Oppaita 34. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoitaan. Opas 29. Lait: Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista Lastensuojelulaki Kansanterveyslaki Asetus Neuvolatoita, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto Yli-Knuuttila, H. & Remes-Lyly, T. Malli lasten ja nuorten asetuksen mukaisiin terveystarkastuksiin. Suomen Hammaslääkärilehti 7/2010,

16 LIITE 1: VALTIONEVOSTON ASETS NEVOLATOIMINNASTA, KOL- JA OPISKE- LTERVEYDENHOLLOSTA SEKÄ LASTEN JA NORTEN EHKÄISEVÄSTÄ SN TERVEYDENHOLLOSTA (338/2011) Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysisteriön esittelystä, säädetään terveydenhuoltolain (1326/2010) 23 :n nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Asetuksen tarkoitus Tämän asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. 2 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 15, 16, ja 17 :ssä tarkoitettuihin neuvolapalveluihin, kouluja opiskeluterveydenhuollon palveluihin sekä lasten ja nuorten ehkäisevään suun terveydenhuoltoon. 3 Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat Terveydenhuoltolain 23 :ssä tarkoitettuja oppilaitoksia, joiden opiskelijoille kunnan on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut, ovat: 1) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetut oppilaitokset; 2) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetut oppilaitokset; 3) lukiolaissa (629/1998) tarkoitetut oppilaitokset; 4) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 2 :n 3 ja 5 momentissa tarkoitetut oppilaitokset; 5) ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tarkoitetut korkeakoulut; 6) yliopistolain (558/2009) 1 :ssä tarkoitetut yliopistot; 7) poliisikoulutuksesta annetussa laissa (68/2005) tarkoitetut poliisialan oppilaitokset; 8) rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetussa laissa (1316/2006) tarkoitetut oppilaitokset; 9) Maanpuolustuskorkeakoulu muita kuin upseerin virkaan vaadittavia sotatieteellisiä ja sotilasammatillisia opintoja opiskelevien opiskelijoiden osalta; sekä 10) pelastusopistosta annetussa laissa (607/2006) tarkoitetut pelastusopistot ja pelastuslain (468/2003) 15 :n 2 momentissa tarkoitetut pelastusalan ammatillista peruskoulutusta antavat oppilaitokset. Oppilaitoksen opiskelijana pidetään 1 momentissa tarkoitetun oppilaitoksen opiskelijaa, joka opiskelee opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa. Kunta voi järjestää opiskeluterveydenhuollon muullekin kuin 2 momentissa tarkoitetulle opiskelijalle. 4 Palvelujen järjestäen Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toitaohjelma neuvolatoinalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Toitaohjelma on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Terveystarkastusten ja niiden perusteella suunnitellun terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen yksilön ja perheen niihin osallistumisen mahdollistava kokonaisuus. Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös lapsen ja nuoren kehitysympäristöihin. Terveystarkastukset ja terveysneuvonta on järjestettävä tarpeen mukaan moniammatillisesti. Terveystarkastuksissa ja -neuvonnassa saatuja seurantatietoja kunnan väestön terveydestä ja hyvinvoinnista on käytettävä palvelujen suunnittelussa. 2 luku Terveystarkastusten sisältö ja määrä 5 Terveystarkastukset Kunnan on järjestettävä määräaikaisia terveystarkastuksia kaikille ennalta määriteltyyn ikä- tai vuosiluokkaan tai muuhun ryhmään kuuluville sekä yksilöllisestä tarpeesta johtuvia terveystarkastuksia. Terveydenhoitajan, kätilön, lääkärin, hammaslääkärin, suuhygienistin tai hammashoitajan on pyrittävä selvittämään määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve. Terveystarkastuksen voi tehdä terveydenhoitaja, kätilö tai lääkäri. Laajan terveystar- 16

17 kastuksen tekee terveydenhoitaja tai kätilö yhteistyössä lääkärin kanssa. Suun terveystarkastuksen voi tehdä hammaslääkäri, suuhygienisti tai hammashoitaja. 6 Terveystarkastuksen sisältö Terveystarkastuksessa on selvitettävä tarkastettavan ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia haastattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Perheen hyvinvointia selvitetään haastattelulla. Tarkastettavien toivomukset ja mielipiteet on selvitettävä ja otettava huomioon kehitystason edellyttämällä tavalla. Arvio terveydentilasta ja mahdollisesta jatkotutkimuksen, tuen ja hoidon tarpeesta on tehtävä yhdessä tarkastettavan ja tämän ikävaiheen mukaisesti myös huoltajien kanssa. Tarvittaessa tehdään yksilöllinen hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma tai tarkistetaan aikaisem tehtyä suunnitelmaa. 7 Laajan terveystarkastuksen sisältö Lasta odottavan perheen laajassa terveystarkastuksessa äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi selvitetään perheen hyvinvointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Alle kouluikäisen lapsen ja oppilaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy lapsen vanhempien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäen niiltä osin kuin se on tarpeellista lapsen terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Huoltajan kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisällytetään päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa ja opettajan arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Arviossa on oltava tiedot, jotka ovat tarpeellisia terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Laajoista terveystarkastuksista tehtyä yhteenvetoa on käytettävä arvioitaessa oppilashuollon yhteistyönä luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää henkilötietoja. 8 Suun terveystarkastuksen sisältö ja terveystarkastuksen tekijä Suun terveystarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, sen kehitys ja hoidon tarve ja tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Ensimmäistä lasta odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioi suun terveydenhuollon ammattihenkilö haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Alle kouluikäisien suun terveystarkastuksen tekee suuhygienisti tai hammashoitaja ja tarpeen mukaan hammaslääkäri. Oppilaan suun määräaikaistarkastuksen tekee hammaslääkäri, suuhygienisti tai täydennyskoulutuksen saanut hammashoitaja. Oppilaiden suun terveystarkastuksiin sisältyy aina myös hammaslääkärin tutkimuksia, jotka kohdennetaan tarpeen mukaan. Lisäksi tehdään tarvittaessa erikoisalakohtaisia suun tutkimuksia. Lapselle, jolla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, on järjestettävä tehostettu ehkäisevä suun terveydenhuolto ja yksilöllisesti määritellyt terveystarkastukset. 9 Määräaikaiset terveystarkastukset Kunnan on järjestettävä: 1) lasta odottavalle perheelle vähintään yksi laaja terveystarkastus; 2) lapselle tämän ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän terveystarkastusta; terveystarkastuksiin sisältyy kuusi terveydenhoitajan terveystarkastusta, kaksi terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistä terveystarkastusta lapsen ollessa 4 6 viikon ja 8 kuukauden ikäinen sekä laaja terveystarkastus 4 kuukauden iässä; 3) lapselle tämän ollessa 1 6 vuoden ikäinen vähintään kuusi terveystarkastusta, joihin sisältyvät laaja terveystarkastus 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä; yhteen terveystarkastukseen on sisällytettävä terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta; 4) oppilaalle terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla; ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla tarkastuksen on oltava laaja; 5) opiskelijalle, joka opiskelee 3 :n 1 momentin 1 4 kohdassa tarkoitetussa oppilaitoksessa tai 10 kohdassa tarkoitetussa muussa kuin ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, ensimmäisenä opiskeluvuonna terveydenhoitajan tarkastus ja ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna lääkärintarkastus, jollei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä; lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentilan ja opiskelukyvyn selvittäen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi; 6) opiskelijalle, joka opiskelee 3 :n 1 momentin 5 9 kohdassa tarkoitetussa oppilaitoksessa tai 10 kohdassa tarkoitetussa oppilaitoksessa ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, ensimmäisenä opiskeluvuonna terveyskysely, jonka perusteella tehdään tarvittaessa terveystarkastus. Oppilaalle kahdeksannella vuosiluokalla tehtävässä laajassa terveystarkastuksessa on arvioitava oppilaan erityiset tarpeet ammatinvalinnan ja jatko-opiskelun kannalta sekä suunniteltava tarvittavat tukitoimet. 17

18 10 Määräaikaiset suun terveystarkastukset Kunnan on järjestettävä: 1) ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio; 2) alle kouluikäiselle lapselle suun terveystarkastus, kun tämä on 1- tai 2-vuotias, 3- tai 4-vuotias ja 5- tai 6-vuotias; 3) oppilaalle suun terveystarkastus ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla; 4) opiskelijalle vähintään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palvelujen tarve. 11 Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa Kunnan on järjestettävä oppilaan tarpeen mukaisesti tämän terveydentilan toteamista varten seuraavat erikoistutkimukset: 1) asianomaisen alan erikoislääkärin tekemä näön tai kuulon tutkimus ja hänen määräämänsä muut tarvittavat tutkimukset; 2) lasten- tai nuorisopsykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi; ja 3) psykologin tekemä tutkimus. 12 Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus on tarkastettava yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. 13 Erityisen tuen tarpeen tunnistaen ja tuen järjestäen Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä siten, että alle kouluikäisen lapsen, oppilaan, opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Erityisen tuen tarve on selvitettävä, jos alle kouluikäisessä lapsessa, oppilaassa, opiskelijassa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa tervettä kasvua ja kehitystä. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi on tarvittaessa järjestettävä lisäkäyntejä ja kotikäyntejä. Lisäksi on laadittava hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma yhteistyössä tukea tarvitsevan ja ikävaiheen mukaisesti hänen perheensä kanssa. Suunnitelman toteutumista on seurattava ja arvioitava. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja tuen järjestämiseksi on tarvittaessa myös tehtävä yhteistyötä kunnan eri toimijoiden, kuten päivähoidon, kotipalvelun, lastensuojelun, oppilas- ja opiskelijahuollon sekä erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kesken. 3 luku Terveysneuvonta 14 Yhteinen terveysneuvonta Kunta toteuttaa terveydenhuoltolain 13 :ssä tarkoitettua terveysneuvontaa asukkaiden yksilöllisen tarpeen ja kehitysvaiheen mukaisesti yhteistyössä yksilön ja perheen kanssa siten, että se tukee voimavarojen vahvistumista, tiedon soveltamista käytäntöön ja vastuun ottamista omasta terveydestä. Terveysneuvonnan on sisällettävä näyttöön perustuvaa tietoa. Terveysneuvonta voidaan toteuttaa yksilöllisesti, ryhmässä ja yhteisöllisesti. Terveysneuvonnan on tuettava vanhemmaksi kasvamista ja parisuhdetta sekä edistettävä perheen sosiaalista tukiverkostoa. Sen on myös tuettava yksilön ja hänen perheensä terveyden, mukaan lukien mielenterveyden, sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämistä vähintään seuraavilla alueilla: 1) kasvu, psykososiaalinen ja fyysinen kehitys; 2) ihmissuhteet, lepo ja vapaa-aika, median merkitys terveyden ja turvallisuuden kannalta, ergonomia, ravitsemus, liikunta, painon hallinta, suun terveys ja seksuaaliterveys mukaan lukien raskauden ehkäisy; 3) lähi- ja parisuhdeväkivallan, tapaturmien sekä tupakoinnin, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäisy; 4) kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja infektioiden ehkäisy; 5) soveltuvin osin sosiaaliturva sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. 15 Täydentävä terveysneuvonta Ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle on järjestettävä moniammatillisesti toteutettua perhevalmennusta, johon sisältyy vanhempainryhmätoitaa. Ensimmäistä lastaan odottavan perheen tai ensimmäisen lapsensa saaneen perheen luokse on tehtävä kotikäynti. Muita kotikäyntejä on järjestettävä tarpeen mukaan. Lasta odottavan perheen terveysneuvontaa on tarjottava molemmille vanhemmille. Sen tulee antaa tietoa raskausajasta ja siihen liittyvistä riskeistä, synnytyksestä ja lapsen hoidosta sekä odotusaikaan ja synnytykseen mahdollisesti liittyvistä mielenterveyden muutoksista. Neuvonnan on tuettava lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta sekä äidin voimavaroja imettää. 18

19 Alle kouluikäisen lapsen ja oppilaan ja hänen perheensä terveysneuvonnan on tuettava lapsen kehitystä, huolenpitoa ja kasvatusta sekä lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Lisäksi on tuettava vanhempien hyvinvointia, jaksamista ja keskinäistä vuorovaikutusta. Oppilaan ja opiskelijan terveysneuvonnan on tuettava ja edistettävä itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä elämäntapoja sekä hyvää fyysistä toitakykyä ja mielenterveyttä sekä ehkäistävä koulukiusaamista. Lisäksi opiskelijalle on annettava tietoa ammatissa toimimisen edellytyksistä sekä työhön ja ammattiin liittyvistä terveydellisistä vaaratekijöistä. 16 Ehkäisy- ja muu seksuaaliterveysneuvonta Alle kouluikäisen lapsen, oppilaan ja opiskelijan seksuaalista kypsymistä ja kehitystä tukeva neuvonta on sisällytettävä terveysneuvontaan ja terveystarkastuksiin lapsen ja nuoren kehitysvaihetta vastaavasti. Neuvonta raskauden ehkäisystä ja muu seksuaaliterveysneuvonta kuuluvat neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Neuvontaa voi järjestää myös muiden palvelujen osana. 4 luku Terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden järjestäen opiskelijoille 17 Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvia terveydenhuoltolain 17 :n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja terveyden- ja sairaanhoitopalveluja ovat 2 ja 3 luvussa säädettyjen terveystarkastusten ja terveysneuvonnan lisäksi: 1) mahdollisten mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen toteaen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus; 2) seksuaaliterveyttä edistävät palvelut, jotka sisältävät seksuaalisuutta ja parisuhdetta koskevan neuvonnan, hedelmättömyyden ehkäisyn, seksuaalisen ja sukupuolisen suuntautumisen tukemisen, sukupuolitautien torjunnan ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyn sekä seksuaaliterveyteen liittyvän muun neuvonnan ja tarvittaessa jatkohoitoon ohjauksen; 3) suun terveydenhuollon palvelut, jotka sisältävät terveysneuvonnan, suun- ja hampaiden yksilöllisen tarpeen mukaiset tutkimukset ja hoidon sekä suun terveydenhuollon ammattihenkilön terveystarkastuksen perusteella laatiman omahoidon sisältävän hoitosuunnitelman; 4) muut perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoidon palvelut sekä jatkohoitoon ohjaus. Opiskelijoiden terveyttä edistävän ja sairauksia ehkäisevän toinan sekä terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus, jonka on edistettävä opiskelijan terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä. 5 luku Erinäiset säännökset 18 Lastensuojelulain mukaiset velvollisuudet Lastensuojelun tarpeen selvittämistä koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta, lastensuojelutarpeen arvioimista koskevasta pyynnöstä, ennakollisesta lastensuojeluilmoituksesta, lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraamisesta ja edistämisestä kunnan viranomaisten yhteistyönä sekä suunnitelman laatimisesta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi säädetään lastensuojelulaissa (417/2007). 19 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Peruspalveluisteri Paula Risikko Hallitussihteeri Liisa Katajamäki 19

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Järvenpää 28.11.2013 Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM etunimi.sukunimi(at) stm.fi 27.11.2013

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle. HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 319 PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan asia TJA/4 TJA Käsittely Terveyslautakunta

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM maire.kolimaa@stm.fi 24.9.2015 Opiskeluterveydenhuollon toimivuus Helsinki 17.9.2015 Sisältö opiskeluterveydenhuollon taustaa

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon sisältö. Susanna Fagerlund-Jalokinos Kehittämispäällikkö

Opiskeluterveydenhuollon sisältö. Susanna Fagerlund-Jalokinos Kehittämispäällikkö Opiskeluterveydenhuollon sisältö Susanna Fagerlund-Jalokinos Kehittämispäällikkö Lähtökohdat Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta,

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon sisältö

Opiskeluterveydenhuollon sisältö Opiskeluterveydenhuollon sisältö Susanna Fagerlund-Jalokinos Kehittämispäällikkö Lähtökohdat Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon sisältö. Susanna Fagerlund-Jalokinos Kehittämispäällikkö

Opiskeluterveydenhuollon sisältö. Susanna Fagerlund-Jalokinos Kehittämispäällikkö Opiskeluterveydenhuollon sisältö Susanna Fagerlund-Jalokinos Kehittämispäällikkö Lähtökohdat Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta,

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Aluehallintovirasto. Heinolan kaupunginhallitus Rauhankatu Heinola s `14,

Aluehallintovirasto. Heinolan kaupunginhallitus Rauhankatu Heinola s `14, Aluehallintovirasto PÄÄTÖS 1(7) Etelä-Suomi ". s. z u ' S E SAV I/ 10216/05.07.03/2014 Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Heinolan kaupunginhallitus Rauhankatu 3 18100 Heinola s `14, HEINOLAN

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 17.4.2015 Sisältö historia opiskeluterveydenhuollon tila ja kehittäminen terveydenhuoltolaki (1326/2010) valtioneuvoston

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄT TERVEYSPALVELUT ITÄ-SUOMESSA

LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄT TERVEYSPALVELUT ITÄ-SUOMESSA LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄT TERVEYSPALVELUT ITÄ-SUOMESSA Valtioneuvoston asetuksen (28.5.2009/380) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Uusi isyyslaki - koulutustilaisuus Marjaana Pelkonen 6.10.2015 6.10.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Tuovi Hakulinen,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta. Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4.

Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta. Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4. Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4.2016 11.4.2016 Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Laki perusopetuslain

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä 30.11.2011 Helsinki, Paasitorni Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilashuollon määritelmä perusopetuslaissa Perusopetuslaki (628/1998) 31 a 1 ja 2 mom.

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto 28.10.2015 Toteutuneet tarkastukset toisen asteen oppilaitoksissa Milloin oppilaitoksessa

Lisätiedot

Selvitys (LSAVI/2877/ /2012)

Selvitys (LSAVI/2877/ /2012) 23.1.2013 Lounais-Suomen aluehallintovirasto PL 22 20801 TURKU Selvitys (LSAVI/2877/05.07.03/2012) Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Raision sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnalta,

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti

Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus Kutsutaan molemmat vanhemmat Ainakin

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX Helsinki Johtaja Matti Lahtinen

Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX Helsinki Johtaja Matti Lahtinen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Helsinki Johtaja Matti Lahtinen UUTTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Voimaan 1.7.2009 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto 5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Info YLIOPISTON OPISKELIJOILLE 12.4.2016 ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen 6.4.2016 Suunnitelmalliset oppilaitostarkastukset ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO

TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO Toimintaohjelma Numero 2 (24) SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 ASETUKSEN TAUSTALLA OLEVAT LAIT, ASETUKSET

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

1287/2013 Lauri Liusvaara Oikeus- ja koulutuspalvelu Law Point ay

1287/2013 Lauri Liusvaara Oikeus- ja koulutuspalvelu Law Point ay 1287/2013 Lauri Liusvaara Oppilas = opiskelija Koulu = oppilaitos Vastuu koulutuksen järjestäjällä Opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma toteutuu Yhteistyö opetus ja sosiaali- ja terveyspuolen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti

Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti Tuovi Hakulinen-Viitanen 9.10.2014 Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Uudistuksen taustaa Oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmässä (STM selvityksiä

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia 1 Esipuhe Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin(1287/2013), joka astui voimaan 1.8.2014. Strategian tavoitteena

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano 26.5.2016 Hallituksen hyväksymät linjaukset Maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet 11.9.2015 Turvapaikkapoliittinen

Lisätiedot

TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE

TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITELMA ASETUKSEN MUKAISEEN TOIMINTAAN

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO

TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO Toimintaohjelma Numero 2 (33) SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 ASETUKSEN TAUSTALLA OLEVAT LAIT, ASETUKSET

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10.

Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10. Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10. 2013 Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ 13.4. Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädäntö ammatillisen koulutuksen kentällä

Oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädäntö ammatillisen koulutuksen kentällä Oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädäntö ammatillisen koulutuksen kentällä Lähtökohdat Opiskelijan oikeudesta opiskeluhuoltoon säädetään Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Lisätiedot

ääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille

ääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille Lapsiperheiden määm ääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille XII Perhetutkimuksen päivp ivät Jyväskyl skylä dosentti Tampereen yliopiston terveystieteen laitos

Lisätiedot

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Oppilas- ja opiskelijahuollon koordinaattoripäivä 15.4.2010 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelulain uudistuneet pykälät

Lisätiedot

Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle

Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle 1 Hyvinvointipalvelut Terveysneuvonta Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle 2011 2014 1.3.2011 2 Saatesanat ohjelman

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto. 14.3.2014 Julkinen

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto. 14.3.2014 Julkinen Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 14.3.2014 Terveyspalvelujen johtoryhmä 9.4.2014 Kasvun

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa

Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa 17.11.2016 Helsinki Erkkaa verkossa -verkkoluento Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaalle annettavan yksilöllisen tuen vaihtoehtoja Monialainen

Lisätiedot